Vapaus, October 1, 1921

              V lv 4
' M
'••••I. UI •
.;T'"";.
VÄfÄUS
C i ^ ^ suomalaisen tySvSestSn
' Mnefaksnimttaja, ilmesty Sudba.
;-sy^ Oay joVa tiistai, torstai ja
.•»tejsntai.'-"
ÄfjBtaava toimittaa. Toinutusahtem
(Liberty)/:-,-;-:^-
r .The only organ « ^ ^ » s h mrk-
;.ew tn Canada. Publi^ed m Stid-
: every Tuesday, Thursday
;'::VBind-: Saturday»:;
S-i&ertisement. ; Th^ TapaBs; is the
• hcst advertising medinm among the
Finnish People in Canada.
•'Umotushinta 50c palstotuumaUa.
'c . ^ ' A I B binta kertailmotuksesta 7oc.
tiÄvistä 50c kultakin; IJeakMV. j
I J i S ^ Ä o a m b t u s t ^ ^ ^ ^
• 82 00 kerta '-^^ Avioeroum. >...iJU
sista, joista
' TiLAUSHiNivi^v;:
^I;^;'Gan«dnäiryk^
VK. 52,25, kolme kk. y^si
' kk! 75c. , .
• • VKdvsvaltöitsiri.;|a; Snoroccni yKM
^:^(,^:ti?liSä.kun-.I#te^^^^
• paJtmeat. OUuwa. an .«Oii<l .
Tuhnjinefc'j.! taaä'tuhannet in-ule-
. taarinv.orii;wi3Jt ja neitoset-Euro-passa
rientav.vt kilvan vallaiil^umöiik'
''^ scIHsen köyliäli^lÖT riveihin; lilityiUt
lavalla hehkulla taistelemaan .punali­pun
juurella nykyisen riisto- ja sorto-yhteiakunnV.
n hävittämiseksi ja aut-
V' , . . taakseen työviienluokan yhteiskun­nallista
'valtaannou?ua,
' ' Katsokaapa vain kuinka sankaril-tui
puolustamaan Suonion vallanl^u-moussodan
aikana käyhälistöii' pu-njtlsta
lippua ja sitil eduätavaa työ­väen
.valtaa.' Sellaista sankaruutta,
sellaista urhoollisuutta ei olo milloin
• , kann ennen nähty. Kuinkas suurella
innolla onkaan suuren Veniijiin pro-
' . letaarinuoriso rientänyt punaisen av
mcljan yiveililn, tuhoomaan Kolriha-kjn;
ypehikinin;^^
hanneet ensinjäjfitä suarta proJetaa-rivaltakuntaa
tuholla. Ja kuinka
Euurta sankaruutta onkaan osottanut
Saksan proletaarinuoriso. Kymme­nin
tuhansin on se rientänyt otta­maan
osaa Saksan proletariaatin ka­pinoihin,
sekä gaksalafgesta että oi
komai^en imperialismin eorrannastai
vapautuakseen ja luodakseen Saksan
työtätekevien neuvostovallan. Ita­lian,
Ranskan, Keski-Eurftpan ja Bal­kanin
maitten, Englannin ja Skandi­navian
maitten nuoriso Buomalaisten
venäläisten ja saksalaisten proletaa-rinuorten
esimerkkiä seuraten liittyy
sankoin joukoin punalipun juurella
taistelevien riveihin.
Sankarillista, pelkäämätöntä, ylväs,
tä on Europan proletaarihuoriso! Se
on saava suuria aikaan. Sen vallan­kumouksellinen
tietoisuus, ja taistslu
Izykyisyys. on / jo tavattoman sunri,
• ;,MuttJi mitäv mita;tekee'•aitierrkalai-rten
proletaarinuoriso? r ^Aikooko se
jjäh päivän nukkua porvaHliiseh urti-
;iKÖmannK;limeloi£Sa?: Ja antaäko^E
rauhassa araerikalaissn rcakalaispor-varistoh;
vahvistaa" k
;jaan,;'aiiieri%n ;legionejaan ja mui;ä
-l;(htanknaHejaan?;:>
• /AmerikaiaiijDnkin^^nuorisoiV on aika:
^helÄtij;;tiet£imätton^yydcs^
])ituinättömy:ydoslyäri,^vsiIlä;'p6rYara
tön/petoniaisfct jahläriHUdct"teura;;t
yat;:parai!{aa/teidän isiännö^j
anne.;'Vilkaiskaapa;yain^am^
tm- iakkotaiatelujcJi;.:: h;5tpriaa: ja-^ te
näöito mitenkä riiäföj
. tut ;hy?enat^ raateluhamra^
:vät;;kappaleik3i/;]upffiann^^^^
:0iänn^; veUiän lie ^ ja oniaisiahiie^'i.; E;^
(iellceiiv.':etteK, jiuOiiiaa;' kuinka;- anie-rikiilsjiieh
;;kapitalism?;; •rarite
taisERaiv siskojanne-ja.äit iiiiiyr
ny Uiien;/ h e t(>isiii •vuorpi n mu rha aval-hi;
3'3a(la!inalkv ja • töisiii ^vuöi-oin • vi^;-
k;tten;;si|arennä;kstiim joko;'kuo!e~
truoi-lav;ruiirfiiKtäat)'li!iseV;ist:i';.kbU<^
rvp;';'unhiin^ar' - ^ - v ; ; / ' ' , ; •,
r.;Rik;i|:''ie!aun-nuori ^yöronnev^
;u kaike3i'4ä?nHiv:J&hdonta? E
'(iärtcj/ltaiji növ!jfeko3tnmaan,;ellfitt<;
ole: kokona an/tuvBi elt un e et • väliapitii-inättoniyyiiosiiilnnö?/\
\ •'Vai yiiiikt);,te yaiiia
si;Äyinnok3?3nn o;:porva^^
% ä ja saastaa rosliarpmaf^^
vifltä'kuvista ,:p^
. H vt u<!estai/'uskonnosta; •
niuu=ta?mitä yallassaölevatt
sot^lteiiio • eduiiiseksr sy^ sitöit
saastuttaa t2itä?rYhäk^
lutatto • aikanne porvarimailman tar-joomassa
humpuuldt-sa, katu- ja yö-eliämiissii;
tailrä ön johtava monet^tu-hannet
teistä rikollisuuden teillö, ser.
iseuräuksona vankiloihin,' sairaaloihin
^jajiiillujenliuonceseeni; ;T
tä^vain;saa ainm^
taiisriii räutälforkdnsa aseita:; toimi-salii
Btä, jos te vain Msitätte ssisn
valcavuuden! Sibi^ proletaarinuo'
ret, herätkää ja ryhtykää voimape­räiseen
herätys- ja valistustyöhön
kanssayeljienne ja siiarienhe mukaan
saamiseksi ja heidän kasvattamisek-seen
kunnon luokkataistelijoiksi!
Teillä Amerikan ja Canadan suoma
laiset proletaärinuoret on erikoisen
tärkeä tehtävä. Te voitte olla yhdys­siteenä
suomalaisen ja maan varsinat
sen työväen väliUä. .Teidän kahden
kielen taitoisuutenne' antaa teille sii­hen
hyvät cdeUytyteet.. ,
Canadan' S.si osastojen yhteyteen­kin
on ryhdjrttävä perustamaan nuo­riso-
osastoja. 'Torontossa on sellai­nen
toiminut jo jonkun aikaa hyväl­lä
menestyksellä. Sudburyyn, Cop-per
Cliffiin, Soohon, Port Arthuriin,
Fort ?\Villiamiin' ja moniin muihin
kaupunkelhin,,voitaisiin,:sella:£iä- pe­rustaa;-
samoin .erikoisen hyyan t i:
laisuuden ja maaperän nuoriso-osas-tojch
toimjnnall.e ' tarjooyat Buomalai
set farmi-seudut^ ;Jokaisen-v van-
Jiemman. farmi-seudun osaston yhtyy-teen'
voidaan • mainiosti perii'itaa huo-risorO$
aito. • Vaikkoi : toimintaa/, ai-;
kuufpanemassa: olisiksan n-oiitaa^ heu
kilöii, hiin voidaan mukaan^kerätä yhl^,
iin. , : •- '••
3uTJpj)Vnr\ '••loisicar^ia-n&vän/komitier
an on eopjvalla. tavalla, edistrittiivi.-.
nuori20-o?ns!:ojc:r'perustiiiin<ta nil;
.^vn- ..toimintaa, • Yoim^is-ipaneva ]:o-
:nit«a..voi .julaisi;* ; nuöriso-oSiöloillc
lovitc-ttiiv^iksi; sDpivia; .;lento!i:3rjasia^
ii^iikklk sopivaa;kirj.alli3uutta jne...Jr;
jos niahrI.>!iisU. iliuisttiiä-
Heftjivii puHuja ja liien'noifeija.:;£:ViB^
taffiaan. ;nuorison;;mukaan V saa
- Meidän/on-..iKUJitöttaya^;: että, o;^^
^uorastaaii-rikollista, eitä"moi)ia vuo­sia
'onukana •ol]oittq?V;,;Sosjalint!en
Suomen hallituksen äänenkannat
tajan kirjoittaja koetta aslcotella,
että Suomen Työväen,Puolueen pää-äänenkannattaja—
tällä kertaa nyt
seJ ~ mitä <valheeJlisiin ja MihöiUa-
Viin» otsikoihin ja niiden «alle ladot­tuun
yhtä valheellisen kiihoittavaan
tekstiin» tulee voittaisi «kaikki loka-lehdet
mailmassa».
Kirjoittaja; bn yhdessä ainoassa
lehden numerossa pannut merkille
otsikoita sellais, kuin «Venisunnuntai
ta, valmisteliaanj — «Va3tas'alIankuT
möus raivoissaan» — «Verenhimoiset
valkaisijat»-— «Solvattu Venäjä» jne.
ja ihinetielee ikäänlosin ei verisuh-nuntaita
olisikaan valmisteltu, vaik­ka
Viranomaise^t oliyat ilmoittaneet-väkivallalla
estävänsä työväen aksi
päiyäljji :.aikovat' ,mielenosoitukset;
ikäänkuin ei yastavallankumdus, cliii-kaan
.raivoissaan, vaikka joka niail-man
,.kolka3.-a, eikä vain Suonie.'5sa;
kohoovÄ^t^sen raivoJiaudot ja sa.äpui',
tietoja; sen «brriRutaoista;; ik^änkuir
^dyät yalksisljat .oliiikdan '. vereniii-:
moisia/v3i':koi esiin,Suomessa ole
kyet'y.{edco . kunnolleen^: .kuoppaa-riiaan,,
n JlderiuhrcJR, enanipäa ' kui:>
luokkavictoistantyoliiiiten l a p s i sta^
ico; m i u ri;u;itinipia., valkokaarybisiu
j a : a i i i a k i n ; k p k o n ^ vatm;*
,U;-:kar:s3£kakn,. rnusä yalkaisi^t-hoitt
vään ;:virtoihin p.s.,, ikii?inkuin Vcnä-,
.jiUi:>i .olisilraanvSolvatty,-.^vaikka eri
niaiiiiep, .pörvavillioet j a niiden
e;:jdji':näföestä 7iiinel-(33n -asti;- eivät
9le;Tidjä!i vasdjn aikana tusldn riiU
:tiiänvmuuta t':i;hheetkäil!i ;;;j-:'öv.; MuU
ta.;;y]!iä^.:kai.kki • cvfit • kftskctGiiut • otsi-.'
k&tj :niiden olla • ekva. teksu-ja'ji^ht;-
kckona!JuutlöSnEna;;<il;;u^
.X3«sijj3i ja s^silsbtn;,3un:ya syn:iyti's.
vii'3Hr3!>V:.;-;::. ' ; iv,; '
•Ja >ivvir.i iveiäci; SuoKe:i;K«liit uksea
äänenkahnattajaTi-yähemm^
tiijHyyä',, k5rjoiu/f;;hi ij^ihtoriiiiUöäea-maan
'pinkertöneina;; i salapöliigjeina^
pyteyliurttina; ja •Mahtärjkaa^tilaisina^
tjröiäis-omalisienne ja luokkaveijie^^^
sekä-sisarteuii esilakkoillessa: ja
nöidössaiikapitjdistista vääryyttä^^^
töa ja orjuutusta vaataan?
Eijjeil-zEil; Seeivoiolia
' Iin ynnä mo^et muut vasiavallanku- ta. Teidän nuoruutenne puhdas mie-i,|
iriou|^^Ilisefc':-1ce^^ '1i^-'ja. ppiillaauuttuunniiaattoor:i ; oikeudentunto ei
A;,T liilitiiäel: '!ii;iegrei
iR^AAipÄIi'T5tAN^lETTAvJA:^K^^^^
'£M:-M^-''-^'M v'i^..' £ \ ^ '.
(Hp-iiksytty ICmessa istunnossa heiniikuun -i p. 1921.)
, ' i ; ^ ' , - -
l ityaymykson ydin.
• t. Imperialistisen sodan j.-^ sen
jäikeison' ajaa vallankumouksellinen
j l i i k e esiintyy historiassa ennen kuu-lumattoman
vauhdikkaana. Maalis­kuussa
1917 suistuu tsaarinvalta.
Toukokuusta 1917 lähtien Icviiiä En-^
• . glannin myrskyinen lakkoliike. Älar-*
raskuussa 1917 valtaa Venäjän prole-
'i:i;: ;•;•• tariaatti valtiovallan. Marraskuus­sa
1918 romahtavat Saksan ja Itäval
ta-Unkarin monarkiat. Lakkoliike
käsittää useita Europan maita ja laa-jenee
seuraavana vuonna erikoisesti.
Maaliskuussa 1919 syntyy Unkarin
' Neuvosto-tasavalta. Vuoden. lopulla'
: : järkyttävät Yhdysvaltoja metallj- ja
.kaivosmiesten sekä rautatieläisten
myrskyiset lakot. Vm 1919 tammi­kuun
ja maaliskuun taisteluiden jäl-
' keen kohoaa liike Saksassa huippuun-i"
• sa Kapp-käpinan päivinä maaliskuul-
7.'la 1^20. Ranskassa on sisäpoliitti-
- nen jännitys korkeimmillaan vn. 1920
•i toukokuussa. Italiassa johtaa yhä
I) valfevammaksi kohoava teollisuus- ja
maalaisproletariaatin liike syyskuul-la
1920 tehtaitten, tyopajain ja maa-
' tilain valtauksiin. Tshekkiläinen pro-
• letariaaUi tarttuu joulukuulla 1920
valtiollisen suurlakon aseeseen. Maa
liskuussa 1921 nousevat keski-Saksan
työläiset taisteluunv^ja alkaa Englan­nin
kaivosmiesten jättiläislakko.
Erikoisen laajana ja kärjistyneenä
esiintyy liike sotamaissa, varsinkin
voitetuissa. Mutta yse leviää/puolu­eettomiinkin.
Aasiassa ja Afrikassa
hefää tsi voimistuu miljoonaiste siir-tomaakansojen
vallankumouksellinen ^
kuohunta. • •-i;^,-;^'i:-i i V^- .•^ •
'•;;;^utta;t5mä: valtava laine ei pyyh­käissyt
pois maail.niankapitalismia, ei
edes Europan kapitalismia, i ; ';i
; v i ; Kommunistisen • Iniernatsionaa-len
II m ja III :n kongressin välisenä
vuotena päättyi. joukko työväenluo­kan
iiousu ja ja taisteluita, osittaisiin
tappioihin (Puna-Armeijan hyökkäys
Varsovda kohti elokuulla 1920, Ita­lian
proletariaatin liike syyskuulla
1920, Saksan työväen maaliskuun
taistelut 1921).
V Sodan i jälkeisen vallankumousliik­keen
ensi kausi, jonkalcuvaavana piir
teenä oli taistelutapain ja tarkoitus­ten
muodottomuus sekä sen valtaluo-kissa
herättämä erinomainen paniik­ki,
on asiallisesti päättynyt. Porva­riston
itseluottamus luokkana ja sen
valtiollisten elimien ulkonainen lu­juus
vahvistuu epäilemättä. Sen kom
munismi-kauhu on, joskaan ei kadon­nut,
niin kuitenkin heikennyt Por­variston
johtajat jopa roybkeilevät-kin
valtiokoneistonsa voimalla ja o-vat
kaikissa maissa siirtyneet hyö»
käykseen työläiJsjöukkoja / vastaan',
niin taloudellisella kuin poliittisella
rintamalla. .;.-.
3. Tämän johdosta asettaa Kom­munistinen
Intematsionaale itsel­leen
ja koko työväenluokalle seuraa­vat
kysymykset: missä määrin vas­taa
porvariston uusi poliittinen suh­tautuminen
työväenluokkaan todellis­ta
voimasudetta? Onko porvaristo to
deltakin saamassa palautetuksi yh­teiskunnallista
tasapainoa, jahka sota
.tuhosi? Onko perustetta otaksumal­le,
että valtiollisten järkytysten ja
luokkataisteluiden sijasta olisi tule-
Jpna«a uusi, pitkäaikainen kapitalis-
.väiinpitEtniiitomiä; henkilöltä,,; jotkp
matkivat -a;aerikaläisi:a alhaisia;katu-'
elaniäa,..;';;,:i.:.:-'\;;i ^v-;\, \:\' yv--i.;-/
i ' Äniorikän; ja' Canadan KUömalaino:;,
nuöri30,:pn:s.aatavai meidän
me: inukaah; tuomaan ;'niibiri liuoruu-derivinöstuksfllaan;
j a , ; i o i mh
läiin uu,i:(:a ;iyä!lahk,upbuk32l!is^
keil ja yämää,'seliä' jatkäinäan ;'niei:
dän työtämme,; - ;.i\;:i.;; ';,;'.;';i:' '.'i ';'i
-Kaikissaipsast-jiissa ön .otettava tä-mii
asiayesJlle - ja i:yhdyitKvä::agitee
niaan .ntiorispa ntukaap niissäkin;;osas
toiasa mitkä ovat liian pieniä nuoriso-osastöjen
.perustamiselle,
\ ,; :Mui;takaamrae;';jakih ':\Liebk
marttyyrin lause: «-Ccnon on nuoriso
son.on tulcvcisuHsa.
'.O---------'^
komrnuiijstien tulee olla läsnii
kaikkialla. Ij^eidan tulee omata- tie­to
kaikesta,, heidän täytyy valvoa
tVjaah,,-£fthiomai?hdi;t53;I;i i:-:
tattuna valkosankarien kirjolttaisat
kirjat, joiden tulvan takia porvarillis
ten kustannuEliikkeiden on pitänyt
«muuttuneiden olosuhteiden takias
palauttaa takaism teokset joissa viime
vuoden valkoinen sanasto ei niiden
mielestä ole päässyt-täysiin oikeuk­siinsa.
•
Sanalla sanoen: työväestöllä ei ole
olliit mitään vaivaa voimasanojen ja
kuvakielen etsinnässä. Kaikki on ol­lut
valmiina kilin hyllyllä. Mutta tjjö
väestö on päiayastoin viljellyt niitä
erittäin varoen: jykeimpään sanas­toon
se ei ole kajonnutkaan; ne on
se jättänyt Aatujen y.m porvarillis­ten
tyyliniekkain ykaityskäyttöön. Ja
mitä sei Oli tarpeisiinsa lainannut, ne
se on säännöllisesti miedontanut ja
lieventäen mukaillut,
nen sanasto : • ei> ,'yalköi
karttunut kuin yhdellä sanalla: lah-tari!.
Niin että" ei voi olla puhetta­kaan
rniitään työväestön innosta .tallä
alalla. ^ Päinvastoin on.se koko voima
sanä^juän jättänyt-porvaristoni edel­leen
kehitettäväksi. Vaii-to; näet pn
•jainonut siile/.ettei se täs3ä',.pärjää.
Sillä puhukoon Suomen, porvarilli­sen
hallituksen äänenkannattajan tai
iain^on •kirjeittä^;;: mitä.ii,-liyTäa£äj
.^ijin • kyllii työlaiskirjoitta;;ati jai -pi!--
hujat qvati.sentään vaival;ia'oppipoi-yoryarilliSiin/-
mestarpibini.-i näh-.
i • ...Nyt-alkaa olemaan aika lähettää joulurahat omvcm '
s villeen.Suomessa. ; v ^ ; *""2isilleeii.;.^*
= .Vanhassa synnyinipaassamme on taas taliut hn.r> ' ^
= monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisko, seSLrS°,.'°^
- viattomat lapset ovat puutteessa. ; He kaikin ofenl?,??"-^'^'
= puolen meren ja odottavat pientä apua - °J®.">3'.at kat
= • Parhain apu. on pieni rahalahja^ V
5 Sen voi lähettää meidän kauttamme.
= Suomen rahan arvo parani niin .nopeasti että eile
. Koko punai- s
Ikoisvuosina. ole ?
S; ainoastaan
;. •Mutta;knl;i;ca'iiyf Ijcnsei" ;'sin;i, riu
humätfjkaan • ;_siita,', e t t ä •;maini^-tujen
,btirk3iden;,- <iikr ol?-va ;teksti';^i-enein^
mänykuin- riittävästi ioikeuti^aaimoiE;-
tei^iinimikkäKlen käytöa, jliy^myk-ses3ä;
kuin i on; kustänmt^Ömät • ti)siasi-at-:
joista;Buhuofsa yoisi:,]^^ kar-'
ke3nipaakiii,.k!elta,ljopa oakein
iilutherimai£ta;.tyy^iäii^^
yästäiniille:saatanoille!): n
sitä,;^wpii.;kysyä:i,keltäV,.ty^^ on
sanayarakonsa ja..jqurnalistiilckänsa
perinyt?;';:: .feai ön; Miw e-siintynyt;
julfcisen,^eiämän;^:^^^^
lä,v:ettrf.se;ioile.;keri^
mitääni-qmaai sajiiayarastpa,.;vaah on
sen .täytynyt ;tiJrvauto;ipo,rvar
henkisen: viljelyksen; saavutuksiin itä^
.1 ii ajalla. - Ja totta puhuaksemme on
poryaristoyjuuri^itällä.^^
kalkkein pitemmälle,, i'Alkaen kirjai­lijoista
• siellaisistiai;,kuin ,"iKmnto^'^^^
^ihäi;;-sanoinialelTtimiehiin i isellaisiin
leeiottaa huon'tioori, iöttä: taistelu^ d
itodjella. vakavaa;jaijpihtaa^-:V^^
Vastoin isbsialideinokräattie i ja ra-dikälien;;
pilÄupiärvsriliisia;: p
suuksia,::tulse;iheidänV edustaa iluok-kataistelussa
:;5itkeätä ja 1 öjaa;;'köy­hälistön.^
taktiikkaani i- i-i^i".i^^^Vi -
kaikkeav;i Hdidän • iulee kritiseerätä
kajkkea ja käyttää tätä,kritiiikkii^^
Hiisten i vallankumioukselliäeii:' tietoi­suuden
Iwnnustamiseen./^^;H^ Aamulehdpni Aatu y.m., maini;j M-«d?sn vallan ka mcusnika on oilsajs-
,*"^äerame yairi ••tökeröimmät;^.^
ppryarillisetikynäilijät.;:. vaUankumouaiiat
den.
: Katsiol^aämivie vain';öiir)eriäk5i i y d -
koporvariHi^ta;. kielijnkäyttöii;; ^yihne
5äiyi2n'^£akf>ä3sa ;i----^:;ei; vä
;en:ii:e Icotoiaa; saaviutuksia^-vaanipit-;
•taakiieniiTie '.esinisrkin-ii^ -Kjid^te'
•Su o m i n ; p orvftr i t' o va t. viiiiie , a i ;i:o^
i!la£tukse£tä;tuijottaneet^•3i!h.iänsäif;o-^•
keifei.,: .Sisilia .bn murhattu pcrv^iy:!-;
linen -pyiiittiKren ;-hs'i.kiI,ö, i t i i:;n pa^
aii::ipi, 'otl-lV'JIeiömgiiv;;San^
v;it/in-urttcHbergin- j a Bad2'iin;'por-varJ^
liäten lieiläisryhraäin ck:il;>tti:van,
nliä,paikalla, rmMä'Erzb2Tgct
kaatui•iljsnteiti.enia-uhrina,.'. raken^-
ast:ai:;iin/kapp5h'ii3a.'sen-!:u^^
reeni; .jonka\ok5isn alla iiiia; veti; Vii-niei^
oa; he.^kyyki=ei:3ij, ;py=tyi;2ttiiisiir:
rJsii; Sikäiettclpaikalla joka. y u ^
kuun • 20 päivä pidettaiiiini kiitosjuuir.
lanpalvelus»., 'Mainio mies siis; ei .mi
kään bobhavii:i eikä rnuti:rois!;d, ' ;
, Mu t ta ku in ka i V ieötä vät Saksaii. vai
koporvärilliset/,iiuo samaiset, .jotka
kävivätiaina Suoniessaiiasti ielähyItä­mässä'
vapautta,ja.inmisyyttä ja joil-
13 Suomeni .porvarillisen; i[ialHtu].:ser.
nyky!,nen-;äänenkannat-ajakin suitsut
ti mäurättömiisti; ylistystään,; kuinka
viettävät nämä• ihmisyydeT^.esitaiste-;
liiat;taftiän: suureii; kansalaisen muis-tba?
i •'Mitäikielfä-lcäyttä^^^
. Katsckaamm.ghan,. ; :~.^-] ' , • ,-• ,:'
Tiedon- saavuttua Erzber,?erinmur
hasta piti, Hamljoridn ,•suo^8lu3polii3i-kunnan
luutnatti miehistölleen •pu­heen,
missä lausui:;.,i.^Toverifc.minui
la on'iloinen ilmoitus: tehtävänä.
ii,; \ ; . .. i • L^HETYSKUSTANKUKSET-s-
iPostissa,löc toikiltaisummiltä; Sähkösanomalla $3,5f): i
. C]mi.a.>a nopeaa ]a perillemeno var-T.
Lähes 2000;
i > i ä niitä «r^''^'
IS ia n>eilIe.^(P^
'lidrst =lit2 sinoit;
j kclnuunn nui
cV-=i siteäjn edes:-
Sen €iir.voiniai5.e
ije, Xearo=t-o-Ven
'i, .Veuro;tc-Venä
.„3 jo tyovTarillisrc
^ude--a. jcHkaan
j3:,]j_ertEJain. oM
:Bu;ii5:-an ffierki'
:pri3J^iin:^t ameK:
ii:et.hui?"t..,
-:::r:i,.ui;ehi Hei
K i i i cu
iv^rTin
Box ^ ,
. ,i-Torontossa iottaa: rahavälityksiä vaata
:f3!r;-Ave, :;•••:.•:• •..-.•;^:-;;..,.,-:• •.••;:,:,•• :^^?V A. T. miV;jn:g
s,:, ; .»^v*io S.--Kj:^Mi:^:ii^}^
Ms emme;ole saaneet t s i i t ä i vs
.iC?.:
•j-iin-sy-iÄiikuI:!-
•:;Kun ::co;:;a;rV
. . . . . . •
ti,'? -
i:.'iäkin ir5i;r:a?ta,
i:''ta-n:-or!:";"'i:;;;!'!
:-n!:i'i3:'! o;,!
•.f33 >::-?i':l^^;? jii^-ii^
iT:dii ^:,:'i^ "y"
ija.ai:)03 j
E: - k ä a p a : a y v i U j a ; v u s t 3 t k a ä kirjain
mikoiittoi
^niiniiiJisii^iiäispiHniiiiHnnnäiinm
.-onv':
' Ei:- r'
ri:S^i' \ ; i V
min •jiUleenöpukun:ija: kasvun-;
kausi,;.Eikö tiimani johdosta Kommu­nistisen
In teraatsiohaleJi piisi tarkisr
tettaya;oh3elman3a ja:taktiikkaansa?
.,•„•':. • :,:' , -;;. .• • •;.,.-;:; ; ; • : . - . . i •
II. Sota Jraijauanousu j.^ knisi. Eu
;ii.;"iiropan^imaat. V/ ;,'
-i.-.Kafei sodan:edellistii Vuosikym­mentä
.olivat^ erilcoisenvaitava-t: ka­pitalistisen
kehityksen aikaa. Npu-sunaikakaudet
olivat :pitjcät ja hyvin
voimaperäiset lamäa:inukseri ajat ly­hyet.
; Yleensii kohosi :kehitysviiva
selvästi: kapitalistiset kansakunnat-rikastuivat.
, Jläilman kohtalojen ohjaajat, jot­ka
trustien kartellinen ja yhtymäin
kautta sängen itarkkaan: pitivät sil­mällä
mailmanmarkkinoita, tiesivät
kyllä, että nopeasti kasvava tuotanto
oli törmäävä kapitalististen mailman-markkinäin
nielemiskyvyn rajoja vas­taan,
jä yrittivät sen takia pelastua
vialtavalla otteella. ; Mailinan^odan
verisen kriisin i oli määränä korvata
taloudellisen lamaaiihuksen aika —
samalla tuloksella: tuotantovoimia tu
hpttaisiin summaa, '
Mutta sodassa yhtyi sen tapojen e-rikijisen
tuhoava: voima niiden käyt­tämisen
aavistamattoman pitkään ai­kaan.
, Lopulta -se ei tuhonnut ivaan
taloudellisesti i «liikoja» iuotantovoi-miä
vaan heikensi ja turmeli Euro­pan
kokoItuotahtpikoneiston sekä kai­voi
pois maan sen aita. Samaan ai­kaan-
edisti se valtavasti kapitalistis­ta
kehitystä Yh^ysyalloissa^ja Japa­nin
kuumeista kohoamista. Maail--
man talouden ;i)ainopiste siirtyi Eu­ropasta
Ameriliaan.
;5. Neljä vuotta kestäneen teuras­tuksen
keskeyttämiseni * demobilisoi-misen
ja sotakannalta, rauhan kan­nalle
siirtymisen; aika, kiertamattö-mine,
sotaväsymyksen ja sekamelskan
aynnyttämine, kriiseineen esiintyi —
täydellä syyllä — pörvaristblle vaa­rallisempana
aikana. Tosiasiassa o-livatkin
sodan Ijbettelemat maat si­tä
seuraavana kahtena Vuotena yal-supmalaisteri
voimasanainvkeoh sellai
.seksi/ että se':iyie':sert' -kartiittamisha-lun-
rolikeimmaltakini Niitä onyiiine
vuosina vilissyt-läjäpäinii' •
pprvarilehdissä.ia^niillä• on ollut las-
:ta!vien köyljaiistöliikkeiden:näyttämö-näi
Yhtenä jiiiäsynä ;siihen, etfä porva­risto:'
kuitenkin piti: raltapäi]vkati=a,
oli se tosiasia, .etfä;::muutamia 'kuu­kausia
sodan;; jälkeen ipi :'seuran:iut-kaan:
kiertamättömä!ta;näytLävä^
si, vaan taloudeliinen npusu;
ti noinipuolpiitoista vuotta, .Teolli­suus
niclasiiiiiiltei kokonaan an-nej-jasta^
vapautuneet-työläisetv; Vaikka­kaan
työpalkka ei yleensä voinut seu­rata
tarvikkeiden hintain nousua', ko­honi
se kuitenkin jatkuvasti ja ibi
siten "talo udellisten saavutusten kan­gastuksen,
;v^ii. -i,.';.'
: SJuuri ^tämä:vn;'ii9i9/20 ; korkea
konjuksioni,; joka:.lievensi;sodän jäl-kiajan
likividoimista, i edisti erinomai­sesti
porvariston itseluottamusta ja
herätti kysymyksen,kapitalistisen ke­hityksen
uuden 'elimellisen ajan ;tu-losta.
•,.:i:.::.! • :•; ,:i;;.i:^':.i-.; ^ , : , i . " ; ' :.
Mutta eipä ollutkaan vn. 1019/20
nbiisu olemukseltaan kapitalistisen
talouden ennalleen palautuksen ai
kua sodan jälkeen, vaan ; pelkästään
sodan luoman nousukauden näen­näisen
kukoistuksen .jatkoa.
6. Imperialistinen sota syttyi ai­kana,
jöllcSn silloirikini ttöia) Arne-'
rikasta lähtenyt kriisi »koi siirtyä.
Europpaan. Teollisuuden kiertokau-den
normaalin kehityksen keskeytti
sota, joka itsekin tiili mitä,! mahta-vimmaksi
taOud<ä!liseksi tekijäksi. So­ta
soi miltei i:tajattoinat. marickinat
teollisuuden päähaaroille, jotka oli­vat
täysin turvatut kaikelta kilpailul­ta.
Se oli viankka; ostaja, "jbkaei-kos-kaan
saanut kyllakseen. Tuotahto-välineitten
tuottamisen tilalle tiili
hävitysvälineitten tuotanto. Henki­lökohtaisen
M
käyttj,vät yhä korkeammilla hinnoilla
miljoonat ihmiset, jotka eivät tuotta­neet
vaan tuhosivat.; Tämä kehiiys-prosesii
merkitsi vararikkoa. Matta
kapitalistisen yhteiskunnan.'. äärettä^
miin kohonneitteh ristiriitain vuoksi
näytti se pelkältä rikastumiselta. Val-toi
otti lainan toisenpa jälkeen, työn-otan
psrassa».- .. - 1-:-•;.•: '. ' • • :
.RosontalerGartsnissa,.:-Berlinissäv
pidetyssä.' oikeistopprvarillisen iauori-;
soliiton periLitayassa-;. i, kökoukssesa"
taas loihe saksalaiskansallinen pampr,
si tulvanaan paperirahaa markkinoi'];'
ja :siirtyi:, läskelinissaan iniiljponista
miljaKlcihin.:: Koneet ja^rakeiinuk
set; kuluivat, mutta niitä' ei uusittu
JIasta. muo.kattiin. huonosti, .Tärkeä,
rakennustyöt Ijaupungsissa'ja liiken­teen
alalla keskeytettiin, . Mutta-val-tiopaperien,
i paukkiseteleitten,.' vaih-donväline-
mbrkkieh i ja iiarvopaperien
,sumniä kohosi ..keskeymättäi; N
nainen (fiktiivi) pääoma kasvoi sitä
mukaa kun tuotanto pääoma tuhot­tiin.
Oltuaan tavaran vaihdon-väline
muuttui luottojärjestelmä nyt keinok­si,
, jolla; kansallisomaisuus mobilisoi­tiin
.sotatarkoituksia varten; tulevi­enkin
sukupolvien; niskoille työnnet­tiin
taakkaa.
Kriisin romahdus; vaaraa" peläten
jatkoi kapitalistinen valtio: sodan jäU
keonkin sen; aikaista; .menettelyta­paansa:
lisäseteleitä, i Uusia lainoja,
tärkeimpäin hintain säännöstelyä, lii­kevoiton;
takeita, leivän alahintaan
myymistä ja muita valtioavustusten
muotoja virkamiesten ja; työväen pal­kan
lisäkkeeksi, sitä paitsi sotasen-suuifi
ja sotilasdiktatuuri.
7. Samaan aikaan teki sotatoimien
päättymiinen ja kansainvälisten'suh­teiden,
vaikka rajoitetftulnn, jälleen
sölmiaminen mahdolliseJcsi karkkinais-ten
tiavarain Tiysynnän inäilman kait
kiila äärillä. Sota jätti jälkeensä
kasottain käyttämättömiä - tavaroita
Harikkijain JB; Tcäriottelijain käsissä
olevat rahasummat sijoitettiin sinne,
mfesä kunakin Tietkehä "lupasivat kor
keimmah liikevoiton. Siitä johtui
kaupan kuumeinen' nousu, kun sen
sijaan teollisuustuotanto.— Tiintain
suunnattomasta noususta ja satumai­sista
osinkojen jaloista huolimatta
ei millään pääalalla päässyt lähes-pu,
lierra ,Strack; lausumaan :-;Kuten
jturi.luSn, on tuo• pak^u,: racvaincn,
aois-iahköinbn; (yleiita il-iiisuttaV huu­toja:
hyvä,-hyvä!); .valtakunnan, tu?-
-reelia Erzbergcr ammuttu..', (Xauaa
Icestäyää • kättsniäiskeitä ija liuutoja:
hyvä, hyvä!); lloitsecima - sen, johdos-ta,.
että; Saksa on vapautunut yhd.?stä
pahantekijästään, ; ;(Hyvähuutojä).v
On kerta kaikillaan hs-i3tiIIiotä,-.sttä
ilmaisBrnmei .ilomme; tämän:'johdosta,
sillä mikä huomataan pahaksi, on.pois
tjttaya,; {Yleistä hyväksymistä)» ;
. ; Mitäs tiijlaiisesta; kielenkäytöstä on
sanottava,, jä,lisäksi ruumiista,-por­varillisesta
vainajasta,; jonka .ansiot
olivat; niin suuret, että hänen kUnni-'
aksoeii;; olisi •. kokonaisten, porvarillis­ten
puolueiden : mielestä'::pidettävä
muisto jumaIahria!ve!uksia7-y.Mitä: •työ-:
väestön:; kielenkäyttö pn" seni rinnalla
— vaivaista soperrusta.; Tätä'i-ällais
tä: tyyliä, .tätä :.tällaista.^itp porvaril­lista;
kieltä, sitä-Toisii:: «kokeellinen:
sipluliiede,. sivistyscppi, :kielitiedo, ti­lastotiede,
ty.vlioppi, ..sosiolo.^ia,: niir.
melkaimpä mikä tieteen haara; tahan-
3a::;kiiyttää ;tutkimusob!ektina5>;-kuten
8. Talousjärjestelmänsä jatkuvan
elimellisen hajaannuksen hinnalla (li­säämällä
fiktiiviä kapitaalia, anta­malla
vainuten laskea, suosimalla kei­nottelua
taloudellistenhaayain parah­tamisen
aseinasta), onnistui porvaril-tymäin.
j a tebllisuustrustibh--^ kanssa,
lykätä taloudellisen ^pulan^,alku;^
laiseen-, aikaan,,; jpllaini, demobilI3oi•^
misen ^ ja-: sodan,seurausten alkavan
arvioimisen; synnj^tämä .Tältiollineii.
pula -jo alkoi laantua. ;;Poiv;'ari3tp, jo­ka-
sai hengähdyshstken,; uskotteli it­selleen,
että Ifriisin ivaara oli lykkään­tynyt
rajattoman :p^tkiin aikoihiiv ; ; £ -
rinoraainen öptimismi;yallitsi, ;Näyt-ti
siltä kilin; v5I tfij^iätön ; uudelleei:!
ralce;ntaininen avaisi mpinivuotisan te­ollisuuden,
kaupan Jja 'erityisesti; kei­nottelun
kukoistuksen: iaLkäkaudeni
Mutta v,lö20;tuh^inämäitoiv6et,i
v Maaliskuulla 1920 alkoi: kriisi' fi­nanssi-,
sitten kauppa- ja Vihdoin te-pllisuuspulana.
j.n.e.i. ensin Japanissa,
huhtikuulla Yhdysvalloissa (jo tam­mikuussa
oli alkanut vähäinen hih-tainlasku),
siirtjd, sitten Englantiin,
Ranskaan ja Italiaan (hiihtik.) ja
Europari: puolueettomiin maihin, il­meni
heikommassa raaodossä Saksas­sa
ja nlottui vn. 1920 Joisella puolis­kolla
koko kapitalistiseen kehitykseen
kiertyneeseen maailmaan. :
9. Tät^n vuoden 1920; ikriii! •> ja
tämä on tärkeimpiä seikkoja ;inaail-iriantilänteett
oikein käsitiämiseksl -
ei ole tavallinen porras (normaalin)
teolIisuuskieiTon tiellä, vaan syväl­le
pohjautuva tal^aiskti (reaktio) ran
moiUeja Inimn imfemlsc^e^^:!^^^
vai»: lota^ajaii Ja 1oahden|«o<4ain jfilkei-leia
Vuojlen teennluttS no^oa -vastam
Nousun ja pnlan säännöllinen vaih-telttkävi
päinsäTain;teoDisiBn^^^^^^
tyksen " noFusevaLllär linjaliä. i ^iime
kuluneina Eeitsemänä/vnitnna e! Eu­ropan
tuotanto ole noussut, vaan huo-,
mattavasti alennut
Talouselämän perusteiden tuhou­tumisen
täytyy myös näkyä koko pääl
^-2i2i:;c::n SsiiOnnin iiuäiri^^u^
^ien;TyGvaen Pui^luGon i&ä
ta,;ä:iia .pai.U2£.;a3;i issiij;
-„Se- se- vr!:;ta hajreäpil&a i j |
•?e];a:£ct hiipeijpiii-ut, jotka:cvi(|'
;siii joka yorvaria^n
•dessrt, nepitiiiii ;as:iaa'v;ni
missä'.samainei! Sussjn 'k!il'
ää:ienkanafluaja ' toisejsa" t ä
samaa numeroa kiianJttuii vain;!]
huomiota «I^oniiiiunistiseenlnlj
seen», minkä: ;uhtecn ('immk
.suhtauduttu var-in.pitkäaiieli»!
; Muita tokkop;i iaaimtun ja na
porvariiehtion toimittajat. i;^
uskovat >}cva::sa' iieikompia; ii!^
mestareja» kuin työliiiikhtija a
tajat/ Piiaa3;a kai onkin VÄinil
omaisten äv3yttii:i!incn: vyöTiJ
keen kimppiuin yioarisH, •S&m
se lienee yhtäivihattujkayitä:^
mitä kieltä tahaasä kunlian s:.j
lausuu :totiiuden, Viikivalis:;;;^
menpitoiclea ikäj-ttiiffiinen tiirtl
ta; työviienliiokkaa kohtaan,
piiimairiiosti «vapaapa raas;!!;]
on z!'!:iii'iD3'i nymi-tiiviiih v^m
'ten-oli^i oikt ta:
-nyt.i 3ii:iiäa uiw
ta ti <ji2 e.iftnipiiii
]äiin,kau;;i!ija]an
'.Eiclie;;:; k;:i;;ute:
iiucii ^rniv:.:,, ain<
• njsIiaL-nie omaks
tanijn niuknan yi
•Ulaan,, on bohhe'
ime michii: ki;ts
;Trotskibi—- !ie
::koniiköi3ssti ja i
teen reahiloUisuu
;i- Kas'tässä teil
,i^;öväe;l.lu•:•k3Il p
kertaja-! Kulje
. te pimeyden töiti
:,ta ja olette hät
. neelle maiimalle
,kan kimppuun,
konttaa; teidän 1
senja raskahisu
tätte virkavalta;
,1'anns, vidkoisst
" Viikivaltaja ;
;i,o:na kurja l:ijllr
soii-aatte tyijvilj
(ien ui:yi!,i_. ji,
kään sodan edellisen ajan tasolle, ( - Jysrakenteessa. Europan talpuderi
täytyy tulevan vuoden kuluessa i su­pistua
ja kutistaa voidakseen saavuti
taa minkäänlaista kokbomnsta. / Tno-antovoimien
kehityksen viivai syok:
syy alas nykyisestä teennäisestä kor-keudestaän.
Xousu-puuska saattaa
listen halUttisten, iyhilessä itankkiyh. jtällaisessa tapauksessa! olla ;vain vic­hyt,'
.pääasins-a 'luiijauiiujitB
Pulat .tulevat olemaan pitkiii-jii
karia. Mykyin^n Eiiropaj iriif
äiastuotaanoa kriiii.' Se oa.Bl*
misen , va:tavaikuli;i5 silä-ojrHsä
vastaan,. p k a ' sikoci tuo:ta-.';?iJ
kaiippaa:ja e;;l;i evitiHtä S:p:
rentoa.eliiniiiä.
, 10. Engkati on:se Europri
joka on talcudelli-esti raiaaSi
iyahimman käriiriyt sodan
Siitä huolimatta c-i sisliä.i^ääi: •
la "puhetta kapitalistisen
palauttamisesta sodan iälkeeii
lanti saavutti tosin, sodaa;,
•kaikkialia, ulottuvaa; oi^aniJj^
'sa ja voittaja-asemansa p e ! ^
räitä ennätyksiä kaupan ja
en.alalla: se pransi kanppat^
kohotti punnan kurssia ja^sai
tiinsa häinnäisen .v]ijä2Biä3.j
teollisuus osottaa Englannfc-if
jälkeen taantumusta, ei
käi työn tuottavaisuBS,;että
listulot ovat tuntuvasti «
ennen sotaa. 'PääteoL'L'ttDÖi
lenkaivannan, asema hnoa»:^]
enemmän ja vetää mnitaSaj
den haaroja in,o'««^-
•tön lakkoliike ei ole EDglas^^
dellisen:taantumuksensjr.
•fi: ISIS
.•Valtio^•^;at ja v
#i;:ovni aoi
,Viin
rans. .
11. Ranska, Belgia;
loudellisesti sodan
torniksi rappeutuneet »"v
ta» ennalleen Baasön^r
san kustannuksella oaj*^^;
nsta diplomaattisen k>^-:
t^y^^äJa m e r k i t ^;
vaa.autioimista ( b ^i
kulta)-, voimatta-'^^
Manner-Enropan 3 ^ ^3
tämän -kautta i : i a ^ ^
Ranska saa ;P.aljPn;^g5äö
Saksa menettää,
5elIaovatuudeHef.^^,jjrtf^
viljelykselle saDj^j^vp#«
osia; vaikka ei^^:Jg)i;:^
miallisia s o t a t e ^ , ^ ;]
sodan- ^äQ0^h
ka:|aloudeHi?^;^^-,^||
'iii-vi^M
i.-;,;.,r.;,."v^.-f.-;-il '
brk-i'--;
i vo:taa:!., I^anil
^*^3kkasoia..a,,
väesröa l'sf
:-^äl!(lyk3i2;;ö.
po:kViul;.ii!,
; talous.
12,, Nousun
'•aitennälitäviir
' ^"n iiinnat ova
'13; kolionneet
^uottavaisuuder
i^aättä. Näenr
:^'~en osanottonsj
; •^•äinvailitoon sc
i^a kaksin verr(
P,ääoman tuhla
kenne- ja kred
aisellä. Saksa
ovat puhdi
, taloudelliselta ]
'"n muodossa :
»°fine halpaan
piirit ahmivat
^an osan yhä
omaisuudesta,
Jee Eoropa^
1 13, Kuten
^ valtioiden
i Py^ry poliittist
faltain'kesken
niin elävät
;'is€stikin maii
^'a. minkä r
>«a eäaen so'
:^': Saksa, Yhd
; aikana k
P^olne-ttomai
,V^^^nmattomi;
•Esropan sota;
• | ^ - , t u o , n i a!
^-^isside^ita
-?ht k2>
: : : ^ ^ 5 . : i , v i . ^ :
;:;«e5Q. ;,