Vapaus, February 22, 1928

              sillillä'
Keskiviikkoiia, helmik, 22 p:nä—Wed^ Feb.^ No. 37 — 1^
VAPAUS
> TOIMITTAJAT»
8: C ÄEIL, T- 11. CAKLSON, B. A- TENHCSn*. a. PEHK05E5,
VAPAUS (Ulxitr)
TlM~ osly ofxu af FlaaiA Veriun (• C u a ^ Pabliibed ia Sa&joj, OBX^ «rtrf Uaadtr.
TiMid>r,VVedaeMUjr, Tbandsy utd FHity.
lUiOTUSHINriAT VAPAUDESSA:
W«}Bi«ntt)<milr>tt 9140 Icota. lolcai fcetUa, -> ArioBHtoopaemoilmotslue» SOe. patiMtagmi. —
UllnMiinnitniiiliitmi SOc, kota. tlM S km««. — S7StrmiiIraotakwi $lXO kata, (2X0 3 kerua. —
ftSlMKOBBotskMt I2M kcrta^ k«lui kcrtu. — KiitMUsotiibet «JXO kota. >- Knolesunjlmotali-asS
I2X. tatu, SOc. liOsakaa JuitotUuecUa Ui jniatorinrlU. — Balataaotiedul Ja o»etgi»iB«BV«rt
•mi. kana.' «IjM kfllaa kaitaa. ~ Tila^UaHäKinaiSes ja UiaotaMcesttaaHcs oa. nadittMam, Ubatcuä*3
' ibta ctakStaca. — Tilaakria, Joiu ai aasiaa nha, ei talla liTtettimiin. paitai iiiinitw»«tn. JoiUa
TILAUSHINNAT:
1 »k. »«JO. < kk. SiSa, S kk. «.TS Ja I kk. tlM. — Ybdn
" 1 rk. »sn, C kk. tSJSO, 3 kk. 12X0 Ja 1 kk. «1.00.
•Jtoifcis Ja Saoneea aeki saaaUa
Xcfclccs aSotal Ooiotakaet pUaä oUa koottorian k ^ 13 ilaaftnDiiariiTäo adfTliifBa «ricipShäait.
.••paate lafaDitMt libcnr BaiUiac S) Lotaa Siraat. PakaUa Sa«V.
V^a«4aa fcaMlarit libcaty BalUiac SS Lena 9i. Pakatta 1038. Pattiaaoiai Box fi». Saabary. Oas.
Caactal adtaftiaiäg mm TSc. par eoL ladk. Mialoijtai e k a ^ foc dafla iaaertica TSe. Tka Vapaa*
I» tta Aaat a4*a»tlains •uHaa aaoag tk« Pinabb Päöpla'ia CaaaJa.
l a a «oa aÖIote tahaaaa aM ^laaiasjto «nalnilttaa kifjeaaeanaa, kiijottalria aaaaUat» Vtkke
raaiatfiMTla «JaalBt J . V . KAMKASTO. Itikkaeabottala.
nkoitaja
valkoterrerm uhreja
; ^ tJusi jä hirvittävä valkoterrori'
adtp la^^ työläisten
; Ja taIonpoUi»in^ seikan yli, laueuu
Canadan konnpDnistipuoluieen paa
; laaeidaumattaj toinaitusp^stoillaan.
^ TuBaiifiis^^ niistä,
joitten ede^ tais-
{-jicitin [IcansaUi itsenäisyydestä
:V^ayalia'kannalta, jatkaa' lehti,
t^teiotfrf^^ kidutetaaiu .'Vuoden
1927 ijoulufaiiim Ipppupiiiqlella tuli
}tacdpI^;^^^V^ jonka j toimeen-f
^ j a v kenraalit.
• ^/'atikO päivinä le-
'.:;-^fSsi.i^i, yii^ituhatta murliatun työ*
läiBeh ^raumbtä Kantonin katuojissa.
/ Tuosta 4ja8ta lähtien eivät murhat
öle hetkeksikään lakaiiheet.
^. ' Mitä .tap'ahtui? :Mikä« sai kuoi^
|ätäjig^ vasemmisto- että
Il !:IoU»i^ keivraalit.^harjotta!maan
. tuonlaista rikollista lahtausta?; Mi
;i!ä pani heidät käymään katnpnsilua
iÄ^^^^^
^n hävittää ' i - .^-n
ulkomaalaiset .4mperial.'' iy
vpohjois*Kiinan feodaaliset ken: •
tekevät? Kiinan työläiset ja taion-
. pojat; jotka^ olivat kerääntyneet por.
k varillis-vallankumouksellbcn . kuo-
XDi^ang>puolueen lipun alle imperia
listeja vastaan käytävää taistelua
varten, ^ vaativat tältä puolueelta^,
felta' se' nyt täyttää lupauksensa:
^leipää työläisille, maata talonpojille.
.Kuomintang-puolueen kenraalit sat
> Jivat' naamarinsa lopullisesti pu
dota ja antoivat työläisille ja taloii
pojille . ratkaisevan vastauksensa
^Kantonissa joulukuun viime puolis­kolla;;
Kantonissa toimeenpanemalr
loan Vf^rilöylyllä kuomintang-puolue
^avoimesti ja julmasti: totesi siirty-
.^censä vastavallankumouksen puolel­le.
Kantonissa suorittamillaan työ-;
'laisten ja talonpoikain lahtauksilla
kuomintang-puolueen _ porvarilliset
johtajat osottivat liittyneensä niit­ten
kotimaisten ja ulkomaisten riis­täjien
joukkoon, jotka eivät milloin­kaan
tule suosiolla sietämään, että
heidän voittojaan millään tavalla ra-jotetoan.
Pelatakseen ottamansa vas­tavallankumouksellisen
osan mukai­sesti
kiiomintang-puolue, sekä va­semmisto-
että oikeistojohtajainsa
al^dsena, Jahtasi, kiinalaisia työläisiä
ja talonpoikia, hävitti ammattiliito^
ja laahasi mudassa suuren kiinalai­sen
johtajan, Sunjatsenin lippua,
samaa lippUä, njinka alla se oli us
kotellut taistelevansa.
me välttää tuon ja tuon virheen.
Kyllä niin on ajateltavakin, muuta
samalla on muistettava, ettei se uusi
monKsakaan suhteessa ole entisen
kaltainen. Olot ovat uuilet ja uudet
tulevat olemaan tilanteet Kansain
välinen'tilanne on uusi; silloin o
kayimissä suursota 'imperialistien
kesken, nyt ne hankkivat -yhteistä
esiintymistä Neuvostoliittoa vastaan
silloin eivät punaisten eikä valkois­ten
joukot olleet saaneet sotilasope-tusto,
nyt ovat; silloin esiintyi ta
lonpoikaiskysymys meille etupääs
sä torpparikysymyksenä nyt on torp
pareista muodostettu kymmeniätu­hansia
pikkutilallisia. Porvaristo
esiintyy nyt järjestyneenpänä fas-cistivaltana
j.n.e. Meidän täjrty; r
ottaa kaikki nämä muutokset huo-
Kiinan vallahkumous on julma
ja verinen, kiiujalaiset pyövelit ovat
eläimellisiä, Nykyisten tilastojen
mukaan vuonna 1927 telotettiin tai
muuten ' murhaisin seitsemänkym-mentäkolmetuhatta
kiahdeksaihsataa-kuusikyxbrnentä
henkilöä, Splmekym-mentäseits(^
äntuhatta kuusisataakak-sikymmentäkahdeksan
haavotettiin ja
vusikymmehtätuhatta vangittiin. Yli
satatuhatta vallonkuinbuksellista työ­läistä
ja talonpoikaa on pakoteillä.
Heitä odottaa varma kuolema, jos
he joutuvat vastavallankumouksellis­ten
kynsiin. Kymmenettuhannet noi-set
ja lapset kärsivät mitä julminta
puutetta.
Tämä kuva verisestä murhaami­sesta
tulee synkkenemään. Vasta­vallankumouksen
toimesta' tullaan
vielä kymmeniätuhansia murhaa­maan,
kiduttamaan, polttamaan kuo­liaaksi,
lausuu lehti lopuksi, elleivät
maailman työläiset ja' kaikki ne,
jotka tuntevat myötätuntoa kiina­laisten
työläisten ja talonpoikain
kansallisvallankumouksellista taiste­lua
kohtaan, anna äänensä kuulua
suurena ja voimakkaana huudahduk­sena:
^'Kädet irti Kiinan raata­jista!"
Tov. Yrjö Sirola Suomen luokkasodan
kymmenvuotismuisfoslä
Lcninxlmsyyden avulla voimme kymmenen vuotta sitten härsimäm-ms
tappion kokemulcset kirkastaa voittamisen taidolla"'
Vapauden viime numerossa jul-
: : kaistiin Suomen kansanvaltuuskun-jnan
puheenjohtajana vuonna 1918
: - olleen, ja Suomen kommunistisen
puolueen keskuskomitean puheen­johtajan,
toveri Kullervo Mannerin
kirjoitus *'Suomen vallankumouksen
opeluksisla". Tässä jälleen palataan
Snomen luokkasotaan ja sen opetuk­siin.
Se tehdään selostuksella pu­heesta,
j onka Suomen kansanvaltuus-kunna^^
sa ulkoasian valtuutettuna ol-
: lut ja koko maailman suomalaisille
; luoldcataistelijoille tunnettu vallan-kumousmies,
toveri Yrjö Sirola, piti
'sunnuntaina, 29 p:nä tammikuuta
noin' tuhannelle Leningradin suo-
'malaiselle proletaarille, jotka olivat
kokoontuneet viettämään Suomen
.luokkasodan kymmenvuotismuisto-
'juhlaor Leningradin "Vapaus"-lehti
•jlEertoo juhlakokouksen valinneen pu-vihettiiehistönsä
tovereista Kovio, Si
rblt^^^ Lepola, Antikainen, Lorenz,
sAUermann, Boström, Bleiss ja Rau
tianen, ja selostaa toveri Sirolan
juhlapuhetta seuraavasti:
Toverit! Tervehdän juhlakokous­ta
Kommunistisen kansainvälisen ja
: Suomen kommunistisen puolueen
'keskuskomitean nimessä. — V&llon-
; kumouksemme: kansainvälinen meri-tys
oli suurempi kuin silloin ymmär-vsimme.:
Siihen taisteluun, mitä Suo­men
työtätekevä kansa silloin kävi
liistajä-taantumusta vastaan,v sekaan­tui
: kansainvälisiä tekijöitä, joiden
; solmukohdan-sattuminen Suomea se-r
ka kärjisti luokkain sotaa siellä et­tä:
autoiluille laajemman kantavuu­den.
' ,
;;Sak$an Imperialismi ei tullut Suo^
meen pelkästään auttamaan Suomen
porvaristoa, vaan tahtoi se käyttää
S:n kansaa hyväkseen taistelussa Ve­näjän
vallankumousta, ^en pääkau­punkia
Pietaria vastaan, ja tahtoi se
Suomen kautta ja Suomen valkoisen
armeijan avulla päästä englantilai­sia
vastaan Muurmannin radalle.
Näin tuli Suomen työväen tais­telu
yhdeksi etuvartiotaisteluksi
maailman vallankumouksen kehitys­kulussa.
Vallankumouksemme vuosimuis-toa
viettäissämme olemme tavallises­ti
tutkineet simä tehtyjä virheitä ja
siitä saatuja kokemuksia. Niitä on­kin
ja koko jouldco koottuina ja
julkaistuinakin. Mutta ei vielä kyl­liksi.
Paljon on vielä mukana oi-letten
pundcaartipäälliköitten ja ri-vimiesten
sekä muiden vallanku­mouksen
toimitsijain ja osanotta-jain
kokemuksia muistun merkitse­mättä.
Se on kiireellisesti nyt kor­jattava.
On kuvattava työläisten
miesten, naisten, nuorten — tais­telussa
ja toiminnassa osottama ur­heus
ja uhrautuvaisuus, älykäs suh­tautuminen
eteen tulleisiin kysymyk­siin
ja niiden- ratkaisuun. • On myös
kuvattava mitä puutteita ilmeni, sillä
emme voi sanoaf että kaikki työtä­tekevät,
olisivat olleet samalla tasol­la.
Oli takapajuisia ryhmiä ja il
meni heikkouksia. Ne pitää todet
ta, voidaksemme arvioida mitä ku­luneet
kymmenen vuotta ovat näi­hin
rjhmiin vaikuttaneet ja mitä niil­tä
voidaan vast'edes odottaa.
Monet varmaankin kuvittelevat
tulevia taisteluita liiaksi edellisten
kaltaisina ja ajateltavat: nyt osaam-mioon.
Vallankumouksemme pääpuuttee-na
ja siinä tehtyjen virheiden perus
syynä olemme maininneet sen, ettei
ollut bolshevistista puoluetta. Mut­ta
ei riitä pelkästään tämän totea­minen.
On konkreettbesti osotetta-va
mitä se merkitsee.
Toveri Sirola osotti sitten, kuinka
se ei merkitse yksin sitä, että täytyy
olla bolshevistinen johto, vaan myö»
sitä, että on joka paikassa ydin
jouldco, joka tietää mitä on tehtävä
jä (»aa noudattaa johdon ohjeita.
Hän valaisi esimerkeillä, kuinka
paljo turmiota oli siitä, ettei esim.
perääntymbkäskyjä ajoissa nouda­tettu,
joka vaikutti m.m. siihen, että
Karjalan kannaksen perääntymistie
katkesi. Syynä tähän ei tietenkään
olliit pelkkä muodollinen tottelemat­tomuus,
vaan johtui sekin siitä, ettei
ollut bolshevistista puoluetta, jo­ka
olisi hankkinut Johdolle tarpeel
Ireen auktoriteetin j.n.e.
Kymmenen ' vuoden kuluessa on
sekin muutos tapajitunu nyt
on meillä joka' maassa kommunisti
set veljespuolueet, jotka tietavat täyt
tää velvollisuutensa. Silloin ei öl-
Int. Me esim. Suomesta käsin
käännyimme Norjan työväenpuo-leen,
kehottaen niitä toimimaan sak-lueen
kehottaen niitä toimimaan sak­salaisen
lahtarijoukon lähettämistä
vastaan. Mtitta Saksan sosdemit
kannattivat yhä' hallitustaan.
Suuri muutos tilanteessa on sefkin,
että sen sijaan, kun silloin^ saattoi
voitto näyttää monesta helpolta;
ei ymmärrelty täysin arvioida lah-tarien
kansainvälisä voimia, työ­väki
nyt näkee joka paikassa edes­sään
aseistetun, fascistisen porvaris­ton.
Se tietää, että taistelu tulee
olemaan kova. Mutta leniniläisyyden
avulla voimme.kymmenen vuotta sit­ten
karsimamme tappion kokemuk­set
kirkastaa voittamisen- taidolla.
Leniniläisyyden täytyy meissä tulla
lihalräi ja vereksi.
Eräs Suomen punakaartilainen oli
vankileiriltä päästyään sanonut:
"Kyllä nyt pysyn ketjussa.*' Se on
"se yksinkertaisesti sanottava tap
piomme suun opetus. Kunkin on
opittava ymmärtämään sen toimi­paikan
merkitys, jolle on asetettu ja
siinä täyttämään velvollisuutensa
loppuun asti. Siinä on-voiton pää-salaisuus.
Kunnia kaatuneille! Me elossa
olevat jatkamme -taistelua ja> viem­me
sen voittoon!
Toronton
''KARKAUSVUODEN TANSSIT'
Jokainen muistaa viimeiset "kar­kausvuoden
tanssit" kuinka hauskat
ne olivat. Se öli 1924. Niistähän
puhuttiin kolme vuotta yhtä mittaa.
Vaan jos kuitenkin sattuisi niin, et-
^ i kukaan niitä muistaisi, niin on
parasta tulla ensi lauantaina 25
pnä niitä katsomaan.
Näytelmäseura on saanut ne huo­lekseen
järjestää, sillä ei ole näin
suurta tilabuutta uskottu toisille
alaosast<vlIe. Ja näin etukäteen voin
niinkuin kubkata, että niistä tulee
oikein jättiläistanssit.
Ensiksi: kaksi orkesteria tulee
huolehtimaan soitosta, toinen^ kun
lopettaa niin toinen alkaa. ' Siitä
voitte sib päättää njit«n ne ensm-näkin
aloitetaan.
Tobeksi: naisten vienti on puol
iltaa. — Joku ajattelee, miksi e
koko iltaa, sillä: saavathan miehet
viedä taas neljä vuotta peräklöin.
Vaan tässä asiassa, te naiset, saatte
nostaa rintaanne että annetaan mie­hille
niinkuin / armosta edes - puo­lesta
ajasta, käyttää tilabuutta hy­väkseen.
Ryöstöjä koko illan Joka
toinen tanissL
Kolmanneksi: tulee oikein erikoi­nen
"kohtalovabsi" eli karkausvuo­den
onnenkoitosvabsi. . Tällaista • ei
ole ollut ennen Toronton historiassa
On kohtalovalssia ennenkin ollut,
vaan ei-4|ilaista.
Viikon fapahtufflisfa
Hollinger-mainilla surmaantuij
moni kaivaja kaasuun tukehtui.
Jo pörssissä herrat sen '^noteeraa",
jonkun pisteen kun osakkeet
heilahtaa.
Kovin nöyränä mateli Turhia,
siksi valkoiset antoivat "armoa"f
Mutta Kokko on lujissa raudoissa^
suora kun hän on luokkataistelija.
KuuskymmerOä tuhatta kirkkoa,
ne saaneet ei yhtään ^'lammasta"
Sitä tapaa jos jatkuvi pitkälti,
leipäjonoon" käy" kohta jo
prelaatti.
Daily Worker nyt ompi vaarassa,
kädet "oikeitden" sen kurkussa.
Tätä lehteä joukkoina tukekaa,
vastaisku näin vainolle antakaa.
Monen tyttären isä lie Nikolaii
taas "pj^nsessan" Yhdysvallatkin sai:
Toiset-sano., etC tuntuu tää valheelta,
toden kuulla sais* naikkosen ~
mammalta.
Ja Pihkalan rikkuriarmeija,
se Vulcanin tehtaalla Turussa.
Käy metallimiehiä vainoantaan,
työnantajat täyttää näin
**sopimustaan".
"Kaikki Venäjällä kuoleman
partaalla",
valko-lehdet veti hartaalla nuotilta.
Tässä on aluksi vaan, niinkuin
aloitteeksi. Vaan tosiasia on, että
nämä on suuremmat ja-hauskimmat
tanssit Toronton Jhistoriassa..
Sinne rientää niin' nuoret kuin
vanhatkin. - Siellär tanssitaan raatik-
(oo, raatikkoo - vaiihojapiikoja vie­dään
; . . Minne? - . ; - .
Sbäänpääsykin on etukäteen ai­noastaan
30 seinttiä. Ovella 40 sent-
1 iä.' Seuraavat kärkausyuoden tans­sit
on .vuonna 1932. Sib pitkä aika
odottaa seuraavia. - Täyttäkää haali
rfennojaan myöten tävteen^
"ALkJLS TUOMITKO"
esitettiin taydell^:' katsomolle viime
auantaina. Ja sai ylebö itkeä' pit-cästä
aikaa: Tämä näytelmä esite­lmän
toben-ja viimeben kerran ensi
sunnuntaina helmik.' 26 pnä; alkaen
tlö 8.00 täsmälleen. Nyt voitte tul-a
katsomaan toben kerran vielä
ätä kaunbta kappaletta. Viime
auantaina olikin äärettömän kylmä
Ima, joka esti monen tulon haa-ille.
Siitä huolimatta oli katsomo
viimeistä tilaa myöten • täjmnä. Toi­vomme
siis täyttä katsomoa tälle
toisellekin esitykselle. '
Kappaleen loputtua on tobta tun­tia
leikkiä lopuksi, joten nuoretkin
voivat täydellä syyllä tulla esiitystä
seuraamaan. Rusettia saatavana
ovella, hinta 35 senttiä. H—ri.
PUOLUEEN VUOSIJUHLA
Puolueen vuosi juhlakonsertti on
järjestetty ensi' perjantai-illaksi t.k.
24 p. Hygia-haaliin, 40 Elm St.
naisuudesta tulee arvokas ja to-ella
suuremmoinen. Kaikki: musi-caaliset
voimat, suomalaisista ja uk­rainalaisista
orkestereista ja juuta-aisbta
kööreistä alkaen parhaisiin
viulun ja pianon soittajiin ja lau­lajiin
tulevat esiintymään tässä ti­laisuudessa.
Myöskin tulee esitet­täväksi
kaunis näytelmäkappale, y.m.
y.m. Haaliin mahtuu noin 1,600 ja
muutoinkin btuu aivan nautinnok­seen.
Tästä tilaisuudesta tehdään
jotakin sellaista joka takaa, että
me v-öimme tällaisiin arvokkaisiin
juhliin rientää joukolla. Tervetuloa!
Ohjebna alkaa kello 8 illalla.
että 'Tdrjeenvaihtokorsseja tullaan
muiden opintokurssien kera pitä­mään
säännöllbesti jokabena tiistai­na".
Nyt kuitenkin on jaoteltu ai­neet
siten, että kiijeenvaihto ja ma-terialbtinen
hbtoriankäsitys käsitel­lään
vuorotellen joka tiistai-ilta kir­janpidon
opetuksen keralla. Sillä
kolmea ainetta ei voida läpäistä-^yh-f
tenä iltana siten, että olisi se eduksi,
koska oikeastaan yksi olisi, riittävä
kerraksi. Toivottavaa olisi, että voi-tabän
järjestää siten, .että jokai­nen
aine tulisi edes kerran -viikossa
käsiteltyä- :— Jukka.
Montrealm oirtida
JTANäSlT
s. J. osaston hanskat tanssit on
25 päivänä tätä kuuta Auditorium-haalilla,
-Ontario St. Kukapa malt­taa
olla pob näistä kemuista, sillä
nämät ovatkin karkanskuukaudejn vii­meiset/
tanssit. Samoin bossa ava­rassa/
Auditbrium-haaHssa on haus­ka
pistää jalalla koreastL
; W. L UNION OP CANADAN
JÄSENILLE JA JÄSENIKSI
AIKOVILLE
Meillä täällä Montrealissa on hy­vin
vähän vielä uniomme toimintaa
ollut olemassa, kokouksia on pidetty
sitä vähemmin, vaikka önkih kyllä
paikkakunnallamme jo /muutama
määrä jäseniä ja lisää tullaan jär­jestämään
'Eikö täällä ole työnanta­jat
yhtä hyvin meitä painamassa
kuin nmUallakin Canadässa? Eikö
työsuhteet kämpillä ole yhtä kurjat
kuin Ontariossakin, missä: on parisen
tuhatta jäsentä, j a jossainmäärin
voi-vat työsuhteitaan määritellä?
Sama suhde sekatyöläbiin nähden,
ollaanko 'täällä -Ollenkaan • parem­massa
asemassa? Vastauksen löy­dämme,
että emme, vaikka .järjes­tymisemme
onkin jäänyt-vähän niin-
Euin toisarvoiseksi asiakki.
Nyt on täällä olevat union jä­senet
ja paikallinen Sihteeri päättä­neet
kutsua kokouksen jäsenien kes-cnuteen
ja -myöskin niiden jbtka. ai­tovat
linioon yhtyä, helmik. 26 päi­väksi
kello i iltapäivällä. Meille
bn paljon tärkeitä asioita, joista pi-lää
keskustiellä ja päättää. Uusille
. äsenilie kirjoitetaan jäsenkorttia ja
vanhat voivat maksaa jäsenmaksu-aan
samassa tilaisuudessa. Kokous
udetään S. J. osaston huoneustossa
239 St Antoine St. Kaikki kokouk­seeni
• .•
NAISTEN TOIMINNASTA
C.T.; Naisten liiton i Montrealin
suomalainen osasto piti kerrassaan
onnistuneen iltaman osaston lukutu­vassa/
t.k. 16 päivän iltana. Ohjel­massa,
heillä oli runo^ laulua, kauno-tanssia,
puhe ynnä kappale "Kylän-kellot,"
jonka naiset näyttelivät an­siokkaasti,
joka oli todbte että:kyllä
meillä voimia olisi, mihinkä lajiin
lyvänsä, kun vain on paikka missä
toimia. Toveritar Huttunen, joka
piti puheen, selvätajuisessa puhees­saan
toi"^ ilmi miksi naisten on nyt
jo. noustava taistelemaan työväen-r
iikkeen mukaan miestoveriensä rin­nalle.
Loppupuheessaan hän te
roitti etenkin kahta kyssonystä, mit^
kä on tänä päivänä naisille tärkein
tehtävä: Taistelu väkijuomapahetta
vastaan ja tabtelu imperialismia
vastaan. Lisää vain innostusta, se
kä . joukkoja naisosastoon. Paljon
on -«elä Montrealissa naisia, jotka
eivät" ota osaa mihinkään toimintaan
maallisuutta sekä sotilaannostusta.
On my&kin •rarma, että siiiia onnis-tutaanr
sillä pienet lapset, nähdes­sään
näiden urhoj«i kuvia ja kuu-lessaan
selostuksia näbtä, ovat hork­kia
jinyöskin taipumaan sotilasmieli-seksi
-ja innosttmeeksL Kaupun^.
gin unioiden keskusneuvostojen olisi
tällaisissa tapauksbsa toimittava,
mutta heiltäkään ei ole -toivoa allä
itsekin - ovat suurimmalla osalta sa­man
uni juoman vaikutuksen alaisia.
«PALJON UUSIA KIRJOJA
i i i i M i J i k i i M i i n r sia
KOKOUSASIOITA
Gi S. J . Timminsin' osaston johto-kuiman
lausunto voimistelu- ja ur­heiluseura
"Don" toimeenpaneman
ohjelma- ja tanssi-iltama tilaisuuden
johdosta, mikä pidettiin 11 pnä hel­mikö
Johtokunta / kokouksessaan t.k.
13 pnä keskusteli laajasti ja moni­puolisesti
edelläsanotun illanvieton
Vapauden Montrealin konttoriin j lopputulok-on
skapunut paljon: uusia kirjoja
Suomeste. KoittaL^pas käydä 4^1*^^° hetkellä palavas-katsomassa.
Myösldn huomautus Z.^.^^S l"^""^ ,
niiUe jotka aik^o nmtkustaa nytr^^^^S^,^^^^ kapean kohtalon,
enaunäbissä laivoissa Suomeen, että W^
jättäkää pflettitflaidcsenne jo sbäUe. Jf:„ -"^S** etta annet-
Ulkopaikkakuntalaiset voivat kirjoit- .f^J^^^ suom.
ttaeaf t MoitteeUa: Vanans Montreal I E l siksi, etta meidän olbi
-Branch, 239
real, Que.
eeUa: Vapaus Montreal ^^^^..t** ^ä-J^
19 St. AntJine St. Mont- V
_ j taa_ yhmaaraisia rukoustalkoita, ei
1%. W]llianiin uu^^
NÄYTELMÄ "ISÄ'
myöskäänvanhoillisten' käsitteiden
eikä kirkkoon menon kannalta kat­soen,
vaan työväen luokkataisteluii
ja järjestötoiminnan kannalta kat­soen,
se oli virhe. Ja edelleen, että
tubnlaatubten tapausten sattuessa
tulevabuudessa jokaben osaston ja
puoluejäsenen pyhä velvbllbuus on
toimia siihen suuntaan, ettei tuol-
OPINTOKURSSEILTA
Opintokursseille helmik. 7 p:an
iltana oppilaat saapui-vat • ajoissa,
joten päästiin heti alkamaan työs-^
kentelymme, ensiksi kirjanpidossa.
Tehtyämme merkintöjä kirjoihimme
jonkun aikaa antoi opettajamme ko­tiläksyn,
samalla myöskin ilmoitti
että ensimäisenä kurssi-iltana jatke­taan
• enempi itseopbkelun muodos­sa,
toivoen täten parempia tuloksia
Allekirjoittaneesta -tuntuu erittäin
harkitulta yllämainittu suunnitelma,
kun -vaan seuraamme opettajamme
viittauksia tarkasti käyttäen niitä
oppaanamme.
Pienen -väliajan jälkeen kävimme
käsiksi sanomalehtikirjeenvaihtotyö-hön.
-Ensiksi käytiin harkitusti läpi
osa oppilaitten "kyhäyksbtä"," joita
olikin runsaasti verrattuna edellbiin
iltoihin nähden. Opettajamme sa­noi
ilmenevän huomattavaa edistys­tä
työssämme, joka muutoin onkin
toivottavaa. Luultavasti tämä no&r
tattaa yhä enemmän innostusta ja
1;arkkaavabuutta oppilaissa, noudat­tamaan
neuvoja ja -harkitsemaan
mahdollbimman tarkasti mitä ja mi­ten
kulloinkin kirjoittaa.
Eräässä uutisessamme mainittiin
Ehkä Suomessa erhetys huomattuna
viljaa miljoondt kilot kun ostettiin.
Työväenhallitus Norjassa,
ei pysynyt kauan vallassa.
Siinä herrojen varpaille polkaisi,'
kun luokkavankeja laski se
vapaaksL - • >
Jo Englanti Sudanin ''sivistä^',
/suulariuskuja sinne nyi lähettää.
Erään upseerin murhan johdosta,
alkaa naisten ja lastenkin ammunta.
Japanissa käydään taas vaaleihin,
pannaan vastusttispuölue kahleisiin.
Että ministeriktikki Tanakan,
pysyis' vallassa miljoonavarkahan.
Magnus Raetts.
TEURASTUSLAITOKSELTA
Eläinten suojelusyhdistyksen puo
lesta on tehty tarkastus Montrealin
teurastusläitpkselle ja huomattu se
on olevan mitä kurjimmassa tilassa,
etenkin eläinten säilytys ja ^ tuonti
Tarkastajan mennessä oli useita vau­nuja
täynnä eläimiä ja kaikki se
kaisin, tobet ollen puolikuolleena
nälästä, ja kylmyydestä. Eläimiä
kun oli kuletettu sekaisin, olivat nä­mä
keskenään pureskelleet toisiaan
ja potkineet melkein kuoliaaksi
Pienet vasikat, sanoo tarkastaja,
huutivat niinkuin pikkulapset nä­lissään
ja kylmissään. Suuret jou­kot
oli eläimiä kuolleena. Laitok­sen
puolesta oli selostettu että eläin­ten
lähettäjänä on nyt ollut uusi
henkilö ja ei ole osannut lähettää
eläimiä, jonka tähden ne.-on olleet
sekabin ja edellä kerrdtunlabessa
tilassa. Mitään ei kuitenkaan selos^
tettu siitä puolesta, ^ttä miten tul­laan
korjamaan se puoli, että eläi­miä
sebotetaan ahtaissa -vaunuissa
ja kylmetytetään kuoliaaksi vielä
teurastomossa ollessakin/
UtrSIA LAKIEHDOTUKSIA
TEKEILLÄ
Montrealin kaupunkia on ny­kyään
uusia sivulakiehdotuksia te^
keillä, jotka koske-vat pikknliikkebihi,
nimittäin että' jokainen joka harjoit­taa
minkälaista myyntiä hyvänsä, jo­ko
huoneessa tai kaduilla, pitää lu­nastaa
sadan dollarin lupakirjar-Tä-mä
yksin tulisi koskemaan ovelta
ovelle kulkeviin myymämiehiinkijn,
samoinkuin hiusten käherrysliikei-siin
sekä leivän myyjiin, jotka kul­kevat
-talosta taloon. - L^ehdotus
on saanut: ankaran.vasiarintaa. Tu­leeko
se käytäntöön ei ole tiedossa.
SOTAKUVIA SEINILLE
Näinä päivinä on kaupunkinune
koiilujen seinille ripustettu huomat­tu
joukko viime sodan **urhojen" ku­via
ja tilaisuuksbsa vietetty har­taushetkiä.
Kuvat on asetettu
Daughter of the Empire-yhdistyksen
toimesta^ -Kuvien tarkoitus on nii­den
kautta kasvattaa lapsiin bän-
Lauantaina 25 päivänä esitetään järkyttäviä hetkiä vietetä tans-
Pirtillä tunnetun näytelmäkirjailijan sin ja riemun merkeissä, vaan sen-
Strindbergin ISÄ. Näytelinän aihe PUaan koettaa järjestää arvokkaam-lyhyesti
sanoen kuvaa iniehen tjaPJ* *^^i»^ksia, mikäli mahdollisuuk-naisen
välistä ^^taistelua lapsensa kas-pia on oleinassa, työläbten järjestä-vatuksesta;
Kumpikin haluaisi kas-hieksi ja valbtustyön tekembeksL
vattaa lapsen omien periaatteidensa Ja e**ä tuon -virheen tekemisestä ei
mukaan. Tässä taistelussa ikäyttää ^yytettäisr ketään yksilökohtabesti,
nainen halpamabia. keinoja, saaden 1®* '''myöskään mitään osaston alaosas-lopulta
miehen uskomaan ettei hän j tai toimikuntien jäseniä, vaan
ole -varma onko hän lapsen isä.jettä siitä .on puolueen ja osaston
Näytelmä, vaikka onkin tavallaan jäsenet kokonaisuudessaan edesvas-
^morokeskustelua. pitää katsojan mie-[tuullbia.;-.
W jännityksessä alusta loppuun.] Olen,edelläoleyan koettanut julki-
TapaBtumat ovat selväpiirtebiä ja tuoda siinä valossa, mitä johtokun-replikeeraus
sattuvaa. -Lyhyesti: nan: kokouksen keskustelu ja päätök-näkemyksien
sarja elävöittää katso-j set edellyttää. —- N. Sivula.
;aan unhoittumattoman illan. Siisl „ i ..
ensi lauantaina tavataan Pirtniä. "HIILISIRPALEITA"
Lähemmin:iankset«ssa;ilmwtuksessa. «Hmisirpaleita''-niminen draama
Näytelinäseuran ohjelmistossa on kolmessa näytöksessä tullaan esit-
"Kylän heittiö", joka esitetään koh-|^»ään Tinminsih näyttämöltä lau-dakkoin,
sekä "Olenko minä tullut jaJ»taina 25 pnä helmik^ ,
haaremiin", "Tanssijatar Katja", Kappaleen tapahtumapaikka on
huvinäytelmä "Kaksi vaakunaa". ' jMarengon hiilikaivoskylässä," West
Virginiassa, ei vuosia ennen - Kris-
NÄYTTÄMÖN K O Ä O U K S E T V
, 1 Sisältönsä puolesta on kappale so-
Näytelmäseuran kokoukset pide- P*^» ^»»^^"»»allamme näytettä-tään
joka toinen tibtai. K^ikkia]^^*- .tunnehna loihtii esiin
näyttämötaiteen harrastajia kehoi- .kallioiden ummenbsa työskentelevien
tetaan saapumaan kokoukseen tib- r^^^*'^"**®^'*" tuntemattomasta koh-taina
28 päivänä, kello 8 illalla. talosta. Kuvaten myös nuorta kai-
• l.yosmiestä, joka, niinkuin moni muu-
TTTTmrT TATTTATi . kiu, kyvyllään ja lahjakkuudellaan
^ ^ " ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ köyhyydestään huolimatta s^^ työ-
Sunnuntaina, 12 päivän : aämälla, F ^ ^ ^ ^ ' ^ viran ^ylennystä ja sen '
alkoi virrata m?ehiä haaliUe tuossa f ^^^^^"^v^?^^*^^
kahdeksan ajobsa "tulsut" kaina-P?^"^«?'^^
lossa ja ilman arveluita alkoivat re- ?P'skelji-piä
näyttämön kovanpuun lattiaa ja ^^^^^^^^^ ^^^^^'"^^^^^^^^^^^ ?^^eli-lyömään
pehmeänpuun, niinkuin sa- P'*"*^"^ .^««'»«^.f^^./.^^^ey^^suus-noivat
Kovanpuun lattia siirret- ^^^^ .«imusta
tiin haalin yläkeri^an' (vanha jo j ' . ^ ^^^^«^^^^^^
kaipasikin uutta). Tällä tavoin tuli ^»H^
lyötyä kaksi kärpästä fbdeUä is.V'^^'^^^^^^^
kulia. Olipa siellä akkojakin tai- 5^"*^"^^^^ ^ut-kobsa.
nimittäin omassa amAatis- ovat kohtalon tiet,
saan, kahvia keittämässä. Ja. kyl- f
sliikitsäe.e n sitä päivän mittaan sai. Se[ ftu^n''e"e'"n'^sa ^'e^r»ä^äl.l^ef .^u^r^a^ll^e^. ^^^ ^»t^'^-
Katson tarpeettomaksi puhvata
TTTmTQTTTTTQTA TTÄ Ä T T T T Ä ,kappaletta scu enempää, sillä kun
UUDISTUKSIA H A A L I L L A - I saavutte haamiemme Sanottuna ilta-
Jos. vain heristät korvaasi kun fe^n'"''''^^- -'^^^^
pistäydyt haalille^^^ Katsokaa tarkemmin tässä
let .sellaisl^k^isketta, etta^ ^essä olevaa ihnoitusta.
ensi kevaana "pamahtaa". Ettei ku- -
l e h -
kaäh pääsisi väärään käsitykseen I
sen pamahduksen tarkoituksesta; on
hjrvä siitä vähän edeltäpäin huäs- j
taa. Täällä Fort Williamissä on
kai jo -viäosikausia suunniteltu haa­lin
laajennustöistä ja nyt se oh siinä
pisteessä, kuten edellä mainitsin.
Kyssmiys oh vain, miten se olbi
edullisin, sillä suunnitelmia on use­ampia.
Mutta toivoakseni käs^n-j
nöllinen puoli tulee kysymykseeni
Jos kaikista suunnitelmista kirjoit-j
tebi, ottaisi se tilaa kokonaisen si- aistyksen vuosikokous- pidettiin S.
vun yapaudessa Siksipä tyydyn- j . , ^jn haaliUa helmik. 1 p. Johto- Sf- TSL" ^•Sril^"^'^^?*?^"^"^^^^^ kertomuksessa ilmeni, että
v!fnn n^S^l^"!^ talyf» yhdbtyksen jäsenmäärä samoin kuin ^LlT^%%--^''^ tar- vakuutetun omaisuudenkin arvo, o-
kaamme lykkyä asian toteut, umToi»s^e*s>-- hvfoajjto jjnv^iigm^^e vuodeUa huomattavasti
^ Yhdbtyksessäolv vuoden vaih­teessa-
52 jäsentä joiden vakuutuk-
JA SITTEN NE NUORET Isessa olevan omabuuden yhteinen
arvo ptf66,0ÖÖ dollari
Sointula, B. C.
PALOAPUYÖDISTYKSEN
TOIMINTA ^
Sointulan Keskinäisen Paloapuyh-
Olen nyt kolmisen kuukautta sen- Lahastossa on varoja 2,102.24 dolla-rannut
nuonso-osaston ja pionee-jria
rien hommia ja voin sanoa että toi- 'yhdbty^ on perustettu ' maalis-
^ t a on vilkasta ja mnostusta rut- kuun 29 p. 1914^ ja alkanut toi-
'miritaxisalokak. 3'''^ p.. samana VUO-UKKOJEN-
JA AKKOJEN 1*!^' JoUoin jäsenyyteen yh^ri 22
HOMMISTA jeri'omaisuuden omistajaai joiden o-a
i x ö iÄ Imabuuksien nrvo oh 16,000 dolla-
Ei myöskään saata olla mainitse-M^-...^- .>
matta akkojen ja ukkojen kolmi-l, Suta on jäsenmäärä vahiteUen
päiväbbtä juhlista, jotka alkavat r°^°*^°°' vuoden 1917 37 jä-erikobuutuus-
tansseilla 29 pnä maa- P f o m a i s u u d e t 29,850 doUa-
Ibkuuta. Siihen on kuukausi aikaa,' l.^tB ^^r ft.^-"*! t-.T^S"'*'
joten vain pieni huomautus, ettei ?39,850. Vuotuiset toitokustan-niistä
tulekaan mitkään kissan nau- ottamatta lukuun perustamis-kujabet
Ohj-dma tulee olemaan ^ ^ " ^ ^ - ^ ^t^^Jn «—
tavallbuudesta poikkeavaa. Voitte P^.'^^ ^°"-J 7' 27.00 dolL ja
tytöt ja pojat ottaa tämän huomi- vuodella 32,25 dolL Yhdis-
.oonne jb vähän niinkuin haasteena. r^,®°. o^o^Jalla on sattunut yksi
>^äyttäkäähän ettei ne ukot akkoi- jäsenistöä koskeva,
neen teiUe jarjää iltamien onnistu-Mf,!*"?™ Jo«<lnttun korvaamaan 8,30
misessa, jota aUekirjoittanut kyllä jokabelta 1,000 dolL va-
^eman epäilee. Uuutukselta.
j ' ; T a h ä n .voidaan ottaa vertailim
HOKSAUTUS vuoksi suhde, mitä yhdistyksen j ä -
jsen, jolla on vakuutuksessa 1,000,
Piem huomautus myöskin niille, [dolL omaisuus, bn Hyötynyt ja me«
jotka ovat siksi, häikäilemättömiä, nettänyt näiden 13 Vnodeh aikana:
että saattavat tulla' haalille -viina­pullo
taskussa.; Sattuu lölymään.
cuten viime tiistain tansseissa^ että
ne menee pazempiin **snihin", ni-mittäiri
toiletein. — L . H.
pohjarahaa maksanut» 25,00 dolL, jä­sen-
s;.ni. maksuja 19.00 dolL, kor­vausta
palotapauksessa 8^30 dolL,
yhteensä 'maksut - 52.30 dolL - ^ ^UBco-pnolbessa
vakuutu^htiössä' va-mm.