Vapaus, December 14, 1967

              Sivu: 2, Torstai, jouluk. 14 p. — Thuisday, Dee. 14,4967
VAPAUS
^ L I B E R T Y )
«EDITOR: W. EKLUND
INDEPENDENT LABOR ORGÄN
OF FINNiSH CANADIANS
Establlshed Nov; 6, 1917
MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE; OFFICE AND EDITORIAL 674-42e4 '
.tPubllshed thrlce weelcly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Oauada.
Mailing address: Box 69
AdttfrtJsing rat6s> upon appllcation, tran&lation free oT charge.
Authorlzed as second claas m a l l by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of poetage in cash.
^:r;.•l M f m b c r of th 'CANADIÄNIliANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
^Canadässa: 1 vk: $10.00. 6klt.$5.25 USA:n:
" - 3 ltk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6 ^ . 6.25
Erkki Salomaa:
M.
I y o v a e n l i i k e ja itee^^^^
Kahden vallankumouksen vuosi 1917 aVasi Suomeltol^en vaUlQlUseen Sitä eddtänyt Ruotsin vallan aika
itsenäisyyteen. HelmlkQun vallani^uiilofUuKeilv Jälkeen,
liikkeen kannanotot Suomen itsräälsyyteeti tnUvat;i!»^an>tiuine^^ {»audeini aiiltana. Venäjän valla taa-
Suomen sosialidemokraattisen puolueen 9^edU8ta]äJb^oakiien.:kes
kunn T; 1917 päätöksissä korostettiin, ett\H VmäiäiihallHtäiM^ ole di^
keutta missään suliteessa olla Suomen kansan ^korkejmji^qa ]^olU|tiisvaH^^
tana, vaan SuomeUa tulee olla oma e d U 6 k a n t < k ^ ' ^ 8 b i U^
Joulu ja^en jälkeen
Taas on joulU7=Tuhannefja ti^hannöt joulutulet loistavat
Joulun alusviikkojen helinä on näitä rivejä kirjoitettaessa
ylimmillään, muitta sitten ihmiset kokoontuvat joulujuhlaa
viöttämään ja silloin riittää jo aikaa laulaa, Onkos-tullut kesä,
talven keskelle . . .
Näin jyl^käln ristiriitainen on yhä enemmän kauipallistuvan
joulun "valmistelu" ja sen varsinainen vietto.
"Maassa rauha ja ihmisillä hyvä talhto" on k-uitenkin se
jouilim tunnus, jonka jokainen maailmankatsomuksesta, yMeis
kuimiallisesta vakatvmuksesta ja uskonltunnustuksesita riippu-matta
voi hyväksyä.
On suuri onni koko ihmiskunmalle, ettei Vietnaimin raaka
sota ole levinnyt maailmanpaloasi. Suurena ilosanomana ter­vehdittäisiin
kautta maailman tiedoitusta, etitä tykkien jyske
jä lentopommituksen ulvova pauke on vihdoinkin loppunut
Vietnamissa. VaUtettavasti näin ei ole näitä rivejä kirjoitet­taessa,
mutta yleinen mielipide on voima'kkaaBti vaatimassa ja.
tulee yhä voimakkaammin niin menettelemään, että Yhdysval­tain
tulee lopettaa raaika hyökkäyssotansa pientä, köyhää ja
heilfcasti aseistetitua Vietnamin l^ansaa vastaan,-mikä niin ur­heasti
puclustaa maataan ja vapauttaan.
Yksityisistä mielipiteistä muodosuuva yleinien mielipide on
malhtava tekijä nykyisin, jolloin tiedoitus- ja liikennevälinei­den
teho on tuonut ihmiset lähemmäksi toisiaam. Sodanvastai­silla
mielenilmaisuilla on nykyään suuri, vaikutus myös siksi,
että ne voivat nojautua sosialistisen leirin ja myös moniee
Siirtomaa-asemasta vapautuneiden uusien valtioiden pyrkimyk­seen
rauhan säilyttämiseksi rakennustyönsä edistämiseksi..
Nouskoon tämä yleinen mielipide entistäkin suuremmaksi
voimaksi rauhanasian hyväksi myös joulunvieton yhteydessä.»
Yhdysvaltalaiset väittävät Vietnamissa puolustavansa
"länsimaista sivistystä", johon oleellisena osana pitäisi kuulu-iriän
vielä kristinusko. Mutta vaikka.kristinusko on Vietna­missa
vähemmistönä niin siellä tapetaan joka päivä araerikka-laisten
toimesta niin kristittyjä kuin eiJkristiittyjäkin. Ei tunnu
oifeeinmiele'k!käältä ajatella, että samaan, aikaan kun Yhdys­valtain
kirkoissa lauletaan "Enkeli taivaan lausui näin", atme-rikkalaiset
lentäjät pudottavat suuria pommilasteja, jotka tap-paivat
niin siviilejä kuin sotilaitakin, niin kristittyjä kuin ei-kristittyjäkin.
Ilolla on tänä jouluna pantava merkille, että'mon^t cana-dalaiSet
kirikot ovat sanoutuneet irti Yhdysvaltain hyökkäys­sodan
tukemisesta, puolustamisesta ja "ymmärtämisestä"..
Juuri tällä viikolla saatiin tietää, että huomatut canadalais-kirkot
ovait päättäneet ryhtyä avustamaan Vietnamin sodan
uhrejaniin maan pohjoisosassa kuin etelässäkin, auttaakseen
äiten tämän kirotun sodan .uhreja ja osoittaakseen siten miel­tään
amerikkalaisten hyökkäyssotaa vastaan. Mutta kuinka
kauan saavat täkäläiset maanmiehemme odottaa kirfooiltaan
päältrtävää asennoitumista pienten kansojen itsemääräämisoikeu
den ja kansallisen vapauden puolesta vieraan suurmaan hyök-kysvoimia
vaataan? Puheet esimerkiksi Suomen itsenäisyyden
' puolustamisesta ja kannattamisesta ovat silloin katteettomia
ja onttoija fraaseja, jos ei samalla tueta myös muiden pikku­kansojen,
niin Vietnamin kuin Laosin ja Kambodzhankin itse­näisyyttä
ja alueellista koskemattomuutta.
Joulu on kaupallistunut jo siihen pisteeseen, että se muis­tuttaa
monen uskovaisenkin silmissä enemmän markkinahu­mua
kuin sitä "jalointa juhlaa" niistä ruruoillaan. Siitä huoli­matta
joulu muodostaa kuitenkin eräänlaisen 'tervetulleen kei­taan
pitkän talven keskelle. Sitä odotetaan, vaikka siitä <m
tullut monelle hermorasitus sen taloudellisen paineen lisäksi,
mitä se on jo kauan merkinnyt. Joulu tarjoaa hengähdyksen
tauon kovan työn ja jouluvalmistelujen väsyttämille ihmisille.
Ja niin virittyvät mielet joulutunnelmaan sekä kaupungeissa
että maaseudulla, taloissa ja vaatimattomissakin mökeissä.
Kulunut vuosi on meille Canadan suomalaisille ollut suur­ten
juhlien ja erikoistapauksien vuosi. Olemme osallistuneet
uuden kotimaamme lOO-vuotisjuhlinitaan ja antaneet sen hy­väksi
mahdollisimman arvokkaan panoksen. Olemme huomi­oineet
Ldkaikuun suuren vallankumouksen ja sen ratkaisevaa
tärkeän merHtyksen Suomen itsenäisyyden hyväksi. Juuri
nyt olemme viettäneet Suomen juhlavuoden 50:ttä itsenäisyys­päiväjuhlaa.
Erikoisen maininnan ansaitsee Vapauden kulta­vuoden,
50-vuotispäivän vietto, mikä liittyi saumattomasti Ca­nadan
centenniall juhliin.
Kaiken tämän johdosta meillä Canadan suomalaisilla on
paljon arvokkaita ja kauan mielessä pysyviä muistoja nyt
päättymässä olevan vuoden ajalta.
Vapaus-lehti haluaa puolestaan käyttää hyväkseen tätä
tilaisuutta, ja esittää lukijoilleen, a'siamiehilleen ja -naisilleen
kirjeenvaihtajilleen, sekä muille kannattajilleeh ja tukijoil-'
leen sydämen pohjasta tulevan suurkiitoksen kiaikesta siitä
huolenpidosta, avusta ja tuesta, mitä lehtemme tämän kuita"-
vuioden aikana osakseen on saanut.
Vapaudella on viimeaikoinia ollut enemmäh yaiikeuksia ja
pulmia,'mitä minkään yhden pikkuleihdeh osalle "kuuluisi".
Alituisesti painavien talousvaikeulksienilisäksi m ollut ja on
edelleenkin sekä työvoimapulaa että muita ongelmia.
Mutta se työ ja toiminta mitä on huluneen juhlavuoden
aikana tehty Vapausrlehden lujittamiseksi ja voimisltiulttami-seksi
innoittaa ja rohkaisee meitä kaikkia kohtaamaan edessä-olevan
uuden vuoden tohtävät ja velvollisuudet seka niihin
liittyvät vaikeudet.
Me tiedämme, elltä vuodenvaihteen 3 uhlait ovat tervetul­leita
lepo- ja virkistyshetkiä kaikille kansalaisillemme. Toi­vottavasti
nämä juhlapäivät oyat itse kullekin luikijalle mah­dollisimman
antoisa, sillä juhlien jälkeen a'lkaa/taaB ankara
työn ja toiminnan aika.
päätökseen sisältyy usein siteerattu ohjelibaluontoinek^kaniiitomääritteiy:
^ Suomen köyhälistö ei Venäjän veljeskansaa vlerd, se vihaa kansallisuus*
I vihan lletsojia. Itsenäisenä tasavaltaVana, vapaan Venäjän rinnalla on
Suomella oleva olkea asemansa.
Heinäkuussa. 1917 ensimmäinen
lyöiläisenemmistöinen edutsku nta
isSäti valtalain. Seoi (joManmoiJsa
juilistetUln lyhytsanaisesti haillitsi-j
a in oikeudet lalkanneiksi. Kolmessa
pyikälässä, jotika muodostivait lain
fcoiko sisällön, säädettiin, €ttä edus­kunnan
tuili yifcsin säätää j a vah­vistaa
kaikki-lait ja onäärätä maan
haMituiksc-sta. Suomen työväenliik-keen
ke-ikuuidessa koro^stettiin, että
-kun Suomen Suitrrulhtinas ku(kis.tet.
tiin vallaitaimouiksella, hänen suo-mailaisel
oiikeuteriisa siiityivät Suo­men
ikan-salle. : Kojlka eduek-unt^
edustaa Suomen kansaa, n i in niiden
ojikeuiksien on tuiltava eilusikumnan
määrättäväksi.
Valtailain hyväksymisen jälkeen
Suiomen poi-variston Pietarin-tie oli
käytösöä viimeisen kerran. Väliai­kaisen,
hallituiksen Suomeen nimit­tämä
ikenraalikuivernöörin apulai­nen,
parooni Sergei Korff lausui
kyynisesti totuuden päätellessään:
' K u n suomalai-set saavuttaaliseen
voitan sosialismista ikatsoivat vält-tämättcmäksi
Jiajottaa sosialisti-enemmistöiäe.
n eduskunnan, he en^
sinnäkään ujosleleimatta pakenivat
vielä Jcerraji Venäjän laillisen halli-tufcen
oiikeuden turvin ja tunnusti­vat
uudelleen san korkeimman Val­lan
'haltijaiksi.":
N i in todella t;ipaiht.ui, maamme
oikeistoain2teet lähtivät jälleen ha­kemaan
apua Pietarista, tällä kei-rall.
a väliaikai.<;t'lta hallitukselta.
Työläisenemimi-stöinen eduskunta
hajotettiin. Apuna käytettiin väli­aikaiselle
hcllituikselle u-ikollista so­taväkeä.
Silloin: valtiollinen itse­näisyys
ja lyöväenenemmJstöincn
ediiii.uuita >-6n toteuttajana ei so­pinut
suomiiilaisen poi-varLjton suun­nitelmiin.
Lokakuun suuri sosialistinen val­lankumous
muutti perusteellisesti
tilanteen. Myös suomalainen porva­risto
kiinnostui maan iUjenäiseksi
julistamisesta. Jo vuoden 1917 ke­väällä
se oli anellut saksalaismiehi-tystä.
Nyt asia tuli todella ajan-kohtaiseiksi.
: VaHankusnouteellinan
liikehtiminen Suomen työläisten
keiikuudessa oli nousemassa. Vuo­sikymmenien
vahva selustatuki, por­varillinen
Venäjä oli luhistunut,
Saksalaisten saapuinen oli kuiten­k
i n siirtynyt epämääräiseen tulevai­suuteen,
koska heillä oli vaikeuksia
Baltian maiden valloittamisiessä.
Edvard Hjelt lähetettiin kiireesti
Saiksaan apua pyytämään. Hjelt neu
YOtteli Saksan hallitirksen edu.sta-j
i en ja korkeimman sotilasjohdon
kanssa. Hän esitti Ludendorfille
prcmemorian, jonka mukaan Suo­mesta
olisi tehtävä läheise.sti Sak­saan
liittyvä itsenäinen valtio. Se
muodostaisi pohjoisimman renkaan
suofjamuurina itää vastaan toimi­vassa
ketjus.sa. Saksalaisia jouikko-ja
olisi kiireesti laskettava maihin
Suomessa.
Marraskuun viimeisinä päivinä t i ­lanne
oli kehittynyt sellaiseksi, eHä
maan iteenäisek.si julistaminen oli
sekä työväenliikkeen ohjelmassa
että myös poi-varLston tavoitteena.
Mairraskuun suurlakon, työväenliik-
Kirjeenvailitajille
Teknisten ja muiden vaikeuk­sien
vuoksi jäi tiistaisesta "Länsi-
Canadan joulunumerosta pois
aseita avustajien kirjoituksia. Pa­hoittelemme
vilpittömästi, mutta
emme voineet sille mitään. Toi­vomme
kuitenkin saavamme
kaikki avustajien kirjoitukset tä­mänpäiväiseen
numeroon — aina­kin
yritämme parhaamme.
— Toim.
^ SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ"
Matti Heikkilä, n. R l , White-fisih,
Önt., täyttää tiistaina, joulu­kuun
19 pnä 80 vuotta.
EVert Mäenpää, Worthington.
Ont., täyttää tiistaina, jouluikuiiin 19
päivänä 74 vuotta.
Yhdymime suikuiläisten ja tutta-vain
onnenilioivotuksiin,'
Tässä mielessä toivotamime
hyvää joulua ja Onnellista uut-
: ta vuotta kaikille kahsalaisil-lemmte
ja erikoisesti Vapauden
lukijoille ja kainnattajiile.
ikeen voimaiperäisen esiintymisen'
ansiosta edtjfilcunta oli päättänyt itse
käyttää aiikaisemmin"lkd:^ariä!JB'kuiir
duautta korkeinta valtaa.' Älams-
Icuun 29. päivänä sosiali<^emoJa'9at-tinen
ryhmä esitti eduskynnalle .iät-täimäissään
kirjelmässä, että edus­t
u nta keihoittuisi senaattia nuiihdol-liisimman
pian valmistelemaan
edui ikunnan käsiteltäväksi Suomen
läydeilisen itsemääi'äämisoikeuden
mulkaisen ehdotuksen maan uudeksi
hallitusmuodoksi.
Porvaristo oli saanut itsenäisyys­julistuksen
antamiskehotuksen Sa(k-
S£i-ita; Neuivosto-Venäjän ja Saksan
rauihaintunnuistdut olivat alkuvai-heecisaan.
Keisarillinen Saksa piti
ivhlltlämättcmänä, ottä Suiomi ju­listautuisi
itsenäiseksi, jolla Sak­san
armeija voisi esteettömästi toi­mia
suomalaisella maaperällä. Sak­san
suuressa päämajassa tehtiin
marraikuun 26. pnä päätös, kertovat
porvarilliset' historian/kirjoittajat,
ijossa' saksalaiset selittivät olevansa
valmiita tuikemaan Suomen pyrki­myksiä.
Suomalaisten on annetta^ra
itsenäisyysjuJistus. Salksan jn-meijan
ylijohto päätti jatkua jo alkanutta
aseiden lähettämistä ja siiilää myös
suomalaisen jääkäripataljoonan
Suomeen.
Kun itsenäisyysjulistusta muotoil­t
i i n , pidettiin työväenliike ulkopuo-leMa.
Ncl^vottelu^hin osallistunut
ministerivaltiosrhteeri Karl Enckell
'kertoo, että vaikka Suomi ei muo-dCi'.
lise:li tunnu^itamit Venäjän val-l!
ankumouik;;e'Mi.sta holsaviikkihalli-tusta,
käytfiltiin itsenäisyysjulistus­ta
muotoiltaeJs;; hyvil-ksi .sen pää-
Icksiä kan^-^jen itsemääräämi.soi-kcudrsta.
Työväenliikkeen esitys
erosi porvareiden esityksestä siten,
että i!.=;3nni.>yvs oli sen mukaan to-tei:.::
t'.ava sopimusteitse uuden Ve­näjän
kanssa. Äänestyksessä tämä
esitys hävisi 100—88. Tähän ratkai­suun
liittyy ylksi suurimpia histo­rian
väärennyksiä, Kjinmeneet teok
sot selittävät ilman muuta työväen
edustajan äänestäneen Suomen it-venäisyytitä
vaMaan, vaikka kysy-myik-
es3ä oli ,sen toteultamismuolo.
Käytännössä: Suomen itsenäisyys
jouduttiin toteuittamaan työväenliik
keen. esittämällä tavjdla. Muut val­tiot
eivät olleet halukkaina tunnus­tamaan
Suomen itsenäisyyttä ennen
kuin sille oli saatu {Venäjän vah­vistus.
Työväenliike toimi johdonmukai­sesti
Suomen it.scnäisyyden tun­nustamiseksi
vaikka eduskunnan
päätös oli sen kanna^^ta poikkeava.
Se lähetti oman valtuuskuntansa
Pietariin joulukuun 9. päivänä. V a l -
tuu.7kunta tapasi mm. Leninin. Sille
vaikuutettiin, efitä neuvostohallitus
oli valmis tunnustamaan Suomen
itsenäisyyden, jos Suomen liallitus
tekee siitä esityksen ja jos Suomen
työväenliike niin, tahtoo. Lopulta
myös Svinhufvudin johtama hallitus
ijätti itsenäisyyden tunnustamis-pyynnön
neuvostohallitukselle jou­lukuun
31. päivän aamuHä. Myön­teinen
päätös saatiin saman; päivän
illalla.
. Niin päättyi encimmän kuin 100
vuotta kestänyt valtioyhteys Venä­jän
ja Suomen välillä. Maamme his­toriankirjoitus
antaa tästä aikakau­desta
väritetyn yksipuolisen ku-van.
teUivartaasi romanttisensävyisehä Va-isen
on Ikuistettu ailkdkirjoihin siiö-räviiiTBlsesti
orjtiuden kautsm». To=
^dell^udessaRuiolsin valilan aiikann
äliteiaidisla' to^^ siotanäyttä-mcltä
t6iselte. Heiibä meHetti Kiuhaii-sittain
Ih^iOceinsä Ruotdin sutuValta-kaiutdenmieaettömissä
sodissa. Venä-jäui'
ivalilBn aika meifkitsi eiiemmäil
fcuini 9 ^ vuotta kestänyttä rauhan
aJkaa; Maa vaurastui taloudellisesti,
^ n t y i suomalainen teollisuus. .
Venäjän valion aikana Suomi oli
im;onin eri tavoin ikeliittynyt valtiol­liseen
itsenäisyyteen. Koix)stetta-ikoon,
että' autoncminen Suomi,
cmat valtiolaiitcik^et, hallitus ja_gar-ilaimentti,
jetkä raikentui vuodata
1907 Er/rtaen yleisen ja yhtäläisen
äMnioikeuden pbijijalle, muiotoutui-vat
Venäjän vallan aikana. Se kan-ifjkunta,
joka juilislautui itsenäisek-isi
joululkuuss» 1917, oli monessa
miole&sä toisenlainen kuin se, jolka
asevoimin liitettiin Venäjän valta-ilaintaan
v. 1809. ^
Vuoden 1918 tapaukset muodos^
t<'jvat oman lukunsa. Valkoisen his-ioriankirjof.
uksen vapaussota-'myyt-t
i in ei tässä tilaisuudesa oli syytä
laajemmin puuttua. Toteamme vain.
että Suomen itsenäisyys ratkaistiin
'Vuonna 1917. Vuonna 1918 selvitet­tiin
myös aseet käsissä sitä, mil-lai'n:
2n uudesta itsenäisestä Suomes­ta
o l i luotava. Työväen tavoitteena
oli sosialiitinen työväen tasavalta.
Sen vaj!lainikumoushallitus, Kansan-valtuu.'.'
kunta, ei ennättänyt . olla
valla.;sa monta kuuikaulta, mutta
sinä aikana se selvästi osoitti, mi­h
i n se p y i k l Sen tavoitteena oli
itsenäinen, suvereeninen valtio, Jo.s-sa
toteutettaisiin laaijoja työväen­liikkeen
ohjelmaan kuuluvia talou-delliiiia
ja sosiaalisia uudistuksia. ,
Myös vuoden 1918 valkoisten tä-voiDtect
ovat yleisessä tietoisuudes^/
>a. Ne huipentuivat syksyllä lölfe
i-aksjilaisen pikku:uhtinaan Tvriiu-naamisecn
Suomen kuninkaaksi
s:ikä maan sitomiseen taloudelllsfis-l
i ia poliiltisesti tähän silloin rhah-tava.^
n vuu' valtaan. Vailtka vuodert
1918 voittajat joutuiv&t keisarillLsen
Si.ik:;m liihistuttua luopumaan mon­nista
keskeisistä tavoittei-staan, vä­ritti
itsenäisen Suomen rakennut'
työn voittaneen puolen ideologiaj
K o l o Suomen työväenliike ja' eri­tyisesti
se osa työväestöstä.!jotia;imeI
edustamme tänä päivänä, o l i jatku­van
ja' määrätietoisen oikeudetitor
muuiden kohteena. Toista maäil-manjotaa
edeltäneen ja sodanaikai­sen
Suomen koko kuvaan kuuhiS^
vat toistuvat työväenjärjestöihin
kohdistuneet poliittiset vankilatuo­miot
niiden jäsenille. . .. 1
Työväenliikkeen eräänä tehtävä­nä
on toisen maailmansodan jälkeen
ollut i.sänmaankäsitleen kohottami­nen
ja ikirkastammen siitä alemilijJ^
tila.>ta, missä se menneinä
kyTOmeninä oli ollut. Ide64^gin«d;
poliittinen ja .sotilaallinen rakennel-ma.
Joka edelljlti maamme itsenäi­syyden
pohjautuvan vain naapuri­maamme
Neuvostoliiton vastaiseen
ikiilikonationalistiseen asennoitumi-seeai,
on luihistunut. Se linja, jot<i
aikaisemmin edusti vain työväen-liikikeen
etujouikko, on muuttunut
ikcko kansaikunnan ohjelmaiksi. Suo­men
ja Neuvostoliiton väliset suh­teet
ovat vakiintuneet kestävälle
pcihjalle ja rauhansopimuiksen ja
ystävyys- ja avunantosopimuiksen
pohjalla.
1960-luvun itsenäisessä isän­maassa
ovat monect työväenliik­keen
ohjelmassa olleet taloudel­liset
ja sosiaaliset tavoitteet jo
Ihnitri Gudkov;
.. .H/.,' . /. •*'''.,.•.•'.* -
•-'.-•''1
r..':' .^• .-..1
Ludwig: Erhard, Boijnin entinen
liittokahsiieri > j a jijHkyisiti; Sältsan
halUbavM poiibliueen kuiltiifapiih^en-joöitaija,
on ensimimäinen ilänsimai-nen
pohitlMdo, jolta Israelin halli-tuBcsen.
feut.umana vierailee Jerusa­lemin
'miöhitfetyasä aifattilaisosassa
Jä vaikka Bonnissa itsepäisesti väl­tetään,
että Brhardin toivioretkf
pyhille palikoille « n täysin yksityis^
iuonloinen, on siinä Äelvästi p<rfiit-tlÄen
mielenDsoitUlksert leima, jolta
vastaa täysin Länsi-Salksan hallituk­sien'mionivuotist
a linjaa suhteessa
Israeliini
BtMinin j a Tel Avivin välille soi-mittiln
diplicmaaltisuhteet vastiv
'oiilkoikuu-sa 1966 Ludwig Brhardin
ollessa Länsi-Safcsan hallituiksen
johtajana. Lälheiset.yhteydet kum­mankin
maan poliittisten johta
mle.'Sten kenken solmittiin Kuiten-ikln
pa:^;jort aiikaisemmin. Syyskuus­sa
1952 näiden maiden ulkcmi-nis^
erit allekirjoittivat pitkien neii-voOteloiijcn
jäliteesn niin sanotun
Luxemburgin .sopimufcen Hitler-
Saiksan juuitailaisiväest&lle aiheutta­mien
aineellisten vahinkojen kor-vanmiseta.
Myöhemmin tästä so-plmu.
kse.ta muodostui POhJa Bon-n.
n :a Tel A v m n väitelle y h ; e ^ ^^^^ ^
työlle. Sen luonne c l i varsm cmaVj-:.^^,, .J^^ ^^^^
laaitiiiren: vali'javait, kolmen.— nel-.
jän miljardin Saksan markan luok­kaa
olevat fasismin uhrien vahln-
^onkorvaussummat käytettiin todel-
Msuudessa Israelin armeijan aseista­milleen.
Tällä toimenpiteellään Bonnin po-liiU'k:
t tavoittelevat 'kauas tähtää­viä
päämääriään. Bonnin Israelin
. ionistipiireilile maiksamal rahat
avaisivat Länsi-Saksan hallitukselle
ovet lännen diplcmaattisalortkeihin.
Konrad Acenauer kertoo muistel­missaan,
miten kauan hänen
vuteltava llittopäiviet) edustajia,
k u i n niäimä sU09ttiivdt laräelinl^
"avustamiseen". Adenauer todi?tel|''<
heiUe, tittä Emän näitä-^tiihratiSbi»
Länsi-Saiksan tie'.NATOäm|^i^;yhV
teismarMkinolhin! tudee- • j ^ i i l i Ä ^"
tukossa.
Tästä kertoo myös Adenaueiin en,
tinen leflidistöpääiniklkö voJI. Eck-hardt
hiljattain ilmestyneenä kir­jassaan.
Eckhardt mulsitelee, että
vasta maaJiakuussa ,1960; ollessaan
yhteydessä AdenaUerin kahssa' Ne\y
Yorkissa hän täysin (käsitti vanha»
kanslerin ottaman askeleen icauicö^
näköisyyden. Bonniai uhrayikset v
luottivat h Utomattavia osinkoja'
USA: n valikutusvaltaisten sionisti-piirien
Bonnin poliittisille suunni­telmille
antaman tuen muodossa. .
Täma7riii:<i i''.meni. Adenauerin ja
•^srarslin pjiäministerin Ben G t ^ o h in
^avatc !?a (oi!.ensa maaliölcuiui};i4 pp':
!980 län-'i:-<'k5alaisen eläHokeellä (^le-
/an Koririiiiii iKleinin h o t d l i fv^al-iarf
A:!oriii::n järjestämässä"tilai-
>uuda:.sa.
Länsi-S;:iks!i on mionet vuodet ol­ut
Israelin armeijan päävarustaja.
Suomi tasapaino-iekija
Pohjolassa
New York. — New York Times
kirjoitti keskiviikkoisessa pääkirjoi-ukserssan,
että itsenäiijyyten^ä 50-
nnettä vuosijuhlaansa vicitävä Suo­mi
on silla idän ja lännen välillä.
Suomen sisäinen dsmokratia on
todellista ja elinvojmalata. Suomen,
•asennetta Ncuvostoltfoon hallitsee
välttämättömyys vakuuttaa Mos­kovalle,;
ettei Suomen itsenäisyys
muodossa minkäänlairta uhkaa Neu­vostoliiton
. tUT-vallisuudslle, mutta
'öoUittifessa ideologiassaan ja ulko-maanfkaupassaan.
Suomi on edelleen
läheisesti yhteydessä skandinaavisiin
naapureihinsa j a mSuhun Länsi-Eu-rooppaan.
Olitaen huomioon Suomen koon,
historian ja sijainnin .se on saavut-
'anut niin hyvän tasapainon kuin
mahdollista, kirjoitti New . York
Times.
Tukholma. — Suomi on ainoa
Salksan puolella N-liittoa vastaan toi
sessa maailmansodassa lai.*-tellut vai
tio, joka on sodan jälkeen säilyttä­nyt
demokraattisen val.tiojärjestyk-seasä,
kirjo;ittaa Dagens Nyheter.
(Jatkuu sivulla 5)
toteutettuja. Tästä huolimata tä­män
päivän yhteiskunta on kauka­na
vielä sellaisesta kuin millai­nen
työväenliike sen haluaisi ole­van.
Se työväenliike, jota me
edustamme, pitää sosialistista
Suomea perustavoitteenaan yhtä
johdonniukaiscseti kuin tekivät
vuoden 1918 punakaartilaiset.
Olemme vakuuttuneita siitä, että
Suomen kapsan enemmistö tulee
kerran valitsemaan sosialismin
tien.-•;•/•,
(Lyhennelmä esitelmästä 5. 12.;67.)
lehti: "Aseet, jotka auttoivat Israe-in'*^
0'tilaalii-ta voittoa, cfti toimitta­nut
liittotasavalta." Tämä ;av6mieli-
,ien lausunto ei tosin ollut mieleen
i M n i n ' ha"litu piireille, jotka use-
;:an ka" taan elivät kieltäneet • olflk
vansa\ tekemisissä JaraeJiinv mene­vien
asstoimitusten kaoissa, ^mutta
joutuneet jotka kerta kiusalliseen
asemaan kiistattotmien tosiasioiden
edessä.
Kuvaavaa on, että Tel Aviv, joka
halusi pitää suhteensa Bonniiii tar-,.
koin .sala--a, solmi diplomaattisu-t
eet sen ka n jsa vasta (kun - vuonrui
1952 solmittu Luxemburgin sopi­mus
meni umpeen. Puolentoista
kuukauden kuluttua Tel Aviv ja
Born vaihtoivat suurlähettiläitä.
Samaan aikaan: solmittiin sopimus
160 milj marinan luotorta Israelille,
Sen jälikeen ovat Tel Aviville an­netut
luotot toistunsDt vuosittain
monien miljooinien Seiksan markkot
Jen suuruisina. Nytkin samariaikai-
.sesli Erhardin vierailun kanssa
Israelissa o l i suuri joufclke...länsi-saksalaisia
pankkimiehiä. Hfeidän
käyntinsä päätteeksi ilmoitettiin uu­den
200 m i l j . Saksan mackan lai­nan
antamisesta Israelille.' Neu­votteluja
tuskin käytiin Uman E r ­hardin
osanottoa, jaka monivuoti­sena
talousministerinä ja sen jäl­keen
liittcknnslerina on. ollut vä­littömästi
tekemisissä Israelin ra­hoittamisen
kanssa. .
Israelirsa Ludwig Erhardille
myönnettiin kunniatohtorin diplo­mi.
Tämä tapahtui Weizmanniii
instituutissa, jossa tutnnetusti ei
työskentele vain israelilaisia tiede-;
miehiä. Monien vuosien ajan, ovat
täällä harjoittaneet atomilysiikan
lufkimuiksia huomattavat länsisak-isalaiset
tiedemiehet. Länsi-Salksa-han
onkin ilmoittanut, ettei se tule
valmistamaan ydinaseita omalla
alueelleen. Tämä vakuutus ei k u i -
terAaan e^tä Bonnia suorittamasta
tällaisia töitä muissa maissa. Tä­män
valossa on ymmärrettävissä,
että Erhardin käynnin aikoihin o l i
läiisisaksaliiiisissa lehdissä tietoga,
joiden miiikaan Israel lähivuosina
pyötAT tiK^ttaiinaan ydinräjähteellä
v a ' - ! i-tc' U ! ia ballistisia ohjuksia.
Näininko Krlytetään ne uudet lainat,
jofka ; : : ; u N on saanut Bonnilta?
K i r c n n.ihdään, Erhardin toivio-retiki
•pyiiacn maahan" palveli san­gen
ni;ialli;ia tarkoituksia. Se oli
yksi rcngr.s Bonnin j a Tel Avivin
yhteiiityön luijittamisessa, joka pe­rustuu
samantapaisiin aluelaajen-nuspyrkimyifcsiin.
PÄIVÄN PAKINA
"JOULUKANNÄ"
Ei tuo "virheelliseltä" vaikut­tava
otsikko tullut aivan vahingossia
vaan pikemminkin hienossa venkoi-lumielcssä,
.se myönnettäköön ni­menomaan
siksi kun kymmenen päi­vää
ennen joulua on melko vaikeata
päästä "joulutunnelmaan".
Jpulu on meille kaikille ominainen
siitä, ;että se antaa alu.syiikkojen ai­kana
lisää työtä, lisää huolia ja luon-nolli.
sesti lisää hermojänhifystä —
rahatnenojen lisääritymi.sestä puhu-mattaljaan
— ja silloin me kaikin
olemine kuin Jumalan tuulimyllyssä.
Emännät tekevät kotioloissa yötä
ja päivää siivousta ja jouluostoksia,
valmistelevat jouluherkkuja ja ties
mitä. Ja, me mie.Tpolbiset olemme
oikeastaan samassa kelkassa niin
työpaikoilla kuin kotivcräjän sisä­puolellakin.
•
. Kun siihen hirmui-seen kiireeseen
"on lisättävä vielä tarkat laskelmat
siitä, kuinka paljon "kannattaa" jou­lun
tlenois.sa elää yli varojen— vaik
ka luottokauppaa tehtätissä vakuute­taan,
että maksuista ei tarvitse huo­lehtia
ennen kuin "vasta ensi vuon­na"
niin kerrataan ylivoimaista on
siis näin aikaisin yrittääkään joulu­tunnelmaan
pääsyä.
Jouluun liittyvällä kovapaineisella
kaupallisuudella on ainakin allekir­joittaneeseen
niin voimakas vaikutus
että, tähän aikaan vuodessa tuntuu
kilin kaikki " k i l t i t " aikuiset olisivat
kiintyneet enemmän kassarekisterieh
polkkaan kuiiTrauhan ruhtinaan juh-lintatm,.
A.sia ori tietenkin töinen sitten kun
tulee .«le varsinainen joulu—- tai
öikeamimiin joulun aatto, sillä aatto
on aina juhlaa parempi kuten sano­ntaan."
On sanottu, eHä joulu ön ennen
kaikkea la.stcn ijuhla, ja se pitää;
paikkansa niin pienten lasten kuin
meidän jo aikuisiksi kasvaneidenkin :
"lasten" keskuudessa.
Lapset iloitsevat herkuista, juhla­tunnelmasta
ja ennenkaikkea lahjois­taan,
vaikka viimeksimainitut' eivät .
hiin suuren suuria olekaan. ,
Ja me aikuiset "lapset iloitsemme
loisten nukariä sekä "antamisen
ilosta", että hiistä rakkai.sta pikku-lahjoista
joita perheen nuoremmilla
saamme ..
Ei siis ole lainkaan ihme vaikka
joulua : vietetäänkin perhefjuhlana,
mis.sä lapset ja aikuLset pääsevät lä­hemmäksi
toisiaan kuin vuoden kii­reitten
työpäivien aikana.
Jouluna siis pääsemme paljon hel­pommin
joulutunnelmaan, kuin nyt.
lähes kaksi viikkoa sitä ennen. Toi­vomme
vain, että perheenemännät
eivät sentään tekisi niin uuvuksii'n
asti niitä joulun "valmistelutöitä",
piittaamattomuuden johdosta tapah­tuvissa
auto- ja muissa liikennetapa­turmissa.
Toivokaaimme ja toimikaamme,
kaikin osaltame niin, ettei yksikään
kansalaisemme joudu ssin paremmin
omasta kuin toisenkaan syystä min­käänlaisen
Onnettomuuden uhriksi.
Jos tulee juhlituksi " y l i varojen",
niin sellaiset "tyhimtyydet" saa "an­teeksi"
syömällä joulun jälkeen mak
etteivät jaksa lainkaan itse tästä _köfavoiIe:piä .ja harjoittelemalla
muuten tuiki tärkeästä keskitälven-^*rnuutenkin kitupiikin elämäntahtia;
juhla-.ja lepohetkestä hauftia.
Kylmään toclelli.suuteen, näihin jou
lun alusviikkojen afkipäiväisyytcen
palataksemme, voidaan sentään to­deta,
että pahertiminkin vöisi"ölla.
todettakoon vain, että tuhannet ja
tuhannet kalkkunat ovat "jouluval­mistelun"
hinnaksi menettäTteet
päänsä ja sikapossut myös "ainoan­sa".
Tilainne näiden "jouluhorkku-ijeri"
kohdalta tuntuu todella toivot-toimalta,
sillä "kuolevaisuus" heidän
keskuudessaan nousee ennätyslukci-miin
näin joulun edellä.
Maihdollisesti se häiritsee jonkuu;
joulutunnelmaa, mutta syj^ä on
kuitenkin palauttaa mieleeni että'
kymmeniä ja kymmdniä canadalai-sia
ihmisiäkin loukkaantuu ja kuo­lee
vuodenvaihteen pyhien aikana
jos tulee [yleJnsyöniisestä vatsapuruja
tai .ylenjuomisesta. päänkipua, n i i n -
sellaisista "kohmeloista"; selvitään
.sitten kun tulevat taas ne "arkipäi­vät
ja reikäleivät".
Mutta jos tulee tehdyksi suurempia
tyhmyyksiä — huolimattomuudesta
johtuvia onnettomuuksia missä silvo­taan
joko Omia tai toisten raajoja
tai lisätään leskien jä orpojen luku­määrää
— sitä seuraa joko itsel­lemme
tai omaisillemme ikuinen
mieliharmi.
Iloitkaamme ja nauttikaamme kai­kin
mokomin joulusta mutta py-sykäämj,
me kuiteinkin kohtuuden puit- ,
.teissä ja ennenkaikkea haikitsevlna
ija vastuuntuntoisina kansalaisina.
Hauskaa joulu ja onnellista uutta
vuotta täkäläisille kansalaijnllem-me
yleensä ja erikoisesti tämän
joko oman tai jonkiiin loisen mi<:tä!in lehdon lukijoille. Kiiasakoura.
. t
, 1 ' .
f •
1'
I