Vapaus, November 15, 1966

              Sivu 2 Tiistairiaj marrask. 15 p. — Tuesday, Nov. 15,1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T " » Establlshed Nov. 6. 1917
Ei-iORiVV. E K L U N D MANAOtRi E . SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 674-4284
Published thrlce weeWy: Tuesday s, Thursdays and Salurdays by VapatB
Publishing Go. Limited, 100-102 Elm St. Wrtt,B^dbury, Otttarto, <»nad*.
MaUlng Aödrtss: Böx
Advertislng rates upon appllcatlon, translatlon free of cbarge.
Authörized as second class mall by thte POSt OMlce. Department, Ottawa,
and fior paym:ent of |K*tag* IH oa6h.
Membcr of th ^CANADiANll^ÄNGUAGERRESS
TILAUSHINNAT:
CLUB
Canadassa: 1 vk. $0.00, 6 kk. |4.75
S kk. 2.75
U6A;«8a 1 vk. $10.00, « kk.
Suomessa: 1 vk. 10.60, S kk. 6.7»
PÄÄLLIKÖT MENETTÄVÄT SANDAALIT/ONKO USA:SSA NOUSSUT
Likaista hommaa
Kuten on uutisiiedoissa kerrottu, VanGOUverissa paljas­tui
noin viikko sitten, että joku yksityinen salapoliisi oli, ku­ten
hän itse väittää, RCMPn välityksellä sijoittanut "kilpai­levan"
union toimesta- salakuunteluvälineitä hotellihuonei­siin,
missä 6räs toinen unio piti vuosikokoustaan. .
Senlisäksi, että se on laitonta ja moraalisesti, ala-ar-;
voista hommaa, tällainen salaisten kuuntelulaitteiden sijoit­taminen
heijastaa vissinlaista yhteiskunnallista tautia. Ku­ten
muistetaan, Hitlerin Saksassa vakoiltiin ja urkittiin kaik­kialla.
Samaan syntiin lankesi vähemmässä määrässä Stalin­in
hallitus loppuvaiheessaan. Nyt on Yhdysvalioissa kehitty­nyt
hysterian ja pelon aikakausi nimenomaan siksi kun. ku­kaan
ei enää tiedä kuka on jonkun salaisen urkkijajärjestön
• pärkkarenki tai kenen asuntoa, liikepaikkaa tai toimihuo-neustda
kulloinkin salakuunnellaan.
, Canada voi oppia muista maista i>aljon ja yksi tällainen
läksy-l-.oo se,, että.meillä ei ole kansakuntana varaa lähteä,
yleisen nuuskinnan ja urkinnan, tielle, mitä 'salakuunlelujen
järjestäininen edustaa. Tältä pohjalta on tervehdittävä sitä
kun. British Columbian hallitus päätti muodostaa kuninkaal-lisen'.'
komission tutkimaan. Vancouverissa nyt paljastettua
salakuuntelutapausta.
Kuten muistetaan, Ritz-hotelliin, Vancouverissa, missä
pidktViia Pulp and: Paper Workers of Canadan (PPWC) vuo-sikokct^
is',' o^.i W. B. Graham-niminen yksityinen salapoliisi
—' öi-ke-aiiirtiin yksityisen salapoliisiliikkeen johtaja — sijoit­tanut
salakuunteluvälineitä siten, että kokoukseen osallistu-neiden.
johtavien edustajien puheita voitiin kenenkään tietä­mättä
kuunnella;
Mr. Graham, joka sanoo aikaisemmin olleensa RCMPn
turvallisuus- ja tiedusteluosaston palveluksessa, kertoo sijoit
taneensa näm.äsalakuunteluvälineensä; siinä uskossa, että si­ten
menetellessä hän toirni-RCMPn hyväksi? Merkillepanta-.
vaa on, että hän mainitsee tässä yhteydessä nimeltä puhuen
RCMPn kaksi miestä. • •
: Lisäksi mr. Graham sanoo, että hän suoritti.tekosensa edel­lämainitun
union syrjäyttimiseen (hajoitus- ja valloitustyön
tekijänj pyrkivän Brotherhood of Pulp, Sulphite and Paper
Mill 'Wcrkersin presidentin, Pat 0'Nealin pyynnöstä, ja että
mr. 0'Ncal oli siitä "työstä" maksanut hänelle $250.00.
Vaikka mr. 0'Neal kielsi aikaisemmin mr. Grahamin tie­donannon
todenperäisyyden, hän joutui kuitenkin pian sen
jälkeen myöntämään, että hän oli sittenkin palkannut' mai­nitun
yksityissalapoiiisin toisen union asioita nuuskimaan,
mutta .0.'Ncal väittää vieläkin, ettei .hän tietänyt mitään sala-kunteldvälineiden.
käyttösuunnitelmista.
Ei^.oJe epäilyäkään siitä, etteikö tällaisten salakuuntelu-
'lä'it||^3^' käyttö loukkaa kan.salaisvapauksia. Jos salakuun­telulaitteita
voidaan käyttää yhdessä tapauk-sessa, silloin nii-
•,derf 3<äyUö. yleistyy pian. Täten tulee muodostumaan vaara,
.mi'ssä"1iiiip3ilevat, yhtiöt asentavat salakuuntelulaitteita tois-.
tenvyhJö.ö-:den toimistcihin "tuotantosalaisuuksien" urkkimi­seksi;
missä pahan.suopainen henkilö voi asentaa salakuun-tej.
u.Laittcir.a naapurinsa asuntoon vain siksi, että voisi joten-kir//
hä,'^Vä loukata; missä avioerojuttujen edistämiseksi asen­netaan
salakuuntelulaitteita, makuuhuoneisiin, autoihin ja
mutlkiref,- missä poliittiset nuuskijat haluavat saada selville
.ihpy^tpi}^ 'vääriä ajatuksia'; sanalla sanoen tällä salakuunte-ltiila>
ddWle mitään rajaa, ellei sitä lopeteta ennen sen ylei­seen
käyttöön tulemista;
. jjos salakuuntelumenetelmien lopettamiseksi tarvitaan
uiisia lakeja tai nyt voimassaolevien rikoslain pykälien ko­ventamista,
niin sellaiset parannukset olisi tehtävä pikamars^
sissa. Nykyisin leviävästä salakuuntelumaniasta olisi päästä­vä
ennen kuin .se on liian myöhäistä.
Ghanan alueella asuvalla fantuhehnolla oU aikaisemmin seuraava
tapa: Kun heimopäällikkö menetti {(rvovalt^nsa, saapuivat heimon van-himmat
ja vaativat häntä luovuttamaan sandaalit. Stttien päällikkö pako.
tettiin astumaan paljain jaloin maahan ja hänet katsottiin suistetuksi
vallasta. Fantien ulkomuksen mukaan kosketus maahan riiftti heimopääl*
liköltä hänen jumalallisen ominaisuutensa olla v&llttSjKnäesi.isien ja elä.
vienväUUä.
Minutemen-asekaartista
Noin pari viikkoa sitten ticdoitettiin, että New Yorkin
poliisiviranomaiset pidättivät 20 äärioikeistolaisen "Minute-men"
salajärjestöön kuuluvaa; hampaisiin asti aseistettua
miestä ja takavarikoivat, .samalla suuria määriä aseita, am­muksia"
ja räjähdysaineita;
.Silloisten uutistietojen mukaan Minutemen-järjestöön
kuuluvien miesten tarkoituksena oli "metsästäjiksi" tekeyty­neenä
tuhota New Yorkin lähettyvillä kolme oletetusti va­semmistolaisten
ylläpitämää toimipaikkaa. Toistaiseksi ei ai­nakaan
meillä ole tietoa mistä "vasemmistolaisista" on kysy­mys,
eikä sillä, olekaan väliä, sillä vasemmistolaisilla, kuten,
muillakin lakia ja järjestystä noudattavilla järjestöillä täy­tyy
olla snmanlai.set oikeudet kuin muillakin ryhmillä. Mitä
Minutemen-järjestöön tulee, sen mielestä ovat '^vasemmisto­laisia"
kaikki liberaalit, kaikki rauhanpuolustajat ja sanalla
sanoen kaikki amerikkalaiset aina entiseen president-iin Ei-senhoweriin
asti, jotka eivät tunnusta Minutemen-järjestön
fasistimieli.stä katsomusta ainoaksi autuaaksi tekeväksi yh-
' tciskunlaopiksi. Minutemen-järjestön selostusten mukaan Yh­dysvaltain
koko korkein hallintoporas on kumouksellisten
ja maanpetturien armoilla. Tämän vuoksi jokaisen punaveri­sen
amerikkalaisen, jokaisen 150 prosentin patrio'otin velvol­lisuus
on muka liittyä fasistimieliseen Minutemen-järjestöön
ja antaa tukensa .sellaisille edesottamisille kuin yllämaini­tulle
pommitussuunnitelmalle, minkä New Yorkin poliisit on­neksi
saivat ratsian.sa avulla ainakin sillä kertaa estetyksi.
Kuvxi.ivaa on, että Minutemen-järjestön johto puolustaa
toimintaansa, mukaanlukien salaisia "sissisotaharjoituksian-sa"
sillä,, että se on läpeensä "kommunismivastainen" jär­jestö.
Yleisesti tiedetään, että Minutemeh-järjestöUä on voi­makkaita
ja vaikutusvaltaisia taustavoimia, ei vainsuuryh-tiöiden
virastoissa, vaan myös hallituspiirei.s.sä. Nähtäväksi
jää, miten tulee oikeus käsittelemään New Yorkissa nyt
Viime vuosien aikana sadat Gha­nan
heimopäälliköt ovat •'menettä­neet
sandaalinsa". Heidän arvoval­tansa
on romahtanut, ja tavalliset
kyläläiset — ennen kuulumaton asia
— rohkenevat puhua halveksivasti
perinteellisestä vallasta. Heitä louk­kaa
se että h«mopäälliköt harrasta­vat
liikeasioita unohtaen uhripapin
velvollisuutensa. Perinteitä kunni­oittavat
katsovat suuttuneina, kuin­ka
päälliköt anastavat ja myyvät yh-eisiä
maita, Aikaisemmin ihmiset
pitivät perinteellisen vallan halti­joita
hyvinvointinsa puolustajina,
koko yhteisön (heimon' tai valtion
elämän järjestäjinä. Mutta nykyään
kuulee yhä useammin sanottavan:
."'Eivätkö päälliköt ole muuttuneet
klikiksi/joka käyttää väärin ase­maansa?"
KULTAKUUME
Sigiiirissa Ylä-Guineassa on kul­takaivoksia.
"Kaivos" on tosin liian
suurellinen sana kapeille ja syville
rotkoille, joiijen polijalla puolialas-tomal
ihmiset irrottavat maata ja
panevat sen vasuihin, jotka sitten
hinataan köysien avulla ylös. Työn­tekijät
ovat liittyneet eräänlaisiksi
osuusitunniksi, sillä työ on ^iclpom-paa
joukolle.
Hyvin harvoin^ kuitenkin löytyy
itokonainen kultakimpale. Mutta ihr
meeilistä on,"'cttä isilloinkaan sen
hohde ei synnytä riemua. Päinvas­toin,
osuuskunta tuo heti jumalille
puhdistusuhrin. Teurastetaan vuohi
ja vanhoilla muskeleilla ammutaan
laukauksia pahojen henkien karkot­tamiseksi.
Itse kultakimpale el jää
o.suuskunnan omaisuudeksi vaan se
luovutetaan heimopäällikölle.
Vielä jokin aika sitten kultaa kai­vettiin
ja etsittiin, jotta sillä voitai­siin
vaihtaa .suolaa, vaatteita ja ruo-kaa.
El ollut vielä kullan eikä omai­suuden
palvontaa. Kun tulojen Ja
varallisuuden takau-ajaminen, hir­veä
ja häikäilemätön, alkoi Afrikas­sa,
olivat heimopäälliköt ensimmäi:
siä "kultakuumeen' uhreja.
Itse käsite "päällikkö" on hyvin
hämärä. Afrikassa siten nimitetään
kylän vanhinta, joka elää yh:ä köy-hästi
kuin kyläläisensäkin. tai '"pa-kanoitten"
asuttama.ssa kaupunfjissa
olevan muhainettilaiskorUelin joh­tajaa.
Itse asiassa.on parempi puhua
kokonaisesta heimoaristokratian ja
puolifeodaalisten '•valtioiden" ylä­luokan
kerrostumasta, joka oli vani
han Afrikan hallitseva luokka.
Kun •'kultakuume" valta.si tämän
luokan .se löysi useita mahdollisuuk­sia
tulojen hankkimiseen. Valkoiset
valloittajat jättivät sille hitusen val­taa
— pienet oikeusasiat, verojen
keräämisen, paikallisen itsehallin­non.
Säiiyiettiin myös talonpoikien
perinteelliset velvoitukset päällik­köihin
nähden. Mutta tärkeintä oli,
että päälliköille annettiin oikeus
valvoa yhtei.sön vapaita maita, jotka
alkoivat saada rahallista arvoa; Näi­den
maidon myymirlcn ja"kaupan-käynti"
vallasta olikin ensi aikoina
tämän hallitsevan kerrostuman tär­kein
rikastumiskeino.
PÄÄLLIKÖISTÄ LIIKEMIEHIKSI
Mutta vain aluksi; Kaukonäköi-simmät
päälliköt havaitsivat pian,
että on löydettävä myös uusia kei­noja
ja menetelmiä rikastumiseen.
Myrskyisästi lisääntyvä kaupunki.
laisväestÖ osoitti, että talonraken­nustoiminnalla
on helppo koota pää­omaa.
Ja niin päälliköistä tuli talon­omistajia.
Trooppisen Afrikan tuot­teiden
— kahvin, kaakaopapujen,
banaanien hinnat kohoavat maail­manmarkkinoilla,
ja päällikköiden
varat käytetään myös suurten plan­taasien
ja farmien perustamiseen.
Tietysti tällainen toiminta on syn­nyttänyt
myös vastarintaa. Esimer­kiksi
Guineassa ja .Malissa sekä
eräissä muissa maissa koko entiseltä
hallitsevalta kerrostumalta riistet­tiin
sen etuoikeudet, mutta yleensä
tyytymättömyys erillisiin päällikköi­hin
ei vielä ole muuttunut yleiseksi
vaatimukseksi koko tämän perin­teellisen
valtainstituution lopettami­sesta.
Päällikköiden vaikutusvalta
on Afrikan mantereen monilla alu­eilla
vielä erittäin suuri, ja tärkein-tä
on, että se saa odottamatonta tu­kea
nousevalta luokalta — porvaris­tolla.
Norsunluurannikolla voi kylissä
tavata usein vauraita mutta aivan
•autioita taloja. Talonpojat selittävät,
että niiden omistajat ovat rikastu­neet
ja muuttaneet kaupunkiin, kos­ka
he pelkäävät myrkytystä tai muu­ta
sellaista. Rikastuneet todellakin
'ovat joutuneet vihatuiksi ja pitävät
'parem;iana asua kaupungeissa, mis-
:sä vauraus ei kiinnitä niin paljon
huomiota.
TEHTAANOMISTAJIA
Kaikissa Afrikan kaupungeissa on
nykyään erittäin aktiivisia paikalli­sen
porvariston ryhmiä. Nykyajan
afrikkalainen yrittäjä on rikastunut
joko perinteellisillä vientitavaroilla
tai kaupankäynnillä. Muutamat ovat
osanneet ^.muuttaa rahaksi lännessä
saamansa koulutuksen ja siirtyneet
itsenäisiksi yrittäjiksi laki- tai lää­kärin
alalta. Yrittäjien keskuudessa
— eiilyisesti kauppiaiden — on jär­jestöjä,
jotka seuraavat j a tiedotta­vat
hinnoista markkinatilanteesta,
hoitavat kuljetuksia jne. Tarpeelli­sella
hetkellä nämä järjestöt voivat
saada poliittisen luonteen.
Viime vuosina on airikkalaisten
yrittäjien mielenkiinto kohdistunut
myös teollisuuteen, Varakkaimmat
ovat perustaneet omia pieniä teks­tiili-
ja kenkätehtaitaan ja he ke­räävät
varoja joko suurehkoa puu-teollisuuslaitosta
tai maataloustuot­teiden
jalostamoa varten. Tämä pro­sessi
on selvimmin havaittavissa Ni­geriassa,
mi.ssä on jopa ensimmäisiä
puhtaasti afrikkalaisia pankkeja.
Eili.seslä kioskimyyjästä on tullut
tehtaan omi.staja. Oma talo, oma au­to,
eurooppalaiset vaatteet kansallis­ten
pukujen tilalle — kaikki tämä
on havaittavissa menestyneiden yrit­täjien
keskuudessa. Heidän lapsensa
käyvät koulua Euroopassa tai Yh­dysvalloissa.
Tämän Afrikan ":nuorimman",
sanokaamme eräänlaisen teollisuus-porvariston
vaikutus kasvaa nopeas­ti.
Mahdolli.sesti .se piankin pystyy
ottamaan johtavan aseman luokkan­sa
keskuudes.sa. Mutta toistaiseksi
on kuitenkin kauppa- ja maalais^
porvaristo lukuisinta, järjestyneintä
ja vaikutusvaltaisinta. Tosin se on
kokoonpanoltaan hyvin kirjavaa.
.Sen keskuude-ssa ilmenevät varalli­suusasteista
ja heimosyistä johtuvat
konfliktit ovat usein voimakkaam­pia
kuin luokan kokonaisetu ja luok-kasolidaarisuus.
Tämä kuitenkin hä­viää
vähitellen. Porvariston ylels-kansallistumista
osoittaa, ettS kun
talonpojat ilmoittavat yhä kansalli-suudekseen
heimonsa nimen niin
porvaristo sanoo olevansa senegalir
lainen, nigerialainen, kenialainen
jne. -
UUSI JA VANHA
HALLITSEVA LUOKKA
Jos perinteellisen vallan käyttä­jien
(heimopäälliköiden- ja itse­näisten
yrittäjien välillä oli aikai­semmin
konflikteja, niin viime ai­koina
yrittäjfiporvaristo on "ryhdis­täytynyt"
huomattavassa määrin. Se
ei enää pelkää perinteellisiä heimo­päälliköltä,'
vaan käyttää heidän vai­kutusvaltaansa
omiin tarkoituksiin­sa.
Monien selkkausten vuosien jäl­keen
porvariston" yläluokka ja van­han
aristokratian ylin kerros ovat
tulleet toinen toistaan va.staan. Hei­mopäälliköistä
tulee yrittäjiä ja lii­kemiehet
koristavat mielellään suku
nimeään jollakin komealla arvoni-mellä.
Vanha hallitseva luokka su­lautuu
vähitellen uuteen hallitse­vaan
luokkaan.
Merkille pantavaa on, että har­voissa
tapauksissa hallitseva kerros­tuma
heimopäälliköt ja heihin ver-^
rattavat) osallistuvat. suoranaisesti
politiikkaan. Sen johtomiehet ikään
kuin pelkäävät parrasvaloja ja jää­vät
mieluummin kulissien taakse.
Tämä johtuu usein kirjoitus- ja luku
taidottomuudesta sekä hallitsemisen
monimutkaisuuden pelosta. Ja niin­pä:
poliittisen elämän johtopaikat
joutuvat sivistyneistön käsiin, tar­kemmin
sanottuna eräälle sen ryh­mälle,
joka on läheise.ssä yhteydes­sä
hallitsevaan luokkaan;
Eliset opettajat, asianajajati lää­kärit,
tuomarit ja nykyään myös up­seerit
pitävät trooppisessa Arrika.s-sa
käsissään vallan ohjaimia. He
johtavat puolueila ammattiliittoja,
talonpoikain järjestöjä ja muodo.s-tavat
valtiokoneiston ytimen.
Tämän ryhmän yhteiskunnallise­na
tehtävänä olisi oman luokkansa
strategian laatiminen ja toteuttami­nen
sekä koko mantereen tulevai­suudennäkymien
kehittäminen. Täs­sä
syntyy suuria ristiriitoja. Ryh­män
parhaat edustajat tajuavat,
kuinka tuhoisaa on nykyinen länsi­maisten
monopolien määräyksiin
alistettu politiikka, ja kuinka vaa­la
II ista. on talouselämän, luonnon­voimainen
ja anarkinen kehitys,
jVIulta heillä ei ole kuitenkaan voi-
UUSI GOLDWATER?
Elokuva- ja TV-nMyttelijä Ronald
Reaganin menestys 'kuvernöörivaa-leissa
maan väkirikkalmmassa Ja
tämän vuoksi poliittisesti tärkeim­mässä
osavaltiossa Kaliforniassa
nostaa esille kysymyksen, onko
USA:ssa noussut esille uusi Gold-water.,
Kalifornian kuvernööri on
osavaltion painon johdosta suoras­taan
automaattisesti eräs puolueen­sa
presidenttiehdokkaista.
Ronald Reagan, joka on politiik-kona
"eilen syntyneitä", on aiem­min
toiminut urheiluselostajana ja
elokuva, ja filmitähtenä ja vastaa
amerikkalaista menestyneen miehen
ihannetta samaan tapaan kuin hä­nen
esikuvansa Barry Goldwater.
Reagon on demokraattinen "luo­pio",
joka konservatiivien puolelle
siirryttyään mm. tuki-Goldwaterin
ehdokkuutta edellisessä ehdotus-a-
settelussa. Hän on lisäksi avusta­maa
rikkoa välejään edustamaansa
ryhmään. Pelko, että itsenäisyys
suhteessa länteen voi aiheuttaa pai­kallisen
porvariston tulojen mene­tyksiä,
on voimakkaampi kuin in­tellektuaalinen
rehellisyys.
TÄMÄN HETKEN UMPIKUJA
Tämä oikeistosivistyneistön stra­tegia
vie nuoret valtiot kuitenkin
yhä pahempaan uv^pikujaan. Elin­taso
alentuu useissa maissa ja työt­tömyys
lisääntyy. Muutamat tiede­miehet
puhuvat levottomina uhkaa­vasta
nälänhädästä. Uuskolonialis-min
väistänjättömiä seuralaisia ovat
heimojen väliset selkkaukset, työt­tömien
kaupunkilaisten kapinat ja
maanviljelijöiden mellakat. Porva­riston
va.staus on ollut sotilasdikta­tuurin
pystyttäminen maissa, joissa
on muodostunut erityisen kireä sisä­poliittinen
tilanne.
Afrikkalaista sivistyneistöä .syyte­tään,
usein lahjusten otosta, eIo.ste^
lusta ja suurten tulojen metsästämi­sestä;
Tämä pitää paljon paikkansa.
Mutta ei saa unohtaa, että sivisty­neistön
joidenkin ryhmien moraalit­tomuus
on syntynyt ja kasvanut sitä
mukaa kuin se itse tajuaa oman avut
lomuutensa, kyvyttömyytensä muut­taa
tilannetta jäädessään porvaris­ton
ja heimopääfliköiden palveluk­seen.
Vallasta syöstävien heimopäälliköi­den
lavoin"menett^vät sandaalinsa"
myös .Afrikan sivistyneistön edusta­jat,
jotka palvelevat uuskolonialis-mia
ja sisäistä taantumusta.
nut äärioikeistolaista '*.*'Human
Events"- lehteä ja puheissaan kan­nattanut
äärioikeistolaista "Anti­kommunistinen
ristiretki"-nimistä
liikettä ja vastustanut tuloveron
progressiota "marxilaisena" muis­tuttaen
siten yksityiskohdiltaankin
suurta esikuvaansa — Goldwateria.
Reaganin "vaali-team", jossa de­mokraattien
mukaan on työskennel­lyt
30 äärioikeistolaista, on huoleh­tinut
siitä,, ettei ehdokas ole puhu­nut
sivu .suun.: Niinpä hän vasta
aivan vaalien alla vastasi äärioikeis­tolaisen
John Birch-Societyn tuke­mista
koskeviin syytteisiin ja. sil-loinkin
eristäytyi siitä hyvin pidät-yvästi.
Pääpaino Reaganin vaali­taistelussa
on ollut henkilökohtai­sella
esiintymisellä, "persoonallisuu-deUa.,
ja tyylillä", kuten eräs lehti
asian ilmaisee^ Mitään selvää po­liittista
ohjelmaa ei Kalifornian ffu-si
kuvernööri ja kenties \tuleva pre-iidenttiehdokas
ole esittänyt. Vaa-puheissaan
Reagan on arvostellut
verotaakkaa ja vastustanut "liiallis­ia"
sosiaalista huoltoa; Tulenaras­sa
kansalaisoikeusky-symyksissä hän
on ollut välttelevä mutta ilmaissut
kuitenkin kyllin selvästi vastusta­vansa
neekerien auttamista valkois­ten
asuma-alueille.
— Talonomistajien tulee saada päät
tää, kelle he myyvät tai vuokraavat
asuntonsa, on Reagan vaatinut. Tä­mä
kysymys on ollut Kaliforniassa
erityisen kuuma paitsi neekerikau-punginosissa
sattuneiden mellakoi­den
takia myös siksi, että nyt paik­kansa
menettänyt demokraattien
kuvernööri Pat Brown on ajanut lä­pi
Kaliforniaa koskevan asuntojen
"rotuvapautta" koskevan ns. Rum-ford-
lain, josta nyt odotetaan vetoa­misen
jälkeen USA:n korkeimman
oikeuden päätöstä.
Kalifornia, jossa Reagan näin yh­dellä
iskulla nousi maan etummais­ten
miesten riviin, on paitsi USA:n
väkirikkain myös rikkain osaval­tio,
jonka edelle maailman mitta­kaavassa
menee vain kahdeksan
maata. Sen noin 16 miljoonasta
asukkaasta vain 1,2.5 miljoonaa on
ei- valkoisia, neekereitä tai meksi­kolaisia.
Reagan vetosi valkoiseen,
suhteellisen hyvinvoipaan enemmis­töön,
joka ei halua parantaa köy­himpien
sosiaalista tasoa eikä an­taa
heille yhtäläistä asumisoikeutta.
Hän käytti hyväkseen "valkoista
vastaiskua".
Mitä tämä merkitsee tulevaisuus
den kannalta, on vaikea ennustaa.
Richard Nixon ja Michiganin Ge­orge
Romney ovat myös mahdollisia;
presidenttiehdokkaita, mutta he ei-'
vät olisi ensimmäistä kertaa häviä-mäs.
sä äärioikeistolaisille. USAissa
voi todellakin tapahtua mitä pöy-ristyttävimpiä
asioita. — H . A .
"Oi Allah oi Allah! Oi auta! Auta minua, mutta älä auta häntä."
Jevtushenko puhui
New Yorkissa
New York, — Yli kaksi tuhatta
neworkilaista oli saapunut Queens
Colledgeen tapaamaan neuvostoliit­tolaista
runoilijaa Jevgeni Jevtus-henkoa;
joka vierailee Yhdysvallois­sa
New Yorkin runoilijakeskuksen
sekä USAn yliopistojärjestön kut­susta.
Neuvostorunoilijaa tervehtivät
Queens Colledgen slaavilaisen osas
lon profe.s.sori Albert Todd sekä
kirjailija Arthur Miller ja John
Updike.
Jevtushenko luki yli kahdentun-nin
ajan runojaan yleisön suosion­osoitusten
kaikuessa ja vastasi hä­nelle
tehtyihin kysymyksiin.
T I L A T K A A VAPAUS
pidätettyjen asekaartilaisten
asian? Tuleeko se lain koko an­karuudella
käymään käsiksi
niihin jotka suunnittelevat öi­siä
pommitusretkiä rauhallisia
toimipaikkoja vastaan, vai va­pauttaako
se heidät jonkun
kurjan tekosyyn varjolla? Jos
heidät vapautetaan tai pääste­tään
pälkähästä hyvin lievällä
rangaistuksella, kuten on mah­dollista,
se on vain yksi uusi
esimerkki siitä niihin suuntaan
tuuli Yhdysvalloissa nyt pu­haltaa.
PÄIVÄN PAKINA
"JOULU ON TAAS TULOSSA"
Kohta on taas se aika jolloin
sanotaan, että "Joulu tulla jollot-taa'
Tosiasia.ssa joulu-valmisteluja
tehdään jo kuumeisella kiireellä.
Leikkikalutehtaat käyvät tiiydclla
höyryllä. Liikemiehet laskevat
mahdollisuuksiaan ja antavat jou-lutavaratilauksiaan.
Kaupunkien
katuja, ruvetaan pian laittamaan
"jouluvalaistukseen" ja joulupuk-ki.
paraatit tulevat kohta yhtä ylei­siksi
kuin olivat leipä- ja soppajo­not
30-luvulla.
Joulu on tietenkin juhlista ja­loin
varsinkin koululapsille, jotka
saavat silloin hartaasti odotetun
talviloman. Ja hyvää se tekee,.lo­man
vietto sekä pieni juhlimin
arkisen harmauden keskellä meil­le
aikuisillekin lapsille.
Mutta mitä olisi joulu ilman hy­vää
joululukomista? Pelkkää kau­pallista
ja muuta humua ja re­mua!
Vaikka jouluna, perhejuhlan
aikana, on meillä kaikilla monen­laisia
kiireitä ja tehtäviä, niin
tosiasia kuitenkin on, että vuoden­vaihteen
pyhiksi halutaan ja tar­vitaan
ajankohtaista lukemista.
Tätä silmälläpitäen on Yhdys­valtain
ja Canadan suomalaisten
yhteisin voimin vnlmisleltu taas
— jo perinteelliseksi tullut — yh­teinen
julkaisu, JOULU 1.966.
"Valmistettu" sana taisi olla
juoksua "ajan edellä". Tosiasiassa
Joulu 1966 on aivan-valmistumai­sillaan.
Se on paineltu ja taitettu
ja kirjapainon pojat hääriviit tuli­sesti
kuin tärpätin keittäjät sen
valmistamiseksi siinä mielessä, et­tä
postitus voitaisiin aloittaa jo
tämän viikon lopulla; -
Nyt, kuten aikaisemminkin seu-rataan
sellaista tapaa, että 'pitkä­matkalaisille'
lähetetään julkai..
sut ensimmäiseksi ja kotipaikoille
vasta viimeiseksi. Täten saavat
"pitkämatkalaiset" jonkinlaista
"tasoitusta" niin,, että julkaisu tu­lee
kaikille hyvissä ajoin ennen
joulua.
Kun näiden rivien kirjoittajalla
on ollut jotakin tekemistä Joulun
toimitustyön yhteydessä, niin pa­rasta
on kaiketi, olla kajoamatta .
yksityiskohtaisemmin sen .sisäl­töön.
Mikäli sitä halutaan joko
kiittää tai moittia, sen voivat teh.
dä lukijat paljon helpommin ja i l ­meisesti
tehokkaamminkin kuin
allekirjoittanut.
Todettakoon siis vain joitakin
yleispiirteisiä seikkoja.
Joulu on saanut taas avustajilta
riinsaskätistä ja todella arvokasia
ravustusta — kertomuksia, runoja.
muistelmia, kuvauksia ja artikke­leita.
Juuri nämä avustajain kir­joitukset
ja kuvat takaavat julkai­sun
kansanomaisuuden j a — lä­heisyyden.
. Sen lisäksi ;on julkaisussa miel-
. lyttäviä novelleja, röhönauruaai-heuUavia
makupaloja, henkilöku­vauksia,
käännöksiä ja muutamia
ajankohtaisia artikkeleja.
Joulu 1966 on painettu hyvälle
kiiltopaperille. Siinä on komea tal­vinen
maisemakuva kantena ja lu­kuisia
varta vasten tätä julkaisua
varten valmistettuja kuvia erinäis­ten
kirjoitusten yhteydessä.
Kuten aikaisemminkin. Joulu
1966 on 48 sivuinen ja sen hinta
on vain $1.00.
Seuniavas.sa on Joulun sisältö-luettelo:
Joulutervehdys W. E; Saunan
lauteilla pakistua, Perän Vertti;
Kaisa-mummon viimeinen joulu,
Tyyne Alina; Arkimedeen kuole­ma,
Karl Capek; Ajatuksia joulu.s-ta,
Sohvi; Anjan lapsuuden joulu,
Hämeen Tyttö; Muisto yhä säilyi
H. D. M.; Joulukortti, Ester Kaus­tinen;
Pettymysten saavuttua,,Per
rän Vertti; Ensi kesän suurjuhlat
Canadan satavuotisjuhlien mcr-koissa,
Edwin Suksi; Mennyt elä-,
mä, Hilma; Venäjän verisunnun-tain
muistojuhla, Olga Oikemus.
Florell: KOlme joulöa, Johjolan
Tyttö; KulUuuri kukoistaa,
E. T. K.; Perilläkö? Sitä: minä en
usko, prof. L. M. Brown; Joulu­aatto,
novelli, Bohumi Hrabal;
Eräs Kuparisaaren joulu. Helmi
Lammi; Rajavartiosotilaana, Ra-javartiosotilas;
Hiljaisuus. Marjal­la;
Villin Lännen puhdistu.s, West-sider;
Kivi — Muinais- ja nykya­jan
rakentajain perusaine; Syvä
meri, ulkoavaruus. Suom E. T.;
Yksin eletty elämä. Taisto Sum­manen;
"Rakkauden jumalatar"
Rita Hayworth. Danis Duperley;
Piltti Pieni. Jascha Pukkila;
Bertrand Russellin vetoomus ame­rikkalaisille
Vietnamista; Jouta­van
jäljillä; Somerset Maugham,
Denis Duperley; Urheilukalastaja,
J. Kivelä; Juhla-ajan yksi kiperin
ongelma; Harry Belafontekin
"kapinallinen^; Murhaaja on myös
uhri, Jean-Paul Freys; Maailman
rikkain ja köyhin maa, Huumoria.
Kuten näkyy tässä julkaisu.ssa
on paljon luettavaa ja melkoinen
määrä myös valinnan mahdolli­suutta
sikäli, että jos joku ei tyk-
'kää yhdestä, niin hänellä on mah­dollisuus
lukea ensiksi jotakin
muuta.
Suosittelemme sitä jouluvie-raaksi.
Yksi hoksautus vielä: Joulu 1966
on mukava joululahjaksi: se .on
halpahintainen, helppo postitsekin
lähettää ja muutenkin siihen tar­koitukseen
sopiva.
Joulutunnelmissa, Känsäkoura.