Vapaus, September 15, 1956

              Sifat Lauantgfna, syysk, 15 p. S&turäay, Sept, 15,1956
Craiu» o f Fbmisb Cfuudi^ns. 8 » - .
miUbea Mor, 0, my, AnOuritea
m fOBDOd d a » 1IM0 bjr tt)e Fort
OKOee OepaitagcDt» Ottov«. P o b -
latfMRf tbrtee veekly: Taesdsjv.
I m a v d s j v and Satturdsjv tqr Vapaus
BBfcHrtilng Coopany LtiL; a t XOO*l(e
Vm 8 L W^ Sodtmry, O s t , 4[;anada.
Tckpbonef: B i » . Office Oe. ««4264;
Editoria) Office OS. «-«Sfö.lSamger
£ L Saket Editor W, BEluod. aSailing
addJre»; Box 0 « Sudtntry, Ontario.
«dvertlsins: ratep upon lviplfeatioo.
TraÄalatioo Itee <if cbamie.
Kanadani; S v k , 7X0 0 t i e 3.^5
3kiL225
VhdymraOolaBa: S vk. « X » d kk. 4.30
Suonena: - i vk. S.SO 6 kk. 4.<»
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
\"-'' Tttbimttavaa painostusta
^ ^ l!iisfai-iltana Sudbttryn
vas­taan,
että sitä ei voida mitenkään vaitiololla sivuuttaa. Tosi­asiassa
sudburylaisten: täytyy laskea katseensa alas niiden
la^usuntojen j<^dosta/
mies Cönnor kokotdcsessa esittivät
t 'Kysymys on luonnolliisesti siitä kun kaupunginhallinto
Kclsi jokin aika sitten antamasta vettä Bari^r-Dovnealu
Kiften muistettane; Sudburyn kaupunginvaltuusto antoi
k&iteisen vastiauksen l ^ K i n ^
olfsf. vettä saatavissa, vaan siitä poliittisesta syystä kun Mc-
Kimin Icunta omaksuu nikkelialtieen kuntien yhdistämisasias­sa
hieman Sudbiuyn Icannasta poikkeavan asenteen Vettä
ei.tu]^ niin kauan kuin McKim ei hyväksy Sudburyn kaupun-gitlK^
llihnon asenetta tässä asiassa julisti pownestari Landre-viljte
silloin mahtipontisesti, vaikka tosin hieman toisia sano
k^täen.
» Vesipula on kuitenkin siksi vakava kysymys, etteivät
asukkaat voi helpolla hyväksyä näin hatarilla perusteilla le-fSl^
cvM kieltoa. Niinpä sitten tapahtui, että Barry-Downen
veronmaksajain valtuuskunta tuli tiistaina Sudbui^n kaupun­ginvaltuuston
kokoukseen ja esitti siellä anomuksen, että
Sudburyn valtuusto harkitsisi uudelleen tätä asiaa ja tekisi
st^ suhteen myönteisen päätöksen.
t Mutta sen sillaan, että edustajistoa olisi kohdeltu korrek­tisti
— ystävällisyydestä puhumattakaan — sitä käsiteltiin
lir^ltei kuin pahantekijäin liittoa! Varsinkin, pormestari Land-teville
ja valtutismies Connor "kunnostautuivat" tämän edus-isHiston
painostamisessa, missä mentiin jopa niin pitkälle,
et|ä .vedensaannin ehdoksi esitettiin vaatimus, jotta
ä^kkaat nousevat omaa valtustoaan vastaan ja allekirjoitta­va
jonkinlaisen sopimuksen siitä, että 'he kannattavat Sud-bi|
Q;?i kaupunginhallinnon esityksiä kuntiemme^^y
^'yäärinkäsitysten välttämiseksi on;erj^^^^
ir&t että McKimin valtuusto eh vastusta nikkelialueen kuntien
yliclistämistä, vaan kannatta^ sitä, kuten Sudtnirynkih kau-pij^
ginhällinto nyt kannattaa. Peruskysymyksessä on siis
• tähdellinen yksimielisyys. Erimielisyyttä ilmeneeiVaih' me-
" - n0ttelytapaky?ymyteessä.^^^^^ S tettä kuulustelut 'kuntiemme yhdistämisestä pitäisi suorit-vielä
tänä syksynä ja toteuttaa heti sen jälkeen. McKim
ki|nta on Ilmaissut vastustavansa tällaista aiheetonta kiireh-tUtiistä
siUä perusteella, että on ensin saatava tietää miten
kay IncoH; vetoomukselle vanhairekodinveroasiassa, mikä rat-
^ l^^see siitä,' voidaanko Gopper Cliffissa olevia
Ii$;on jaitdksia verottaa <kunnallistarkoituksia varten ilman
mtiuia;v vai tarvitaanko siinä maakunnan ^ lainlaatijakunnalta
ei|kois^ lain|iaadintaa,^n
räfisä kysymystä.
I Ottaen huoniioon sen hitauden, inillä Sudburyn kunnallis^
p(^itii'kdt vihdoin rylityivat kuntiemme yhdistämispuuhaan,
hj^än nykyinen kiihkomieUsyytensä tuntuu hieman oudolta^
'Selvästikin McKim-'kunta omaksunut pal­jon
realisemman asenteen kuin Sudburyn kaupunginhallinto;
Ja sitäpaitsi^ McKimin kunnanvaltuustolla täytyy olla näin
täz^eääsä asiassa täysi vapaus päättää omista menettelytapa-kyi^
mykalstään tarvitsematta alistua sen paremmin pormes-taxi
Landrevillen kuin muidenkaan sanelun mukaan.
Mutta pormestari Landrevillen ja kumppanien kiirehti-mispainostus
McKimin asukkaita kohtaan viime tiistaisessa
kokouksessa joutuu sitäkin omituisempaan valoon kun pa­lautetaan
mieleemme, että Ontarion maakuntahallituksen:
kunnallislautakunta on asiallisesti puhuen hyljännyt Sudbu­ryn
kaupunginhallinnon ehdotuksen^ että nikkelialueen ^^^k
tien yhdistämiskysymys pitäisi ratkaista tänä syksynä. Kaikki
£^ merkit ja kaikki käytettävissä olevat tiedot viittaavat tällä
^ kertaa siihen, että nikkelialueen kuntien yhdistämispäätök-sen
teko siirtyy ensi Vuodelle. Pormestari Landreville ja
kumppanit voivat korkeintaan toivoa sitä, että tänä syksynä
järjestetään joiku "alustava'' kuulustelutilaisuus, mutta heillä
itselläkään ei ole pienintäkään toivoa siitä, että asia saatai­siin
tänä vuonna ratkaisuvaiiheeseen? Miksi sitten kiirehtirais-ainostusta
McKimin asukkaita kohtaan?
• • •
: Meidän Idhtemme Vapaus on kannattanut nikkelialueen
kuntien yhdistämistä jo silloin kun nykyiset kaupunginisät
olivat muka kokonaan tietämättömiä siihen liittyvistä etui­suuksista
ja vastustivat kiven kovaan kaikkia ehdotuksia
Suur-Sudburyn muodostamiseksi. Vakaan harkintamme pe­rusteella
olemme edelleen sitä mieltä, että vain nikkelialueen
kuntien yhdistämisen avulla voidaan asianomaisten kuntien
talousvaikeus voittaa ja veronmaksajain yletöntä verotaak­kana
huojentaa sekä samalla huolehtia kunnallispalvelujen
järjestämisestä,
' M u t t a ehtona, ehdottomana ehtona on se, että kuntien
yhdistämisen a\ailia saadaan kunnallisverotuksen alaiseksi
nikkeliteoUisuuden kiinteimistöt Copper Cliffissa ja Froodis-sai
Kuntien yhdistäminen ilman teollisuusverojen saantia yh­distettävän
kunnan hyväksi ei auta ^ketään. Kaikki vähänkin
täiä kysymystä tutkineet henkilöt ovat täysin tietoisia tästä
pdJruskysymyksestä.
! Tässä tilanteessa olisi tuhannesti parempi, että Sudburyn
kaupunginhallinto jättäisi McKimin kxmnalUsvaltuuston ja
McKimin asukkaat rauhaan ja ryhtyisi sen asemesta määrä-
• tietoiseen toimintaan yleisen mielipiteen nostattamiseksi sen
va'atimuksen taakse, että kuntien yhdistäminen on toteutetta­va
siten, jotta Incon kiinteimistöt saadaan yhdistettävässä
kunnassa kunnallisverotuksen alaiseksi samalla tavalla kuin
Jcaikki muutkin kiinteimistöt ovat verotettavana.
^ Näin jos meneteltäisiin.Sudbury ja samalla kehoitet-
• täisiin McKimin, j a Neelon-Garsonin sekä muiden asianomais­ten
^kuntien valtuustoja menettelemään samalla tavalla, voi­taisiin
yhteisvoimin toimia kaikkia kuntia yhteisesti koske-yijen
ongelmien ratkaisemisen hj^väksi.
= Pormestari Landrevillen ja valtuusmies Gonnorin puheet
siitäi että veden antaminen McKimin eräille asukkaille muka
vaikeuttaa jotenkin kuntien yhdistämisasiaa, on yhtä olema-jtdh
kuin oli pormestari Landrevillen roskakoriin heitetyn
istlunnitelman perustelu, että koko yhdistämisasian perustana
ött "vesitilanne". Se on yhtä olematonta jaarittelua kuin on
poteiet kolmen dollarin setelistä.
Otto Hatae, Torontosta, täytti äs^
ifettältt^ vuotta,
faHm tUtalM, Matacbevan, Oat.
täyttJ perjantaina, «yyÄuun 15 pnä
71 vuotta.
Bansa HieiJU»,SauIt Ste. Marie, Ont.
täyttää kei&lviikkona, syyOaivn 19
pnä 84 vuotta.
Ybaymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivoiuksiin.
Ennätyksiä . . . ennätyksiä . .
kaikkien aikojen ennätyksiä I
Mitä muut sanovat
se F O B V A B I EN
^APi%A injTISPAlVEHr
"Lueoune United Pressin uutistoi­miston
Helsingistä - amerikkalaiselle
Nev York Times leluleUe lähettämäs­tä
lyhyestä uutisesta toteamuksen, et­tä
Tfeuvostoliiton korkeimman neu­vos
puhemiehistön jiuheenjohtajan.
presidentti Voroshllovin vierailu Suo­messa
'ei :oIe tehnyt mitään vaikutus­ta
suomalaiseen kaduzunieheen.'
Kirjeenvaihtaja, Joka Helsingistä
ön tällaisen uutisen lähettänyt, ei i l ­meisesti
ole: viime päivinä lukenut
yhtään suomalaista sanomalehteä e i -
kä keskustellut yhdenkään sucmalai-:
sen kanssa voidaicseen todeta, onko
vai eikö mainittu käynti herättänyt
Suomessa htiomiota, vaan on kaiketi
torkkunut koko vierailun ajan hotel­lihuoneessaan;
Tai sitten ^hän on um­mistanut
silmänsä totuudelta Ja k i r -
oittanut ns. toiveajattelun vallassa
a tehdäkseen mieliksi Joillekin isoi-semmuie.
Pitipä kumpi vaihtoehto t a ­hansa
paikkahsa, toteamme vain, et­tä
merkillistä voi Joskus olla ns.; v a ­paa
Ja ennakkoluuloton uutispalvelu."
—Maakansa (ML)
VUäpIevaJla «tsikoUa i(ifj«fllaa
ybdysvaltalaineo toverOem TySt-nue
»-E«M»päi|i:
San Franciscossa on j u u r i pidetty
kovaäänistä melua maassamme val­litsevasta
"byvinvoinnista" j a sa­malla
vakuuteltu, että n i i n kauan
k u i n republikaanit pitävät vaUan-ohjia
käsissään, tämä "prosperity"
tulee jatkumaan.
Mutta meidän jokapäiväisistä
elinkustannuksistamme:4San Fran^
ciscossa ei puhuttu mitään.: Et sa­nallakaan
mainittu siitä, että ame­rikkalaisten
elinkustannukset ovat
nyt kiivenneet kaikkien aikojen
korkeuteen j a että kaikista merkeis­tä
päätellen, tämä noususuunta yhä
vaih jatkuu. Että taaskin o n lyöty
uusi rekordi, se todetaan liittobalU-,
tuksen työdepartmentin tilastotoi­miston
kuluttajain hintaindeksin
numeroilla, jotka osoittavat indek­sin
ponnahtaneen 0.7 prosenttia
ylöspäin tämän kuluvan ^vuoden
touko- j a kesäkuun välisenä aikana,
tämä prosenttiluku edustaen suu­rinta
yhden kuukauden nousua v i i ­meisten
viiden vuoden aikana. Tällä
Huliu huiputti
viisaita "komu tr
Osloi' ~ Tukholman mielisai­raalasta
karannut potilas on usei­ta
v/ikkoja viettänyt iloista Ja
ihnoletonta elämää Oslossa Ja h u i .
pnttannt useimpia niistä ihmisis­tä,
Joiden kanssa hän on Joutu­nut
tekemisiin, kertoo oslolainen
Dagbladet. Mm. hänen onnistui
saada Mchteen useita kirjoituksia
"Pobjolsmaiaen kommunismista".
Jonka aiheen hän sanoi tunte­vansa
erittäin hyvin. Hän sai myös
konttorlstlnpalkan. samassa leh­d
e t
Kommunismia koskevat "pal­jastukset''
näytUvät hiukan mer­killisiltä,
mutta tuUvat painetuik­si
Ja hei^tUvät kummastusta^
Miehefiä pU hallussaan ruotsalais­ten
lehUen artikkeleita, jotka hän
Ilmoitti kirjoittaneensa, mutta
myöhemmät tutkimukset osoitti­vat,
ettei tämä oUut totta.
Poliisi pääsi hänen Jäijilleen.
kun hän Uvtstl useista Oslon ho­telleista
maksamatta laskuaan. Ja
osoittautui, että hänestä oli Ruot­sissa
annettu etsintäkuulutus.
nousulla ohitettiin aikaisempi, vuo­den
1953 lokakuussa saavutettu
ennätys.
Viimeksi tapahtunut Indeksin
nousu johtui pääasiallisesti ruoka­tavaroiden
hinnoissa tapahtuneesta
2 pros. noususta, siis juuri niissä
hinnoissa, jotka iskevät ankaram­min
pienituloisten perheiden joka­päiväistä
elämää.; Leipää on saa­tava
pöydälle, maksoi mitä maksoi^
ja tämä on se, j o k a tekee tästä
indeksinoususta erittäin ankaran
miljoonille työtätekeville. Mutta,
kun näille miljoonille oli intettävä,
että he nyt elävät mitä parhainta
"hyvinvointia", niin eihän se sopi­nut,
että tällaisista hinta- j a elin-kustannusasioista
olisi mainittu sen
paremmin presidentti Eisenbowerin
puheessa kuin muidenkaan republi­kaanien
vaalikonventsionipuheissa..
Tässä yhteydessä' meidän kan­nattaa
kiinnittää huomiota eräisiin
vertailuihin. Esimerkiksi ruokata­varoiden
hinnat: ovat nyt 140 pros.
korkeammat kuin mitä lie olivat
juuri ennen toista maailmansotaa;
vaatetarpeiden hinnat ovat l i k i m a in
100 pros. korkeammat ja asunto­vuokrat
ovat noin 60 pros. korkeam­mat
kuin ennen toista maailmanso­taa.
Kun jatkuvasti puhutaan siitä
sodanajan hyvinvoinnista, joka on
jatkunut aina näihin päiviin . ast£
n i i n jokaisen tulisi ottaa nämä hin­noissa
ja vuokrissa tapahtuneet
nousut huomioon. S i l l o in heille jäl-fi
reaalisempi kuva oletetusta by.
vlnvoinnista.
j Toinen vertailu: elinkustannus-
;^indeksissä viimeksi tapahtunut nou-
'su kohotti sen 6 pros. korkeammak­si
kuin mitä se o l i kesäk. 1935, 14.1
pros. korkeammaksi kuin vähää
ennen Korean sodan alkamista j a
.kokonaista 95.6 pros. korkeammalsi
kuin juuri ennen toisen maailman­sodan
alkamista. Kun kuulemme
"Olemme puutteellisesti
larjestaytyneita . . .
Onko työväestö aloittamassa uutta
kampanjaa järjestymättömien työ­läisten
järjestämiseksi?
Vastauksci^) voimme sanoa, että
voimme hyvinkin aikaansaada sel­laisen
innoittavan ajanjakson kuin
vv. 1940-50, j o l l o in järjestyneiden
työläisten r i v i t kolminkertaistuivat,
362,000:sta aina y l i miljoonaan jä­seneen.-;
. • ,
Maamme suurimman unioliiton
Canadian Labor Congrcssin taholta
ilmoitetaan, että sen aikomuksena
cn saada jäsenyyteensä seuraavan
kahden tai kolmen vuoden kuluessa
vähintäin puoli miljoonaa lisää jä­sentä.
Mistä ne on löydettävissä?
Jos nyt Jo järjestyneet mutta u l ­kopuolella
Congressin olevat työ^
Iäiset liittyvät siihen tulisi liiton
jäsenmäärä kohoamaan 200,000:11a
nyt jo jäsenyydessä olevan: 1,100,000
lisäksi. Mutta Canadan "työvoimis­sa"
on 5.7 miljoonaa ihmistä, joista
4.1 miljoonaa muissa töissä paitsi
maataloudessa. Suurin osa näistä
on Järjestymättömiä.
C L C : n sihteeri-rahastonhoitaja
Donald MacDonald sanoo: "Vastoin
muilla mannermailla: työväenliik­keen
keskuudessa vallitsevaa tilan­netta
me olemme varsin puutteelli­sesti
järjestyneitä; riveissämme
on vain 30% mahdollisista jäsenistä
. . . On olemassa k ^ o n a i s i a teolli­suuden
haaroja tai- työtätekevien
luokan osia, joissa Järjestyneisyys
oleellisesti puuttuu kokonaisuudes­saan
. . . valkokaulustyöiäiset, pal­velualat,
vähittäiskauppa .:. . vaik­ka
emme tekisi muuta kuin lisäi­simme
lukuumme me aikaansaam­me
muutoksen, ei ainoastaan työ­väenliikkeessämme,
vaan vieläpä
koko maamme elämässä."
Konttoreita, hotelleita; ravintoloi­ta,
farmeja, pesulaitoksia, ketju-kauppoja,
WooIworthin j a Kresgen
valtakuntia — kaikkia tarkastellaan
järjestymättömien järjestämistä s i l -
hälläpitäen.
MISSÄ P A L K A T ALHAISIMMAT
Kaikkein vakavin tilanne. J a mi­hin
järjestämiskampanja kohdista­nee
huomattavassa määrässä, vallit­see
ns. palvelutyöläisten keskuudes­sa,
hotellityöläiset, kauppa-apulai­set,
pesulaitos- yms. työläiset. *
Hotelleissa ainoastaan noin
20 % : l la palkkalaisista on työehtoso^
pimus. Palvelu- tai huoltotyöläiset
yleensä ovat ainoastaan 12%: sti työ^
ehtosopimuksien alaisia. Sitä vas­toin
39% teollisuustyöläisistä bn
työehtosopimuksien alaisia. Sekin
on vielä l i i an pieni.
Otta\van antamien numeroiden
mukaisesti kaikkein alhaisin palkka
maksetaan juuri palvelutyöläisille.
Liittovaltion tilastotoimiston rapor­tissa
ilmoitettiin toukokuun 1 pnä
1956 tuntipalkkalaisten keskimää­räisten
ansioiden olevan seuraa­vasti:
T>öala Viikkopalkka
Tehdastuotannossa. $62.56
Kaivoksissa ____ 72.25
Liikenteessä 66.44 :
Rakennusalalla 65.77*
Palvelualoilla _ „ _ _ _ _ . _ . _ 36.14
V. 1954 toimitetun tutkimuksen
perusteella todettiin,, että 5 1%
kauppa-apulaisista työskenteli y l i 5-
päiväistä työviikkoa: Ruokatava­rakaupoissa
76.4% työskenteli p i ­tempää
kuin 40-tuntista työviikkoa.
Sellaisilla kuin kauppa-, finanssi-,
vakuutus-, kiinteimistö- ym. "palve­l
u a l o i l l a " työskenteli v. 1951 suori­tetun
laskun mukaan 1,931,228 työ^
Iäistä.
Otaksuen, että noin kolmasosa
näistä työläisistä olisi jo järjesty­neiden
työläisten joukossa, havait­semme,
että yksistään näillä a l o i l l^
käsittävät järjestämismahdollisuu­det
1,280.000 työläistä.
Kroonillinen järjestyneisyyden:
puute on ollut traditsiomaisesti näi­den
työläisten vitsauksena ja he
ovat olleet samasta sj-j-stä myös ai--
haisin palkattuja maamme työläisiä
jo \niosikausia.
työsaatajien valittavia:putieita työ
läisteosä palkkojen: nousua näinä
sodaiijiafepisinä vuosina, piimääm­me
mielessä jatkuva nousu elinkus-taonufcsissa
j a ;neiUe jää jreaalisem-pi
kuva näiden lalkannousujentor
dellisesta hyödystä maamme miljoo­n
i l l e työtätekeville. Nun, j a pitä­käämme
mielessä myöskin työde­partmentin
tilastotoimiston varoi­tus,
että elinkustannusten nousu­suunta
yhär^^vain jatkuu. "Me
saamme o l l a valnuit ottamaan vas­taan
pientä nousua hinnoissa . . .
vielä toinen palanen inflatiota", sa­notaan
eräässä: Washingtonin j u l ­kaisussa.
Wall Street Journal yhtyy tuohon
viimeksimainittuun varoitukseen j a
huomauttaa: palstoillaan: "Vähit-häismyyntibinnat
ovat taaskin hiipi­mässä
yleväin . . . Nousua on jo
tapahtunut sellaisten tavaroiden
kuin Icenkien, pesukoneiden, - mies­ten
paitojen/ naisten : hameiden.
pleatm Inmeosien yjo, Juonoissa.
J a tulevien kuukuasien k i l t a n a mo­nien
nuiiden tavaroin fainnst t u ­levat
nousemaan, k u n tehtailijoiden
J a välittäjien hintanousut tibkuvat
aJas vähittäisröyyjaie**.
Teräslakon vielä ollessa käjimissä
povailtiin, että uusi nousu teräksen
hinnassa tulee tuntuvasti vaikutta­maan
väbittäismyyntibintojen nou­suun-
U. s; News & W o r l d Beport tekee
sellaisen johtopäätöksen, että "mei­dän
52-sentin d o l l a r i ' tulee kutistu­maan
vielä enemmän läheisten kuu-,
kausien kuluessa". Tajnan kuluvan
vuoden toukokuussa nykypäivien
d o l l a r in arvo,' verrattuna vuoden
1939 dollariin, o l i 51.8 senttiä.
N i i n , tällaista on tämä republi­kaanien
ylistämä "hyvinvointi",
jonjca jatkamista he lupaavat j o s
heidät äänestetään valtaan uudel­leen
marraskuussa.
Okinawa-idylli
T y yn ellämerellä
Kun amerikkalaiset sotilasviran­omaiset
päättivät takavarikoida en­tisten
alueiden lisäksi 3. merijalka-väkidivisionansa
käyttöön lisää maa­ta
kaikkiaan 17,145 hehtaaria Oki-nawalla
— - t u o l l a keskellä Tyynen
valtameren loputtomia vesiä kohoa­valla
idyllillä, kuten venäläinen k i r -
ailijä Gontsharov sitö sata vuotta
sitten kuvasi lähtivät 56 paikka­kunnan
asukkaat mahtaviin mielen­osoituksiin.
Ja kun vähän myöhemmin erään
Yhdysvaltain kongressin komission
hieman varomatfomasta raportista
kävi ilmi, että amerikkalaiset a l ­koivat
e i vain vahvistaa Okinawalla
sijaitsevia sotilaallisia laitteitaan;
vaan sijoittaa sinne myös atomi­aseitaan,
valtasi koko Japanin kan­san
suunnaton kiihtymys.
Japanin sosialistinen puolue^ joka
o l i selvitettyään viime vuoden loka­kuussa
mielipide-eroavaisuudet oi­kean
Ja vasemman siipensä kesken
muodostunut yhtenäiseksi, yhtä yhr
teistä ohjelmaa ajavaksi puolueeksi,
asettui kansan hädän j a toiveiden
puolestapuhujaksi. Se vaati kaikkia
Okinavtfän kysymyksiä Y K : n turval­lisuusneuvostoon.
Äskettäin käy­dyn,
ylähuoneen vaaleja koskevan
vaalitaistelun aikana sosialistinen
puolue k i i n n i t t i häpeäpaaluun ame­rikkalaiset
sodanvalmistelut japani­laisella
maaperällä samoin kuin
Hatojaman vapaamielis-dsmokraatti-sen
puolueen jälleenaseistautumis-suunnitelmat;:
j a vaati • suhteiden
normalisointia Neuvostoliittoon ja
K i i n a n Kansantasavaltaan sekä kaur
san elämänolojen parantamista.
ATOMISOTAKESKUS
Japanin kansa, U S A : n atomipom­mien
samoin kuin sen vetyasekokei-lujenkin
ensimmäinen uhri, joiden
julmat vaikutukset vaativat yhä
vielä nykyisinkin uhreja, kääntyi
päättävästi ulkomaalaisia j a koti­maisia
militaristeja vastaan. Sosia­listinen
puolue sai y l i kolmasosan
ylähuoneen 250:stä paikasta. Kom-.
munistinen puolue, huolimatta oi­keistopuolueen
sitä vastaan kohdis­tamasta
kiihoituksesta, kaksinker­taisti
äänimääränsä j a sen hallussa
on nyt kaksi paikkaa entisen yhden
sijasta. Hatojaman puolueen suun­nitelma
kumota kahden kolman­neksen
enemmistön voimalla halli­tusmuodon
9. artikla, joka kieltää
maan jälleenvarustautumisen, ajau­tui
karille.
Tämä ilmeinen vyöiymä Japanin
vasemmistovoimien hyväksi o n syn­nyttänyt
Washingtonissa suurtia
huolestuneisuutta, Japanin saaret
kuuluvat Yhdysvaltain sotastrate-gien
tärkeimpiin lentotukialueisiin.
Näistä taas Okinavva on valittu ato­miaseiden
päätukikohdaksi. Onhan
toki amerikkalainen aikakauslehti
Colliers j o vuosia sitteil julkisesti
tunnustanut, että Okinawalta käsin
saattaisivat atomipommeja kuljettair
vat, B-29-tyyppiset pommittajat
hyökätä alueelle, jonka säde on 2,-
300 mailia'.ja ipka käsittää koko
Kaakkois-Aasian, Kiinan, Mandshu-r
i an ja;Neuvostoliiton Siperian a i ;
na Baikal-järvestä Kamtshatkan'
eteläpäähän saakka.
SIELLÄ MISSÄ M Y R T IT
K U K O I S T A V A T
Tämä on syy siihen, miksi Yhdys­vallat
erään hiotun määräyksen
avulla siinä "rauhansopimuksessa",
jonka se erillisesti saneli Japanille,
otti haltuunsa tämän saaren^ jonka
p i t i toisen maailmansodan jälkeen
siirtyä väliaikaisesti Yhdistyneitten
Kansakuntien suojeluhallintaan. Tä­mä
on syynä siihen, miksi tämä ker­ran
n i i n ihana saari upeine troop-:
pisine kasvi^toineen, vuoripengermi-'
neen,: loistavan värikkäine ketoi-neen
ja koralleista rakennettujen
aitojen ympäröimine taloineen^ on
tänään muuttunut n i i n , että sitä on
mahdotonta tuntea entisekseen.
Matkaiilijoitten kertomusten - mu­kaan
näyttää ilmasta nähtynä, siitä
kuin jokainen. kasvi olisi kitketty
Okinawalta: Siellä, missä myrtit ja
sypressit kukoistivat, nähdään nyt
amerikkalaisten: lentokenttien kiito­ratoja
ja amerikkalaisia kasarmira­kennuksia.
COCA C O L A P U L L O N '
H I N N A L L A
Miltei koko peltopinta-ala on uh­rattu
miehittäjien sotilaskohtei­den
tarkoituksiin. Maan omistajil­le
maksetaan <. Talonpoikaiskysy-mysten
keskuskomitean puheenjoh­tajien
ilmoituksen mukaan kuukau­sittainen
korvaus, "jonka arvo on
pipnempi kuin Coca Cola-pullon
tai savukepakkauksen hinta".; Ta­lonpoikien
: on pakko myydä kar­jansa,
niur, vieläpä tyttärensäkin.
Siitä huolimatta heillä e i o le riit­tävästi
tullakseen toimeeen. Paikal-
PÄIVÄN PAKINA
Ylifiö "faki(oa" järjeAässä
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei
luonnollisestikaan ole vielä tietoa
siitä, miten tulee edistymään" Sue­z
in kanavayhtiön herrojen johta-j
a i n järjestämä luotsien joukko-eroaminen,
eli lakko.
Mutta. mielenkiintoista ajatuksen
pihetta.se antaa.
Yhtiöti" varsinkin suuryhtiöt ku­ten
Suezin kanavayhtiökin, eivät ta­vallisesti
hyväksy lakkoja ja-?iouk-koeroamisia
missään : tilanteessa.
Sellaiset toimenpiteet aiheuttavat
muka pelkkää vahinkoa maalle ja
kansalle. Siksi o n m i l t e i kaikkien
suuryhtiöiäen toimesta jonkun lak-kotaistelunsa
yhteydessä vedottu
valtiovaltaani, että työläisten lakko
julistettaisiin "laittomaksi".
J a sellaiset lakot, missä ei ole
välittömästi kysymys : työläisten
palkoista j a työolosuhteista,; ovat
lähtöisin- Itsestään paholaisesta ja
hirmuisista kommunisteista, on
meille selitetty, että ^^poUittisia lak­koja
j a työn seisahdukäa" ei saa
muka järjestää missään tilanteessa.
' M u t t a ' kuten on uutistiedoLssa
kerrottu, Suezin ^kanavayhtiö on
heittänyt. sikojen ruoaksi kaikki
vanhat hyvät uskonkappaleet j a r u ­vennut
järjestämään luotsien jouk-koeroamista
siinä mielessä, että
saisi laivaliikenteen pysäytetyksi
Suezin kanavalla.
' Kysymys ei siis ole -työläisten
palkoista ja ; työolosuhteista vaan
yhtiön poliittisista tavoitteista, j o i l ­l
a ei ole osaa eikä arpaa luotsien
elämässä. Mutta kaikki kelpaa sil­l
o in kun S u u r i ^taha.jrrittää provo­soida:
tilanteen, missä saataisiin
jonkinlainen tekosyy sekantua Sue­z
i n kanavaliikenteen järjestämi­seen.
: Mainittu yhtiö laskelmoi^ että ve­tämällä
Suezin noin 250:sta luotsis­ta
pois kaikki brittiläiset j a ranska­laiset
luotsit, laivaliikenne juuttuu
paikoilleen j a n i i n voidaan lähteä
soitellen sotahan ; julistaen, < että
koska Egypti ei kykene kanavan
laivaliikenteestä "huolehtimaan, se
on otettava "parempien piirien"
käsiin.
Mutta toiveilla j a todellisuudella
on toisinaan suuri ero. Joskus n i i l ­lä
ei ole mitään tekemistä keske­nään.
On ensinnäkin muistettava, että
lakko on j a pysyy työtätekevien
taisteluaseena. Työnantajat j a yh­tiöt
eivät voi tehokkaasti lakkoja
järjestää missään tapauksessa.
Mutta tämä kanavayhtiön "lakko-puuha^*
paljastaa ehkä paremmin
NeuvmbiliitoHa
ktianaelaän 2a
joen virtouktet
mOm»' Oeorgi Sf. «atenkov,
OKtiiiq) pääniinisteri ja-nyij^p
v«imaJaitok5ien ministeri, «*losö
vierailevalle amerihhftlBimelle sano-inaj^
itinuebelle. että Neuyostolii-t
o l ia o n suunniteUnan alaisena voi-
Bialaitoksien lisäantien Volgan var
relle kaantämSHä kahden jäämer
reen virtaavan joen vedet virtaa­maan
Volgaan.
Malenkov selosti tätä suunnitel
inaa Sbeldon Fisberille; joka j u l ­kaisee
"Power" aikakausijulkaisua.
Malenkov antoi i l m i , että suuri
Volgan projekti on jo insinöörien
piirustuspöydillä. Tarkoituksena on
Volgan vesimäärän vakaannuttami­nen
ympäri vuoden.
: Hän arvioi, että sähkövoiman
tuotantoa Volgan varrella voidaan
lisätä 11 biljoonalla kilowattitun-n
i l l a kun j p k i e n ' virrat saadaan
kääntymään,
Samalla puhutaan, että jos Vol­gan
projektilla onnistutaan, niin
sitäkin suurempia "unelmia'^ r yh
äytään toteuttamaan, niihin; kuu­luen
Siperiassa'sijaitsevien suurten
Irtysh, Ob j a Yenisei jokien virto­j
en kääntäminen. - »'
Näiden-jokien vesiä sitten voitai­s
i in käyttää KeskirAasian suurien
erämaiden j a aavikkojen kastelemi­seen.
Puhetta on, että atomivoimaa
voitaisiin .käyttää näiden suurien
tehtävien suorittamiseen.
Volgan projektiin, kuten Malen­kov
sitä luonnehti, kuuluu Pechora
j a Vy^hegda jokien virtojen saat­taminen
kulkemaan etelään päin,
eikä jäämereen, niin että ne virtai­sivat
Volgaan Sukhona jo?n kautta,
joka lähtee läheltä Vologdaa, joka
o;n Volgan alkujuoksujen lähellä.
I^uolemantapaus
'^oronliossa
Toronto. — Aune Kyhnälä kuoli
täällä äkkiä sydänhalvaUkseen. Hän
sähasteli viimeaikotoa Jossaklii mää­rin.
Yksityiskohtaisempia iienlcilötie-toja
ei ole nyt käytettävissä. •— J J J .
S I TA
T Ä TÄ
Nuort XBie» oU ^mmetto tjSft. että
hän oU nUn ujo. Jotta .libi voinut
sanoa juuH mltSän ^ytfiflSei» K u l i e n,
k i n eräänä; p ä i v ä n f t i l B ^ ^^
Jiän o l i kihloissa. Ntfiqii^
halusikin tietää., e t t i l n i t e n se oU*
mabdollista n i i n ujolta niel^en alulta.
Kas, asis « n n i i n , että kun me
oVmme tanssimassa, n i i n minä en tle>
tänyt mitä nmuta olisin sanonut kuin
pyytää häntä vaimokseni!
KIBJEITSE .
Elokuun kuutamo, kaksi nuoria
puiston penkillä j a h m , tietenkin
pitkä kuuma suutelo, l^tö:
Tiedätkö, sinä olet, ensimmäinen
poika, joka o i i suudellut miniia.
' F o i k a : Niinko . . ) Voiko sen
oppia noin hyvin myös kujekou-lussa?
lisen työläisen saama palkka, ko­hoaa
vain yhteentoista osaan ame­rikkalaisen
palkasta. Työpäivän pi­tuus
on jätetty amerikkalaisen esi^
kunnan, mielivaltaisesti määrättä­väksi.
Miehitysjoukkoja palveleval­l
a henkilökunnaUa ei ole l u p a pe­rustaa
minkäänlaisia ammattiyhdis­tyksiä.
Saarella harjoitetut pöyristyttä­vät
epäoikeudenmukaisuudet ovat
saavuttaneet: sellaisia muotoja, et­tä
i Vapaiden ammattiyhdistysten
maailmanliittokin on nähnyt aiheel­liseksi
lähettää valtuuskunnan tut-kfimaan
siellä vallitsevaa tilannetta.
Saaren väestön mielialat ovat var-
^ n 'kiihtyneitä j a tilannetta on j o
simerikkalaisella taholla verrattu
KyproUa vallitsevaan. Koko Japa­nissa
leviää erityisen kansalliskon­gressin
organisoima solidaarisuus­l
i i k e ; kongressin, johon kuuluu mi­tä
laajimpien piirien edustajia. Ja­panin
kansa ei suostu enää kauem­paa
sietämään amerikkalaisten mie­hittäjien
rikoksia, miehittäjien, jot-l^
a ovat selittäneet aikovansa pysy­tellä
Okinavvalla ikuisesti.
E i ole puoltatoista vuottakaan
vielä kulunut siitä, kun Japanin
kansa lakaisi syrjään erään ame­rikkalaisten
innokkaimmista pal­velijoista,
Joshidau; Sitä seuran­neen
Hatojaman hallituksen on ol­lut
pakko, ainakin sanoissa, ottaa
huomioon kansan: tahto. Vasemmis­tovoimien
painostus — sosialisti­nen
puolue on j o vaatinut, että
ylähuonevaalien jälkeen on toimeen
pantava myös uudet älahiionevaalit
— on saaVa aikaan sen, että noita
sanoja seuraavat myös vastaavat
teot.
Työläisiä kadidle
ls'S^tLk»axk (dhtajsta
Bonn. -r^ länsi-Saksassa ovat mo­net-
suuret mobttbripyöiätetitaat erot.
taneet työläislään. t a i a&öyiat täidä
nihimarkkinoimisvaikeiäEsIen'vuoksi.
R^ensburglssa Baijerissa sijaitse­vat
Regenburger Staihl Ja Metallbau.
Joka pn Augsburgin ^Messersdbmitt.
yhtiön liaaraosasto ja Joka valmistaa
Messersohmitthi (kolmipyöräisiä k a ­tettuja
scooto-eita. on alustavasti i l ­moittanut
erottamisesta, sadalle: jtyön-tekijälleen.
Joita kaUäciaan on. 600.
Bayrische Motorenveike Myncäienlssä
(BMW) Ja -NSU. Neckarsulmlssa ovat
erottaneet: noiii ,200 työläistä viime
viikkojen aikana. 'B|kSW on- Ilmoitta­nut,
että työvUkko, Jolta: ns^ on oUut
48 tuntia, tulee marraskuuhun asti
olemaan vain 32 tuntia. NSU aikoo
supistaa työviikkonsa. Joka nonnaall-sesti
on 44 tuntia, 36 tunnin pituiseksi.
Mnsl-Saksassa on yleisön nilelen-kiinto
kertijman mUkaau kodjstunut
moottoripyörien Ja;' scooterien ase­mesta
pikkuautoihin, j a tämän katso,
taan Olevan pääasiallisena - syynä
myyntivalkeuksiin moottorlpyöräalaL
la..
MMgolialaisia
mietelmiä
Gobin kovakuoriainen koettelee
onneaan merkiliisellä. tavallaT. Se
hakeutuu tieUe kärtyii uurteeseen
j a jää siihen makaamaan odotellen,
ajaako pyörä sen ylitse vai e i . Jos
ajaa, on kovakuoriaisella: huono on­n
i , jos e l aja, on hyvä onni. — Alä
sinä tee kuten Gobin tyhmä kova­kuoriainen.
' ^ ~ <
« • *
Joskus ryhtyy arohevonen aja­maan
takaa antilooppia ja saavuttaa
sellaisen nopeuden,' ettei uskoisi s i ­tä
mahdolliseksi. Ponnistele sinä
viisaiden j a voimakkaampien rinnal­l
a , s i l l o in tulet i t s e k in paremmaksi.
* * •
Hyvä vieras kertoo 'kesti-isännäl­le
siitä, mitä on nähnyt matkallaan.
Huono vieras j a h k a i l e e sita, mitä
j a paljonko on syönyt.
Jos kahdellakymmenellä ihmisel­lä
e i ole keskinäistä sopua, he ovat
k u i n kaatuva seinä. Jos kaksi ihmis­tä
ovat ystävykset keskenään, he
ovat k u i n kallioseinä. Jos kaksikym­mentä
ihmistä elää sovussa, heidän
viisautensa vastaa neljänkymmenen
ihmisen viisautta. Jos kaksi ihmis­tä
ryhtyy tappelemaan, heidän tyh­myytensä
on yhdenvertainen kah­densadan
aasin kanssa: .
* * - *
Jos haluat pitää ylvään ryhdin,
älä-joudu pyytävän asemaan; anta­j
a voi seistä suorana, niutta almua
ottava joutuu taivuttamaan selkän­sä.
kuin mikään muu sen kuinka autta­mattomasti
imperialistiset rahamies-p
i i r i t ; ovatjoutuneet oman ylem-myystunteensa
uhreiksi.
; Suezin; kanavayhtiön herrat suu­ret
johtajat ovat avoimesti selittä­neet,
että k u n he. vetävät brittiläi­set
j a ranskalaiset luotsit: pois toi­mestaan,
Suezin kanavaliikenne ei
voi jatkua. Egyptiläiset j a muut
eivät kuulema siihen kerta kaik­kiaan
pysty.
Myöntää täytyy, että nämä ulko­maalaiset
entiset; Isännät ovat yrit­täneet
huolehtia siitä, ettei egypti­läisiä
opetettaisi luotseiksi. Kah­desta
ja puolestasadasta kanava-luotsista
on vain noin 60 egypti­läisiä!
Mutta kaikesta huolimatta on
totta, j a sen joutuvat Suezin kana­vayhtiön
herrat epäilemättä tunnus­tamaan,
että mit^ä oppii brittiläi­nen
j a ranskalainen, sen oppii
myös tarpeen tullen n i i n egyptiläi-n
e n k u i n suomalainenkin.
Luonnollisesti kanavaluotsien kou­luttaminen
vaatii aikansa. Meille
on kerrottu, • että täysin anomatti-taitoisen
luotsin kouluttamiseen
tarvitaan Suezilla kahdeksan vuotta.
Mutta kokemus on opettanut mo­nella
muulla alalla että tiukan tul­len
ihmiset oppivat välttävästi mitä
vaikeimpia suorituksia j a tehtäviä,
jos siihen tulee ehdoton pakkO.
Mahdollisesti pakon edessä äkkiä
oppineet ammattilaiset eivät ole v i i ­meistä
piirtoa myöten siloteltuja
ammattitaidossaan; mutta toimeen
he tulevat j a oppivat hämmästyttä­vän
nopeasti lisää työnsä yhtey­dessä.
Näin tulee epäilemättä käymään
Suezin kanavalla luotsien keskuu­dessa.
OU: myös melko ; varmaa,
n i i n ainakin allekirjoittanut uskoo,
etteivät kaikki ranskalaiset j a brit­tiläiset
luotsit lähde kanavayhtiön
politikoinnin edistämiseksi taiste­luun,
missä Jieillä e i ole osaa eikä
ai^aa. He tietävät, että kanavayh-tiö
edustaa menneisyyttä j'a~ kuole­vaa
järjestelmää. Ammatistaan yl­peinä
j a ammatistaan riippuvaisina
miehinä monet näistä luotseista tu­lee
epäilemättä jäämään paikalleen,
huolimatta lainkaan siitä kuinka
kovia ukaaseja Suezin kapavayhtiö
tulee heille antamaan. ; ;
Sen lisäksi Egypti saa, kuten on
uutistiedoista nähtyä ammattitaitoi­sia
luotseja väliaikaiseen palveluk­seen
Neuvostomtösta /ja mo^
muusta ystävällisestä «naasta; Tä­ten
on mahdollista, että Suezille jää
riittävästi ammattitaitoisia luotseja
siinä mielessä, että voidaan pitää
laivaliikenne käynnissä j a siinä yb;
teydessä kouluttaa egyptiläisiä
luotseja.
"Kansallisen häväistyksen päivät
ovat menneet" julistiVat - K i i n an pu­hemiehet
j o i t a k i n vvuosia: sitten. ja
se pitää paikkansa myös Egyptin
suhteen- Melkoisella' varmuudella
voida£UD ^ennustaa, että -Suezin ka-;
navayhtiön lakkopuuhilla e i aika­kaan
.saada Egyptiä polvilleen i ^ ^
perialismio edessä.
— Känsäkoura.