Vapaus, June 18, 1953

              Sivu 2 Torstaina, kesak. 18 p, — Thursday, June J8,1953
»J»
sm O' IiuSependent Latxnr
Osan of FbuUb Canadisxu. Es»
tebiilhed Nov. «,1917. Autborlzed
«0 cecond Claes mail bjr tbe Post
•Ofdee Oeptartmeot. Ottawa. Pub»
Uflbed ttirfce weeUy: Tuesdays
TbtuBdays and Saturdaya by Vapaus
Poblisblng Company Ltd., at 100'102
ESm Bt.Vr^ Sudtraiy. Ont., CanaOa.
Tetephones: Bosmeas Office 4'428l
Editorial Office «««ZO, iKaosser
E, aukai. BdUor W. Ekltmd^ MailJsfl;
addfcas; Bo» 68, Sudbuiy. Ctatario.
Advertisiog ratea upon aj^JIcatlrau
Translatton frce of chaxge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: i Vk. 7 i » 0 kk. 3.75
3 kk. 255
Thdysvanolfi»; 1 vk. 8JOO 6 tk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.60 0 kk. 4.75
Tpdelliheii AmeAkka
5 ' ^ j ' / . ,Tätä kirjoittaes.s3 emme tiedä, mitä tapahtuu Ethel ja Julius
. ^* ^oSfenbersille.
; / . : mahdöHista, että.presidentti p:isenh«wer kuuntelee -Amerikan
rkansän ja^^^ yleisen mielipiteen ääntä ja armahtaa.
^tJupä^ kärsineen mutta ihailtavaa rohkeutta ja kestävyyttä
k-^r.^^ V ; Jos näin taiiahtuu —
hetkenä toivomme -— se^ pelastaa
maineen oikeusvaltiona Ja johtaa kiertämättömästi sii-
<M l henpetta Rosenbergit vapautetaan ennen pitkää syyttöminä marttyy-
« Mooney — ja kuten olisi vapautettu
; B SacJOT ja Vanzet^^ murhattu,
f4i-»!'>^s^-iMutta huolimatta lainkaan siitä mitä Rosenbergeille nyt tapah-
!: ; vtuUf. yksi asia on kuitenkin jo kiistaton: Ro.senberf;ien nimet jäävät
kunniallisena valopilkkuna' Yhdysvaltain historiaan tänä pimeyden-ik^^^^
Rosenbergien nimet ja teot tu-levät
säilymään miljoonien amerikkalaisten tietoisuudessa kauan ,sen
«.—-.jälkeen kun "tappakaa Ro.senbergit'' hysterian lietsojat on unhoitet-
.l~r::"tu,tuomittu ja inhoten hyljätty.
Toisin sanoen, sotahullut valtiojohtajat tulevat ja menevät, mut­ta
kansa säilyy ikuisesti — ja tässä tapauksessa. Rosenberg-paris-kunta
edustaa todellista Amerik sitä mrkä on Ameri-r
kan'4cansassa hyvää, kaunista ja elinvoimaista — kaikkea, sitä mikä
;>;>v,Off,tehnyt Amerikasta jsuuren,' ;
; mitään epäselvyyttä siinä, mistä todella on Rosen-
\berg-lapauksessa kysymys,
• ;i ; Rosenber sanan varsinaisessa mielessä tavallisia pikku-ihmisiä
— rivimiehiä, jos niin sallitaan sanoa. He eivät ole koskaan
4 olleet niinkään järjestön, puolueen tai liikkeen johdossa, eivätkä ole
* 'sellaiseen asemaan pyrkineetkään.
\ ^ liptsojain uhreiksi nämä taval­liset
amerikkalaiset kohosivat päätänsä yläpuolelle syyttäjistään —
todellisiksi hengen jättiläisiksi joita löytyy vain turmeltumattoman ja
; I ylivoimaisen työkansan riveistä. Rosenbergit olisivat voineet "ostaa"'
muutaman vuoden elinikää ja halpaa mainostusta itselleen, jos he oli­sivat
pettäneet itsensä, omat vakaumuksensa ja kunniansa. ' Mutta
o,u;4töisin kuin Ethelin kurja veli Creenglass, Rosenbergit päättivät puo­lustaa
katkeraan loppuun asti oikeutta ja tahratonta kunniaansa. Tä-v.,
i,teij..tehdessään 'Rosenbergit voittivat ihmiskunnan suuren enemmis-ton
ihailun,^ heistä tuli amerikkalaisia kansallissankareita, jotka oman
; ! kunniansa ja. omien oikeuksiensa puolustamisen yhteydessä puolusta-
• "Vatesimerkilli.sellä tavalla Amerikan valtion ja kansan kunniaa ja
««« Oikeuksia.
V ^ j /VKosehberglt ilmeisesti käsittävät, ja yhä lisääntyvät joukot kaut-
- tä maailman omaksuvat saman kannan, että he ovat sattumalta sota-hysterian
lietsojain uhreiksi joutuneita yksilöitä, sillä heidän vainoo-
Jainsa todellisena tavoitteena on Yhdysvaltain kansa — koko kansan
terrorisointi sotahysterian hyväksymisen tai sen suvaitsemisen tielle.
Mikäli tässä suhteessa on vielä epäselvyyttä, sitä ei ilmene ''tappakaa
Rosenbergit" susilaumassa mitä raivostuttaa juuri tietoi$uus siitä,
että jos he eivät voi sen paremmin ostaa kuin kuolemallakaan peloi-tella
kahta tavallista amerikkalaista isää ja äitiä — niin: miten he
ak^^^^^ . 4 ^ 150 miljoonaa amerikkalaista, joiden jou-
:f^ost» löytyy tiukan tullen tuhansia muita rosenbergejä! Tämä Yh-ttM*
v^ ^waltain kansan kasvavan rauhantahdon pelko raivostuttaa sodan-
M^a^lii^^Si^ J3 heidän taustamiehiään ja se selittää sen, miksi he niin itse-
=rj>iiitepsesti vaativat viattomien uhriensa verta. « 1
.r^^ Amerikan kansa on puhunut Rosenbergien suun, päättä­än,
'''^«äisyyden ja rohkeuden kautta. On osoittautunut, että Amerikka
^VkOh^sittenkin jotakin muuta kuin sen nykyiset vaahtosuiset sodanliet-
^^;;^Kuten sanottu, me emme tätä kirjoittaessa tiedä mitä Rosen-bergeille
tapahtuu. Mutta me olemme vakuuttuneita siitä, että hei­dän
urheutensa ja uhrivalmeutensa oikeuden Jaf totuuden puolesta
muistetaan vielä kauan aikaa sen jälkeen kun ei kukaan enää muista
niitä Hivintaskudiktaattoreja, jotka heidän kuolemaansa nyt vaativat!
n
Syiyr ja seuraukset
CCF:n kansallinen jphtaja M . J. Coldwell on vihdoin viimeinkin
herännyt todellisuuteen ja sanonut liberaalipuolueen syyllistyneen
Canadan ulkomaamarkkinain menetykseen sillä perusteella, että on
. luotettu 'iiian paljon" yhdysvaltalaisten, markkinain mahdoUisuuk-
• siin.
' Tämä sellaisenaan —< vaikkapa vaalipropagandanakin — pn,ter­vehdittävä
lausunto, sillä tosiasia on, että Canada on menettänyt tär­keitä
markkinamahdollisuuksia Britannian Commonwealthin maissa
..'sekä useissa muissa Eui^pan ja Aasian maiss;i.
Totta.on myös, että nämä kansantaloudellisesti tärkeät ja välttä­mättömät
utkomaamarkkinat on menetetty juuri sen vuoksi kun on
A ''luotettu liian paljon Yhdysvaltoihin' —- nimenomaan Yhdysvaltain
''"maailmanherruuden" harhauneen.
Valitettavaa kuitenkin on, että vielä tänä myöhäishetkenäkin. mr.
, Coldwell salaa kannattajiltaan tärkeitä tosiasioita siitä, että hän ja
"hänen puolueensa korkein johto on syyllistynyt saman epäcanada-laisen
ohjelman toteuttamiseen. Muistetaan, että juuri COF:n oikeis-tojobto
vaati Canadan uhiokeskuksista erotettavaksi kaikki ne uniot,
jotka eivät vastaan sanomatta hy\'äksyneet ''Marshallin avun" ohjd-maa
poliittiseksi raamatukseen! Muistetaan, että juuri CCF:n oi-keistojohto
on ajanut tämän maan työväenliikkeessä "^kylmän sodan"
kantaa, mikä on eristänyt Canadan muiden maiden edullisilta markki­noilta
ja sitonut meidät kansakuntana riippu\'aiseksi Yhdysvaltain
konjuktuurimarkkinoista.
On luonnollisesti'hyvä asia, että mr. Coldwell on lopultakin näh-
»itirt valon ja tullut käsittämään ne vaarat, mitä kylmän sodan ulko-
«(jiolitilkka on Canadalle aiheuttanut. ^
' " ' Mutta kuinka rehellisen parannuksen mr, CoIdweir on verirus­keista
s>'hneistään tehnyt, sitä on mitattava sillä, kuinka avoimesti ja
rehellisesti hän arvostelee omia virheitään. Vain näiden omien vir­heitten
paljastaminen, eli rehellinen itsearvostelu, antaisi valitsijoille
vakuutuksen siitä, että CCF:n oikeistojohto aikoo todella luopua täs­tä
amerikkalaismielisestä ohjelmasta ja omaksua sen tilalle Cana­dan
kansan ja valtion etuja vastaavan itsenäisen ohjelman.
• *»
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Teodor Tanner, Sototula. B . C ,
t ä y t t ä ä kesäkuun 24 päivänä 87 vuot'
ta.
'Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
T ^^^^^^^ ^ m0
Kyspyksii ja
vastauksia ^ • * •
VANHVUDEXELXKE M
SUO»IES8A KXYXTI
Kysymys; Lopetetaanko vaiÄuu»
deneläkkeen maksaminen siksi.vailcaa
kun eläkkeen saaja menee Suomeen
vierailulle nain kolmen kuukauden
ajaksi? — S. M . K . .
• VasUus: Y l i 70-vuotiaitten van-huudeneläkettä
koskevan iiallihnoUi<
sen asetuksen mukaan voivat; eläk­keen
saajat matkustaa ulkomaille e-nintään
kolmen .kuukauden ajaksi
kunkin kalenterivuoden aikana, Jo­ten
he saavat eläkkeen inyöskln sil­t
ä ajalta minkä he ovat ulkomailla,
mutta enintään kolmen kuukauden
ajalta. Jos Joku haluaa kuitenkin- o l ­laulkomailla
samaan mencon kau­emmin
kuin kolme kuukautta voi hän
Järjestää matkustamisensa siten, että
lähtee esim. tämän vuoden lokakuus­sa
Ja palaa ennen tulevan vuoden
maaliskuun loppua. Siten hän tulee
olleeksi ulkomailla ainoastaan, kolme
kuukautta kummankin kalenterivuo­den
aikana j a saa siis eläkkeensä ko­ko
ajalta. • /
Mikäli ulkomaille matkustaminen
cn kysymyksessä ei eläkeläiset tarvit­se
siihen mitään erikoista lupaa vaan
saavat matkustaa aivan samaan ta­paan
kuin muutkin ihmisst. Olisi
kuitenkin suotavaa, myöhempien sel­vittelyjen
välttämiseksi, että asian­omaiset
ilmoittaisivat' matkustami­sestaan
etukäteen siihen toimistoon
mistä he saavat eläkeshekkinsä. O n ­tarion
maakuntaan nähden on toi­miston
osoite; Regional Director cf
Old Age Security. Department of
Health and Welfare, Toronto, Önt
Muihin maakuntiin nähden on toi­miston
Osoite kimkin maakunnan
pääkaupunkiin.
Bamflton. ^ Viikko sitten tau3n-|inien?|xtl^valle kampanJaUe täällä
taina t ä ä l l ä pidetyssä ns. *vasema^. kok{j»^i^Si^den unioien hajoittami-tdaisten"
uniolden suuressa "konjfe- sekäfilpUtJausten avulla.
renssissa. mihin osallistui noin_;:i^'
Mitä muut sanovat
"VALTIOMIES" - , . ' v ; ..
Aikaisemmin kuuluisan "Calfsaryj
E^eopener" Julkiaisun edeämehnyt
toimifiaja Bob Edward onnistui mei­dän
mielestämme melko hyvin sellai­sen
"valtiomiehen" määrittelyssä* joi­ta
löytyy meidän hallituksistamme.
Bcb oli • Jinirt osallistunut Albertan
yhen huomatulmman liberaalipoli-tlikon
Ja petkuttajan Hautajaisiin.
Kiitca on tällaisissa tilaisuuksissa tar
pana, ylistyspuheen pitäjäksi hankit-tu
pappi k i l t t i mitä anteliaammln s i ­tä
suurta "valtlomlestä", joka oli juu­r
i poistunut Joukos^.
Hautajaisten jälkeen Bob ja m m-ta,
mat ystävät piilolttautulvai lähi­seudun
LM pakkaan huojentaakseen
"suruaan" muutamalla olutlasilla.
Keskustelun siirryttyä juuri haudat­tuun
liberaalipoUtilkkoon Bob sanoi:
"Nyt minä tiedän, mikä on valtio­mies;
valtiomies on kuollut politlik-ko.;
Me tarvitsemme enemmän val-tiomlehiä."
— Tom «McijÄ-en, "Pacific
Tribime, Vancouver.
kaivostyöläisten, sä.'ikötyöläi8ten»-^i
kis- ^ ja iiahkateollisuustyöiälsien^J^^ja^
teksUmtyöläisteh edustajaa, jästi^
tiin aloittaa maanlaajuinen kädipäjar
Ja tämän maan nkkirevityn un^|ä||;
ti8?n liikkeen y h d i s t ä m i s ^ i . ' i | | | | | |;
,, KonfererjssJle esitetyssä raiwj^^ifs|i
perusteltUn t ä t ä kaikkisisältäväi; 1$^-
tenäisyyskysymystä seuraväan., .
paan:: • .. ,' 4i'^vl^|?T*-'
, "Me sanomme kaikiUe Jtyoväenj^r
Jestä.lle. maamme käikilie tyÖll^Ui^;
e t t ä meidän konf2reris3irrimc;ai*ä%'^
tarkoituksena on keskustella jäsen­temme
edessä nyt olevista polttavista;
kysymyksistä, jotka cvat samanmu-kaisia
kaikkien työläisten edessä ole­vien
ongelmiien kanssa... Tarkoitus
on päästä yhteisymmärrykseen Ja s i ­ten
tehostaa ponnistelujamme taiste­lussa
työväen yhtenäisyyden puolesta,
mikä on ainoa todellinen keino mei­dän
kaikkien edessämme olevien pul­mien
ratkaisemiseksi. \::;^^\
"Canaäzssa on liian monta unio-keskusta.
Me tulemme taistelemaan
kaikissa portaissa unioliikkeen yhdis­tämiseksi.
Me,uskomme, että kaikki-sisältävän
Canadan uniokeskuksen
muodostaminen vastaa nykyään C a ­nadan
työläisten tarpeita.
•Me uskomme horjumatta, e t t ä r i -
vljässnistö hialuaa yhtenäisyyttä Ja
on valmis taistelemaan yhtenäisyy­d
e s t ä . . . Työläiset eivät ole antaneet
kannatustaan edesvastuutto.iiien voi-r
• > ^ ^viff^f^ ^vät anna kannatustaan
sill^^^0''p^Uat»an yhOea union toi-mesj^
0isia'xa^ sitten k y -
^BS^ipfil^u^ unloi-ä
£ ? l | | u ^ l | a i m t ^ n^. va-tBeoifjp^
uäaj^^ tai,
)s\;^0if^^l^^dui^ [ • tapahtiiu,:- njs,
- tmi^iden reittauksst
; t o i l ^ | i ö i » | i ^ f o i a i ^ i u^
j^i^ppntaj^i^((»va päättä-käyS^^
9^|^äväenIuokan aikaisempia
:saayuluk8la vaataan.' - Tämän }iyök-käyksen'Johdosta
ovat monet uniot
Jo tehneet •työehtosopimuksia, jotka
ei^rätr vBSitaa ^jäsenjoukkojen tarpieital
Tämän lisäksi y h ä useammat työnan­tajat
vaativat julkeasti palkkojen ä-lentamista...
"On korostettava, e t t ä työnantajain
hyökkäyksen onnistumisen ehtona ön
ollut työväenliikkeen hajaannus. T o i ­selta
puolen työväen yhtenäisyys oli­si
^kieltämättä torjimut työnantajain
hyökkäykset...
,"On ilnielstä, e t t ä työnantajat suo-:
rittavat-inventaaribta j ä ovat p ä ä t t ä ­väisiä
siinä, e t t ä he tulevat suojele­maan
yoItta-osinkOnsa missä tahansa
uudessa taloudellisessa ja poliittisessa
tilanteessa, mikä saattaa k e h i t t y ä . ..
Todellisuudessa nyt on merkkejä ta­loudellisesta
-häiriötilasta Ja monen
teollisuuden palveluksesta vähenne­t
ä ä n työvoimaa.
"Me Olemme järjeestäneet tämän
konferenssin lujasti uskoen, e t t ä rau­ha,
täystyöllisyys, turvallisuus Ja ko­hoava
elintaso on saavutettavissa
y:-itenä':syyden a v u l l a . . . aie olemme
kokoontimeet laatimaan toiminnan
suuxmitelmaa työtätekevien todellis­ten
etujen hjrväksi...
• Me katsomme, että työväenliik­keen
tulee omaksua vaatimukseen:
" i . Kotimaisia markkinoita on laa­jennettava
— kehittämällä :Ca-
' hadaa.'""
* 2. Edistettävä
rauhan asiaa
suuksia,
' 3. Kohotettava
ostcyoimaa..
"/L Puolustettava
kaupankäyntiä,
j a työmahdolli-kansanjoukkojen
demokraattisia
kansalaisvapauksia.
"On työskenneltävä Canadan unio­liikkeen
- täydellisen yhtenäisyyden
hyväksi.
'Me olemme vakuuttuneita siitä
e t t ä meidän keskustelumme ja toi-menpiteeinme
saavat vastakaikua eri
uniokeskusten tulevissa konventio,
nueissa.
"Canada on rikas kaikesta, mitä
tarvitaan korkeamman elintason
hankkiinisessa kaikille canädalaisille.
Canada voi järjeestää kansallisen oh­jelmansa
siten, että ekonomiamme
perustana on pitkän aikaa täystyölli­syys.
Canada -voi käyttää tuhansia
miljoonia dollareita kansan tervey­den,
hyvinvoinhin j a turvallisuuden
hyväksi, koska näitä miljardeja on
löytynyt sotavarusteluunkin...
"Työväenluofcari yhtenäisyydessä
cn avain kansamme hyvinvoinnille."
Nuorison järjestäjä
valittu edustajatei
iiuorisofestivaalim
Toronto. — Canadan «yööls-
Doorfson National Fcdeistfon i l -
uudtu viime viikon». « t ö » w ^
eoD ^rjestä^ hany Arsenauit
on valiUo ylideiisi
muannn näorison koncressfin la
nuorisofesUväsIiin Bokarestiin.
Arsenaolt tjröskenteU atkalsemmin
aatoslaUs »indaortssa ja on »yt
^rjestäjan» Torontossa.
Noin sadan mnon niaao nuorten
: ohella tolevat .<Canadan nuoret o-saliistdmaiainBDltarestfn
festivaa­liin.
Edustajisto .-pyritään saa-
; maan malidollislmman moidpno-
•UseksL
KK ja naisten:
samapalkkaisuus
Helsinki. — Kulutusosuuskuntien
Keskiisliiton Marjaniemen rakennus­työmaalla
oli äskettäin työnseisaus
sen johdosta, e t t ä K l t ei suostunut
"periaatteessa" maksamaan naisille
samaa palbkaa samasta työstä kuia
miehiUe. Työ.Tiaalia pidettiin työ­läisten
yhteinen kokous, jossa pää­tettiin
puolustaa naisten samapalk­kaisuuden
periaatetta.
SELVÄ VASncs
— Oietko tehnyt « i t ä ä n nahisli
edostajakdt _ jco, olen aina aivastaa^
se on tahtonut.
*^ ' :v.
llEHp,LINEN MIES
Mies, tiedusteli sirkuksea jchti
ta työtä. IlänsUe canottiia. että
voi ryhtyä' leijonan kesyttäjäkö
hänen tehtävänään tulisi ollanj,
häkkiin ja;rtaiy<3ta leijcniile^kääi»
syötävää. Koio salaisuus ''<^^
selitettiin ncuehelie. • että esiiui^v
kuin ei pelkäisreläimiä.
"ÄJlnä en halua ottaa sell
tointa yasiaan". 'sanoi mies: '
en ole n i i n epärehellinen.'' 0)
'". • • »;';>;-v\-l " » il:.
SEURASI MÄÄR.3tYSTi; I
Kylän seppä antoi neuvoja j
tulleelle oppilaalleen: "Kiia,,
tulikuuman raudan ahjosta ja j
sen alasimelle, n i i n odota siksi]
nyökäytän päätäni ja sitten Iy5|
Hän teki työtä luskyn mii_
ja siiiä-syystä oppilas cn ny^k
seppä.
isen
alaisen urheus
Suomen Sosialidemokraattisen puojueen^
lairiniajäsenen ajatuksia työväenliikkeestä
kenneirtiaha Forssan puoluekokouk­sen
periaa^tteitä ja toisaalta nykyi­sen
puolueohjelman , kannattajiin.
Nylyinen puolueohjelma ei ole vä­himmässäkään
määrin isoslalistinen,
jota ei tarvitse peruslelia muulla kuiii
sillä, että porvanllinen sanomaleh­distä
ilmaissut'r tyyStyväljyytensä
^m^t^^jr ^;
SOSpJ|^L-'PlJÖiu&EN R I V I EN
•Rikkw^isYTs'-/
Vain idasta pam
tulee nykyään
autoja Suomeen
Helsinki. — (SS) Alkaa olla jo i h -
me. jos lännestä saapuvissa laivoissa
tulee uusia autoja, kerrotaan tullin
taholta. Edellisten vuosien autoruuh-ka
on melkein kokonaan laannut. To­sin
"länsimaisia" autoja tulee vielä
Israelista käsin, mutta tämäkin
tuonti on vähäistä. Tshekkiläinen
Skoda ja itä-saksalainen BMW ovat
sen sijaan yleisesti nähdyt merkit sa­tamissa.
^Lisenssiviranomaisten ta­holta
kerrotaan, että länsivaluutta on
pääasiassa keskitettävä varaosien
tuontiin.
Idästä saamme sen sijaan jatku­vasti
huomattavan paljon a'utoja.
Tuontiin onkin hyviä mahdollisuuk­sia,
koska kauppasaatavamme idästä
kohoavat tällä kerralla noin 10 mil­jardiin
markkaan. Tuontimaina ovat
Tshekkoslovakia (Skoda ja Tatrap-lan),
Neuvostoliitto (Pobeda ja Mosk­vits)
ja Itä-Saksa (BMW ja IFA).
Jatsi kylmän sodan <
aseeksi sosialismin
maita vastaan
Osoituksena vanhan sanalaskun
paikkansapitäväisyydestä. että "huk­kuva
tarttuu oljenkorteen', on seu­raava
Washingtonin uutinen:
Jatsiorkesterin johtaja Sammy
Käyne c n tehnyt esityksen, e t t ä jat­si
otettaisiin aseeksi kylmässä sodassa
Neuvostoliittoa ja kansandemokraat­tisia
maita vastaan.
Hän haluaa, e t t ä hänen ohjauksel­laan
soitettuja Jatsikappaleita levy­tettäisiin
Ja sitten "Voice of Ame­rica*
radiolaajalluksena lähetettäisiin
kaikkiin Itä-Euroopan maihin Ja eri­koisesti
täytettäisiin Itä-Saksan alue.
Hän sanoi, e t t ä neuvostoviranomai­set
ovat nimittäneet Jatsimusiikkia
Työväenluokan tärkein tehtävä
on nyt yhdistyminen j a porvaril­listen
teorioiden hylkääminen. On
aloiteltava laaja keskustelu sosia­lismista
jonka pohjalta on mah­dollisuus
ratkaista käytännön teli,-
tävät yhteniiisyyden merkeissä.
' •.; Työväen.!! taistelpoHielinan totedt|
<^Krineii''* viaatii 'VlJt^iälsyyltS- -J*
ennenkaikkea tinkimattömyyttä|
Kun työväestö omaksuu^j^yjSteiiäi'^
set tehtävät uuden yhteiskunnan
muodostamisesta sosialistisen yh­teiskuntatieteen
mukaisesti, niin
työväen yhtenäisyyden asia o n
turvattu Ja voitto on käden ulot^
tavilla, sanoo puoli vuo^sataa
työväenliikkeessä mukana oUnt
veteraani, sosdem. poolueen kun­niajäsen
Konsta Salomaa jonka
kirjoituksen lainaamme oheisena
Suomen Vapaa Sanasta.
SELVÄ P.^ÄM.^XRÄ — SUURIA
VOITTOJA
Sain herätteitä sosialistisiin oppei-l
i i n jo VV. 1897—98 Viipiu-issa olles­sani,
ja herätteet alkoivat selven-tyä
myöhemmin Porissa ollessani Ee-:
tu Salinin oppilaana. Tulin v. 1900
Mäntyharjulle Kuhajäryen kylään
torppariksi ja liityin elokuussa 1906
Kuorttin työväenyhdistykseen, joka
,ottl siiloin ensiaskeleitaan. Käsitin
jo silloin, että työväen taistelulippu­jen
taakse astuminen merkitsee suu-,
ren vastuim ottamista työväenluokan
asioissa.
Olen joutunut hoitamaan vuosi­kymmenien
aikana lukuisia kunnal­lisia
ym. luottamustehtäviä, j a näin
jälkeenpäin ajatellen joutuu usein
miettimään, mistä riitti jatkuvasti
voimaa usein yhtäaikaisesti monien
tärkeiden tehtävien hoitamiseen. En
löytänyt ^ u u t a vastausta kuin sen.
e t i ä työväenluokan yhtenäinen tais­telutahto
ja saavutettu voitot kannus-;
tivat ja toisaalta sosialismin selvät
päämäärät antoivat voimaa työväen­liikkeelle.
•
Miehuusvuosinani työväenliike saa­vuttikin
huomattavia voittoja, joista,
tärkeimpinä on mainittava vaalilait.'
laki 8 timnin t}'öajasta. torpparien
vapauttaminen jne., mutta Lupitalis-tista,
toisen työn riistoon perustuvaa
yhteisicuntajärjestelmää emme pys­tyneet
muuttamaan sosialistiseksi,
vaiksa puolueen Itorssan edusvaja-kokous
v. 1903 asettikin selvät tehtä­vät
tässä suhteessa.
SOSI.\LISM1STA LUOPUanNEN
Näkisinkin. että sosdem., puoluees­sa
on tehty suiu-in virhe siinä, että
on vuosi vuodelta lyöty laimin so­sialistinen
valistus, ja on, loppujen
lopukii johtanutl-a.i täydelliseen w -
cialismi^ta luopumisen. Tämä on
johtanut siihen, ettei työväenliike ole
jakauLnnut kahtia ainoastaan orea-nlsatoorisesti,
vaan mikä valitetta­vinta.
Lnhtiajakautiuninen on ta­pahtunut
aatteellisestL
Sosialidemokraattinen puolue ja­kautua
selvästi kahteen leiriin. sUfik'
ei ole syytä kieltää: NUhin, jotka
pitävät, edelleenkin sosialismin tyS-väenllikkeen
aatteellisena perusra­toina
SS yksinkertainen totuus, että
kun sosialismi on hylätty puolueoh­jelmana,
n i i n icahdesta mahdollisesta
e i ' j ä l j e l l e jää muuta kuin porvaril­linen
ohjelma. On turhaa bavitella,
e"ttä muita vaihtoehtoja voisi olla.
Kun tämän ymmärtää niin el Ih­mettele
vaikka paolueenjohto saar •
naa porvarien kanssa "vakauttamis­ta'
j&ka on kapitalismin riistoetujen
vakauttamista. Ei myöskään ole i h ­meellistä,
- e t t ä puoluen johtohenkilöt
«yyllistyvät salaputki- yjn. rötöksiin
ja omaksuvat elämäntapoja, jotka
vanhan työväenlilkbaen perinteiden
sodan Jälkeinen kausi on harven- j^ukaan ovat esteenä pienempurtisln
tanut puolueemme rivejä määrälHses
•ti, mutta myöskin laaduiilsesti. Mo-iäia
selvän sosialistisen linjan mie­h
i ä on meidänkin piirissämme pub-lueeu
johdon määräyksestä erotettu.
Heistä maimttaköon mm. Niilo Nie­minen
j a Fabian Tillanen. Kuorttin
yhdistyksestä erotettiin v. 1931 lä­heinen
työtoveri Kalle Valjakka ja
aivan hiljattain erosi puolueesta y l i
30 V. puolueen riveissä toiminut Abel
Kokkonen. Monet muut ovat jät­tänet
sosdem. puolueen joko cvoa-malla
täi tultuaan erot^tuhssi.
Rivijäsenten keskuudessa kuulee
nykyään usei.a kysyttävän, mistä joh­tuu
rivien rikkinäisyys. Arvostel­laan
puolueen harjoittamaa, talous­politiikkaa
ja puolueen johdon edes­ottamuksia
jne. Monelle on onyöski h
vaikea löytää vastausta näihin ky­symyksiin,
mutta meille vanhemmille.
Joiden Juuret ovat lujasti t i i n n i työ­väenliikkeen
teotrloissa, vastauksen
löytänilnen on helppo.
Minusta tuntuukin, että. olemme
tehneet suiuria virheitä siinä, että
emme ole pontevammin korostaneet
työväenliikkeen jperiaatteita nuo­remmalle
polvelle.
PORV;U£lLLINEN OHJELMA —
RAPPEUTUBIINEN
Minunkin olisi ollut helppoa sa­noa
jo aikaisemmin lehdistön pals-luottamustehtäviin
valittaessa. Kaik
k i tällainen on kapitalismille oleel­lista
ja oman edun tavoittelu on y -
leensä ominaista porvarilliselle poli­tiikoille.
Rappeuttuninen johtuu sllt».
että puolueen valistustoiminta on v i i ­me
vuosina rakentimut sille perus­talle
että porvarit pitäisi valistaa so-sialisteilcsi
kapitalismin vallitessa ja
on vältetty puhdasta sosialistista va­listustyötä.
Käytäntö on osoittanut
t ä m ä » linjan kestämättömälcsl, koska
se on-johtanut siihen, että porvarit
ovat pystyneet vaiLutamaan työläi­siin
kculuopetukssn. kirkicojen. sano­malehdistön,
radion teätteriohjelmi-ensa
ym. 'avulla. Samalla porvaristo
on entistä enemmän alkanut käyttää
karimaisia työväen johtohenkilöitä
hyväkseen lahjomalla heidät minis­teripalkoilla,
valitsemalla toimitus­johtajiksi
ym. virkapaikkoihin. *
T Y Ö V Ä E N L U O K K A ' Y H T Y N E IN
R I V E I N V O I T T O ON
Tilaruie ei näytä lohduliselta, mut­ta
yl.'3iicään sosialisti ei saa vaipua
toivottomuuden tilaan. Sellaiseen ei
ole pienintäkään aihetta. Työväen-,
luokan tärkein tehtävä on nyt yh­distyminen
j a porvarillisten teorioi­den
hylkääminen. On aloitettava
laaja keskustelu sosialismista. Jonka
pohjalta on mahdollisuus ratkaista
käytännön tehtävät ^yhtenäisyyden
Kirj. Cedric Balfrage
Tässä maassa elää vielä jättiläisiä
— ja niin kauan kuin heitä on, valo
heijastaa taivaan rannalla, jotta me
emme eksy tieltä nykyisessä ,plmey-dessä.
Tässä ehkä viimeisessä — jumala
armahtakoon meitä — Guardianin
numerossa mikä tulee teille ennen
kuin sähkövirta pannaan päälle Sing
Slngln vankilassa, meidän ensimmäi­nen
ja kuuluvin sanamme teille on se.
että teidän tulee kaksinkertaistuttaa
Ja nelinkertaistuttaä ponnistelunne
Ethel ja Julitis Rosenbergin elämän
pelastamiseksi. Me tiedämme, että te
tulette sen tekemään.
Me emme tiedä tuleeko teidän ja
miljoonien muiden ponnistelut onnis­tumaan
niitä paheen ja suvaitsemat­tomuuden
suuria vöhnla vastaan, joi­den
kanssa olemme taistelussa.
Me tiedämme kuitenkin lopputu­loksesta
huolimatta, että teidän pie­nimmätkin
ponTjlstelunre ilmaisevat
sitä hyvettä mitä kansassamme vielä
pn, ;ja se maksaa vaivan.
merkeissä.' Työväen taisfceiuöhjelman
toteuttaminen vaatii yhtenäisyyttä jä
ennenkaikkea tinkimättämyyttä. K un
työväestö omaksuu yhtenäiset tehtä­vät
uuden yhtieisLmnnan muodosta­misesta
sosialistisen yhteiskuntatie­teen
mukaisesti, riiin työväen yhte-näisyjjden
asia on turvattu j a voitto
on/käden .ulottuvilla. Tämä kaikki
ratkaistaan toteuttamalla työväen­luokan
suuren taistelijan K a r l Mar­xin
julistus: "Kaikkien maiden pro­letaarit
yhtykää". .
— Toverit, älkää antako keinote­koisten
erimielisyyVjien hämätä it­seänne.
On samantekevää kuultun-meko
järjestöllisesti sosiälideniok-räattelhln,
kun vain muistamme pitää
tiukasti kiinni y h t e n ä i s e s i taistelus­ta
työväenluokan asettaniieh pää­määrien
puolesta, y
Olen vanha ja minusta ei enää
suurta apua ole työväenluokan t ä -
mänhetkeii kysymyl«iä järjesteltäes­sä,
mutta vanhaan kokemukseen no­jaten
kehoitan kamppaile.Tiaan aat­teellisen
selvyyden aikaan saamiseksi
työväestön keskuuessa, koska sitä
kautta saavutetaan rivien yhtenäis­täminen.
Nuoret. Opiskelkaa sosialismia. Se
on teidän aikakautenne elävä maail­mankatsomus.
Huomattava osa maa-ilmasU
rakentaa uutta yhteiskuntaa
ja monissa maissa kapitalismin ikää
on ainoastaan keinotekoisesti pys­tytty
pitkittämään. Sosialismi on pa­remman
elämän peruslaki. Eliimä
kuuluu nuorille.
"järjentilan myrkyttämiseksl sotava­rustelun
hyväksi" Ja siksi h ä n on i n ­nostunut
sen Jk&yttämiseen kylmän
sodan aseena.
J a me tiedälnme lopputuloksestal
littämättäi e t t ä Ethel ja Julius B
bergin peräänantamattomuus
todistuksen yön läpi, jotta lipp
— tavallisten amerikkalaisten
noja —r on edelleen olemassa.
Ainoastaan yksinkertaiset samtl
pivat kunnianosoitukseksi tämän'j
sinkertaisen amerilckalaisparin
delle. V -
Eläen ja kuollen sen puolesta, t l
kä he uskovat olevan oikein, he il
nostaneet lukemattomien miesteni
naisten tunteita kautta maailniaji
karaisseet heidän mieliään.
Tuhannen hirveätä päivää ja]
— suurimman osan ajasta kuo
\uoliri varjon alla — he ovat(
lujana vain yhden pikkuseikani
oman kunniansa vuoksi mikä on tl
dän häviämätön osansa koko
kunnan häviämättömästä
Polttava tieto siitä, että heidän t
lapsensa tarvitsevat heitä, ja ctöj
voisivat sen toteuttaa yhdellä!
itsepetoksen sanalla, täyttää yE
vuotavasti heidän surunsa
Mutta. ,iie eivät haliia maksaa i
hintaa — ei edes tämänkään'
Ja niinpä he, rauhallisina pä
sään, siksi kun mitään muuta päätjg
ei voida tehdä, he aloittavat i
man tuskansa viikon..
He odottavat kansalta sanaa, t
k o . t ä s t ä heidän 14:sta hääpäivi
heidän kuolinpäivänsä. Se
pn kansan käsissä.
Ne ihmiset, jotka tietävät Ja]
märtävät mistä on kysymys,
tekemään kaikkensa. Mutta onko n
tävästi nitä, jotka ymmärtävät,)
keinotekoinen viha ei ole,;
valheillaan: Siitä on kysymys.
Juuri näiden kahden amera
sen pelkkä "tavallisuus" jos i
n i in sanoa, jotka^ korkeimmassa 1
telemuksessa osoittautuivat
siksi, tekee taivaanrannan, 1
olevan valon niin voimakkaaksi jif
iaisevaksi. Ehkä löytyy tuhansiij
vallisia amerikkalaisia jotka
ja Juliukisen lailla olisivat osoitti!
samanlaista urheutta. Mutta kia
mä kaksi ovat sitä (urheutta) täi.
neet, heidän kaltaisiaan on hnoE
na kymmeniätuhansia; ja kuni
keus oh tarttuvaa, ylihuomenna I
on miljoonia.
Ethel ja,Julius RosenbergoTit
lastaneet Amerikan inaineea S
kunnianosoitus, jonka esitämme
«dämemme syvyydestä heille..
Pelastakaanune^me heidän ba
sä. — Suomennettu Vapaudelle (
dian-nimisestä edistysmielisestä"
kolehdestä, mikä ilmestjT Ne»'
kissa.)
ifeet ovat muufluneet
: 'Miehinen inies ei.muuta mielipitei­t
ä ä n ! Vain naiset, eli akat. ovat sel­laisia
heikompia astioita, jotka muut­tavat
jnielipiteitään. aina silloin täl­löin.
!Me. miehet sensijcuin ol«nme sel­laisien
poäcia. e t t ä vaikka kaikki me-nisiC^
päift inähtyä, kuten toisinaan
Meneekin, me pidämme mielipiteit-tenune
vaihtoa "akkamaisuuden" o-soitukseria.
- '
Mutta niin "akkamaista" kuin se
lienfeekin, allemerkinnyt on — tapel-tuaan
kynsin Ja hampain sellaista
aJentavaa ajatusta vastaan — p ä ä t ­tänyt
muuttaa mielipiteitään, tahtoo
sanoa, tiypätä yhdestä inieUpuolisuu-desta
tdbeen.
: • Ki^ächnys on luonnollisesti isien
p ä i v ä s i Jota vietetään ensi sunnun-tathiu
; . •
T ä h ä n asti me olemme yrittäneet
vastustaa mokoman "Juhlan" viettä­mistä
j a yrittäneet vakuuttaa teiden
ipaldnain kaikiUe lukijoille (siis i t ­sellemme,
eukollemme Ja yhteiselle
ystävällenune Pietilälle), että isähi
päivä on seDainen sekas&iö Ja n i in
inahoton. rumilus, ettei, sellaista o-tusta
pitäisi missään Juhlia, sillä —
n i in olemme aikalsenunin selittäneet
— meidän isäinpuolisten Joukossa on
siksi paljon yhteiskunallista syntiä
ja ^syntien katumattomuutta, että ne
ovat -lyöneet veriruskean leimsnsa
miljoonien kunniallistenkin isien pa­pereihin.
Mutta turha on potfcda tutkainta
vastaan, kuten siinä isossa kirjassa
sanotaan. Meidän hehkuva intomme
on meimy pää. edellä kiviseinää vas­taan
— j a isähipäivän vietto on ris-tlretkimieiisesta
kampanjastamme
huolimatta entisestään laajeucucut,
mikä ilmenee niistä maksamattomis­ta
laskuista, mitä isähipäivän jälkeen
tulee meille perfaeiten "päUle' mak­settavaksi
Mutta surra on suotta, sillä ovat­han
suurenunatkin t ^ j ä t joutunee»,
kovan tullen tnniuistamaan Ja sa­nomaan.
parenuncUeen "herra kap­teeni".
Kerrotaanhan, että Joidun-icin
vietto on peräisin pakanallisilu
ajoilta, mutta se ei kuulu tähän asi­aan.
Me siis olemme yksinkertaisesti to­denneet
toivottoman asemamme ja
päättäneet muuttaa kantaamme —
ja mennä virran mukana, kuten ny­kyään
tapa on.
Virittäkäämme siis . . ylistysvirsi
isille — nimenomaan seilaisllle Isille
kuta esimerkiksi Harry Trumanille,
joka pienoiskuvassa edustaa isäin
valta! »luteen perustuvan yhteiskun­tamme
suuria siimauksia.
Ajatelkaamme väb^n asiaa? Ellei
Han-y Truman. Yhdysvaltain: enU-nen
pröidentti olisi lähtenyt "soitel­len
sotahan" Koreassa, niin mihin
olisivatkaan jouL-uneet sotatarveteh-taiUjat.
kulashit ja kaikenkarvaiset
keinottelijat. Joita ilmanei voida ku­vitellakaan
"meidän elämäntapaam­me"?
; ..' ,
Jos siellä armaassa syntymämaas­samme
Suomessa, ei olisi ollut sel­laista
isää kuin esimerkiksi Kosolan
Vihtori, aita myöntää kaiketi täy­tyy,
että me l u i k t a olisimme henki-sestikta
köyhempiä - emme olisi
saaneet havatoto-opetiista sUtä. m i ­tä
fasistikomento todella merkitsee
Ja miten suurten "virmojen" miehet
käyttävät fasistisu roskajoukkoja
hyväkseen. . ,
Meit«ai eläinäntapamme isistä par-l
i a in lienee kuitenkta Eggyptm vir-kaheitto
tamlngaa Paruk, jonka por-sastelusta
ovat suuren rahan 1
ttrjoittaneet sii'ukaupalia.
Tällaiset "isät" kun ovat vältä
tien päähiiehinä ja kansakuntie
rehtyniätlönunä johtajina
armosta, nita ei. ole lainkaan 2
vaikka me. olemmekin saaneet jJ
sukupolven aikana "nauttia" ^
maailmansodan ihanuuiisista, c
jatkuvasta taliFuskriisista. seiia uf
E c s t ä kylmäötä j a kuumasta •»i*
Näille meidän elämäntapa
malli-isUle meillä _on tosin «s!
na hampiaan kolGssa, yhtä j» '
myrskyllistä sanottavaa, mutis­koon
se johonkin sopiva.Tipai''
keen, etta emme särkisi yieisä,!]
lattmnelmaa.
Tavallisen kansan k.aiiill5l
me toivotamme sitä onnellista i
jolloin äidit nousevat sosia
sa-arvolsilui isien ja yleensäjc
ten rinnaUe j a silläkin uhalla,y
saisimme , saitmin ja kitupi2*J
men, me toivomme yhteisen
puolesta, että isien päiväksi J^l
tettaiöi solmioita kalliimpia,^
sillä hyvät sohniot ovat ainaJ
lisiä' ja lahjojen antamisen i ^ l
kuvasti muistuttavia — eiö"
ttde l i i an kalliiksi tänä aikana, i
tuntuu, e t t ä rahaministeriksi i
verokarhun Abbottta kädet cff>|
manaikaisesti ^ita isäin ktdn"
Ja lastenkin taskussa.
— Kär