Vapaus, July 11, 1922

              VAPAU:
Huuidsn enomaläisen työväestön äSnenkannattsja, ilmes-tg?
Sttdboryssa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP
iir«0taava toimittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish WorljeTs fn Canada. Pab-ished
in Sndbury, Ont., every Toesday, Tfaursday and
Efttorday. ,
Advcrtising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on standing advertiso»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä'ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset '$2.00 kerta ja SOc. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avjoeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1,00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset §0c. Jceha, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mu-kana.
•
^ — ' • • —••• .1 III.. IIII— —-. I ...^ i . i i . , , . , . „ i I. i
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
W.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämpn,
paitsi asiamiesten joilly on takaukset.
eivät tule saavutettua sillä, että uhrataan aikaa yksin­omaan
taloudellisten järjestöjen ajamain pikkuparan-nusten
hankkimiseksi, vaan työväenluokan taistelujär-jestöt
ovat luotavat sellaisiksi vallankumouksellisiksi
järjestöiksi, jotka iskevät järjestelmän sydämeen, jotka
päähuomion kiinnittävät kapitalistisen järjestelmän
hävittämiseksi ja uuden yhteiskunnan luomiseksi. Vain
selvä Vallankumouksellinen toiminta kykenee saatta­maan
työläiset heille kuuluviin oikeuksiinsa.
^stalna, heinäk. 11 p. - Tuesday, Jiily llth.
lipaile?!iionisiiii Ciiiidan raiititeii
Maxim Gorkin varoitus Europalle
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
-tirjeeseenne, kir^
ooonallisella nime! J. V.
ottakaa uudelleen liikkeehoitajan per
llä.
KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomc St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69. Sndbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
escond class matter.
Uusia iskuja Canadan järjestyneelle
työväelle
Canadan kapitalistit eivät ole hetkeäkään kulutta­neet,
ilman että heillä ei'olisi ollut suunnittelun alaise­na
tämä tai tuo kiristystoimenpide järjestyneitten työ-
Iäisten voiman heikoiitamiseksi. Ei ainoastaan työväen
poliittinen liike ole joutunut kärsimään sitä vastaan
kohdistettujen pannalakien painoa, mutta myöskin ta­loudellinen
(unionistinen) liike, huolimatta sen huo­mattavasta
vanhoillisuudesta on joutunut kapitalistien
silmittömän' vihan kohteeksi^ jMoninäiset ovatkin ne
^{jrtotoimenpiteet, jonka alaisena «anadalainen, niin po-liittineil
h^n J?J2".^.?".'??'?!i;". Pfl ]omm\ kulke-
'** Ei ole vielä varsin monta vuotia kulunut siitä, kurt
Dominon parlamentissa laadittiin laki, joka suoranai­sesti
kielsi työväestön lakkoutumisoikeudet, ilman ellei
/ tupn lain määräämä «Teollisuusriitaistiuksia tutkiva
eovintooikeus», jonka jäsenet Canadtih hallituksen työ­ministeri
nimittää, olisi ensin antanut riitaisuuksia kos­kevaa
Iau8\intoaan. Tuo laki silloin kuri se laadittiin,
sai aikaan järjestyneen työväestön mitä syvinunän pa-heksumisen,
miitttt kuitenkaan tuolla protesteeraamisella
^ ollul toit^äp inerkitystä, sillä järjestyneen työväet
ih voimat olivat siksi lieikot, että kapitalistit ja hei-
<län hallitusjuoksupoikansa eivät peläntiegt äseltaa sitä
Icäytäntöön. Ja se ön ollut täydellisesti käytännössä.
' Porvariston kannalta katsottuna tuo työläisten vapauk­sia
riistävä laki ori ollut siksi edullinen, että monet
muutkin maat ovat kiinnittäneet suurta huomiota tuon
lain kapitalisteja turvaavalle vaikutukselle. Onpa esim.
- Yhdysvalloissa kapitalistien keskuudessa ollut puhetta,
että samanlainen laki olisi aikaansaatava myöskin siel-
....•Ja. • .• V >-^; • - ' -.^iifi^i^
järjestyneille työläisille ja yleensä Canadan työläi­sille
laki on^ tehnyt suurta haittaa. Monet sopivalla
hetkellä toimeenpantavaksi aijotut lakot on tuon lain
tähden jääneet käytäntöön panematta, sillä hallituksen
nimittämä komissioni, joka riitaisuuksia on määrätty
tutkimaan on tutkimuksiaan toimittanut niin pitkät ajat.
että työlästen mielestä sopiva hetki lakon alkamiselle
on sivuutunut ja työläiset ovat olleet pakotettuja luo­pumaan
koko puuhasta ja samalla useassa tapauksessa
joutuneet hyväksymään kapitalistien toimenpiteet työ­suhteitten
huonontamiseksi ja palkkain alentamiseksi
kuin myöskin työpäivän pidentämiseksi. Erikoisen hai>
talliseksi laki ön osottanut siinä,' että työläiset ti'v'&
ole voineet ryhtyä myÖtätuntoisuuslakkoon,jonkUri toi>
'sen alan ollessa lakkfltilassft' Paraillaaa oleva l^elyä-valtain
rautateitlen koriepajatyöläisten lakko fel tule
y saamaan Canadan rautateitten konepajatyÖläisten kan­natusta
juuri siitä yksinkertaisesta syystä kun täkäläi­set
konepajatyöläiset eivät voi lakkoutua ennenkö teol-lisuusriitaisuuksia
tutkiva komissioni on asiaa-tutkinut.
Tämän tähden ei ole ollenkaan luultavaa, että Canadan
rautateitten konepajatyöläiset lakkoutuisivat ja siten
avustaisivat rajan toisella puolella taistelevia toverei-
, taan.
Monia muita, monessakin suhteessa suurimerkityk-sellisiä,
järjestyneelle työväestölle ja heidän asialleen
vahingollisia sortotoimenpiteitä on Vallassaolijain ta­holta
asetettu' rajoittamaan -työväestön toimenpiteitä
oikeuksiensa hankkimiseen. Viimeisimpinä järjesty­neitten
työläisten oikeuksien polkemisina, joita hyvällä
syyllä voidaan^ pitää iskuna, joka ei ole aivan vähäi­seksi
arvioitava, ori" oikeuden päätös Montrealin Nais­ten
Vaatetustyöntekijäin Uniota vastaan. Vetoomusoi­keus,
johon unio vetosi alemman oikeuden päätöksestä,
ajolla vaatetustyöläislakkolaisiä vastaan oli haettu in-junktioni
läkkovahtimisen estämiseksi,'katsoi että alem­man
oikeuden päätös on pysyväinen ja työläisillä siis
ei ole oikeutta' pitää lakkovahtia lakonalaisella työmaal­la.
Vastikään Winnipegistä saapuneet tiedot kertovat,
e^;4;siellä on annettti samanlainen tuomio ja niinikään
estetuomion avulla työläisiltä kielletään lakkovahtimis-oike,
us. - .
Edelläolevät, työväestön alkeellisimpienkin oikeuk­sien
riistämistoimenpiteet kapitalistien taitolta, alkavat
tarpeeksi selvästi osottamaan, että toisenlaiset mcnette-hla^
at työväestön kapitalisteja^ vastaan kä}7nä5sä luok-
Icataistelussa ovat tarpeellisia, Työväenluokan oikeudet
Äskettäin Venäjän nälänhätäisten hyväksi julkaistus­sa
vihkosessa, jonka ovat toimittaneet Nansen, Haupt-mann
ja Gorki, lausuu suuri venäläinen kirjailija va­roituksen^
sanoja porvarilliselle Europalle.
Gorki huomauttaa, että Nansenin ja eräiden toisten
«kuolevaa tyyppiä olevain europpalaisten järjen ja
omantunnon edustajain^» herätyshuudot rakkauden he­rättämiseksi
nälkääkärsiviä niljoonia kohtaan ja yh­teisymmärryksen
herättämiseksi kansain kesken ei ole
kyennyt särkemään nimettömän välinpitäriiättömyyden
taajoja kerroksia. Melkein huomaamattomia ovat mer­kit,
että näiden jalojen miesten rehellisessä mielessä ja
humaanisessa tarkoituksessa antamat sysäykset olisivat
herättäneet myötätuntoa «miljoonittain nälkääkuoleviin
venäläisiin talonpoikiin, Dostojevskin ja Tolstoin mil-joonakansaan,
kurjia kohtaan, joista on tullut ihmis­syöjiä.
» , ,
Ei myöskään ole huomattu Saksan tyhjäksi rosvo­amisen
turmiollisuutta. v
«Kirotun 1914-1918 vuosien sodan jälkeen olen mi-1
nä menettänyt uskoni Europan sieluun. Ja minusta
tuntuu, että sen svdän on soaistunut, tylsistynyt, että
sen aivot ovat mädäntyneet ja että se valaa mvrkkyään
yli kaiken mitä ennen pidettiin humaanisena jaihmis-velvollisuutena-
•
Ja kuitenkin on Europa edelleenkin koko maailman
luovan enerjfian keskipiste, ikäänkuin auringosta lähti
Europasta säteet, jotka pelottoman ajatuksensa tulella
virtasivat kautta maailman |a jakelivat sille' ylväitä
tieteen ja taiteen lahjoja, ihmeitä tekevän tekniikan
valtaisia saavutuksia.
En unohda, että sen politikoitsijat ja verenimijät
— mikä muuten merkitsee samaa — pitivät tapana^
nylkeä ihmiset elävältä. Mutta me emme saa liioin
unohtaa, että petomainen Europa samaan aikaan levitti
tasaarvoisuuden ihanteitapa kulttuurilahjojaan ympäri
maailnian. Sen saaliinhimo nostatti vastalauseita ja
sen gydämellömyys ^erätti pyrkimyksen inhimillisyy-teeri.
'
Mutta nyt minä luulen, että (porvarillinen) Europa
on menettänyt moraalisen auktoriteettinsa kulttuuriar­vojen
Iu(>jana.
Värilliset roduti ovat nähneet millä tarmolla, pirul­lisella
taidokkuudella ja eläimellisellä viekkaudella
nuo niin kristilliset valkoiset neljä pitkää vuotta ovat
raastaneet toisiaan, millä mielettömällä kiihkolla yksi
europpalainen heimo laskee valtansa alle: ja ryöstää'
puhtaaksi toisen» millaiseksi kaaosriiaiseksi mielettö­myydeksi
on ^urkastunut europpalainen elämä ja millä
välinpitämättömyydellä «humaaninen» Europa seuraa
kuolevaa Venäjän kansaa. Oletan, että kaiken tämän
jälkeen Afrikan ja Aasian, kansat ovat:saaneet paljon
huonomman käsityksen europpälaisista ja että sädeke-l|
ä Europan moraalisten voimain ympäriltä on hupene­massa.
»
-^En ole mikään politikoitsija, olen vain venäläi­nen,
joka olen täysin tietoinen Europan merkityksestä
Venäjälle ja koko riiaailmalle, samoin kuin sen merki­tyksestä
niille jättiaivbille, jotka ovat luoneet kaikki
humanismin ja sosialismin suuret luomisajatukset, 8ei\
äärettömän voiman näissä aivoissa, joka ilmenee sen
ihmeitätekevissäi tieteellisissä töissä, —• samoin kuin
myös Europan väsymättömäin käsien merkityksestä,
jolkalcadet ovat aikaafisaaneöl tekniikan ihlrielaitokset.»
Tämän jälkeen hööriiavitlaa Gorki niihin luokkaval-tion
yli-ikäinen jä tftllottava järjestelmä on johtanut
orjuMut luokal) riiinkä kaiken johdosta hän olettaa,
etta 6uro[l)ia öft, samoin kuin Rooma aikoinaan, sortuva
vfeiaT^en rotujen puristukseen ja sisäisen anarkian
öu^Viälukseenj '"' '
Tämän johdosta olisi Gorkin mielestä paikallaan»
että tilanne otettaisiin vakavan harkinnan alaiseksi.
'«Minusta näyttää», lopettaa hän, «että tässä olisi yhtä
ja toista, mitä kavaka- ja relhellismielisten ihmisten feaYi-nattaisi
pohtia.»
.— o-
Friends of Soviet Russian päämaja
New Yorkista ilmoittaa meille, että John Elonen ja
Antti Paavola ovat lahjoittaneet Venäjän avustusrahas­toon
suoraan päämajaan 10 dollaria kumpikin, joSta
kansallissihteeri A. B. Martin pyytää kiittää asianomai­sia
lahjoittajia* i
Labor Heraldilla P. Morton.
Canadan rautatietyöläisten uni­onistista
liikettä häiritsee kilpaile­vat
ja eronneet uniot ehkä enempi
kuin minkään maan rautatietyöläis­ten
järjestöjä. Samalla kun kuusi­toista
Yhdysvaltain ja Canadan
«standartti» rautatietyöläisten uni-ota,
käsittävät suuren enemmistön
järjestyneistä rauta tietyöläisistä,
niin näiden rinnalla on kokonainen
liuta pieniä ulkopuolisia unioita,
jotka heikentävät rautatietyöläisten
voimaa ja vaikeuttavat heidän tais­teluaan.
Nämä pikkuiset kilpaile­vat
uniot vähentävät jokainen koh­daltaan
varsinaisten rautatieläisten
järjestöjen aktiivisia voimia, ja mi­kä
pahinta, aiheuttavat sekaannus­ta
ja ryhmäkuntaisuutta, joka on
omiaan lisäämään «vanhain veron­kantajain
voimaa.x>
Ja kuitenkaan käytännölliset olo­suhteet
Canadan rautatietyöläisten
unioissa eivät ole antaneet oikeutus­ta
kilpailevalle unionismille edes
siinä määrin kuin ne ovat antaneet
sitä Yhdysvalloissa. Yhdysvallois­sa
on-'tapahtunut useita suujna rau­tatietyöläisten
lakkoja, mitkä, on
kukistettu kansainvälisten unioitten
virkailijain toimesta «laittomin^> ja
niin ollen ovat olleet omiaan anta­maan
aihetta uusien kapinallisten
unioitten perustamiselle. Se rää­vitön
sota, mitä Yhdysvaltain rauta-tiepatruunat
Wall kadun antamien
määräysten mukaisesti ovat kohdis­taneet
unioihin, on myöskin osal­taan
antanut virikettä kilpailevan
unionismin puuhille siellä. Mutta
nämä ilmiöt eivät ole vallinneet yh­tä
suuressa määrin Canadassa. Mei­dän
kilpailevan unionismin tuotan­tomme
saa pikemminkin' selityksen
siitä, meidän aktiiviset pohjajoukko-laisemme
eivät ole kyllin tietoisesti
voineet hillitä vauhtipyöräänsä, vaan
ovat olleet valmiita kaikkien tuuli­viirien
esityksille. '
Nykyisin • on meillä Canadassa
Canadassa lienee vain muutamia
siellä täällä hajallaan olevia jäse­niä
tässä järjestössä. Heidän pro­pagandansa
kansainvälisiä unioita
vastaan on kuitenkin sangen elävä.
Äskettäin Itä-Canadassa vieraileva
tämän järjestön organiseeraaja il­moitti,
että he tulevat perustamaan
canadalaisen osaston tälle liikkeelle.
Kuinka pitkälle he ovat päässeet j
|IIIIIIIIIIIHIIIIIIIUII!IIIH^^
Canadan
doUaristj
5 LÄHETYSKUSTANNUKSET:
i Postissa 15c kaikiHa aummUta. Sähkösanomalla $3.50 kaiidita s-^
on vaikea vielä tällä hetkellä sa-jS Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ^
noa, mutta he saanevat mahdollises- 5
ti sen verran aikaan, että se lisää Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Eroad-uutta
jakaantumista ja rautatietyö­läisten
järjestymisen heikkoutta.
Catholic National Union. •
- view Ave.
a
Tämän järjestön perustivat joku
vuosi sitten muutamat katoolisen
Jiirkon miehet. Useat sen organi-js
seeraajista ovat pappeja ja jois­sakin
tapauksissa missä unioilla on
jalansijaa, ^toimivat papit tämän
union «pisnesagentteinas-. Syynä sen
olemassaoloon sanotaan, että kan­sainväliset
uniot ,ovat liian «radi-kaalisia>,
ja siksi tahtovat vieroit­taa
työläiset pois katoolisesta kir­kosta.
He selittävät heidän Umoi­hinsa
-kuuluvien kaikenlaatuisten
työläisten jäsenmäärän olevan 40,-
000. Heidän pääasiallinen voimansa
on Quebecin, maakunnassa. Kuinka
suuri heidän voimansa on rautateil­lä,
on hiukan epätietoista; heillä
on joku määrä konepajatyöläisiä ja
kirjureita, mutta itseasiassa eivät
ole mikään huomattava tekijä rau­tateillä,
sikäli kuin palkat ja neu­vottelut
työnantajien kanssa ovat
kyseessä.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
E Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
SUI^URY, ONT.
S BOX 69, YyAF AU S,
I Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaeton nimessä.
iiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii„i,,ii^
esitti, että kaikista kolmesta uni-osta
valitaan yhteinen komitea edus­tamaan
työläisiä, joten meneteltiin-kin.
Tämä oli todella kummallinen
asema kun paasien täytyi neuvoa
työläisiä yhtenäisyyteen. On mel­keinpä
.vaikea kuvitella mielessään
kuinka suuri kaaos vallitsee näi­den
työläisten. keskuudessa Grand'
Trunk rautatiellä.
One Big Unip.
Kaikki edellämainitut kilpailevat
uniot ovat vanhoillisia ja taantu-
Canadian Brotherhood of Railroad j muksellisia, joko kansalliselta nä-
(huomioonottaen s t a n darttiuniot.
Anatole Francen teokset pannaan
Nobelin palkinnon >saajan, tunnetun kirjailijavan-huksen
Anatole Francen teokset ovat vaarallista luke­mista.
Paavi on julistanut määräyksen kaikille katoo-lisille,
että heillä ei ole lupa lukea Anatole Francen
teoksia* ,
Mibi?, kysyttänee. Siksi että Anatole France on
konununisti!
— Koska lyö on kaiken hyödyllisen tuottaja, niin
siitä johdonmukaisesti seuraa, että kaikki työn tulokset
kuuluvat niille jotka tekevät työtä. — Lincoln.
—- Työväen luokkataistelusta ilman omaa sanoma­lehteä
ei tulisi mitään. Muistakaa sentähden kaikui
voimin levittää omaa lehteänne!
Vuoden ajalla tapahtui Ontariossa 386
teollisuustcpaturmaa, joista hallituksen. lapaturmava-kuutuslaulakunla
maksoi korvausta.
joilla on jonkinlainen yhteinen työ­sopimus),
kuusi järjestöä, jotka
taistelevat toiiien toisiaan vastaan
rautateitten könepajain kontrollis­ta,
viisi uniota jotka taistelevat ku-letusliikenteestä,
kahdeksan' jotka
taistelevat kirjurien ja rahtitava­ran
käsittelystä, kuusi jotka taiste­levat
ratain kunnossapitäjäin ja kö­nepajain
ammatittoihain työläisten
kontrollista, kuusi paikallisten läm­mittäjien
kontrollista,.neljä sähköt-täjistä
ja kaksi ravintola* ja ma-kuUVannutyöläisistä..
Kaikilla r kuu-dellAl
§ista kansainvälisellä unioHa,
lukttUAöttamatta kirjurien ja rahti­tavaran
käsittelijöitä, on enemmän
jäseniä kuin kaikilla kilpilevilla uni-
"oilla yhteensä. Nämä kansainväliset
<standartti>-uniot myöskin johtavat
neuvotteluja työläisten ja työnan
tajain välillä, miiutamia pikkupoik-keuksia
lukuunottamatta. Mutta
huolimatta siitä, että kilpailevien
unioitten jäsenluku on pieni, ne
kuitenkin saavat aikaan suurta se­kaannusta
ja vakavasti häirits<eVäl
rautatietyöläisten asemaa kokonai­suudessaan.
Mainittakoon ^ässä
muutamia esimer)
«Beatin» jöf/eatot.
. 1919 ^Best niminen itifeä, aikai­semmin
vanhan Canadian -Northfe^ft
rautatien piiri-puheenjohta^, pfeHis-ti
uuden union, nimeltä ^aa&Öian
Association of Engine Sörvibt Men.
Hän koetti saada vetUrih^'lettajat
ja lämmittäjät yhtymSS^ ^hän jär­jestöönsä
käyttämällä ftlirinuslauset-ta.<
Cana^a cariadiftlaf^iile». Hän me­nestyikin
vississä %äärin. Mutta äs­kettäin
toimitetuissa . yleisäänestyk-sessä
maiftiSön rautatien työläiset
kannattivat "kahdella yhtä vastaan
kansainvälisiä unioita. Epäilemättä
tämä kiljiiaileva unio kuitenkin tu­lee
^On^un aikaa vielä säilymään,
vaäteuttaen siten työläisten asemaa.
Sama Best alotti myöhemmin er-kanoimisliikkeen
oburlaisten kone-pajatyöläisten
keskuudessa Winni-pegissä,
kutsuen tätä uniota Cana­dian
Association of Railway Shop-men.
Hän kykeni saamaan tähän­kin
unioon yhtymään jonkun ver­ran
konepajatyöläisiä, mutta se
näyttää kuitenkin kuolevan. Soi-mannenkin
uuden union kätilönä
hääri tämä sama mies, nimittäin
sitä Canadian Association of Train
Service Men.
Canadian Railway Workera*
Industrial Union.
Tämän niminen cteollisuusunion»
sikiö perustettiin sapaan aikaan
kuin O.B.U. Calgaryn konventioni
pidettiin v. 1919. Sen jäsenet vär­vättiin
Canadian Pacificiir Tautatiel-tä,
mutta se ei ole milloinkaaa'
kyennyt leviämään gauutamaa kone­pajaa
laajemmalle. Suureksi osaksi;
tämän erkanemisliikkeen ja monien
muitten kilpailevien unioitten muo­dostamisen
ansioksi voidaan lasksV
että samat miehet eivät nyt ole
suurelta osalta minkään union jfe-seniä.
^
United Association oMUnvrky
Employees o{ America.
. Employees.
Tämä järjestö kuten toisetkin
tällä alalla, on suurelta osalta kan­sallinen
luonteeltaan. Mutta samal­la
kun se on canadalainen luon­teeltaan,
on sillä, kumma kyllä jä­seniä
Minnesotan puolellakin, se ori
nimittäin järjestänyt • Canadian
I Northern kirjqrit, ollen naita osas­toja
Vir^niassa ja Duluthissa. Tä­ten
tämä järjestö itse kumoaa
rautatieliikenteessä ikansallisten»
unioitten mahdottomvuden, koska
kaikki rautatiet kulkevat poikki Yh­dysvaltain
ja Canadan kansainväli­sen
rajan.
jCun tämä järjestö 'perustettiin
1909, se ei oUut kilpaileva unio
sen sanan tarkimmassa iriferkitykses-sä.
Siihen aikaan kirjurit, rahdin
käsittelijät, ammatittomat työläiset,
höyrypannu- ja vSturihuoneitten
työläiset ovat kokonaan järjestymät­tömiä,
Kansainyäliset uniot, joille
olisi kuulunut näiden työläisten
järjestäminen eivät, tehneet siiij^
suhteessa Canadassa paljonkaan
mitään. Kuitenkin .joku aika sitten
canadalainen Vfeljfesliitto avasi oven­sa
kaikenlaatuisille rautatietyöläi-sille.
Se on aina aika ajoittain
saanut huomattavaa jalansijaa kone-pajatyöläisten
y.m. rautatietyöläis-teft
keskuudessa, menettäen kuiten­kin
vaikutusvaltansa taas heti jäl-
•leen lyhyen ajan kuluttua.
Nykyisin on Canadian Brother-hoodissa
enemmistö Canadan jär­jestyneistä
rautatiekirjureista ja
rahdin käsittelijöistä. Se järjestää
palkkasuhteet näille työläisille neu­votteluilla
Canadian National rau­tatien
kanssa, ja myöskin jossain
määrin höyrypannu- ja veturihuone-työläisille
ja kqnepajain /ammatit-tomille
työläisille. Kuitenkin kan-smväliset
uniot ovat järjestäneet
oaman alan työläiset Canadian Pa-cifieilla
ja sopii niiden palkkasuh­teista.
Viimeisen neljän vuoden
ajalla molemmat järjestöt ovat kil­pailleet
täydestä kontrollista samoil­la
työaloilla, josta on ollut seura­uksena
katkerat vihamielisyydet näi­den
järjestöjen välillä. Tällaisen
tilanne on surkuteltava ja pitää sen
lisäksi monet työläiset ulkona mo­lemmista
järjestöistä. Merkkejä
edistykseen tässä suhteessa kuiten­kin
on, sillä on viime aikoina käy­ty
neuvotteluja näiden järjestöjen
välillä niiden yhdistämiseksi ja lu­paavia
toiveita yhdistymisen toteu­tumisesta
on jo olemassa.
American Federation Railroad
Worb«r», ja International Brot-berdood
o( Station ^
Employees,
The American Federation of Rail­road
Wörkfe» teki yrityksen saa­da
jalansijaa Canadan rautatietyö­läisten
keskuudessa ja saikin järjes­tettyä
huomattavan osan New York
Ceatral, Wabash ja Perc Marquette
ramteiilS, jotka kulkevat vähän
tulkaa Cati^^n puolella.^iihen tä-
»aft jätj^äton vaikutusvalta kui-tM^
kin Oh päättynyt ja on aina ol-
M 'Vain Vahingoksi, ehkäisten suu­rempaa
ylitenäisyyttä.
Metnational Brotherhood of Sta-tiibn
Employets on yksi niistä kol­mesta
"uniosta joihin kirjurit ja
rahdin käsittelijät jakaantuvat
(Grand Trunkin Canadan puolisella
tiellä, ja äskeisten palkkaneuvotte­lujen
aikana jokainen niistä selitti
olevansa ainoa oikeutettu neuvotte­lemaan
näiden työläisten puolesta.
Seurauksena oli, että rautatieyhtiö
kökannaltaan tai sitten yleiseltä
Inailmankatsomukseltaan työväenky­symyksiin
nähden. One Big Unio
eroaa näistä kaikista tässä suhtees­sa.
Se on aina ollut «radikaalinen»
unio, omaksuen luokkataistelufiloso-fian
ja ollen luonteeltaan kansain­välinen.
Kuitenkin, käytännöllisenä
seurauksena sen järjestämistyöstä
on ollut että' työväen keskuudes­sa
on hajaannus ja jakaantuminen
jatkunut ja laajentunut. .
One Big Unio, vastoin mpnien
ihmisten olettamvfksia, ei ole mil-
IbihKaah saavuttanut . initään > huo-mattayampia
tuloksia rautatietyö­läisten
keskuudessa. .Hyvin, muuta­ma
riautätietyöläinen, lukuunottar
matta konepajatyöläisiä, on siihen
milloinkaan yhtynyt, He saivat kui­tenkin
, järje&töönsä konepajatyöläi­set
Port Arthurista länteen, näi-
-den luku' ei kuitenkaan ulottunut
50 > prosenttia suuremmaksi, kaikista
lännen' konepajatypläisistä. Tämä
merkitsee, että voimakkaimmillaan
ollessa OBU :11a oli ainoastaan 10—
15 prosenttiin Länsi-Canadan rau­tatieläisistä
järjestössään. , Ei, mil-loinkaaif
tämä järjestö ot^ oman­nut
riittävää voimaa, toimiakseen
todellisena uniona tällä alalla. Ja
nyt on tämä unio menettänyt suu­rimman
osan jäsenistään ja on alen-
:unut basepallopelikeinottelijaksi.
O.B.U. 'BuUetiinin johtama pallo­peli-
arviointi on ollut viime aikoina
ainoa järjestön jpystyssä pitäjä. Bul-
'etiinia myydään nimittäin suuret
summat pallopelipileteillä,, joita sen
oimesta painetaan. Mutta järjestön
merkitys uniona on nopeasti kuo-emassa.
Kaikki tämä hajaannus ja seka­sotku
ön johtunut alkuperäisesti
erehdyksestä erota vanhoista uni-oista.
Sen sijaan että edistysmie­linen
jäsenistö olisi työskennellyt
järjestöissä, saadakseen ne toimi­maan
tehokkaasti, se on eronnut ja
juossut kaikenlaisiin union kuyiin,
josta on seurannut •sitten-^delläker-rqttu
sekasorto ja hajaannus. .
Eikä tilanne parane millään-muul­la
kuin että alkuperäinen virhe kor­jataan,
siten että aktiiviset edistys­mieliset
työläiset palaavat takaisin
vanhoihin «nioihin ja palauttavat
eronneet pohjajoukot mukanaan.^.Il-man
tätä ei ole mitään toivoa Ca­nadan
rautatietyöläisten enempi
kuin muittenkaan alojen työläisten
solidarisuuden kasvamisesta ja lu­jittamisesta.
— o———
jurnutus täällä kirkonkylässäkin,
vielä aivan «kirkon j u u r e K a i ,'
on, jurnutus on kuulunut . . . ' ^j
nutukseen , ei nyt kuitenkaan
ottanut osaa tuon laulun tei-rijä,
kohta häneUäkin olisi siihen oi
joltinenkin syynsä, tulihan vii
pakinoissani tavallaan — o hiin
nen — häntäkin muistetuksi, vc
siitä jurnutuksesta on huolehti:
itse «jurnutuskurssin» suorittan
ja siinä häntä avustaneet jotl
,opetuslapsensa. Niin että on s
jurnutettu, on . . .
Se|laista siitä seuraa, kun m
helle on kasvanut luja usko, e
hän on tullut mailmaan <rtäysi
valtuuksilla» haukkua ja rähistä
van rajattomasti, ihan mielinmääi
joka paikassa ja jokaiselle henkii
le, k^en tohtii ajatella jostakin a
asta, mutta varsinkin työväenii:
keestä, hiuskarvankaan verran t
sella tavalla kun häh, leukojaan i
pivä jurnuttaja. Mutta kun ei l
neliä kuitenkaan ole . näyttää noi
«valtuuksiaan», niia epäilenpä y
Tuomas kun olen — että Pc
jois-Amerikan mantereella, brittili
sellä Canadan hallitusaliieella, Ont
rion maakunnassa, Thunderbayn p
rissa,, Kort, Arthurin kaupungis
löytyisi^ yhdeksäntoistasataa vuot
jälkeen Kristuksen,' yksi sellaim
suomalaisesta^; vaimosta syntyn
«oikea» teollieuustyöläinen, joi
olisi kaikista, tähänasti eläneistä i
misistä„ ehdottomasti varmimma
tarkimmat ja pätevimmät tiede
•enemmän kokemusta ja terävin äl
ymmärrys ja järki käsittää kaikki
mikä vähänkin koskee työväenliike
tä, sen päämäärää ja keinoja tue
päämäärän saavuttamiseksi.. Ja ett
hänen «henkistä.: diktaroimishaluaai
saisi kukaan kuolevainen vastustt
— sitä minä epäilen, niin toti
kun onkin nimeni Tyhmä Tuoma
Pakinaa Port Arthu­rista
«Pihtipuutti polvesta vapisee,^
kun kontrahtorit korvessa
Ikiroilee.
Jä jurnutus kuulun niin
hirm^nen,
kuin ois päivä jo viimeinen...»
«Periaatteilleen u^öllisen» kont-rahtityöntekijäin
1 e p p y mättomän
morkkSSjan, Taavetti Miettisen te­kemästä
laulusta tähän lainaamani
värsyn viime säkeet mielessäni olen
astellut Työn Temppelin lähettyvil­lä,
sitte viime pakinaini tultua jul­kisuuteen.
Jos niihin aikoihin, kun
«runollinen» Taavettimme kämppä-havaintonsa
paperille pisteli ja nii­tä
laulaa lurauttelemalla «Idrkon-kyläläisiä
» «huvitteli», kovatkin pape-ripuunkätkasijat
irähäsen »jumutta-neet
» ja/kontrahtorit kiroilleet, et­tä
— «pihkapuuttii pelvosta vapi­si
», niin onpa sitä taas Iranlimut eri
«Joka kuritta kasvaa, se kui
niatta kuolee», sanoo vanha suomi
lainen aananlasku, ja siinä kerr'
taan olevan perää. Tässä kirkoj
kylässä sitä. on vipe. vuosina h(
suttu ja rähjätty mielin määrin, i
man että siitä rähjäyksestä olisi ki
nenkään tullut julkisesti sanotukj
Siksipä eräisiin rähjääjiin on juu:
tunut luulo, että heistä ei uskall
kukaan sanba arvostelevaa sana:
ja että he täällä yksinään ovat ain
oikeassa, mutta kaikki toiset väi
räss^r- Tuon takia koskikin niin k
peästi ne" sen «pahankurisen pöjär
viimetalviset ja keväälliset arvo:
telut Vapaudten palstoilla. Uhkasivj
häntä jo suukapulalla ja tiesi mi
lä, Ja taaskaan eiväti tiedä, niit
oikeastaan olisi tehtävä ja ket
syytettävä viimeisistä — siksi <ju)
nutus kuuluu niin hirmuinen». Ke
tä ovatkaan ne toiset, jotka uska
tavat «pahankurisen-; pojan» tavall
«käärmehenpesille»? Siitä olisi pääi
•tävä varmuutfeen, siksi syytetää
sitä, arvellaan tätä, tietämättä vai
masti, kuka se. oikeastaan on «sys
tipukki»? Ei vetele sekään, ett
yksityiskirjeillä ongittaisi Indi(5t
Kalistin toimitukselta Vapaude:
toimitussalaisuuksiq»^. kuka on kun
kin kirjoituksen lähettäjä?
Kuulkaapas jurhijttajat! Teili
sanottiin jo taannoin, että on tui
haa teidän kuvitella, jotta me tn
lisimme enäai vaikenemaan teihin
sotkumestareihip nähden, ja etti
me emme ole yhden miehen varas
sa. Jos yksi lakkap; sanomasta, a!
kaa toinen. Meistä- saattaa kylläkii
lahteä täältä, vaikka, ikuisiksi ajoik
si, työsuhteiden tai muiden seikko
jen pakoittamaiia,; mutta jälellejää
neet pitävät-huolen sanomisista. Sil
lä, katsokaapas: se sama, vaikutin
joka on kannustanut meitä seuraa
maan ^työväenliikettä, työskentele-mään
sen eteen, muodostamaan J2
omaksumaan siinä itsellemme peri­aatteet
ja Katsantokannan, y^f
sauriarvalset, yhtä oikeutetut
yhtä TälttimattSmat^, kuin koskaafl
teidänkin «periaatteenne», se sama
yaikuljn on.' käskenyt myö; nieitä,
järjestyneinä työläisinä, huoiehtij
maan siitä, että olemme kykeneviä
tarpeehtuHen sanomaan- teille, niitä