Vapaus, June 29, 1928

              I i i i K Sivu: 4 Perjantaina, tesakaim 29 p;nä—F^day, Jme 29
>
li
^ ^ ^ ^^
i
is
1-71
i i i i
V A P A U S
" : ' TOmiTTAJATi
A. VAASA. B. A. TEKBUNEX. B, SULA. K. PEHKONEN.
VAPACS OilMrtr)
nATOTCSHDCfAT VAPAUDESSA:
U J N kartt. t2jM faU trro, _ _ SOt. _ _
Mt SOe. kota. laj» S kcnu. — SrMTBiUaMtaaSt flJ» k«t>. CbÖ» S k o M . —
Uikm nm faxta. tXM kiU kama. — K»ito«.lmoTak««t tl.M kam. — Kaataiainnmanik.
TILAUSBINKAT:
KAS. C kk. CLSfl; S kk tl.TS }a I kk. flJ». - Tkdrafabalkia }a
%• t tk. S6jak • kk. «Uai. S Uc. «roo M I U C tUOL
UlkUtn aiotiu nmotakgtt p!U2 f 11a kosttoriMa kcUo 4 ip. UmeHrBlqiliTia edeUiicsi aikipähraai.
T<«aate tataatoai LOartr BidlAa*. » Lana Soaat. PahaS» SMV.
•apM«» kaMtacit IXtmttf jMUB^ SS Uraa St- PakaBs U3S. TmtSmHmt Ba« (9, SaAarr. <}>t.
•ivai^blS «aa TSa. >ar cat iack. Sfiälm dka» te iMtftlaa na. Aa Vapaaa
I I . V . KAHMASTOI, KOkaaMhaiMJa,
kitlattakaa n4dlaaa COtkaaiAaiMiui
Nuorisokurssit luokkatairtelijam
kouluiksi
Ilahduttavana seikkana saatetaan
; todeta se, etta Canadan kommunis*
'tisen puolueen-toimesta tullaan ta-
: män kesän kuluessa pitämään ai»
: nakin seitsemät nuorisokurssit eri
. p u o l i l l a maata; nim. Gibson Lan-
.. , dingissa, British Columbiassa; Syl*
vvan Xdcella, Albertassa;. Saskalche-
;wanissa tai Manitobassa yhdet kurs»
r sit, joiden pitopaildca ei vielä ole
tiedossamme; Port Arthurissa, Bea-ver
Lakella, Pottsvillessa ja To-rontossa,
kaikki viimeksimainitut
Ontarion maakunnassa. ' .
Nuorisokutssien toimeenpanemi­nen
ei ole. mikään uusi keksintö.
Kuorisokursseja on pidetty jo pi-temmän
aikaa porvariston toimes­ta;
ja ovatpa Erinäiset tyoväenjär
jestötkin niitä silloin ja tällöin toi
meenpanneet. • Mutta siinä suhtees­sa,
mitä porvarien ja 'pikkuprova
^nen^^kiirsseilla ^opetetaan tai' mitä
kommunistisilla" kursseilla opete­taan^
on ja täytyy olla yhtä suuri
; eroavaisuus kuin yollä'ja päivällä.
Asiain tilan:näin. ollen;Jienee.joh-.
donmukaista. määritellä, mitä/ kom-
^ uunististen • nuönsolcurssien' tulisi
safda»aikaaiu • , i ,
Ennen, kaikkea on todettava .se
. ^ i k k v e t t a nykyaikana'iitaatii työ-
^Väenliikkeessäkin itsekunkin toi^
-ButiUMlaa^,7kmidollineft> HoiUtftU^
tai 'Imorittaäift^ etikolstk "^ian-<
tuntemusta —-"meilfähän on johtaa
jat nfiyteliiuen^i Voimistelun'' Ja ur­heilun/
laulun j a soiton; y.m. aloil-
Ia: / a koska kerhon' noina alattat-
^-vitsevat asiantuntijan ohjaavaa kät­tä
menestyäkseen, niin ainakin yh-'
4a hyvin, ellei tärke&nmin, tarvi-taon
asiantuntijoita luokkataistelun
'mon vaiheiden ohjauksee-^
88. Näistä ohjaajbta on puute
kaikkialla.' Kun kommunistisilla
nuorisokursseilla pyritään tätä puu­tetta
poistamaan, kehittämään asi­antuntijoita
luokkataisteliirintamal-le,~
niin ensimäinen onhistumisen je-dellytys
nuorisokursseihirame näh­den
on se, että niihin osanotto saa­daan
mahdollisimman runsaaksi.
Jokaisen perheellisen tyoläistoverin,
jolla on kursseille ikänsä puolesta
kelpaavaa nuorta väkeä, on siis
varattava lapsilleen tilaisuus kurs
seille osallistumiseen,^ sikäli kuin se
suinkin on mahdollista.
Mutta tämä seikka, runsas osanot­to
kursseihin, ei vielä semmoise
naan erota kurssejamme porvarilli­sista
kursseista. Siksipä onkin eri
koisen tärkeää ottaa varteen vielä
eräs toinen seikka. Kun kurssiem
me aika tulee oletaäah verrattain
rajotettu, vain rn^Ute^ viikko,
niin jokainen oppitunti' on käytet­tävä
käytännioUisen^^^i^^
probleemini!, meheij^^^ pe­riaatteiden
sejkuänaisee^
kHr^seiUe Qsslljstuyiui^^^'^^ o^^ niille
mentävv siinä mielessä, että hän tu­lee''
parhcuuua jäii^ääii^ imemään it­seensä
kursseilla' annettavaa ope.
utsta, kygtäfsefih j ^^
tyä. täyttämään vVlehlaväp^
ipin )uö|c]ratusteluT^^ ^ ^ ^ l ^
aeiila tallaan I t t o n^
maan vfe^ äikäinäärä hantteiiille
jaVvirkistyks^le^ liid^^
yiheluloitoksilM^
muödosiuOs^i
VA tamo |a^ on ohja^
taVa rohkeaan^ taisteluun pi*ol<etai>
riaatip vihollista, kapiteaistilubkkaa
vastaui. Kpmmiinistuen.^^^^^
nuorisokurssit on siis muodostetta­va
luokkatoisteli jäin kouluiksi. Vain
siten eaattaisniihiui^^^^i^^ tyo
kantaa^tpivotun hedelmän., -
M-OntanDti
K i r j . Asvo VAARA.
Metallikaivos- ja metallinsulatto-teollisuus
ovat kaHcen yhteisknzmal-lisen
elämän perustana keski-Onta-riossa.
Puutavarateollisuus ja maan­viljelys
ovat sitävastoin vähempi-merkhyksellisiä
tuotantohaaroja. Ja
kaikki muut elinkeinoalat ovat suo-t
*
Tom Mann — Englannin yällanlounouk-sellisen
tyoväeatx^
Cngktttiitil työväenliikkeen vete-
.^räauitaistelija ja johtaja Tom Mann
täytti äskettäin 72 vuotta.
Tapahtuman johdosta huomauttaa
Englannin kommunistipuolueen leh­ti
**Workers Life'% että "on mah­dotonta
ajatella Britannian työväen­liikettä
samalla ajattelematta Tora
Maimia. Suuresta tokkatyöläisten
lakosta alkaen, joka lakko riehui
viime vuosisadan 80-luvun keski­vaiheilla,
aina meidän päiviimme
saakka, ei Britanniassa ole tapah­tunut
mitään huomattavampaa tais-
^^telua, missä ei tämä veteraanitais-
\ e l i i a olisi ollut mukana."
; Tom M voi-makassyndikalistisen
suunnan edus-taja.
M.m. Amerikan matkallaan
1914 hän puheissaan ja väittelyis­sään
piti taloudellista toimintaa riitr
tävänä keinonai-^yöväen vapaustais­telussa.
Mutta maailman työväen­liikkeen
uudestisyntymisen aikana
Tom Mann epäröunättä liittyi ku­moukselliseen
työväenliikkeeseen, ol­len
perustamisesta saakka mukana
Kommunistisessa internatsionalessa
liittyen kommunistiseen puloueeseen.
Tom Mann <Sn aina ollut uskolli­nen
luokalleen ja taistellut sen puo­lesta
pelottomasti; väsymättömästi ja
rehellisesti. Siksipä työläisloverit
eri puolilta maapallon ovat lähet­täneet
hänelle onnittelunsa hänen
syntymäpäivänään.
rastaan riippuvaisia ziäistä kolmes­ta
etupäässä kuitenkin metalli- :
teollisuudesta. Kun näin on asian
laita, niin lienee varsin asianmukais­ta
lyhyesti käsitellä keski-Ontarion
metallinkaivajain j a -sulattajain-jär-,
jestäytymiskysymystä.
Entinen järjestötoiminta
Vaikka keski-Qntariön metallin-kaivajilla
ja -sulattajilla ei ole tällä
haavaa minkäänlaista ammatillista
tai teollista järjestöä, mikä yhdis-»
täisi täniän teollisuusalan palveluk­sessa
olevat työläiset —- ranskalai-set,
suomalaiset, ukrainalaiset, ita- .
lialaiset, y.m. — yhteiseen taiste­luun
yhteisiä riistäjiä ja sortajia,
nikkeli- ja kupari-, lyijy- ja sinkki-korporatsioneja
vastaan, niin näiden
metallimiesten järjestäytyminen ejt i
ole sentään aina ollut^htä huonolla
tolalla. Noin viisitoista vuotta sit­ten
oKvat tämän alueen kaivosmie­het
miltei sataprosenttisesti järjes­tyneitä,
kuuluen Lännen kaivosmies­ten
liittoon, jolla oli siihen aikaan
järjestöyksikkö sekä Sudburyssa et­tä
GarsonMinella. Kaivosmiehet
olivat järjestönsä taisteluhengen
täyttämiä. Heillä oli vo'imaa ja roh­keutta
käydä taisteluun lyhemmän/
työpäivän ja parempain- työsuhtei-
I /
4 '.'^^
den puolesta kaivosparooneja vas­taan.
Keski-Ontarion metallinkaivajain
jä^jestäytymisryntäys v. .1913 ja
harrastus, millä he asiaansa ajoivat
kaiyosparoonien sydämettömistä vai''
noista j a v^yaltam^todeista huoli­matta,
ei ollujti^ mikään paikallino^
ilmiö. Samanlaista alttiutta j a tais*
t(^Iuyalmiutta olgsuhteid^
miseksi osottivat pohjois-Ontäriossa
1—111?' i-> l L _ i " L I " 4n-
MetalUnkaiTajat poraaahommaua maan ntmienissa
miscKsi osonivai ponjois-unrariossa synnyttämä yleinen rappeutuneisuus,
kulla^. j a h b p w 5 ^
dysvälloissd m^m. Kuparisäiaren ^kai­vosmiehet,
jotka Yhdysvgiltgj^-^9
meimmälla seudulla taiis^liya^-Tfi,*
den kaivosmiesten 6uurimmista.Jtya«
Isdcoista.
JärjestdnitiHöiUufdinm '
Kun kaivbsp^roonit keski-Ont^-
ossa dvät vIujiotoitmUsuui'' öäa^t
tukahiitetiiksi' kaivo^mirat^^ jarl^*
tön toini|intaaf., ryhtyivät he k^^
mään piätevämpiä keinoja. Vuonna
1^4 töumtöiäm - ^ Ä ^ Ja
Gorspn Mmell^' sijiptsevain ;L
kaivosmies^ : liiton yksikköjen toi-,
mistoissa ryöstö yön puneydessä,
kassakaapit avattiin ja'"*kirjat va­rastettiin.
Noiden salaperäisten' r i ­kosten
toimeenpanijoista ei ole tie­toa
vielä tänä päivänä, mutta noihin
ryöstöihin varsinaisesti päättyy kes-ki-
Ontarion metallinkaivajain jai
sulattajain järjestötoiminta. Näiden
ryöstöjen ja työläisten keskuudessa
heränneen eripuraisuuden ynnä'nik-keliyhtiöiden
harjottaman järjesty­neiden
työläisten vainon takia, her­paantui
metallinkaivajain järjestö­toiminta,
niin pahasti, ettei se edes*
maailmansodan aikana vironnut toi­mintaan,
vaikka nilckelikorpoiratsio-nit
korjasivat silloin satumiaisia
voittoja 'Jä' työväki kaikilla muilla
teoijiisuusalbilla bsotti erakoista tais-täukuntoisuutta.^'
Maffl^ansodiän
muun mt^ässa siten, että monet en
tSflin: työväenliikkeen aktiiviset kan-
*HiäftÄjiit'*bval Vajonneet salaviinu-rcdksjhjyy.
m., on osaltaan ehkäissyt
keE^-Ontaribi^< kaivos- .jja sulatto-työläisiä
jarjestäy^rmästä. Vuoden
1913 kurssi ^—.liikuu^pttamatta muu­tamia
pienempiä pyrähdyksiä -O. B.
U:Ä kukoistujsaikana 1920 <m
pllii^ poissa juna hamaan tähän päi-yäap
saakka.Vv. 191$r—M j ärjes-täyt3nmistaisteluista
on jälellä ;yain
kaiideksantunlJnen työpäivä»
fJKorpoTfltsionienvoi^if-Qsingot :
' Luokaamme sitten katsaus kaiybs-korporatsionien.'-
leiriin. Siellä ei
ole vallalla horrostila. • ^Sitten vuo­den
1914 on jokaisessa'keski-Onta­rion
kaivoksensa tehostettu työn' riiSr
tämistä. Niissä on nyt kaikissa voi:
massa palkkior eli hiestytysjärjes-telmä,
mikä on tieteellinen työläisten
riistämismuoto ja mikä on vbimassa
kaikissa finanssipääoman kontrolloi^
missä teollisuuksissa kautta maail-m^.
Tämän hiestytysjärjestelmän
y.ni. seikkain avulla kaivoskorporat-sionit
ovat niittäneet satumaisia
voitto-osingoita. V. 1926 korjasi In­ternational
Nickel .Co. puhtaana lii­kevoittona
5,556,267 dollaria; ja
huolellisten ftnnakkolaskelmien mu­kaan
, pitäisi ,saman korporatslohin
nettotulojen 'v. 1930 yksistään
Creighton-kaivoksbsta nousta 1,250,-
000 jipllariin kuukaudessai Mond
Nickel jboinjpuhtaan riistosaaliin i l -
mptetaain, y. 1926 nbusseen l,874,r
88S dbi^ninr ja ^mfflä' koipbraisio-mn
pääomaa; on ^^umeisen 28 vuo^
den kuluessa- lisätty iioin 21,^00,000
dollarilla. Mutta tästä lisäyksestä
(luer^-V^ityksestä) huolimatta : on
Mond-korporatsioni jakanut 'liike­voittoa
toisina '-vuosina: koitnekym-mientävitdikin
' proisenttia eikä (mil­loinkaan
vähempää 'kuin>disi pro­senttia
kiinnitetylle pääomalle. ;
,.Tapäturmfa .JQsUicosis
Tieteellisen ; hiestytysjärjestelmän
avulla virtaa kaiVoskorporatsionien
kassahplveiiun' ^entistä suuremmat
liik^oitot, mutta työläiset muuttaa
se äutoinateiksi;'' Hiestytysjärjestel­män
vallitessa jäävät turvällisuus-jaterveysasetuköet
kuolleiksi kirjai­miksi.
Kaivoksissa tapahtuneiden
teollisuusmurhain - ja vaikeain louk-kaanttimisten
lukumäärä nousee val­lan'
pöyristyttävääii lukuun keski-
Ontarion kaivoksissa yksistään ku­luvan
vuoden kuuden ensimäisen
kuukauden aikana. Ja niitä miehiä,
joiden nahka säästyy teollisuusmur-halta
tai ruhjoutumiselta, odottaa
vieläkin hirveämpi tuholainen •—-
silicosis, kaivosmiehen keuhkotauti
Se on kauhein rangaistus, mitä työ­läiselle
koituu kaivoskorportasionien
hiestytysjärjestelmästä yhdeltä puo­len
ja miesten järjestymättömyydes-tä
toiselta puolen. Tämän silicosik-sen
kauheuden tietävät parhaiten ne
kaivosmiesten perheet, joiden huol-
Urtaja on silicosiksen saastuttamana,
ikäänkuin poltinraudalla merkittynä,
hyljätty kaivosteollisuuden palveluk­sesta.
Systemaattinen järjestämistyo
Keski-Ontarion' kaivosmiesten,
joista jok'ainoa on- kaivostyöhön
ryhtyessään fyysilliseltäv olemuksel­taan
lukeutimut valiojoukkoon, on
hetkiseksi riistäydyttävä irti hiesty-t)'
sjärjestelmän humusta ja avoimin
silmin tarkattava vallitsevaa tilan­netta.
Tämmöinen tarkkailu saat­taa
ensimäiseksi loihtia esiin mie­telmän
kaivoksien turvallisuus- ja
terveyssäädoksien voimaansaattami­sesta,
helpommasta työstä ja pa­remmista
palkoista, jotka kaikki ovat
mahdollisia saavuttaa vain satapro­senttisen
järjestäytymisen kautta.
Tähän saattaa toivottomuuden ääni
heti kuiskata, että neljätoista pitkää
vuotta olemme olleet järjestymättö­miä;
olisikohan se mahdollista, että
me n y t . ..
Mutta viimeisen neljäntoista vuo­den
kuluessa, keski-Ontarioöi kaivos-ja
sulattotyöläisten horroskauden ai­kana,
on maailman työväenliikkees­sä
tapahtimut suuria muutoksia.
Uusia menetelmiä — työmaalehtiä,
työpaikkäkomiteoita, y.m. jotka
ovat yhtä tieteellisiä kuin työnanta-^
jäin hiestytysmetodit, on otettu käy­täntöön
muualla j a niiden avulla
saatu työväen ' itsepubluistus, järjes-'
täytyminen,. alkuun paikoissa,^ missä
se on olliit-iamassa yhtä-pitkän ai­kaa
kuin keski-Ontariotoakin: Van­couver-
saarien hiilenkaivajat ovat
tässä suhteessa tuoreimpana esimerk*
kinä. Ja se», mitä he ovat saaneet
Ke^Mhdamo kaivos-toiverisatoa
POIMINTOJA TAPATJDESSA Jxji^
HAISTUISTA VUnsiStA
Tammikuun 7 p. «amnna kello 6^
ruhjoutui neljä -kaivostyöläistä Mond
Nickö-yhtiön Frood-kaivsmiaEsa, ki­vien
irtaubuessa nostoaukon seinästä.
LouSkaantuneet ^^inö Moisio; Anttt
Passi; Väinö Keeman ja Yrjö Joki­mäki
(Vapaus n:o 5, 9. 1. 28.)
•, • • •
Samassa shaffi.ssa loukkaantui vai­keasti
tammikuun 8 pu vasten yöHä
Mike Simpscm ja Peter Davies. (Va-paus
n:o 6, 10. 1. 23.) '
*roi«taita. helmik. 16.p. vasten yöng.
loukkaantui v^keasti Frank Mäki
Mond Nickel-yhtiön Froodissa. Pora-laatikkoa
laskiessa kaapelin avuUa a-las,
kallistui laatikko aukon reunaa
vasten, ^murskaten Mäen toista jalka­terää.
(Vapaus, n:o 34, 17. 2. 28.)
•
William Lepistö sai luumurtuman
päähänsä Garson . kaivannossa, ras­kaan
kangen pudotessa hänen pääl­lensä
(Vapaus, n:o 46, 6. 3. 28.)
John Aho murskaantui kuoliaaksi
International Nickel-yhtiön Proodin
kaivannolla, lauantaina, maalisk. 3i p
vastaisena yönä, (Vapaus, n:o 65
2. 4. 28,)
*
K. Ikola loukkaantui huhtik 8 p.
Erringtonkaivaimossa. . Ollessaan las­keutumassa
alas nostolaatikossa, tart­tui
nostolaatikon reuna aukon syrjään
sillä seurauksella, että Ikola horjahti
aikaan,-voivat myös keski-Onta^on
metallinkaivBJat ja -sulattajät tehdä:
Systemaattiseen järjestämistyöhön on
käytävä, käsiksi täydestä sydämestä,
hartaudella ja ."^dcaumuksella. Se
on ennen kaikkea niiden-kaivösr
miesten tehtävä, jotka ovat tietoisia
luokka-asemastaan. Vain siten, työn
j a toiminnan kautta^ on taistelu
hiestytysjärjestelmää ja kaikkia sen
seuralaisia vastaan mahdollista. Ja
vain kotoisen järjestäytymisen kaut­ta
saattaa keski-Ontarion työväki
parhaiten avustaa koko Canadan
työväen järjestötoimintaa.
Vuoden 1913 kurssi voinuum jäl­leen!
\ , <
Jokainen kaivos- ja sulattotyöläi-nen
jäseneksi -Canadan kaivostyöläis-ten
liittoon ensi syksyyn mennessä!
ja putosi aukon pohjaan noin 40—50
Jalkaa. (Vapaus, n:o .74, 4. 4. 28.)
International Nickel-yhtiön Prood-kaivannolla
menetti 20-vubtias Antti
Hautanen henkensä maanantaita
huhtik. 23 p. vasten yöllä, kello 3 ai­koihin.
B&n oli työskermellyt veden
nostamisessa, jolloto hän jäi nosto­laitteen
väliin ruhjoutuen kuoliaaksi.
(Vapaus, n :o 81, 24. 4. 28.)
Mond Nickel-yhtiön kaivannolla Le-vackissa
menetti 37-vuotias Joseph
Doni silmänräpäyksessä henkensä, ja
hänen työtoverinsa Hurkari HaryzuM
sai vaikeita vammoja kun törmin pai­nava
kivi putosi heidän päällensä
räjähdyksen' irroittamana. (Vapaus
n:ö 85. 30. 4. 28.),
.International Nickel-yhtiön Proodis-sa
menetti kesäkuim 5, p. suomalainen
työläinen sormensa- (Vapaus. n:o lis,
6. 6. 28.)
• Nick Mäki-niminen :•. >' suomalainen
loukkaantui kesäk.. 21 p. Errington-kaivannossa,.
panoksen räjähtäessä.
EBn^ltfi inuiiui kakd il^lkiluuta, saa­den
myös hiaavoja kasvoihinsa. (Va­paus,
ii:P 128,^1;
Aluenumeroita valinistomasui
Lehtemme ilmestyy tänään kah-ddcsansivuisena,
siis kalcsi kertaa
* n im laajana kuin tavallisesti. Tässä
numerossa on^ Idrjotuksiai j a kuvia
tetupääsäa SutBiitfysta J a sen ympä­ristöltä.
Kun toimitusneuvostoinme
kokouksessa:^ käsiteltiin tämmöisen
laajennetun numeron mahdollisuut­ta,
sisältöä y j n t l n i i n oltiin yksi­mielisiä
^ t a , että, mikäli sisältö on
kysymyksessä, siihen tulisi hankkia
IdrjottdiSia ja kuvia kaikilta keski-
Ontarion suomalaisasutuksilta. Si­ten
olisi tätä numeroa saatettu oi­keutetusti
nimittää keski-Ontarion
numeroksi. Mutta kun asia otettiin
käsiteltäväksi vasta pari viikkoa sit­ten
jä kun laajennettu numero tah­dottiin-
saada julkabtuksi juuri tässä
keski-Ontarion työväen yhteisten ke-säjuhlain
aattona, niin kirjotuksien
ja kuvien hankkiminen laajemmalta
alueelta osottautui voittamattomaksi
tehtäväksi ajan vähyyd«i tdda. N i ­mitämme
tatä. numeroa V siis .vain
keski-Ontarion työväen yhteisten ke­säjuhlani
numerbksi. Olkoon se
vaatimattoniana edeltäjänä Varsinai­sille
aluenumeroille.
Vaikka tänmiöisillä erikoisilla
aluenumeroilla ei olb täinän Idhden
taholta aikaisenuuin kokeiltu (useat
toiset lehdet sitävastoin ovat), n i i n
tulee niillä epäilernätta olemaan var­sin
edullinen vaikutus Ididen tilaa-jamäärän
kohottamiseen ja lukija­kunnan
laajeniumiseen nähden. Ko­toisten
työväenjärjestöjen toimintaa
selostavat kirjotukset ja niiden yh­teyteen
liitelyt kuvat ovat näet omi­aan
kääntämään ennakkoluuloisen­kin
työläisen huomion puoleensa ja
osottamaan työväenjärjestöjen ''töi-minnan
luonnollisuuden jä välttä­mättömyyden.
Tbiselta puolen tar­joavat
tämmöiset erikoisnumerot it­sekunkin
paikkakunnan luokkatietoi-sille
työläisille paremman tilaisuu­den
selittää tärkeimpiä järjiestöllisiä
tbhtäviä yhdellä kertaa laaj^nmin
kuin mitä he saattavat tehdä lehden
tavallisessa numerossa.
Kuvalaaltain valmistamisesta koi­tuu
lehtiliikkeellenune kylläkin jon-kunverran
ylimääräisiä menoja, mut-t&
kdny^ ön verrattain vaka­varaisella
pohjalla taloudellisesti,
niin täimäkään puoli ei aseta estettä
erikoisnumerojen julkaisemiselle,
joiden merkityksestä, d saata eri-nuelisyyttä
syntyä luokkatietoisten
työläisten keskuudessa^; Toverien
Torontoja, Timminsissä, Kirkland
Lakella yjn. pohjois-Ontarioss^
Port Arthurissa "ja Foft Williamissä,
Vancouveria ^ k a 'mahdbliisesti
muuallakin on heti ryhdyttävä harS-kitsemaan
alueensa erikoisnumeron
julkaisemista koskevia: seikkoja ja
sovittava julkiGsemisajasta asia^^^^^
omaisten järjestöelinten jkani^a.
HartauAlla ja tarmolla käsittele­mään
ja toteuttamaan eri alueiden
erikoisnumerojen julksEusemisial
Työtilanne yleensä Keski-Onta-riossa
ei: ole kovinkaan lohdullinen
sellaisille, jotka ovat jo kuukausit­tain
olleet käsivarsia^ kaupalla
Etenkin mitä tulee talläkertaa var­sinaisiin
metsätöihin niin voi sa­noa,
että niitä «i ole juuri ollen­kaan
Keski-Ontariossa, jollei ota
Algomalinjaa huomioon. Muilla
linjoilla on metsissä töissä tuskin
sataa miestä ja nekin on vain etu­päässä;
viiden ja kymmenen miehen
kämppäsakkeja, ipten roeisifyöt <^
vat. hyvin pienessä määrässä olleet
poistamassa varsinaisesti metsä- ja
sekatyöläisten työttömyyttä. Vii­me
talven aikana työskenteli Keski-
Ontariossa metsätöissä keskimäärin
Icolmisentuhatta työläistä, ja tällä
kertaa, vaikka otamme Algomalin.
jankm huomiooii, on tnsMn viittä­sataa.
Minne ovat joutuneet ne
jälelle jä&ieet kaksi ja puolituhatta
metsämiestä^ He ovat njrttemnun
muissa sekatöissä, joten huomaam­me;
että metsä- ja" sekatyöläisten
sekalaiset työt ovat eroittamaton
osa 'toisistansa yhtähyvin taloudelli­sesti
• kuin .myöskin järjestöllisesti.
£nsiimäldn voimme sanoa etta sa-mATKAÄ
V Ä P A I B !
imaissa suhteessa kuin Keski-pntarios-
4n" siirtynyt työyoimää, muille
paikkakunnille, on kevään kuluessa
ainakin saman verran tullut ^olalle
uusia :muilta paikkakunnilta, joten
työläisten lukxmiäärä on pysyn:yt^^E^ Näin menetellen voi tyonan-
Idmääiin yhtä suurena. - |taja pitää työpalkat mahdoUislm-
Tämä talvella metsissä ollut ityp-läisjoukKp;
on kevään ja kesän ku­luessa
siirtynyt etupäässä crinäisil-ie
rakennusaloille sekalaisiin töihin,
sekä rantateflle korjaustöihin. Kui­tenkin
talläkertaa on vielä yksis­tään
Sudbturyssa tuosta metsä- ja
sekatyöläisjoukosta ainakin parisne-sataa
miestä työttömänä, jotka o-dottavat
työhön pääsyä melkeinpä
minkälaisieen" työhön tahansa, jossa
vaan jotenkuten voisi edeS elatuk­sensa
ansaita. Minkäänlainen työn
valikointi ei saata tulla kysymyk­seenkään,
sillä melkein poikkeuk­setta
on . otettava sellaisen työn
kuin on saatavissa. - ,
- Tästä juuri on johtunut, että
jokseenkin poikkeuksetta kaikilla
työmailla työolot ovät^ kaikkea muu­ta
vaan eivät kiitettävät. ICymmen-tuntisen
työpäivän voimassa ollen
vaaditaan yhä suurempaa työmää­rän
täyttämistä. Ken ei jaksa aa­musta
iltaan työnantajan vaatimuk­sen
mukaisesti tehdä työtä, niin hä­nelle
on lopputili valmiina, jä^ uu­det
voimakkaammat saavat ulos a-jetun
paikan, joten työmaalla olo
muodostuu työläisille alituiseksi
kiertokuluksi. Luultavasti työnan­tajat
ovat tulleet' huomaamaan sen
seikan, että uusi mies on aina ah­kerampi
tdkemään työtä kuin van­hemmat,
saadateeen matkakustan­nukset
korvatuksi sekä jonkuft sen­tin
rafiaa mukaan kuin saa taasen
lopputilin ja uusi mies siirretään ti-man
alhaisina. Sillä fcm työläisiä
aina vaihdellaan, niin haidän on hy­vin
vaikeaa saada mm iiftääSäTn^ ty-vh,«t-e«i:,s. ­toimintaa
aikaan työmaalla, että
voisivat minkäänlaisia palkkavaati­muksia
asettaa enenipäa kuin vaa­tia
muitakaan työoloja korjatta-r
vaksL
Työpalkat ovat yleensä sellaiset,
että niillä juuri voi yksinäinen mies
tulla toimeen työssä olonsa aikana,
palkkojen ollessa sekalaisissa töis­sä
iolmestakymmenestä neljäänlq^-
meneen senttiin tunnilta; metsätöis­sä
neljän jalan kuorituilta haavoil­ta
kolme dollaria koorti, ja ^ jois­sakin
paikoissa masset^n metsä­töissä
niinkin alhaisia palkkoja kuin
kolme dollaria koortlsta kuorituista
palsamista, mikä taksa pärfaaimmis-sakaan
tapauksissa urakkatyön teki­jälle
ei vastaa kuin k-uudenkymme-nen
dollarin kuukausipalkkaa. Nel­jän
jalan kuorituista kuusista on
katkaisupaikat 4.50 dollaria koortil-ta,
joka on ainakin jonkun verran
parempaa kuin edellinen kuukausi­palkan
ollessa nyt kesän aikana su-nä
neljän- ja viideykymmeneu dol­larin
seuduilla. Tästä näemme, et­tä
palkkataksat Keski-Ontariossa
metsissä ja sekalaisissa töissä vleen-sä
on laskettu 'aivan nälkärajaan,
tai sellaisiksi, että palkasta ei voi
mitään säästää kmikausLa kestävien
työttömyysaikojen varaUe. Tämä
merkitsee työläisille pakollista näl­kälakkoa,
jonka hyvät yhteiskunnan
työnantajat säännöllisesti lahjoitta­vat
jokaiselle metsä- ja sekatyöläi-seUe
vuosittain eri pitkiksi ajoiksi.
Työnantajat pitävät metsä- ja
sekatyöläisiä semmoisissa olosuh-tteissii,
mitkä pakottavat nämä joka­päiväiseksi
luokkateistelujoukoksi,
Meit»atyöläinen bn''^akbstia saatettu
käymään --^yhteiskuhhallisessa "va­paudessa"
ollessaan jb useim­mat
nälkälakkonsa,:; joihin muissa
tilanteissa, ryJ^dytSjui'ainoastaan ää-riinmäisissä
tapaukäiiasa ja siksi hä- -
nestä Ph 'tullut' •"iaonteenomaines
jluokkatpisteKjfcl Hän jo etukä­teen
tietää sen seikan/ että min­käänlainen
työlaldco ei merkitse hä­nelle
sen enempää kuin mitä hän
on. jo ennien kokentit. Täten hän
voi asettaa pelinsä taistelussa yhden
kortin varaan- silloin, kun näkee pie-nimmänkin
tilaisuuden olevan jota- '
kin voittaa. Hän tietää että hän
ei voi siinä ainakaan enempää hä­vitä
kuin sen minkä hän on jo,
kymmeniä kertoja ennen hävinnyt
Siksi voimme hudleta sanoa että
met^ssä ja sekalaisissa töissä työs­kentelevästä
joukos^ tapaamme Ca­nadan
kapinallisimman työläisainek-sen,
jonka, järjestämiseen työväen
vallankumouksellisten järjestöjen on
kiinnitettävä entistä parempaa huo­miota
yhtä-hyvih talotidbllisesti kuin
järjestäinis-, jä valistustyön teke-misessäJrin.
Tähän asti en ainoas­taan
murtp-osa — n o i n kolmetuhat­ta
metsä- ja Sekatyöläisiä voitu jär­jestää
taloudelliseen järjestöön, L.
W. L Unio of Canadaän. Tällai­nen
Järjestö pelkillä jäsenmaksutu­loillaan
ei pääse läheskään sellai­seen
taloudelliseen asemaan, että se
voisi niillä tehdä niin paljo järjes-tämistyötä
kuin ' ^ t ä sellaisen haja-naisen
joukott järjestäminen vaatiL
Sikisi olisi välttämätöntä, työsken-nellessämme
yhteisen, luokkataistelu-asian
hyväksi, että jokainen järjes-töosasto
erisi .tilassa ryhtyisi aina­kin
taloudellisesti tukemaan metsä-ja
sekatyöläisten järjestämistycta.
Silloin vasta voimme alkaa puhu­maan
metsä- ja sekatyöläisten ta­loudellisen
aseman parantamisesta
ja työoloissa korjauksien aikaan saa­misesta,
kun. suurin osa metsä- ja
sekatyöläisistä on saatu taloudelli­sen
järjestön, L. W. I. U. of Ca­nadan,
jas«ieksi. Metsä- ja seka­työläisinä
on suuret taistelut edes­sään;
heillä on käytävänä enempi '
taisteluja kuin millään muulla työ­ryhmällä.
Heidän on taistelemalla
hankittava itsellensä työmailla sel­laiset
asunto-olot', että niissä voi
ihminen asua. Heidän ; on hankit­tava
lyhyeinpi työpäivä sekä mui­ta
korjauksia työoloihinsa. Heidän
on taisteltava itsellensä elinkustan­nuksia
vastaava palkka. Jokaisen
työläisen velvollisnuteria on tukea
metsätyöläisteii union järjestämis-työtä
ja työtaisteluita silloin, kun
metsä- ja, selaityöläiset ryhtyvät
ryntäyksejen ja taisteluun oikeutet­tujen
vaatimustensa puolesta:
TyöliiJ
jankohtak
painaa «
kulkea el
kija, jeak
laisee va]
päin snus
Ifun aiäkö
näin ahta
taxkoitusU
goa lulevj
haluaa se
tfUä taaks
sen, että ^
tSän jo tJ
Nämät
jeelliset.
tarpeellist
iä memiei
ttettu ja n
takaisin, i
IVIonista k
palKioksi
•ja niitä '
tää hukka
Eikä I
pimeydess
kaan pais
donaurinlf
"kuisa lehc
jallisuutei
tavilla ja
jälleen- ki
järjestötoi
ta kutsuv
teistyöhön
Ei pidi
toivon pii
lamaan!
että "pai
ei mitään
•saavutettu
mittu. A
kymmenei
malaisilla
iluokkatais
tolaiseläm
tätä työt
>se ei ole
laadultaai
mutta kat
.le kivise
[hyvinkin :
:iöökkäästi
Mitä r
päin? Si
tten katuji
iJB' viiriap
\vieteväliri(
isällisUus I
;iai ajetuk
lasten ni
tsfit olleet
kun viim
anaan, k
leeskentel;
lun "lujj)j
tslamaan
ta maksetl
ri^lfiin k
kustdhit j
kataltiissa
laisrä, etti
inuEoajami
ei aukaist
IhmsEtä
kaiken pi
muu, kaöSi
ja tätä la
oilla ole.
Vielä tä
sutaisemaa
inirimme <
suurjuhlia.
, n» näidei
isytyy tun
muodostua
kaammat.
lee seUaise
Ia maapa]
sellaisia vi
kiitettävä
set tulee.
JuhUen 1
on mielest
ja' hyvto,
maila syylE
tajiksi myi
jotka ottav
rituiseen 1
taviin tnrh
meksimaini
lepantava,
piirimme 1
järjestetty,
kansainvai
lestani lau2
kein sydäi
yhteisten j
Puhumat
sestä ohjel
Tiksessa tu]
tukseilinen
mään urhi
kiinnittää