Vapaus, July 20, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 20 p. — Saturday, July 20,1963
mi
VAPAUS (LIBERTY)
Edltor: W- EUund
INDEPENDENT LABÖRORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 19ir
Manager: S: Saksi
- \, Telephone;"d»lce 674-4264 - Edltorial 674-4265
tttÄfeKed"thT^eeS?eklJi^:t^e5da3^; « h | ^ ^ l>y VlipaÖB
u i O äm Öo. fctd,. ElmOSl^ ^ e s t . ^dbory. Ontario. daiÄd».
\ , * « U >; . „ - ^ a " » n « ^ « # 8 * ' - Bo»'9 . . ..
^AdvertlsinV ic^ applic«^on,^trans)a't1d'ns free o! cliarge.
ÄUthorlzed as secbnd,c.a8s mall by the^J^st Office Department,
and for. payment or postage
Otuwa.
TILAUSHINNAT
Cänadassa; 1 vk. $9.00. 6 kk. $4v75 USÄ':ssa
S kk. 2.75 Suom(>ssa:
1 vk. $10.00 6 kk. $555
1 vk. $10.50 6 kk. 6.75
V - CANADIAN LANGUAGF PRESS
Toiveita kelkkflhil'k<ik<iilii
. . M a a n a n t a i n a , heinökuun^^^^^ tär­keä
kolmen vallan korkean "portaan neuvottelutilaisuus, mikä on saa­nut
äärettömän suurta hnqMptäDS^^.^ katetta maaifihan.
Konferenssin ke^usUiuh'^dh««i& *nr soi^iknus ^dinasefcio^Aen
kieltämiseksi ja kuten tiedetään, kokoukseen osallistuvat Britannian,
Yhdysvaltaih NeUVdstdTiiton valtuuSkttnhat älkttmihlstöriöh johdol­la.
Väffcfea täliäb ^kifÄseeh osallistuu Srain" koimteii vaHlan viralli­set'edustajat,
niin kaikesta huMmaftä ön syytä korostaa, että könfe-r^
nssipöydän ääressä, ''istuu näkymättömlinä voimana" yleis^tä ja täy-delltstä
asieistariisuntaa sekä ennenkaäfkea ydinasekokeiden lopetta-riiista
vaativa jav koko Ihmiskunnan' Imielipidettä edustava ns. yleiÄen
mifeKpidfet ^ . \
^nfuh^eh viikon äOcaha on saaiu "tayaliisuudesta" poikkeavasti
iyv^
dcittevistä neuvottelut} iMitään-varsinaM
die' kokouksen kulustf annettu^ ehnJkoltia yhteisesti tehdyn sopimuk­sen
innkaan.- tatrkoituaon siten väittää p^agandallisia eleitä niin
, i>1idlfelta ihiin tbisiltaldn ja antaa kokotakseert osalUstuville "työrauha"»
a ^Unäähddllisuus esittää vapaamnun käsityks tarvitsematta toisella
gUnlällä^^a^oa puheenvuorojensa pröpagandallisia vaikutuksia.
" S i i t ä »huolimatta kolnfep^vallan edustajat ovat esiintyneet konfe^
^renssihuoneeh ulkopuolella mahdollisimman välittömästi ja ystävälli­sesti
hyiS^ilfön sanomalehtimiesten edessä. Vaikka he eivät olokaan
mitSäh 'v|t^}naiäa ti^feioja antaneet idii^ereiissih kulusta, he ovat hy-
; fflyiiyiDäaJIi ja /keskinäi^llä hyväfuulisuudeilaah antaneet ymmälrtää,
ejtä'täin^ kieltämättä vaikean ongelman k^^ on sujunut myön­teiseen
suuntaan. -
, _ ' » • «
TOlVctlVV ÖN
, Näitä rivejä kirjoitettaessa ofi äiis -hyVia toiveita — vaikka mi-tefitt
VärAuma « ä^sB^^^ lettä Moskovan neuvonpito
johtaa ainakin osittaisen ydinasekokeiden kieltoon, tarkoittaen se
sitä; ettS nämä kokeet kielletään kaikkialla muualla, paitsi maan alla.
Tällaisen sO^imu^en teko — siinä kUn ei tarvita mitään erikoisia
paikan päällä toimivia valvontaelimiä — ' tuli mahdolliseksi muutama
^ viikko sitten kun Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hnishtshev hy­väksyi
albialllSSesli ^uffuän : W
: semnian ehdotuksen osittaisesta ydinasekokeiden kiellosta. Neuvosto­liitto
oli siihen mei&essä pitänyt kiinhi siitä, että ydinasekokeet on
lopetettava-fsaihaitojkaisesti. kaikella, niin maan uumenissa kuin
muuallakin. 1^^ länsimaita Icotiti.NL
pföltti t o ^ edlstämijseksi se suostuu aluksi tähän osit-täls^
ei^kinkieltödn ja ehdotti n^yös, että samalla alfekirjoitettaisiin
iiyekkSäniättöhlyy^öpiiäins NATO:h ja Varsovan l i i tM väTillä. Täten
poistui kaikenlaiset'verukkeet ja mii^^^ väitteet "paikan päällä suori­tettavasta
tarkkailusta"^ koska kaikki osapuolet olivat ennakolta i l -^
maisseet käsityskannan, että avaruudessa, ilmakehässä, maassa ja ve­detä
suoritettavia rtiahdollfsia kokeita voidaan tehokkaasti valvoa
tieknillisten laitteiden ja kojeiden avulla.
CÄNAÖÄ voi AUTTAA
' alfaamme hallitus on julkisesti iUnöittanut, että se on edelleen;
ydi]äa'äekokeiden täydellisen kiellon kannalla^ mutta kannattaa myös
iitä, että' ensiksi alldiirjoitettaisiin nyt keskustelun alaisena oleva
osittainen kielttteopimus. , ^
Me Uskomme, että liittohallitus ilmaisi siinä Canadan kansan suu­ren
enemmistön kannan ja toivomuksen.
Mikätidn puhe esiiuerkiksi meidän lehdestämme. Vapaus on kan­nattanut,
ja kannattaa edelleenkin ydinasekokeiden täydellistä kieltoa,
tosiasiassa me toivomme, että Moskovan neuvonpidossa päästäisiin sö-phnuksee^
ydinasekokeiden täydellisestä kiellosta. Samalla kertaa
me uskomme kuitenkin, että se osoittainenkin ydinasekokeiden kielto,
mistä nyt etutilalla Moskovassa luultavasti, keskustellaan, selvittäisi
tuntuvasti kansainvälistä ilmaiiiiriä ja tekisi helpommaksi muut neu-
; vötfelut ja so^iniukset: yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa kohti, m\-
tä kaikki hyvää tarkoittavat Calaadalaiset ja ihmiskunnan suuri enem­mistö
nyt'haluaa ja odottaa. .
; Me pjiiolestamme lyiitymme siis niihin canadalaisiin jotka toivo­vat
ja vaativat; että liittohallitos antaisi sekä diplomaattisia teitä että
tiedönatatoväUneitä liyväksi käyttäen Moskovan neuvottelijain tietää,
että Canada odottaa maltittomästi^tuloksia — sitovaa sopimusta, jos ei
ydinäsekoketden täydellistä nim ainakin osittaista kieltoa varten. Toi­mimalla
aktiivisesti — oman mielipiteensä ilmaisun kautta — voisi
Canadan liallitus tässä tilanteessa edistää ydinasekokeiden kieltoneu-vdtteluja
'myönteiseen suuntaan. Sen vähempi ei liidih ftySylilah-teessa
riitä.
Viilp&udM ytittc^dtous lokakuilsitei
. KUteil bii D^htehUfie "JTärjestdastoita" osastossa jtt pari viikkoa
s'ittenilmpitettu,.CSJ:n koko toimeenpanevan komitean kokous, mi­hin
tulee Ljasianmukaisesti valitut jäsenet eri puolilta maata, pidetään
Sudbury8Stei,;0nt,, lokakuun J 8 ja 19 päivänä.
KbkötisVTälkäksl öh maacälly Sudbuiy siksi, että kesäil aikana Voi­daan
autoilla tulla suuremmissakin joukoissa eri puolilta Canadaa
tänne paremmin kuin esimerkiksi Torontoon — ja kokoukseen ovat
tervetulleita Järjestöh jSsfeftet ja ystävät yleensä, Vaikka'pSätös- eli
äänioikeus on luonnollisesti vain varsinaisilla kokousedustajilla.
Järjestön koko tpk:n ktoklottks^ta yhteydessä, todennäköisesti jo
lauantaina, pidetään myös Vapauden vuotuinen yhtiökokous, mihin
, dd<ytetäiih %iAiraajiksi ja ^uhef^hViioiy^jen pitäji^i varsinaisten kb-kousedustiajain
lisäksi Vapauden lukijoita ja ystäviä eri puolilta maa-tämmfe.
;
Järjestoväki tietää, että osastoissa keskustellaan jo erinäisistä
asioista, jotka tulevat tpk:n päätettäväksi ja ratkaistavaksi.
Samalla kertaa lehtemme toimitus toivoo, että tässä alustavassa
keskustelussa ei "unl^oitettaisi" missään tapauksessa Vapauden asioi­ta
T - Vajt>'auden talouskysymyksiä ja lehtemme toimituspolitiikkaa
koskevia asioita.
E l W mikään salaisuus kun sahomme, että muiden työväenleh-tien
lailla Vapaudella on suuria talousväikeuksfa Voitettavana. Niistä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
t i ka Piuslatiiieft, Tartnöla, iRB \
l^brl Arthur, ÖÄt, täytti feiJfälhl^fe
12 päivänä 80 vuotta.
Matti Salo, Toronto, Önt., täytti
torstaina, heinäk. 18 pnä 76 vuotta.
Arvi Kivi, Whitefish, Ont., ^yftalt
lauantaina, heinäkuun 20 t^äivänä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuftar
vain onnentoivotuksiin. -
"Maaihnan älykkäin elävä oljButo
on ihminen." Nain k u l l i n p i k k t i i K t iT
känä tohtori Petersonin sanovan Xa-:
rin Kyftstjlle silloin kun ensimmäi­nen
maailmansota alkoi. Peterson
oli sen aikuinen sodan vastustaja ja
hän jatkoi: "Ihminen näyttelee maa­limalle
mitä hän pystyy-tekemään
kaiken sen tavaran kanssa jota saa
käsiinsä. Nyt on kuitenkin eräs
älykäs ihminen tuHut mielenvikai­seksi
siitä kun on menettänyt lähei­sen
ystävänsä ja lon sen johdosta
{päättänyt hävittää rajattoman mää-län
viattomia ihmisiä, joilla ei ole
miföän tekemistä asian kanssa, jos­ta
nyt bh ^kysymys. Sitäpaitsi tiio
murhattu ihmineA ei tule els^äksi
jälleen, silla häh dn mennyt sön ra­jan
yli, josta ei ole i»aluuta." Peter­son
tarkoitti Itävallan arkkihert­tuan
murhaa, jonka johdosta Itär
vallan keisari menetti mielenmalt-tinsa
julistaen sodan, josta alkoi en­simmäinen
maailmansota.
Vaikka tohtori Peterson sanoikin
ihmisen olevan älykkäimmän olen­non
maailmassa, niin ei hän puhu­nut
mitään siitä kuinka tyhmäkin
ihminen voi olla. Etevänä lääkäri­nä
hän ei ajatelhit ihmisten tyh­myyksiä,
vaan työtään ja sen tu­loksia
.
Ihminen nauttu aina työnsä tulok­sista,
vaikka ne joskus ovatkin vaa-ran
ja uhrauksen kautta saavutettu­ja.
Jos kaikki voisivat ajatella yh­teistä
etua niin silloin olisivat työn
tuloksetkin: helpoimmin saavutetta­vissa.
Mutta kun tuo älykäs ihmi-n^
en on niin julma, että lähimmäisen
elämä ei ole minkään arvoiniErn o-man
edun tavoittelussa, siis tässä
suhteessa ihminen on vaarallisin
•peto maailmassa, joka naUttii lähim­mäisensä
kärsimyksistä oman het­kellisen
huvinsa vuoksi.
Kuinka hyvä tässä kauniissa maa­ilmassa
olisikaan elää, jos ihmiset
oppisivat käsittämään yhteisen työn
tuottaman hyödyn ja tulokset. Jos
tuo älykäs ihminen tulisi huomaa­maan
kuinka paljon vaarattomampi
olisi elää koko maailmai^ yh­teistä
etua etsien, jossa ei olisi pel­koa
toimeentulosta eikä vaarallisis­ta
pedoista, vaan saisimme nauttia
yhteistä vapautta yhteistyömme tu­loksena.
— Jussi.
iilitiiöiiiito
ifiäioäisi mSJoonia työläisiä -- ^^I^h
tiukka asiakirja Kiinan kannanotoista
MoskfliVa. ~,!äbsk6VaB8a |atkn-
'vissa P^eUvostoliiton fa /Kiinan
WmmnH)8tisten puolneiiäeik ediis-
[tajlen VälisfoiS fttetev^il^efötssk jat­kavat
läfiiän^ iMltaBtajat' tilantien
keskuskomitea avoimessa: kirjeesi
'sään puolueen' jäsenille.' Siitä
' JiuoUm^tta >i^KH!i ValtmistoAta i^i-jtää
yllä kärsivällisyyttä Ja pidätty-
; ivaisyytiä saadakseen neuvotteluis­ta
myöhteii^iä tiilöksia. Lähiajat
: tulevat osoittamaan ovatko kiina­laiset
valmiita perustamaan puo-
-Ineitten väliset suhteet puolueita
'yhdistävälle iiiandsnil-Icäiriiisinin
'perustalle.
NKPn k'eSlHi8koinitea1i äVoHi
'kirje jonka Pravda julkaisi sun-nuB^
Hfttl ftft Sfelöfttfekö ^19(dtfIfeTtten
jväisiin erimielisyyksiin johtaneis­ta
tekijöistä fa kiistaft vaiheista,
-sekä myös vastatik Kiiniin konimn-nislisen
puolineen tämän vuoden
.kesikttuA » . l^iffivsh uiieimään
viime miinfttn- julkaistaan Uyt
'myös kokonaisuudessaan Pravdas-
'sa ja kun se käsittää kolme leh­den
slviiia ja XKPU ävoln kirje
hel)9 SiVUll; 'öh '7/8 Khtfen SiVUls-la
bäUlfte«M «HmfeUsyyksitle.
Iäisillemme.
Vaikka toimituksella tiedetään ol­leen
ja vieläkin olevan peräkkäin
sattuneen monen kuolemantapauk­sen
johdosta vissejä eriköisvaikeuk-sia,
niin se ei saa kuitenkaan mil­lään
tavalla "vapauttaa^ toimituk­sen
vastuunalaisuutta heikkouksista
ja virheistä, mitä on mahdollisesti
lehtemme sisällössä j a tOimitusp<rii-tiikassa
havaittu. Tosiasiassa toi­mitus
toivoo, että lelilemme sisäl­löstä
käytäisiin jälleen todella avoin
ja rakentavassa mielessä erittäin te­rävä-
its'earvostelu nyt tulevan.yhtiö-kokioUksen
edeUä. Tätä keskuste­lua,
ja sen yhteydessä tehtäviä pa­rannusehdotuksia
varten, ovat myös
lehtemme palstat käytettävissä ja
kaikkia hikijoita pyydetään ilmaise­maan
omat mielipiteensä siitä, mi­ten
voitaisiin lehtemme sisältöä r i ­kastuttaa
ja parantaa.
Kesän aikana-on meillä itse kulla­kin
omat erikoisharrastuksemme ja
-kiireemme, mutta siitä huolimatta
toivomme, että dsastöt, seurat, näis-tfenkerhot
ja lehcleA yksilyishikijat
kiinnittäisivät jossakin sopiväSsa Vä­lissä
huomionsa lehtiliikkeemme
asioihin yleensä ja- erikoisesti Va­pauden
sisältöön. Vain siten voim-
Ai'e jälleen od6tf;^ parhaita malidol-iisia
tuloksia lokakuun puolivälisiä
pidettävästä yhtiökokouksesta.
PERUSTELU
"Miksi luulet hänen olevan poh­joisesta?"
"Hän tanssii ikäänkuin häneUä
olisi lumikengät jalaSsa."
Maija: Minä en aio mennä naimi­siin,
ennen kuin olen täyttänyt kol­mekymmentä.
Kaija: Minä en aio täyttää kol­meakymmentä,
ennen kuin Olen
naimisissa.
Nkl*n avoin kirje jakautuu v i i ­teen
osaan ja johdantoon. Viime
mainitussa NKPn sanoo Kiinan pyr­kineen
järjestelmällisesti laajenta­maan
ja sisentämään muutama vuor
si siftöi afkaneita mlelipide-eroavai^
suulffiia, eikä se kaihda käyttää Neu-vbstoiiitott
ja muiden maiden kom­munistisia
puolueita vastaan suorit­tamassaan
hyökkäilyssä hyväksi im-periaiistiSfa
kdSta'nnUsliikkeitä ja
tietotoimintojakaan. Erikoiseh pa­nettelevia
hyökkäyksiä NKPta vas­taan
suorittivat kiinalaiset kesäkuun
t4. päivän kirjeessään, heinäkuun 7.
päiviin mtelenosöituskokquksessä
Pekingissä sekä viime lauantaisessa
;kanäan Päiväie^hden" (Rfennih Ri-bao)
toimitusartikkelissa. ,
>iL:n TALOUSAPU KIINALLE
NKP muistuttaa, että Neuvosto­liitto
on auttanut ja auttaa Kiinaa
taloudellisesti, NL:n avulla Kiinaan
rakenneUiin 198 uudenaikaista teol­lisuuslaitosta,
jotka käsittävät m.m.
sellaisia Kiinassa ennennäkemättö­miä
aloja kuin auto-, lentokone-traktori-
y.m. teollisuuden. Neuvos­toliitto
on antanut Kiinalle m.m,
21,000 tieteellisteknillistä aineistoa,
joukossa 1,400 suuren tuotantolai­toksen
luonnosta, ja NL:n avulla
Kilinällä on nykyään nykyaikainen
puolustuslaitos. Me emme kerro
tätä kehuaksemme, vaan sen vuoksi,
että Kiinan johto on viime .aikoina
alkanut väheksyä Neuvostoliiton a-vun
merkitystä Kiinalle. Kirjeessä
viitataan Mao Tse-tunbin 1957 lau­sumiin
sanoihin siitä, ettei Kiinan
kansa koskaan unohda Neuvostolii­ton
sille antamaa apua. "On vain
valitettava sitä, että Kiinan johto ön
alkanut tätä unohtaa", NKP hUOr
mauttaa kirjeessään.
HRUSHTSHEV: "ÄLKÄÄMME
nkUtSIXlKO MkN^EITA"
kiinalaiset alkoivat avoimesti
esittää erimielisyyttään maailman
kbmmunistisen liikkeen kanssa huh­tikuusta
1960, muistutetaan kirjel­mässä
jossa todetaan kiinalaisten
ottaneen käsikassarak^een Albani­an.
NKP käytti hyväkseen jokaista
mahdollisuutta mielipide-eroavai­suuksien
voittamiseksi.
Imiifta Inlin esim. viime Vuoden
sylnyllfi '^Sministeri HrnshtsheV
lähletti PdänpUi palanneen suur-läfieäflSB
Liu Siaon mukana eh-
UMnkseii: — "tfeltetään sytjäSn
iniikki riidat ja erimielisyydet
'kAteoihatfa kttka ön oikeassa, ku­ka
vSärässS, b H a ^ muistelematta
'munieftä ja albiietaaii suhteis-sanune
nUsI sivu?, niin siihen ei
tullut edes vastausta.
Sitä paitsi kiinalaiset ovat siirtä
neet erimielisyydet valtiosuhteisiin,
kirjeessä huomautetaan.
Niinpä Kiina bn mm. sUplsta-niit
kolinen viime vttoden aikana
^kauppavaihtonsa NeuVostolIiton
kanssa vain yhteen kolmasosaan
entisestä. Konelstotoimitukset o-vat
enää 1/40 entisestä. Toisessa
yhteydessä kirjeessä sanotaan Kii­nan
kauppavaihdon kalkkien so-siallstisten
maiden kanssa vähen­tyneen
puoleen .
ja että jotkin sosialistiset maat ovat
kärsineet suUria taloudellisia tappi­oita
sen Vuoksi, että Kiina on rikko­nut
solmitut toimitussopimukset.
Kiinan oman talouden tästä kärsi­mät
menetykset eivät nekään ole vä­häisiä.
Kiinan johto ei ole kuiten­kaan
sanonut tästä totuutta kansal­leen,
vaan
' suorittanut maassa neuvöstovas-taista
proiltagandaa väitteellä, että
Neuvostoliitto aiheuttaa taloudel­lisia,
valkeuksia Kiinalle. Tarkoi-tUfi
<m iUdda nectV^Vaktaista
mielialaa. ,
Vuoden 1961 lopUsta:kilnalaiset
ovat\ alkaneet suorittaa häjotustoi^
mintäa^l^rilaisiss^ kansainvälisissä!
järjestöissä «ekä jättää ertää neu-
_vdstbjiitlolaisten osahotlba aasialais-afrikkalaisiin
tilaisuuksiin, vaikka
NL on osa .Aasiaa. -Kiinan valtuus'
kunnan johtaja ilmoitti Mosassa pi-~
dctyssä aasialais-afrikkälaisessa so-lidaarisuuskbnferenssissa
Neuvosto­liiton
eäustajalte "ettei valkoisilla
ole tänne asiaa"^ Kiinalaiset halua­vat
saavuttaa helppoa suosiota Aa--
sian, Afrikan ja latinalaisen Ameri­kan
maissa selittämällä, ettei taiste­lussa
imperialismin kanssa ratkaise­va
voima ole sosialistinen maail­manjärjestelmä
eikä kansainväli­nen
työväenluokka,'vaan kansalliset
vapautusliikkeet.
Tämän teorian tarkoitus on eris­tää
kansalliset vapautusliikkeet kan­sainvälisestä
työväenluokasta ja so­sialistisista
maista. Kiinalaiset pa­nevat
ensin NKPn ja muiden marxi-lais-
leniniläisten puolueiden tiliin
sellaista mitä ne eivät ole sanoneet
ja käyvät sitten kamppailua näitä
katsomuksia vastaan.
ATOMIPOMMI E I O L E
PAPERITIIKERI
Peruskysymykset, joissa erimieli­syydet
ovat oleellisimmat koskevat:
kysymystä sodasta ja rauhasta, ky­symystä
sosialistisen maailmanjär­jestelmän
osuudesta ja kehitykses­tä,
kysymystä yksilönpalvonnan ide­ologiaa
ja käytäntöä vastaan käytä­västä,
taistelusta ja kysymystä maa­ilman
työväenliikkeen ja kansalli­sen
vapautustaistelun strategiasta
ja taktiikasta.
NKP katsoo, että kommunistien
velvollisuus on kertoa totuus sii­tä-
mUialsfeh tuhon softa ydinoh­juksilla
toisi ihmiskunnalle ja or­ganisoida
ihmiset taisteluun so­dan
syttymistä vastaan.
Kun kiinalaiset toverit sanovat,
että atomipommi on paperitiikeri,
niin he eivät ymmärrä ydinsodan
vaarallisuutta Heidän mfelestään
op tärkelntli.,tehdä loppä impe­rialismista.
Miten Se tapaktnu, se
on toisarvoista.
"Eräät vastuunalaiset kiinalaiset
johtajat ilmoittivat jopa mahdolli­suudesta
uhrata muutamia satoja
miljoonia ihmisiä sodassa", sano­taan
kirjeessä. Neuvostoliitto ydin­aseita
valmistaneena maana tietää
niiden hävitysvoiman. "Ensimmäi­senä;
jos meidän kimppimmme ei
hyökätä, me emme tule ydinaseita
käyttämään".
"Jos ydinsodalla ryhdyttäisiin
tuhoamaan imperialisteja, niin
koska monopolistit ovat loppujen
lofkUksl vain pieni psa väestöä, tu-hdttaisfia
yliti monopnflBffit iS^^^^
dSh « h i ^ i d a työIBäHfi — Vdln-
|ft>mäM ei t i t e i i t e eroa
I t d ^ ^ Ino^a-as^tteiamif."
' r ä ^ yhteydessä kirje kiinnittää
UuomiiÄa myös siihen, että kiina-laiäteVerit
ovat ^yAlneet vaihta­maan
kommunistisen: vanhan tun­nuksen
'Kaikkien maiden proletaa­rit
liittykää yhteen" luokkasisällön
kadottaneeseen tunnukseen "Itätuu^^
li puhaltaa voimakkaammin kuin
länsituuli."
IMPERIALISMIA E I SANOIN
V O I T E TA
Sotaa j a raiihanomaista rinnak­kaineloa
koskevat erimielisyydet Sy­ventyivät
viime syksyisen Karibian
meren kriisin aikana, kirje huo^
mauttaa. Kiinalaiset syyttivät Neu­vostoliittoa,
että antaessaan ohjuk­sia
Kuuban puolustukseen Neuvos­toliitto
syyllistyi "seikkailupolitiik­kaan"
mutta poistaessaan ohjukset
'antaeutui imperialismin edessä",
kiinalla el ole kuitenkaan antaa im­perialismia
Vastaan Kuuban puoles­ta
muuta kuin kirouksia.
"Kirouksin ja varoituksin —zr
vaikka niitä nimitettäisiin vaka­viksi
varoituksiksi ja. ne toistet­taisiin
250 kertaa ei tehota impe-rialisteihin".
sanotaan kirjeessä. Se on vihjaus
siihen, että Kiihan ulkoministeriö
on julkaissut jo noin 250 USA:lle
osoitettua "vakavaa varoitusta" US-An
Kiinan alueelle suorittamien
ylilentojen vuoksi. USAn kanssa
tehty sopimus, jolla USA antoi lu­pauksen
olla hyökkäämättä Kuu­baan,
on Kiinassa otettu pilkan koh­teeksi
ja varoitettu pttei imperialis-tfen
yhteenkään sanaan.voi uskoa.
Kuuban kriisistä on kulunut nyt
kuitenkin 8 kuukautta eikä hyökkä­ystä
ole tapahtunut, kirjeessä huo­mautetaan,
lisäämällä ettei saa u-nohtaa
asian toista puoltakaan, si­tä,
että 1
N L on luvannut auttaa Kuubaa,
^ jos se joutuu hyöfckyäksen koh­teeksi.
Se voi ta^ähtna ohjuksin
yhtä hyvin Neuvostoliiton omalta
alueelta kUin Kuubastakin. "Tpttä
kyllä tässä tapauksessa ohjukset
tulevat olemaan lennossa hieman
pidempään, mutta maaliinbsuml-nen
ei siltä tule olemaan yhtään
sen vähemmän tarkkaa".
'180 ASTEEN kÄÄNNÖS"
Staliniin kohdistetun yksilönpal­vonnan
suhteen kirjelmä suorittaa
lainauskia Mao Tse-tungin, Liao:
ynao-tsin, Tong Siaopingin Ja "Kan­san
Päivälehden" puheista ja kirjoi­tuksista
vuodelta 1956, joissa ilmoi­tettiin
NKP:n tehneen oikein ryh­tyessään
poistamaan yksilönpalvon­nan
seurauksia. Miksi he nyi ovat
^ — \
TOIMITTANUT EEVÄ
Ravintoanrbista
•
% - «
• M^*>
«r» n
jr 1 •
i*,
- a
• 9
• «
M
SIs|i3r&vätkö ruskeat kalö^Mat
eifeiäkäSn ravintoaineita kuin W-Ä
t ?
?Öi^ munan kelt^altfen l i V l f t ^ i
^ ^ t i samanarvdlnen ö&oon se
Euäima tai vaalea?
Onko ruokosokeri parempaa kuin
juurikassokeri?
Onko kalan ja maidon käyttäml-nen_
samassa ateriassa vahingollista?
Minkälainen keittorasva on pa­rempaa?
Mitä eroa on kurnaalimaidolla,
piimällä, yogurtilla, oikealla maidol­la
ja homogenized maidolla?
Mortet ihmiset vakavasti uskovat
kananmunan kuoreVi värillä olevah
tekemistä ravintoarvon kanssa. To­dellisuudessa
kuori %i tee siinä mi­tään
eroa. Ravintoarvo on sama;.
Kanarotu määrää kuoren värin.
Munan keltuaiset ovat ravintoar­voltaan
samoja olkoot ne tummia tai
vaaleita. Keltuaisen väri johtuu ka­nan
syömästä rehusta. Kokeilut o-vat
osoittaneet, että keltuainen voi­daan
tehdä melkein valkoiseksi re-humuutoksen
avulla ilman että se
menettäisi yhtään ravintoarvoaan.
Ruoko- ja juurikassokerit ovat
molemmat kemiallisesti puhtaita so­kereita,
jotka ovat lähtöisin erilai­sista
kasveista. Missä tahansa muo­dossa
oleva sokeri on^ tyydyttävää
olkoon se lähtöisin mistä tahansa,
sillä käytännöllisessä mielessä se on
samaa sokeria.
Kalan ja maidon, hummerien ja
jäätelön, maidon ja pinaatin, pii­män
ja kaalin yhdessä syöminen ei
ol^ mitään vaarallista, vaikka taika­uskoiset
väittävät päinvastaista.
Kokeilut osoittavat jokaiselle mi­kä
on sopivinta keittorasvaa. Jokai­sella
perheenemännällä on oma suo­simansa
laji. Niin paljon puhutaan
nykyään kyllästetyistä ja epäkylläs-tetyistä
rasvoista, että kuka tahan­sa
menee siirrä sekaisin. Paljon
enemmän tulisi vielä niistä tietää.
Kyllästetyt rasvat ovat eläinrasvo­ja
ja useista syistä niiden käyttöä
tulisi rajoittaa. Ne sisältävät enem­män
cholesterolia. Se ei kuitenkaan
tarkoita sitä. e t ^ ^ U i p . t t ^ koko­naan
luo^tta. . ? 1 '' *'
EpäkyllSstettyjä^^lrV<d}^ saadaan
kaloista^ ja kas\a)^^^i5^^^^^^Ad^^ henkilö
kuluttaa s u i f t r ^ ^ S E ^ eläinrasvaa
saa iQrbl^^ yt^ön^ ja jos
hänen ruokansa SisäV^ä liiaksi ka­loreja,
voivat '^sydänkohtaukset ja
lialvaantuminen olla seuraukseuä.
Kuorittu, eli kumaalimaito, pii­mä,
yogurt, oikeämäitö ja homo­genized
^ a i t o omaavat kaikki eräi­tä
samoja ravintoarvoja. Jos alam­me'
oikealla maidolla saamme tie­tenkin
enemmän kaloreja siksi kun
voirasva on mukana. löima^ista;
voirasva bn poistettuja fcatorlÄäSrä
on alhäisemjpi. M^un mUtt^ tih ^1-'
noa ero. Jos harrastatte laihana py­symistä
käyttäkää kurnaalia tai kur-
^aalista tehtyä piimää.
^ t a . ) t.t M f
/TL
NATO
Neuvostoliitto
keskiraskaita vedenalaista
pommikö(«tä]iörrm1ken^äd[ftm{dluksia
tehneet 180 asteen käännöksen ja
i-yhtyneet yksilönpalvonnan puolus­tajiksi,
kysytään kirjeessä. Tällai­sesta
heilunnasta jää kaksi vaihto­ehtoa:
joko kiinalaisilla ei ollut neu­vostojohdon
kanssa näissä kysymyk­sissä
ennen katsomuseroavaisuuksia
tai silloin sanotut olivat valheellisia.
Koskaan ei kommunistisen liikkeen
historiassa ole yksinlönpalvontaa
puolustettu niin kuin nyt kiinalaiset
tekevät. Pahimpina Stalinin palvon­nan
vuosina oli itse Stalininkin sa­noissa
sanouduttava irti pikkupor­varillisesta
yksilöpalvontateoriasta
ja sanottava että se on lähtöisin es-serristä.
NKP:n avoin kirje on puolueen
tähän asti kaikkein tiukimmassa
äänilajissa kiinalais johdon katso­muksia
Vastaan esitetty julkinen
asiakirja. ,
Siinä käytetty paikoin Ironinen
sävy ei poikkea kuitenkaan kirjel­män
vahvalta asiapohjalta. Siinä
syytetään Kiinan puoluejohtoa myös
sekaantumisesta toisten kommunis­tisten
puolueiden sisäisiin asioihin^
m ra. yrityksestä käyttää USA:n,
Australian, -Italian ja latinalaisen
Amerikan maiden kommunistisissa
puolueissa syrjäänheitettyjä tai vi­hamielisiä
aineksia puolueen valtaa­miseen.
ALUMIINIPAPERI ÖN
AAYTANNÖLLISTA
Hiiva tuoreena
Hiivapäla kuivuu nopeasti, mutta
jos sen käärii alumiini- elr talouspa-^
periin, se säilyy tuoreena pari viik­koakin.
Sipuli ja sitruuna ^^
antavat helposti makua, lähellä ole­ville
ruokatavaroille, mutta jos leik-kauspinta
peitetään alumiinipaperil­la,
vältetään tämä ja saadaan samal­la
puoleksi käytetty sipuli tai sit­ruuna
säilymään tuoreena.
Kantena keitettäessä
Jos ruoka kypsytetään esim. jos­sain
vuoassa vesihauteessa, voi vuo­an
päälle sopivan kannen puuttees­sa
sitoa alumiinipaperin Ja tulos on
yhtä hyvä.
Voileivät
salaatiit ja leikkeet säilyttävät raik­kaan
näkönsä — ja makunsa — pi­tempäänkin,
jos ne asetetaan vadil­le,
joka kiedotaan alumiinipaperiin, v
Hyvä neuvo perheenemännille, jot­ka
haluavat valmistaa tällaisia kes-tiherkkuja
hyvissä ajoin ennen vie­raiden
tuloa.
I I .»
•)(lR>lf
- • 1 1 r-t
< I.» ittmi
•.m,-
TÄTÄ
Rouva Virtanen: Hän kertoi mi­nulle,
etä sinä kerroit hänelle sa­laisuuden,
jonka minä olin kieltänyt
kertomasta hänelle.
Rouva. Lahtinen: Mikä sotku! J ^
minä kun vielä kielsin häntä kerto­masta
sinulle sitä; minkä kerroin
hänelle.
Rouva Virtanen: No, älä nyt kui­tenkaan
kerro hänelle, että minä
kerroin sinulle sen, .minkä hän ker­toi
minulle.
T U S K I N TUNSI
— Mr. Jones, aloitti arannäköinen
nuori mies, tuota minä, tuota ; . .
voisitteko . . . haluaisin . . .
— Tietysti, poikaseni, selvähän
se, kyllä se käy päinsä, hän tulee
varmaan onnelliseksi, säteili tytön
isä.... ••>• . .
Nuori mies oli hyvin hämmästy­neen
näköinen.
— Eh-n, kuka tulee onnelliseksi?
— Tyttäreni tietysti! Kun te nyt
menette naimisiin, eikö niin?
— Ei, ei, sanot nuori mies. En mi­nä
sitä tarkoittanut. Ajattelin vain
pyytää teiltä kymmenen dollaria lai­naksi.
— E i tule kysymykseenkään, sa­noi
Jones hyvin terävästi. Minähän
tuskin tunnen teitä!
il.M!<llI-5
Kuinka " M l "
Joitakin päiviä sitten^ kerrottiin
eräässä Ottawan uutisessa seuraa-
.vaa:-'-,-
'Pääministeri Lester Pearson an­toi
eilen ymmärtää, että hänen hal­lituksensa
aikoo vetää liikemiespii­rit
lähemmäksi tulevien budjettien
suunnittelua."
Tämä sellaisenaan herättää kysy­myksen,
kuinka "lähelle"?
Ja vastauksen miettiminen palaut­taa
mieleen vanhan vitsin missä
kerrotaan liikennepoliisin huuta­neen
autoa ajaneelle nuorukaiselle,
lonka toinen käsi oli hellästi tytön
kaulalla, että "nuori mies, käytä mo­lempia
käsiäsi." Vastuuntuntoisena
autoilijana nuorukainen vastasi kui^;
listalla olleet miehet — eivät vain
budjettia "suunnittelemassa" vaan
sitä kirjoittamassa!
Todellakin, kaikella on rajansa —
"lähelläkin olemisessakin"!
Kuten tiedetään, perinteellisenä
tapana on maassamme ollut tähän
asti, että liittovaltion budjetti eli
tialousarvio laaditaan niin salaisesti
ettei kukaan voisi keinotella ennak­kotietojen
perusteella.
Esimerkkinä voidaan mainita juu­ri
nyt budjetin yhteydessä määrät­ty
rakennustarpeiden uusi myynti-vero.
Mikäli keinottelijat saivat sii­tä
etukäteen tietää, he voivat ostaa
suuria rakennusainemääriä—- tai
tehdä kauppoja suurten rakennusai-tenkin:
'En voi, herra konstaapeli,. nemäärien hankinnasta — ja saada
minun täytyy ohjata toisella kädel­lä
autoa."
Samalla tavalla Voivat liikemies^
piirien sedät ja tädit sanoa päämi­nisteri
Pearsonille, että emme voi
tämän lähemmäksi tulla budjetin
suunnittelussa^ sillä' olihan meillä
Toronton Bay kadun miehet — yk­sityisten
finanssiliikkeiden palkka-siten
kilpailijoihinsa verraten hal­vempaa
eli verovapaata tavaraa.
Tältä pohjalta katsoen budjetin
laatimisen "salaisuudella" on epäi­lemättä
vissi merkitys ja arvo.
Siltä pohjalta katsoen hallituksen
ja liikemiespiirien "toisiinsa lähen­täminen"
budjetin laatimisessa ei
suinkaan auta kansakunnan asiaa. ,
Päinvastoin se merkitsee hyppää­mistä
paistinpannusta avotuleen.
On nimittäin ollut kansakunnan
etujen kannalta kyllin epäedullista
se, että finanssipiireille myötämie­liset
politiikot ovat olleet budjettia
laatimassa — mutta vielä pahem­maksi
voi tilanne tulla, jos itse fi-nanssipiirit
pääsevät laatimaan bud­jetteja
omien piirustustensa ja etu­jensa
mukaisesti.
Se näyttäisi jo siltä, että hallitus
on tullut aivan tarpeettomaksi
.sen kun antaa ilman muuta valtio­vallan
ohjat suurpääomalle.
Merkillepantavaa myös on, että
samalla kun pääministeri Pearson
puhuu "liikemiespiirejä lähentymi­sestä"
budjetin suunnittelun yhtey­dessä,
hän ei näe mitään tarvetta
työläisten ja farmarien kanssa neu
vottelusta budjettiasioista. Merkit
tävä seikka, vai kuinka? ,
Miksi ei? Tulokset puhuvat puo­lestaan.
Nytkin laaditun budjetin yhteyr
dessä lisättiin verotaakkaa entises­tään
tavallisten Virtasten kohdalta,
mätkäisemällä lisää - myyntiveroa,-
mikä ön kaikkein epäoikeutetuinta
vero^nunenomaan siksi kun se lan­keaa
valtaosalta pikkuihmisten,
muutenkin ylivoimaisen talouskuor:
raan alla olevan väestöosan kannet­tavaksi.
Eipä^illä, kyllä liberaalipuolueen
hallituksen rahaministeri Walter
Gordon yritti porvarillisen idealis­min
sinisilmäisyydessä panna vähän
lisäveroa myös niille rahamiehille, ^
jotka aikovat myydä nahkoineen ja
Karvoineen yli $50,000 hintaisen lai­toksen
osakkeet ulkomaalaisille, ts. '
amerikkalaisille rahamiehille.
Mutta kun 1^6w YorkrTimes ärjäi- -'^
si pari kovaa sanaa mr Gordonin
'liiallisesta rkansällismielisyydestä",
niin se riitti — vaikka ei mitään
virallisia nootteja olisikaan Wash-ingtonista
tullut — k.o. todella oi-keutefun
Ja i kansakunnan etujen ,
mukaisen verdn peruuttamiseen.
Mahdollisesti tämä kunniaton pa­ko
— Yhdysvaltain rahamiespiirien
painostuksen edessä antautuminen *'
- T - on yksi perussyy miksi mr. Pear- ?'
son pitää nyt tarpeellisena lähestj^
'liikemiespiirejä" jo budjetin suun-nitteluvaiheessa
— ettei tule harkit­semattomuudessa
astutuksi Suuren
Rahan varpaille. 1'^!,
Mene ja tiedä! IMfutta me olemme -
vieläkin sitä mieltä,. ettS^ liittoval-ii
/
mesti linanssipiiricn ; : f,; .1 . , 1 * >j
'..<TV?Ä:^^ iv ^ - •< ; I Hifi
'M
mm
af