Vapaus, July 20, 1971

              Sivu 2 Tiistai, iheinälk. 20 p. — Tuesday; July 20, 1971
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BsrtabUshed Kov. 8.1917
ESdStar: W. ERS4UNIII Miemeor: Bi STZEQSl
Co. Unatsil, 100-i
Advertlsbig rates upon appiUoatUiio, itiran^tloin frea of eboiBO.
eeoooid Class MBH registratdon Nuza1)eT 1076
U L A V S H I N N A T :
Omadassa: l vk. $10.00,6 kk. $5J» uaA:n:
3 kk. $3.00 Suomeeio:
1 vk. $11.00, e kk. W.75
1 vk. $11A), 6 kk. C&iS
Toivibtaan menestystä matkalle
Aliarvioimatta lainkaan konservatiivijohtajan Robert Stan-fieldin
nelipäiväistä vierailua Pekingissä, missä hänen tarkoituk­senaan
oli keskustella mm. kahden matm välisistä kauppaauliteista
enemmistö canadalaisista seulaa kuitenkin suurella mielenkiinnol­la
Pohjolan- kehittämisministeri Jean Chretienin vierailua Neu­vostoliitossa,
missä hänen tarkoitukseuaan on asiantuntija-seura-laisineeri
(heitä on kaikkiaan 9> tutustua erikoisesti arktisen
alueen monipuoliseen kehitykseen.
Tunnettu ja :t^^ on, että Neuvoetoliitossa on
otettu miiuhun maailmaan verraten jättiläispitkiä askeleita ikuisen
jään vallassa olevan arktisen alueen kehittämiseksi taloudellisesti
ja sosiaalisesti. Siellä on ayattu suuria teollisuuskeskuksia ja
suoritettu koko maailman ihailua osakseen saanutta rakennus-
•toimintaä..
Neuvostoliiton arktisella alueella on avattu suuria kaivoksia,
perustettu valtavia sähkölaitoksia, rakennettu muutaman vuoden
aikana suurkaupunkeja kaikkine mukavuuksineen, järjestetty poh­jolan
alkuasukkaille nykyaikaiset elämän mukavuudet ja kehitys­mahdollisuudet
sekä paljon muuta.
Myös Canadan arktisella alueella on paljon luonnonro::ursseja
mm. öljyä ja maakaasua, kuten mr Chretien totesi viime viikolla
eilen alkaneesta Neuvostoliitto-vierailusta puhuessaan lehtimiesten
kanssa.-:^
Yleisenä keskustelun, aiheena on täällä, että miten saadaan
y^ipäristöh saastuttamatta ja turmelematta nämä Canadan arkti­sen
alueen luorinonrikkaudet canaäalaisten käyttöön. Juuri tässä
mielessä mr Chretienin ja hänen seuralaistensa vierailu on ensi­luokkaisen
tärkeä, sillä Neuvostoliiton ikuisen jään alueelle ori jo
rakennettu mm. ennätyspitkiä putkijohtoja maakaasun ja öljyn
turvallista kuljettamista varten. Niihin tutusturiiinen sekä tie­teellisten
ja teknisten tietojen vaihtaminen näistä asioista, mihin
mr Chretien viime viikolla viittasi, auttaa luonnollisesti molempia
maita, mutta erikoisesti Canadaa.
Me puolestamme liitymme muihin cahadalaispiireihin, jotka
toivottavat mr Chretienille onnellista ja hyödyllistä vierailumat-jjaa
_j että hän saisi sieltä tarpeellisia tietoja Canadan arktisen
alueen kehittämiseksi nimenomaan Canadan kansan ja ekonomian
hyväksi, eikä tietenkään amerikkalaisen monopolipääoman rikas­tuttamiseksi.
ska eteläsuuntaan
Miljoonia hehtaareja maata viiJjelyikscllc
. M o s k o v a . ~ Neuvostotiedemie-het
ovat esittäneet laajamittaisen
suunnitelman, jonka mukaisesti
osa pohjoisten jokien vesimääräs­t
ä ohjattaisiin etelään. Niiden
vedet täydentävät Volgpa, Syr-
Darjaa ja Amu^Darjaa, Aral^jär-veä
ja Asovanmerta. '
Projekti ratkaisee ongelmaryh­män,
joka käsittää valtavan alu­een;
Siihen kuuluvat Länsi-Sipe^
jria, Altai, Uralin talousalueen
itäosa, Keski-Aasian tasavallat
j a melkein koko Kazahstan, ker­toi
suunnitelman johtnia Igor
Gerardi Pravdalle antajnassaan
haastattelussa.
-NKP:n keskuskomitea ja hai­htua
ovat antaneet asianosaisten
miniseriöideri . tehtäväksi järjes­tää
tieteelliset tutkimus- j a suun­nittelutyöt.
Siperian jokien virtaussuunnan
siirtämisen seurauksena voidaan
Syr-Darjan ja Amu-Darjan ala-juoksumilla
palauttaa käyttöön
n e l ^ miljoonaa hehtaaria hedel­mällistä
maata, joka muihoin hoi­dettiin
keinokastelun avulla. L i ­säksi
saadaan viljelyksen piiriin
vielä kaksi miljoonaa hehtaaria
nyt autiona olevaa maata L|Ou-nais-
Turkraenistanissä. Vesi elä­vöittää
Kazahstanin autiomaalai-tumiäv;-;
Aavikon; halki vedetään uusia
kanavia, joiden rannoille nousee
kaupunkeja ja tehtaita. Näiltä
seuduilta on löydetty^, rikkaita
malmi-, öljy- ja kaasuesiintymiä.
Avautuu mahdollisuus räännö.st-tellä
tulvaveden korkeutta Ob-,
Tom- ja Tshulymjoissa, mikä helr
pottaa jokirannan maiden maan-parannusta.
•:
Suunnittelutöiden tarkoitukse­na
on myös perusteellisesti pa­rantaa
laivaku!kuölosuhtt'ita Vol­galla.
Seuraavissa vaiheiFisa aio­taan
muuttaa Ökan j a Donin ylä­juoksut
runsasvetisemmiksl ja li­sätä
Moskova-joen vesivaroja.
Työt Siperian jokien vesivirran
siirtämiseksi aiotaan suorittaa 3
4 vaiheessa ja ne vaafvat usei-alueen
mikroilmastoon ja knsvi-j
a eläinmaailman kehity-iolosuh-teisiin,
korosti Gcrardi; Mitä tu­lee
eteläisiin alueisiin, nim niille
koituu vain etua. siitä, että o.sa
Siperia 11 jokien vcsimääi^ii.stil oh-jat;('
ini .siiinc.
Obin j , i J{'iii.seiivalajuo'?sut kär
sivät tulvista. Näiden jokien tul-vavesimäärän
pienentäminen
määrätyisfiä rajoissa viihentäii
kesätulvien voimaa.
Suunnitelmien mukaan otelann
Karlanmereen la.skevi.sta joista
noin IQ. prosenttia niiden vedestii
Tutkijoiden mukaan tiimii oi-vai­kuta
Kananmei'en ja koko ran­nikon
lämpötasapainoon.
Ifclsinki. — Etelä-Afrikan ro,-
tusortöhallituata kiusaa sen huo­no
maine j a eristetty asema maa-ilmassa.
Vonsterin. hallitus käy
sen vuoksi kampanjaa saadakseen
"ymmärtämystä" ja: näyttääk­seen
paremmalta muiden maiden
silmissä, sanoi eteläafrikkalainen
kirjailija ja maanalaisen vapau-tu.
sjärjestön ANG:n johtohenkilö
Alex La Guma heinäkuun 12 päi­vänä
. Helsingissä lehtimiehille.
Tähän kampanjaan liittyy var­masti
myös erään rotusortohani-tukscii
ministerin 20. 7. Suomes­sa,
alkava vierailu.
Vonsterin hallitusen apartheid-miT)
i.storillä on ilmeisesti tarkoi-tu.
s selitellä maan.sa politiikkaa
Polijoiiimaille, jotka ovat tunnet­tuja
siitä, että no ovat tukeneet
Länsi-Saksan pääkaupungista
kerrotaan, että niaaii suurimman
porvarillisen puolueen k r i K S t i l l i s -
demokraattison puolueen fi7-vuo.
tias. puheenjohtaja : Kurt Gorg.
Kiesinger 'on kielliiytynyt aKottu-muksiin.
.
_ Entinen Bonnin kansleri otti
tämän a.skeleen.sa: hetkellä. joK
loin CDU/CaU:n johdossa :tais­tellaan
yhä kiilrkeämmin puheen
johtajan paikasta j a kanslerieh-masta
uudelleen CDU:n puheen- jdokkaasta vuoden 1973 syksyllä
johtajaehdokkanksi. Kicsingoron i>i-Jcttuvisaä parlamenttivaaleissa,
ollut puolueen puhuen johtajana. Vansinaisiksi kilpailijoiksi tälle
vuodesta, 1%7 liilitien. ; paikalle lähsisaksalaiset tarkkäi-
•Länsi-Saksan poliitti.selta aroo-. li jat mainit.sevat CDU/CSU:n
naita p^oiHtuii poliiLikkp, joka
Kondar Adenaucrin ja Ludvvig
Erhardin jiilkecn tuli Liinsi-Sak-san
kolmahnekiii liiltokansleViksi
vuonna. 1966, Tällii paikalla Kie-singer
()li vuotccii 1069. asti ja
j ä t t i sen CDUVn CSlJrn kärsit-parlamcnttiryhniän
nykyisen pu­heenjohtajan
Rainei' Barzelin,
rthcinlaiid-Pflazin pääministerin
I leimut Kohlin j a entiseii ulko­asia
iil- ja': ..])uolustuSministej"in
•('ji-v\vA\\\ .Schröderin...
KJesingcrin lähtö tuskin vai-tyä
tappion parlanK-nttivaaldissa. i hienlaa kuli.ssioh takaista valta-
Kiesingerin liihtö CDlI:n i)U-ikain)ipailtiaCDlJ:n.johtajan pai-
'Hecnjohtajan paikalta -oh. tietys- 'kasta niahduUisien ehdokkaitten
sa mielessä syniluilinen. Hiitien ; kosljcn. Piiinvastoin, todcnnäköi-ominaisuudcssaan
poistuu niiden :s«,'stjkanipi)aiiu laajenee lilhikuu-länsisaksalaistfii
taantiiinuks('i- kansina. Eriiiinä syynä tähän pi-listeii
vuiniicn edustaja. Jotka so : di..'!äa!i liinsisak.salaisten tunnus-dan
jälkeen ottivalohjelmak.seen tctun oikeistojohtajan Franz-revan.
sisniin ja vihan ]"]u'rooi)a;i Josc-f Sti'aiis:sin poliittisia manöö-sosialiisti.
sia maita kohtaan. Pyr- ; vccHta. Taantumuksellisen baije-kics.
sään tukentumaan. p(->l!tiik:isT rijaisen CSp-n ])uheenojhtaja on
saan Xaton sotaliittoo.ii ho kic-I- iinnjittanut olcvansii valmis p i t ä -
eteläisen Afrikan vapaustaistelua
sanoi La.Guma. Alex La Guma,
joka on ollut vankilassa, .ires-tissa
ja poliisin valvonnassa
omassa maas.saan mielipiteitten­sä
vuoksi, sanoi toivovansa, et­tei
Suomi osallistu mihinkään
Etelä-Afrikan hallituksen suun­nitelmiin.
Suhtautumisessa Ete­lä-
Afrikkaan olisi lähdettävä
mustan enemmistön toiveista ei­kä
nykyisestä valkoisen vähem­mistön
valta-asemasta.
'•DIALOGIN"
TARKOlTlf/SPjpRAT
Etelä-Afrikan talous on tällä
hetkellä laajentumassa, totesi ny­kyisin
Lontoosta käsin toimiva
kirjailija La Guma. Se tarvitsee
tämän vuoksi uusia marlkkinoita
ennen kaikkea Afrikassa. Vorste-rin
hallitus yrittää siksi pelotte­lemalla
ja muilla keinoin .saada
jalansijaa Afrikan maissa. Vors-ter
on mm. perustanut, sotilas­tukikohtia
Namibian ja Sambian
i-ajoi 11 e ja yrittää vaikuttaa myös
poliittisesti mustiin Afrikan mai­hin.
Tätä varten on keksitty eh­dotus
'.'dialogista" hiiden kanssa.
Ajatu.s ph alunperin syntynyt
Ranskassa ,josta se .levisi rans­kankielisiin
Afrikan maihin. ;
.Minkäänlainen dialogir ei kui­tenkaan
muuta Etelä^Afrikan
asenteita, sanoi La Guma.. Dialo­gin
tarkoituksena :6n hankkia
asiakkaita EtelärAfrikan talou­delle,
saada aikaan hajaannusta
Afrika.ssa, jonka yhtenäisyys on
alkanut pelottaa rotusortohalli-tusta.
Tarkoitus on edelleen eris­tää
.eteläisen Afrikan vapautus­liike
tämän "dialogin" avulla
muusta mantereesta ja heikentää
ta vuosikymmeniä. Huomioon ote­taan
kaikki tekijät, jotka voivat
tavalla tai toisella vaikuttaa
Julmaa kosto-oi^^ Marokossa
Kuten uutistiedöiBsa on kerrottu, viime lauantaina järjeste­tyn
epäohnistunQen kaappausyrityksen jälkeen kuningas Hassan
n ilmoitti sunnuntaina, että kapäniälltset telotetaan muilta mut­kitta.
Näin myös tapahtui. Marokon asevoimien eräitä hohtavia
upseereita — joita oli ilmeisesti kidutettu ja rääkätty, koska esim.
AP:u uutistiedossa sanottiin upseerien "olleen kovan kuulustelun
alaisena koko yön enhen telotusta" — ammuttiin ilman mitään
virallista oikeusprosessia tiistaivastaiseha yönä. Uhrit olivat huu­taneet
telotuskomennuksen kuultuaan"eläkööh kuningas Hassan",
mutta ampujille oli annettu määräys sylkeä uhriensa päälle. Myös
kerrottiin, että koko telotusilmöitus, sisältyen siihen ampuraisko-mennuksen
anto, kiväarimiesten ammunta, revolverien armonlau­kaukset
sekä sotilaiden kirkuminen, oli otettu ääninauhalle ja fil­miin
niin että ne voitiin esittää television ja radion välityksellä
kanaan nähtäväksi ja kuultavaksi.
Tämän julmempaa menetelmää tuskin voidaan ajatella — ei
ainakaan nykyaikana jolloin keskiajan kidutus- ja julmuusmene-telmät
ovat yleisesti tuomittuja. Kuvaan kuuluu myös se, että ne
samat voimat, jotka sosialistisen maailmanosan oikeustuomioista
esittävät pitkiä itkuvirsiä, ovat tästä Marokon "kosto-oikeudesta"
miltei yhtä hiljaa kuin vesi sukassa. Mahdolliaesti se on tahtomat­ta
annettu tunnustus siitä, että humaanisuutta edistävän ja kehit­tävän
sosialistisea järjestelmän oikeuslaitoksia pidetään myös
länsimaiden tiedpnantolaitoksissa kapitalismista oikeusprosessia
parempana, Vaikka sitä ei suoraan voida, tunnustaa?
Sunnuntain vastaisena yönä kuningas Haissan l i:8ta vastaan
tehty kaappausyritys ei suinkaan ollut ensimmäinen häntä vastaan
tehty salaliitto, eikä se ilmeisesti ole viimeinenkään. Kaappausyri­tyksiä
on tehty monta kertaa ainakin oikeudessa syytettynä ollei­den
salaliittolaisten lausuntojen mukaan.
Hassanin lO-yuotisen hallituskauden aikana on ollut kakäi
joukkoroikeudenkäyntiä, joissa ihmisiä on syytetty vallankaap­pausyrityksestä.
Syytettynä on ollut myös useita oppositioryhmien
merkittäviä jäseniä.
Suurimmat oppositiopuolueet ja ammattiyhdistykset boiko­toivat
kansanäänestystä, jonka kuningas määräsi toimitettavaksi
uudesta perustuslaista viime vuonna. Ne eivät myöskään osallis-tuiieet
kansanäänestystä seuranneisiin parlamenttivaaleihin. Uusi
pieruBtuslaki vahvisti kuninkaan valtaa, mutta samalla perustet­tiin
myös parlamentti mihin kuuluu 240 jäsentä, joista suoralla
kansanäänestyksellä valitaan vain 90. _
Kesäkuussa 193 ihmistä, joiden j"öukossa oli myös sosialisti­sen
kansallisunionin jäseniä, syytettiin hallituksen vastaisesta
salaliitosta. Vuoden X96$~öikeudenkäynniBsä oli 102 syytettyä.
Kolme salaliiton johtajaa tuomittiin silloin kuolemaan, mutta
heidän tuomionsa muutettiin elinkautiseksi.
Kuninkaan ristiriidat oppositiopuolueiden kanssa tulivat kan­sainvälisesti
tunnetuiksi vuoqna 1965, kun vasemmistolainen op­positiojohtaja
Mehdi Ben Bä,rka katosi PaPriisissa. Tiedot kertoivat
^ttä Barka ryöstettiin ja murhattiin. Asian selvittelyt kirigtivät
Ranskan ja Marokon suhteita muutamiksi vuosiksi.
Kuningas Hassan ei ole pystynyt poistamaan Marokon suuria
yhteiskunnallisia jännityksen aiheuttajia, mikäli hän on irdes sitä
yrittänytkään. Arvostelua on kohdistettu ennen kaikkea maan vai­kutusvaltaisiin
perheisiin, joiden etuoikeuksia Olisi pitänyt vähen­tää,
jotta uudlatuspoUtlikka olisi voinut onnistua.
Maan enemmistön tilaa kuvaavat Reuterin selostuksen perus­teella
seuraavat luvut: Kansantulo hOnkeä kohden on $20 vuo-täytyivät
; itso|)intaisesti tunnus­tamasta
niitä alijcollisja- nniutok-
.siä. jot !<a olivat tiiloksenä hitlf.-
riläisen .Saksan kiikistaniisfsta.
juuri he 'yllyttivät \'pim!aaii
säästämättä •olcinaan tunnusta­matta
l)DR:ää, työiäistön ja ?.a-miiiin
i t s e ä ä n "'mahdollisenii kans
li'i'ic)idokkaana". :
Tällii h e t k e l l ä edes kaikkein
asiantuntevinvmatkaan tai-kkaili-
•at civiit • ryhdy ennustamaaTi
kristillisdemokraattien johdossa
s y n t v v ä n kiistan voittajaa. Lo-rr
Tunnettu amerikkalainen sa­nomalehti
New York Times _
julkaisi maanantaina viimei­sen
osan paljastuksistaan US
A:n puolustusministeriön sa­laisesta
Vietnam-muistiosta.
Eilen lehti teki: yhteenvetoa
artikkeleistaan. New York Ti­mesin
miikäan Pentagonin asia
kirjoista voidaan: tehdä seuraa­vat
johtopäätökset mm:
— Yhdysvaltain siviilijohto ei
ainoastaan aloittanut Vietnamin
sotim, vaan myö.s johti sitä.
— Yhdysvallat ei ajautunut
sotaan umpimähkään, silla tie­dustelupalvelu
varoitti useaan
otteeseen, mitä tulisi tapahtu­maan.
— Sotilaalliset näkökohdat
voittivat miltei joka vaiheessa
poliittisen haritinnan.
— Väitteet joiden mukaan Yh
dysvallat meni auttamaan uhan-laista
liittolaista, olivat pelkkiä
iskulauseita.
— Etelä-Vietnam oli olennai­sesti
Yhdysvaltain luomus. '<
— Yhdysvaltain johtajilla oli
jähmettynj/t näkemys kommunis­tisesta
maailmasta Neuvo.stolii-ton
ja Kiinan välirikosta huoli­matta.
— Yhdysvaltain johtajat ovat
aina eläneet kahden maailman­sodan
muistoissa ja kuvitelleet,
e t t ä ne olisi voitu välttää ame­rikkalaisten
nopeammalla puuttu­misella
tjlanteeseeh. "
Lehden mukaan Yhdysvaltain
johto pelkäsi "dominoteoriasta"
klinnipitäessään minkä tahansa
maan menettämistä kommunis­teille,
oli sitten kysymys miten
pienestä maasta hyvänsä. Eison-höwerille
tämä maa oli Lao.s,
Kennedylle se oli Kuuba.
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
Olga Hendrickson, Toronto, Ont.
täyttää sunnuntaina, heinäkuun 25
päivänä 84 vuodta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnemtoivotuksiin.
lonpoikicn riippumatonta sosialis ,. jnillinen ratkaisu tehtäneen to-
(Icnnäkiusesti vasta CDU:n edus­tajakokouksessa
Saarhriickenissä
tämän vuoden lokakuus.sa;. •
tista valtiota. Kiesinger .ei Sa­lannut
kielteistä suhtautumistaan
Liinsi-Saksan;. Xeuvostf)liilon ja;
Puolan kanssa • solniiniiin sooi- (TAS.S Anatoli Tui)ajev)
en
iinaan
sosialismi
(!ordol)a. -— Jiyhmä kaloli-iaisia
pappeja esitti lauantaina
Cordoba.s.sa päiittynees.si . Ko-koukses.
saan, että snsialismi
on ainoa ratkai.su .Argentiinan
ongelmille.
Tercier .Vlundo-järjestiin (ktil
mas maailrna). HUI jä-sentä hy­väksyivät
päiitö.slauseJman, ici.s
sii hyökättiin presidentti Alf-jandro
I.anu.ssen hallitusta vas­taan.
Siinii sanotaan, myös. että
•Suuriosa maan varoistji tuhla-
(aan puolustusvoimien ylläpi­toon
ja (»sa niiisiä kälo;'a tiet­tyjen
johtavien up.seerien (miiin
ta.skuihin. .<amaan aikain ntaan
vankilat ovat "täynnä.ar.ueniii-nalaisia,
jollaa 1aislele\a( im-perialismia
vastaan":
. 1'äätöslau.selma.ssa tuetaan
niitä poliittisia liikkeitä, jotka
T i i A k ä pois väliisin .
Libanonin parturilii.kkeiden o-niilstajat
ovat. ilmoittaneet maan-i
sa |);!;lm)nislerille, että he halua-'
I vat tukea tämän toimenpiteitä
yleisen • mnraajin suojelemiseksi.
Parturien liitto kiinnittää pää-iiiinistorin
huomiota siihen, että
O!) välttämätöntä taistella pitkä-tukkaiiiia
hippejä vastaan, jotta
arvojen kunnioitus säilyisi nou­sevassa
polvessa.
Parturit tulevat tästä : lähtien
ajamaan j)itkät tukat pois asiak
käiltään; myös väkivaltaa käyt­täen,
jos tarTe vaatii. :
Parturiliikkeiden työntekijät
kannattavat, liikkcenomistajien
päätöstä; Heidän ammattiliitton­sa
puheenjohtaja on tervehtinyt
sitä ilolla ja sanoo, että sen ön
sanellut "huoli Libanonin nuor­ten
miesten naisistumisesta"..
hallituksen vaihdokseen pyr­kien
(ivat asettuneet vuonna
19.").") vallasta syöstyn presi­dentin
.luan Peronin taakse.
Washington. — . Yhdysvaltain
puolustusministeri Robert McNa-mara
valehteli senaatin ulko­asiain-
j a puölustusvalic^kunnille
kertoessaan heille ns. Tonkinin-lahd(
iti välikphtauk.sesta .
Pentagonin salaiset Vietnamin
sotaa käsittelevät asiakirjat New
York Timesille hiovuttani-t .Ma.s-sachusett.
sin teknologisen ,insti-tuiitin
professori Daniel Ellsberg
kertoi lehtimiehille, että McNama-rä
vakuutti valiokunnilla elokuun
6 pnä 1964, että,yhdysv.altalaiset
sota-alukset olivat joutuneet Ton-kininlahdclla
"tietoisen ja provo-soima,
tto.man Hyökkäyksen uh­reiksi
poIijoisyietnamilaif:ten tor-pedoyeneiden
taholta.
Ellsberg kertoi, että puolustus­ministeriön
huippusalaiseen asia­kirjaan
sisältyy McNaniaran ja
alusten komentajien sekä Tyy­nenmeren
asevoimien komentajan
puhelinkeskustelujen nauhoituk­sia
heti "välikphtaukseri" satut-lua.
Nämä keskustelut osoittavat
e t t ä kenelläkään ei ollut silloin
sellaista varmuutta Tonkininlah-den
tapahtumista kuin McNama-ra
yritti Uskotella valiokuntien
jäsenille. Ellsbergin mukaan-Mc-
Namaran puhe senaatissa oU
"hämmästyttävä esimerkki halli­tuksen
petoksesta".
Ellsbergin uudet paljastukset
j a Pentagonin salaiset asiakirjat
osoittavat, että Yhdysvallat oli
provosoinut tietoisesti Tonkinin-lahden
tapahtumat ja että niitä
käytettiin Vietnamin sodan laar
jentamisen j a VDT:n pommitus­ten
aloittamisen tekosyynä.
vapaustaistelijain moraalia. Tar­koitus
on siis apartheidin säilyt­täminen.
'.
OAU HYLÄNNYT
DIALOGI AJATUKSEN
Afrikan maiden enemmistö ja
Afrikan yhtcnäisyysjärjestö O AU
ovat. selvästi hylänneet ajatuksen
keskustelu.sta. rotusortohallituk-sen
kanssa, totesi La Guma. A i ­noa
dialogi, jonka Afrikan mai­den
suuri enemmistö hyväksyy
Vorsterin hallituksen kanssa~ on
Etelä-Af rikan sorretun mustan
väestön neuvottelut valkoisen
vähemmistön hallituksen kanssa
apartheidin purkamisesta..
ASEELLINEN TAISTELU
AINOA MAHDOLLISUUS
Valkoisen vähemmistön halli­tus
ei ole toistaiseksi antanut
pienintäkään mahdollisuutta pur­kaa
rotusortoa, neuvotteluteitse
tai rauhanomaisesti jademokraat
tijsesti. Kaikki tämän suuntaiset
mustan enemmistön yritykset
ovat törmänneet väkivaltaan. Af­rikan,
kansalliskongressi (ACN)
julistettiin 1960 Sharppevillen
verilöylyn jälkeen laittomaksi eri
tyisen laittoman toiminnan lain
nojalla.
ACN jatkoi toimintaansa maan
alla. j a toimii tällä.kin hetkellä
verraten tehokkaasti huolimatta
useista sen jäsenten pidätyksistä.'
Järjestö pyrkii mobilisoimaan
mustan väestön joukkoliikettä ja
kouluttamaan ja valmistamaan
sitä aseelliseen täisteluuh. Päätös
aseellisen taistelun valmistelusta /
ja; sotilaallisen järjestön luomi-'
sesta ei . ollut väestön kannalta,
paras, mutta se oli ainoa mah­dollinen,
sanoi Alex La Guma.
siiuri
Rostock — Ponnistelut Ekiroo-pan
turvallisuuden varmistami­seksi
ja DDR: n kansainoikeudel-linen
tunnustaminen olivat tär­keimmät
seikat, joita koro.stettiin
sunnuntaina, H pnä Rostokissa;
avatulla .14. Itämeren viikolla.'
Avajaistilaisuudessa Ernst Thä-manin
aukiolla puhui Itämeren
viikon komitean puheenjohtaja
Lothar Bolz, joka toisti Saksan
yhtenäisyy.spu olueen ensimmäi­sen
sihteerin Erick Honeckerin
8.. puoluekokouksessa, esittämät
viiden kohdan ehdotukset Euroo­pan
turvallisuuden varmistami-.
seksi.".
Tärkeimpinä toirrienpiteinä DD,
R pitää Euroopan turvallisuus­kokouksen
pikaista köoUekutsu-injsta,
DDR;n hyväksymistä mu-'
käan YK.:n ja. sen erityisjärjes­töjen
toimintaan, diplomaattisuh­teiden
solmimista DDR:n ja kaik
kien valtioiden kesken, siekä nor­maalien
kansojen välisten suhtei
den solmimista Länsi^Saksan
kanssa ja. Berliinin tilanteen nor­malisoimista.
Bolz kosketteli myös Euroo­pan
ulkopuolisia ongelmia ja to­tesi,
että kansat ovat tuomin­neet
amerikkalaisten sodan Indo­kiinassa
sekä . hyökkäykset ara-bjvaltibihin..
Juuri julkaistut sa­laiset
asiakirjat. USA :n hallituk­sen
rikoksista Vietnamin kansaa
kohtaa antavat syylliseltä itsel­tään
todistuksen kuinka oikeutet­tuja
ja välttämättömiä myös
meidän varoituksemme Euroo­pan
kansoille ovat olleet..
Sitä myönteisempänä pidäm­me
sitä seikkaa, että pohjois­maiden
vaikutusvaltaiset piirit,
ovat yhä yleisemmin havainneet,
e t t ä myös Pohjois-Euroopan tur­vallisuus
on läheisesti riippuvai­nen
olemassaolevien rajojen ja
erityisesti diplomaattisuhteideh
solmimisesta DDR:n kanssa, to­tesi
puhuja.
PÄIVÄN PAKINA
dessa; 80 pros. marokkolaisista
on lukutaidottomia ja keski-ikä
pn 47 vuotta.
Selvää on että Marokossa nyt
järjestetty kaappau.syrittiijain
sirkusmalnen kosto-teloitus c|
voi vallitsevia epäkohtia poistaa
oikä liioin nykyisen hallitti.sko-mennon
asemaa pitkäksi ajak.si
vakiinnuttaa.
Madaga.skarin saaritasaval.ta (vi­rallinen
ran.skankiclinen nimi Mal-
. gache ja englanninkiGlinen ninii
Malagasy) pn totuttu pitiimään
viimei vuosikymmeninä eräänä
maailman raiihallisimpana kolk­kana,
jo.s.sa ci koskaan tapahdu
mitään. Mutta nyt -sekin on tem­pautunut
suurpolitiikan pauloihin
ensi vaikutelmalta, yllättäen, mut­ta.
kuitenkin melkoisen tunluvi^la
syisiä.
':\ Madagaskar siiaiLsce Intian, val-tamere.
s.sä noin 400 i^-kilomelrin
pää.ssä Itä-Afrikan rannikosta ya.s-tapäätä
Portugalin siirtomaata
Mosambikia; Saari on maailman
'noljännek.si .siau^i/i. pinta-ala on
vajain 600,000 nriiök.iionictriä ja
äsuikkaita 7 miljoonaa. Saaren
asukkaat, makigassil, ovat kyllä
iHionväri-Ilään sangen tummia.
retkeilijä Marco F>olö kertoi taxi-noi.
ssaan käyneensä saarella. Hän
ei kuitenkaan siellä. käynyt, vaan
paljon pohjoisempana Somalissa
.sijait.sc.vas.sa Magadisciossa. Por­tugalilaiset
.sen, onsin kuitenkLn
va!t-j.sivat. Sittemmin Englannin
ja ranskan koloni-saattorit kävivät
saaresta kis.sanhännän vetoa, kun-aie.
s se vihne vuasisadan lopussa
Joutui Ran.skan siirtomaaksi erään­laisen
itsBhallinnon puitteissa.
Vuonna 19G0 saari jufetautiii itse-näi-
seksi .la pääsi samana vuonna
myös YKn jäseneksi. Ranskan val-tifin
käsi on kuitonkin ollut yhä
edelleen Madaga.skarin tasavallan,
yllä eräänlaisen erikoiscdustajan
muodossa, joka on enemmän kuin
suurlähettiläs,.
Saari cn niejkoisen luonnotnri.-
kas. Pääelinkeinona on. voimakas
siitä, että nyt saaren rauhaan on
tullut.paha repeämä. Madagaska­rin
presidentti Tsu^anana piti tou-kckuiissa
puheen, jossa hän syytti
eitä eräät piirit aikovat myydä ta­savaltamme
imperialistiseiUe val­tiolle.
Mitään nimiä hän ei mainin­nut,
mutta maalitaulut;paljastuivat
pian. Varapresidentti Re?ampa ale
ni nopeasti virassa. Tämän jäl­keen
hänet pidätettiin Ja pantijn
vankilaan. Muitakin pidätyksiä
suoritettiin.
Kesäkuussa saaren ' tasavallan
viettäessä 11-vuotisitseriäisyys juh­laansa
pcliisii ja sotaväki pystytti­vät
pääkaupungin Tananariveui ka­duille
sulkuja, ihmisten henkilölli-disteita
siitä, että varapresideiUti
Resänipa oli valmistellut väliai­ka
appausitä suurlähettiääs Mars­hallin
inspiroimana j a rahoittama­na.
Marshal'1 oli ennen suurlähetti­lääksi
tuloaan palyeillut USA:n ul­koministeriössä,
mutta hän oli ol­lut
myös CIA.n agentti. •
.Suurlähettiläs Marshallin puuhat
.sotkeutua Madagaskarin talous­elämään
olivat vaikuttaneet liian
'.'dynaamisina": Suurlähettiläs oli
pyrkinyt kaikin tavoin edistämään
yksityisen amerikkalaisen pää­oman
sijoittamista MadagasfouTn
taloHteen vähän joka tahoDä, mut-'
ta erityisesti karjatalouteen ja öl­jynetsintään.
Presidentti Tsiranana
syyskortteda tarkistetitiin ja aseita laski yhteen yksi ynnä yksi ja sai
mutta heitä ei pidetä var.sinaisina k a r.i a talo us ja siihen liittyvä maan-neekereinä,
.sillä hi.stoi-ian kulue.ssa
monenlaLset muut väriHiscl kan-snl
ovat. ehtineet olla heidän esi-isiään.
Saaren pääkielenä on mn-lagassi-
jota eivät ymmärrä muut.
kuin kaniaasukkaat ilsc. Ranskan
kielellä (m tämän ohella virallinen
asema: Näin .selitti nimimerkki
"Pilkki" Kansan Uutisten äsket­täisessä
numerossa Madagaskarin
tapahtumien taustaa. .
Kuten tie<letäiin, Madagaskar sai
kl^lic'rciidyksi.slä iiiint;n.sä, Löytö-viljelys
sekä arvopuiden metsä-teoMi-
suus. Myös teollisuus aina
kaivosteolliisuudesta transiistori- ja
toIcvi.sicteoUisuulcen asti on kehit­tynyt
vilkkaasti, vaikka varsinai­nen
.'iiurtcollLsuus puuttuukin.
. .S;tie;» V. 1.047 .synitynecn rans-kalaisvastaisen
kapinan, joka ku­kistettiin,
saarelle oi ole tapahtu­nut
lähes ne)ljännosvwc.sisataain mi­tään
millä olisi päässyt maailman
lehtien ctusiivuille. Viimo keväänä
alkoi kuilciikih esiintyä merkkejä
etsittiin. SaareJIa oleva USA:n
suurlähottiläs. A. Mai-shall sai käs­kyn
saapua ulkoministeriöön, mis-
.sä hänelle lyhyesti ja suoraan sa-notitiin,
että suurlähettilään on
poistuittava saarelta viiden päivän
kuluessa. Ja näin tapahtuikin.
Lontokcntällä poislähtevää suur- <
lähettilästä oi oUui saattaanassa
yhtään valtion viiraUista ediistajaa
eikä ades myidw uMcQvaUojen
ecjnstajifi päästplty hyvästelemään.
Vain vahva palllsivartio viitoitti
tietä löntokoniäHe.
USA,n ulkoministeriö .sai shokin
ja tästä toivuttuaan se vakuutti,
että suurläbEilitiläs Marshall oi ol­lut
.syyllistynyt miihinkään diplo-maatilla
sopimattorftaan tojmin-laain.
PresidemHi Tsiranpinalia dli
asialta loisenlainon käsitys. Presl-donitillä
oli nimittäin ^kirjallisia to-tulckseksi
kolme. Ylimääräiseksi
ykköseksi osoittautui suurlähettiläs
Mai-shall, Jotta laskusta olisi tullut
oikea tu'los, oli suurlähettiläs kar­kotettava,
eräs ranskalainen tark­kailija
kuvasi tilanteen kehitystä.
Tosin sanotaan myös että Rans­ka
oli hennostunut amerikkalaisien
väikutusvaillan paisumisesta saa­rella
ja auttoi presidenttiä "avaa­maan
silmänsä" ennen, kuin olisi
liian myöhäistä. Thneisesti edessä
on crääriiainon "jääkaappi"-tila
USAin ja Madagaskarin suhteissa-äimskin
toistaisoLsi. Mitä tulee tyk- -
kivenediplomatiaan. niin siflien
liSA:l'la ei ole mitään mahdoöi-suuksia;
kun katsoo pallokarttaa.
Mitä tähän "Pilkin" kuvaukseen
lisä:täi.<yiin, se taitaisi olla pahasta,
— Känsäkoura, '