Vapaus, August 15, 1964

              2 Lauantaina, elök. 15 p. — Saturday,. Aug. 1&, 1964
VAPAUS (UrBERTY)
INDEPENbENT LABOR ORGAN
OF FINNISH eANA:DIANS^
Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. 6uk8l
Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 67474265
:P!il)]isheil thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays b y Vapaus
.JPubUsbing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertislng rates upon application, translations free of charge.
:;Au^orized as second class mairby the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
GANÄDIANlliANGUAGElPRESS
gafiaOam^: 1 vk.
mAlTSHIN^
».00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa:; 1 vk. 10.60 8 kk. 6.75
Aika mietiskelyyn
i.i:;i;^^Elokuun 1 pnä 1914 syttyi ensimmämen maailmansota/
"•Alkaisin syyskuussa 1939 pääsi toinen maailmansota valloin
v^j^egp- Siten 50 ja 25 vuotta on kulunut siitä kun ihmiskun-v:
lian historian hirvittävimmät verilöylyt hukuttivat maail-
!'vman suruun ja kurjuuteen. On aika vakavaan mietiskelyyn
••"•hmiskunnan tulevaisuuden suhteen ja myöskin voimme
"'löytää jollakin opetuksia näistä katastrofeista.
Pessimistit, nihilistit ja Inuu alttiita suoritta-
" "maan yhteenvetoja kapealla historiallisella pohjalla, väittä-vät.
että kolmannen maailmanpalon aika on käsillä. He huo-
I mioivat-kireän ja kieltämättä erittäin tulenaran tilanteen
; t|^änpäivän maailmassa; he näkevät tilanteen samanlaisena
[ kum se oli 1914 ja 1939. ainoan eron ollessa tapahtumien mit-i
takaavassa ja laajuudessa. Heidän^ mielestään kaikki on py-i
synyt samana, mikään ei ole muuttunut paitsi näyttelijät ja
näyttämön suuruus.
• Tämänluooitoiset väitteet voivat jopa kuulostaa objektii-
" visilta. Se johtuu siitä että nämä väitteet on höystetty his­toriallisilla
tosiasioilla. Objektiivisia ne eivät kuitenkaan ole,
Miia ne perustuvat hyvin pinnallisiin vertailuihin historialr
lisistä tapahtumista, ne liukuvat näiden kahden sodan todel­listen
syiden yli jättäen täydelleen huomioonottamatta mäa-iJmantilanteen
laadullisen muuttumisen. Lähempi ja syvem-::
pi-^'tutMmus yleisestä maailniantilanteesta 1914, 1939 ja tä^
nään paljastaa tämän ja myöskin antaa aihetta optimismiin
tulevaisuuden suhteen.
•.(•.•.•••, •
: I MAAILMANSODAN AATTO
I "'•'-•vV. 1914 maailma oli melko tarkkaan jaettu huomatta-
V vimpien imperialististen valtioiden kesken siirtomaihin ja
I näiden imperialististen valtioiden vaikutusvallassa oleviin
, alueisiin. Mutta tämä jako ei ollut suinkaan tulos mistään
l ^htlemannisopimuksesta näiden valtojen välillä. Ne joilla
I oli suuremmat osuudet halusivat yhä lisää samalla kun vä-f
hemmälle jääneiden kynnet syyhysivät tappeluun siirtomai-
I den hankkimiseksi.
» _ Saksassa uudet pääomaparoonit, joiden henkilöitymänä
1 -Cfofdaan pitää Kruppia, havaitsivat että heidän etunsa olivat
i yhdenmukaiset keisari Wilhelm II:n, militaristien ja junk-
1 kerien etujen kanssa. Suurempi Saksa oli heidän pyrkimys-
' tensä' kohde.
* •••Horjuva Itävalta-Unkari, jonka edut olivat sidotut Sak-
• san etuihin, puolifeodaalinen monessa suhteessa oli jo van-
* huudenhöperön keisari Franz-Josefin alaisena; Itävalta-
! Unkari tähysteli innokkaasti Balkanin suuntaan hakien uu-
; sia valloituksia ja uutta taloudellista verta ravitsemaan raih-l
naista poliittista ruumistaan.
Ympärysvaltojen imperialistiset poliitikot kiinnittivät
! hjjomionsa lähinnä militanttisten saksalaisten imperialistis-
: tien pyrkimysten tyhjäksi tekemiseen mutta samalla heillä
• o l i omat suunnitelmansa Saksan siirtomaiden ja vaikutus-alueiden
uudelleenjakamisesta.
; Lisätkää tähän yksinvaltias Nikolai Ilrn hallitsema feo-
:-daalinen keisarillinen Venäjä, joka etsi oikeata liittolaista
; avuks'i imperiuminsa laajentumispyrkimyksissä.
Tuohon aikaan järjestynyt työväenliike eli vielä varhais-
' lapsuuttaan. Massiivista rauhanliikettä ei ollut olemassa.
: Jokainen ääni joka korotettiin imperialistien suunnitelmia
i ysstaan. vaiennettiin nopeasti vankilan ristikkojen takama.
I imperialistiset motiivit määrittelivät historian suunnan ja
i jsotä oli vain politiikan jatkoa.
': i i MAAILMANSODAN AATTO
• Yleinen maailmantilanne oli muuttunut paljon sitten en-
; simmäisen maailmansodan syttymisen. Nyt oli olemassa so-l
sialistinen valtio, Neuvostoliitto. Järjestäytynyt työväenliike
j kasvoi nopeasti ja myös kansainvälinen rauhanliike taisteli
5 tarmokkaasti rauhan säilyttämisen ja demokratian puolesta
i fasismia vastaan.
; Nämä edistysmieliset voimat eivät kuitenkaan riittäneet
]! estämään toista maailmansotaa. Maailman taantumukselliset
' v o i m a t seurasivat kiinteästi fasisti-Saksan ja sen liittolaisten
• johtoa. Ristiriidat toisten imperialististen maiden välillä sekä
; niiden taantumuksellisten johtajien manööverit fasistien ag-
« gcessilvisten toimenpiteiden kääntämiseksi Neuvostoliittoa
= vastaan tekivät tyhjäksi yritykset yhteisen rauhanrintaman
» muodostaniisesta.
; TÄMÄN PÄIVÄN TILANNE
•~ Nykyinen maailmantilanne eroaa olennaisesti vuosien
J 1914 ja 1939 tilanteesta. Ensinnäkin, vaikkaHmperialismin
' -luonne onkin säilynyt muuttumattomana, maailmantapahtu-rnien
suuntaa eivät enää määrittele v:n 1914 imperialistiset
motiivit. Kolmasosa maailmasta on sosiahstinen ja tämän
osan taloudellinen mahti ja yleinen vaikutusvalta on vakaas-
?ä^^ousussa. Kokonainen uusien valtioiden järjestelmä ori
noussut siirtomaaimperiumien raunioista. Nämä uudet: val­tiot
ovat rauhan taistelun eturintamassa, koska maailman­rauha
on välttämätön niiden kansalliselle kehitykselle ja
edistykselle. Rauhan ja edistyksen voimat ovat suuremmat
2» yhtenäisemmät kuin koskaan aikaisemmin historiassa. L y ­hyesti
sanoen, vaaka kallistuu rauhanvoimien puolelle taval­la;
jota ei ole aikaisemmin historiassa nälity.
Tällä emme pyri kieltämään etteikö todellista sodanvaa-raa
enää esiintyisi, Maailrhassa on liian paljon polttopisteitä.
Jotka voivat sytyttää maailmanpalon, ja jos "ultrataantu-mukselliset",
Goldwaterin ja Adenauerin tapaiset, saavat
r häa^ niukäan saattaa ihmiskunnan kohtalo olla
' isurkuteltava — tai toivoton — jos otamnie huomioon nykyr
aikaise^
' seita,; '^ielestänime positiivisemmalta ja oikeammalta kän-ijijajita.
Nämä polttopisteet samoinkuin äärioikeisto olivat ole-
Itilassa hiiii V. 1914 kuin 19 po-
Bokaron e8in(ierkki;
Intian hallitus on päättänyt äskettäin hyväksyä NeuvostpUiton tar­jouksen
terästehtaan rakentamisesta Bokaroon Neuvostoliiton teknillisen
iavun turvin. Tämän kuivan asiallisien ilmoituksen taakse kätkeytyy pää­tös
siinä kamppailussa, jok« on vaikuttanut kiihdyttävästi Intian julkisuu­dessa
puolentoista vuoden ajan. '
Intian kolmannessa 5-vuotissuunnitelmassa on vahvistettu teräksen
tuotannon tavoitteeksi 10 miljoonaa tonnia. Tähän piti päjästä.pystyttä­mällä
valtiolUsella sektorilla neljäs' terästehdas, joka tuottaisi aluksi miV
Joona tonnia, mutta jonka tuotanto olisi suunniteltu neljäksi miljoonak­si
tonniksi vuodessa. Uskollisena liittoutumattomuuspolitiikalleen ja ta­sapuolisille
suhteilleen kaikkiin maihin Intian hallitus aikoi pyytää Y h ­dysvalloilta
apua tämän terästehtaan rakentamisessa, koska kolme aikai­sempaa
tehdasta oli pysytetty Englannin, Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton
avulla. Amerikkalaiset lähettivät ensin asiantuntijoitaan, jotka vahvisti­vat,
että Bokaron alue on sopiva rakennushankkeelle. Kun tuli kysymys
rahallisesta avusta ilmoitettiin, että "suunnitelmaan suhtaudutaan myötä­mielisesti
mutta ei kuitenkaan sijoiteta siihen varoja.**
KIRISTYSTÄ T A L O U S A V U L LA
Tämän jälkeen amerikkalaiset al­koivat
työskennellä toden teolla.
Mutta eivät rakennuuspaikalla, vaan
amerikkalaisten terästrustien toi­mistoissa
ja kongressin käytävillä
Washingtonrssa sekä Delhin parla­mentin
liepeillä. Ensimmäinen k i ­ristysyritys
tehtiin jatkuvasti poltta­van
Kashmirin ongelman yhteydes­sä,
ja periaatteena oli: jos sinä an­nat
minulle Kashmirisi, niin minäf
rakennan terästehtaasi. Tällä ta­valla
oli tarkoitus pakottaa Intia hy­väksymään
amerikkalaisten suunni­telma
"riippumattomuudesta", joka
merkitsee Kashmirin eroamisen hy­väksymistä.
Kun tämä yritys epä­onnistui
alkoi kuulua erilaisten "a^
siantuntijoiden" äänekkäitä lausun­toja,
joita toistettiin amerikkalai­sissa
lehdissä näkyvillä paikoilla.
Yhtäkkiä ' i l m e n i " , ettei uuden lai­toksen
raaka-aineen saanti ollutkaan
varmalla pohjalla. Vaikeuksia löy­tyi
myös veden i a sähkövirran toi­mituksessa.
J[a ylipäänsä suunni­telma
olisi Intian tapaiselle alikehit­tyneelle
maalle liian suurisuuntai­nen
ja ylittäisi Intian terästeollisuu­den
toteutettavat mahdollisuudet.
Jatkuvasti löytyi uusia verukkeita
rakennustyön aloittamisen lykkäyk­sille.
Viime vuoden kesällä ilmestyi yht­äkkiä
Delhiin amerikkalainen teräs-,
asiain valtuuskunta, johon kuului-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Karl Törmälä, R.R. 1, Worthing-ton,
Ont.; täyttää tiLstama, elokuun
18 pnä 77 vuotta.
Ellen Kivinen, Sudbury, Ont., täyt­tää
elokuun 18 pnä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuk-siln. : .-
sitiivisia seikkoja, sellaisia
kum maailman rauhanliike,
yhä ; enemmän rauhanasiaan
huomiota kiinnittävä ammatti­yhdistysliike,
Moskovan rajoi­tettu
ydinasekokeilukieltosopi-mus
jne. Nämä kaikki viittaa­vat
tosiasiaan, että maailman­rauha
ei ole abstraktinen mie­likuva
tai unelma vaan erittäin
todellinen ja saavutettavissa
oleva maali. Ihmisillä on todel­lakin
syytä optimismiin, vaik­kakaan
ei tyytyväisyyteen ja
passiivisuuteen. Tänään heillä
on mahdollisuudet tekoihin
joita he eivät kyenneet suorit­tamaan
1914 tai 1939.
XX vuosisadan jälkipuolisko
on suurten myrskyjen ja mul­listusten
aikaa. Se on pulmal­lista
aikaa, sitä on vaikea ver­rata
mihinkään muuhun histo­rian
jaksoon. Yhdenmukair
suuksia historian eri vaiheiden
kanssa on tietenkin löydettä­vissä.
: Mutta tämä yhdenmu­kaisuus
rajoittuu ulkonaisiin
ja pinnallisiin piirteisiin histo­riallisissa
ilmiöissä ja tapahtu­missa.
Historian ymmärtämi­seksi,
ottaaksemme^ siitä oppia
ja apua käsittääksemme sen
tulevan suunnan, meidän täy­tyy
välttämättä tunkeutua his­toriallisten
ilmiöiden, pintaa sy­vemmälle
kaikkein olennaisim­paan
ja pyrkiä löytämään vas­taukset
sellaisiin kysymyksiin
kuin: "minkälaiset yhteiskun­nalliset
voimat vaikuttivat ta­pausten
kulkuun? . . , mikä oli
niiden keskinäinen suhde? . . .
minkälainen oli niiden kehitys­aste?"
jne.
Tämän nämä turmion pro­feetat
jättävät tekemättä. Jos
he sen tekisivät, he havaitsisi­vat
ihmikiinnan kulkeneen pit-
^kän matkan viimeisten 50 vuo­den
aikana. He havaitsisivat
imyöskin, että ihmiskunta ön
tarpeeksi voimakas saavutta­maan
paremman maailman
rauhassa, suistumatta ydinase­sodan
kuiluun.
vat pittsburgilaisen Koppers Com­panyn
pääjohtaja Foy ja johtaja
Vans Brandt. Brandt oli aikaisem­min
tilapäisesti myös amerikkalai­nen
Vienti-'ja tuontipankin johtaja.
Samaan aikaan eräs huomattava in­tialainen
tehtailija lähetti Kalkut-tasta
kirjelmän USAhan senaattori
Lauschelle ja edustajahuoneen jä­senelle
Broomsfleldille, joille hän
selitti, ettei Amerikan apu Bokaroa
varten olisi toivottava, koska o l i mu­ka
tarpeetonta rakentaa enää lisää
terästehtaita valtiollisella sektoril­la.
Intialaisilla monopoIisteiHa sen
sijaan olisi kyllä tilaisuus pystyttää
terästehdas yksityisellä sektorilla —
luonnollisesti Bokarolle tarkoitetun
avuntui-vin.
Foyn ja Brandtin valtuuskunta
lyöttäytyi yhteen TlerWoodin, Y h ­dysvaltain
Delhin-lähetystön talous^
avustajan kanssa ja neuvotteli i n ­tensiivisesti
intialaisten merkkihen­kilöiden
kanssa, joiden joukossa o li
mm. silloinen finanssiministeri ja
kongressipuolueen taantumukselli­sen
siiven johtaja Morardji Desat.
Kaikkien näiden keskustelujen tar­koituksena
oli kammeta Bokaro val­tiolliselta
sektorilta ja keinotella se
yksityiselle puolelle. Heidän onnis­tuikin
saavuttaa tosiasiassa eräitä
myönnytyksiä, mm. intialaisten l u ­paus,
että Bokaro jäisi 15 vuodeksi
amerikkalaisten johtoon ja että se
rahoitettaisiin osaksi yksityisellä
pääomalla.
VAHINGOLLISTA VIIVYTTELyÄ
. Mutta tähän aihnerikkalaiset saalis­tajat
eivät olleet lainkaan tyytyväi­siä.
USAn ulkomaanavun johtaja
David Bell teki tiettäväksi, että on
välttämättä suoritettava lisätutki­muksia,
jotka vievät aikaa ehkä vie^
lä kaksi vuotta. Sitä paitsi Boka-doa
varten ei voitaisi myöntää mi­tään
lisäkäyttövaroja, vaan rahoitus
olisi otettava Intialle annettavasta
juoksevasta avusta. Intian yleisen
mielipiteen suuttumuksen ilmaisi
terästeollisuuden ministeri Subra-maniam
lausuessaan parlamentissa,
että USAn täytyy lopultakin päät­tää,
mikä sen aikomus on, sillä muu­ten
Bokaro rakennetaan ilman US­A
n apua.
USA pani pahakseen tämän itse­näisen
hallituksen valtiomiesten
luonnollisen reaktion. Washington
Evening News kirjoitti: " H y v i n ikä­vässä
ja opettavaisessa sävyssä m i ­nisteri
on vaatinut miljardia dolla­ria.
Se merkitsee, että Intian kansa
bdottaa meidän hukuttavan sen täsr
tä lähtien hyvillä töillä. Muutoin he
hylkäävät meidät j a kääntyvät Mos­kovan
puoleen . . " Washingtonin
lopullista vastausta ei tarvinnut
myöskään enää kauan odottaa. Elo-,
kuun 22. päivänä 1963 USAn kon­gressi
päätti poistaa Bokaron suun­nitelman
ulkomaanavustapa lykätä
sitä vähintään vuodella. Tämän jäl­keen
Intian hallitus päätti peruuttaa
anomuksensa ja kieltäytyä amerik­kalaisesta
rahoituksesta.
Amerikkalaisten sabotaashi ai­heutti'
seö, että puolitoista kallista
vuotta oli kulunut hukkaan ja että
nyt o l i tullut mahdottomaksi raken­taa
Bokaron terästehdasta kolman­nen
stiunnitteliikauden sisällä. M i l ­joonan
terä^tonnin vajaus oli välsjtä-
[nätöii,
Tällä välin tehtiin erilaisia valmis­telutöitä.
Rakennusalue paalutettiin
jä virta- j a vesijohtotyöt aloitettiin.
Eräs inUlainen, toiminimi teki kus­tannuslaskelman,
jöhka mukaan Bo-kardU^
rakentamisen välttämättömät
menot nousivat vain puoleen ulko-niaisestä'
laskelmasta joka sisälsi
ai^j^rikkalaisen suunnitelman. Näin
ennen kaikkea sen vuoksi, että eviy
laisi^t nosturityypit samoin kuin 7ö
prosenttia koksiuunien varustuksis­ta
jä 60 prosenttia masuunien osista
voitaisiin valmistaa Intiassa.
NEUVOSTOLIITON YLLÄTTÄVÄ
A P U '
Tämä ei kuitenkaan poistanut In­tialta
välttämättömyyttä löytää
Hankkeen kokonaissuunnittelua ja^
toteuttamista varten toinen osapuo­l
i , jolla olisi tarpeellinen kokemus
ia myös uudenaikaiset teknilliset va­rusteet.
Neu,votteIuja käytiin Itä-vallassa,
Länsi-Saksassa, Englannis­s
a ja'Jaj^anissa. Mutta tämän vuo­den'toukokuun
1; päivänä terästeol-osuuäeri'
ministeri Subramaniam
yllätti parlamentin ilmoittamalla, et­tä
Neuvostoliitto oli Bhilain teräs­tehtaan
rakentamisessa saamiensa
runsaiden kokemustensa nojalla i l ­moittanut
olevansa valmis ottamaan
vastaan Bokaron pystyttämisen.
Neuvostoliiton suuripiirteinen tar-jojus
löi laudalta kaikki kilpailijat.
Kaiklfi kansanedustajat — oikeis­to-
oppositiota lukuunottamatta —-
hyväksyivät ilmoituksen myrskyisin
suosionosoituksin. Uuden suunni­telman
mukaan Bokaro on valmis
tuottamaan vuosina 1967—68 teräs-
Peton^isi^
JACKSQN, Mississijipi. — Lää-ieelllseh
; raumlina^auksen ' J a
mes ChaneyMe, neekerinuorukaC-s^
eyjoki^ yhdessä kahden muiin
kansalaisoikeuksien puolesta
taistelevan valkoisen toverinsa
kanssa murhattiin Mississippissä,
sanoi, ettei hän 25 vuotisen pato­logina
toimintansa aikana ollut
nähnyt niin pahoin pirstottuja
luita.
Lääkäri, joka on newyorkilai-nen
asiantuntija, sanoi, että,oli
mahdotonta . määritellä, oliko
Craney saanut surmansa lyön­neistä
vai luodista.
Ilän kertoi, että Chaneyta o l i
piesty joko ketjuilla tai jollakin
tylsällä esineellä.
Kolmen kadonneen nuorukai­sen
ruumiit löydettiin eräältä
suolta Philadelphian luota Mis-sissippistä.
Chaneyta oli ammut­tu
kolmasti rintaan. Molemmat
valkoiset olivat surmattu yhdellä
luodilla. ^
"~i..> i .
inniniifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinii
mm
^ "Turkkilaisten toiminta on herättänyt varsin ^^t^S^kaita reaktSi0a
j a mm: Neuvostoliittb'on sen 6;iomUu(ut ankarasti veJT^
kinin lahden tapahtumiin,- Epäilemättä asiat -Kyproksessa j a sen .vai­heilla
ovatkin saamassa vakavan käänteen, joka saattaa tuoda mukai;j^|in
mm. perusteellisen muutoksen niihin edellytyksiin ja sitoumuksiin; jotka
Suomi on YK-joukkoihin osallistumisellaan asettanut, v •y:'^i"::^'
Kaiken takana kuvastelee tietysti saaren strateginen merkitys ja
sotilaspoliittinen merkitys sekä. N A T O n kylkeen syntynyt kiusallinen
ja ärsyttävä tulehdus, Kyproksen itsenäisyyden j a itseraääräämis^ifcfeur
den säilyttäminen samoin kuin saaren sisäisen kiistan ratkaiseminen
rauhanomaisella, asiallisella.tavalla näyttää työntyneen yhä eneipmän
iaka-alalle. Pelissä alkaa j o olla 'korkeampia panoksia.
— Päivän Sanomat.
HIRTEHISTÄ
Newyorkilainen sanomalehti~NewYorkTimes kirjoitti Kyproksen'ta­pahtumia
koskettelevassa pääkirjoituksessaan sunnuntaina: "Kaikkipen
tähän sisältyvä tragiikka on erityisen kipeää amerikkalaisille koska .jös
sota syttyyy, molemmat osapuolet ryhtyvät siihen amerikkalaisten heille
antamien aseiden turvin aseiden jotka oli tarkoitettu vahvistamaan
puolustautumista kommunistien mahdollista hyökkäystä vastaan eikä
järjettömään veljeskansojen ja Atlantin liiton kahden jäsenvallan väli­seen
selkkaukseen."
a kausi
"Ehiyykö vapaan maailman nbu
susuhdarme?" kysyy amerikkalainen
U.S. News and VVorldReport äsken
ilmestyneessä numerossaan.. Tämä
kysymys, jatkaa lehti, joka on rious
sut esille suurissa keskuksissa, heit­tää
-vähäistä varjoaan tämän päivän
valoisaan hyvinvointiin. Kukaan ei:
paina paniikin nappulaa. Hyvät ajat
on varmistettu edessäqlevina kuu­kausina,
mutta yhä useammat kan
sainyäliset talour^tieteilijät etsivät
vastausta' kysymykseen, miten on
laita vuQiina 1965, toteaa lehti.
U.S. News and World Reporlin
kannunvjilannassa on luonnillisesti
kysymys kapitalististen maiden suh
danteista. Tosin eräät amerikkiihii-set
.va.sianluntijat Ovat vihjailleet
tä 1.5 miljoonaa tonnia, ja seuraa- '="hd'<"teiile" kestävän yli USA:n
vina vuosina on tuotanto Suunni- P''^-^''''^"^*" v».Uion - ehkäpä yh
teltu laajennettavaksi neljään
miljoonaan tonniin. Huomattava
merkitys Bakorolle on Rantshin
suurtakomolla ja valimolla, jotka
Neuvostoliitto ja Tshekkoslovakia
rakentavat yhteisesti.
Rakennustyön johdon Neuvosto­liitolle
siirtymisen vuoksi Bokarösta
tuli syvälle vaikuttava opetus ja
vertauskuva. Epäluottamus ame­rikkalaisia
kohtaan vahvistui. Hei­dän
menettelynsä osoitti, että Yh-dy.
svallat noudattaa uuskolonialistis­ta
politiikkaa ja että sillä ci ole
minkäänlaista kiinnostusta Intian
teollistamiseen. Se käyttää apuaan
poliittisen painostuksen harjoittami­seen
• j a yksityisen pääoman val­lan
edistämiseen. Bokaro oli myö.s
tappio Intian teollisuus- ja kaup­pakamarin
mahtimiehille, jotka
luulivat voivansa Washingtonissa
olevien hengenheimolaistenstf kans­sa
sabotoida valtiollistamista ja vah­vistaa
yksityistä sektoria.
Bokaro voimisti Intian kansan
itseluottamusta ja osoitti kansan­joukoille,
että lujuus ja riippumat­tomuutta
vastaan tehtyjen hyök­käysten
torjunta tuovat tuloksia —
eivät alentuminen ja amerikkalais-avun
ruikutus. Bokaro oli miljoo­nille
osoitus siitä, että Neuvostolii-
.ton uskollisuuteen ja ystävyyteen
voidaan luottaa, että se tuntee
todellista mielenkiintoa Intian
teollistamiseen ja uudenaikaistami­seen
ja että se on aina paikalla,
kun apu on välttämätöntä eikä tee
avunantoaan riippuvaksi mistään
poliittisista myönnytyksistä. Mutta
Bokaro oli tappio myös Pekingin
dogmatikoille, jotka kuvittelivat
sisukkaasti "Neuvostoliiton antau-tumi.
sesta USAn imperialismin
edessä" eivätkä halua uskoa,. että
.sosialististen maiden antama apu on
isku imperialismia vastaan.
RASKAS I S KU
V V A S H I N G T O M L I J :
Kuinka raskas tämä- isku oli
VVashlngtoniHc, sitä c i osoita pa­remmin
mikään muu kuin Nc\v
York Timesin tämän vuoden tou­kokuun
,^>. päivänä julkaisema pää­kirjoitus.
Siinä sanotaan:
Bokaro on suuri tappio Yhdy.s-valloille
eräällä kylmän sodan on­gelma-
alueella. Terästehdas on
' välttämätön Intian teolliselle ke­hitykselle,
ja viime syksyyn saak­ka
Intialla oli syytä odottaa, että
USA antaa tarvittavan lainan ja
teknillisen avun. Kennedyn halli­tus
ehdotti 512 miljoonan dollarin
asettamista tarkoitukseen kuuden
vuoden ajaksi. Kongressi hylkäsi
kuitenkin ehdotuksen, sillä se ar­veli
USAn avun pidättämisen val­tiolliselta
sektorilta auttavan yk^
siyispääomaa. Yritys tunkea mei­dän
taloudellisia käsityksiämme
suunnitelmaan, johon niitä c i ha­luttu
eikä voitu käyttää, pakotti
Intian kääntymään venäläisten
puoleen välttämättömien varojen
saamiseksi. Intia on tärkein liit­toutumattomista
kansakunnista.
Jokainen tällainen meidän anta­mamme
isku vahvistaa sen uskoa,
että Neuvostoliiton talous on
eteenpäin pyrkivien Aasian ja Af­rikan
maiden teollisen kehityksen
ja korkeamman elintason tärkein
auttaja,"
Harry Sichrovs^y
ideksän kuukautta — . m u t t a maail­man
lehdistössä j a asiantuntijapii­reissä
ei asialle ole omistettu mi­tään
korostetumpaa huomiota. To
sin kukaan ei ole esittänyt, että ka­pitalismi
olisi keksinyt sellaisen
"viisauden kiven", joka olisi poista­nut
suhdannevaihtelut, takaiskut ja
lamat. Mutta j o vuosikaupalla on
itse asiassa eletty sellaisissa tunnel­missa
kuin mitään laman mahdolli-suuksiu
ei olisi enää olemassakaan;
Merkkejä ylituotantokriisitä varsin­kin
Länsi-Euroopassa on olemassa.
Samoin on laita sen vaihtoehtoisen
.seuralaisen, sodan vaaran osalta.
USA.s.sa on toisen maailmansodan
jälkeen ollut neljä voimakasta suh­dannelaskua,
joista viimeisin osui
Kisenhowerin valtakauden loppu­puolella
1980—61. Tätä viimeksi­mainittua
voidaan pitää todellisena
lamakautena USA:n osalta. Tällöin
mm. USA.n terästuotannon kapasi­teetin
käyttö putosi 37 prosenttiin
ja työttömien lukumäärä liikkui 7
miljoonnassa. Kennedyn astuttua
presidentin virkaan alkoi 1961 lal-'
vella noususuhdanne, joka — tosin
katkocriu — on jatkunut tähän asti.
Länsi-Euroopassa USAn lamakaui-dct
eivät aina ole heijastanut välit-tömäsfi
eikä airja yhtä raskaina,
vaikka "suhdanncpainautumat" ovat
olleet tuntuvia.
Palatkaamme jälleen U. S. News
and World Rcportin puntarointiin.
Lehden mukaan kansainväliset asi­antuntijat
pitävät mahdollisena, että
liike-elämä laantuu molemmin puo­lin
.-Mlantia. Aikaisemmin voima­kas
nousukausi Euroopassa merkit­si
amerikkalaisille tavaroille hyviä
markkinoita auttaen torjumaan las­kukautta
Amerikassa. USA vuoros­taan
elvytti nousukautta Euroopas­sa,
kun tämä näytti ehtyvän. Mutta
jos "höyry loppuu" noususuhdan­teella"
sekä täällä (USAissa) että
ulkomailla (Euroopassa)? kysyy
lehti.
Taloustieteilijäin keskuudessa
esiintyy kaksi teoriaa:
1) "Nousukauden väsymisen" teo­ria.
Tämä sopii USA:han ja Cana-daan.
Talouden nousu USA:ssa on
kestänyt 42 kuukautta j a saavutta­nut
jo ennätyksen rauhan aikaisten
nousukausien historiassa. Nousu
näyttää jatkuvan varmasti tämän
vuoden. Multa asiantuntijat ovat
silä miellä, että suhdannekäyrän
nousu on kuitenkin lakannut. Cana-dassa
noususuhdanne on jatkunut
jo neljä vuolta. Taloudellisilla en­nustajilla
alkaa olla pahat aavistuk­set
tulevaisuudesta. Heikot kohdat
pistävät esiin. Puhe tulevasta laskus-la
liike-eläniässä tulee ilmi yksityi­sessä
keskustelussa.
2)' "Ylikuumenneen suhdanteen"
teoria, famä "sopii Eurooppaan. Irti
riistäytynyt' inflaatio uhkaa useim­pia
tärkeimpiä maita. Tämän pysäyt­tämiseksi
luotonantoa on kiristetty,
menoja supistettu* veroja korotettu.
Pelätään, ^ttä kiristäminen menee
liian pitkälle, mikä vain jouduttaa
lamaa. Kasvuvauhti Ranskassa on
jo sammunut. Lisää kiristystoimen-piteitä
on tulossa. On ollut puhetta,
että Ranskan seuraava budjetti on
"Poincaren budjetti"; Presidentti
Poincare vakautti Ranskan "fran­gin
ensimmäisen maailmansodan
jälkeen ultrakonservatiivisella ta­louspolitiikalla.
Italian talouden
laajentaminen on pysähtynyt. L i i k e ­miespiireissä
pelätään uutta taka­iskua,
kun työviikkoja on lyhennet­ty
Itahaii teollisuus on lisännyt
lomautettujen työläisten lukumää­rää:
Myös Englanti on saanut varoi­tuksia,
että suhdannetta on pidettä­vä
yllä, jos aiotaan välttyä häiriöltä
tulevaisuudessa.
Maailman laajuinen lama, jos se
tulee, saattaa olla lievä, sanovat ta­loustieteilijät.
Puristava lama 1930-luvun mal­liin
on ulkopuolella tämän päivän
maailman. Hallitukset tietävät ny­kyisin
enemmän vastatoimenpiteitä:
helppo raha, veroalennukset, kulu­tuksen
lisääminen, kansainvälinen
yhteistyö kaupassa, rahajärjestelyt.
Ensimmäiset merkit laajasta l a ­masta
aiheuttaisivat nopeasti liik­keitä
USA:ssa, Euroopassa.
Lama'(depression) on vastoin'la­kia
USA:ssä. Kongressi on mää­rännyt
tämän työllisyyslaissa 1946.:
Euroopan hallituksilla on samanlai­sia
valtuuksia. Kuinka hyvin nämä
lait toimivat, siitä saadaan todelli­nen
koe 1965.
V Näin amerikkalainen U.S. News
and World report selostaa kapitalis­tisien
silmälasien läpi katsottuna ka­pitalistisen
järjestelmän suhdanne-kuvaa
tällä hetkellä ja ensi vuonna.
Täydennykseksi on syytä mainita,
että U S A : s s a virallisessa kielenkäy­tössä
lamakautta, riippumatta siitä,
miten pitkäaikainen ja syvä se on,
nimitetään "takaiskuksi" ("reces-sion",
sillä pelkkä sana "lama" (de­pression)
tuo mieleen kauhistutta­van
muiston 1930-luvusta ja, kuten
eräs amerikkalainen pankkimies on
sanonut, "nostattaa -hiukset pys­tyyn".
— L I B R A.
PÄIVÄN PAKINA
MÄINOSBUSINESS
lori, Leonardo da.
• Tlzianin ja muiden nerojen taiteessa
ihminen esitettiin ilmeikkäänä, luon-
• teen 'omaayanä yksilönä, sellaisena
kuin hän o l i . todellisuudessa. Tämä
Eräs läntisen maailman ilmiö joka molttelu Jonka tarkoituksena on saa- e i : kieltänyt filosofista mielikuvaa
on ollut suuren huomion, kommeni-^ da "mommy" tai "daddy" ostamaan "ihmisestä yleensä" (e.sim. yhleis-tien
ja arypstelun kohteena on 11- tietyntyyppisiä maisslhiutalelta tai kunnan jaseirenä. sosiaalisena olen-moitusala,
erikoisestlkln "suuri 11- virvoitusjuomia. Tämä el ole todel- tona) vaan pikemminkin koliotti sen
moitusbusiness!^ josta esimerkkinä lisuudessa muuta kuin _muunnelmao.soittamaan ihmisen elämän ylimpä-ovat
"Madison Avenue" New YorkLs- kiristyksestä massamittakaavassa. nä muotona maailmassa.
3a j a "Grey Flannel Suit 'Set", "yh- Kaupallinen "taide"- joka ilmenev; Nyt näyttää siltä kuin kaupallinen
denmukalsuuskultin" ylimmäiset pa- sanomalehdissä, aikakauslehdissä. Ja. taide yrittäisi tuoda takai.sin keski-pit
seka "pysyminen Jonesien tns-ol-. televisiossa ei näy kunnioittavan i h - aikaisen mielikuvan ihmisestä; Icm-la".
mistä. Henkilöt jotka esiintyvät te- peän, ristiriidattoman olennon, aina
Olisi väärin lukea kalkki ilmoitte- levislomainoksessa tai moniväriseivsä valkoihoisen, hoikan, hyvinhoidetun,
lu samaan luokkaan. Ilmoittelun ilmoituksessa Jossakin kiiltävässä a i - ilman silmiinpistäviä ruumiillisia
"tiedonantopuoirv on välttämätön kakauslehdessä. eivät muistuta todel- piirteitä, ja ilman, taivas varjelkoon,
yhteiskunnalle. On helppoa kuvitella, lisiä ihmisiä. Seuraava vertailu saat- minkäänlaisia vihjeitä siitä että k y -
kulnka valkeata'olisi Ilman sitä löy- taa tuntua hieman villiltä, mutta a i - symykscE.sä on ajatteleva inhimilli-tää
monia tavaroita ja palveluksia leklrjoittaneen mielestä nykyaikaisel- nen olento. Toisin.sanoen piirteettö-jotka
ovat välttämättömiä nauttiak- la kaupallisella taiteella Ja. kesklai- män, epätodellisen ihmisen. Jonka
scmme elämästä. Mikä on vastenmle- kaisella eurooppalaisilla taiteella on elämä on määritelty virvoitusjuo-llstä.
jopa inholttavuuteen asti, on tiettyjä yhtäläisyyksiä. mlen avulla jotka pitävät hänet sy-ilmolttclu
joka esitetään dramatisoi- Ehkä olette havainneet, että ihmi- dämeltään nuorena, oikealla pesuai-dus.
sa muodossa ja antaen ymmärtää, set keskiaikaisissa maalauksissa ja veis- nelaaduilla jotka pitävät hänen kä­että
määrätyn tuotteen käyttö aut- tokslssa on esitetty latteina ylelstyk- tensä pehmelnä, pesukoneensa tuk-taä
henkilökohtaisten j a yhteiskun- sinä — käsin, Jaloin, päin. silmin jne. kcentumattomana. naapurit musta-nalllsten
pulmakysymysten ratkal- varustettuina henkilöinä, mutta i l - sukkalslna ja aviomiehen uskollisena,
sussa Ja ehkäpä nostaa vielä käyt- man minkäänlaista ilmettä Ja hen-- Näinä ihmiset harjaavat hampaansa
läjäänsä muutamia portaita yleni- kllölllsta luonnetta. Renessanssin suo- raidallisella tai pilkullisella hämmas-mäksl
yhteiskunnassa. Tähän ryh- rlttl läpimurron tähän keskiaikaisen tahnalla jonka he levittävät sähköllä
mään' kuuluu lapsiin kohdistettu 11- taidemuodon vankilaan, Mlchelange- käyylile hammasharjoilleeii, he pitä­vät
yllä elinvoimaisuuttaan j a suku­puolista
viehästysvoimaansa käyttä­mällä
oikean tyyppistä hiusvoidetta
tai shampoota. Esimerkkejä löytyisi
loppumattomiin minkälaisiin nauret­tavuuksiin
korkeapaineinen ilmoitus­kampanja
saattaa mennä. Ja mitä
kbrkeapaineisempaa, sitä nauretta­vampaa
se on.
Kun seuraavan kerran näette tele-'
visiomamoksen, joka dramatisoi jon­kun
kylpysaippuan, pesuaineen, sa­vukkeen"
tms. ihmeitä, yrittäkää k u ­vitella
it^scanne mainoLscn esittämäs­sä
kuvassa. Jos ette sovi kuvaan, jos
ette tunne olevanne oikealla paikal­lanne
ajamassa $10,000 urheiluautoa
ja poltlelema.s.sa "Slayer"-^savukkeita,
alkaa olko huolissanne. Olette nor­maali,
terve henkilö. '
Tämä "suuren tyylin" ilmoittelu ci
ainoastaan mädätä taidetta, se näyt­tää
myöskin kieltävän tietyt perusta­vaa
laatua olevat tieteelliset väittä­mät.
Mielenkiintoisena esimerkkinä
lasta on ruostumattomien parranajo-koneenterlen
mainostamiseksi käyty
ilmoituskampanja. Terät tulivait
markkinoille muutamia yuosia sitten.
Eräs suuremmista terien tuottajista
väittää ilmoituksissaan että yksi terä:
riittää antamaan 15 parturille tai 15
Jääkiekon ; pelaajalle hyvän parran­ajon
ja sileän leuan. Tämän todista­miseksi
meille näytetään 15 onnellisr
ta, hyvin ajettua naamataulua. Täs­tä
voidaan vetää se johtopäätös että
terä on hyvä vähintään 15 kunnolli­seen
parranajoon. No niin — kailcki
tiedämme että näissä ruostumatto­missa
terissä on jokaisessa kaksi te­rää.
Siis — kuinka 15 parranajoa?
Miksi ei 14 tai 16? Onko terän toi­nen
syrjä tylsempi kuhi toinen? -
Rajoittamattoman ilmoittelun puo­lustajat
""ovat kerkeitä väittämään
että moni seikka mistä nautimme
tulee meille ilmaiseksi, kiitos ilmoit­tajien.
Älkäähän nyt! Ilmaiseksi?
Pieni kuluttaJaparka maksaa siitä
tavalla tai toisella. Esimerkiksi, hy­vät
naiset, ties.lttekö että kösmeet-"^
tisten aineiden tuottajat kuluttavat
enemmän, rahaa ilmoitteluun kuin
tuotteidensa, vahnistamiseen.
Pieni mies joutuu maksamaan las­kun
Ilmoittelusta kuten kaikesta
muustakin. Suurimman osan tästä
laskusta muodostavat tämän sosiaa­lisen
toimlririan vähemmän yälttä-mättömät^
puolet. Mutta; eräästä
seikasta voisin lyödä vetoa. HäntÄ
ei vedetä nenästä sen avulla.