Vapaus, December 21, 1971

              Sivu 2 Tiiäbal, jouluk. 21 — Tuesdäy, Dee. 21,-1971
V A P A U S INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
. (LIBERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. E K L T M D Manaffer: V. KENTALA
• Telephone: Office and Editoria! 674-4264
PnbUshed twice weekly: Tnesdays and Ttaursdays by Vapaus Publishing
^ Co. Lhnlted, 100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada
. \ Mailing address: Xtox 69.
Advertising rates upon application, translation free of charge.
Seoond Class IVIail rcgistration Number 1076
^^^CANÄDIÄNiUÄHGUÄGMBftESS^ iCtUBl
TILAUSHINNAT:
.••«>to.'. ....
Cahadassa: 1 vk. .?10.00, 6 klt. $5.25 USA:n:
3 kk. S3.Ö0 . Suoiiaeeh:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.76
1 vk. $11.50. 6 kk. $6.25
Mitä devalvointi merkitsee
Näitä rivejä kirjoittaessa (perjantaina) .on poliittiscysir ilnTa-piir!
ssä hieman "toivorikkautta" siitä, että länsimanilmaa jäytävii
ja onurella kauppasodalla uhkaava finanssikriisi saadaan toista!-
.seksi ratkaistuksi joko joulukuun 17 päivänä WashingtoniPRa
nlkaneessa kapitalistisen maailmanosan "kymmenen rildrnfin"
mntm. finanssiministerien järjestyksessä neljännessä l^okoiik.^iessM,
tai sitä seuraavassa kokouksessa eiisitaniniikuussa.
Keskusteltavana tässä kokoUltsessa on johtavien länsirnaidcn
valuutta-arvojen uudelleen järjestäminen sekä ns. amerikkalais­vastaisten
rajoitusten lieveritäminen j a Yhdysvaltain yksipuoli­sesti
yoimaah julistaman lO-prosenttisen tuontiveroh; poistami-r
e i i joiden yhtenäisenä summana on Washingtönih vnatimus, ottä
sen liittolaisten jä länsimaisten kauppakumppanien pitää:avustna
vuosittain $13 miljardin suuruisella yhteissummalla Yhdysvaltain
horjuvsia finanssiasemaa. Sen vastineena on kaikkien toisten län«t
maiden asenne, että U S A : n vaatimus on ''liia:n korkea,"; sillii nii-cltii
rnieiestä $7—$9 nailjardia on riittävän suuri summa.
Finanssipiirien "toivorikkautta" kriisin ratkaisemisesta Tiosti
'•ume viikolla U S A : n pr-esidentti Richard,Nixonin ja Rnnskan ple-sidentti
Georges Pompidoun sopimus, jonka mukaan Yhdysvrtlliit
on aikaisemmista vastaväitteistä ja Vakuutteluista huolimatta
suostunut dollarinsa devalvointiin sillä ymmärryksellä, että sen
johtavat läntiset kauppakumppanit suostuvat revalvoimaan vnlnuL-tansa.
: ,''
Tätä "periaatesopimusta" ei sovi tietenkään aliarvioida. Mutta
toisr.alta olisi kuitenkin liian uskallettua olettaa, että kriisi on nyt
JO ratkaistu, tai että Washingtpnissa on "kymmenellä rikkaalla"
pelkkä juhlaistunto. Päinvastoin on asia. Kiperinä kysymyksinä on
vielä se, kuinka paljon Yhdysvaltain dollaria devalvoidaan ja
missä määrin joutuvat toiset länsimaat revalvoimaan yaluutto-jaan.
eli lyhyesti sanoien se, kuinka paljon nämä länsimaat joutu­vat
antamaan avustusta Yhdysvaltain finänssipulan selvittämi­seksi.-.
. • •
; MITEN SE TOIMII
Olettaien, että vailitseva finanssikriisi laukeaa joko nyt tai
liMtalevaisuudessa, lukijakunnan eteen tulee kysymys siitä, ettö
mitä devalvointi j a toisaalta revalvoin ti käytännön kannalta tar­koittaa
ja merkitsee.
Lyhyesti sanoen USA:n dollarin devalvointi tarkoittaa sen
arvon alehenaista muihin valuuttoihin verraten, devalvoidulla doUa-.
n i l a voidaan ostaa ulkomailta Yhdysvaltoihin vähernmän kuin
ennen, mikä tarkoittaa siis ulkomaisten tarvikkeiden j a tuotteiden
hintojen kohoamista Yhdysvalloissa.
Käytännön kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
kun yhdysyaltalaisiä turisteja menee ulkomaille, sandkaammc
va ikkapä Suomeen^. niin hie saavat. äollarillaan vähemmän mark­koja
(tai muita valuuttoja). Heidän lomailunsa tulee siis entista
kalliinunaksi ulkomailla. Tämä sama pätee canadalaisten kohdal U i
silloin jos osoittautuu, että Canadan dollari devalvoidaan ''auto­maattisesti"
Yhdysvaltain- dollarin rinnalla, kuten finanssiminis­teri
Benson on sanonut.
Devalvaation laskut lankeavat siis tavallisen kansan makset­tavaksi.
Toisaalta devalvaation perusteella voivat vientifirmat kil
nallia voimakkaanrniin ulkomaalaisilla markkinoilla sillä kun dnV
larin arvo laskee, niin se tarkoittaa ulkomaalaisten ostajien kan*
naita sitä, että he saavat amerikkalaista T-ja todennäköisesti myös
canadalaista) tavaraa entistä halvemmalla.
Revalvaatio on päinvastainen toimenpide kuin. devalvaatio,
!^(^ tarkoittaa sen tai tämän maan rahan arvon nousemista toi­siin
valuuttoihin verraten. Revalvaatio vaikeuttaa vientiä ulko­maille,
kuten on viimeaikoina tapahtunut esim. Canadan kohdalta.
puttaa, siis välillisesti "devalvoidun maan" (USA:n) tuoltfiilrn
myyntiä maailman markkinoilla.
Kun siis puhutaan sekä Yhdysyaltain dollarin devalvoimises-ta
että sen johtavien liikekumppanien valuuttojen revalvoinnista,
niin silloin puhutaan suuremmista määristä kuin yhden valuutan
rirvon vaihdosta. Sanokaamme, että USA:n dollaria devalvoidaan
8-prösenttisesti, ja Länsi-Saksan markkaa revalvoidaan iO-prosent-tisesti,
silloin näiden valuuttojen välisissä suhteissa tapahtuu pe­räti
18-prosenttinen muutos — yhdysvaltalaisten Vientikapitalis-.
tien hyväksi. .,
Dollarin devalvointi tarkoittaa asiallisesti puhuen sitä, että
Yhdysvallat korottaa aikaisemmista vastakkaisista väitteistään
huolimatta kullan hintaa mikä on nyt $35 unssi. Jos dollari deval­voidaan
7-prosenttisesti, se tarkoittaa sitä, että kullan hinta Y h ­dysvaltain
rahassa laskien tulee olemaan hoin $37.50 unssi.
Mikäli Ganadan dollari devalvoidaan automaattisesti USA:n
dollarin rinnalla, kuten finanssiministeri Benson on selittänyt, se
tarkoittaa sitä, että vientikapitalistimme saavat sievoisen "joulu­lahjan",
minkä laskut tulevat tavallisten canaäaläisten maksetta­vaksi
varsinkin muualta kuin Yhdysvalloista tuotettavien tavarain
tarvikkeiden j a palvelujen hintojen kohoamisen perusteella.
Me emme halua etukäteen povailla kuinka suuressa määrässä
eri m-aiden rahayksikköjä devalvoidaan ja toisaalta revalvoidaan.
Tarkoituksemme oli tämän ehkä liian paljon yksinkiertäistetun se-loBtnkaen
perusteella vain auttaa niitä, joilla saattaa olla epävar­muutta
mitä näillä termeillä tarkoitetaan. Asian tärkeys on siinä,
että ne tulevat ilmeisesti tavalla täi toisella lähiaikoina toteutet­taviksi.--
'
Kysymys erikseen on siitä, minkälaisia seurauksia sellaisista
sopimuksista on odotettavissa. Meidän käsityksemme on, että täl­laiset
finanssiaopimukset eivät voi kapitalistisen maailman yleisen
kriisin olosuhteita parantaa ja niinmuodoin ne ovat väliaikaista
laatua, vaikka tulevatkin uskottavasti tällä hetkellä vallitsevan
finanssikriisin selvittämään.
ONNELLINEN
— Vanhapoika on mies joka he­rää
aamulla peitteenään koko
huopa.
EI TARVINNUT NEUVOJA
— E n tullut tänne kuulemaan,
että poltan kynttilää molemmista
päistä, sanoi potilas lääkärilleen,
— tulin hakemaan lisää vahaa.
Lao^n kylvö:
Kahdesti on USA Laosissa rikkonut poliittiseen ratkaisuun täh­täävät
kansainväliset sopimukset. Viidesti on suoritettu CIA:n
tukema oikeistolainen vallankaappaus. Tällä hetkellä USA ylläpitää
Laosissa • Vientianen juntan armeijan lisäksi, 12,000 amerikkalaista
"neuA onantajaa", 30,000 miehistä "salaista" palkkasoturiarmeijaa ja
20,000 miestä thaimaalaisia joukkoja]' '
Laosin pommitukset ovat maail
manhistcirian kiivaimmat.; Viime
kolmen vuoden aikana on Laosiin
pudotettu pommeja 5 miljoonaa
tonnia ,mikä vastaa räjähdysvoi-maltaan
150 Hiroshiman atomi­pommia.
Laosin väkiluku on alle
kolme miljoonaa henkeä ja näistä
puolet elää vapautetuilla alueilla.
Pommeja on siis pelkästään kol­men
viime vuoden aikana pudo­tettu
y l i 3.000 kiloa jokaista va­pautetuilla
alueilla asuvaa ihmis­tä
kohden. Vuosittain U S A käyt­tää
Laosin pommituksiin 2 mil­jardia
dollaria, mikä summa on
lähes yhtä suuri kuin Suomen'
vuotuinen budjetti tai Canadan
puolustuslaitoksen vuotuinen mää
räraha.
Vapautetut alueet käsittävät
koko Itä- ja Pohjois-Laosin eli
kaksi kolmasosaa Laosin pinta-alasta
(n. 150,000 neliökilomet­riä).
Päiväsaikaan koko tällä alu­eella
ei tavallisesti näy taistelu­toimintaa
lukuunottamatta min­käänlaisia
elonmerkkejä. Satojen
kilometrien matkalla ei ole yhtä­kään
rakennusta tai majaa, joka
imaan
• • • • • .lilliiiaill • rt ff
Ottäyva, — Liittohallituksen
terveysministeri John Munro ja
hänen maalkunnalliset vastapelu­rinsa
ovat sopineet keskenään
.siitäi että muodoistetaan komitea
"tutkimaan Canadan amatööri-jääkiefkkoilun
väärihlkäytöksiä."
Asiaa käsitelleelle käkoukselle
viime tiistaina esitetyssä liitto-hallitiiksen
raportissa sanotaan
Ganadassa olevan "lisääntyvässä
määrässä pelkoa siitä, että nuo­ria
jääkieiklroilijoita käsitellään
kuin kai^jaa."
Valtion tpimenhaltijoista muo­dostetun
komitean tutkittavaksi
tulee seuraavat seikat:
. Juniori-kiekkoiljan pelikau­den
pituuden .vaikutus näiden pe­laajien
koulukasvatukseen;
— Kontrahdit, jotka sitovat
14- ja 15-vuotiaat kieMcoilijat
klubieihin;
— Ämmattijääkieikkoilun kont
rolli amatöörisääntöjen y l i N H L
:n (köriieimman tason ammatti-liigan)
ja Canadan Amatööriur-heiluyiidistyksen
(eAHA:n) vä­listen
sopimusten perusteella.
Tarkastettavaksi tulevat myös
"jääkiekkokoulut" joita mainos­tetaan
sillä että tunnettuja (am­matti)
kiekkoilijoita tulee opet­tajiksi
vaikka he käyttävät vain
perin Vähän aikaansa näiden kou­lujen
työhön.
Mr Munro ilmaisi ajatuksen,
että tämän tutkimuksen perus­teella
saadaan lainlaadinnallisia
ehdotuksia joko liittoparlamentil-le
tai maakuntien lainlaatijäkun-nille.
Tutkittavaksi tulee myös peli­säännöt,
jotka on laadittu pää­asiassa
ammatti-jääkiekkoilijoita
varten.
Samassa yhteydessä mr Mun­ro
vetosi maakuntien yhteistoi­mintaan
vuoden 1976 olympialais­ten
. onnistumisen hyväksi Mont­realissa.
Hän sanoi, että näistä
olympialaisistä tulee "tämän
maan historian suurin urheiluta­pahtuma".
;
Huomiota on kuitenkin kiinni­tetty
siihen, että komitean teh­täväksi
ei julkaistujen tietojen
mukaan annettii tutkia esim. sitä;
mitä merkitsee se kun Canadan
amatöörijääikieikkoilijat vedettiin
selvästi ammattijääkiekkoilun
vaikutusvallan alaisuudessa pois
M M - j a Olympiaikisoista?
Toiseksi on ainakin suomalai­sissa
urheilupiireissä pantu mieli­hyvällä
merkille se, että tämä
tutkimus voi korja,ta sitä vää­ryyttä
kun löhdistössä, televisios­sa,
j a radiossa pidetään amatöö-riurheilua
kaikissa muodoissa
lapsipuolen asemassa. Ensin ja
tärkeimpänä tapalhtumana kerro­taan
ammattiurheilusta, joka on
asiallisesti puhuen suurta liike­toimintaa,
mikä ei vedä ketään:
muunlaiseen "urheilutoimintaan"
kuin kilpailujen seuraamiseen
areenoilla jä pääasiassa televi­sioruutujen
edessä, ja vasta sit­ten
puhutaan jos on aikaa ja t i ­laa
amatööriurheiluata.
Mikäli komitea pyricii edesaut­tamaan,
aimatööriurheilun arvoon­sa
nostamista, sitä pid^ään hy­vänä.
Mutta tässä yhteydessä voi
daan unhoittaa itse ihminen, et­tä
urheilua; yleensä pitäisi har­rastaa,
kehittää ja ylläpitää ih­misten
tähden ja ihmisten hyväk­si.
'
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ K
Aino Lahti, Toronto, Ont, täyt­tää
lauantaina joulukuun 25 päi­vänä
74 vuotta.
Ida Männistö, Sudbury, Ont.,
täyttää perjantaina joulukuun 31
päivänä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Toisin sanoen, amatöörien k i l -
paurfieilun kehittäminen öai tär­keätä
ja, välttämätöntä, mutta
sillä on todellista merkitystä
vasta sitten, jos j a k u n siten voi­daan
vetää kymmeniä- ja satoja­tuhansia
nuoria miehiä ja naisia
terveeseern ja kehittävään urhei­luun
kansan urheiluun, kan­san
kunnon ja terveyden kehittä­miseksi,
jos saa luvan sanoa.
Minkälaisen "väärinpeluun"
tutkimisesta on sitten kysymys?
. Eräs torontolainen päivälehti
kertoi äskettäin miten joku 13-
yuotias poika oi i allekirjoittanut
kontrahdin, että hän ryhtyy jää­kiekon
pelaajaksi vissiin klubiin.
Asiasta ei oltu edes kysytty isän
mielipidettä. Samalla annettiin
ymmärtää, että tällainen mene­telmä
on aivan yleistä. .
• Tilanteen kehityttyä vissiin
suuntaan k,o; pojan isä oli pyy­tänyt,
että klubi, jorika peluriksi
tämä lapsi odi kontrahdin alle-kirjoitlanut,
vapauttaisi pojan,
mutta klubin manageri kieltäy­tyi
siitä.
Klubia ei voida ylläpitää ilman
sääntöjä, oli Metropolitan Toron­to
Ho^ckey Leaguen sihteeri-ma­nageri
Bill Glover sanonut väit­täen,
että 13-vuötias poika ei tar­vitse
vanhempiensa lupaa tällai­sen
kontrahdin allekirjoittamises­sa..
Eräässä toisessa tapauksessa,
kysymys on tässä 16- ja 18-
vuotiaista pojista — isä oii per­heensä
liiketoimien vuoksi yrittä­nyt
päästä siihen, että. poikansa
"vaihdettaisiia" (kuten ennen
vanhaan . vaihdettiin hevosia) yh­teen
tai useampaan jonkun torön-tolaiäklubin
peluriin niin että
hän voisi ulkopaikkakunnalta tul-,
la auttamaan isäänsä. Tähän ei
oltu suostuttu siksi kun tätä poi­kaa
pidetään niin hyvänä junio­ri-
pelurina ettei häntä haluta nel­jäänkään
muuhun pelaajaan
vaihtaa!
Ilmeistä on, että Canadan ama­tööri
jääkiekkoilun riyeissä • on
paljonkin tutkimisen aihetta —
pikkupoikien olosuhteista aiyan
huipulle asti.
Penkkiurheilija.
olisi säästynyt pommituksissa.
Ihmiset elävät luolissa, maahan
kaivetuissa kuopissa j a vuoristo­jen
rinteitä -peittävissä viidakois­sa
ja viljelevät maata {unoastaan
öisin. Tämäkään ei ole'vaalitöil­tä,
sillä pommitukset eivät lakkaa
yön ajaksi. Tehtaat, salrkalat ja
koulut oh sijoitettu luoliin. Sikäi
amerikkalaiset käyttäVät myös'
ohjuksia, jotka pystyvät sukelta­maan
luolien suuaukoista sisään,
sekä fosforipommeja, joiden so­kaiseva
j a tappava sayji„ leviää
sisälle luoliin. Jos elolhsia maale­ja
ei löydy, amerikkalaiset tyyty­vät
pommittamaan yöaikaan hoi­dettuja
peltoja,, joita tämän l i -
• i i l r i tuliotaan myös napalmilla ja
myrkyillä.
Merkillisintä on se, että Laosin
vapautusrintama Pathet Lao on
tällaisissa oloissa pystynyt saa­maan
aikaan todellista edistystä
sekä yhteiskunnallisella että soti­laallisella
sektorilla. Maareformi
on toteutettu, viljelysmenetelmiä
on kehitetty ja kevyt teollisuus
nn saatu alulle; kouluja j a sairaa­loita
on perustettu sadoittain, ja
kansan keskuudessa on suoritettu
monenlaista valistustyötä. Viime-aikaisista
sotilaallisista voitoista
ovat tärkeimmät Ruukkujen ta­sangon
takaisinvaltaaminen hel­mikuussa
1970 sekä Saigonin jouk
kojen pitkin valtatie 9:ää suorit­taman
hyökkäyksen pysähdyttä­minen
j a takaisin lyöminen tä­män
.vuoden helmi—maaliskuussa
Tällä hetkellä taisteluja käydään
lähinnä Ruukkujen tasangon vä­littömässä
läheisyydessä sijaitse­vassa
Xieng Khouiangin maakun­nassa
sekä Laosin eteläosassa s i ­la;
tsevalla Bolovenin ylätasan-roUa.
•'. •
Pommitukset ovat olennainen
.03-^ U.SÄ:n siss-sbdan vastaisessa
strategiassa. Koska sissien toi­minpa
perustuu maaseutuväestön
tukeen, maaseutu pyritään autioit
tamaan. Tämä prosessi, jota ame­rikkalaiset
sosiologit nimittävät
Laosin ''urbanisoimiseksi", perus­tuu
pommituksiin, kasvillisuuden
tuhoamiseen — j a mikäli mahdol­lista
— lentoteitse suoritettiiihin
väestönsiirtoihin. 700,000 henkeä
eli puolet Vientianen juntan hal­litseman
alueen Väestöstä elää täl­lä
hetkellä "pakolaiskeskuksissa",
SO keskitysleireissä. USA :n lääke
kansansotaa vastaan on kansan
eliminoiminen.
CIA:n. hyväksi työskentelevä
tutkija Edwin T. McKeithen ku­vaa
elämää Laosin vapautetuilla
alueilla seuraavaan tapaan:
"He ovat pyrkineet kohti, ta­loudellista
tasa-arvoisuutta jär­jestämällä
progressiivisen vero­tuksen
j a rajoittamalla näkyvää
tuhlaavaisuutta, joka on rikkaan
kyläläisen tunnusmerkki. He Ovat
myös. jossain määrin alkaneet yh­teiskunnallistaa
omaisuutta pe-rustamnHa
yleisiä riisivainioita ja
säännöstelemällä tarkoin karjan
myyntiä ja teurastusta. Naisten
as^^man. on myös sikäli muutettu,,
että heille on , annettu _suurempi
vas;.uu hallinnollisissa tehtävissä
ja että he ovat ryhtyneet harjoit­tamaan
ammatteja, joiden on pe-rinnäisesti
katsottu kuuluvan mie
hille." McI^Ieithen mainitsee myös
maanviljclystekniikan kehittämi­sen,
osuuskauppojen ja koulujen
perustamisen, uusien kansankie­listen
oppikirjojen .levittämisen,
aikuiskasvatuksen järjestämisen
ja moniarkrioisuuden kieltämisen.
Eräs talonpoika, jota USA :n
Vietnam-liikkeen johtajiin kuulu­va
Noam Chomsky haastatteli
Vientianen lähellä sijaitsevassa
"pakolaiskeskuksessa", täydentää
yllä annettua kuvaa (joskin on
huomioitava, että tämä pakolai­nen
piti Chomskyä siviilipukuise­na
sotilaana ja joutui siis varo­maan
B^ojaahO
'Päthet Laon' jäsenet sanoivat
niille, joilla-oli paljon maata, että
heidän oli ahnettava siitä osa
niille, joilla oli maata hyvin vä­hän.
Minä itse en saanut mitään
eikä minulta otettu mitään. M i ­nulla
oli tarpeeksi. He ottivat
maata vain antaakseen sitä todel­la
köyhille. Ne ihmiset joilta maa­ta
otettiin, tulivat joskus hjrvin
vihaisiksi. Silloin Pathet Laon
miehet sanoivat: "Katsohan nyt.
sinulla^on paljon maata ja hänel­lä
ei ole mitään. Haluatko sinä
hänen kuolevan?" He aina selitti­vät.
He panivat tuskin koskaan
ketään vankilaan — vain jos he
selittivät kauan aikaa eivätkä sit­tenkään
saaneet maata. Mutta ei
niitäkään ihmisiä, jotka vietiin
pois, pantu vankilaan. Heidät vie­tiin
Phonesavaniin opiskelemaan
ja tekemään työtä. Jos joku ai­heutti
häiriöitä, hänetkin vietiin
opiskelemaan. Niin tehtiin myös
laiskoille ihmisille. Pathet Laon
miehet selittivät, että jos on lais­ka
tai el anna osaa omasta; maas*
taan, on sama kuin jos varastaisi
ystäviltään. He eivät .Jioskaan
huutaneet. He käyttäytyivät oi­kein
hienosti. He eivät koskaan
varastaneet keneltäkään eivätkä
lyöneet ketään. — He opettiVat
myös, että ei pidä.vihata amerik­kalaisia
lentäjiä, vaan heidän* joh­tajiaan."
' -
Rand-korporation tutkijat Lan-ger
j a Zasloff nimittävät Pathet
Laon kasvatustyön peruötana
olevaa ideologiaa "sivistymättö­mäksi''
ja "tunteisiin vetoavaksi"
Verrattakoon sitä siis siihen " s i ­vistyneeseen"
j a "älylliseen" ideo
logiseen kasvatukseen, jota U SA
:s8a jaetaan: Ja koko koulutuk­sen
ajan alleviivattiin sitä,' että
vietnamilaiset olivat vain eläimiä.
Eivät ne ole ihmisiä,^ sanottiin.
Voisimme tehdä niille mitä halu­aisimme
kunhan tulisimme sinne.
Voisimme tappaa—jdfikun ja l e i ­kellä
hänet palasiksi. Ne olivat,
vain elukoita" (teoksesta "Song
My ei ole ainoa") — K u n tode­taan,
että amerikkalaisten sotilai­den
ainoana kannustimena on
USA :n vallanpitäjien imperialis­tinen,
rasismiin verhottu ideolo­gia,
kun taas Indokiinassa vapau­tusrintamat
taistelevat — jä tietä-,
vät taistelevansa — sekä kansal­lisen
että kansainvälisen oikeu­denmukaisuuden
puolesta, on sel­vää,
että USA on tuomittu hä­viämään
häpeällisen sotansa. '
Esa Itkonen, K.U.
iii 1^ in
Moskova. Egyptin politiikka
ei: suinkaan ole niin sotaisa kuin
Israelin j a lännen propaganda on
yrittänyt väittää, todetaan arvo­valtaisissa
moskovalaisissa läh­teissä.
Päinvastoin heijastuu Kai­ron
suuntauQtsesta selvästi kestä­vä
pyrkimys rauhaan.
Egypti oh valmis sopimaan Is­raelin
kanssa rauhansopimuksen
sillä ehdolla, että Israel sitoutuu
täyttämään Y K : n turvalljsuusneu
voston päätöksen, mukaan lukien
joukkojen vetämisen miehitetyil­tä
arabialueilta ja arabipakolais-ten
ongelman oikeudenmukaisen
ratkaisun.
Egypti on lisäksi liseita ker­toja
ilmoittanut että se on val­mis
käyttämään kaikki mahdolli­suudet
ratkaista kriisi poliittises­ti,
todetaan Moskovassa.
Neuvostoliitossa korostetaan
edelleen sitä muutosta joka Egyp
tin sisäisissä oloissa on tapahtu­nut.
Yhtei^unnallinen toiminta
on vilkastunut ja talouden kas­vuvauhti
bn läJii-idän kriisiistä
huolimatta korkea.
Teollisuuden lisäkasvu pn vuo­sittain
jopa 12 prosentin luok­kaa,
totesi Pravdan kirjeenvaih­taja
Juri Gluhov tiistaina Kai­rosta
lähettämässään katsaukses­sa.-'
Egyptin politiikan sotaisia puo­lia
liioitellaan Gluhovin mukaan
läntisessä propagandassa tarkoi­tuksellisesti,
jotta yleisön huomio
ei kiintyisi Israelin hyöldiäyshen-kisyyteen
ja miehityksen jatku­miseen.
Pröpagan dassa yritetään
jopa antaa sellaista kuvaa kuin
Israel olisi turvaton ja arabit
hyökkääjiä.
Lisäksi näkyy jatkuvasti yri­tyksiä
provosoida arabit äärini-mäisyj'stoimenpiteisiin,
tot^i
Pravdani kirjeenvaihtaja."
.rrfii
Columbtts, Mo. — Kuusitoista
pienilaajuista sikaa on juonut päi
vittäin kvartin (noin litran) vod­kaa
vähän toista vuotta.
Ja ne näyttävät pitävän siitä.
Ja kuten liiaksi nauttineet ih­misetkin,
niillä pn vaikeuksia sei­soa
vakaasti jaloillaan.
Tutkimustyön tekijä Rus.sell
Brown, joka on saanut, tohtorin
arvon Iowan-valtion yliopistosta;
tutkii tätä alkoholin nauttimista
ja sen aiheuttamaa käyttäytymis­tä
sikojen kohdalta siksi kun sioil
la on useita samanlaisia fyysisiä
ominaisuuksia kuin ihmisilläkin
— samanlainen verenkiertojärjes­telmä,
nahka, eri orgaanien kuten
munuaisten ja maksan paino jne.
PÄIVÄN PAKTNA
Viime viikolla "pisti silmään"
erään työväenryhmän julkaise­man
lehden postimaksu.
Se on tabloidi, eli "normaa­l
i a " pienempi sanomalehti, jon­ka
paperi- ja paino vastaa hä­dintuskin
Vapauden kahta s i -
•vua.
Lehden vähittäismyyntihinta
oli 10 senttiä kappale. Se lähe­tetään
"käärittynä" lukijoille ja
kääreen päällä näkyi olevan 6
sentin postimei^kki. .
"""Ajatellaanpa asiaa: Yksis­tään
lehden postittaTnvaeen —
ottamnatta huomioon niiden.työ-,
tä ja palkkaa, jotka postituk­sen
tekevät, metiee 60 prosent­tia
siitä hinnasta, mitä sen
myynnistä saadaan. Jos vielä
lasketaan pienikin palkkio asia--
miehille ja -naisille, niin leh­den
toimittamiseen, latcnniseen,
painamiseen ja hallinnollisiin
tehtäviin tarvittavat varat on
hankittava jostakin muualta —
sillä yksityisnumeroinakaan
myyden — puhumattakaan nyt
alhaisemmista vuositilauksista
— löhdestä saatavat tulot ei­vät
riitä juuri muuhun kuin
postimenojen ija paperin mak­suksi.
'
Ylläkerrottu edustaa kaikessa
totuudessaan efhkä äärimjnäis-tapausta.
Mutta samalla kertaa
siitä saadaan havainto-opetusta,
siitä, kuinka vaikeis.sa oloissa
työväenlehtlä — j a yleensä pikr
kuMtiä — joudutaan Canadas-.
sa toimittamaan ja kustanta­maan.
;
Juuri tämäntapaisten vai­keuksien
vuoksi joutui Vapau­den
johtokunta läheisessä yh­teistoiminnassa
CSJ:n kansalli­sen
keskuksen kanssa tekemään
päätöksen, jonka mukaan Va­paus
ilmestyy ensi vuoden alus­ta
alkaen 6-sivuisena — eikä
nelisivuisena kuten nyt — mut­ta
vain kerran viikossa.
Ollen läheisessä yhteistoimin­nassa
j a vuorovaikutuksessa ko­ko
lukijakunnan kanssa, lehtem­me
hallinto oli tullut siihen
johtopäätökseen, että edessä-olevien
vaikeuksien voittamisek­si
sekä liikkeen j a kannattaja-'
piirien . taloustaakan huojenta-
' miseiksi on tehtävä tällainen
järjestely.
Tämän perusteella toivotaan,
että Vuotuista taloUstaakkaa voi
daan vähentää ainakin puolella
ja että normaalisten haaste- ja
muiden kampanjoiden avulla
saadaan suurin osa yuositappios-ta
täytetyksi. Mikäli tässä on­nistutaan,
silloin lehtiliikkeem-me
tulee kustantamaan edelleen
kahta lehteä,'Vapautta ja Liek­kiä,
sekä Kevät-ja Joulujulkai­sua
ja Taakukalenteria.
Allekirjoittanut lukeutuu nii­hin,
jotka uskovat, että tässä
on kaikki onnistumisen mahdol­lisuudet,
mikäli pidetään kiinni
siitä, että vaikeudiet ovat todel­lisia
ja suuria, ja toisaalta sii­tä,
että oi Bitä olo onnenkaan.
vaikeuksien edessä vaikerreltu
tai pakoiltu. Vapauden väen yh­teisenä
tunnuslauseena on kui­tenkin,
että tulkoon mitä tulee.
Vapauden ilmestyminen on saa­tava
taatuksi vielä vuosikym­menien
ajaksi.
Aikaisemmin on jo vihjattu
siihen, että viikkol^teen siirty­minen
aiheuttaa myös lehden
"muodon uusimisen". Työtäte­keville
myönteinen sisältö säi­lytetään
ja sitä pyritään paran-
- tamaan, mutta muotoa sekä esi­tys-
j a kirjoitustyyliä muute­taan
olosuhteiden mukaisesti.
•Toisaalta on ainakin allekir­joittanut
tullut "vakuuttuneeksif
että '^hiljaa kiirehtien" näiden
: muutosten avulla saadaan sit­tenkin
partiaita tuloksia. Mei­dän
on opittava valitsemaan en­tistä
huoleliisemmin käsiteltä­vät
aiheet, sillä kuudessa sivus­sa
pn viikottain hieman vähem­män
tilaa kuin kahdeksassa. Sa­malla
kertaa on pidettävä asioi­den
käsittelyssä hyvää tasapai­noa
niin, että koti- ja ulkomais­ten
asioiden käsittely saadaan
tarkoitustaan vastaavaan suh­teeseen
toisiinsa ja että urhei­luun,
näytelmä- ja kuorotoimin­taan
kiintyneet tulevat tyydy­tetyksi
jne. Siitä huolimatta on
julkaistava mahdPllisimman pai
rjon —- ehkä hieman nykyistä
lyhemmässä miSodossa — paik-kakuntakirjeitä
ja paljon enem­män
kuin nyt "kirjeitä osas­toon"
kuiiluvia mielipideilmaisu-ja.-
. ^
Kaikessa tässä tarvitaan sitä
"tekemisen taitoa" hieman uu­della
tavalla -— ja niinmuodoin
allekirjoittaneen mielestä on pa­rempi,
jos ei yritetä liian suu­ria
"uudistuksia" yhdellä, ker­ralla.
. ' • '
Mainittakoon Vielä lehtiemme
ilmestymispäivistä jotka on py­ritty
järjestämään yhtäältä
niin, että niiden valmistaminen
tapahtuu mahdollisimman kit-kattpmasti
lehtipajassa, ja toi­saalta
niin, että molemmat leh­det
saadaan mahdoUisimiman
edulliseen aikaan lukijoille. .Täs­sä
mielessä on aikaisempiaan
suunnitelmaan teihty muutos s i ­ten,
että L I E K K I ILMESTYY
M A A N A N T A I S I N ja V A P A US
KESKIVIIKKOISIN.
""Kirjeenvaihtajien selkä asia­miesten
j a naisten kohdalta tä­mä
edellyttää, että Vapauteen"
tulevien kirjoitusten ja ilmoi­tusten
tulee olla lehtemme kont­torissa
tai toimistossa viimeis­tään
tiistai-aamuna, mutta pa­rempi
on jos ne tulevat aikai­semmin.
Keskiviikkona tulevia
ilmoituksia ja kirjoituksia ei
voida enää julkaista. Mainitta­koon,
että suuret päivälehdet-kään
eivät julkaise esimerkiksi
mitään ilmoitusta mikä tulee
myöhemmin kuin kaksi päivää
ennen ilraestymisaikaa. Syy sii-^
hen on se, että esim. ilmesty­mispäivänä
tulevien ilmoitusten
julkaiseminen aiheuttaa työn
hidastumista ja tulee siis kal­liimmaksi,
mitä pikkuilmoituk­sesta
saadaan tuloja.
Runsaasti avustajien kirjeitä
odottaen toivomme, että näi­hinkin
seikkoihin kiinnitettäi­siin
hieman huomiota pitkien
juhlapävien aikana.
, . - t.'
— Känsäkoura, .
ff
Tähän mennessä Brown pn tut­kimustensa
perusteella todennut:
— Siat tulevat juovuksiin; tu­levat
krapulaan jne. .
— Ne saavat juonnistaan mak-savikoja.
— Karjut (urokset) ottavat; ,
aluksi enemmän väkijuomia mut- •
ta emakot saavuttavat ne pian.
— Siat hotkivat kaikkea.mitä •
niiden eteen annetaan — olutta,
ruuviavaimia. Coke-juomaa ja
vodkaa. Emakot tuntuvat olevan r
erittäin halukkaita oluen juojia.
— Kuten ihmistenkin keskuu­dessa,
nautiskeleröen sikojen sek- ;
suaalikiijl^ymys onVlaskenut nol­laan,
sanoo Brown. NEnnen toista
(Jatkuu 3 sivi^a)