Vapaus, August 6, 1969

              . Sliivii 2 KeskiViilklko, dolfc. 6 p. — Wedineäday, Aug. 6,1969
vi'' INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
mut»: w. EKLxniD iBtmieiK: E. ffäkibi
»miied m» y i t a ^ : .iHteadtMS «std l^nradai^ i i f , "Votaim f^^älbäda^
Oo.Lbultod. 100-108 m a S L ^Vtost, Godbutry. OnAuio, 06wd&. . mSBiDS oddraiSB: lEtoac 09.
Seoood CAiss Mbia regtetrafUm
CANADIAN LANGUAGC PHtS^
mArSHINNAT:
Oänadasaa: 1 vk: $10.00,6 kk.,wi5 ^ . : o:
3 kk. $3.00 SunoDMm:
l Vk. »llJ», 6 «s*. S.
Thaimaastako "uusi Vietnam?"
PiihuesBaan viime viikolla ennen Saigoniin lälitöäEn Bangko­kissa,
Thaimaan pääkaupungissa, presidentti Richard Nixon sanoi
uutistietojen mukaan, että Yhdysvallat "seisoo Thaimaassa ylpe^-
•nä kaikkia niitä vastaan jotka uhkaavat sitä (Thaimaan diktatuuri-hallitusta)
joko ulkoa tai sisältä."
Tämä lausunto on aiheuttanut hämmästystä ja paheksumista
sekä Yhdysvalloissa että sen rajojen lilköptiolella sillä, kuten huo­mataan,
presidentti Nixon ei luvannut tukeansa Thaimaan diktatuu-rikomennoUe
vain "ulkömaalaiSJa voimis" vaan myös "sisäisiä v i ­hollisia"
vastaan.
; Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat tulee tu­kemaan
sikäläistä diktatuurikomentoa Thaimaan kansanjoukkoja
vastaan kuten Washington on suurten asevoimien toimesta ylläpi­tänyt
taantumuksellisia diktatuurihallituksia Etelä-Koreassa, Fpr-mosan
saarella, Saigonissa ja Latinalaisen Amerikan maissa.
Veikka presidentti Nixonin sanotaan vakuuttaneen vähän a i ­kaisemmin
Guamissa, että Yhdysvaltain hallitus pyrkii välttämään
uusiin Vietnamin sotiin sekaantumista, niin Bangkokin puheensa yh­teydessä
hän sanoi asiallisesti puhuen, että Thaimaasta tulee "uusi
Vietnam", jos Thaimaan asukkaat eivät nurisematta hy^ksy dik­tatuurikomentoa.
Muistaa nimittäin tulee, että Yhdysvallat '!se-kaantui"
Vietnamin sotaan juuri siten, että se lähetti ensin "neur
vbnantajiaan" ja sotavälineitään Saigonin hallitukselle ja sitten ko­konaisen
500,000 miestä käsittävän armeijan voidakseen ylläpitää
Saigonin diktatuurikomentoa vastoin etelävietnamilaisten tahtoa ja
toivomusta.
Juuri tämän vuoksi ovat monet huomatut yhdysvaltalaiset ar­vostelleet
Washingtonin Vietnam-ohjelmaa vaatien Vietnamin so­dan
lopettamista.
Yhdysvaltalaiset ovat saaneet yhä lisääntyvässä määrässä tar­peekseen
diktatuurihallitusten ylläpidosta tuhansien noailien päässä.
He eivät kerta kaikkiaan hyväksy Yhdysvaltain imperialismin
omaksumaa katsantokantaa,: että Wa8hingtonilla on joitakin yli­luonnollisia
oikeuksia toimia asevoimineen maailman poliisina kaik­kialla,
missä jotakin kansansa luottamuksen menettänyttä diktatuu-riryhmää
uhkaa vallan menetys,
Canadalaisten enemmistö yhtyy vannaan hyvää tafkoittaviln
amerikkalaisiin vei jiinsä ja sisariinsa toivomuksessa, että Thaimaas- <
ta tai mistään muustakaan maasta ei muodostettaisi enää "Vietna­mia".
Liittohallitus saisi varmaan lisää kansian kannatusta ja tukea
jos se puolestaan ilmoittaisi, että Yhdysvalloilla ei ole mitään oi­keutta
sekaantua sen paremmin Thaimaan kuin minkään muunkaan
maan sisäisiin asioihin — ja kysymys on maan sisäisiin asioihin se­kaantumisesta
silloin jos jotakin diktatuurikomentoa luvataan aut­taa
ja tukea "sisäisiä vihollisia vastaan" kuten nyt luvattiin.
Intian ongelmista
Uutistiedoissa on viimepäivinä kerrottu, että Intiassa on ryh­dytty
kansallistamaan suuria pankkiliikkeitä, ja että kongressipuo­lueen,
oikeistosiipi hioo kynsiään siinä mielessä, että se saisi isketyk­si
Indira Gandhin pois pääministerin asemasta. Toisaalta kerrotaan
'Washingtonin antavan näille Intian oikeistovoimille sivustatukea
"painostamalla Intian hallitusta Washingtonin sotahaukkojen mie­lestä
"positiiviselle" suunnalle Geneven sopimuksen perusteella 1054
muodostetun kansainvälisen valvontakomissionin puheenjohtaja­maan
ominaisuudessa. Suomennettuna >(ämä tarkoittaa sitä, että In­tian
hallitusta vaaditaan luopumaan linjoittumattomuusasentees-taan
ja sonnustautumaan USAn sotavankkurien vetäjäksi Vietna­missa.
• * •
Intian itsenäisyysaikainen kehitys ei ole ollut suinkaan yksi­selitteistä,
totesi SKDLn päälehti Kansan Uutiset vajaa pari viik­koa
sittbn. Kansainvälisessä kentässä Intia on merkinnyt rauhan^
voimaa, joka on kyennyt välittämään ja vaikuttamaan tasapainot-tavasti
monissa vaikeissa tilanteissa. Sen sijaan omaa ulkopolitiik­kaansa
ei Intia ole kyennyt viemään yhtä sulavasti yli niiden karik­kojen,
joita mm. jatkuvia kitkatekijöitä aiheuttanut Englannin siir­tomaiden
uskonnollispohjainen jako Intiaan ja Pakistaniin on iten
tielle kasannut.
Kuuh un suu ain
'fltfas.'
:^iitemiiifdlkaiiie^ »HDt^ 2—3 ymdm päästä
Hoiibtoit ^ Hdustohih aVäruiis
tkmesUkiuksessa «1 tyydytty väiinlstelömäatt Apollo-ll:n
kuulentoa, vain siellä öh myös
tiitklttu tulevia aVaruUsma^koJa.
Eräs NASA m ttitkijölstä tH
i ^ i l e y Jdhhsokl ennUlstaar äitä
kahden \BA kolmöh vuodöA kulUt-tiia
kelinen astrbnäutlh ryhtoä
voisi^tehdä jriiemplftikäibeh hiät-kan
KuUhtin käyttäeti hyväkseen
kuiimoduilstä jä niuistä vänis-y
atk JkööatUvää tukikohtaa, joka
lähel^tttälöiih tCiiOhUtt joko etukä- ^irtokunnan aikaansaamiseksi
t^h täi vasta astroHaUtUen äaä-tiumisett
jälkäeh. Tällainen; matka
voisi kestää jopa kaksikin viikkoa
Liikkuminen Kuuäsa tapahtuisi
joko maastoautoilla tai sitten pie-,
hilla yksipaikkaisilla lehtokohei}-
ia, jäiden nopeus olisi noin 150
km/t., .
.Tukikohdat voitaisiin myöhert^
min muuttaa puolipysyviksi tiö-teellisikai
tutkimusaBemiksi siten,
että kuumoduulln yhteyteen ra­kennettaisiin
tilat kuudelle astro-haiitnie.
Seuraava' vaihe olisi py­syvien
siirtokuntien muodostami­nen.
Tällaisten suojien olisi sijait­tava
Kuun pinnan alla, jotta saa­taisiin
suoja ilmastonvaihteluja,
säteilyä ja meteoriitteja vaataan;
Suunnitteilla on tällä hetkellä
pysyvä kuusiirtokunta 24 henki­lölle;
Siirtokunta' koostuu yhdek­sästä
toisiinsa liitetystä kahden
hengen" yksiköstä, jotka . kaikki
ovat sylinterinmuotoisia. Vaikka­kin
aiemmilta lennoilta peräisin
olevia laitteita ja suojavarustuk­sia
voitaisiinkin käyttää hyväksi
laskee tri Johnson kuitenkin tar­vittavan
9-^12 kuulentoatailaisen
Ensin olisi toimitettava Maasta ruokaa* vettä ja ilmaa, mutta
myöhemmin olisi taloudellisista
öjistä pyrittävä siihen, että siir­tokunnista
tulisi mahdollisimman
Omavaraisia.
Huun valloitusta pidetään ih­miskunnan
historian erään kau­den
alkuna, ei minään varsinai­sena
huipentumana. 1980-luvun
alusäa tai puolivälissä lasketaan
olevan mahdollista tehdä ensim­mäinen
miehitetty lento Marsiin,
ennustaa Huntsvillen avaruuskes--
kuksenf päällikkö Werner von
Bmuh.
Uu^Mälna oli hyvä
k e n «
NL JATKAA BEL6IAN
KANSSA NEUVOTTELUJA
Moskova. Neuvostoliitto ja
Belgia ovat päättäneet jatkaa
neuvotteluja käytännöllisistä toi­mista,
jotka liittyvät Moskovan ja
sen liittolaisten toivoman Euroo­pan
turvallisuuskonferenssin val­misteluihin.
Tämä kävi ilmi tiedotteesta jo-ka
julkaistiin Moskovassa lauan-tai-
iltana Belgian ulkoministerin
Pierre Harmelin kolmipäiväisen
vierailun päätteeksi. . Belgialais-lähteet
mainitsivat toisaalta, että
vierailu lisäsi toiveita Naton ja
Varsovan liiton yhteisymmärryk­seen
pääsystä Euroopan turvalli­suuskysymysten
kohdalla.
Hai^el vieraili Moskovassa En­simmäisenä
Nato-maan ulkominis
terinä sen jälkeen kun Varsova-
Uitto julkaisi uuden vetoomuksen
Eiuroopan turvallisuuskokouksen
puolesta Budapestin maaliskuisen
huippukokouksen jälkeen.
Asiantuntevat belgialaislähteet
sanoivat Moskovan suostuneen
periaatteessa Harmelin ehdotuk­seen,
jonka mukaan länsiliittoutu-neet
ja itäryhmä laatisivat kum­pikin
ehdotelmia mahdollisen kon
ferenssin käsittelyaiheiksi, Näitä
seulottaisiin alustavissa kahden-tai
monenkeskisissä kokouksissa
ennen varsinaista konferenssia,
jonka ajankohdasta ei päätettäne
vielä pitkään aikaan.
SYNTYAAX.
PÄIVIÄ
Armas Lindberg, Sault Ste. Ma­rie,
Ont. täyttää torstaina, elo­kuun
7 pnä 78 vuotta.
Hilma KöTvii, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina, elokuun 8
pnä 71 vuotta.
Hflda Tuori, Sudburyn vanhain­kodissa,
täyttää lauantaina, elo­kuun
9 pnä 87 vuotta.
Sulo Helminen, Windsor, Ont.
täyttää sunnuntaina elokuun 10
pnä 79 vuotta.
Wfljam Haapalainen, Montrea­lista
täyttää elok. 15 p. 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tut-tavain
onnitteluihin.
Harmelin on määrä selostaa
Moskovan neuvottelujaan yksi­tyiskohtaisesti
Naton suurlähet­tiläille
järjestön päämaju.ssa
Brysselissä.
Ennen Moskovasta lähtöään
Harmel allekirjoitti ulkoministeri
Gromykon kanssa sopimuksen ta­loudellisesta,
tieteellisestä ja tck^
nisestä yhteistyöstä. Tiedotteen
mukaan he sopivat myös konsu-laattlsopimusta
koskevista neur
vottelujsta ja sen allekirjoittami­sesta
sekä päättivät tutkia kaup­pa-
ja merenkuiku-sopimusten sol-mimismahdollisuutta
samoin kuin
keskinäistä kauppakamarien
vaihtoa.
Osapuolet vaativat myös rau­hanomaista
ratkai.sua lähi-idän
tilanteeseen, laajaa kannatusta
ydinaseiden sulkusopimukselle se­kä
rauhanomaisen rinnakkainolon
periaatteiden .noudattamista, i l ­meni
tiedotteesta.
Kolmnbuspalikinnoi
kuumiehille
Genova. — Yhdysvaltojen Apol­lo
11 :n a-stronauteille myönne­tään
tämän vuoden kansainväli­nen
Kristoffer Kolumbus-palkin­to,
ilmoitti Genovan kaupungin­valtuusto
perjantaina.
Palkinto myönnetään Neil Arm-strongille,
Edwin Aldrinille ja
Michael Gollinsille lokakuussa
Kristoffer Kolumbus-juhlien aika­na
Genovassa. Kolumbuksen syn-tymäkaupungissa.
tiesivät kuitenkin kertoa, että In­tian
oikeuslaitoksftssa ryhdytään
Mutta vielä paljon vaikeampi kuin Intian ulkopoliittinen pol- pohtimaan, onko kansallistaminen
ku on ollut maan sisäpoliittinen kehitys, toteaa mainittu lehti. Maan
suurena johtajapuolueena on esiintynyt kongressipuolue, joka on
hallinnut suurten nimien Mahatma Gandhin^ Djavmharial Nehrun ja
nyt viimeksi Indira Gandhin turvin. Nämä nimet ovat kuitenkin
kyenneet yhdistämään kapitalistisen kehityksen hautta elävää In­tiaa
yhä heikommin. Itsenäissyystunnugten voima on haaJistUimt,"
niiden edelle ovat nousseet luokkiin jakautuneen väestön yhä voi­makkaammin
tiedostetut ristiriitaiset tarpeet.
Kongressipuolue ei ole tähän mennessä kyennyt sellaisiin roh­keisiin
ratkaisuihin maan teollisuuden kehityksen volmistuttamisek-si,
jotka olisivat vaatineet perinteellisten taloudellisten kaavojen
rikkomista. Tämä on johtanut puolueen jatkuviin vaalitappioihin ja
sen rinnalla sisäiseen hajaannukseen. i
Aivan viime viikot ovat kuitenkin osoittaneet, miten rohkeaan
suunnanvetoon hajaannustilanne on kypsyttänyt puolueen nykyisen
johtajan Indira Gandhin. Hänellä oli voimaa asettua Jyrkästi vas­tustamaan
puolueen oikeistosiiven johtajan D$saih vaatimuksia ja
jopa erottaa tämä hallituksesta saadakseen läpi oman talousuudis­tuksensa.
Uudistuksen ensimmäisenä josana oli kotimaisten pankkien
kansallistaminen, mikä tähtäsi ennen kalkkes; Intian klprfln jpää-oraapulan
helpottamiseen. Kehittyyhän maan talouselämä nlmen-
Intian perustuslain mukainen, ja
säätelemään ahtaita rajoja kan-salistamista
seuraaville käytän­nön
toimenpiteille. Toisin sanoen:
olkoon kansantalous miten hitaas­sa
kelUtysliikkeessä tahansa, uhat
koon tulevien vuoaikyramenien in­tialaisia
millainen nälänhätä ta­hansa
muttisL tämän päivän pää­omavirtoja
älköön valtio ohjatko!
Kauhu pääomavirtojen yleisiin ja
laajempiin suunnitelmiin alista­mista
kohtaan on konservatiivien
ktiftsainvällnen ominaisuus, joka
ei muutu edes niiden olosuhteiden
edessä, jotka Intiassa vallitsevat.
Ön selvää, että- ellei kongressi­puolue
kykene ohjaamaan kehi­tystä
parempaan suuntaan sisäpo­liittisesti,
el sillä ole odotettavis­sa
paljoakaan hyvää vuoden 1972
omsian sipien, että valtio joutuu luomaan ne toolHiuuden «lat, jotka vaaleissa. Joko. tapauksessa Intian
vaativjat suurimpia pääomia ja joissa voittojen kertyminen ön h i - kehity» on klinnortavassa vaihiaeis-taaimpaa.
Täten valtion valvoman pääoman tiarve on ^öaauurih.^^;^
Tämä toimenpide oli niin kipeästi pakon sanelema, että «nsl IdtseVät elokuutok suoritettavat
vaiheessa el vastuksen ääniä kuulunut. Myöhemmin tullet uutiset prMldentlnvaldi^^^^
Irak ja Syyria yhdistävät
puolustuksensa
Bagdad. — Irak ja Syyria alle­kirjoittivat
viime keskiviikkona
yhteistä puolustusta koskevan so­pimuksen.
Sen allekirjoittivat kenraaliluut
nantti Hammad Shehab, joka on
Irakin vallankumousneuvoston jä­sen
ja armeijan esikuntapäällikkö
sekä Syyrian Irakin-suurlähetti­läs
Bahaeddih Naqqar.
Sopimuksen yksityiskohtia ei
paljastettu.
(Jatkoa sivulta 1)
"Kehtolauhi" ja."Keväällä" sekä
Aino Heikkisen johdolla "Puola­lainen
tanssilaulu". •
Lopuksi kuultiin yhteisen seka­kuoron
voimakkaat esitykset lik-kosen
jylinäh antaessa niille kut-^
sumatonta säestystä: Veli Kenta-lanV
johdolla "Syyslaulu", Paul
Hietalan johdolla "Shenandoah"
ja -"06J:n marssi" sekä Laila
Nordmanin johdolla "Maiamme".
Ohjelman esittelijänä toimi tä*-
sä tilaisuudessa Alfred Widgren
-jbka: yhdessä Kalevi Juvod^n (6t
Bonifac^e, Man.) kanssa toimi ur-heilukuulutta
jana; sekä lauantaina
että sunnuntaina.
PORMESTARIN TERVEHDYS
Thunder Bay-kaupungin; por-mestarifisi
v a l i t t u Saul Laskin
e s i t t i P o r t Arthurin virallisen
t e r v e h d y k s e n juhlah järjestäjil­l
e , ohjelman esittäiille j a juhla­vieraille,
saaden yleisöltä hyvin
lämpimän vastaanoton.
P o r m e s t a r i Laskin t o i v o t t i j u h ,
talle parhainta mahdollista me­nestystä;
k i i t t i juhlan järjestä­jiä
kansallisten kulttUuriperintei
demme vaalimisesta ja Cana­dan
kulttuurielämän r i k a s t u t t a ­misesta.
.
K o k o u k s e l l e e s i t e t t i i n myös
P o r t Arthurin suomalaissyntyi­sen
poliisipäälikön Onni Hartyn.
t e r v e h d y s .
Lainlaatijakunnan jäsen Jack
S t o k e s sanoi saaneensa erittäin
hyvän vaikutelman juhlasta toi­v
o t t a e n hyvää j a t k o a . Myös e n ­tinen
kaivosministeri George
Wordope esitti sydämellisen
tervehdyksensä juhlaväelle.
Kutsuvieraitten tervehdysten
yhteydessä kuultiin useiden "pit-känmatkasten"
kansalaistemme
tervehdyksiä. Työmies-Eteenpäin
lehden johtokunnan jäsen, Victor
Hiltunen, Superiorista, toi rajan
eteläpuolelta Amerikan, suomalais
ten tervehdyksen. Uuno Harju,
St. Gatharinesista toi terveisensä
Suomen TUL ;n 60-vuotisjuhlilta,
mihin hän oli henkilökohtaisesti
osallistunut. Mrs Ranta Vancou­verista
ia Anni Tynjälä Sointulaa-ta,
toivat länsirannikon kansa­laistemme
tervehdyksen. Muita
tervehdyksiä kuultiin henkilökoh­taisesti
ja kirjeellisesti aina Suo­mesta
asti. Suomi-tervehdysten
joukossa oli- Martta Turkian juh­laväelle
lähettämä onnittelukirje.
Rajoitetun tilan vuoksi emme
voi valitettavasti tässä yhteydes­sä
enempää juhlalle esitetyistä sy-dämellisistä
ja mielenkiintoisista
tervehdyksistä ja onnitteluista
kertoa.
Ihtiitri
i i R i i i i y i i i l i F i i ^
24. kesäkuuta l^run.Tpresidentti
Velazco Alvarado ilmoitti kansal­le
hallituksen hyväksyneen uuden
maareformin. Tästä lähtien, sanoi
presidentti, maat tulevat kuulu­maan
niillev jotka niitä hoi.tavat.
' Seuraavana päivänä Perun leh­distö
julkaisi uuden lain koko
tekstin. Jokainen yli 200 hehtaa­rin
suuruinen tila pakkolunaste­taan
valtion toimesta: Osa maista
jaetaan köyhille talonpojille ja
osa muutetaan valtion tiloiksi.
Valtio tulee kaikin tavoin edis-täihään
osuuskuntien perustamis*^
ta, sanotaan uudessa laissa. Val­tio
tulee myöntämää^ osuuskun­nille
lainoja 20 vuoden takaisin­maksuajalla..
'"Uusi laki otettiin vastaan tyy­dyty
ksellä. Perun kommunistinen
puolue sanoi ryhtyvänsä tuke­maan
valtion toimia: tässä suh­teessa.
Myös ulkomailla laki huomat­tiin,
varsinkin Yhdysvalloissa.
Wa8hingtonin tyytymättömyys
ei yllättänyt ketään. Amerikka­laisilla
on hallussaan suurin osa
Perun viljelysmaista.
On syytä muistaa että Perun
USAisrta liöää joiftiköja
Etdä-Vietnamiin
Washington. — Huolimatta l u ­kuisista
ilmoituksista, että ame­rikkalaisia
joukkoja vedetään
pois Vietnamista, on niiden määrä
itse asiassa lisääntynyt 3,500 mie­hellä
nykyisen hallituksen valtaan
tulon jälkeen, sanoo senaattori
Albert Gore. Kuitenkin kuulen
joka päivä vakuutuksia, että ame­rikkalaiset
sotilaat palaavat ko­tiin.
Senaattori nimitti "täysin usko
mattomaksi" presidentti Nixonin
Vietnamissa amerikkalaisille soti­laille
esittämää ilmoitusta, että
Vietnamin sota on loistavinta ai­kaa
USAn historiassa.
Minun mielestäni tämä sota
on eräs historiallisiEta virheistäm­me
j a tuskallisinta aikaa USAn
historiassa.
Suom. kansalaiselle
sissinaiselte"
pyydefään fukea
Helsinki— Ulkoasianministeriös
tä on lähtenyt kiireinen sähke^ jos
sa pyydetään tukea Boliviassa pi­dätetylle
suomalaiselle Terttu
Tuulikki Bellidölle, os. Ahonen.
Viesti on mennyt Peruun Suomen
suurlähetystöön Limassa. Sieltä se
välitetään edelleen Suomen edus­tajalle
La Pazissa, Boliviassa.
34-vuotiasta suomalaissyntyistä
kahden lapsen äitiä syjrtetään ?3is-sitoiminnasta.
Hänet pidätettiin
La Pazissa miehensä kanssa.
Terttu Tuulikki Bellidon aviomies
Gonzalo Orozca Bellido työsken­telee
kansallistetun kaivosyhtiön
Comibolin palveluksessa Paris­kunnan
lapset ovat iältään 8 ja
9 vuotta.
Bolivian hallituksen tiedonan­non
mukaan Bellidot pidätettiin
poliisien ia neljän sissin välillä
käydyn tulitaistelun jälkeen. Kah­den
poliisin ilmoitetaan haavoit­tuneen
taistelussa. Neljän sissin
väitetään piileskelleen Bellidojen
asunnossa. Ennen tulitaistelua an­tautui
yliopistonopettaja Jurgen
Schutt Morgo. jota on pidetty .sis­siliikkeen
eräänä iohtohahmona.
UM :stä kerottiin. että tarkem­pia
tietoja tapauksesta ei ole käy­tettävissä.
Pidätettyä Suomen kan
salaista pyritään kuitenkin avus­tamaan
edustajamme välityksellä
ja saamaan hänet vapaaksi mikäli
pidätys on tapahtunut aiheetto­masti.
Suomen edustajalla tarkoi­tetaan
kunniakonsuliamme Boli­viassa.
Rouva Juhokas Bolivian konsu­laatista
Helsingissä epäilee erääl­le
iltapäivälehdelle antamassaan
lausunnossa Suomen ulkoministe­riön
mahdollisuuksia saada apua
Terttu Tuulikki Bollidolle. - Ko­kemus
osoittaa, että täältä esitet­tyihin
epämiellyttäviin .kysymyk­siin
on yleensä tavattu vastata
mahdollisimman epämääräisesti,
jos ylipäänsä lainkaan, rouva Ju­hokas
sanoo.
Rouva Juhokkaan tietämän mu­kaan
rouva Bellido on ammatil­taan
kirjeenvaihtaja. Aviopari a-sui
muutamia vuosia Suomessa
ennen muuttoa L a Paziin. Terttu
Tuulikki Bellido on kotoisin Vie­remästä.
:
halUtus/ joka tuli valtaan viäne
lokakuussa, koostuu kansallusesti
asennoituneista sotilashenkilöistä
Viikko valtaantulonsa jälkeen' se
kansallisti .Rockefellerin Inteina-tional
Petroleum Companyn. JS9,\r
litus varoitti, että se tulee' jatka­maan
toimenpiteitä kansallisia
etuja silmällä pitäen. Pian Perns-sa
kansallistettiin amerikkalafaien
Serro de Pasco Ck>rporatiOiun
maat, jotka jaettiin talonpojille.
Jokin aika sitten Perun hallitus
karkotti maasta ^vastalauseena
USA:n painostukselle Pentagonin
edustajat ja kielsi Valkoisen ta-lon^
lähettilään Nelson Rockefel-lerin
tulon maahan.
Jä nyt seuiifisi-uusi askel, jolla
on suuri merkitys Perun taloudel­lisessa
ja sosiaalisessa kehityk­sessä;
. ,
Mitä hyötyä Perulle on uudesta
maareformista? Ennen kaikkea se
pyrkii talonpoikien elintason pa­rantamiseen.
Uudesta maarefor­mista
hyötyvät ennen kaikkea
intiaaniheimot, jotka muodosta­vat
86 pros. maan väestöstä, ker­too
France Presse. Uusi maare­formi
on myös poliittisesti tärkeä
askel — Perun kansa tekee, nyt
kaikkensa Alvaradon hallituksen
tukemiseksi.
Maareformi horjuttaa paikallis­ten
maanomistajien valtaa, jota
tukevat niin sisäiset kuin ulko­puolisetkin
taantumuksen voimat.
Suuret maanomistajat ovat aloit­taneet
Perun hallituksen solvaa^
misen ja pyrkivät kaikin tavoin
heikentämään sitä. Yhdessä ame­rikkalaisten
tiedotuspalvelujen
agenttien kanssa sisäinen taan­tumus
provosoi 22. kesäkuuta ive-risen
konfliktin Uantan kaupun­gissa,
joka sijaitsee 600 kilomet­rin
päässä pääkaupungista. Tar­koituksena
oli kiristää tilannetta
maassa ja heikentää uuden: halli­tuksen
vaikutusta. Perun halli­tuksen
toimenpiteet on kuitenkin
tähdätty koko kansan elintason
parantamiseen ja siten ne vahvis­tavat
Alvaradon hallituksen so­siaalista
voimaa.
Sihanouk luopuu
valtiopäämiehen
tehtävistä
Phompenh. — Prinssi Norodom
Sihanouk ilmoitti viime 'torstaina
Kambodzhan parlamentille, että
hän aikoo luovuttaa valtionpää­miehen
tehtävänsä erityiselle hal­lintoneuvostolle
ja säilyttää itsel­lään
vain Kambodzhan hallitsevan
poliittisen järjestön, Sangkumin,
johtajan tehtävät.
Ruhtinas Sihanouk, joka puhui
parlamentin istuntokauden ava­jaisistunnossa,
ilmoitti samalla,
että Kambodzhan pääministeri
Dech Penn Nouth eroaa piakkoin
terveyssyistä.
Erityinen kokous kutsutaan S i ­hanoukin
mukaan koolle lähiai­koina
keskustelemaan uuden halli­tuksen
muodostamisesta. "Tämä
hallitus on kokonaan vastuussa
kansakunnan ja historian edessä
varainhoitomme ja rahayksikköm­me
turvaamisesta", jatkoi ruhti­nas.
Sihanouk on 46-vuotias ja on
vuodesta 1941 lähtien ollut kunin­gas,
pääministeri ja nyt viimeksi
valtlonpäämies. Hän kertoi, että
edessä on erittäin vaikean talou­dellisen'
tilanteen: vuoksi monta
ankaraa vuotta. Hän syytti tästä
mm. kuivuutta, salakuljetusta ja
amerikkalaisten lentokoneiden ai­heuttamaa,
viidakkokasvullisuu-den
lehtien tuhoa.
PÄIVÄN PAKINA
AIKANSA K U T A K IN
Näitä rivejä naputellaan tors­taina,
siis useita päiviä ennen
Vapauden ilmestymi.späivää.
Scteetenkin johtuu siitä, että
perjantaiaamusta alkaen eletään
Suurjuhlan aatossa ja lumoissa
aina maanantai-iltaan asti.
Ennen juhlaan lähtöä on kui­tenkin
huolehdittava erinäisistä
--tehtävistä-ja-tämän-pakimHMia-putteleminen
on yksi niistä.
Sopivaa, eli muutaman päi=^
vän ajan kestävää alnehistoa
katsellen pisti ensimmäisenä sil­mään
Yhdysvaltain presidentti
Richard Nixonille osoitettu tie­donanto.
Kuten mui.stetnan. Yhdysval­loissa
ja täällä Canadassa "va­litettiin"
suuresti sitä surkeutta
kun neuvostoliittolaiset eivät
saaneet ollenkaan nähdä televi­sionsa
ruudulta amerikkalaisten
astronauttien urheata Kuu-kä­velyä.
Neuvostokansaa pidetään suu­ressa
pimeydessä ja tietämättö­myydessä
vakutettlin meille.
Tätä valhetta vatkattiin niin
paljon, että"ite" presidentti
Nixonkin Mipesi ilmeisesti upkb-maan
siihen.
Heinäkuun 26 pnä Neuvosto­liiton
uutistoimisto TASS tie-doitti
Moskovasta seuraava:
~ Ulkomaalaisille ylioppilaille
23. 7. järjestetyllä puutarha-vastaanotolla
USAn presideiitti
Richard Nixon puhui amenkka-laisten
astronauttien kuulennos­ta.
Puheensa keskellä hän valit­ti
äkkiä sitä, että vaikka enem­mistö
maapallon ihmisiä näki
a 81 r anauttien laskeutumisen
Kuuhun televisiosta tai pääsi
siltä osalliseksi jollakin tavoin
television tai radion avulla, ''ko­ko
Neuvostoliitto ei sitä näh­nyt".
Nixon sanoi tämän olevan
"surullista".
Tällainen yllättävä lausunto
ci voi olla herättämättä häm­mästystä
neuvostoihmisissä, jot­ka
näkivät heinäk. 21 pnä omin
katsella televisiota, jossa Apol­lon
oleskelu Kuussa näytettiin 5
kertaa ja kuunnella radiota jo­ka
kertoi kymmeniä kertoja as­tronauttien
uroteosta, olisivat
he edes voineet lukea Pravdas­sa,
22. 7. julkaistun uutisen . . ."
Sanotaan, että toisinaan ovat
tosiasiat tarua kummempia.
Mutta huonosti ovat asiat sil­loin
kim johtavan kapitalistisen
maan propagandakampanja saa
sellaisen mittasuhteen, että itse
presidenttikin uskoo koko valhe-ryöpyn!
Sitten vähän naisista. -
Sanotaan, että miesten kesken
ei tule silloin riita jos puheen
aiheena on joko viina tai naiset.
Poikkeuksia tietenkin löytyy'
kaikessa. Niinpä Vatikaanista
tulleissa uutistiedoissa kerrot­tiin
viime viikolla, että siellä ei
pidetä kovinkaan suuressa ar­vossa
'naisia, jotka rohkenevat
esittää omia mielipiteitään päi-silmin
televisioittensa ruudussa',,,,vän kysymyksistä,
astronauttien • laskeutumisen New Yorkin katolisesta tyttö-
Kuuhun, samoin kuin he näkivät kouluata,oli,eräs 22-vuotias vaa-amcrikkalaisten
astronauttien
kuulennon ja heidän Maahan pa­luunsa
kaikki yksityiskohdat.
Moskovassa toimii 25 USAn
lehdistön edustajaa, joiden teh­tävänä
on informoida; kotimaa­taan,
ipyös Valkoista taloa, kai­kesta
mitä NeuvöstoHitpssa ta­pahtuu.
Jollei heillä ollut aikaa
leaverinen neitonen — Suzanne
Harris on hänen nimensä, mutta
puhelinnumeroa emme tiedä r -
mennyt Pyhän Pietarin aukiolle
kitarineeh laulamaan protesti-laulua
siitä kun paavi Paavali'
y i julkaisi tunnetun syntyyäi-
Byys-kontrolli-kleltonsa,'
Englanninkieliseltä asusta va­paasti
suomennettuna tämä nei­tonen
lauloi kitarallaan säestäen
paaville näin:
— Hän kantaa maailmaa har­tioillaan
— ongelmia jotfci nou­sevat
ja laskevat — siunaten
kaikkia kansoja minne tah^msa
hän menee — kätensä nostettu­na
taivasta kohti — hän sanoo
että Jumalalla on vastaukset T -
ja hän on pyytänyt minuji sano­maan
teille — 'iiäenkää ulos ja
lisääntykää*.
— Sadan nälkäisen lapsen
määrässä — joka ainoan minuu­tin
aikana — tuhannet koditto­mat
lapset —-joka tuntina — ja
miljoona nälkiintymässä: olevaa
lasta :— joka ainoana päivänä —
tästä käski Jumala hänen Itm-hua."
Tässä vaiheessa rupesivat
lehtikirjeenvaihtajat ottamaan
muistiinpanoja:
— Mutta kun me kuulemme
itkua lapsilta — joita ei koskaan
ruokita — minä olen vakuuttu­nut
siitä että en ole yksin > ky­syessäni
— "oletteko varma sii­tä,
että niin Jumala todella sa^
noi? lauloi Suzanne.
Ja mitä hän sai palkakseen?
Pyhän Pietarin aukiolla palve­lustaan
tekevät paavin'v^jj^*
käskivät Suzanhen lähteä" pois.
; Jeesus ajoi aikoinaan solmu-ruoskaa
käyttäen rähänvaijita-jat
pois kirkosta; Mutta nyt?
Aikansa kutakin. — Känsäkoura'