Vapaus, June 20, 1964

              Jussila 10,5/
ja Vijori 14,4
smiten SE:ta
^ 'mihimSV». HMh^rpÄpn Kiskon
kansainvälisissä yleisurbeilukilpai-luissa
perjantaina sivuttiin kahta
.-Suomenennätystä.
100 metrillä merkittiin ennätys-luetteloiiiin
yllätysmies, vielä nuor-
•tea sarjassa kilpaileva 19-vuotias hy­vinkääläinen
Seppo Jussila, Joka pin­koi
ajan 10,5; Tuulen nd^eus oli juok-
' s u n aikana vain O,? nfeVrlä, joten tu»
los on ennätyskeH)olflen.'Jussila ja­kaa
ennätyksen -»yhd^sä • • Börje
Strandin, Pentti Rekolan ja Pauli
Nyn kanssa.
110 metrin aitajuoksussa pääsi
Kärkölän Juhani Vuori Bengt Sjö­stedtin
ikivanhaan ennätykseen 14,4,
jota ovat ehtineet! jo sivuta Raimo
Asiala ja Raimo Koivu: Tuuli kävi
juoksun aikana 0,2 metrin voimalla.
Vuon löi Länsi-Saksan 14,2 juosseen
Klaus Kerbigin selvästi.
Heatley 2.13.55
Lontoo. — Englantilainen Basil
: Heatley saavutti lauantaina kaikkien
aikojen parhaan maratonajan. juos­tuaan
perinteellisen •Winsor—Chis-wlck
kilpailun ajassa 2.13.55.
Basil Heatley on 30-vuotids. Hän
on aikaiEemmin tullut tunnetuksi lä­hinnä
10,000 metrin juoksijana; Hä­nen
nimissään on 10 mailin juoksun
maailmanennätys. Englannin mesta­ruuskilpailuissa
hän oli maratonilla
viime vuonna toinen.
Noriatar pituutta
peräti 644
Hönefoss — Norjalainen Berit
Töien paransi sunnuntaina nimis­sään-
olevaa maansa naisten pituus
hypyn ennätystä saaden nyt tulok­sekseen
644. Tällä tuloksella sijoit­tuu
norjalaistyttö maailmantilasi
tossa jaetulle neljännelle sijalle yh­dessä
amerikattaren Willy Whiten
kanssa. Kärjessä on neuvostoliitto­lainen
Tatjana Tshelkanova, 662:
Toisen sijan pitää hallussaan puola­tar^
Viasta Prikulova, 647 ennen
Englannin Mary Randio 645.
Ranskatar Christine. Caron teki
sunnuntaina Parii.sissa uuden maail­manennätyksen
100 m selkäuinnissa
Hänen aikansa oli 1.08,6. Entinen
ennätys oli Yhdysvaltain Donna de
Varonan nimissä ja se oli 1.08,9.
Hanjkanen kär*kimies
3000 m esteissä
Myllykoski, r— Lasse Honkanen
teki Myllykosken Toverien kansalai­sissa
yleisurheilukilpailuissa 3000
metrin esteissä kesän kärkituloksen
8.5>8,4. Honkasen ; suorituksen ar­voa
kohottaa vielä se että hän jou­tui
matkan ainoana osanottajana-pi-^.
tämään huolta vauhdinpidosta alus­t
a maaliin saakka. Puistolan Rolf
Virtasen 11,0 100 metrillä ja Tage
Törnin 400 metrin aitajuoksutulos
ö4,8 ansaitsee myös tulla mainituk­si.
,•
Olympialaiset eivät
kiinnosta canadalaisia?
T m o n t o . — Canadassa viisi, viik­koa
sitten esitetty julkinen vetoomus
100,000 dollarin keräämiseksi olym­piajoukkueen
matkakassaan on tois­taiseksi
tuottanut vasta 150 dollaria.
Canadan olympialiiton. puheenjoh­taja
Jim Worral sanoikin perjantai-iia,
että tähän mennessä saadulla ra-lialla
ei pystytä "ostamaan edes kil­pailupukua
yhdelle urheilijalle Ja ai­noa
mahdollin-en Johtopäätös on, että
canadalaiset yivät välitä olympiaki­soista.
"Tämä on uskomatonta", hän
lausui.
SuurjuMapaklnaa
Toronto. Niinhän aika rientää
taaskin n i in nopeasti, ettei tässä ole
kuin yhden käden sormilla luetelta­vissa
enää ne viikot, kun nuo mah­tavat
suurjuhlamme vietetään, ku­ten,
k a i k i l l e jo oiikin tiedossa, tuolla
"Eteläpään" kauniissa kesäpaikas­sa.
E i mielestäni öle pidetty aina­kaan
liikaa "parranpärinää" näin
etukäteen, mutta onhan tosi, että
nämä juhlat ovat jo n i in kuuluisat,
ettei niistä kaiketi tarvitsekaan pi­tää
erikoisen suurta "melua" niin
tunnettuja ne ovat niin ^täällä kuin
rajan toisellakin puolen.
Mutta-^kuitenkin tekee mieleni!
vielä huomauttaa nyt tulevista juh­listamme,
että niistä aina vain muo-d
o s t u u - r M k i n antoisammat ja on­nistuneimmat.
Onhan "isäntänä-tuo
pohjoisen. tarmokas joukko.
N i i n urheilun k u i n laulun ja soiton­k
i n suhteen tulee taaskin aivan täy­sipainoista
suurelle, tuhansiin nou­sevalle
yleisöllemme, katsomisen ja
kuulemisen merkeissä., — Vielä on
erikoista näissä suurjuhlissamme,
että ensi kerran niissä suoritetaan
niin sanonut suosikkikilpailut, jo­hon
eri paikkakunnat ovat valinneet
omat ehdokkaansa j a valinta tapah­tuu
sitten juhlien aikana, eli siis
voittajaksi nimetään sen paikkakun­nan
ehdokas, joka on saavuttanut
suurimman pistemäärän, erikoisme­netelmän
suhteen.
Siis kaikkien tiet vievätkin silloin
South Forcupincen, ensi elokuun 1
—2 päivinä. Siellähän taas tava­taan.
Tervetuloa! — V.-iasan Jukka.
Maahan turuSta
V A R O K A A VEIJAREITA,
Toronto. — Suur-Toronton poliisi­laitoksen
toimesta on» paljastettu
"ketju- kirje- mallinen-myyntihom-ma"
joka olisi tuottanut järjestäjil-leen
102 miljoonaa dollaria.
Asian johdosta on haastettu ar­pajaisten
järjestämisestä oikeuteen
3 miestä ja -1 nainen Torontosta se­kä
1 mies Hamiltonista.
Poliisit sanovat tämän "jcetju-kir-je-
homman" tuottaneen jo järjestä-j
i l l e en $140,000 helmikuusta lukien.
Tämä raha saatiin 4,000 "yksikön"
myynnistä $35.00 hinnasta kappale.
Viranomaisten antamien selostus­ten
mukaan suunnitelmaan perusta­na
oli 2i:n_;^ryhmicn" muodostami­nen.
Ensimmäinen tähän ryhmään
liittynyt henkilö, maksoi $35.00. Hä­nen
oli .sitten hankittava kaksi muu­ta
henkilöä, jotka suorittavat myös
maksun. He taas vuorollaan hank­kivat
kukin kaksi uutta henkilöä,
kunnes "kuota" täyttyi.
Kun tämä (21:n)* ryhmä valmis
tui, sen kaikilla jäsenillä oli oikeus
ostaa rautatavaraa ja. kotitaloustar­vikkeita
30 prosentin alennushinnal­la.
Poliisien kertoman mukaan suun­nitelmana
oli 2 971,151 "yksikön"
muodostaminen. Poliisit aloittivat
tutkimukset kolmisen viikkoa sitten
saatuaan asiasta valituksen ' Better
Business Bureaulta".
VIISUMI U$A:HiiN
Nelson Mandelan puolustuspuhe
iJatkoa sivulta 2)
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — Fort .Williamin
liikekeskuksessa oli kokonainen ka-tuneliö
tuhoutumisvaarassa tiistaina
kun Kresgen kaupassa oli tulipalo
Victoria Avenuen j a North Brodie-kadun
kulmassa. Pälokuntapäällik-kö
Lockvvood arvioi, että tulipalo a i ­heutti
$250,000 vahingot.
Järvienpään lentokentältä torstai­na
matkalle lähteneistä muodosti
116 henkeä käsittänyt suomalais­ryhmä
suurimman lähtijäjoukon.
He matkustavat vuokratulla Cons-tellation-
koneella Helsinkiin. Tä­män
Flying Tiger lentolinjan ko­neen
piti lähtemän tiistaina, mutta
lähtö viivästyi parilla päivällä.
A TH
Mandela päätettiin lähettää ulko­maille,
jossa hänen mm. tuli suo­rittaa
järjestelyjä Etelä-Afrikasta
saapuneiden alokkaiden kouluttami­seksi,
joiden puolestaan tulisi muo­dostaa
sotilaallisten voimien ydin;
mikäli sellainen tarve ilmaantuisi:
Ulkomailla ollessaan .Mandela
myönsi saaneensa sotilaskoulutuk­sen
voidakseen tarpeen tullen tais­tella
rinta rinnan kjsnsansa kanssa.
Oikeudelle esitettiin hänen käsialal­laan
kirjoitettuja jäljennöksiä sissi­sotaa
koskevista teoksista. Mandela
myönsi kirjoittaneensa ne pyrkies­sään
valmistautumaan kaikkien
mahdollisuuksien varalle. J a pala­tessaan
takaisin kotimaahansa Man­dela
myönsi tavanneensa Tanganji
kan eteläafrikkalaisia, jotka olivat
matkalla hankkimaan itselleen soti­laskoulutusta.
Mandela puuttui sitten hallituk­sen
todistajan ns. Mr. X : n todistaja-
I lausuntoon,, jonka antaminen oli
kestänyt neljä päivää. Mandela sa­noi,
että lausunnossa oli osittain
paikkansapitävää, osittain täysin
tuulesta temmattuja väittämiä.
. Esimerkiksi Mandela kiisti mii:
loinkaan sanoneensa, että. tietyt
Afrikan valtiot olivat luvanneet
Etelä-Afrikan vapautusliikkeelle yh­den
prosentin vuosibudjetistaan.
Hän ei ollut milloinkaan kieltä­nyt
alokkaita myöntämästä, mikäli
he ovat kommunisteja, mutta hän
oli sanonut, että näiden c i tullut
käyttää asemaansa kommunistisen
propagandan tekemiseen.
Hän ei ollut milloinkaan viitan­nut
Umkhontoon "Afrikan kansal
lisen kongressin sotilaallisena sii-
Bobby McGregor
li 110 j . 54,1
Cardiff. — Skotlantilainen Bobby
McGregor jäi lauantaina 1/10 se­kunnin
päähän nimissään olevasta
110 jaardin vapaauinnin maailman­ennätyksestä.
Skotin ajaksi saatiin
54,1.
E R I K O I S H I N N O I L L A
MATKA-, LOMA- JA TA VARA VAKUUTUKSIA, SAMOIN
TULO-, OMAISUUS-, LÄÄKÄRI-. YiM. VAKUUTUKSIA.
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
' (Täydellinen vakuutustoimisto)
697 Bay Street, Toronto, OnUrio, toimistopuhelin E M 6-85K6
^OLAVI NUÄCtflNEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 koUinWA 3-4378
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n ^annpln" osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury, Ont.
CSJ:n Sänlt Ste. BXarien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäi­senä
tilstahia kello 8 Illalla
omalla talolla, 321 John St.
CSJ:n Vanconverln osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haalissa jokaisen kuukauden
_-toisena : keskiviikkona,, alkaen
. klo 7JO illalla. Kirjeenvaihto
sihteerille: Mrs. Hilda Saari,
4086 Eton Street, North Buma-by,
B. C.
C S J : D Beaver Lafcen osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu-
' kauden toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haaliUa. K i r ­jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen,
Rjn. 1^ Wortbington, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­ka
kuukauden ensimmäLsenä
maananaina klo 8 Ulalla Don-haalilla.
CSJ:n Timmlnsin osaston kuukaii-sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n Port Arthnrln osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä tiis­taina
kello 8 Ulalla Ja johto­kunnan
kokous samana Utana
tuntia aikaisemmin eli klo 7
UlaUa. Kirjeenvaihto osoite 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sudbaryn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee-
, rllle: Lyyli Pärssinen, Box 354,
sudbury, Ontario.
pcnä", vaan hän oli aina pitänyt
molempia järjestöjä erillisinä ja
pyrkinyt pitämään ne erillisinä.
Viitaten yksityistaloissa sattunei:
slin pommiräjähdyksiin l'ort Elisa­bethissa
ja East Londonissa hän
kiisti Umkhonton osuuden niihin ja
piti ilmiöitä provokaatioina.
Umkhonto ei ole eikä ollut mi!
loinkaan osa Afrikan kan.sal-lista
kongressia, joskin kiellot, van-ijitseniiset
ja johtajien sirtymiset
ulkomaille olivat johtaneet tjellyyn
päällekkäisyyteen, joidenkin johta
jien oli toimittava kahdenlaisessa
ominaisuudessa.
Mandela s.-inoi, että Afrikan kan;
sallisen kongressin .ideologinen ta­voite
ei ollut milloinkaan sama kuin
kommunistisen puolueen. Konffjres-sin
tavoitteena on ollut afrikkalai­sen
väestön vapaus sen omassa
maassa. Sen vapau.sjulistus ei ollut
sosialistisen valtion- pohjapirustus,
vaikka siinä vaadittiin maan jaka­mista
uudelleen, mutta ei kuiten­kaan
sen kansallistamista. Se edel­lytti
pankkien, kaivosten ja mono­polien
kansallistamista, koska jat­kuva
monopolivalta *rierkitsee vai
koisten jatkuvaa ylivaltaa afrikka-
.'aisccn väestöön nähden. Kommu-:
nistinen puolue piti vapausjulislu.s
ta — jonka puolesta se kuitenkin
oli luvannut toimia — ohjelman al­kuna
ei suinkaan loppuna. Kom­munistisen
puolueen ja Afrikan kan
sallisen kongressin yhteistoiminta
oli vain osoitus yhteisestä päämää­rästä,
mutta ei todisteena intres­sien
täydellisestä samankaltaisuu­desta,
.Mandela sanoi, että kommu­nistinen
puolue on kuitenkin aina
esittänyt aktiivista os;aa taifileluss;:
siirtomaamaiden vapauden puolesta
Jo vuosikymmenien ajan kom­munistit
ovat olleet ainoa väes­tönosa,
joka on ollut valmis koh­telemaan
afrikkalaisia tasavertai­sesi
i. Ei sen vuoksi ollut häm-mästytläviiä,
että afrikkalaiset
kääntyivät vapaustaistelussaan
heidän puoleensa. Tästä tilan­teesta
johtuen monet afrikkalai­set
rinnastavat nykyisin kommu­nismin
vapauteen.
Mandela sanoi, että vaikka hän
ci itse milloinkaan ollut kommu-ni.
sti, niin häntä oli nimitetty
kommunistiksi ja tuomittu Etclii-
Afrikan kommunistilain nojalla.
Hän on aina pitänyt itseään af­rikkalaisena
patrioottina ja hän
oli sukua Tcmbnlandin korkeim­malle
hcimopääUikölle ja Trans-kein
päiUliköIlc Kaiacr Matan/J-malle.
Kuitenkin marxilainen kir­jallisuus
on lyönyt leimansa hä
nen ajatteluun.sa ja samoin esi-afrikkalaisen
yhteiskunnan pe­rustaan
kohdistuva ihailu, .silla
tuolloin Etelä-Afrikassa ci ollut
rikkaita, eikä köyhiä, eikä riistoa.
Yhdenmukaisesti lukuisten vasta
itsenäistyneiden maiden johtomies­ten
kanssa hän hyväksyi jonkin-muoloison
sosialismin, jotta hänen
kansansa voisi .saavuttaa: maailman
kehittyneimpien maiden tason ja
karistamaan harteiltaan köyhyyden
taakan. Tämän hetken peruslehtä
vänä on rotu.sorron poistaminen ja
demokraattisten oikeuksien saavut­taminen
vapau.sjlilisttik.sen pohjalla.
Mandela sanoi, että mikäli kommu­nistit
antoivat apuaan tämän pää-mään
saavuttamiseksi, niin hän lau­sui
sen tervetulleeksi.
Afrikkalaisen väestönosan kamp­pailu
oli tähdätty rcnnli.sia eikä ku­viteltuja
vaikeuksia vastaan. Perus­teiltaan
kamppailu kulki kahdella
linjalla, jonka lainsäädäntö oli sa­nellut.
Yksi oli köyhyys ja toinen
ihmisarvon menetys. Ei tarvinnut
minkäiinlaisia "agitaattorcita, näi­den
asioiden opettamiseksi afrikka­laiselle
väestölle. Mandela siteera­si
lausuntoja ja .tilastoja, jotka
osoittivat, että afrikkalaiset elivät
köyhtyneillä mailia reservaateissa
ja nälänhädän partaalla kaupun­kien
slummeissa.
Köyhyys kulki käsi kädessä ali­ravitsemuksen
ja sairauksien kans-,
sa, hän sanoi. Afrikkalaiset eivät
valittaneet vain köyhyyttään, vaan
myös sitä, että valkoisten tekemien
lakien tarkoituksena oli p i t ä ä hei­dät
köyhinä ja valkoiset rikkaina.
Nykyinen hallitus oli lisäksi tehnyt
kaikkensa estääkseen afrikkalaisia
saamasta mitään opetusta,
Mandela selvitteli sitten mitä
kaikkea Etelä-Afrikan afrikkalaiset
vaativat. Hän viittasi demokraatti­siin
oikeuksiin, vapauteen liikkua
esteittä maassa, valita työpaikkansa
mahdollisuuteen saada riittävä palk
ka, solmita työehtosopimuksia ja
muodostaa ammattiyhdistyksiä, elää
normaalia elämää muiden ihmisten
tavoin, Mandela sanoi, että valkoi­set
pyrkivät pitämään afrikkalaisia
kokonaan toisen luokan rotuna ei­vätkä
halunneet käsittää, että afrik­kalaiset
rakastuvat; saavat lapsia ja
pyrkivät auttamaan heitä elämän
alkuun aivan samoin kuin valkoi­setkin.
"Tämän puolesta Afrikan kan.sal-linen
kongres.si taistelee. Se on to­dellista
kansallista taistelua. Se on
taistelua afrikkalaisen väestönosan
puolesta. Jota heidän omat kärsi­myksensä
ja heidän omat kokemuk­sensa
innoittavat." Mandela sanoi,
ja päätti puolustuspuheensa seuraa­viin
ajatuksiin:
" O l e n omistanut koko elämäni
tälle taistelulle afrikkalaisen
väestön puolesta. Minä olen tais­tellut
valkoista ja mustaa y l i v a l -'
taa vastaan. Minua on elähdyttä­nyt
demokraattisen ja vapaan yh­teiskunnan
ihanne, jossa kaikki
ihmiset elävät kcskeniiän sopu­soinnussa,
ja jo.ssa kaikilla on sa­mat
mahdollisuudet. Se on ihan­ne,
jonka puolcsa haluan elää ja
jonka haluan saavuttaa. Mutta
jos on välttämätöntä, niin olen
valmis kuolemaan tämän Ihan­teen
puolesta."
Kun nyt kevät on mennyt, kesä
näyttänyt osuneen tänä vuonna Arli-kon
ajallct toukokuun jälkipuoliskoa
ja syksy koittanut, n i in lienee syy­tä
palata siihen lentdkoneselkkauk-seen,
josta lehdet muutama aika sit­ten
kiertoivat.
Oli näet miiudan suomalainen —
jonka nimeä asiasta hyvin perillä
olevat p i i r i t eivät ole saattaneet j u l ­kisuuteen
— matlcalla lentoteitse
Kööpenhaminasta Helsinkiin. Mut-,
ta miten lieneekään, n i i n kenttäpal-.
velusta suorittanut lentoemäntä o l i
ohjannut hänet vahingossa New
Y o r k i i n lähtevään koneeseen, virhe
huomattiin vasta sitten, kun kone
oli liitänyt jo *aimo palasen kohti
länttä ja siten suomalainen joutui
vastoin laskelmiaan USA:n maapp-rälle.
Tilanne oli SAS-yhtymälle tieten­kin
pie^ko kiverä ja hyvittääkseen
suomalaista se päätti järjestää hä­nelle
mm. kiertoajelun New Y o r k in
pilvenpiirtäjämetsikössä. Se osoit­tautui
kuitenkin täysin mahdotto­maksi.
Vaikka USA:n kansalaiset
Voivat tulla Suomeen ilman min­käänlaisia
viisumeja ja. vaikka heitä
vastaan lähetetään joskus jopa tor­visoittokunta-
j a paperista rintaää­nellä
lukeva juhlapuheenpitäjä niin
suomalainen ei saanut muutaman
tunnin viisumia New Y o r k i n maail-mankaupunkiin.
Ei niin millään.
SAS lienee pannut arvovalta^isa
vaakalaudalle, mutta turhaan. Viisu­mia
ei saatu ja niin suomalainen sai
odottaa lentokentän karanteenissa,
kunnes SAS o l i saanut masiinansa
kuntoon ja lennättänyt suomalaisen
.samalla koneella vapaasta maail­masta
takaisin Euroopan maaperäl­le.
Täytyy kuitenkin pitää ehdotto­man
selvänä, että USA:n ulkoasiain­ministeriöllä
on ollut painavat .syyt
evätä suomalaiselta matkamieheltä
muutaman tunnin viisumi New Yor­kiin.
Koska kuitenkaan .isiasta ei ole
.saatettu julkisuuteen mitään" viral­lista
kommunikeaa tai verbaalinoot-tia.
niin toistaiseksi.voimme näistä
.syistä esittää vain joukon perustel­tuja
arvailuja.
Ensinnäkin on arveltavissa, että
viisumi kiellettiin maahan erehdyk­sessä
joutuneen suomalaisen turval­lisuuden
nimissä. USA:ssahan on
tapana ammuskella jopa president­tejä
hengiltä keskellä katua ja olisi
tietenkin ollut kiusallista, jos vie
raan valtion — tässä tapauksessa
suomen — kansalainen olisi joudut*
tu sattuneen lentoerehdyksen jäl­keen
tuomaan takaisin jalat edellä
ja puuarkkuun pakattuna.
Myöskään ei pidä unohtaa, että —
kuten eräiden amerikkalaisten leh­tien
karttapiirrokset ovat kiistatta
osoittaneet Suomi on rautaesiri­pun
takainen maa, jonka neuvosto­armeija
on miehittänyt viimeistä
kirkonklää myöten j a siten jokai­nen
ulkomaille päästetty suomalai-
,nen on vihollisen agentti, vakoilija
ja .sabotööri. Ja kukapa sellaisille
viisumeita antaisi ja maahansa pääs­täisi.
Heidän paikkansa on lento­kentän
rautalankahäkissä.
Edelleen on syytä muistaa, että
USA on maa, jossa mustat neeke­rit
sortavat valkoista väestöno.saa.
Ja kun suomalaiset ovat valkoisia,
pitkän talven jälkeen päivettyniättö^
myyttään hyvinkin valkoisia, olisi
suomalainen saattanut joutua ikä
väliä tavalla rotudiskriminaation
kohteeksi. Ehkä mustat ravintolan
omistajat eivät olisi päästäneet val­koista
suomalaista saluunoihinsa j a
tämä olisi saanut kulkea naukuvin
vatsoin' New Y o r k i n kaduilla — m i
kä jo esteettisenä äänielämyksenä
pn piinallista — j a siten nälkiin^*
neisyyttään vielä ehkä jäänyt viru­maan
j o l l s k i n kujalle sekä joutunut
USA:n sosiaalihuollon harteille jo*
ka tunnetusti on maailman paras,
eikä siten mielellään kestä hyödyt­tömiä-
lisärasituksia; Lisäksi mustat
poliisit olisivat koirillaan saattaneet
revityttää valkoisen suomalaisen
housunpersukset r i k k i j a kengänati-hat
auki — kuten on tapahtänut —
eikä ole tietenkään syytä asettaa u l ­komaalaista
näin nöyryyttävän koh­telun
alaiseksi.
Sitten on vielä ajateltavissa, että
harhateille joutunut suomalainen on
Idlewilden lentokentällä harkitse­mattomuuksissaan
kiertänyt vas­taantulevan
trukin vasemmalta puo­lelta,
joten hänet on saatettu tulki­ta
kommunistiksi ja heihin jos kei­hin
USA:n ulkoasiainministeriö o-saa
suhtautua tarpeellisin varauk-'
sin.,; ...
Vakavasti asiaa pohtimalla voi­daan
ehkä Jöytää vielä muitakin
varteenotettavia syitä, jotka tekevät
USA:n viranomaisten menettelyn
oikeutetuiksi ja niitä voimme lopuk­si
mietiskellä odotellessamme asias­ta
tyhjentävää ja virallista selonte­koa.
— Nuotta, (K. U.)
Lauantaina, kesäk. 20 p; — Säturday, Sväts 20v 1964 £(ivu 3
DDS:stä luurra IcoR^-
tiUuksia t^slmaiKin
Frakiftomia herroja
Peaisonin vieraina
ottava^ :-r- Pääministeri Pearson
j a hänen työministerinsä oli keski­viikkoiltana
lounaalla Canadan am­mattiyhdistysliikkeen
joidenkin vai­kutusvaltaisimpien
johtajien kanssa.
Se oli \ epävirallinen tilaisuus, jos
ta ei mitään muistiinpanoja tehty,
pääministerin virallisessa asunnos­sa,
24 Sussex Dr. Ottawa.
Pääministeri ja työministeri A l ­lan
MacEachenin kanssa oli i l l a l l i ­sella
miehiä, jotka ammattiyhdisty -
liikkeen tuli-vatsassa-ajalla aloitti­vat
elämänsä työmiehinä, mutta hal­litsevat
nyt tuhansien canadalais-ten
työläisten taloudellista tulevai'
suutta.
: Toisin kuin kahdessa edellisessä
illalHskokouksessa — kun sanoma­lehtien
toimittajat, ja kustantajat
sekä radioasemien edustajat esiin­tyivät
smoking-puvuissa — keski­viikkoiltaiset
illallisvieraat esiintyi­vät
tavallisissa pukimissa.
- Kutsuvieraitten nimiluettelo oli
laadittu sen jälkeen kun työminis­teriä
oli epäviralli.sesti neuvotellut
tärkeimpien ammattiyhdistysten
kanssa.
Siihen — kutsuvieraitten nimilu­etteloon
— kuului valtion toimen-haltijain
kahden suurimman järjes­tön
presidentit: Civil Service Asso­ciationin
presidentti J . C. Best ja
Civil Service^ Federationin presi
Saksan Demokraattisesta. Tasa,";
vallasta, on saapunut Lontooseei^
ostovaltuuskunta neuvottelemaan
englantilaisten ybtiöiden. kanssa 8>
miljoonan puunsin ai^voisten ke­miallisten
tehtaiden, joukossa^
myös lannoitetehdaskompleksi,
koneiden ostamisesta Englannisr
ta, kertoo englantilainen Finan­cial
Times-Iehtii' Tämä onr ensim­mäinen
vaihe . itäsaksalaisen osto-valtuuskunnan
matkasta» jonka ai-kani^^
on tarkoitus sijoitta^vbänsi-
Euroopan maihin yhteensä 4Q—^9.
miljoonan punnan arvoiset kemir
allisen teollisuuden konetilaukset.
Useat Länsi^Euroopan maat, jou­kossa
Länsi-Saksa, Hanska, BeU
gia, Hollanti ja Itävalta, kilpaile­vat
tilaubsist;!.
Valtuuskunnan ^johtajana on Sak­san
Demokraattisen Tasavallan te­ollisuuskoneiden
tuontiosaston joh­taja,
Kurt Zohle; Financial Times-lehdelle
antamassaan IZausunnossa
Zohle mainitsi,' että niiden englan­tilaisten
yhtiöiden joukossa, joiden
kanssa valtuuskunta käy neuvotte­luja
8 miljoonan punnan arvoisten
kemiallisten tehtaiden konetilauk-sista
ovat m.m. Humpreys and Glas­gow,
Power Gas Corporation, High
Polymer and Petro-Chemical Engi­neering
j a Dominions Export Com­pany..---,.
Dominions Export Companyn
johtaja Rudi Sternberg jolla on te­keillä
suuria kauppoja Englannin
ja Saksan Demokraattisen tasaval­lan
kanssa, toimii myös nyt kysy­myksessä
olevien neuvottelujen
johtajana englantilaisten firmojen
puolesta. Johtaja Zohle mainitsi
että englantilaiset firmat joutuvat
kilpailemaan Länsi Saksan, Rans­kan
j a Belgian kanssa. Hän lisäsi,
että k i l p a i l u , joka koskee luottoeh-toja
on edistynyt näiden maiden
kanssa.
Zohle myönsi, että ostovaltuus-kunnan
tehtävänä on sijoittaa 40—
50 miljoonan' punnan arvoiset t i ­laukset
Länsi-Eurooppaan. Val­tuuskunta
viipyy Englannissa kaksi
viikkoa ja neuvottelee tänä aikana
englantilaisten kemiallisen teolli­suuden
j a finanssiasiantuntijoiden
kanssa.' Tämän jälkeen valtuuskun­ta
matkustaa Ranskaan, Hollantiin
ja Belgiaan. Tilaukset sijoitetaan
tänä- ja - ensivuonna.. Lannoiteteh­das
on tarkoitus käynnistää vuonna
1966.
Zohle mainitsi edelleen, että val­tuuskunta
on erikoisen kiinnostunut
kasvistuhoaineita valmistavasta teh­taasta,
äkryylinitriilitehtaasta ja
kaasuöljyn kuivausuuneista. Akr
ryylinitriilitehtaan koneistojen ti
Värillisten mielenosoitus­aalto
kohoamassa U S A s sa
New York. — Amerik«n rotue­rottelua
vastustavien neekerien
johtajat ennustavat, että alkamas­sa
olevasta kesästä tulee rotule-vottomuuksien
leimaama "pitkän
kuuma kesä".
Heidän suunnitelmiinsa .kuu­luu
noin tuhannen ylioppilaan
"maihinnousu" Mississippiin, de­mokraattien
ja: republikaanien
puoluckokouksis.sa järjestettävät
mielenosoitukset ja uudet vasta­lauseet
etelävaltioissa värillisiin
kohdistuvia kieltoja sekä pohjois­valtioissa
esiintyvää värillisten
syrjintää vastaan.
Useita mielencsoituksia Ja kam­panjoita
on. parastaikaa meneillään
KAUNEIMMAT MUISTOJEN
KUKKASET
edcsmenncGn y.slävämme •"'
MRS. MARY BACKIN
(North Coball, Ontario)
MUISTOLLE
Elämäntyötäsi j a muistoasi kunnioittaen,
Lempi ja Walter
Myllymaa
Taimi Rajala
\Helvi Niemi
Edla ja_ Joel Niemi
Hannah Neilson
C O B A L T
Anna VVuoiela
Allan, Ellen ja Jack
Haarala
Martta ja Signe
Toivo Hakola
Helen ja Elmer Nelson
O N T A R IO
mutta vauhdin odotetaan vain kiih­tyvän
kesälomien alettua.
Pastori Martin Luther Kingin vä­rilliseen
väestöön kohdistuvia kiel­toja
vastaan johtamien mielenosoir
tusten odotetaan leviävän.
Tuhatkunta ylioppilasta, joista
monet ovat Yalen yliopistosta, ovat
suunnitelleet laajan äänestäjien re-kisteröintikampanjan
aloittamista
Mississippin maaseutualueilla.
dentti Claude Edwards.
Vaikka näitä valtion toimenhalti-j
a in järjestöä ei yleisesti katsoen
pidetä työväenliikkeeseen kuuluvi­na
järjestöinä, ne ovat kehittymäs­sä
kollektiivisten työehtosopimus­ten
välikappaleiksi liittovaltion työ­läisille.
. Työväenjohtajain kutsuleuttelon
kärjessä oli 1,100,000 jäsentä käsit­tävän
CLC:n sihteerirahastonhoita-ja
Donald MacDonaid.
, Juhlasta pois ollut C L C : n varapre­sidentti,
George Burt, autotyöläisten
uniosta, oli myös saanut kutsun,
mutta hän oli lähettänyt vain valit­telunsa
siitäv ettei voinut osallistua.
Myös o l i kutsuttu Quebecista kah­den
kilpailevan järjestön edustajat
— Confederation of National Trade
Unionista Jean Marchand j a Quebec
Federation of Laborista Roger
Provost.
Mr. Marchand johtaa 110,000 jä­sentä
käsittävää Quebecin syndi-kaattisten
unioiden liittoa, joka on
jäsenvärväyssodassa Quebecin Fe­deration
of Laboriin (CLC) kuulu­via
unioita vastaan.
Englanninkielen oppi- ja sanakirjoja
Englantilais-suomalainen SANA^KIRJA
Toimittanut GEORGE HALONEN
--^^453 SIVUA — mNTA SID; $3.50 ^
Kaytiinnölllncn ja eniten käytetty sanakirja Canadan Ja Amerikan
suomalaisten keskuudessa.
Suomalais-englantilainen SANAiKIRJA
Toimittanut AINO WUOLLE
52G SIVUA — HINTA sm. $3.50
Englanninkielen ALKEISKIRJA ja LUKEMISTO
Toimittanut Y. M . GBIESB
418 SIVUA — HINTA SID. $2.75
Engilanninkiclen alkeiden HARJOITUSKIRJA
Liittyy "Englanninkielen alkeiskirjaan Ja lukemistoon!'
Tohnittanut Y. M. BIESE
145 SIVUA — HINTA NID. $1.00
OPI ENGLANTIA I-II OSA
Toimittanut Y. M. BIESE
Bnslmmiiinen osa käsittää 123 sivua—^Toinen osa 228 sivua.
HINTA SID. YHTEENSÄ $1.75
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING GOMIPANY LIMITED
P. o. B O X 69 SUDBURY. ONTARIO
lau^esta: kilpailee myös Itävalta.
; Tätä koskeyat neuvottelut käydään
yksityiskohtaisesti. Itävallassa., ^ _ ,
T I L A T K A A mm: $t.«0^ VUOSIKERTA
PUNAliBPPU on Neuvosto-Kar­jalaa
Klrjailljamton kaunokh?jalr
unen Juiluiisu> aikaansa seuraava,
virkeä kulttuurilehti, sillä- on 'hyvä'
avustajakunta ja laaja. lukljapiirl
Neuvostoliitossa Ja tUkomallla; Se
ilmestyy, 'sooinen'. kielellä knod
kertaa vuodessa, 128 sivuisena Ja
runsaasti kuvitettuna. -
FUKALIPUSSA Julkalstaaiii' K a r ­jalan
kirjailijain teoksia, proosaa
Ja runoutta sekä suomennoksia
neuvostokirjallisuudesta. 1,'eh t l
tarjoaa lukijoilleen novelleja ja
kertomuksia, runoja, näytelmiä,
kuvaiiksia; muistelmia ja kirjoi­telmia,
raportaashejai kirjaesltyk-slä
Ja arvosteluja.
T I L A T K A A '
NEL^eOLNTTO
Kerran kuukaudessa ilmestyvä
kuvalehti. Tllausiiinta':'
$2wS0 VtJOSIKERTA
Täniä julkaisu esittelee Neuvos-vostoliiton
näköaloja kansainväli­sistä
asioista; sen kirjeenvaihto-verkostoon
kuuluu Julkisiiustoimin-nan
johtajia, tiedemiehiä ja kir­jailijoita,
jotka ilmaisevät omat
mielipiteensä päivänpolttavista on­gelmista.
Siitä löytyy laajoja ra­portteja
maan ekonomiasta, tie­teestä,
kulttuurista, taiteesta, kas­vatustyöstä,
urheilusta, työnteosta
sekä Neuvostoliiton elämän.muilta
aloilta.
JulkE^isu käsittää 56 suurikokois­ta
sivua, runsas Ja erinomainen
kuvitus.
Tilatkaa osoitteella:
Vai»aus Publishing
Company Limited
BOX 69, SUDBURY. ONTARIO
wmmmm
viikko- ja kuukausi­julkaisuja
saatavana
kirjakaupastamme
" A P U "
Numero 14—16—17^18—19
Irtonum'aron hinta 45c
Postitse lähetettynä 50c
"VaUtul palat"
Huhti- Ja toukokuun numero
Irtonumeron hinta 35c
Postitse 40c
Neuvostoliitto
No. 731-88.
Kerran kuussa ilmestyvft
kuvalehti
HINTA 25c — Postitse 36c
" S E U R A "
Saatavana No. 19—20
Koko perheen lehtt
Irtonumeron HINTA 45c
Postitse lähetettynä 50c
"Kotiliesi"
No. 10
Irtonumeron HINTA 45c
Postitse lähetettynä ^
«Viikonloppu"
Saatavana No. 1 4 ^ 5 — 1 6 ^ 7 .
' 18—19-20
Irtonumeron hinta 35c
Postitse lähetettynä 40c
"Hopeapeili"
Saatavana No. 3—4—5
Irtonumeron hinta 60c
Postitse lähetettynä 65c
"Kotippsti"
No. 10
Irtonumerno hinta 45c
Postitse lähetettynä 50c
"Me naiset"
Saatavana No. 19—30^-21
Irtonumeron hinta 40c
Postitse, lähetettynä 45c
^'Suomen
No. 17—18-19—20
Irtonun^eron HINTA 4SIB
Postitse lähetettynä 50o
Seuratkaa I)molCi|8tamme, , i l lU
Joka viikko stopun uusia hrtonu-merolta:
xUftmiali^Uulsta vUkkoJul-kalsulBta.
liUiettakää hrtonumero-tilauksenne
.bsöltteella:
Vapaus Publisliing
Company Limited
100 Elm SI. We8t. Sudbuzr
Ontario
P.O. Box 69