Vapaus, May 26, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, toukokuun 26 p.—- Saturday, May 26,1951
(IJBEBT¥) — Independent Läbor
Chrgan of Finnish Canadians. Es-tabllfihed
Nov, 6. »17. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department/ Ottawa. Pub-llshed
thrice weeWy; Tucsdays;
niursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd. rat 100-102
£ lm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Busineas Office 4-4264.
Editorial Office 4-4265. Manager
E, Sulcsl. Editor W. Eklund. Mailing
addrees Box 69, Sudbury, Ontario.
AdvertLsing rates upon applicatlon,
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: i vk. 7i)0 G kk. 3.75
3 kk. 225
YhdysvalloLssa: l vk. BJOO 6 kk. 4 J0
Suomessa: l vk, 850 6 kk, 4.75
u-Espanjaiir urhea kansa liikehtii
\'jiraeUorstainä; jattafe lehtemme uut:s<jsastölla tärkrä tiedon-cöiip'^
aäridin väestön urheasta ja menestyksellisestä taistelusta fasis-lihäh(
ltiksen*äiheuttamia korkeita ellnkustannuk-sfa vastaan,
|*Fäiästit€rrorin alaisuudessa on vaikea järjestää lakkotaisteJuja, Sen
l^ifiäi^ät parhaiten ne, jotka ovat'i/ähneet miten vaikea on järjestää
i|6iU>UVaita' lakkoja demokraattisissa kapitalistimaissa. On muistet-t^
a^3tiä fasismi on kapitalistilUokan avointa terrorikomentoa työtä-tekffv^
Bli iyli. .Se ei .seuraa e(les^mua£lplljsestikaa^ den>okraattisia me-nettdyniuotojay
vaan tukahduttaa ruo.skalla, poliisikapulalla ja sota-väen
tuliaseilla väestön protestit.
Tällainen fasistikomento on Espanjassa vallinnut 12 vuotta. Nyt
kerrottiin Espanjasta^ lähetetyssä uutisessa, että Madridin väestö —
työläiset ja muutjlirjesii "kävelylakon"
vastaan; Työläiset ja^^nuut kieltäytyivät tässä suurkaupungissa käyt­tämässä
mitään kuljetuslaitoksen välineitä, vaan menivät kävellen
työhön. Niin tehokas ja yksimielinen oli tämä protesti, että porva­rienkin
tietojen mukaan liikenne oli 80 prosenttia normaalia alem­pana
samalla kun vähittäiskauppojen myynnit laskivat 60-80 pros.
/Eikä tässä ole kaikki. Espanjan työläiset ovat viimeaikoina jär-
„jestäneet fasistiterrorista huolimatta suuria ja onnistuneita liikehti-
" "misiä eri puolilla maata. Maaliskuun puolivälissä järjestetty Barce-
*"lonan ylei-Slakko vavahdutti koko kapitalistisen maailman näkemään,
'^\eiiä. Francon fasistihallitus istuu pistinten kärkien varassa, ja että
se on todellisuudessa paljon heikompi «nitä on yleisesti luultu.
Sen jälkeen (toukok, 12 pnä) saapui Pamplonasta, Espanjasta,
seuraava paljonpuhuva tieto:
"Pamplonan 30,000 työläistä meni takaisin työhön tänään,
lopettaen neljä päivää kestäneen yleislakon korkeita elinkustan-
, uuksia vastaan. .Lakkolaisten edustajat sanoivat, että hallitus,
on hyväksynyt heidän vaatimuksensa suurempien ruoka-annos-ten
ja hintojen alentamisen suhteen ja sen, ettei lakkolaisia ran­gaista.
Poliisit ryhtyivät vapauttamaan niitä lähes 300 lakko­laista,
jotka oli lakon aikana pidätetty."
n 1
Tämä oli kuin vapauden tuulahdus fasistivankilasta! Se osoittaa,
että urhea Espanjan kansa taistelee vielä itselleen vapauden.
\ Kiin porvaristo turvautuu avoimeen luokkadiktaluuriin, fasis­miin,
niin sen tarkoituksena on ikuistaa työtätekevien riisto ja har-
' joittäa sitä estecttömästi niin laittomasti kuin "laillisestikin'.'. Miten
• "laiton" riisto kehittyy, kasvaa ja kukoistaa fasismin olosuhteissa, se
näkyy seuraavasta lontoolaisen uutiskirjeen lainauksesta: " . . . Es-panjaii
väestö on nyt täysin tietoinen siitä, että se elää hyvin mädän
hallituksen alaisuudessa. Viimeksikuluneen kolmen kuukaijden aikana
... on paljastunut kolme huomattavaa skandaalia. Ne koskevat vehnän,
lihan ja oliiviöljyn muslanpörssin kauppaa . . ."
' Mikäli taas ön'puhe "laillisesta" riistosta ja sen aiheuttamista
^olosuhteista, niin tä.stä puolesta asiaa saadaan jonkinlainen kalpea
kmn London New Staleman a«(/ /VÖ//OH julkaisun artikkelista, missä
scHtetään Francon komennon 12-vuotisen hallintakauden aikaansaan­noksia
seuraavasti:
Kolmen viljalajin, vehnän, ohran ja kauran sato on 40 pro­senttia
pienempi kuin ennen Francon valtaantuloa. Perunasato
on vieläkin pienempi . . , jä tämä aikana jolloin väestö on lisään­tynyt
ksUidella miljoonalla^
Vuonna 1950 käytettiin: 1 prosentti valtion budjetista rnaa-taloiiden
hyväksi ja SS prosenttia fasistisen poliisin ja armeijan
ylläpitämiseen,
'Elinkustannukset ovat kuusi kertaa suuremmat kiiinv. 1936
mutta palkat ovat kohonneet vain kaksihkerroin. Kahden leivän
ostamiseen mienee enemmän kuin toinen puoli siitä rahasta minkä
keskinkertainen työläinen ansaitsee päivässä^
Yhden henkilön ateriaa varten tarvittava liha maksaa ?0—2S
pesetaa. Tehdastyöläinen ansaitsee juuri tämän verran päivässä^.
J 'Perusteellisesti on Francon fasistidiktatuuri Espanjan suurpää­n—
omaa ja feodaalisia maatilojen omistajia palvellut. Lahjukset, mustan
^'^'pörssin kauppa ja muu mätä pursuaa valtion korkeimnriilta pprtailta.
Ja työtätekeyän väestön elintasa on poliisipatukan ja sotavoimien
tiilitusaseiden avulla painettu iiälkärajastakin alemmaksi.
Ei siis ole ihme vaikka e.sini. Madridin työläisten järjestämään ja
johtamaan taisteluun sanotaan osallistuneen imelkein koko Madridin
väestön. Ei öle ihme, yaikka Espanjan katolinen kirkkokin, joka on
saanut suuria etuisuuksia itselleen l^rancon fasistihallitukselta ja joka
on uskollisesti sitä palvellut, on saanut kuulla huomatuilta papeiltaan
varoituksia, ettei ennusta kirkolle hyvää, jos se.osallistuu liian lähei­sesti
Francon f asistikomcnnon pönkittämiseen!
Toiselta puolen, ja sitäkin voidaan pitää ei vaih ajan merkkinä,
vaari myös osoituksena Francon fasistikomennon horjuvasta asemasta,
nähdään se, miten tämän mantereen kaikkein mustimmat taantumus-voimat
rientävät Francon fasistikomennon tueksi. Yhdysvaltain im­perialistit
pitävät [ ylitsevuotavia kiitospuheita Francon hallituksen
puolesta. Ne piirit puhuvat Francon vetämisestä YK:n jäsenyyteen
sekä sen lainoilla jä aseilla avustain enemmän nousee Es­panjan
kansan vastarinta näitä sietämättömiä olosuhteita vastaan,
sitä hellemmin suhtautuu Yhdysvaltain hallituksen valtiodepartmentti
Francoon Ja hänen ystäviinsä. Ja kun puhutaan Yhdysvaltain raha­miesten
lainasta Espanjan "avustamiseksi"', niin silloin on hyvä muis­taa,
että vain yksi prosentti Francon hallituksen budjetista menee
maatalouden «listäriiiseen ja,55 prosenttia fasistis(yi poliisin ja armei- •
Jan tueksi!-;-. '
'Muistaa myös sopii, että "mitä isot edellä sitä pienet parkuen
perässä". Niinpä Cänadankin suurbisneksen edustajat haistavat mak-karankäryä;
1'alattuaan Euroopan ja .Afrikan matkaltaan, Massey-
Harris yhtiön presidentti James S. Duncan sanoi:
"Henkilökohtaiset ennakkoluulot Francon hallitusta kohtaan
on pantava sivuun ja omaksuttava enemmän realinen asenne
Espanjan suhteen
'Mitään outoa ei kaiketi ole siinä että tämän mantereen,suuri raha
auttaa ja tukee Espanjan fasismia, kuten se auttoi ja tuki Saksan
natsismia, Italian fasismia ja niin kautta linjan.
'Mutta kaikki oikeamieliset ja demokraattiset ihmiset — huolimatta
heidän poliittisista mielipiteistään tai uskonnollisista vakaumuksistaan
S?'!^. linjoiUuvat varmasti Espanjan kansan puolelle Francon fasistista
terrori- ja nälkäkonientoa vastaan.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mr, Matti Lappf. North Cobaltiiita.
Ont. täyttää huomenna, toukokuun
27 pnä 71 vuotta.
Tllda Santala- Waters-kunnasta,
Sudburyn läheL-jyydessä, saavutua t ä ­nään
60 vuoden Iän,
Yhdymme onnitteluihin!
Mitä muut sanovat
Kahden
rauhanonlainen rinriakkainolo
A M E R I K K A L A I S IA
" K A U I I A N R A K K A U T T A "
VVashington. — Edustaja Overton
Brooics (Dean., La.> kongressin ase­voimien
valiokunnan toLsefcäl "huoma­tuin
demokraatti sanoi tiinään. että
Yhdysvallat on kehittänyt tyfcin kra­naatin
atomisen kuoren, mitä voitai­siin
ja tulLsi käyttää Korea.':3a. —
UP;n uutlstleto toukok,; 23 pnä.
A J A N M E R K KI
"SAÄSTÄVÄISVyDESTA"
.Huoltomies sanoi minulle, että voi
ja kananmunat ovat liian hyviä meil­le
nyyhkyttävä äiti. — Uutistledon
otsikko Toronto D a i l y StarLssa, tou­kok.
23 p.
RAHA MXÄRXX YHÄ EMEMMAN
OPINTOMAHDOLLISUUKSISTA
On valitettavaa, e t t ä Toronton Y l i ­opiston
kuvernöörit ovat. katsoneet
tarpeelllse!csi korottaa opintomaksuja.
Tämä muutos rajoittaa nuorten i h ­misten
opintomahdollisuuksia heidän
varallisuutensa perusteella, mikä on
kokonaan el haluttu seuraus . . . Työ-väenjohtajat
esittävät oikeutettuja
valituksia, että tämän toimenpiteen
johdosta tulee vähemmän opiskelijoi­t
a työväenluokan perheistä . . . — To­ronto,
Daily Star.
Kiinan kauppasaarto
valtava menetys
Suur-Britannialle
Lontoo, — Alistuessaan Wa^ingto-nin
määräyksiin vientikielto asiassa,
on Britannian Työväenpuolueen h a l l i ­tus
heittänyt miljoonien dollarien ku­mi-
j a tinakaupan menemään.
Viimeksikuluneiden 9 kk. aikana on
Britannian kauppavaihto Kiinan
kanssa ollut $357,000,000.' Hetikoihtai-sena
seurauksena yhtymisestä >US:n
kumin Ja tinan vientikieltoon oli h i n ­tojen
'liiilmä läiskit"Slhi^apciressa:- H i n ­nat
laskivat alemmaksi kuin milloin,
kaan 6 ikk. aikana, heti kun B r i t a n ­nian
hallitus ilmoitti yhtyvänsä kaup­pasaartoon.
(Saartoehdotus hyväksyttiin 11:—O
ä ä n i n Y K : n pakotekomiteassa, mikä
perustettiin Yhdysvaltain painostuk­sesta.
Vain Egypti pidättyi äänestä­mästä.
Egyptin edustaja (Mahmond
Bey sanoi: /'Minä en käsitä kuinka t ä ­mä
toimenpide voisi auttaa kolman­nen
maailmansodan e s t ä m i s t ä . :
(Indoneesian ulkoministeriö ilmoitti
vähäti jälkeenpäin, että Indoneesla
jatkaa kumin lähettämistä kaikkiin
maihin mistä se voi saada vastipecik-,
si tarvitsemiaan tarpeita, kuten ruoka,
tarpeita ja teollisuudessa tarvittavia
koneita ja että suunnitelmana oh
tuottaa viljaa Kiinasta.)^
. iNew Delhistä ilmoitetaan, että vas­takkaisena
'US:n j a Brltahriian toi­menpiteille
ovat Indian ja Neuvosto-liitcn
kaupan lisääntyminen Kiinan
kanssa J a uudet sopimukset Intian ja
Neuvostoliiton kesken. .
Ranskah ^^sosiä-
Bstit" yhtyvät
ipprvareiliiii
Pariisi, — Viime viikolla päättyi
Ranskah "soBialisti"-puolueeh edusta­jakokous,
Joka oli kiihkeiden keskus­telujen
ja väittelyiden näyttämönä.
Se päätti hyväksyä puoluejohdon eh­dotuksen
vaaliliittojen tekemisestä
kalkkien Jkommunismiinvastaisten
puolueiden kanäsa — de Gaulle-puo-iuetta
iukUunottamatta — ensi. kuun
17 pnä pidettävissä parlamenttivaa­leissa.
Päätös tehtiin siitä huolimat,
ta, e t t ä kokouksen edustajat lukemat­tomia
kertoja voimakkaasti hyökkäsi­vät
puoluejohdon hallituspoUtiikkaa
vastaan ja totesivat, että puolueen
liittoutuminen porvariston kanssa ta­soittaa
tietä de Gaullen fasistldiikta-tuuriUe.
Useat puoluekokouksen edustajat
kiinnittivät hudhilota puolueen J ä ­senmäärän
uhkaavaan pienemiseen ja
asettivat puoluejohdon siitä vastuu­seen.
Ranskan "kolmannen tien" so-sialistipuolueen
jäsenmäärä, joka v.
1946 oli 350,000 oli 1947 —: 310.00 1948
— 240,000,' 1949— 150.000 ja viime
vuoden lopussa 140.000 jäsentä. v
Piiölueen Jäseninäärän vähenemi.
seen on ollut suurena syynä "sosialisti-minlsterl"
Jules Mochin toiminta sisä­ministerinä.
Hänen poliisiterrorinsa
avasi monien sosialidemokraattisten
työläisten silmät. Puoluejc^on eh­dotus
Jules Mochin valitsemisesta
puolueen toimeenpanevaan komiteaan
hylättiin edustajakokouksessa suori­tetussa
salaisessa äänestyksessä.
Kysymys kahden Järjestelmin
rauhanomaisista suhteista on var­sin
ajankohtainen Juuri nyi kun
suurvaltain välisten Mpixau-steri
rikkominen on synnyttänyt suuren
sodanvaaran. Asia on myöskin
ajankohtainen sen Johdosta, etlä
parhaillaan kerätään aliekil-joituk.
sia siihen 3Iaailman Rauhanneu­voston
vetoomukseen, e t t ä viiden
Johtavan suurvallan ke&ken ulisi
.«»Imlttava rauhansopimm. Näistä
. s y i s t ä Julkaisemme'tässä Neuvosto­liiton
Tiedeakatemian kirjeen vaih-
. tajajasenen L. A . Leontijevin kir­joituksen.
E t t ä Neuvostoliitto on rauhan Kan­nalla
j a taistelee rauhan puolesi 1, on
kiistaton tasiasia jokaiselle terveesti
ajattelevalla' ihmiselle joka maas.sa;
Mahtavan neuvcstD-suurvallan rau-hantahtals.
i ulkopclltiikkaa ei voida
määritellä millaivn sattumanvarai.'5iL
i a tai ohimenr>?illa seikoilla, Pain-vastoin^
t ä m ä politiikka juontuu neu-vostoilisen
valtio- ja yhteiskuntara­kenteen
olennaisesta perusolemufees-ta,
neuvostokansan elinetujen pohjal­ta.-.
• • ••
Voittanen sosialismin maa, jossa
luokkien, välinen riisto ja kaiisalli-;
suussorto on poLsjuurittu, ; esiintyy
luonnollisesti kansainväliselläkin a.^
reenalla rauhan ja kansojen ystavyyr
den ylevien aatteiden lipunkantajana,
kaikkien kansojen -r- niin suurten,
kuin pientenkin — riippumattomuu­den
ja vapauden päättäväisenä puo­lustajana.
Neuvostoliitto johtaa rnahr
tavaa rauhanpuolustajain leiriä.
Neuvostoliiton rauhantahtoinen u l ­kopolitiikka
on ylipaäsemätto.mana
esteeni amerilckalaisten imperialistien
hautomien maailmanherruussuunni-telmien
toteuttamisen tiellä. Juuri
siksi Neuvostoliiton rauhantahtoinen
ulkopolitiikka onkin kaihina imperia­listien
silmässä. He eivät kaihda mi.
tään keinoja parjata ja esittää vääris­tellyssä
muodossa Neuvostoliiton poli­tiikan
olemusta ja tarkoitusperiä.
ONKO .SOTA KIEBTÄMATUN?
Kaikkein hullaantuneimmatkaan
sodanlietsojat .eivät voi olla näkemät­tä,
että'kan-vat eivät halua sotaa, että
kansat K>rkivät iestävään; rauhaan
j a ovat. Valmiit antamaan vastaiskun
rauhan, perusteitä jäytäville seikkaili­joille.
Sjksl.ihe jyrittä v ä t h ä m ä t ä y k r
smkertaisia ihmisiä.sellaisella v i l p i l l i ­sellä
Ja halpainalsella. keksinnöllään,
että sota on inuka kiertämätön. So­danlietsojat
turvautuvat valheellisiin'
v ä l t t ä p i i n , ' ,ett^ .sodan k i e r t ^ ä t t ö -
myys.. jcjituu iiiuKa siitä, tosiasiasta,
että - maalimassa - on olemassa kaksi
järjestelmää: sosialismi ja kapitalis­mi.
Tahtoessaan vierittää syyn syyt.
tömien niskoille, imperialistit apurei­neen
levittävät herjausta, että muka
kommunistit pitävät sosialismin ja
kapitalismin maiden rauhallista rin­nakkaista
olemassaoloa mahdottoma­na.
Imperialistiset sodanlietsojat ai­kovat
rikollisen politiikkansa panna
röyhkeästi Neuvostoliiton ja kommu.
nlstisten puoiueiden kontolle.
Sodanlietsojien halpamaisen propa­gandan
perusväitteenä on: koska mu­ka
kommunistit pitävät kahden jär­jestelmän
rauhanomaista rinnakkain-oloa
mahdottomana niin siu(si on sota
kiertämätön. , T ä t ä häpeällistä ja en­nenkuulumattoman
herjaavaa väitet­tä
toistetaan tuhannet kerrat taantu­muksellisessa
lehdistössä, radiossa.
kissa maissa on mahdoton. Johtuen
kapitalismin kehityksen epätasaisuu­desta
näissä maissa, ja et>l niinmuo­doin
sosialismin voitto on mahdolli­nen
aluksi yhdessä eriilisessäkhi
maassa.. liOkakuun sosialistisen v a l -
työstä lausui Lenin ensimmäisenä j u l - I fiiallsmln voitto samanaikaisesti k a i -
k i . I « n i n on meidän opettajamme, ja
me neuvostoihmiset olemme Leninin
oppilaita. 'Me emme ole milloinkaan
poikenneet emmekä poikkea Leninin
ohjeista", '
KAi>ITALISMIA SEURAA
SOSIALISMI
Neuvostoliiton ulkopolitiikka eroaa
perusteellisesti kapitalististen suurval­tojen
ulkopolitiikasta siinä, e t t ä se r a ­kentuu
marxilals-leniniläisen tieteen
horjumättcmalle perustalle, tieteelle
yhteiskuntakehityksen laeista. Joka on
bolshevistisen puolueen koko politii­kan
teoreettisena perustana. Tästä
Johtuu Nepvostoliiton stalinilaisen u i .
kopolitiikan syvällinen johdonmukai­suus
j a periaatteellisuus.
Y l i 40: vuotta sitten Stalin, nerok­kaassa
teoksessaan "Anarkismi vai so­sialismi",
csoitti, miten kapitalismin
ristiriitojen erittelystä käy "itsestään
selväksi, etta sosialistinen järjestelmä
seuraa kapitalistista järjestelmää yhtä
kiertämättömästi kuin päivä seuraa
yötä".
Horjumaton varmuus ikapitallstlsta
järjestelmää korkeamman sosialistisen
järjestelmän-lopullisesta voittokulusta
on aseisj^ut j a aseistaa Lenin-Stali-n
i n puolulett^ sen kaikissa toimiimols-sa
ja taisteluissa. Tämä luja var­muus:
joka nojautuu yhteiskunnan
lankumouksen- voitto Neuvostohitossa
oli loistavana-historiallisena vahvis­tuksena
leninllfti.s-staainilaisen scsia-listisen.
.vallankumouksen teorian
paikkansapitävyydestä. Tämä. voitto
merkitsi uuden alkaikauden alkamista
maailmanMhistoriassa —^ kapitalismin
kukistumisen j a sosialistisen järjestel-m
ä n v o i t t o k u l im aikakauden.
MAAILMA J A K A U T U I KAHTEEN
JÄRJESTELMÄÄN
Neuvostovaltion muodostumisen j ä l ­keen
kapitalismi lakkasi olemasta
kaikkikäsittävä yhteiskuntajärjestel­mä.
Maailma jakaantui ikahteen j ä r ­jestelmään
— sosialistiseen maail­maan
j a kapitalismin maailmaan.
Tällaisen tilanteen huomioiden Le­n
i n alituiseen korosti, että Neuvosto,
valtion on lähdettävä siitä, että rau­hanomainen
olemassaolo kapitalisti­sen
järjestelmän rhmalla on ehdoton
välttämättömyys.
Joulukuussa v. 1919 Lenin kirjoitti
päätöslauselmaluonnoksen kansain­välisen
tilanteen kysyiÄykslstä. Siinä
sanottiin:
KUMPI OSASI
Pikku Liisa on ollut ra
kanssa vierailulla. Kotila
he huomaavat, että ulköia
lon 3-vuotlas Erkii-pojj
myös mukana:. "Kattaa, hä
Kotimatkalla ei Liisa vc
mauttamatta äidilleen: •
Elkki on Utten hattu, itä­maiden
parlamenteissa.
. Mutta totuus raivaa itselleen tien
läii/i esteiden; Tu.mä totuus on s i i ­nä,
että Neuvostoliiton koko poli­tiikka
lähtee siitä kiertämättömäs-t
ä tosiasia.sta, e t t ä kahden Järjes­telmän
— sosialismin Ja kapitalis­min
— pitempiaikainen rinnakkai­nen
olemassaolo on täysin mah­dollinen.
Tunnetussa keskustelussaan USAn
republikaanisen puolueen toimihenki­lön
Harold Stassenin tkanssa huhti­kuussa
V. 1947 J . V . Stalin lausui: " A -
jatuksen kahden järjestelmän yhtels-tuntemuk^
feöi, sulkee pois kalkki kuvi.
telmat siitä, että sosialismi voitaisiin
muka viedä vieraisiin maihin ulkoa
käsin, scfdan äfrulla.
E i , sillä siirtyminen kapitalismis­ta
sosialismiin, tapahtuu porvaril­listen
maiden oman k a p i t a l i s t i si
. kehityksen kum(Janiattoinlen laki­en
tuloksena. Jokaisen kapitalisti­sen
maan sisällä kasvavat j a kyp­sy
v ä i ne voimatekijät. Jotka vain
voivat toteuttaa sosialismiin siirty-
" misen.
Leniniläls-stallnilalsen sosialistisen
vallankumouksen teorian mukaan so.
CGL:n pomot
hyväksymään palkkojen
n
Viime viikolla kehoittivat 25 CCIi:n
kuuluvaa uniota työläisiä ryhtymään
ryntäykseen palkkojen korottamiseksi.
Se tapahtui seurauksena CCL:n kan­sallisen
palkkapolitiikkakomltean ko­kouksen
jälkeen. Tässä kokouksessa
oltiin yksunielisiä siitä, elta Hallitus
ei aio ryhtyä mihinkään toiipenpitei-siin
lieventääkseen sotavoittoilijain
hyökkäystä työläisten elintasoa vas­taan.
CCL:n palkkapolitiikkakomi,-
tean kokoukseen Osallistui 25 union
edustajat, jotka myön.sivät. etta CC-L:
n johto ei ote moniin, kuukausiin
tehnyt mitään palkkarintamalla kosr
ka. se on toivonut hallituksen ryhty­vän
"toimenpiteisiin."
. Kun St. Laurentin hallitus hylkäsi
COL:n kirjelmät hiritakontrollista
joutui CCL .sen johdosta asemaan,
jossa .se kehpitti .sen jäseniä ryh­tymään
"kaikkiin laillisiin käytettä-^
vlssään oleviin keinoihin huomattavia
palkankorotuksia varten."
. Mitään numeroilla määriteltyjä l u ­kuja
ei esitetty sillä uniot saivat itse
määrätä palkkavaatimuksensa. K o ­mitea
ei myöskään tehnyt päätöstä
yhtenäisestä ryntäyksestä, mutta jär­jesti
läheiseii yhteyden unioiden kes­ken.
ja päätti, että a.sioi.st:i Ditäisi
neuvotella unioiden ke.vken kun ne
neuvottelevat työnantajain kanss,-».
CCL:n,Johtoon kohdistettu painos­tus
palkkojen korottamisryntäyksestä
on kasvanut päivä päivältä rivijäse-nistön
keskuudessa ja: palkkapoUtiik-
'Venäjän Sosialistinen Federa t i i v l -
^1"?"°''^!! . porvarillisten kehityslakien tarkkaan tieteelliseen „en Neuvostotasavalta haluaa elää so­vussa
kaikkien kansojen kanssa ja
suunnata kkikki voimansa, sisäiseen,
rakermustyöriön, saattaakseen tuotähr
hori, liikenteen ja yhteiskunt^hallin-torisa
neiuvostorakenteen pohjalle, jo;.
tä tehtävää ovat t ä h ä n asti häirin­neet,
ensin saksalaisen imperialismin
ies, ja sitten Ententen sekaantumi­nen
j a nälkäsaarto."
Marraskuussa v. 1920: Neuvostota­savaltaa
vastaan tehdyn Ententen
kolmaimen sotaretken murskaamisen
jälkeen. Lenin piti neuvostovallan
suurena saavutuksena sitä tosiasiaa,
että "... me valloitimmö itsellemme^
olosuhteet olla Tirinän kapitalististen
suurvaltojen kanssa. Jotka oyat: nyt
pakoitettuja ryhtymään Kauppasuh­teisiin
meidän fcanssänmie. Tämän
taisteltin kuluessa nie valloitimme it­sellemme
oikeuden, itsenäiseen ole.
massaoloon" . . . . . . . V-
" f f l i e i l l ä i b n liusl'a'sema nyt,:jol-loirr
öleihnie; Vallolttjineet^k^
. liseily;|^^a)iseinij^ käpitaiististen val-
Ttlöifofen kedellä"..... -
J A R J E S l ^ M X T VOIVAT OLLA
SOVUSSA J A K I L V O I T E L L A •
Inaperiallstit eivät (halunneet sopeu­tua
siihen, että yhdellä kuudesosalla
maapalloa on syntynyt suiu-valta, jo­ka
ei ole mukana imperialistlsteh voi­mien
pelissä, vsari Hylkää sen, ja pal­jastaa
joka käänteessä imperialistien
juonittelut. He tekivät joukon y r i .
tyksiä kuikistaa Neuvostoliitto aseiden
voimalla, mutta ne päättyivät kaikki
epäonnistumiseen. Neuvostokansa
osoitti, että se ei ainoastaan csaa an­taa
arvoa rauhan asialle, vaan pystyy
myöskin puolustamaan itseään, suo­jellen
vapaiuttaan ja. riippumatto­muuttaan
kaikenlaisilta vihollisilta.
Neiivostovaition johdonmukainen rau­hanpolitiikka
saattoi hajalle llikemätr
tomat imperialistien konnankoukut ja;
provpkatiot kaihden maailmansodan
välisenä aikana.
Tuona aikaiia S t a l in alituiseen sel­vitti
Neuvostoliiton ulkopolitiikan pe­rusteita,
jotka lähtevät kahden jär.
jestelmän pitempiakaiseii rinnakkai­sen
olemassaolon välttämättömyyden
tunhustämiseista. • Keskustellessaan
Kirj. Mel Colby
40 SENTIN TAHTAIN
Useimmat C O L : n uniot olisivat mie­luummin
ottaneet vastaan yhtenäi-:
sen taistelun määrätyn vaatimuksen
puolesta mutta ovat nyt sitä mieltä,
e t t ä rivijäsenlstön yhtenäisyys tule­vassa
palkkataistelussa voidaan saa­da
aikaan läheisen yhteistoiminnan
avulla. '
Vaikka monet uniot ovat j o . e s i t t ä ­neetkin
palkankorotusvaatimuksensa
n i in yleinen käsitys on, e t t ä sen vä­hempää
kuin 40 senttiä ei pitäisi aset­taa
päämääräksi. ;Mm. Chryslerin
työläiset ovat esittäneet .tämän vaa­timuksen.
Samoin teki Mirie-Mill-unio
Sudbur}'ssa, vaikka se ei kuulu­kaan
C C L : n bn silä voimakas vaiku­tus
tycväenliikkeessä.
Aloitettavaa pa.lkkaln: korpttamis-ryntäystä
ei saa rajoittaa ainoastaan
C C L : n kuuluviin unioihin sillä sen
pitäisi käsittää myöskin tiukalla ole­vat
T L C - A F L : n osastot, jotka Trades
and Labor Congressin korlcein Johto
on hyljännyt mikäli palkkain ko-rottamistalstelu
on kysymyksessä.
Tulevassa palkkain korottamistais-telussa
tulevat esittämään huomat­tavaa
osaasne imiot, Jotka on erotettu
CCL:n'V jäsenyydestä OOL:n johdon
hajoitustyön ja punakauhun lietson­nan
johdosta. Niihin kuuluvat Mine-
M i l l , ,tutkisi j a ' nahkaty^lälset ja
United • Eiectrical, Radio and M a ­chine
Workers. Vihneksimälnitun
johtajat ovat sähköttäneet kumman­kin
kpngre^in johtajille joku aika
sitten, kehoittaen niitä ryhtymään
yhtenäiseen taisteluun palkkojen ko­rottamiseksi
j a pahiostäen samalla,
e t t ä yhtenäinen toiminta olisi vält­tämätön
palkkarintamalla.
Samaan aikaan paiiiostl UE :n joh­taja
Jackson sitä, että aikaisempien
erimieli^yk^en ei pitäisi sallia vai­kuttaa
hajoiktavästi palkkarintamalla
kipeästi kajvattuun yhtenäisyyteen Ja
lupasi kummankin kongressin johta­jille,
e t t ä U B on valmis täydelliseen
yhteistoimintaan tässä suhteessa.
tanoa, e t t ä tattaa"!
OIKEUDESS.V
MaaseutukäräjDlä oU
ppntikankeittojuttu, jonka
syyden takia sattui lautaa
tamaan. Välittömästi ede]
jälkeen otettiin esiUe laiset
ftj. Tuomari kysj-i lautan
Minkälaista tuomiota lam
dottaa syytetylle?
Lautamies, unisena: — j
kaa sakkoa j a vehkeet poi
*
KAINO TOlVOMl
Nuoren neidon Lsä iher,
yönä Ijerta toisensa jälkf
lon soittoon. Vihdoin hän:
seen, avasi ulko-oven ja •
relle miehelle: -
•^Mmulla.ei ole mitään si
e t t ä seisotte taalla portaillj
sia j a suutelette tytärtäni; 1
täisin ettette painaisi hänt
sein ovikellon' nappulaa vä
. • ••* • - ,"
- LUPASI KIIREin
Vaimo piti luentoa joupp
puvaiselle miehelleen ja kel
t ä ostamaan olutta kotiin
että. joka. ilta , kävisi kapa
ottamassa. Seuraavana
mies korin olutta kotiin,
oli juonut ensimmäisen pu
vaimo:
— Katsos nyt, juomalla ti
kotona säästit 15 senttiä.
— Aivan . . . . . . Koetan -ji
muutaman pulollisen tänä
samoin joka ilta, min pian
tänyt turkin hinnan sinua v
Canadalainen öljy
Yhdysvaltoihin
st. Paul, Minn.—Täkäläii
western Refinery Co. on il
laajentavansa täällä olevia \
distustehtaltaan siinä mäi
kun • uudet laitokset valmist
den vuoden kuluttua kyk(
tuottamaan 30,000 tynnyriä
dessa nykyisen 8,000 asemes
johtaja on ilmoittanut, että
voo saa>vansa'Albertan öljyä
kljohdosta, joka on rakenne
tasta Superlorim, V/is.
ensimmäisettä amerikkalaisei
lähetystön .'kanssa 9 pnä syj
1927 Stalin, puhuessaan Nf
ton teollisuus-, kauppa- ja d
tisista sopimuksista kapi
valtioiden kanssa, sanoi:
"Ajattelen, että kahden v
sen järjestelmän — kapital
sosialist. — olemassaolo ei
dottomaksi sellaisia sopimu)
s i t ä mieltä,' että sellaiset sc
ovat mahdollisia ja tarkoiti
kaisla rauhallisen kehityksei
teissä"; v.
Saman vuoden joulukuussa
taselostuklessaan puolueen:
tajakokoukselle, Stalin sanoi
"Perustana.suhteillemme;
tisten maiden kanssa on kat
talkkaisen järjestelmän rinr
olemassaolon tunnustamine
t ä n t ö on vahvistanut tämäi
leen.".-
; V . 1936, keskustellessaan :
Wardin kanssa. Stalin uudel
kuutti, e t t ä Neuvostoliiton ja
Aiherikan Yhdysvaltojen erli
slaallset •• järjestelmät, "voivat
vussa j a kilpailla".
(jatkuu) \
PÄIVÄN PAKINA
— "Sota on ihmisten aiheuttama ja
ihmisten estettävissä" — Irja Ehren-burg.
kakomitean päätös oh heijastus 'sitä noltsija Suti kirjoitti .äskettäin Suo-
Kansan kahvikulta on kullan kallis
Helsinkiläisen Vapaan Sanan pakl- tus oli vaihtunut Kiekkosen II kun-tosiasiasta.
että kymmenet tuhannet
työläiset ovat valmiit r>^tyniään palk­kataisteluun
puolustaakseen siten
elinehtpjaan hintavoittoilijoita vas­taan.
.•
Ranskalla ehnätys-mäineii
budjetti
Pariisi. — Viime viikon lopussa hy­väksyi
Ranskan kansalliskokpuis 2,-
648.C00.CO0.GOO frankin (7.530,b()0,CÖ0)
menoarvion tilivuotta 1951 varten;
mistä enemmän kuin neljäsosa pn tar­koitettu
aseistaumiseen. Tämä en-nätykseUinen
budjetti hyväksyttiin
äänimäärällä 3Ö1 ääntä 177 vastaan.
Kommunistit yksinään äänestivät
vastaan.: Budjetissa ylittävät menot
544.000,000,000 frangilla tulot ' h a l l i ­tuksen
omarxkin arvion mukaan. Ny­kyisellä
Amerikun dollarilla saa noin
350 Ranskan frangia. Ran.skan tahol­ta
odotetaan, e t t ä Yhdysvaltain avus­tuksella
peitetään tästä vajauksesta
noin 255,OCO.CO0.000 frangia .Marshäll-avustUksen
muodos.sa. Mutta osasta
tästä odotetusta avustuk.se.sta ei Y h ­dysvaltain
kongressi vielä ole tehnyt
päätöstä. Ja amerikkalaisten las­kelmien
mukaan on RaiisJ<an...bud­jetti
vielä toiset 321,000,0C0,000^^iran-gia
vajauksen puolella, sillä tuon.sum-man
edestä on Ran;ikan h.Tillltuk£eh
velkoja merkitty tulopuolelle.
men hallituksen kä:hvlpolitiikan Joh­dosta
m.m. seuraavaan tapaan:
Sekä Kekkosen I että H hallitus
ovat erikoisesti olleet kiinnostuneita
kahvista, tästä Supmen kansan mus­tanpuhuvasta
lenunikkijuomasta; Joka
<Ieen vuosP sitten kohotti äkklnykäyk-sellä
kahvin hintaa, oli koko Suomen
kansa ällistyksestä j a suuttumukses­ta
lennähtää n i i n kutsutulleen. Valta,
vina löivät kiihtymyksen aallot kan­sakunnan
äärestä ääreen puoluekan­taan
Ja uskontunnustukseen katso­matta.
Ja täinän kärtsaii valtavan
painostuksen, suorastaan ulkoparla­mentaarisen
toiminiiah pakottamana!
eduskunta suurella enenunistöllä hyl­käsi
Kekkosen kahvihintapäätöksen.
Samalla se löi ensimmäisen railon va-kauttamissuunhitelmien
vahvaan
muuriin, kuten maalaisliittolaiset se.
lUtivät., \:
Tämä "ensimmäinen taisto" kahvis­ta
päättyi siis kansan ehdottomaan
selkävoittoon Kekkosen I hallitukses­ta.
Mutta asia ei jäänyt tähän. H ä ­vinnyt
puoli hautoi kostoa-ja vannoi
itsekseen ottavansa vielä kansalta
luulpj;BPi^4lk:eiii;korkoJi3a .kera; Ja
n i in myös tapJtitui, Tosin vasta sit­ten
kun Kekkosen I kunnokas halli-nottomaan
hallitukseen.
K u n fiosäiem. Johto, joka aikansa oli
kysellyt;*"mlssä ovat Kekkosen tuki.
miehet?;*<, . ^ h t ä k k ^ selvänäköi-syyden,
puuskassa huomasHdn itse
ölevansatup"; Kekkosen tuki Ja turva
j a eräi^^.jjranhempien valtiomiesten
auttani|agt|3>akotti KekkM otta­maan
/mlllfiiksetua toiseen pahiok-seen
niy«S'.^härnä tukimiehensä. Ja
,kun tämäy.-oli tapahtunut, oli aika
myös palata kahvitaisteluim.
J a niinpä Supmen kauMi yhtäkkiä
sai huomata, e t t ä kahvia, tuota mus­tanpuhuvaa
jemniikikijuomaa, ei enää
ollutkaan kauppojen hyllyllä. Halli­tus
— t ä m ä Kekkosen kunnoton — le-vitteli
avuttomana käsiään Ja selittC;
11, että maassa ei ole pöönän pöönääl
kään, Jgttif juokaahan ja litkikää
vain kofVtkfettä, jotta rukiin hintaa­k
i n voitaisiin vähäsen korottaa ja
maatalouden rappiotilaa silläkin ta-,
valla pikkuruikkusen kohentaa.
Mutta kansa oli herrojei^ sotatou­hun
aikana Jb perhijuurin kyllästyi;iyt
kitjcerään ja karvaaseen korvikkee­seen.
Se oli tottunut kaihvln malniun,
eikä sitä niin helpolla vain silmään
puljutettu. Kun sitäpaitsi tiedettiin,
e t t ä tukkuUikkeitten Ja paahtimoitten
varastoissa oli kahvia vaikka: huru
mykky, nihi oU Jälleen lähtemässä
liikkeelle vaarallinen kansanliike, Jon-ka
sanottiin Jo uhkaavan pääbaUitus-puolueitten
vaälimahdoUisuuksiakin.
Siksi oli ryhdyttävä jotenkin kansan
kalhvinjanoa sammuttamaan.
Asialle pantiinkin uuden hallituk­sen
vihreä kauppaniinlsteri Perma
Tervo, joika rauhoitti yleisöä kertoile,
maila, e t t ä korttikalivia tullaan kulu­vana
.vuotena Jakelemaan kaikkiaan
kuusi kertaa. Ennen vaaleja neljä
kertaa j a vaalien jälkeen kaksi kertaa
— Jos valuuttavarat riittävät! No,
siltä kohtaa olivat asiat reilassa, mut­ta
eihän tuollainen korttikahvin epä­varma
jakelu tyydyttänyt jkansan
kahvinhimoja, varsinkaan kun se oli
verokahvina tottunut säi^hnään a i ­nakin'
toisen puolen kahvikuilastaan.
Kahvia täytyi siis saada kauppoihin.
Muuten uhkasi hallitusta sekä sisäi­nen
että ulkonainen romahdus.
No nihi, Nostettilnpa verckahvln
hhitaa Ja pantiin se säännösteltyyn
jakeluun. Kaiisa nurisi j ä latki kal­lista
kahvia. Sillä verokaihvi sisältyi
indeksiin. Joka vuorostaan nousi ja
nousi kuin hyvin alustettu talkhia.
•Plsteostotkaan* e i v ä t auttaneet, NU.
iibapm Sitäpaitsi saada rahaa. Ja kah­vi
oli fe kultakaivos. Jonka hallitus
katsoi tuottavammaksi. Mutta nyt o l ­tiin
noidutussa ympyrässä. Kahvin
hinta nousi, indeksi nousi, palkat —
stop! — eivät nousseetkaan. Kansan
murina yltyi. Hiltusen henkselit he­lisivät.
Jotakin oli tehtävä. J a teh-tito.
•
Hallitus iski viisaat Ja vähemmän
viisaat päänsä yhteen. Kauppami­nisteri
Tervo muistutti, että nyt oli
löydettävä "psykolooginen Ihija", Jot­ta
ei tehtäisi niitä-sielutleteeUIsIM-vIr-heltä.
Jotka Kekkosen I hallituk-sen
kahvlsodassa olivat häviöön Johta­neet:
Ja niin keksittiin "hr
yäisyyden" tie. Hurskaasti
loitaan pyöritellen hallitus p:
vin kokonaan pois verolta •
siis enää ollut: verokahvia, e
ollen voinut vaikuttaa indö
eikä tätä. Sitten sovittiin fc
den kanssa molemminpuolis
Väntekeväisyydestä. Kauppii
sävat hallitukselle määrätjn s
ei veroa, vaan 'maksua", Joni
tus sitten käyttää "taloudelli
kauttamisrahaston" siemes
Eikä se kovin pieni siemen i
Hera Hiltiisen vakuutukiea!
on se aika. pitkä penni eliöä
000,000 kahisevaa ihilfJS=
"Hyväntekeväisyyteen"
markkaa jokaisen kähviiilon-ta.
Tämän rahan sza.s
"pooli", joka ori kokoonpantu
mäh tai vähemmän poUittis»
t ö i l t ä (väri: sosdem. tai
jonka johtajana ön entinen ss
teri, ^ kalskahtavalta lempi^
Sapeli-Simonen. Noniin-'^
•kiBväisyyskahvi" ja per 2500 ;
aloitti 'voittokulkunsa
nbisten pannuihin. Kansa jt»?
kallista kahvia jä toivotti ^
hlltukshieen ja ter^oineen
•hiiden Pisaan. OletiIdn.i^
s l . e t ä kahvin maailmanmam-ta
on varsin kohtuullinen- _ ^
•kin saadaan kahvia tarkasti s»
422 markkaa 20 Vaanii ^•
lisesti verotettuna s i t ä v o ' ^
dä kuluttajille 750 niarkla»
Mutta hallitus on tuhlannts
kunnan varat. Se t » ' ' ^ ^
se ottaa sen sieltä, mistä t l ^
Imisti saavania. nimittää
nolsen kansan kukkarosta.