Vapaus, January 26, 1961

              1'
Uv..
Sivu 2 Torstaina, tammik. 26 p. — Thursday, Jan.- 26, 1961
V A P A U S
(UBEBTD — Xndependeat Lftbor
Oisan ot Finnish' Canadians. Es-tebUdiea
Nov. 6^ 1917. Authorized
u seoond daiis mall by che Post
Office 1 Department. Ottawa. Pub-
Udhed V thrice weekly: Tuesdaya,
niundays and Saturdays by Vapaus
PuMlBhTng Ck>mpany Ltd., at 100-102
Ebn St W., Sudbury, Ont., CanadA;
Telephone»: Bus.<)fflöe 06;
Edltorlal Office 0 3 . 4 - 4 ^ . Manasi
S. Suksi, mtor W. laatnvl. Ma
addresa: Bojt 99, Sudbör3&'i
Advert^ising rates .ipSSl
TnM38latIon firee of
Canadassa: 1 vlci BSA 6.kk.
3kk.3.SQ
Yhdysralla]^: 1 vk.' 9i)0 Q tit 4iQ
(Suoltaessa: t iric. » i » 6 kk. SiS
' i - ' - ' - v r ' . ' ' ' i i : ii^'..i''-ifiiiM^iii;:rM-Lapselle
hirttotuomia! . ,
Viime viikolla tuomittiin tääUä Sudburyssai 14-yuoliäs
lapsi hirtettäväksi! Tuomion langettanut tuomMi-r- ja
neliä ei^ilmeisestikään ollut lain puitteissa muuta mahdolH-suutta^^^
i— suositteli kuitenkin samalla, että oikeusministeri
arn)aht£)isi-pojan, ts. että tuomio muutettaisiin elinkautiseksi
v^liyiarangaistukseksi. Melkoisella varmuudella v o i d e ­kin
p|ettaa, että tätä poikaa ei hirtetäsillit CänadaSsa ei
todellakaan enää hirtetä lapsia, kuten eräs vaikutusvaltai­nen
päivälehti asioista kirjoitti.
• Selvää tietenkin on, että jjhteiskimnan tulee suojata jäse>
nensä myös väärään kasvaneita tai -kasvatettuja lapsirikol-li^
iä yastjian. Mutta kuolemantuomion, langettaminen lapr
seUe on jotakin niin raakaa, älytöntä ja tuomittavaa, että sitä
onmiltei mahdoton sanoin kuvata. Joitakin muita.— ja pa­rempia
keinoja on käytettävä lapslrikollisuuden estämisyri-tyksissä
kuin hirttolavaa.
Tosiasiassa tämä lapselle langetettu hirttotuomio osoittaa
kerran uudelleen kuinka tarpeellista on kuolemantuomioiden
pois pyyhkiminen lakikirjoista. Tällaista skandaalia r-r ja
ensiluokkainen kansainvälinen skandaali on se kun lapselle,
annetaan hirtto: uomio V - ei pääsisi lainkaan tulemaan jos
kuolemantuomiot poistettaisiin kokonaan lakikirjoista.
Myönteinen puhe
Presidentti John Kennedyn virkaanastujaispuhe on saa­nut
a n s a i t u s t i ääroltömän suurta huomiota kaikkialla masdl-massa.
Yhdysvaltain "presidenttien virkaanastujaispuheet ovat
tavallisesti olleet enemmän tai vähemmän puhetaidoHisia
näytteitä, millä ei käytäntöön kajoten rikota juhlatunnelmaa.
Poikkeuksen ovat aikaisemmin tehneet Lincoln ja Franklin
D, Roosevelt — joiden seuraan presidentti Kennedy nousi
perjantaina verrattain lyhyellä, mutta silti nykypäivän tär-
. keimpiä ongelmia melko myönteisesti kosketelleella puheel­laan.
Erikoishuomio kiintyy siihen, että niin Yhdysvaltain liit-^
tolaismaat, kuin niiden ulkopuolellakin olevat valtiot, ovat
suhtautuneet hyvin paljon samanlaisella tavalla presidentti
^ Keonedyn puheeseen: Neovat tervehtineet sitä "parempaan
tähtäävänä lupauksena" ~ mutta samalla pysähtyneet siihen
ikäänkuin sanoakseen, <^ että jälestäpäin nähdään minkälaisia
tekoja seuraa'puhetta. Tuomitsematta Eisenhpwerin ohjel­maa
seUaisenaanv-Lontoosta, Pariisista ja muista liittolaisi
rtuusta tervehdittiin Kennedyn myönteisiä lausuntoja aseista-.
rMsum^sysjrmiyksestä ja e nykyhetken tärkeim­mistä
Icy^qriny^jsistä.
'Suuren huoniion kohteeksi kapitalistimaiden pääkaupun­geissa
joutui presidentti Kennedyn lausimto, että "molempien
puolien (idän- ja lännen V) tulisi aloittaa uudelleen pon^
nistelunsa rauhan hyVäksi ennenkuin mustat hävityksei^ voi­mat
syöksevät ihmiskunnan joko tarkoituksellisesti tai va­hingossa
hävitykseen."
Kuvaavaa myöa on, että tämän merkittävän lausuntonsa
yhteydj^ presidentti esitti yhteistoimintaperiaatteen yhden
tärkeunmän tekijän selostaessaan, jotta sen sijaan että uuras-tammfe^
meitähajoittavien ongelmien parissai kumniankin
puolen<pitäisi etsiä "meitä yhdistäviä ongeliriia*'.
kirjoittaessaan presidentti Kennedyn perjantaisesta^ v^^
kaanastujaispuheesta,torontolainen suuri sanomalehti, Globe
andlMail sanoi toimituspalstallaan: "Niin rohkaiseva kuin
' häjien puheensa olikin, se oli sittenkin vain puhe. Kennedyn
hallituksen koetinkivenä on jokapäiväinen toiminta. On vain
toivottavaa, että ne toimenpiteet täyttävät virkaanastujais^
piiheen toiveitten kirjaimen ja hengen; jos min tapahtuu, sil"
löiii on todella alkanut uusi ajanjakso Yhdysvalloille jamaa-ilmalle.*'
Ja Toronto Daily Star lausui lauantaina johtavan toimi-tuskirjoituksensa
yhteenvedoksi:
"Häh (pres. Kennedy) ei ole suurpuhuja . . . Mutta hän
ori vakuuttava henkilö.. Kylmän mutta silti rehellinen, vakaa,
mutta silti itseluottava, hän inspiroi luottamusta. Olkoon
hän se suuri johtaja mitä länsi ja koko maailma niin suuresti
(desperately) tarvitsee."
, Montreal Daily Star lausui:
". . . Presidentin sanoissa oli itseluottamusta. Jos toisilla
on suuria toiveita maailman tilanteen pikaisesta ja pysyvästä
paranemisesta, hänen omat toiveensa ovat vaatimattomam­pia.
Hänen tavoitteensa, presidentti selitti, eivät voine toteu­tua
planeetallamme meidän sukupolvemme aikana^ mutta
'aloittakaamme'. Nämä ovat yksinkertaiset, suorasukaiset ja
muistettavat sanat."
. Samantapaisia lausuntoja voisimme lainata; maailman
lehdistöstä paljon. Eräät hiistä kitnriittävät; huomiota siihen,
. cfttä^oisin kuin. Eisenhöwerin aikana (jol^o"^ presidentti oli
golfia pelaamassa ja jätti tärkeitten^ongelnii^ratkaisim pie-.
nelir mut ta vaikutusvaltaiselle hallitsevalle ryhmälle) presi­dentti
Kennedy tulee määrittelemään oman ohjelmaiisa. Tä­täkin
seikkaa on lämpimästi tervehditty Yhdysvaltain liitto­laismaissa,
joskin eräissä tapauksissa ilmeneer ehkä pelkoa
siitä, että kellon heiluri voi näiltä tiimoilta mennä toiseen
äärimmäisyyteen.
Sosialistisen maailmanosan lehdet ja puhemiehet ovat
suhtautimeet erittäin myönteisellä tavalla presidentti Ken­nedyn
virkaanastujaispuheen siihen kohtaan, missä hän i l ­maisee
hieman toisin sanakääntein kannatuksensa rauhalli­sen
riiinakkaiselon'^ periaatteelle. Neuvostoliitto )iaUitus on
tervehtinyt lämpimästi hänen puheensa tätä kohtaa ja pi^Q-lest^
än selittänyt, että aloittakaamme tosimielessä ratkomaan
kaösairivälisiä ongelmia jotka uhkaavat koko ihmiskuntaa
tuhoUä; Saksan Demokraattisen Tasavallan hallitus on suh­tautunut
samalla tavalla tähän kysymykseen erikoisesti ker­rostaen,
että presidentti Kennedyn tulisi tarttua epäröimättä
pääministeri Hrushtshejrin tarjomaan ystävän käteen. .
/ Kaikki tämä antaa tietysti hyvän alkulähdön presidentti
Keönedyn virkauralle. Tuhansien muiden cariadalaisten
kalissa meidän lehtemme lukeutuu nlihhi, jotka käsittävät,
^-efta^jpairhaalla tahdollakaan ei nykyhetken suuria kansam-väU^
iä ongelmia, voida kädenkäänteessä ratkaista — simä tar-
, Vlt^aA iaikaä, kärsivällisyyttä ja hyvää tahtoa, sekä puolelta
Maatalous kehittyy jo nykyisellään
nopeammin kuin milloinkaan;
jää silti jälkeen teollisuudesta
Moskoya. —-Neuvostoliiton
Konu^nnistisen puoioeen ke^kus:
komitean täysistiuitbj-joha p i d ^ -
tiin Moskovassa! tammik. 10—18
ptOi, päätti rkorottaa lähivuosien
viljan hankintoja NLcssa 69 milj*
.tonniin'vuodessa, lihan hantdnto^
ja 1& mUj. tonniin ja maidon 50
milj, tonniin. Täysistunto totesi
naiden viljan-, lihan- j a maidon-hanldntojen
olevan täysin reaa­listen
qiahdoUisaiiksien rajoissal
Neuvostollifam konunnnistisen
puolueen fcesknskomitean täysis­tunto
käsitteU jokateen viiden­toista
liittotasavallan valtiollisten
ja puoluejäijestöjen johtajien
esitelmät tasavaltojen maanvilje-lys-
V ja kaijataloustnotteiden val-
Eäistusta ja valtiolle myyntiä kos­kevista
valtion saonnitelmista, so­sialististen
sitoumusten toteutta­misesta
V. 1960 sekä toimenpitein
tä maatalouden jatkuviisi kehit-tämisefcsL
Päätöslauselmassa mainitaan
neuvostokansan kommunistisen
puolueen johdolla toteuttavan
menestyksellisjesti kommunismin
rakentamisen ohjelmaa. Sosialis-
° tinen teollisuus kehittyy nopeaa
vauhtia. Seitsenvuotiskauden kah­den
ensimmäisen vuoden aika­na
lisääntyi teollisuustuotannon
volyymi 22,1 pros, seitsenvnotls-suunnitelman
edellyttämän 17
pros. asemesta. Teollisuustuottei­ta
on "valmistetta 11,5 miljardin
ruplan edestä enemmän kuin mi­tä
seitsenvuotissnunnitelman ta­voitteet
edellyttivät. .
Täysistunto pani merkille sen
seikan, että menestyksellisimmin
toteutetaan tavoitteet sellaisilla
kansantaloudellisilla • aloilla kuin
rautateollisuus, öljy- ja kemiallinen
teollisuus konerakennus- ja; ra^
kennusteollisuus. Tiede ja tekniik­ka
ovat päässeet uusiin huomatta­viin
saavutuksiin avaruuden tutki­misessa,
• rakettien > rakentamisessa.
radioelektroniikassa, kemiassa, ato­mienergian
rauhanomaisessa käy­tössä
ja monilla muilla.aloilla, rv:
Päätöslauselmassa todetaan vä­estön
hyvinvoinnin jatkuvasti
kaivavan. VUmcf vuonna siirtyi­vät
koko maassa k a iW työläiset
ja toimenhaltijat. 7- ja 6-tuntiseen
työpäivään. Toteattamisvaiheessa
on laki ^öläisten ja toimenhalti­joiden
hyväkä koituvista vero­huojennuksista.
Kaupungeissa ja tehdasyhdys-kunnissa
rakennettiio^seitsenvuotis-kauden
alusta lähtien 4,600,000
asuntoa ja maaseudulla y l i 1,400,000
omakotitaloa. Varannot palkkaku-luihin
ja tavaranvaihdon volyymi
lisääntyvät nopeammin kuin selt-senvuotissuunnitelma
alunperin
edellytti. Tavaroiden vähittäis­myynti
on lisääntynyt 19,6 pros.
suunnitelman edellyttämän 15,4
pros. asemesta.
Vuoden 1953 syyskuussa pide­tyn
NKPn keskuskomitean täys-isitnnnon
jälkeisenä seitsemänä
ViM>nna on viljan tuotanto lisään­tynyt
yU 49,2 milj. tonniUa ja
valtion viljanhanklnnat lähes
16,4 milj. tonnilla.. Vuonna 1960
tuotettiin, viljaa noin 133 milj.
tonnia valtion hankintojen olles­sa
noin 47 milj. tonnia (vuonna
1953 tuotettUn vUjaa noin 82,5
- ^ U - to. valtion hankintojen ol­lessa
31 milj. tonnia).
Uudismaiden raivaamisella o li
ratkaiseva osuus kamppailussa
viljan tuotannon ja valtion v i l -
janhankintojen lisäämiseksi, sa­notaan
päätöslauselmassa.
Lihan tuotanto on 7 vuodessa
lisääntynyt 1,5 kertaiseksi ja l i -
: han hankinnat yli 2-kertaisiksi.
Kun vuonna 1953 tuotettiin lihaa
5,822,000 tonnia (teuraspainoa) ja
valtion lihanhankinnat olivat 3,600,-
000 tonnia (elävää painoa) niin
vuonna 1960 vastaavat luvut olivat
3,725,000 tonnia ja 7,900,000 ton-nia.
•:
Viime vuonna tuotettiin maitoa
61,538,000 tonnia valtion hankinto^
jen ollessa 26 300,000 tonnia (vuoi;i-iia
1953 olivat vastaavat luvut 36,-
475,000 tonnia j a 10,600,000 tonnia.
Näin ollen on maidon tuotanto'
seitsemän vuoden aikana lisäänty­nyt
1,7-kertaiseksi ja maidon han­kinnat
lähes 2,5-kertaisiksi.
NKPn keskuskomitean täysis­tunto
korosti, ettei maatalouden
kehityksen vauhti ole maassa kos­kaan
ollut /htä kiivas kuin.seit­semänä
viime, vuonna.
Vähittäiskaupassa myytiin vii­me
vuonna lihaa ja lihatuotteita
13 pros. enemmän kuin vuonna
1959, maitoa, voita ja muita mei­jerituotteita
sekä munia 8 pros.,
sokeria 13 pros. ja vihanneksia 8
pros. enemmän kuin vuonna 1959.
NKPn keskuskomitean täyds.-„^iiä maatalous pääsisi riippumat-tunnon
mielestä ei maataloustuotr-.^: [ ' « ^ « . ö t t j i..«.*..A«^«r..jo#- ^4*»
teiden, etenkään karjataloustuotr
teiden; saavutettu tuotanntotas^
ja tuotannnon kehityksen vau|iti
ole riittävä.
. Täysistunto piti välttämättömänä,
että käsiteltäessä kysymystä karja-taloustuotteiden
tarpeiden tyydyt^
tämisestä otettaisiin huomioon vii­me
vuosien aikana tapahtuneet tär­keät
muutokset. Viiden vuoden ai­kana
(1956—1960) on Neuvostolii­ton
asukasIuku^Jisääntynyt^ 18 mii-:
Joonalla (kaupungeissa oli väestön
lisäys yli 17 miljoonaa). Saman
Eräät johtava thenkilöt ovat teh­neet
väärän johtopäätöksen uudis­maiden
raivaamisessa saavutetuista
tuloksista ja viljan tuotannon nou­susta
maan itäalueilla Ja ovat lai­minlyöneet
~ huolehtimisen viljata-louden
kehittämisestä tasavallois-saai\
ja alu'eillaan.
Nykyisin maataloudessa^ Ilme­nevien
puutteiden arvostelu ta­pahtuu
aivan toisessa tilanteessa
kuin mikä vallitsi vuonna 1953.
^Slllohi ilmeni vakavaa jälkeen­jääneisyyttä
kaiUlla^inaatalouden
aloilla. ~ Nyt epäkohtia arvostel­laan
sosialistisen talouden myrs­kyisän
nousun oloissa, jolloin.kai­killa!
kansantalouden aloilla on
suuria saavutuksia. :
Maatalous ei vielä kehity yhtä
nopeasti ^kuln teollisuus vaan jää
jälkeen.maan teollisuuden eteen-päinmenosta
ja kysynnän kasvus­ta.
Tavoitteena taas on saada
maatalouden tuotanto kulkemaan v
aina kysynnän edellä.
Kokouksessa korostettiin eöel-leen,
että maatalouden .kehittämi­sen
tulee aina oUa puolueen huo­mion
kohteena. Maatalouden vakaa
nousu on kommunistisen yhteis­kunnan
rakentamisen ensiarvoisen
tärkeä; edellytys.,Se on todella ko­ko
kansan asia.
Tällä hetkellä teollisuus on niin
voimakasta, että sen jatkuvaa ke­la
lystä j a maanpuolustuksen lu-jittumista
vahingoittamatta voidaan
uioittaa runsaammin varoja väes­tön
hyvinvoinnin jatkuvaan kohot­tamiseen.
Nyt on mahdollisuus merkittä­vällä
tavalla lisätä pääomasljol-luksia
siitä, mitä maatalouden ja
sitä palvelevien teollisuusalojen
kehittämiseen varattiin seitsen-vuotissuunnitelmassa.
Irrolttaes-:^
saan lisävaroja maatalouden ke-
^ hitlämiseen puolue asettaa tavoit­teeksi
sellaisten olojen luomisen.
ajan kuluessa lisääntyivät väestön. i?;^tehtävänä. on ryhtyminen laajol-tulot
(palkkojen vkorotusten, vero^piiini toimenpiteisiin kivennälslan-huojennusten,
eläkkeiden korotus­ten
ansiosta) 24,2 miljardilla rup­lalla
vuodessa uudessa rahassa las­kettuna.
Samoin ovat maatalousvä­estön
rahatulot lisääntyneet.
Tulojen kasvu on johtanut huo­mattavaan
elintarvikkeiden kysyn­nän
nousuun, ennen kaikkea lihan,
maidon ja voin. Tämä on saanut
eräät johtohenkilöt ilmeisesti kat­somaan,
että huippu on jo saavutet­tu,
ja joidenkin työntekijöiden
kohdalla saavutuksilla on ollut jopa
rappeuttava vaikutus. Tästä syystä
on eräissä tasavalloissa, aluepiireis­sä
j a joilläkm alueilla viime aikoi­na
luovuttu ponnistelemasta maata­loustuotannon
jatkuvan kohottami­sen
puolesta.
Wadsworthm oma käsitys-
KL TARKOITTAA TOTTA
ASEISTARIISUMISESTA
tomaksi luonnonoikuista, että se
-sääsuhteista huolimatta volsr taa-
: ta kansan taipeiden täydellisen
tyydyttämisen edellyttämän tuo-
. tannon.
r Varmana keinona sadon varmista-aniseen
on mm. kasteluverkon ra-
~^entarainen. - Keinokastelun avulla
saadaan miljoonia hehtaareja pel­toalaa
Keski-Aasiasta, Venäjän SF-NTn,
eteläosista, Volgan alueelta,
iUkrainan eteläosista ja Takakauk-rasian
tasavalloista.
Tärkei|npänä ajankohtaisena
New YoriL — New York T i ­mesin
Y K n kirjeenvaihtaja ker­too,
että Yhdli^ynelden: kansa­kuntien
järjestössä oleva U S AB
edustaja James Wadsworth , on
toNipaUduuisa YKssa jättäessään
sanonut olevansa varma siitä, et^
tä Neuvostoliiton tarkoituksena
on todeUa noudattaa jokaista sol­mimaansa
aseistariisuntasopimus­ta.
V
Wadsworth jatkoi olevansa sitä
mieltä, että Venäjän halUtus nou­dattaa
tietoisesti jokaista ydinase­kokeiden
lopettamista tai i a a j ^ -
paa aseistariisuntaa koskevaa sopi-
<^musta, jonka se solmii.
Hän lisäsi, että ei ole olemassa
minkäänlaisia todisteita siitä, että
Neuvostoliitto suorittaisi salaisia
ydinaseiden räjäytyskokeita.
Wadsworth kieltäytyi vastaamas­ta
mitään kysymykseen, onko hän
sitä mieltä, että Kiinan kansanta­savalta
on kutsuttava tulevaisuu­dessa
mukaan aseistariisuntaneu-votteluihin.
/
Lehden kirjeenvaihtaja huoma­uttaa
USAn korkeassa asemassa
olevien -virkamiesten kuitenkin
lausuneen, että aseistariisunta' ei
ole mahdollinen ilman' Kiinan
osanottoa. - a
että toiselta. Samalla kertaa on
kuitenkin syytä korostaa, että
kpko ihmiskunnan katseet koh­distuvat
vieläkin Washingto-niin
nimenomaan simä mieles­sä,
että teot ovat puheita tär­keimpiä
— JJEI Washingtonin
teot ovat viimevubsina olleet
pahasti ristiriidassa korkeasti
helähtäneiden puheiden suh­teen
vapaudesta, demokratiasta
ja rauhasta. •
mmm
Ikeii uudessa talossa
"vain" 14 makuuhuonetta
Gettysburg, Penn. — Dwight ja
Mamie Eisenhower ovat siirtyneet
uuteen, tai paremminkin sanoen
uudistettuun kotiinsa farmillaan
Gettysburghissa. —
Eisenhower osti farmin v. 1950,
jolloin aloitettiin 100 vuotta van­han
tiili- ja kivitalon uudistami­nen:
Talossa on 14 makuuhuonet­ta
ja, 8 kylpyhuonetta.
Talon uudistaminen suoritettiin
loppuun V. 1955 tullen se maksa­maan
arviolta $150,000.
Eisenhower pääsi uuteen kotiin­sa
lauantaina — ensimmäistä ker­taa
pitkästä aikaa i l ^ an salapoliisi­na
poliisisaattuetta.
Hän tarkasti viikonvaihteessa
farmilla olevaa kat-jaa ja lähti sit­ten
Ihinustamaan Albanyyn.
noitteiden tuotannon lisäämiseksi
ja maatalouskoneiden tuotannon
kiihdyttämiseksi.
Kokous korostaa painokkaasti, et­tä
tämän hetken päätehtävänä on
käyttää tarkoin kaikkia mahdolli­suuksia
viljan, teoUisuuskasvien,
perunan, vihannesten, lihan, mai­don
ja mtTiden tuotteiden jyrkkään
kohottamiseen jo-tämän vuoden ai­kana
ja lähivuosina.
Puolueen j a valtion eri elinten
sekä eri järjestöjen on välttämättä
tehostettava maatalouden johtoa,
voimistettava tällä alalla organisa­torista
ja poliittista työtä, keskitet­tävä
huomio koUektiivi- ja valtion­tilojen
talouden jatkuvaan organi­satoriseen
lujittamiseen, ammatti­taitoisen
työvoiman valintaan ja
kouluttamiseen, kaiken yhteiskun­nallisen
talouden kehittämiseen ja
maatalousväestön''hyvinvoinnin ko­hottamiseen.
Kokous toteaa, että maatalousmi­nisteriön
ja))) s ^ paikallisten elin­ten
toimmta ja nykyinen organi­saatio
kaipaavat päättäväistä uudel­leenjärjestelyä.
Niiden on keski­tettävä
toimintansa tieteellisten tut­kimuslaitosten
työn kaikinpuoliseen'
tehostamiseen, tieteen saavutusten
ja parhaiden kokemusten yleiseen;
soveltamiseen ja tunnetuksitekemi­seen
sekä pätevän ammattivära'
kouluttamiseen.
Ministeriön päätehtäviä on myös
kylvösiemenen jalostuksen tehos­taminen.
Ministeriön tukena ovat koetilat
Tärkeätä on myös tehostaa agrono­mien
ja karjakkojen osuutta maa­taloudessa.
Täysistunto pitää- tarkoituksen­mukaisena
sellaisen yhtymän pe­rustamista,
joka varustaisi maata­louden
koneilla ja koneiden vara­osilla,
keinolannoitteilla ja muilla
välttämättömUlä tarvikkeilla, sekä
huolehtisi maatalo:uskoneiden käy­tön,
ja korjaustöiden järjestelystä
kollektiivi- ja valtiontiloilla. Tämän
yhtymän tulisi toimia välittäjänä
teollisuuden sekä kollektiivi- ja val-
UontUojen välillä.
Täysistunto totesi voimassaolevan
maataloustuotteiden valtion hankin­tajärjestelmän
kaipaavan myös uu­distusta
ja perusteellista\;parannus-ta;
Tässä mielessä katsottiin välttä­mättömäksi
perustaa valtion hän-kintakomitea,
joka suorittaisi kaikr
ki maataloustuotteiden hankinnat.
Täysistunnon päätöslauselmassa
tähdennetään toveri N. S; Hrush­tshovin
NKPn keskuskomitean pu­hemiehistölle
lähettämän tärkeim­piä
maatalouskysymyksiä koskevan
muistion sekä hänen keskuskomi
tean tässä täysistunnossa pitämän­sä
puheen sisältämien teesien po­liittista
ja kansantaloudellista mer­kitystä.
/
Täysistunto hyväksyi Hrushtshe-vin
muistion ja puheen sisältämis-sä
teeseissä selostetut toimenpiteet,
jotka hahmottelevat maatalouden
jatkuvan kehityksen tärkeimmät
suuntaviivat ja konkreettiset teh­tävät,
joiden tarkoituksena on kan­san
hyvinvoinnin parantaminen.
Täysistunnon päätöslauselmassa
todetaan, että eräs tärkeimpiä te­kijöitä
viijatalouden kehittämises­sä
on maissm tuotannon lisäämi-nne.
(Maissipeltojen laajentaminen
antaa mahdollisuuden saada yli
164 milj. tonnia lisää maissin sie­mentä).
Tavoitteeksi on asetettu satoi­suuden
kohottaminenpa uusien k y l -
vömaiden raivaaminen uudismailla
sekä kylvöalueiden laajentaminen
• (Jatkuu 4:llä sivulla)
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
'.<Lfc<ULtllgÄtLg.9-g.tt.g.B.W.g M J 9.9.9
otto Heinänen,' T ^ n t o , 6nt,
täytti tammikuun 17 po.' 60 viiotta^
Saädra Knoshito, ^liltefishista,
täyttää, torstaina, t k . ^ ^äii^ä, 72
vuotta. - ..»c .
Yhdymme sukulaisten ja ystävien
onnentoivotul^iin!
saatavan Alfhurin
Poxt^^urfttam - - ^ ' i ^ ^
rä gramttfönilevyjä .ön saatavana
täällä olevasta • IntMinational Co-operative
Stroresm rnjrymälästä toi­selta
lattialta (sisään^ytävä sivu­ovesta).
Ovi on avoinna iltasin ja
sunnuntaisin.
Myytävänä on myöskin gramofo-nilevyjen
koteloita,, neuloja ja
kansanlaulukirjQja. /Niinikään on
saatavana: Guy Cfarawanin johdolla
esitettyjä .ohjelmia oppilaille.
SuomalaisUle kiinnostavaa ovat
levytetyt; suomalaisen sopraanolau-laja
Su-kka Rikan esittämät ja Kar­jalan
Kansallisen kiiörott 'Kante­leen"
Johtajansa T. Levkinin esittä­mät;
laulut/ — E. Nordström.
•a- : Paljon työttömiä
isia
ilman vakuiifusta
. Toronto.—: Tavampikalsessa maa-_
i^antaisessa rekisterihuudossa oli ra­kennustyöläisten'^
uiiibia avara haali ; :v
taas täynnä työhön pyrkiviä työttö—- >T'
miä. Paljon on tietenkin vielä niiT:;, ,; .
tä, jotka pitävät työnhakua tähän t ' < r .
vuoden aikaan - mahdottomuiUteiMii ^
eivätkä niinmuodoin vaivaudu työn '
hakuunl^aan. Tyhjän saa pyytämät-..,m;//
täkin, kuului: miesten keskuudesta. ;-
Monella rakennustyöläisellä on me-..<.. i , , /
nossa todella jköyhä-talvi, sillä hei: .
dän joukossaan <nrseUaisiakin jotkar . ^ < I M »
eivät ^aa e^es ns. sestmäavustusta,.
kuneiolerilttävästi."merkkeja!!.8i-' »
täicään varten. " t- .
Eikö tähän työttömyyskiroukseen -
löydy mitään parannuskeinoja? Pin: r >
kaista parannusta tarvittaisiin ainftr;:
kin niiden kohdalta, joiden tyött&»^::i!
myysvakuutusmerkit jäävät viikkoa
paria puuttuvaksi työttömyysvakuu**v
tuksen saantia värien. i..^ .
He ovat kaikkein työttöminä oi*
leet — maksaneet pikkutulolstaau^
työttömyysvakuutusrahastoon —
mutta kovasta puutteestaan huoli­matta
eivät saa kuitenkaan mih-''
käänlaista vakuutusta. Näyttää, et­tä
mätää on jossakin muuallakin ei-*
kä vain Tanskan maassa.
— Union mies. »"-^ »
UUSI YRJTYS DON-HMLILLA
ONNISTUI
Starin vuosikokous
sunnuntaina 29 pnä
st Cathrines. — Paikallisen v.r ja
u.-seura "Starin" vuosikokouiksesta'
on jo tiedoitettu paikkakimtakir-jeessä
sekä maksullisessa ilmoituk­sessa,
vaan haluan kuitenkin huo­mauttaa
vielä kaikille seiu:an jäse­nille,
että olkaa hyviä ja saapukaa
kokoukseen, sillä vuosikokous on ai­na
yksi tärkeimmistä tilaisuuksista
järjestötoiminnassa.
Tätä kirjoittaessa kolistelee pak­kasherra
kuin siellä Pohjantähden
alla, vaan toivottavasi iensi sunnun­taihin
mennessä sääsuhteet parane­vat,
että saadaan haalikin lämpimäk­si.
Siis sunnuntaina, tammikuun 29
pnä, kello 2 ip. alkaa seuran koko­us,
missä kuullaan katsaus viime'
vuoden toiminnasta ja valitaan uu­det
toimitsijat juuri alkaneelle vuo­delle
jne.
Meitä on kehoitettu toimimaan
rauhan ja ystävyyden merkeissä ja
siksi kehoitan seuran kaikkia jäse­niä
sekä jäseniksi aikovia : saapu­maan
kokoukseen ja siellä anta­maan
mielipiteensä julki siitä, mi-ten
parhaalla tavalla voitasiiin toi
Toronto. Tavallisuudesta
pjoDduava näytelmätlldsuus oli
hUjattain täkäläisenä Donhaalll-la.
Katsomossa ei ollut tavanmu­kaisia
Istuimia, vaan kabarettl-malliset
pöydät ja lisäksi kahvi­tarjoilu
mikä an^l kodikkaan ja
miellyttävän vaikutuksen. Sad
kahvia nanttlessaan -seurata näy­telmäesityksiä.
Näyttelijämme
esittivät kohtauksia aikaisemmin
esitetyistä näytelmistä sai kuulla
myös sooloja opereteista ja kan­sannäytelmistä,
nähdä maalajs-proosaa
ja salonklfarssla sekä
osia klassillisista esityksistä.
Näiden kohtausten väliajalla nuo­ret
soittajamme Annikki ja Pauli
esittivät reippaita sooloja ja duet­toja.
Oli todella hyvin mielenkiintois­ta
nähdä uudelleen 'mitä oli nähnyt
30—40 vuotta sitten. Kuinka elä­västi
esitykset loivatkaan muistiin
ja unhoittuneita lehtiä elämän his­toriasta?
Yhtä mielenkiintoisia olivat myös
nuorempien näyttelijäimme esittä­mät
erittäin reippaat ja sujuvat koh­taukset
Heid&i esityksensä olivat
luonnollisesti englanninkielisiä, kos­ka
se on' heille helpottapaa.
Kun puhutaan, että ;esitetään koh-tauiksia
eri näytelmistä, ja että niis-tä
tulee koko Illan ohjelma, niin jo­ku
voi sanoa, että "mitähän rääpi­mistä
sekin on"? Torontolaisten
näyttelijäin'esitykset osoittivat kui­tenkin,
että se ei ollut suinkaan rää­pimistä
vaan sujuvaa esitystä, mikä
sai katsomojA jakamattoman suo­sion
ja kiitoksen.
Edellämainltunlalsla esityksiä
voisi jokainen näyttämömme ot­taa
ohjelmistoonsa ainakin kerran
vuodessa. ^ Onnistumisen ehtona
on kuitenkin se, että kohtaukset
harjoitellaan kunnollisesti ja niis­i
ä annefäänlyhyt mutta selvä se­lostus
siitä, niistä näytelmästä ne
ovat ja vielä miltä kohdalta.
Tällä tavoin voinune rikastuttaa
meidän näyttämöjemme ohjelmaa.
mia niin, jotta seuran toiminta tyy­dyttäisi
kaikkia jäseniä. Siis ensi
sunnuntama tavataan Starin vuosi­kokouksessa.
— U. H.
etenkin nyt kun uusia hyviä näyte!-'"-^
miä on niin harvoin saatavissa. S a - - ^
maila se helpoittaa näyttelijäin työ- :l
tä kun kukin esittää mieluisiaan >
kohtia, mitkä ovat pamuneet lähte­mättömästi
muistojen kammioon.
— A . N.V.
Don-haalilla
loppiaistanssit
heimik. 17 pnä
•: V, •'
•y K'.
I *; V (, •
• h
. . t • a
% A- >:••
. ,6 •
• »
n'
• ii-
. : - . - - . . H .
• ta
. - • 5
B
is-.
• ,1*.,
•a:
• l!
J - •
•• . U
. :a
. i'.
A-Toronto.
— Se valkoinen lumi,
jonka saimme, kesti vain jouluksi!,
Senjälkeen meillä on ollut kylmää
ja lämpiniää. Mainitsen tämän
vain säästä.'
Finlandia kucro i järjestää laskiai­seksi
naamiokabaretin perjantainit,.. <,
helmikuun 17 päivänä alkaen kello
8 illalla. Tanssi alkaa kello 9 i l ­lalla.
Paljon pidetty Hunnakon yhtye
pitää huolen tanssisoitosta ja n i& ' J
voi osallistua rentoihin tansseihin.
.Sehän tuo iloa arkielämään ja sen
sanotaan jatkavan ikää. Siksipä^ «
valmistakaa naamiovebkeitä ja |Eaikv I
ki mukaan. Aika rientää nopeaaii'
eikä ole paljon aikaa hu&attavissa. ^
Kysymyksessä Oh tavallisesti tarke-ästä
perinteellisestä laskiaispäivän
illanvieto^ta^ja viettäkäämme suu^ '
rin joukoin ja täyttäkäämdne avara
Don-haalin sali. Sisäänpääsyliput '
maksavat vain $1.25. -
Sunnuntaina, tanunikuun 29 pai- ;
vänä, pidetään Don-haalilla Toimen *
naisten kahviaiset Tilaisuudessa
tulee tri H. Hormavirta esitelmöi- .
mään aiheesta: "Mistä johtuu - van- «
heneminen j a voiko lääketiede väfc V
kuttaa siihen." Hän selostaa myös­kin
havaintojaan Englannin ja ROT V
manian matkoiltaan. Tilaisuus on •
arvokas ja toivotaan paljon osaan- t
ottajia. :'
Don-haalille on nyt avattu "Va- j
pauden nurkka", jossa on nähtävä- ;
nä Suomesta tuotiija kirjoja, kuva-lehtiä,
gramofonilevyjä y-m. mielen­kiintoista
tavaraa, joihin on hyv$' '
tutustua.
Don-haalilla on tavallisesti aina '
jotain mielenkiintoista sunnuntaisia.» ^
kello 4 i.p. - ^
PÄIVÄN PAKINA
Sairaanhoitajattaria syiidään .jälteefn
Samaan aikaan kun Kongosta tu­lee
tietoja, että laillisen hallituksen,
Patrice Lumuml^an hallituksen voi­mat
ovat kasvamassa,' että presi­dentti
Kas:;vubun pitää turvautua
yhä avonaisemmin belgialaisiin so-
^tajuokkoihin ja upseereihin lisään­tyy
se';vaara, että imperialistiset
voimat aloittavat avoimen hyökkä­yksen
Kongon kovaa kokenutta
-kansaa vastaan.
Ilmeisesti juuri tässä hyökkäys-hengessä
muokataan länsimaailman
yleistä mielipidettä vastaanotta­maan
tietoja sotatoimien aloittami­sesta,
muka "inhimillisyyden", ni-missäl
Kuten tiedetään, belgialaiset im­perialistit
ovat hallinneet Kongoa
todella rs(a'asti ja kovaUa kädellä.
Pienimmätkin alkuasukkaiden nis-kottelut'
vieraita isäntiä vastaan
ovat voineet merkitä kuolemaaf^i
käsien ja jalkojen katkaisemista —
peloitukseksi muilla.
Tällaisessa tilanteessa, ja huo­mioonottaen
sen, että belgialaiset
ovat kaikista lupauksistaan ja kai­kista
YK:n päätöksistä huolimatta
kieltäytyneet lähtemästä pois Kon­gosta,
olisi suorastaan Jiian paljon
toivoa kongolaisilta rakkaudenosoi­tuksia
vieraita sortajiaan ja riistä-jiään
kohtaan. ^
Mutta varmuudella voidaan kui­tenkin
sanoa, että suurelta osalta
ovat tuulesta temmattuja, paheel­lisia
propagandavalheita Yhdysval­tain
rahamiesten omistamien suur­ten
uutistohnistojen itkunsekaiset
jutut siitä, että kongolaiset isän­maanystävät
muka pahoinpitelevät
belgialaisia sairaanhoitajattaria,
lapsia ja muita siviili^ihmisiä.
Tällaisia tarinoita on kuultu aina
siirtomaaorjuudesta vapautumaan
pyrkineitä kansoja vastaan. Impe­rialistiset
piirit eivät luonnollises­tikaan
puhu mitään Kongossa ole­vien
virkailijainsa j a muiden napa-miestensä
edesottamisista ja vai­keuksista.
Mutta siitä huolimatta
rohkenemme veikata ainoan olki­hattumme
sutä, että belgialaisia ei
kiinnosta: tuon'; taivaallista sairaan­hoitajattaret'
— kunhan vain voi­vat
riisto- ja ryöslömahdollisuiT
tensa säilyttää. Näiden ryöstömah-dollisunksien
säilyttämisestä j a nii^
deh toteu^amis0sta huolehtivien
virkailijain "hyymVoinnista" on
kysytgys, : eikä mistään lapsista,
nunnista ja sairaanhoitajattarista;
miätä puhutaan vain suuren jrlei-sön
hämäyttämiseksi.
Muuten sivumennen sanoen tä­mä
imperialistien surkea valitus
sairaanhoitajattarista, nunnista ja
lapsista voidaan kumota yhdellä ai­noalla
ehdottomalla tosiasialla, jo­ta
ei kukaan voi toiseksi sanoa:
Näitä "valkoihoisten lapsia" ja
valkoihoisia sairaanhoitajattaria ei
"uhata" sen paremmin Belgiassa
kuht ipissään muissakaan imperia­listisissa
maissa! Kongolaiset Qivät
ole ottaneet askeltakaan maansa
rajojen yli "valkoihoisia sahraan-hoifcajöttarlä
» Ja "nunnia" hätyyt-tääkseen.
. Nämä valkoihois^et sai­raanhoitajat
ja nuonat ovat men­neet
Kongoon Kongon kansan lu-^
paa kysymättä, jaavat siellä kut­sumattomina
v i e r o a vielä senkin
jälkeen kuiS' Y K on antanut juh­lallisen
määräyksen kai^Uen; bel-gialaisvoimien
poistumiseksi Kon­gosta.
Toisin sanoen—siinäkin tapauk­sessa
vaikka kansallistunteiden ai-lahdell^
a — kuten ne Kongossa
ymmärrettävistä s]d§tä ailahtelevat
— tapahtuisi joitakin yksilöllisiä
kauneusvirheitäkin, se ei sitten­kään
oikeuta vieraitten maiden so­tavoimia
sekaaijitumasta kongolais­ten
sisäisiin asioihin.
Mitä tarvitaan on se, että Y K : n
korkein johto toteuttaa viivyttele­mättä
YK:n tujrvallisuusneuvoston
ohjeen Kongon itsenäisyyden ja yh­tenäisyyden
takaamiseksi sekä
kaikkien belgialaisten ja muiden ei
kutsuttujen ulkomaalaisten kotiut­tamiseksi
viivyttelemättä. '
Nykyiset kauhujutut kongolais­ten
patrioottien oletetuista terrori­teoista
valkoihoisia sairaanhoitajat­taria,
nunnia ja lapsia vastaan et-vät
petä ketään muita kuU) niitä,
jotka haluavat mieluimmin pettiä .
itseään kuin katsoa tosiasioita sil­miin
— ja sellaisia selkärangatto?
mia olioita on onneksi pieni vä-i,
hemmistö ihmiskunnasta tänä her-ran
vuonna 1961 — jolloin sikto«
maakansojen vapauskellot; soivat
' f.
:-«
'im
^ .!,'„.l!„,I,