Vapaus, September 4, 1954

              J^^ivit 2 Lauantaina, syysk. 4 p> — Saturday, Septerober 4,19öi
PAUS
«MäMied »itir. «, 1917. Antborfzed
•i.flepoatf jäu» maa ttie.PiMt
omeeroepultnettt; CKUwm, -ftib-
]Uaed/<,«bnoe vcekly; 'Tktesdajr»
FUUfdDnc CamjMUUr Uct, *t 100»1Q2
Sm s t w^ eäatmfi Ont^-praads.
Tdeoifumei: Boa, OHIee OS, 4<426#
Zäitoxtal Office 06.4-«2es, asassger
«ddmv^ Sox €9, Sodbnry, Onteito.
1 ffc 7iX>« kk.
rtäftnJkStm: ltk,»M9tlk.420
1 «k. UO « kk. 4.7»
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sf ''Tyänpähär^ johdosta ei Vnpaus Umesty tiistatfta'\
" Salät tulevat juUd
^ i ^Ktiten jo torstaina totesimme, sotaiset kprppikotlcat ovat Euroo-
[r^- ' pan jpuohistusyhteisö sopimuksen haaskan ympärillä kirkuen kilvoit-tdeoiasi^
joitakin makupaloja sotasuunnltelmiensa edistämisen hy»
lp
.•.*ii<ri-,wlj,^-,
m mi
% t ^ Mutta samallakertaa on tästä kirkum^ta tullut julki
,vissf salaisuus—-riiraittäin se, että koko Euroopan puolustus- '
yhteisö sopimuksen tayoitteena oli vain Länsr^^san i B i ^ ^ | | i
ttalismjn uudelleen aseistamine». ,
, ^uolisoitoista ^vuotta sitten, joUoin nyt l^uollut ja Icuopattu
'Eiir^paopuolustusyhteisö s^^
maljapuheita .siltä miten korkeat ja ihanteelliset tavoitteet tällä sopi­muksella
muka on, 'Meille selitettiin silloin, että^kysymys on ainoas-
^iaan^Euroq)an: kansojen vapaudeny kunnian ja nskonyapauden puolus^
talvisesta. ^ Ja kaikkia 'meitä rauhanpuolustajia, jotka rohkenimme
epäillä, ettei Saksatt natsikenraalien avulla voida mitään ihanteellisia
aatteita, edistää, näytettiin silloin syyttävällä sormella. Me olimme
silloin muka ^äarlstelijöitä ja fanaattisia efäilijöitä.
i , - Mutta heti kun Ranskan Kansalliskokous kieltäytyi ratifioimasta
l - |/v , tata Euroopan puolustusyhteisö sopimusta, siten romuuttaen koko ru-mi^
iksenf nipesivat sotapolitiilfot Washingtonissa, ja Lontoossa puhu­maan
siitä, eitä "'ftyt on löydettävä uusi keino JLänsi-Saksan aseista-miieksil*'
J^iinpä esimerkiksi Reuters tiedoitti syyskuun 1 pnälon-
'ioceta:^^ * V ? '
'/^'^^Britannia antoi tänä iltana kutsun kahdeksan vallan konferens-sinTpitoa
varten, ihille ehdotetaan, että Saksa aseistetaan nyt ja vede-täfui
Fohjois-Atlantin liiton jäsenyyteto Euroopan puolustusyhteisö
EoplmUksen kuoleman johdosta . . . Konferenssin tavoitteena on etsiä
va^toehtoa Länsi-Saksan aseistamiseksi nyt kun Euroopan puolus­tusyhteisö
sopimus on kuollut..."
' ; Kysymys on siis Länsi-Saksan uudelleen aseistamisesta, eikä mis-ttään
korkeista aatteista, kuten esimerkiksi Vapaus ja muut rauhan-f
puolustajat ovat alusta alkaen selittäneet.
? '/'YJ Yhdysvaltain sotainen valtiosihteeri Dulles on antanut saman-
'j r ^suuntaisia'lausuntoja "vaihtoehdon löytämisestä" Länsi-Saksan im-
^\ perialismin aseistamisen hyväksi. Ja Länsi-Saksan imperialismin pu-hem^
j^kanslerlAdenauer, vaatii, kuten on Washingtonista määrätty,
{[^ ^\ etti nyt täytyy poistaa kaikki esteet, jotta Länsi-Saksan imperialistit
voivat jälleen'muodostaa itselleen natsiarmeijan. Enteellistä muuten
siöÄ^näiden Adenau
oinaan Yhdysvaltain ja Englannin valtapiireihin, antaen siten selvästi
.ymmärtää,,fittä Ranska on ensimmäisenä, jolle koston lakia luetaan.,
Kaikesta tästä huolimatta (Pariisissa vaikuttaayhdysvaltalaisen isän­nän
aäni niin voimakkaana, .etta pääministeri Mendes-France ehätti
jo-sandm"aan, että hänkin kannattaa -Saksan imperialismin'''aseista''
mi|ta.At,lantin sotapaktin puitteissal ' • ,
'vMutta. salat ,ovat tulleet ^julki jä me rohkenemme epäillä,, että
;SaI^n iuiperialisixun'jäUeen ^aseistaniisen hyväksi tehtävät niudet
sopimukset kohtaavat kansanjoukkojen entistä päättävämmän vasta-
Tiimatt» /Euroopan puolustusyhteisö sopintusta harhautui kannattä-maanmoni
rehellinen rauhanystaväkin sen vuoksi kun hän uskoi sota- .
• politiikkojen Valheisiin sen korkeasti
liyt kun on totuus paljastunut, ei heitä saada millään hinnalla kan­nattamaan
Saksan imperialismin uudelleen aseistamista.^
[, ^le siis uskomme^ toivomme ja' tulemme propagoimaan vaatimat-tomalta
osaltamme^ sen hyväksi, että Saksan imperialismin- uudet'
j aseislämissuunnitelmat tulisivat epäonnistumaan edeltäjänsä, Euroo­pan
puoltistusyhteisö sopimuksen tavoin, jä että sen sijaan ryhdytään
^ yhdistämään nyt kahteen osaan jaettua Saksaa siten, .että siitä tulee
demokraattinen ja rauhanomainen maa, ja että-Euro
saataisiin taati^ksi, koko Eurooppaa käsittävän puolustusliiton puit-
AfKt Vfanibikoam, Wanup, Ont.
täyttää 74 vuotta «nti zoaanantaina.
syysk. 6. pnä.
VataOiae Bintamäfcf, Copper Cllff
Ont, täyttää 60 v. tk:n «. pnä-
Väinö HdfD Plnlandista täyttää 10
vaotta ifyy^Icuun 8. pnä.
yhdymme «Uculaisten ja tuttavien
onnientoirotuksiln! ,
Mitä muut sanovat
i i i i *
1
m V i i
I
teissä.
SELVX M N M
Koko canadan^aatlmuksia: fa^ule-matta
pääministeri I^ouls St. Xaorent
myi Sfciliawrcnceniivesiticn jänkeille-
Vo, iässä, on vähän Johdonmukai­suuttakin.
Hän romuuttl Canadan
jeauppalaiva£i^n Ja'hUlEutti Canadan
ullcomaalcattpan/ joten hän voi sa­man
tien antaa vesitienkin pois, —
The Ularainian Canadian.
• • •
SYY, MIKSI KANSiiKVNNAT
VIHAAVAT USA:TA
Lontoo. — Yhdysvaltain presidentti
keholtti'Viime'Viikolla koko'Ihmisr
kuntaa Tukoiiemaani ratihan puolesta.
Muutaman tunnin kitluttua sen
jälkeen hän sanoi kongressissa, että
on valitettavaa, kun Italia Ja Randta
eivät ole ratifioineet Euroopan puo-lUstusyhteisöfopimusta
i;^nsirSaksao
aseistamista varten.
Hän suosittelee miltei ^samassa
nengenvedosQii rukoilemista .Ja Sak­san
miUtarismin''uudelleen aseista­mista
. .
Tässä on lyhyesti kertoen koko
Yhdysvaltain asenteen ristiriitaisuus.
IVsenhower J^ kumppanit ovat ole­vinaan
raulian puolesta, mutta-vaa­tivat'
kuieenkin muutoksia. Joita ei
voida toteuttaa ilman totaa. '
F,'senhower rukoilee rauhan puoles­ta,
mutta haluaa myös, ja luultavasti
rukoUeekin sen hyväksi. Kiinan Kan­santasavallan
kukistamista ja 'Wall
Streetin yes-miesten ivaltaannosta-mista
siellä.
Hän haluaa yHäpitää Y K i t a , mutta
ei halua hyväksyttäväksi 03n jäse­nyyteen
yhtään valtakuntaa, josta ei
Yhdysvallat pidä . . . Han vastus­taa
atomi- Ja vety aseiden ehdotonta
kieltämistä, mutta el ole kuitenkaan
Valmis sanomaan että Yhdysvallat
•haluaa ensimmäiseksi käyttää iiäitä
kauheita aseita . . . — J . R. Camp­bellin
uutiskirje. < '
Geneven konfexensin tuloJcsia pk
Indo-XOinas ^uhaa lutäasnss^ fvOi^
sessa keskustelussa on melko'jllv^-
malsesti todettu, että rauhan aikaan
saaminen mertitBi IXSAm pcaitiUcaUe
j a 5odanhaIut«Hte piireille yleengäkin
suurta arvovaltatajoiiota, mnttoiv jtoii»;
täiseksi on väbemmän; korostetto^^
man toteamuksen toista puolta':
Aaisian maiden ja Jcaxisojen;>jaietif;oi4
sesti Kiinan kansatasavallan, arvo.
vallan merki^ksen valtavaa k a ^ ^
Geneven neuvottelut j a niiden.tii-loksenaomtynjrt
sopimus o^^
mielessä käänte'entekevät.-Voitaneen
;sanoa, ^ettd^-kansalnväUsessä ipolitä^^
kassa sitten Kiinan kansantaaavaU
lan perustamisen^oleeslintynst^ibi^^
vastaavaa suuruusluokkaa olevaa'ta^
pahtumaa^ Indo-Kiinan raubamKipU
muksella' on Juten Neuvostol^^
ulkoministeiMolotov Geneven :;koii^^
ferenssin;5loppulstunnossa -Iau8ni^!r^^
annettu-^ >vkansainvälinen.^'tuxmustiKt
kansalliselle vapaustaistelulle,
uhreille ja sankaruudelle.
Geneven sopimuksessa 'Itenska:'st''^
toutui poistamaan ^joukkonsa kaiUifa
kolmesta Indo^Kiinan ' valtioista, 'Jä'
on luvannut, kuten kaikki muutkin
Geneven kokouksen 08ano,ttajät,'kai^^
nioittaa näiden maiden: 'riippumatto­muutta
j a alueellista yhtenäisyyttä
£ekä olla puuttumatta niiden sisäi^
siin ^asioihin. Ifämä myönnytykset en-:
tisen slirtomaaomistajan taholta (ovat
merkitykseltään: kauaskantoisia! SUrfi
tomaa^asemassa olleet kansan edustaa
Kixtum j a toisen iMoren A ^
Intian, jrbä hijittnva ystävyys ovat
s e l l a i^ tekijöitä, jotka pakotUvat
sodanhalulisimmafein pillit >nudelleen
' arvif^TnTifh • Ba-kennus^
hon omistantaneen ~ ja sen
vocksi rauhan; pyrkimyksiä > vaalivan
suur^r BUnan^ Icansan vesimerkklu; j a
kansallisen ^-vapausliikkeen voitto Jn-dorKiinassa
tulevat,.eittämättä:edisr
tämään Aasian kansojen yhteistoi­mintaa
.iiiiden ratkaistessa itse pul-makysymyksensä..:
Pyrkimykset; E^ii.;.
nan kansantasavaltaa vastaan tähdä«>
tyn Kaakkois-Aasian sotaliiton» muo^
dostamiseksii ovat nyt solmitun raur
hansopimuksen: kantta - - kärsineet' an­karan
'kolauksen, .Senu taakse: voivat
Wall Streetin piirit kenties , saada
jonkun nukkehallitsijansa, mutta el
Aasian-kansoja. Siitä huolimatta rau­han
voimia ,cn'Voltava/;»^^
kaikkialla, eUei nUtä päästäisi :^llät-'
tämään.
Geneven konferenssin: suorittama
suuriarvoinen työ,, josta kunnian'kanr
tavat niin Neuvostoliiton kuin vkan-s
a n - K I i f l ^ Ja' Vietminhin «altons»
kmmat-sekä myös; Ranskan - Taltous^
kunta, Jie^ttää toivoa ja luottamus­ta
kaikissa tavallisissa ihmisjssä.
-Toista ^niin^J^
tostaaicansQjen: rauhanliikkeen voi­masta
Ja mahdist» kuin Indo-Kiinan
raubanstvimus ' on.' tuskin löytyy.
£l>äilijätkin:ovat nyt tulleet yakuutr
tuneiksi Tiitä; että rauha onr^aikaan-saatavissa
Ja kansainvälisissä suhteis­sa
vallibeva; jännit^p. neuvottelujen
avullalaukaistavissa.^'-P
ylelsenv rauhan ^mielipiteen: herättä­miseksi
ovat kantaneet hedelmän,
joka vaikuttaa t i a i s i n kansojen
rauhanliikkeeseen .uutena;' voimanli-sänä.
. -
fluomispäivä - on valoisampi; mah-i-dollisuudet
;avat; laajemmat.-^^^ ^
tietoisuus kannustaa'jokaista rauhan^
ystävää, joka tietää vielä edessäolerj
van matkan pituuden Ja? ratkaisemat-'
tomat kysymykset: r Korean 'rauhan
lujittamisen ja Euroopan': sotaliitto-hankkeiden--
torjumisen,;—
£an Sanomat, HelsinkL
Supmen ja Canadan
kaupi^ 1946-52 :
~4Miam». -— Suomen Ja-Canadan
väliz^ kauppa oli v, 1S62 varänedul.
HiffpT» Canadalle. Suomi osti'Cana-
.dasta.yli U kertaa< Enemmän ^uin
mitä senjyi Canadaan; todetaan Ca-nadan
vuosikirjassa julkaistujen tie-jat
ovat Genevessä .istuneet saman*
neuvottelupöydäov ääressä entisten
isäntiensä jcanssa Ja heidän neivrotter.
;iuoikeutensa ovat tunnustaneet nekin
•jotka tunnustautuvat eiirtoma^Ii-;
tilkan kannattajiksi. J a ' vidä enem-^
män: Indo-Kiinan rauhansopimus on
osaltaan i. myös cvahvistus^iis^^
kansojen; oikeudelle its^iäiseen ja
riippumattomaan elämään.
lAaslattrmaat Ja-kansat ovat Gene­vessä
ottaneet niille kuuluvan paik-r
ikansa kansainvälisten pulmien ratko-'
misessa,: ja o ennenkaikkea oman
maanosansa,; kysymysten; selvittänii-*
sessä. '•^
- Neuvottelut ovat vahvistaneet sttu-^
ren - kaxisan-KIinan aseman:: »yhtenä
viidestä suuresta, eikä Kiinan kan­santasavalta
yoi^saada sen parempapi
valtakirjaa'Yhdistyneiden r kansakun-;:-
•tien Jäsenyyteen kvin'sen (tuella nyi}'
aikaansaatu tulos: rauha.
: kiinan kansantasavallan Jai^sen
pääministerin Tshou En-)aln panosi
In^o-KIinan rauhan -syntymisessä'Ja
Viisi suuryhtiötä syyllisin
kahvihuijaukseen
"ui
Ontarion hallitukselta
vaaditaan toimenpiteitä
työHömyyden johdosta.
LPP:n lähetystö on vaatinut St^^^^^!^
vesitietä Isoskevan sopimuksen peivutiam^^
Toronto.': Oriiarion lainlaatija-kunnan
jäsenen J ; B . Salsbergin joh­tama
seitsenhenkinen, lähetystö jät-
JlTksi mies kansan omanatuntona
^;;;^okiosta viimepäivinä tulleet uutistiedot kertovat, että koko
J a ^ i n kansa on kuohuksissa sen vuoksi kun Yhdysvaltain vely^
mife^eilussa' radioaktiivisia palohaavoja saanut kalastaja ^ Aikichi
KufiSyahia on. kuolemaisillaan, ja että jos,tämä mies kuolee, Japanin
ja rJÖidysvaltain väliset suhteet tulevat kskemaan alhaisimpaan ta-
:tu^gsta?^mitä on Yhdysvalloista annettu Japani
kiin|^rättämisen hyväksi.
^lavallisissa oloissa yhden kalastajan, tai jonkun muun pikku-
JhnÄen/menetyson ehkä valitettava tapausj mutta kuitenkin vain
pilS^seikka, jokaei kiinnosta rahtuakaan isoisia, valutta tässä ei ole-kaaniikysymys
tavallisesta tapauksesta^ vaan siitä, että eräs japanilai­nen
hbn Jälleen kuoleman kielissä yhd>ievaltalaisen joukkotuhoaseen^;
aiheuttaman vamman johdosta.' Siksi on tästä yhdestä ainoasta "pik
kuihmisestä"i tuntemattomasta kalastajasta, tullut koko Japanin kan*
.:5an> omantunnon kolkuttaja. Japanilaiset muistavat, että Yhdysval-
»tainlsotapäällystö tappoi tarpeettomasti ensimmäisillä atomipommeil­laan
'äoin 3DO,000 japanilaists. Hiroshimassa ja Nagasakissa vaikka
Japani oli jo asiallisesti sodan hävinnyt ja valmiina antautumaani
i<Huolunatta lainkaan siitä, mitdT selityksiä on näistä pommitirttsista
nannettu, japanilaiset pitävät kiinni käsityskannasta, että Yhdysvallat
:vkä}rtti japanilaisia atomipomminsa koekaniineina ja he katsovat,
nytkin, että kuoleman kielissä oleva Japanilainen kalastaja sai Yhdys;-
^valtainvetjpommista radioaktiivisia palohaavoja sen svuoksi kun
:^ yhdysvaltain sotapäällystö Ja korkein johto pitää aasialaisia yleensä
niin paljon huonoimpina ihmisinä, heidän alueillaan voidaan suo-
^•rittaa tällaisia vaarallisia kokeiluja. -
' Asiaan liittyy kuitenkin toinenkin tekijä. X>n kysyttävä, että
jis^rjos yhden Japanilaisen < kalastajan kuolema aiheuttaa sen>: että koko
japanin kansa nousee Yhdysvaltoja vastaan, kuten on kerrottu,' niin
mita tapahtuu sitten, jos Yhdysvaltain sotaiset - kenraalipolitiikot
^aloittavat uuden maailmansodan ja käyttävät atomiaseita ihmisten
Joukkotappamista varten? Eikö ole uskottavaa^ että siitä nousee koko
inaapaUon ihmiskunta sotajalalle-— ja kiinalaista sananb
muuttaen, jos maailman 2,000 miljoonaa ihmistä puhaltaa yhtä aikaa>
^siitä syntyy niin kova myrsky, että se vie atomtsotapolitiikot suorintC
tietä hornan kattilaan. '
Että atomi-, vety- ja muut joukkotuhoaseet on kan^inväliseti •
Gopimuksen mukaan kiellettävä ja hävitettävä kaikkialla maailmassa, j
se näkyy mumi ohella siitä-Jausunnosta, jonka Britannian eräs johtava:
atömitiedemies; Nobel palkinnon voittaja, tri-Edgar Douglas Adrian
^ antoi Oxfordissa, Englannissa viime keskiviikkona pitämänsä puheen
3^teyjdessä. tHän sanoi tiedemiesten tietävän, että jos tähän matot-
K. seen maailmaan pudotetaan "muutama tuhat atomipommia — huoli»
|;^<}j^^iiiatJta'lainkaan siitä minne ne pudotetaan, voi koko ihmiskunta (u«!;|
, Washinston, D. C (FP, T-E) —
.^ederaallnen. Kauppakomlssio. ; tuo
Julki- iraportlsman;:kahvitIlanteesta,
että viisi suurta kahvinpaahtajaa kä.-
slttää Yhdysvalloissa; sen keinottelu-^ •
lehmän, liOka Yhdysvalloissa kahvin
hinnan on enemmän-kuin kaksinker-talstuttanut.
Tämän ryhmän käsittävät Atlantic
&: Pacific,: General Foods, Standard
Brands.vHills Broa Ja vEolgar & Co.
Janiid^n hallussa on kolme neljättä^
osaa kalkista -Yhdysvalloissa olevista
kahvlvarastolsta raportin: mukaan,
Jonka Federal Trade Commission y h ­dessä
Nektle Co:n kamisa Julkaisi
heinäkuussa.
• Tämän vuoden aikana lisäsi naiden
viiden: suuryhtiön harjoittama; keir
nottelu $500 i miljoonaar amerlkkar
•laisten vuosittain käyttämään $3.000
miljoonan: summaan; minkä ne mak­savat
mielijuomastaan.
Tämän: vuoden alkupuolella taval4
listen kahvilajien Jälleenmyyntihin­ta
kohosi kolmanneksella nostaen
hinnan hyvän matkaa yli dollarlri
paunaa: kohden. VParin viime vUkon
kulueiim on tämä hinta laskenut pa­risenkymmentä
senttiä paunaa koh­den'
ollen vieläkin suurimmaltaMOsal-ta
yli $1. paunalta.
l^mä. huijaus on herättänyt nllri
paljon huomiota, että se on aiheutta­nut
- useita tutkimuksia.: Brasilian
hallituksen kutsumana on lähetystö
amerikkalaisia perheenemäntlä käy-;
nyt asiaa tutkimassa Brasiliaa myö--
ten. Senaatin pankkivaliokunta on
fCJorittanut kuulusteluja Jä sille ovat
kahvinpaahtajat < alistaneet: huikean
määrän tilastoja. Federaallnen kaup­pakomlssio
on suorittanut itsenäisen
tutkimuksen, josta se antoi 1,300- sl-i
vua pitkän raportin heinak. lopussa;
Ainoa todellinen tulos näistä tutkir
mukslsttt on ollut Federaalittsn Kaup-^
pakomlssion raportti, sillä siinä pan-!
naan sormi kursailematta amerikka-:
laisten keinottelevien yhtiöiden pääl­le,
jotka ovat kahvilla keinotteluun
syypäitä. (Mutta Yhdysvaltain kaup-palehdistö
on huolellisesti suojellut
näitä kahvilla keinottelijoita, sillä
se ei ole puhunutiUln mitään koko
Federaallif3n Kauppakomisslon r a ­portista.
Viralliseksi selitykseksi kahvin-hinnan
kohoamiseen syytettiin hallaa/;
BrasUlankahvlnkasvatusalueilla. To­siasia-
kuitenkin on, että.' halla ei va­hingoittanut
ja -Vähentänyt vuoden;
1953^^54 satba,: mutta uhkaa vähen-^
taä 1954—SJ mtoa. NormaaUsesti
saattaisi tämä vaikuttaa kahvin hin-
: taan vuoden 1953—54 sadon "loppu-;;
puolella. Federaallnen Kauppakomis-:
slo arvioi kuitenkin, että Jo tämän
vuoden - alussa tapahtunut kahvm
hinnan -nousu oli ainakin neljä ker-^:
taa. suurempi kuin minkä ' tuo halla:
olisi oikeuttanut normaalisen kysyn­nän
Ja tarjonnan lain alaisuudessa.
Edelleen panee -Federaallnen Kaup-..
pakomlnsio merkille, että .Brasilia, ei
ole ainoa kahvin tuottajamaa. :Kilnpä
nostaa lisätty kahvin ^tuotanto uiko-;
puolella^ Brasilian kahvin maailman-i
tuotannon • 1 9 5 4 ^ 5 sum-emmaksi
kuin 1953—54 Ja se tulee edelleenkin;
kohoamaan. Ja taasen Yhdysvaltam
kahvin kulutus on tämän huijauksen
seurauksena laskenut tuntuvasti vli•^:
me vuosina — yhden vuoden kulues-:
sa noin 20 ^iroa — Ja' E^iroopan ku-;
lutus' on myöskin laskemassa samasn:
ta syystä. Ihmiset yksinkertaisesti
kapinoivat kiskottua korkeaa hintaa
vastaan—olemalla Juomatta kahvia;^
Suoritettu analyysi oaiittaa, että:
mitään "normaalista" taikka "kiln
pallevaa" syytä ei ole ollut olemassa
kahvin hinnan epänormaaliseen ko^:
hoamiseen; Ja edelleen sanoo tämä
raportti, että katsoen kysynnän pie­nenemiseen
Ja tuotaimon 'lisääntymi­sen
on odotettavissa v huomattavaa'
kahvin ninnan laskua, .ellei poik-:
keukselUsen sumria vahinkoja kahvi^r
sato tule kärsimään.
Kuinka suuri tämä huijaus on ol-^
lut, käy Ilmi sUtä, että ietukäteen os-,
tetun vihreän jcahv^ hinta kohosi
vuoden 1953 joulukuun Ja vuoden 1954
huhtikuun välisenä aikana :U8 sentin
hinnasta 96 senttiin paunalta. Sitten
se tasaantui 87 sentin hintaan. Paah-:
detun kahvin hinta on 20 pn». pau-^:
naa kohden korkeampi.
ti elok. 31 pnä: maakuiman pääminis­terille
Ja hallitukselle muistion- nii­den
"kahden suuren :pulman - Johdos­ta
mitkä ovat tällä; ;kertaa Canadan
kansan edessä" Ja Jotka eivät koske
Canadan mitään osaaniin suuresti
kuin .Ontarion maakuntaa. Närää ky-
S3miykset ovat syvän meritien raken­taminen
Ja alati -lisääntyvä suuri-suimtainen
työttömyyden,' vaara t Ja
siitä aiheutuvat kärsimykset.
' Muisticrra myönnetään, että voi­daan
välttää kummankin kysymyksen
olevan maanlaajuisia vaäutukseensa
nähden Ja'-;että ne siltä, syystä kuu­luvat
myöskin liittovaltion-' hallituk­sen
toimintapiiriin. vMe emme kiel­lä
etteikö nämä <ja muut .samanluon-toiset
asfat ole v luonteeltaan .koko
maata, käsittäviä jätettä ne siitä
syyi^iä-kUixluvat f etukädessä kansal­lisen-
hallituksen velvollisuuksiini Me
kuitenkin eväitämme.. että'-maamme
^lämäS3ä;.niin tärkeä tekijä kuin On­tarion
hallit;is,.ei voi olla.eikä saa
Jäädä-äähettömäksi Ja ivällnpitäniät-tömäksi
sellaisiin tärkeisiin koko
maata koskeviin kysymyksiin nähden
kuin edellämanitut ovat; kun ne-rat-kaki'aan
Ontarion ja Canadan,-kan­san
parhaiden'etujen ^ vastaisella tar:
valla", manataan muistiossa.
V i .VKununassakin kysymyksessä Ot­tawan
.hallituksen noudattama-^ polir
tilkkaron ollut vahingpllinEn, mikäli
Canadan Ja siitä syysl^myöfiiin tä­män
maakunnan tämänpäiväiset ja
tulevaisuuden edut ovat,kysymyksen­sä;
-Tämä el: ole ainoastaan meidän
puolueemme - kanta silläsen ovat
^omaksuneet- hyvin edustavat ryhmät
Ja-Järjestöt kaikkialla maassa, mu­kaan
luettuna^ osa meidän maakun­nassamme:
vallassa olevan puolueen
kansallisesta Johtajistosta.
:;:^JJo3:meldän:hallitiika3mme valke­nee'Ja
Jää toimettomaksi näissä kah-:
dessa tärkeässä ky^myksessä ja Jät-
^tää huomioon:ottamatta:maakuntam-.
me alituisesti laaUenevienväeqSöker-^
rosten toiveet ja tanieet .on' se käsi­tettävä
samalle linjalle asettumiseksi
:Ottawan hallituksen kanssa ja p n t a -
rionr kansan: tai^
näisfil kauaskantoisissa kysymyksissä-
Ale ehdotamme
1. v St. Lawrencen vesltlekysymyk-se|
en nähden, että teidän hallituksen­ne
: esittää : protestin Ottawan Ja
.WashingtoniniVälisen äskeisen noat-^
tien: vaihdon Johdosta mikä asettaa
suimnitellun :merlteyrityksen kontrol­lin:
Yhdysvaltain'-käsiin. Tämä • Sopi­mus
ei ainoastaan loukkaa -tämän
«maan kansallisia etuja mutta se
merkitsee myöskin petosta .Canadan
Ja erikoisestlkln:' tämän maakunnan
.etuihin nähden; St. Lawrence-virran
Ja Suurten Järvien' Ontaalon puolei­silla
rannoilla olevien,: kaupunkien
taistelua canadalaisen - meritien vii-'
melsen ja ratkaisevan renkaan r a -
kennuttaml£t3Sta :.Canadan puolelle
olisi laut^attav^Ja. Ontarion, hallitukr
sen' piVälsr aktiivisesti " j a - tarmok­kaasti
Johtaa sitä.
2. Työttömyyteen ja työttömien
.pulmiin nähden me keholtamme tei­dän
hallitustanne: tekemään-aloitteen,
kalkki kolme halUtusporraista käsit­tävän
:A'hätätllakonferenssin; koolle
kutsumiseksi,- työllisyyroulman ja
työttömien Ja heidän ^huollettaviensa
huoltcpulman^käsittelemistä; vartan; c
Me valitamme sen johdosta, että-te
näitte - sopivaksi Jättää huomioon ot­tamatta
lainlaatijakuiman',
(Jäsenen (J.>B.Salsberg) viime i s ­tuntokaudella
tekemän; ehdotuksen
seilaillen konferenssin koolle kutsu­misesta.
Me; katsomme velvoUisuu-:
deksemme sanoa nyt; että jellel teidän
ihallituksenne kutsu koolle sellaista
konferenssia viipymättä, on aa an­teeksiantamaton
rikos.
Asioiden nykyisellään ollen on
Etojen perusteella; Suqmi 'myi mainit­tuna
{vuonna Canadaan tuotteitaan
234,000 doUarin arvosta mnUaosti
Canadasta'2,694^00 arvosta.
£nnen toista maäilmansodaa ' oli
Caziadan- vuotuiset ^-ostot^r
kesklmääiin ~noin 70,000 dpllarin arr
voiset vuosina 1933—39 ja Canada
myi Suomeen tuciteitaan;; kesldmää-rin
539,000 dollarin arvosta vuodessa.
- Seuraavat luvut osoittavat -inäiden.
kahden maan<<välisen'/kaupan kehir"
tystä toisen maailmansodan Jälkeen,
mikäli Canadan^ viralliset tilastot sen
osoittavat.. Canadanyvienti 'Ja:-;tuonf
ti -olivat- sen mukaan: seuraavan ar-:
voiset:
"^^enö
$507.000
' $i;212.CQ0
$2,280,0(M)
$607.000
$600.000
$3.129,000
$2,694,000
Vuosi
1946
" 1947
1948
1949
1950
1951
1952
Tuonti
$23.000
$30.000
$39,000
$45.000
$217,000
$158,000
$234,000:
N-liitto tuomitsee
Balkanin jiiton
Ankara.Neuvostoliitolta on saa-punptviralliiien.
ilmoltiis,^.että se pi­tää
äskettäin ^allekirjoitettua Kreikan,
Jugoslavian Ja ^Turkin'' puolustusliit­toa
hyökkäävänä sotaUIttona.
yhdysvalloissa tehdyn: kriisin-johdos­ta
kaksikertaa niin suuri kuin se oli
vuosi, takaperin. Tuhannet:työttömät
ovätkäyttäneet kalkki oikeutensa vä­häisen
työttömyyn7akuutuksen saan­tiin.
Kun he joutuvat sille asteelle,
kielletään heUtä avun saanti kaikilla
tahoilla. Jonka johdosta : tuharmet
perheet^kärsivät suoranaista puutet­ta.
On kyynillistä lähettää hätäänty-,
neiden kuntien edustajia, Ottawaan,;
kuten te nyt teette kun kuntien pää­miehet
tulevat teiltä pyytämään krnir
nilleen apua :työttömlen. perheiden
huoltamista vartenvTe tiedätte varsin
hyvin, että;: Ottawa neuvoo >heitä
kääntymään r, teidän:halU^
puoleen - koska heidän mielestään tä­mä
on-maakunnalle kuuluva asla.
On vaatettavaa mutta kledtämätön-tä.
että; työttömyys; tulee» tulevien
talvikuukaurr.en: aikana .lisääntymään
jyrkästi. Se .;-merkitsee vain vaikeuk­sien
lisääntymistä: ellei nyt. ruveta
käytännöllisiin 'toimenpiteisiin. •- ^'
^Meldäir (vakiintunut: - käsityksemme
on;- että .meidän vmaassamme ei ole
tällä haavaa mitään aihetta taloudel­lisen
kriisin :'kehittymiseen.,On: vain
tarpeellista omaksua- 'UUsi •— • Cana-,
dan: kanailUnen politiikka.: Sentähr
den: me keholtamme teitä tekemään
aloitteen s sellaisen hätätllakonferens-.'
sin 'keolle kutsumiseksi heti mihin
osallistuvat kolmen ,eri -portaan halli­tukset
.(kunnat, f maakunnat : j a . liit­tovaltio);
Tämän konferenssin on kär
siteltävä kaikessa laajuudessaan ky-i<?
mys töiden..: varaamisesta '^työttö^
mille; ; .markkmolden: löytämisestä
teoUisuutenuie ' J a - maataloutemme
tuotteille, viennin lisäämisestä sellai­sille
luonnollisille markkinoillemme
kuin Brittiläisen kansojen yhteisön
malhln,;Klinaan Ja muihin maihin Ja
niiden keinojen varaamsesta. Joiden
avulla voidaan tyydyttää työttömen
Ja heidän perheittensä 'välttämättö-
Varakas suurviljei^Jä'oU pudonnut
lähteeseen. /Polkien vettä tarmok.;
kaasti jaloillaan liänjcutsui vaimonsa
apuun. ? .
— Koeta pysTteUä-pinnalla, vaimo
huusi, sillä aikaa V kun haen miehet
pellolta. > ' •
' — CMlota väliän. mies sanoL Mitä
kello nyt on?
— • Kymmentä vailla yksitoista.
— Odota sitten .iietUnen. Minä^
uiskentelen täällä sik^ kunnes heidän
ruokatuntinsa' alkaa. .
E I K U r i X N K A A K V A A R A L U S TA
.—' Mihin tauäin*lAikIco kuolii?
— £n t i e ^ taiidUn nlm^, mutta 1
ei se kuidenkaan'bUut yaaraUinen.;
Finlandin osuus­kaupan
kökbus
jsyysk: l l f i iä
Finland. Eletään sitä vielä tääl­lä:
Finlandissakin, vaikka asioistam­me
ei t paljon; maailmalle huudeJla.;
Turisteja .ajelee hyvIM autoillaan
yhtenään,;Jotenvla2mairit:«lvät tahdo'
uskaltaa meniiä-;jaiaantielle huolloilla'
autorähJUlään. ,
Osuuskaupan. rpuollyuosikokous on
viivästynyt vähän slka% kim tilikir­jat
: ovat •viipyneet tarkastajalla taval­lista
: kauenunin'.'Nyt kuitenkin voim- -
me pitääkokouksen {Q^uiml2. pnä.
Olisi suotavaa,VxetaJ:jäsenistö hyvin
runsaslukuisesti saapuisi: Göihen;
: Hautausmaanv-.skunnostamistalkoU
siin oli saapunut kohtalaisesti väkeä,
mutta' vieläkin', enemmän olisi saanut:
tulla. Näyttää etteivät kaikki pidä
sen : kunnossapitoa tarpeellisena,
vaikka se . onkin ympäristön ainoa
hautausmaa. ' ^ « i .
S J : n osaston'toiminta on ollut hU-^
jaista : j'Oskin kokoukset on pidetty
säännölUsestL , Viime kokouksessa
huomioitiin :keräysli!i:;at. Joilla kera-• '
tään varojaii Quebecin maakunnan'
munalukkolakia', käytävän Icampan-
Jan rahoittamiseksi. Tietenkään em-: i
me pysty -paljoa -keräämään, mutta" _
pienllsin summa on avuksi. -
Kesäisin terveisin. —• J . E. K.
maakuntamme työttömien lukumäärä mät tarpeet työttömyyden kestäesiö."
"Likaisen sodan"
surkea tilini^tös
- Hons^onjr,! s-— -'Kahdeksan vuotta-\
kestäneessä^^ :to sodassa
ranskalaisten komentamat joukot me. ;
nettlvät :kaatunelnai vankeina ja an­tautuneina
466^72 miestä, tiedoitU
Vietminhin,;radio elok: 30. pnä. ...
Vietmlnhiläiset valtasivat 255 tyk­kiä,
tuhosivat 435 lentokonetta, 603
alusta Ja 337 fveturia.TRansfian vlral-listen
tietojen mukaan oli kaatunel- ,
ta 92,000 ja;40^172 on kateissa.
Osuustolmintapomoja
Yhdysvalloista
Helsinki (S-€) — MatkaUaan Pa­riisissa
syyskuun 6?r-9. päivänä pi­dettävään
- ;Kansainvällsen Osuustoi-mlntalUton
iCAm.ylJdeksänteentois-ta
kongressiin saapui 26. 8. 13-miehi-nen
Johtavien amerlkkalair»;enosuus-toimintamiesten
lyhyelle
käynnille ; Suomeen. v:Ry.hmä tapaa
täällä eräitä osuustolmintajärjestö-jemme
JohtohenkUöltä sekä tutustuu
mm, maataloudelliseen osuustoimin­taan.
Taistelu jatkuu Jaakonkylässä
.:.Taif»':elu-Jonkin paikkakunnan n i -
• nifesta saattaa muodostua Joskus, to?
sin, varsin . harvoin^ 'demokraattisen
kansan : taisteluksi:; pääoman valtaa
Vastaan. Siten on tapajitunut Wawaii
raptakaivoskauppalassa. Joka sijaitsee
noin .180 mailin ^'etäiKTydessä: pohjoi-sfeen
Sault Ste. Mariesta Ja Superlor-järven:
• koilllsninrkan - l ä h e^
Tässä kauppalassa ilmoitetaan olevan
noin-' kolmetuhatta asukasta; , joista
,nQln-770 työskentelee sir-James-Dun-
: n ^ omistamansa — tai tarkenmiinsa-noen-'
hänen yhtiöittensä* omistamas-
.sa rautakalvannossa.
. Wawan kylässä ilmoitetaan olleen
asukkaita jo vuodesta. 1864 lähtien,
niin ainakin: väitetään kaupi&lan
— Nlvelreumatlsmi sekä muut reu'-'
maattiset taudit aiheuttavat Cana-dassa
työhönkykenemättömyyttä e^:
nemmän kuin muut taudit
i|L^^ ^ ^.,.„ ,
houtua". Toisinsanoen, jos atomipommia jumalananaan pitävät ame- .
' rikkalaiset sotahuUut lähettäisivät lentokoneillaan muutatna tuhat *
atomipommia Neuvostoliittoon — kuten ovat uhanneet — niin seu-''
tauksena siitä olisi, että he itsekin, yhdessä muiden amerikkalaisten ^
ja koko ihmiskunnan kanssa, tuhoutuisivat atomipommien aiheutta-'
m^n mj^rhytyksen johdosta.
Jouduttuaan Japanin kansa i
oivaltaa tämän vaaran paremmin kuin mikään muu kansa — ja siitake.'
jol)tuu, miksi yllämainitusta- kalastajasta on muodostunut Japanin^,
kallan oQiatunto. y > ' > J
Iron Properties, Joka 'kykenee tuot­tamaan
rautaooria ^Helen-kaivannoa-ta
noin kuusituhatta tonma. vuoro­kaudessa.
Kun kauppalaan perustet­tiin
sairaala; annettiin sille nimeksi
Lady Dunn Hospital sir Jamesin
vaimon kunniaksi!
Vuonna 1947 ehdotettiin Algo.ma
Steel Corporationin toimistosta, että:
kauppalan : nimi pitäisi* muutta : J a -
mc3towniksi,. mi^ä aslalllaan vapaasti
suomeimettuna vastaa v Jaakonkylää.
SUtä alkoi se taistelu nimestä mikä
on jo kestänyt seitsemän vuotta. Sir,
James (Jaakko) Ilmeisestikin haluaa
saada nimensä tämän räutakaivosky-län
nimen yhteyteen. ^
TfifKä nimenmuutosehdottiksessa
nähtiin rahavallan haaste demokra-häntä
:.timnusteiemaan paUcalUaUta
liikemiehlltä'voitaisiinko' -kauppalan
nimi muutta Jamestowniksi; Otta­wan
postiherrat eivät ilmeisestikään
perusta/mitään .tavallisesta kansasta
koska he eivät - halunneet tietää m i ­tään
sen mielipiteistä. Postimestarin
toimittama äänealiys osoitU kuitenkhi,
että liikemiehet- vastustivat nimen
muuttamista y- suhteessa kahdeksan
neljää vastaan. Vuosien 1947 Ja 1951
välillä saatUhT kuudessa äänestyka^s-sä
samanlainen kielteinen tulostil-men
-muuttamiseen nähden, mutta
seitsemänneUä kerralla väitetään
Jaakonkylän kannattajien voittaneen
-riT mutta - kansan keskuudessa väite­tään
sitä (vesitetyksi tulokä3ksi, mikä
nttt<tttlin erikoinen a l ^ cK(awasiaKenoutoen J lella mutta kun sen anotaan m
käisimmät asukkaat olivat sitä miel­tä;
että kauppalan nimi voltaikin
muuttaa kiitollisuuden osoitukseksi
Jaakko-herraa/ kohtaan koska hän
valtuuston^pystyttämässä mainostan- ... __,
lusai; .i^>tta on kuitenkin, se. että f-tiaä' vastaan. Kauppalan hbyräsel-jcftuppalan
asemakaava tai: sitä: xasr
taava 'merkittiin maakunnan kirjoi­hin;
jo 50iVUOttasiMen.W
sanotaan merkitsevän villihanhea ja
koska nimi on intiaanien perua Ja
perin harvinainen, arvelevat paikka-
'kunnan: asukkaati aivan oikein..että
se, on paras mahdolUnen nimi hei­dän^:
kauppalalleen. MUtla er^ts raha­ruhtinas
ja .liänen apulaisensa ovat
toista indeltä. - .
.Wawan; iiistoria on ollut - varain
vJEkfiitelefa. Siellä on ollut kaksi '.ker-'
iaä.nousukausi Ja kaksi kertaa kaup­pala
:bn; sortunut haamukauptmglksL.
iEauppalan nykyinen nousukausi Joh­tui''|
Slitä.'^'etäl sir James Donnin
oml^tania -Algoma Steel .Corporation
tyhtyikaivauttamaan rautaa':kaup­palan
.iuUieisyydestä. Sitä' varten pe-on
muka antanut työmahdollisuuksia
kauppalan ^väestölle, ikäänkuin hän
ci olisi ryhtynyt raudan kaivattamis-töitiin
voiton vuokai-.vaan antaakseen
muka työtä kansalle; BSoIset kasityk-aet
olVät j|:ultenkaan voittaneet enem­mistön
kannatusta koska: bekäsit-
Uvätdcysymyksessä' olevan tämän r a ­haruhtinaan
rpersoonallisen .kunnian­himon':
tyydyttämlsen.> mikä jo sel­laisenaan
, m i ' - kauppalan väestön
eniimmistftn sotajalalle.
: V Snsixnmäinfih: vihjaus tästä ^ n i -
menmuuttopouhasta saatiin kun
kaaiQKklan postimestarille, mrs. ver­i
n - t ^ i ^ l i b r l d g ^ saapui kirje posti-ndnisterUSBtftVOtUivasta
» kdioUtoen
se arvatenkinv^oy. Mutta: postiherrat
eivät välittäneet: mitään veden pal­joudesta,
vaan ilmoittivat lokak. 2,
pnä 1951,,etiä Wawan jjostikontto-'
rinnimionfsUtä lähtien jamestown:
Ottawatf postiherrat oUvat siten aset­tuneet
tässä nimitäistelussa raha­ruhtinaan
puolelle kanqaa Ja Wawan
valtuustoakin vastaan.
5Vawan ainoa pankki, RoyalTBank
of Canada, asettui myöskin- sir J a ­mesin
Ja hänen käskyläistensä puo^
leUe ja rupesi käyttämään James-townin
nimeä.
' Ensimmäinen kauppalan nimen
muuttamistaistelun' huomattavin t a ­paus
on kuitenkin se, crttäAlgoma
pentral RaUway Co. muutti •Wäwan
nimen Jamestownlk£i,: mutta sitä jpi-dettiin
varsin .luonnollisena >itoska
ky;iymyksessä on sir Jamesin' omis­tama
rautatie.
Koska kerran liittovaition hallituki
sen postiministerlkin;; oli' asettunut
pääoman puolelle tSsta nimltaistelus^
sa, niin päätti myöskin Ontarion h a i -
Iltus tehdä samoin ja n i l n ^ nyt sen
toimesta käytetään Jamestovnin ni-^
Sault Ste. Marien (älvSlehti oli
alussa iAss& taistelussa Icansan pUo-
^ ^ aanotaan menet- Kaite t^^ÄT
täneenr kantansa takia kuudentuhan?:
nen dc^rinrpainotyöt ja kun lehdear:;
edustajalta kiellettiin pääsy yhtiön
rautakatvannonsalueille, 'johti se pe­rääntymiseen
hyväasä; Järjestyksessä.
MikäU Sault Star on kysymyk-;
sessä, on Icauppala nyt 'jameatown;
eikä WBma.Km Icauppalan liikemle-i
hetkin oUvat'Wawan kannalla, nifläll
heidän enemmistönsä on kysymyk­sessä,
käytettiin niltäkto vastaan sa­manlaista
paKkoa j a väkivaltaa kuta
Sault Stariakin vastaan, niin jobtl
se joissakin \tapai^^ antautumir
seen Ja Jamestownin voitolle pääse­miseen.
Kaikesta huoBmatta on Wawassa
yhä «delieeiÄin kaksi kauppakama­ria;
;Wawan kauppakamarissa on kuu­leman
mukaan 31 Jäsentä ja Mictil-plcotenln:•
kauppakamarissa' ilmolte-.
taan olevan {i3dtaemän enemmän.
Jamestownln' nimeä'4cannattavien'lli-'
kemiesten' < kesiöuliäessa tahdotaan
esiintyä 'M. tavoin - »puolueettoma-,
na", että on omaksuttu sen alue«aa
"puolueeton": nimi, jossa Wawa si­jaitsee.'
vt . .s
Wawan valtuusto on ollut myösön
täsaOi: taistelussa kansan puolella, yn-me
{joulukuussa'pidettiin kunnallis-vaaUt.
> Joiden .yhtey<iessä - pidettto
myösjsin salainen äänestys kysymyk­sestä:
^nnatatteko,, että postikoofr;
torin nimi on muutettava uudelleea
Wawaksi? firpnririnnti 340 äänestäjä»
antoi kysamiykaeen myönteisen vas­tauksen
Ja 149 oli yfaä edeUeen Jan»»*
townln Ja Jaakko-herxan puolella-
Asiasta Umoitettiin ,j?ostlminIsteifl»
viime maaliskuusaa, mutta postiher-ea
ei sanonut aen johdosta mltäSn
muuta kuin ilmoitti tiedon perU»
saapumisesta.''' ''-''•• ^
Niiii Jitkuu tal^dfu edelleen J » :
kbnkjrlässä — anteeksi ,Wawass8.»-
fei inikaait' ibldJObitämme erebtylÄ
on tässaVhteydessi lopuksi todetuv».
etifi me oJemme'^»iwan kannalla.