Vapaus, May 18, 1928

              ^ivii2 Perjantaina, tonkok. 18 p;nä—FrL, May 18 No> 99 — 192»
VAPAUS rja. OBHIJI SmiStm-
8. c imu
T O I I f l T T A i A T »
T. IC CABLSON, B. A. TESHDKEN, S. PEHKOKEM.
XigUand at PM Offica O^utacat, Ottawa, aa M c o o d eisa* a»ttcr.
VAPAUS <UbcTt7)
The oBly c ^ i a of Rnnuh Vorkert ia Cciuxia. PaMiihed «äailT at Sudbory. Onurio.
tLMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: ^ ,
' IW—ilBK>rBha» tlXO kaita. $2M takai Urtaa. — Ariom««nia«»odawt»l»et SOe. p a l a M ^ a . —
m—rtini n» \mt Sfte. kerta. IIJ» » kertaa- — STntnBJuli»ota.et «lÄ kota. • « » « )'^<>' r
«.liMtaataotakaet <2^ kota..»J)0 kakri k«taa. Klito.aa«.t»ka« flM kott- — KBol«MaiWÄ.
aat CRX katb. SOc U£a«k«> kutoalaxacetu tai - HalataaatieAit Ja oaot«iWak»rt
Ma:: karta. tlJDO kotma kertaa. ~ taiiölBIaoMaJian ja ilmotaM«eattaonea oo, »aailittaeaM. IDuutUfi
OMtaifiBU «takStaaa Tilaako JoSa ei aaaiaa nha. ei taOa gbattitniia. paital amnfiratni. joiDa
a« takaakaat. •
TILAUSHn<NAT:
I Vk. « J O . < kk. « J O . S kk- I1.7S ia l kk. 11 JO. - ThdTa^alloaiB Ja Sooaaes aeU taooaC»
•ttoaadae; 1 rk. |6J0. 6 kk. UJO. 3 kk. UM Ja 1 kk. fl.OO. ^
JUhtcea aietst Oouitakiet pitää oUi koattoria» kallo 12 finearmiapilria edalliaeal «rkipa*«al.
Vapasdea taiaitaai Ubartr BoiMiafc SS toraa Snaat. Pnhelin 536W.
Tapaadaa koattorit Ubertr BoUdiag. 35 toraa St. Pahalla 103». Po«tiot.<ar Boa 69. Sadlmry. Oat.
B. C:n työväestö ja jämaalaisten äänioikeiis
Canadan Työväenpuolueen British
Ckilumbian Jaoston äskettäin Vancou­verissa
pidetyssä konventsionlssa hy-väks^
tiin eräs päätöslauselma, mikä
Geacral advcrtiaiBC ntaa ne. pcivcoi. laeh. UmUBoa» eharfa for aiasU laaertioa 7Se. The Vapaaa
l i tka baat adTetOuac atmfiam aatoac tha Fiaalih Peopb ia Ca naila.
Jaa ette milloin tahaaaa aaa «aauoau eaaimilaeea klrjaeaeeaaa. klrjottakaa eadellaati Ulkkaeahoiuiaa
tyMBopalliiana aiaalH» J. V. KANNASTQ. liikkeq3»o'taia.
Työväen kesäjuhlia heinäkuun 2 päiväksi
Kuten tiedetään, viettää Canadan
porvaristo jokaisen vuoden heinä­kuun
1 päivänä suurta isänmaallista
juhlaa — Dominion-päivää — 61
vuolta tak^erin tapahtuneen Ca­nadan
liittovaltion perustamisen
muistoksi. Tällöin pyrkii porvaris­to
huumaamaan työläisiä ja työläis­nuorisoa
suuremmoisilla ja ylväste-levillä
puheilla ja eleillä Canadan
rikkaudesta ja niistä "menestymisen
ja rikastumisen mahdollisuuksista,
joita on jokaisella yriltelijällä ja
ahkeralla miehellä". Nuorisoa py­ritään
vetämään kaikin kemoin mu­kaan
näihin juhliin. Puhutaan sille
isänmaallisuudesta, uskonnosta,
maan ja valtion hyvyydestä ja suu-remmoisuudes^
. Kaiken tarkotuk-sena
on kasvattaa juhlijoista hyviä,
nöyriä ja kuuliaisia työjuhtia, jotka
ovfirt yaittui^ tarvitaan, pa­ndaan
henkensäkin alttiiksi kapita-listiden
komennon puolesta.
• Näitä juhlia vietetään mill'ei jo-kaioella
paikicakunhalla yli maan.
Niihin ottaa osaa lukuisasti suoma­laisiakin.
Etupäässä kuitenkin nuo­rempaa
väkeä-
Kun monilla paikkakunnilla vie­tetään
suomalaisten työläisten toi­mesta
kesäjuhlia, niin olisi erittäin
toivottavaa, että ne yritettäisiin jär­jestää
tänä, niinkuin seuraavinakin
vuosina, mikäli mahdollista, ainakin
heinäkuun 1 päiväksi. Siten työ­läiset
saattaisivat antaa erittäin tar­peellista
vastamyrkkyä porvarien
hommille. On varmaa, että lukuisat
joukot jäisivät näiden työläisten
omien juhlien vuoksi pois porva­riston
juhlista. Se olisi jo sellai­senaan
voitto. Onnistuneen ohjel­man
valikoimisen kautta saattaisi
näillä juhlilla olla melkoinen va­listuksellinenkin
merkitys.
Kun heinäkuun 1 päivä sattuu tä­nä
vuonna sunnuntaiksi, lienee var­maa,
että porvarilliset juhlat jär­jestetään
vasta maanantaina, heinä­kuun
2 päivänä. Mikäli voidaan,
pitäisi työläisten juhlat järjestää sa*
maksi päiväksi. — S.
on aiheuttanut melkoisen mieUpitei-den
vaihdon. Ja mikä selvästi osot-taa
omaavan kauaskantoisen vaiku­tuksen
maakimnan työläisten poliit­tisessa
liikehtimisessä. Taistelu on
Jo käynnissä. Ja nrieUpiteitä, Jotka
voisimme määritellä "pohjavlrtauk-silcsi".
on nostettu pinnalle. Nyt jo,
tämän riitakysymyl&sen historian al­kupäivinä,
ovat näenxiäinen Ja to­dellinen
puoli asiassa ruvenneet vaih­tamaan
paikkaa, ja ^öläiset rupeavat
saamaan näköpiiriinsä kysymyksessä
olevan todellisen asian, huolimatta
vissien ammattiyhdistysliikkeen po­momiesten
yrityksistä heidän näköpii-rinsä
sokaisemiseksL
Kysymyksessä oleva päätöslauselma
on seuraavanlaatuinen:
"Päätetään, että itämaalaiset (brit­tiläisen
vallan alamaiset, Canadassa
Neuvostoliiton ulkomaankaupan mono-pooli
kymmttivuotias
Huhtikuun i22p:nä tuli kuluneek­si,
kyinm^en vuotta siitä, kuri Neu­vostoliitossa
annettiin asetus ulko­maankaupan
monopoolista.; XäipäJa
johdosta on Neuvostoliiton kauppa-
\asiain kansankoraisaari toy, Miko-jan
sanomalehdille injri. lausunut,
että ulkomaankaupan mönopooli' ei
vain suojaa ja edistä Neuvostolii-teh
teollistuttamista, ei Vain suojele
Neuvostoliiton talouden suunnitelV
.mallisia perusteitai kapitalistisen
cnaailman markkinoilta, joilta puut­tuu
suunnilelmaUisuus, vaan se myös
vaikeuttaa iilkolaisten pääoman suor
ranaista kfossakäymistä porvaris­tomme
jätteitten kanssa, joka päivä
heikentyvän yksityispääoman ja
maaseutumme kulakkiaineksenkans-
„ sa.'. ,,
Ja senpätähden, jatkoi tov. Miko-jan,
eivät mitkään ulkonaiset eivät­kä
sisäiset vaikeudet kuluneeti kym­menvuotisen
säälimättömän ja ras-kaan
taistelun aikana, proletaarisen
vallankumouksemme ulkoisten, ja
kotoisten vihollisten puristaessa
meitä, ole. voineet pakottaa neuvos-tovaUaa>
vähääkään heikentämään
moriopoolia.
Meidän ön käytävä mutkallista ja
vaikeata taisteluin sillä meitä vas­tassa
ön monivuotisella kokemuk­sella
varustetut toimiriiinet, kuten
esim. Neuvostoliitolle äärimäisen vi-hämielinen
Deterdirigin öljy-yhtiö.
Mutta siitä huolimatta me olemme
vallottaneet lujan aseman maailman
öljymarkkinoilla. •
Taistelu jatkuu vielä. Tarvitaan
paljo' voimia, suurta järjestyneisyyt
tä ja suurta pätevyyttä siltä ihmis­joukolta
ja siltä koneistolta,. joille
on annettu vastuunalainen tehtävä
ylläpitää taloudellisia suhteita maa­ilman
ensimäisen työväenvaltion ja
sitä ympäröivän kapitalistben maa
ilman välillä.
Huomioita jä huomautuksia
• : ; : - ^ ' v ; : : " ^ : :—
Scott Nearing.tönnetlu ja etevä
yhdysvaltalainen taloustieteilijä, kir­jailija
ja luennoitsija, on tämän
kuun 9 päivänä ryhtynyt Amerikan
Workers-kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja
Daily Workerin
palvelukseen. Toveri-lehden kerto­man
mukaan hän tulee joka päivä
kirjottamaan palstan verran, teh­den
katsauksia päivän taloudellisiin
kysymyksiin ja tapahtumiin. Tov.
Nearing : on ^yksi Workers-kommu-nistipuolueen
parhaimmista aatteen-levittäjistä
ja väittelijöistä. Hän pa­lasi
hiljattain Neuvostoliitosta ja
Kiinasta, oltuaan tuolla matkalla
vuoden. Hän on lukuisia kertoja
väitellyt maan tunnetuimpien vapaa­mielisten
ja vanhoillisten puhujien
kanssa. Selvällä ja vakuuttavalla
.esityksellään tov. Nearing kykenee
jättämään kuulijoihinsa pysyvän
vaikutuksen.^*— Canadalaiset kom-i^
unistit, jotka ovat olleet tilaisuu­dessa
kuulemaan tov. Nearingin pu-huvdn
ja lukemaan hänen kirjotuk-i
slaan — ila . kenpä heistä ei olisi
häntä, lukraiut, tietävät edelläsanotun
pitävän paikkansa hänen kyvyistään
•ja voivat olldiiloisia siitä, että tov.
Nearing tietoisena miehenä käsittää
vallankumoukselliseksi velvollisuu­dekseen
yhä-läheisemmän työskente­lyn'
Amerikan "Wbrkers-kommunistiT
puolueen ja Kommunistisen kan­sainvälisen
riveissä.
Japanin ja Kiinan kansallisten
välillä uhannut sola 'tuilee välte­tyksi,
sillä Shanghaista saapunut
tieto kertoo Kiinan kansallisen hal­lituksen
keskiviikkona hyväksyneen
Japanin taholta sille Tsinanin äs
keisten taistelujen johdosta! esitetyt
ankarat vaatimukset. Tiedossa jat
ketaan, että kansallinen hallitus oli
päättänyt hyväksyä Japanin vaati­mukset,
jotta kansallisten joukkojen
voitokas eteneminen Pekingiin ei
keskeytyisi.
Kansallisten kenraalien petturuut­ta
kuvasi selvästi m.m. se vastaha­koisuus,
millä he, varsinkin Tshang
kaishek, ryhtyivät nykyiseen hyök
käykseensä Tshangstolinia ja poh­joisen
taantumuksellisia vastaan;
Tshangkaishekin hyvät välit Tshang-stolinin
ja imperialistien kanssa
määräsivät hänen periaatteensa:
hyökkäys pohjoiseen ilman etene­mistä-
Kansalliset petturikenraälit
voivat päästä sovintoon Japanin ja
muiden ulkomaittien iiriperialistien
kanssa ja, Kiinan herroiksi. Multa
tämä ei Äerldtse^^^fö vallanku­mouksen
voittoa; sen voittoonvieini-nen
jää vallankumouksellisille työ­läisille
ja - talonpojille ja toteutuu
voitokkaalla taistelulla piettäjäjohr
tajia vastaan, hiiden vallan kiJds-tamisek^
ja neuvostovallan pystyt­tämiseksi.
syntyneet itämaalaiset Ja naturalisoi­dut
— kansalaiseksi otetut — cana-dalalset)
ovat saatettava äänioikeu­tetuiksi
samoilla edellytyksillä kuin
muutkin kansallisuudet; ja että jäl­jennös
tästä päätöksestä lähetetään
maakuntasihteerille Victoriaan. B. C."
Päätöslauselma on tarpeeksi selvä,
eikä vaikea ymmärtää, sanoo John L.
Martin kirjdltuksessaan "Canadian
Lalx)r Monthiyssä ja jatkaa asian
käsittelyä edelleen seiuraavasti: Mut­ta
asiaa on hämmennetty ja tarko-tuksenani
on selventää sitä esittä­mällä
mielipiteeni kysymyksessä. Ku­ten
helposti havaitaan, on päätöslau­selma
luonteeltaan poliittinen ja on
kerrassaan vieras yleiseen itämaa-laisten
siirtolaisuutta koskevaan ky­symykseen
nähden, mikä asla on mo­nia
vuosia vallannut monien British
Columbian maakunnan asukkaiden a-jatukset.
Se ei ilmaise suopeutta itä-maalaisten,
sen paremmin kuin niin­kään
muunkaan rodun maahan tun­keutumisen
puolesta. Se vain puolus­taa
periaatetta, että kun tätä 'väkeä
pn tuotettu maahan etukädessä työ-markklnaln
tason polkemiseksi, niin
ei heitä pidä asettaa mlhtnkftftn eri­koiseen
poliittiseen karsinaan, muu­hun
siirtolaisväestöön verrattuna. Tol­sin
sanoen se vaatii, että kun Itä-maalainen
on tullut naturalisoiduksi
brlttijälsen vallan alamaiseksi, niin
Mutta palataksemme takaisin ky­symyksessä
olevaan päätöslauselmaan
saatamme erittäin hyvin sanoa, että
halutessaan hyökätä kommunistien
kimppuun päSt^ia"g<'i"'aw pohjalla,
he osdttavat melkoista epäjohdonmu­kaisuutta.
He selittävät päätöslausel­man
kommunististen edustajien työk-sL
Mutta asianlaita ei ole siten. Ja
vaiklcapa niin oUsikin. niin ei siinä
ole tehty mitään jota kommunistien
pitäisi hävetä. Yleisen äänioikeuden
periaate on täydellisesti sopusoinnus­sa
työväenluokan aatteiden kanssa,
eikä ole lievlntäkään oilceutusta e-sian
aitaamiseen ja mutkittelemiseen.
Vancouverin Trades and Labor
Coundlln Icontrolloima "Labor Sta-tesman"
on erittäin selvä vastustaes­saan
päätöslauselmaa, Ja huolimatta
lukuisista aikaisemmissa ammattlyh-distyskonventsioneissa
hsrväksjrtyistä
yleistä äänioikeutta puolustavista pää­töksistä,
sanoo nyt meille, että moi­nen
kysymys itämaalaisten äänioikeu­desta
työväenpuolueen ohjelmassa,
tulee olemaan ankarin isku minkä
työväenpuolue saattaa saada. Jos a-sla
siten on. niin miksi sitä el oso-
Xettu ennen viime vaaleja, jolloin
työväenpuolueen vastustajat levitti­vät
lentolehtisiä, käyttäen samanlaista
ehdotusta hyökkäyksensä pohjana.
Jos kirjoittajan muisti pitää kutinsa,
niin vastasivat kiunmatkin B. C:n
työväenlehdet lentolehtisen hyökkäyk­seen
puolustaen avoimesti työväen­puolueen
ohjelmaa Ja kantaa. Miksi
nyt on vaihdettu mielipidettä? Onko
Icysymyksessä olevan asian oikeuden­mukaisuus
mitenkään vaihtunut sen
jälkeen? Oliko oikein, että silloinen
liittoutunut työväenpuolue, nykyisen
itsenäisen työväenpuolueen edeltäjä
lumnatti ehdotusta, mutta nyt vää­rin,
tnm kommunistit kannattivat sitä
äskeisessä työväenpuolueen konvent­sionlssa?
.V
Jos tämän päätöslauselman vas­tustuksen
pohjana on itämaalaisten
alempi elintaso valkoisiin verrattuna,
niin olisi suotavaa että arvostelijat o-sottaisivat
perustelunsa asiassa. Jos
ulotetaan käsittämään kaikki työläi­set
huolimatta rodusta tai muista
seilDolsta, joiden perusteella .heitä yri­tetään
hajottaa. Se merlfltsee sitä,
että yleinen äänioikeus on tarpeelli-farmareille,
joka jotain tuottaa. Vil­jan
viljelyksessä nimittäin ei karufl-la
mp^^^^v mitenkään voida kilpailla
lärnien farmarien katissa
Osuusmeijerin hanketta eteenifiin
nen työläiselle niin kauan kuin. he viepä hallitus iin kokoonpantu hen-käyttävät
sitä mleliplteeiisä ilmaisi­jana
luoHcataistelussa. NUn kauan
kuin äänioikeus on rajoitettu vissiin
ryhmään työväenluokkaa, se toimii i l ­man
sitä, todeten, että poliittisen toi­minnan
voima on rajoitettu siinä suh­teessa.
Ja kun joku väitetty tyÄäis-ten
Ja muka heidän hyväkseen toimi­va
puolue pyrkii .saattamaan äänioi-keudettamaksi
jonkun ryhmän työ­läisiä,
joko rotuseikoista tai poliitr
ttsten vaikutteiden vuoksi, niin ei sillä
ole oikeutusta vaatia työväenluokan
kannatusta. Canadan Työväenpuolu­een
British Columbian jaosto on ot­tanut
yleisen äänioikeuden "kannah jä
toivotaan, että se siinä pysyy. Jää kui-tenldn
vielä nähtäväksi, missä määrin
se tulee pakotetuksi jjerääntymään
kannastaan niiden poliittisten oppor­tunistien
vehkeilyjen johdosta, jotka
ovat Vancouverin Trades and Labor
Council'in herroina.
Nyltylsiin voimiin nähden on ilmei­sen
selvää, että jos puolue edellyt­tää
pääsevänsä valtaan, niin on sen
sitä ennen otettava päätehtäväkseen
poliittinen valistustyö. Mutta valis­tustyö
el ole niinkään harjoittamista
poliittisen kiemurtelemisen Ja vehkei-lemisen
taitoon, kuin se on työläisten
ajatusten ja mielten muokkaamista
lähellä olevien yhteiskunnallisten
muutosten varalta. Puolueelle saa­daan
enemmän pysyvää voimaa sen
pysyvän voimistumisen kautta, mikä
hänelle pitäisi myöntää samat poliit­tiset
oikeudet Imin muidenkin ro­tujen
naturalisoiduille brittiläisen val­lan
alamaisille. Jos tässä periaat­teessa
on työväen näkökannalta kat­soen
jotain väärää, niin kirjoittaja
haluaisi siltä tiedon. .
• T&inän maakunnan poliittinen työ­väenliike
on aixui ollut yleisen äänioi­keuden
kannalla. Vieläpä entinen
British Columbia Federation of I A -
bor hyväksyi tämän periaatteen puor
Iestä, -lukuisia päätöslauselmiäkid.
Mutta ilmeisestikään eivät moiset pe­riaatteet
merkitse mitään eräille
ttäUlä seuduin oleviUe työväen (har­haan-)
johtajille. Yhdessä hengen-*
vaossa he rupattelevat "kansainväli­syydestä"
ja seuraavassa sopeutuvat
eristämään ryhmän työläisiä toisista,
heidän rotunsa perusteella.
Edellämainittu päätöslauselma öli
tuskin ehditty hyvälcsymään. kim nä­mä
iioliittlset opportunistit ahkeroi­vat
jo yrityksissä työväenliikkeen sär­kemiseksi
Tämä lö^symys tmtoi heil­le
tilaisuuden. Jota he olivat odotta­neet.
T%tä ennen oli havaittavissa
Vancouverin Trades and Labor Coun-cil'issa
herruutta pitävien ja politi-koiksi
halukkaiden keskuudessa etu­päässä
kuoren sisäistä tyytymättö­myyden
jyrinää, minkä yksinomaise­na'
tarkotuksena oli poistaa' Canadan
Työväenpuolueesta kommunismiin tai­puvaiset
henkilöt. Heidän pyrkimyk­senään
on saada poliittisen lilkKeen
johtoon paikallisen ammattiyhdistys­liikkeen'
virkojen kärkkyjät ja pääs-tätä
seikkaa pldettälsUn todistuskap­paleena,
niin mitä pitäisi sitten teh­dä
niiden Vancouverissa olevien val­koisten
miesten' äänioikeuden suh­teen,
joiden väitetään elävän itämaa­laisten
jäteastioiden sisäUöstä? Vaik­lcapa
selitylQBet itämaalaisten alem­masta
elintasosta olisivatkin oikeu­tettuja,
niin niistä saataisiin hyvät;
todistuskappaleet heidän äänioikeu­tensa
jiuolustainiselcsi. Jota he saat­taisivat,
käyittää kalkilla mahdollisil­la
kainoilla •v^LUkappaleena olosuh­teiden^
korjaamiseksi. Missään ta­pauksessa,
eivät itämaalaiset saattai­si
käyttää äähibikeuttaan paljon huo­nommin,
kuin valkoisetkaan. Jos ker-
^ran äänes^lippu ja "korkeampi e-
|intasq'^.; :b^t Trtinkäänlaisessa yhtey­dessä
toisierisa' kanssa, niin olisi aiica',
että me .^va^öiset" esittäisimme pa­remman
todistuskappaleen yleisen
äänioikeuden r käyttämisen puolesta.
Meillä ei Uene tietenkään mitään o-sotettavaa
sen puolesta. Ja- Jos Van­couverin
työväen politikoiksi väite­tyt
kuluttaisivat yhtä paljon energi­aansa
selittääkseen valkoisille työ­läisille
mahdollisimman tehokasta ää-johtuu
joukkojen keskuudessa harjo-tettavasta
valistustyöstä, kuin näen­näisellä
Jonkun ehdokkaan saaman
nestysllpun,käyttämistä, kuin tie käyt­tävät
yrityksilnsä pitää heidät eros­sa
itämaalalsista, Diin he saattalsiv«t
tehdä jotakin vaivan maksavaa.
Canadan Työväenpuolue toimii työ­väenluokan
poliittisena yhteisrinta­mana,
Ja tulee sen sellaisena uskol­lisesti
seisoa sellaisten pyrkimysten
ja päämäärien puolustajana. Joista on
hyötyä tälle luokaUe. Niin kauan imin
äänioikeuden käyttäminen on tarpeel­lista
nyk3risissä olosuhteissa välikap­paleena
työväenluokan poliittisten
mielipiteiden ilmaisijana, niin on
välttämätöntä, että moinen äänioikeus
äänimäärän lisääntymisellä. Tällä el
tahdota sanoa, etteikö Canadan Työ­väenpuolue
tarvitsisi vaaleissa,ääniä­kin.
Se tarvitsee niitä erittäin kipe­ästi
Mutta otaksuuko se voittavansa
työväenluokan kannatusta ja ääniä,
uhraamalla työväenluokan periaat­teet?
British Columblassa tarvitsee
puolue el ainoastaan suuria Joukkoja,
vaari myöskin hyvälaatuista voimaa.
Se saattaa saavuttaa yhä suuremman
joukon äänestäjiä* kuljettaessa vaa­leista
vaaleihin, ja on syjrtä toivoa,
että niin tulee tapahtumaan. Mutta
mikä on tärkeintä puolueen menes­tykselle
ja voimalle, on se, että se en­nen
kaikkea saavuttaa oikean käsi­tyksen
työväenluokan periaatteista,. Ja
mikä vielä tärkeintä, että se ilmai­see
päättäväisyyttä kiintyä näiiiln
periaatteisiin huolimatta poliittisen
opportunismin heilahteluista.
ae:
Miten portsirthurilaiset
edistyvät osuus-meijeripuuhas'-
' saan?
Pyydän hsrväntahtoisesti Vapautta
ottamaan seuraavan tiedustelun pals­toilleen:
Tämä itsekäs tiedustelu johtuu sU-tä.
että huomasin Joku aika takape­rin
tässä lehdessä nmlnitusta osuus­meijeri-
asiasta kirjoituksen. Jonka
johdosta pyydän lyhykäisyydessään
tuoda muutamia seikkoja esille.
Rnslkslkln osuusmeijerin olemassa­olo
Port Arthurissa, Jonka jonpäris-tössä
lienee nykyisin noin tuhatkunta
lehmää, on itsestään selvää eikä kai
kukaan lähde sitä epäilemään. Mai­totalous
osuusmeijerin välityksellä Ja
avuUa saaflaan ehdottomasti Port Art­hurin
ympäristössä kohoamaan,
että mäitotuotanto kohoaa osuusmei­jerin
tultua vielä huomattavasti suu­remmaksi.
Onhan se oikeastaan ai­noa
mahdollinen taloushaara pien­tä
selväksi kaikesta kommunistisesta
yhteydestä. Lisäksi on vallalla ylei­nen
käsitys, että tämä Joukko pfäjonj
mieluummin sopeutuisi, poliittiseen *
puolueeseen, mikä olisi .^lib^r^^
väki" vivahtelnen. ^liri' 'sellainen/ jo­hon
kommunistitkin ottaisivat osaa.
Jopa siinä määrin, että monien kes­kuudessa
on hallalla epäilys, että työ­väenpuolue
ei olisikaan muuta kuin
liberaalipuolueen vasen siipi. Asian­laita
ei kuitenkaan ole siten, vaikka
Snomen työväen vaflankmnous v. 1918
kiloista, joihin voidaan fermarien'
kin taholta luottaa ja voivat nämä
ajan tullen ottaa asiantuntevan hen­kilön
maitotaloudessa ohjaamaan jai
opastamaan, mikä toiminta voidaan
hyvin suOTlttaa-jneijerin taholta, eh­käpä
joku sen palveluksessa olevista
•henkilöistä. Ikäinen menettelytapa
'ei jätä vaivojaan palkitsematta.
Osuusmeijeri rakennettaessa olisi
vaan otettava heti alussa huomioon,
että siihen voitaisiin joko heti taikka
sitten myöhemmin liittää aikaansa
vastaava juuston valmistuslaitos.
Sveitsissä, joka on kaikkia muita
maita edellä maitotaloudessa, kiinni­tetään'suuri
huomio laajaan juuston
valmistukseen, mikä juustolaji on
myöskin määräävänä maailman juus-tomarkkinoilla.
Nyttemmin on tä­män
sveitsiläisen juuston valmistus
levinnyt useihin muihin maitotalous-maihin,
niinkuin esim. Suomeen.
Ruotsiin, Tanskaan, Yhdysvaltoihin
jJLe., ja on tämä sanottu sveitsiläi­nen,
eli nk. emmenthal-Juusto kaik­kia
muita lajeja parempi niin laar
tunsa kuin myöskin menekkinsä puo­lesta.
Siis oikeaa maitotalouspolitiikkaa
on saada' ennenkaikkea maitotalous
tuottoisaksi, pjrkiä parantamaan sitä
niin määränsä kuin myöskin laatun­sa
puolesta, josta sitten osuusmeijeri
maksaa tuottajille sen laatu- ja ras­vaprosentin
mukaan. Suomessa esi­merkiksi
on viime aikoina kiinnitetty
yhä suurempaa huomiota mainitun
juustolajin valmistukseen ja sen tuo­ton
lisäämiseen ja viedään sitä pää­asiallisesti
Englantiin, Saksaan Ja jos­kus
xnyöskta Yhdysvaltoihin saakka.
lia toivorikkain tnipifn
aina vaan nousee, ja , mikä viäife
enempi antaa tarmoa toiminnalle, n,
että nykyinen jäsenistö pn vakamaj^
sestaan mukana. Niitä pn ollut täajfe
25 vuoden taipaleella sikoja j ^ ^
Arthurin suomalaiset pitivät
muotiasiana kuulua osastoon. MnS
jäsenet ovat karkoontuneet vähitö-
Ien pois ja jos joitakin sattuisi ofe.
maan. ne karkkoontuu pois ensimäi.
sen vastuksen tultua.
5 P. KES2SKUDTA
näyttää osaston sekakuoro mitä u
ovat talven aikana saaneet toiaiefaL
Silloin on kuoron kevätkonsertti
Kaikki nämä tilaisuudet ovat siiä
arvokkaita, että jokainen menee sinn*
ilman pitempiä selosteluja.
Siis koettakaapa portarthurilaiset jo
nyt alussa-miettiä meijeriime yhtey­teen
yhden tai kahden juuston val-mlstuskattilan
asettamista. Mainit­takoon
vleläi että kuluttajat tulevat
oleihaan osuusmeijeriin nähden t3ry-tyvälslä.
sillä sieltä he tietävät saa­vansa
hyvän, puhtaan ja täysin ras­vapitoisen
maidon ja kerman.
Aika viittoo tietä osuustoiminnalli­seen
kehitykseen. Siis uutta vauhtia
vaan portHarthurllalset osuusmeijerin
perustamiseen! — A. L.
Port Arthiuin Duds»
JUHLATILAISUUKSIA
Maanantaina 21 p. toukok. nähdään
kenenkä icaulus on kilpailussa kestä­nyt.
Silloin on nimittäin Arthurin
naimisissa olevien ja yksinäisten ih­misten
sovintojuhlat. Juhlissa ilmote-taan
tulokset menneistä edellämai-mttUjen"
välisistä "kilpaUuista. Shme'
mennääri joukolla Icatsbmaan akkojeri
ja polkien soikeita naamoja tai tyttö­jen
ja ukkojen hölmistsmiistä, Joka
tosin tuntuu uskomattomalta, r— Mut­ta
mies se on hävinytkln. Pääasia
vaan on, että yhteisillä aherruksilla
saadaan monta säkkiä sementtiä uu­den
talon IdviJalkaan.
24 P. TOUKOKUXJTA
on Arthurin ja ympäristön metsämies­ten
repäsevät kenttäjuhlat. Kentällä
tulee olmaan vaihteleva ohjelma, ur­heiluakin
paljon. Illalla jatketaan
juhlia osaston pikkuhaallUa.
27 R TOUKOKUUTA
on S. J. osaston vuosijuhla. Osasto
on Port Arthurissa ollut yhtämittai­sesti
pystyssä 25 vuotta. Olemassaolo-ajallaan
sillä pn ollut loistoaikansa
ja katkerat takatalvensa. Sen jäsen­määrä
on laskettu sadoissa ja klrelm-pänä
aikana ollen alle 10. Tulevaa
AKU PÄIVIÖ
Tuo nimi Uenee tuttu jokaiselle
Järjestyneelle tämän mantereen suo.
malaiselle. Jokainen on ainakin kmfl.
lut, jos ei lukenut, Akun kynästä lähi
teneitä runoja. Runoja, joihin on yh­distetty
prvä köyhälistön luokkahenM
ja korkea runotekniikka. Runoilijana.
Päiviön tuntee jokainen, persoon^
harvat. Kukapa sitä paljon vatsa
"kärtyiseen", pitkäpartaiseen farmari,
ukkoon persoonallisesti tutustua.
Tuusulan hautausmaalla on Aleksis
Kivellä kyj^iärän korkuinen kiven-kappale
"muistomerkkinä," missä Suo^
men porvaristo käy vuodattamassa
krokotiiUn kyyneleitä siitä ilosta, kun
saivat Kiven runosuonen nälällä tu-kahdettua
eimenkuin se kävi kovin
vaaralliseksi heidän luokkapj^yteil-leeiL
Sama kohtalo näkyy yleisesti syvä-henkisien
runoilijoiden osana olevan.
Ne oikeastaan eläessään, kun ei^t
taivu runouttaan prostitueeraamaaa,
Jäävät sivistyneen maailman selän
taakse. Saavat elää jos elävät, mutta
saavat kuoliakin jos tahtovat. Kuol.;
tua ehkä yhteiskunta asettaa kappa-!
leen kiveä haudalle — ja juhlii. !
Aku Päiviö on nyt kyhäUlyt ko-i
koon laulunäytelmän, jota kirjoitta-;
essa Port Arthurin S. J. osasto cn
antanut vähän ruokarahaa. Vasö-neeksl
on saatu oikeus esittää ensi.
maiseksi mainittu näytelmä. Kap-!
pale esitetään ensi kesäkuun ajalla.
Lähemmin Icappaleen sisällöstä ja sä-vellykslstä
tuonnempana. — 1 — L !
NAISTEN OSASTO
Bruce Mines, Ont
Meillä naisilla: oli T:n liiton osas- -
ton kokous tk. 13 päivänä jossa kes­kusteltiin
seuraavia asioita: Uusia
jäseniä yhtyi osastoon "neljä. Tefvetui-'
loa joukkooctune! Aina se torppa vain
paisuu. Edustajan evästys jätettiin
vielä seuraavaan kokoukseen. Sitten
nais-osasto päätti pitää iltamat edus-vuosijuhlaa
voi osaston jäsenistö juh-se
olisi mahdollista, elleivät kommu­nistiset
edustajat puolueessa olisi tar­peeksi
valppaita.
Neuvostoliittolaisessa toverildides-sä
huomautetaan, että Saksassa al­kanut
vaalikamppailu käy porvaris­ton
ja sosialidemokraattien täydel
lisen yhteisrintaman merkeissä köm-munistej
a vastaan. Sosialidemok­raattisen
puolueen Berliinin piirin
edustajakokouksessa on puolueen
johtaja Grispien alleviivannut sitä,
että edessä oleviäsa vaaleissa" on
puolueella vain kaksi poliittista vas­tustajaa
—. kommunistit ja kan­sallismieliset
Peläten - Saksan työ­väestön
vasemmistolaistuhiista har-joltavat
Sosialidemokraatit tavatto­man
voimdkasta vaalikamppailua ja
komiriunistieri esimerkin mukaan
kiinnittävät js^tatsionissaari erikois­ta
huomiota tehtaisiin ja tyopaikoil-
Saksan kommunistipuolueen • vaa­livalmistelut
: käyvät poikkeoksellisen
nöAisun' riiefrkeissä." Kiihotuskirjalli-suutta,
lentolehtisiä yjn. levitetään
suuret määräL Puolue käyttää apu­naan
myös filmejä y.m.
(Jatkoa)
16. Vallankumous.
Tammik. kärjistyi tUaime kärjisty­mistään.
Paikallisia yhteenottoja ta­pahtui
ja lahtarlkaartit esiintyivät
yhä röyhkeämmin. Sosdem. puolue­johto
arveli vielä voivansa edes ly­kätä
ratkaisua siten, että saisi edus-kunnallista
tietä kumoon Svinhuvudln
hallituksen. Tämä osottautui har­haksi.
Talonpolkalsedustajat oli saatu
sitä kannattamaan
Vihdoin' juUsti hallitus eduskimnas-sa
ttmntissanansa: "Luja järjestjrsval-ta",
ja eduskunnan enemmistö tiy-väksjri
lahtarlkaartit ainoaksi sallituk­si
aseelliseksi järjestöksi maassa. Tä­mä
oli avoin kansalaissodan merkki.
Tammik. l6 p. (di hallitus jo salaa
nimittäin kenraali Mannerheimin
"Suomen armeijan" ylipäälliköksi se­kä
lähettänyt hänet Pohjanmaalle,
joka talonpblkalsseutuna oli katsottu
sopivaksi tuklkbhdaksL Porvaristo
valitsi Pohjanmaan - perusaseziiakseeh,
koska siellä oli runsaasti kesklvara
kasta, uskonnollista, isänmaallista ta-lonpoikalstoa,
joka vihasi "ryssää" se­kä
vanhojen perimätapojen nojalla se-
M myöskin linnoitustöiden ja ra-
Jahihtain yja. takia. Myöskin ruot­salainen
talonpoikalsto oli lähelläi.
Lisäksi iiorvariston valitsema tukikoh­ta
oli poissa teollisuusseuduilta. Tar-kotus
oU eristää ,köko pohjoisosa.
Sitäpaitsi Pohjanmaa oli lähempänä
länsimaita, -mikä helpotti yhteyttä näi­hin.
Pohjanmaalle. sHrti porvarista
myöskto e^htarpeitsä. Valtion kulta:-
varasto ja'arvopaperit oli jo aikai­semmin
kuljetettu, pois Helsingistä
pohjoiseen. Suojeluskunnat pantiin
liikkeelle Pohjanmaalla, Savossa ja
Korjalassa ja alkoivat he liikehtiä
etelää kohti. Etelä-Suomessakin syn­tyi
erinäisiä lahtaripeslä, joiden likvi­doiminen
sitoi punaisia joukkoja Ja
antoi Mannerheimin armeijalle tilai­suuden
edetä.
Vasta tammik. 27 pnä ryht]^ puo­luejohdon
asettama toimeenpaneva
komitea vaUan ottoon, samana levä­nä
kun Mannerheim pohjoisessa jo
antoi ensimäisen päiväkä^Qmi^.
Valkoisessa kirjallisuudessa syyte­tään
punaisia siitä, että ne olisivat
alkaneet kansalaissodan. Se el ole
totta. Alkamisen kunnia tulee Valko­sille.
He olivat jo kuukausia Järjestel-mälUsest^
siihen^^valmistautuneet ja oli
heillä sotilaallinen Johto'Ja iskujoukot
jo täydessä kimnossaan, ammattimies­ten
käsissä.
Valkoisessa sotakirjallisuudessa sa­notaan
suc-raan, että jos pimaset olisi­vat
alus^ tarmokkaasti edeimeet Poh­janmaan
ja Savon ja Karjalan ra­toja
pitkin, niin olisi Haapamäen-
Pieksämäen—Elisenvaaran yhdys­rata
voinut joutua heidän käsiinsä.
Sitä ei osattu tehdä, osittain puutr
tuvan valmistautumisen takia ei pys^
tytty tekenmän, ja niin joutui rajavii­va
kulkemaan Porin pohjoispuolitse,
tehden Tampereen kohdalla äkömut-kan
Vilppulaan asti, siltä jälleen' ete^
läänpäln. Mäntyharjun ylitse Lap­peenrantaan
ja siitä Vuoksen etää-puoUtse
Laatokalle. —
Opetukseksi jäi, että vihollisetle ei
ole jätettävä aloitteen tekoa, ja että
kun kerran on alettu, ph ' töimit--
tava täydellä tarmolla ja hyökättävä.
17. Hdsingissä asetettiin. vallanku-moushanitas.
Suomen PääiietiTCdtO;
mihin tuli ,^ kuulua 35 sosdein puolue-nan
valitsemaa jäsentä. Antamassaan
julistuksessa ilmoitti Kansanvaltuus­kunta
ohjelmanaan, että "koko val­tiosääntö
on pcriistettava taatusti
työväen etujen mukaisen kansanval­lan
pohjalle", "torpparit ja mäkitupa­laiset
on heti vapautettava kokonaan
isäntiensä vallasta", "pankkipääoma
alistettava yhteiskunnan valvonta­valtaan
ja sen kautta päästävä ^mah­dollisimman
pian pitämän kurissa
teollisuus ja kauppapääomaa". Ja
"millä alalla kansan yhteinen hätä Jo
selvästi vaatii suurten riistäjäin tu-tantolaitostenkin
ottamista yhteiskun­nan
haltuun, väistyköön heidän omis­tusoikeutensa".
Tällä tavalla katsot­tiin
voitavan astua eteenpäin "sosla-listlseh
kumouksen tietä". El sUs julis­tettu
pröletarlaathj diktatuuria ja
myöhemmhi julaistussa valtiosääntö-ehdotuksessa
näkyy, että Kansanval­tuuskunta
pyrki äärimmäiseen de­mokratiaan
eikä työtätekevän kansan
neuvostovaltaan, mikä merkitsi, että
porvarillinen demokratia vaikka ää­rimmilleen
kansanvaltaistutettuna oli­si
säilyvä. Asiallisesti vallitsi imiten-kln
koko Punasen Suomen ajan pro­letariaatin
diktatuuri, vaikkakin sen
toimeenpanossa^ pU suuria puutteita.
Sen valtaeliminä olivat työväenjär­jestöjen
asettamat lääninneuvostot ja
pokalliset työväen eduskunnat, useirii-heuvoston.
Aj:n toiniikunnan ja liit-totoiriilkuntaln,
Punasen Kaartin ja
Helsingin Työväenjärjestöjen eduskun-missa
palkoin asiallisesti punakaartin
esikunnat.
Kumouksellisen ^öväeh^ keskuudes­sa
ei Kansarivaltuudnihriari ohjelma
herättänyt välitöntä hmostusta. mutta
kun , pääasiana ,oU yhteinen taistelu
hyökkäävää vihollista vastaan, eilpilut
tJaisuuttä, ^ laajemi^ .haluakaan
ottaa esmeriitakysymyfeiä.. Sitä pait­si
aijol tapausten logiikfe vallanku-nioushallitusta
ja, yallarikmriouselimiä
joka päivä yhä piteriiriiäne'. sosialisti­sen
kumouksen tiellä. ' Tehtaita ja
maatiloja, jotka joko jäivät isännit-tomiksi
tai joiden tuotanto keskeytyi
ta jan matkakulujen peittämiseksi ja
osasto luovuttaa haalin naisosaston
käytettäväksi t.k. 26 päivänä. Niin,
siellä tulee oleiiiaan kappale, kuva-elriia
ja paljon muuta ohjelmaa ja
lopuksi lapikasta lattiaan. Sen tah­din
antaa Tamminen ja Södeniena.
Että kun alksia kuulua, että halitaU
tllitali, hiin varihankin varpaat jo
nouseskelee. Ja toivomme yleisön kan­natusta,
että saapuisivat runsaslukui­sina
näihin naisten iltamiin. Ne al­kaa
kello 8 illalla. Sisäänpääsy on 25i i
senttiä aikuisilta Ja lapset pääsee va-,
paasti. • {
Sitten seurasi ohjelman suoritus .ja
vielä keskusteltiin nuorison kasra-J
tuksesta ja päätettiin ja*tkaa aina sUU
loin kun vain Jää muilta asioilta ai-,
kaa. „ , • ' jj-
Seuraava kokous on tk. 27 päivänä
haalilla. Kokouksen puolesta. — J. T.
omlstajalh sabotaashin takia, oli otet­tava
vallankumousellmien haltuun ja.
tuotantoa jatkettava niiden laskuna
Vapaaehtoisen väryäyl^en tilalle tuli
muutamin paikoin' jo Tpäkkomobilisoin-ti
punakaartiin, sotilaallinen välttämät
tömyys pani jullstariiaan yleisen työvel­vollisuuden.
' Vallankumousoikeudet
kohtelivat monin paikoin kovin lem­peästi
- vallankumouksen vihollisia,
mutta punakaartit joutuivat paiko-telien
käyttätriään punasta terroria,-
suojellakseen ' vallankumousta. Suuri
virhe oli se, että taistelua, vallanku­mousta
vastaan rintaman takana ja
selkäpuolella ei keskitetty eikäj.jäf-:!
jestetty hyvän, poliittisesti kehittyneen-[
johdon alaiseksi. Tltoä, kuten muut­kin
puutteet, johtui 'siitä ettei vielä­kään
ollut muodostunut bolshevikki-puoluetta.
Eikä sosdem. puolueen
vasemlstotokaan koko kumouksen aika­na
Järjestynyt tietoiseksi ryhmäkr.
joka oUsi hsrväk^yhyt määrätyn oh­jelman
ja määrätyn menettelytavaa
Eikä tässä suhteessa lähdötty oppia
ottamaan \ Veriä jän bolshevikeilta, vaik­kakin
he«Bn kanssaan koko ajan
oltiin mitä lähelsimmässä suhteissa
ja hefltä saatiin kaikki se apu, min­kä
venäläiset toverit omilta vaikeukäl-taan
suinkin saattoivat antaa. Va­paaehtoisia
venäläisiä upseereja J8
sotilaita palveli punakaartissa ja saar
tun Venäjältä ostaa aseita ja eli^
tarpeita. Mutta venäläinen sotaväö |
ei, lukuunottamatta eräitä pieniä va­paaehtoisia
-osastoja poftkeustapauk-sissa
ottanut siioranaisesti osaa tais­telutoimiin.,
Venäläisten up
joukossa pii.suuri jotikko valkoi
l^äV; jptkä Psaksi: menivät valkoist^
palyeliiksefehi käväisivät V^.^^°^^^^
jo'ukkpja niine Ja jotka myivät
koisille aseita" ja varusteita. Myösön
HiBlsingin, telegraarfflait^^^^ vasta^^
fankiininiiV<ipTri>fcn käsiss
ja kun Kansanvaltuuskunta sen vat
tasi kontrolliinsa, n i i n saivat nuo vas-