Vapaus, January 24, 1967

              J l " . -
Rauno Aaltonen N
voitti Monte
Carlon rallin
. Monte, Carlo. — 28-vuotias suo-malaisajaja
Rauno Aaltonen kak­kosohjaajanaan
englantilainen Hen­ry
Liddon voitti perjantaina päät­tyneen
36. Monte Carlon rallin käy-tj^
än Mini; Cooperillaan ankaran,
tasaväkisen ja jännittävän kamp­pailun
ruotsalaisen Lancia-tallin
ohjaajan Ove Anderssonin kanssa.
Ratkaisu tapahtui 560 kilomet­rin
pituisella vuoristo-osuudella,
joka ajettiin perjantain vastaisena
y s n ä ^ n n e n tätä etappia oli tur-k
u l ^ k o n o mi neljännellä sijalla
edellään Porschella ajava englanti­lainen
Vie Elford sekä BMCtalli-toverinsa
Irlannin Baddy Hopkirk
ja Timo Mäkinen. Aaltonen luot-s.
asf "kdirankoppinsa" loistavasti
pitkin lumisia alppiserpentiinejä ja
nousi voittoon kolmantena suoma­laisena
peräkkäin.
Viime vuonna oli lopullinen voit­taja
Pauli Toivonen ja kaksi vuot­ta
sitten Timo Mäkinen, joka nyt
joutui keskeyttämään ollessaan jäl­leen
tiukasti mukana kärkitaiste­lussa;
Elford sai päästää ohitseen
itiyös Lahcia-taliin ruotsalaisen hur-japään
Ove Anderssonin, mutta
pi!i sen sijaan takanaan tämän
tallitoverit italialaiset Leo Cellan
ja Sandfo Munarin, jotka veivät
neljänneii! ja viidennen sijan. ,
11 SEKUNNIN ERO RIITTI
VOITTOON
Aaltonen voitti kilpailun vain
runsaalla 11 sekunnilla, sillä An­dersson'
kakkosohjaajanaan englan­tilainen
John Davenport nousi hy­vin
viimeisillä pikataipaleilla.
NAISTEN VOITTO RUOTSIIN
Naisten : luokan voittajapariksi
selviytyivät ruotsalaiset Sylvia
Österberg — Ingalill Edenring.
He ajoivat Renaultilla ja sijoit­tuivat
kokonaiskilpailussa 25:nnek-si.
Charles Faroux-palkinnon par­haalle
etukäteen nimetylle kolmi-miehisjoukkueelle
sai Renault, kun
taas Lancia voitti ylivoimaisesti
Riihiaho voitti
E-Ont. mestaruuden
15 kUometrillä
Owen Sound. Kauko Riihiaho, 34-
vuotias kirvesmies Torontosta, voitti
Etelä-Ontarion hiihtoalueen 15, kilo­metrin
hiihtomestaruuden Bay Motor
alueella sunnuntaina. Riihiahon voitto­aika
oli 1.01.25.
Miesten A ja B lucAat (15 km.):
1) Kauko Riihiaho, Toronton Sisu
61.25; 2) Dave. Rees. North Bay, 65.05,
3) Erik Salkeld, Sudbury 65.59.
Miesten € luokka (15 km.): 1) 1)
Erkki Rantala, Toronton Sisu 70.13;
2) George Torrance Ottawa, 71.45, 3)
Jorma Nosov, Toronton Sisu - 80.12.
Ikämiehet (15 km): 1) Sakari Ruus­kanen,
Sudbury 74.44, 2) Einari Para­nin;
Sudbury 77.24i 3) John Edwäras
Ottawa, 84.24.
Naisten (5 km): 1) Marja Rantala,
Torontcn Sisu, 27.51.7)) Ritva Riihi­aho,
Toronton Sisu,_ 28.33; 3) Zina
Tanskanen, Toronton Sisu 30.46.
V Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneen toverin ja
ystävämme
E ^ A R FRANTSIN
;m u is tolle
Tyyne ja Olio Hinkkuri
Timmins Ontario
NL otti johdon
Sampo-filmin
esitystilaisuuksia
Kalevala aiheinen väri-elokuva
SAMPO, on näytetty monella paik
kakunnalla Canadassa, ja on joka
paikassa saanut erittäin suosiolli­set
lausunnot.
Tämä filmi esitetään vielä seu­raavilla
paikkakunnilla.
Sudbury, helmik. 5 p. klo 2 ip.
Sault Ste; Marie, helmlk. 12 p.
klo 2 ip. \
Pöi-t Arthurissa ja ympäristössä
helmikuun 19 ja 25 päivän viikon­loppuina.
Jättiläishalili
Lenii^igradiin
teoutgrad. — Leningradissa pela-taai'i°
pian jalkapaltoa talvellakin, sillä
äskettäin on aloitettu valtavan urhei­luhallin
rakennustyöt. Halliin raken­netaan
nykyaikaiset tilat useiden ur-heilulaii^
ei) harrastajille. Katsomoon
mi^tuuyperäti 25,000 henkeä, -jotka
pystyvät' poistumaan hallin ulosmeno
portfästa vajaassa viidessä minuutis­sa
Kilpailujen päättymiseni jälkeen.
f.
• s,
Suurjuhlan yhteisvoiinisteluohjehna. valmiina
Aivan lähiaikoina tullaan seuroil­le
lähettäiiiään ensi kesän yhteis-voimisteluohjelmat,
jonka taaskin
on: laatinut Elsie Jokinen. Niin voi­mistelun
johtajille kuin muillekin
asiaan kiinnostuneille sitä tullaan
mielihyvin lähettämään liitolta, jos
joku vain sellaisellakin paikkakun­nalla,
missä ei seuraa olisikaan sitä
haluavat. Siis "anokaa, j a teille se
lähetetään".
KELLOJA SAATAVANA
Liitolla on useita sekunttlkelloja,
Jotka ovat nyt tarkistettu ja ovat
ensiluokkaisessa kunnossa. Niitä
saavat seurat tilata liitolta aivan he-ti,
eikä niistä peritä mitään mak­sua.
Siis ottakaahan tämä huomioon
ja tilaukset liitolle.
Liittomme entinen urheilija ja
toimitsija Einar Frantsi on siis nyt
pois joukostamme Ja liittomme
muisteleekin hänen ansiokasta työ­tään
urheilumme eteen. Muistonsa
elää V ;
Työläisurheiluterveisin.
Liittotoimikunta.
Paavo Vaurio, sihteeri.
Tiistai, tammih 24 p. — Tuesday, Jan. 24," 1967 Sivu 3
Union järjesitäjä 0'N«al
myöntät v^kbdelleehsa
Oslo. — Luistelumaaottelu Norja-
Neuvostoliitto alkoi Oslossa. Neuvos­toliitto
sai kaksoisvoiton 500 metrillä
Boris Guljajevin ja Valeri Muratovin
luistellessa matkan ajassa 40.9. Norjan
Bjäm Tvctcr vei kolmannen sijan se­kunnin
kymmeny.stä huonommalla
ajalla. Hänen parinsa Valeri Kaplan
sai saman ajan, mutta tuomittiin niu
kasti hävinneeksi.
Oslo. ^ Björn Tveter voitti jatku­neessa
Norjan ja Neuvostoliiton väli­sessä
luistolumaaottelussa 1,500 m
ajalla 2.14,2.
Tulokset tällä matkalla olivat varsin
yllättävät. Eduard Matusevitsh oli
NLn paras luistelija ja sijohtui toi-
.seksi — ainoana neuvostoliittolafsena !
kuuden parhaan joukossa. Hänen ai- j
kansa oli 2.14,7.
Norja vei matkapisteet 72—«4. mut­ta
Neuvostoliitto johti yhteispisteissä
213—195.
Zoraila kiire
Houston, Texas. — Amerikkalainen
raskaansarjan ammattinyrkkeilijä
Zora Folley tyrmäsi kalifornialaisen
Floyd Joinerin ensimmäisessä erässä
viime viikolla Houstonissa Texasissa
Folley on toisena haastajana sekä The
Ring -lehden että WBA: n listoilla.
Vain 64 sekuntia kestänyM ottelua
olivat seuraamassa Cassius Glay ja
Emie Terrell, jotka kohtaavat toisen­sa
MM ottelussa 6. helmikuuta. Mo­lemmat
pitävät Folleyta mahdollisena
seuraavana vastustajana.
rEquipe-lehden palkinnon parhai­ten
sijoittuneelle merkkijoukkueel-le.
Viralliset tulokset:
1) Rauno Aaltonen Suomi —
Henry Liddon Englanti, BMC Mini
Cooper 11491,2, 2) Ove Andersson
Ruotsi — John Davenport Eng­lanti,
Lancia Fulvia 11.503,36, 3)
Vie Elford — David Stone Eng­lanti
Porsche 11.556,16, 4) Leo Cel-la
— Luciano Lombardini- Italia
Lancia Fulvia 11.564,08.
K a u n e i m m a t
PUNAISET RUUSUT SINULLE
WM. EKLUND
60-vuotissyntymäpälväsi johdosta!
Toivomme Sinulle hyvää terveyttä ja onnellisia elonpäiviä vielä
monia vuosia voidaksesi edelleenkin suorittaa sen tehtävän, minkä
olet niin kunniaitkaalla tavalla tehnyt nämät monet vuodot leh­temme
Vapauden toimittajana.
Irene ja Hannes Vuori
Paavo Kivinen,
35 Pacer St. "
Elli ja Arvo Wuori
Eino Harju,
st. Ann, Ont.
Lyydia ja Jalmar
Hormisto
Mimmi ja U. Harju
ST. CATHARINES
Hilda ja Anton Laari
Rauha ja Kosti Närhi
Fiina ja John Terho
Linda ja John Nissilä
Ulla, Kaisa ja N. Tuomi,
Stoney Creek, Ont.
Aino ja Gunnar
Gustafson
Burlington. Ont.
ONTARIO
Starin vuosikokous
St. Catharinessa
st. Catharincs. Jospa taas pit­kästä
aikaa rikottaisiin hiljaisuus ja
annettaLsiin suuren yleisön tietää,
että kyllä sitä vidlä elellään täällä
st. Cathnrines.sakin. Tietenkin jo­kainen
elää omaa elämäänsä tääl­lä
pakkasten keskellä.
Seurakin on meillä täällä ole­massa,
vaikka ei meillä ole sitä.yh-teistäkokoontumispaikkaa
ja nyky­ään
on sen toiminta melko hiljaista.
Kuitenkin päätettiin pitää seuran
vuosikokous helmikuun viidentenä
päivänä kello; neljä iltapäivällä mr.
ja mrs. Nissilän talossa. Kaikkia
seuran jäseniä pyydetään saapu­maan
kokoukseen, koska siellä on
hyvin tärkeitä asioita joiden rat­kaisu
on saatava vuosikokoukaessa
päätökseen.
Mainitsen tässä vain yhden, joka
koskee kaikkia meitä Vapauden ja
Liekin tilaajia ja lukijoita — Pit-kä-
aikainen lehtiemme asiamies,
A. Saari haluaisi jättää toimensa
terveys-syistä.
Siis pitäkään mielessänne tämä
helmikuun viides päivä, jolloin ko­koonnumme.
Saadaanhan siellä ru­patella
sellaisistakin asioista jotka
eivät kuulu varsinaisiin kokousasi­oihin
— Siis kokouksessa tava­taan.
— U. H.
•I^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiniimiiiiin^
I KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON "
1 HYVÄÄ RUOKAA
s
•S:
S
•5
Koko: 7%" X IOVIJ" käiättäon 534 «iyua
351 valokuvaa— 16 herkullistä värikuvataulua
HINTA SID. $13^0
HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re­septeihin
sisältyy arkiruokia ja JuhLoruokia, kansallisia ruokalajeja Ja
vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita, plkku-herkkujä
illanistuJaLsiin. dieettiruokia — sekä ta,loUde!llsia' ruokia
laihan kukkaron päiviksi.
HYVÄÄ- RUOKAA on oikotie Uiitavaah ruoanlaittoon. Sen joka re­septissä
opetetaan kädditä pitäen eräitä ruoanlaiton 'peruskikkoja*.
Lihan, kalan sekä muiden ruoka-aineiden valiimästja ja käyttelyssä
annetaan tehoka-s piterifurssi. ;
Se on olkea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! ,
S . Suomalainen keittokirja englanninkielellä §
1 THE FINNISH COOKBOOK |
I V 249 SIVUA - HINTA SID. $3.96 |
1 400 vanhanmaan reseptiä, sisältäen kaikenlaisten leivun- =
5 naisten, kalan: ym. ruokalajien reseptit. " S
i NYT SAATAVANA PALJON KYSYTTY 1
1 LASTEN OMA AAPINEN 1
I , 176 SIVUA - HINTA SID. $1.90 |
5 . Runsas kuvitus moniväripaindkisineen. =
5 • i TILATKAA OSOITIEELLA: =
I VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. |
I P. (X,;pgX 69 _y SUDBURY. ONT. I
?jiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiii
Liikennekuolema
Levackin tiellä
Levaekin tiellä tapahtuneen kah­den
auton yhteenajon uhrina kuo­li
25-vuotias Marcel Charlebois Le-vackista
pian sen jälkeen kun hä­net
oli kuljetettu Sudburyn Gene­ral
sairaalaan.
Onnettomuus tapahtui kello 8
ajoissa torstai-iltana ja oli se en­simmäinen
liikennekuolema Sudbu­ryn
alueella tänä vuonna..
Toisen auton ajuri James Lavoie
ja hänen vaimonsa Dorothy Chclms
fordista ovat tyydyttävässä voinnis­sa
(Jenenil sairaalassa;
Yhteentörmäys tapahtui noin 35
jalkaa Vei-milion joen silla.sta itään
Charleboisin auton kulkusuunnan
ollessa länteen ja Lavoien itään.
Maakuntapoliisin D6wlingin osas
ton konstaapelit NormMclntO|sh ja
Leo Beaudry tutkivat tapausta. Mo­lempien
autojen sanotaan ruhjoutu­neen
täydellisesti.
HELIKOPTKRIT MENESTVYÄT
Kansainväliseen «iyiili-ilmailuh
järjestöön (ICAO) kuuluvissa 300
jäsenseurassa yli sadasta maasta
on parhaiilaan rckisteröityna ritn-saat
2,000 helikopteria. Lukumäärä
kasvaa nopeasti. Etupäässä ne on
tarkistettu erikoistehtäviin, kuten
sairaideri ^ kuljetukseen Vain noin
500 konetta käytctään^säännölliseen
mjjtkustajäin ja tavaran kuljciuk-seeri.
Linjapalvelua helikoptereilla
harjoitetaan Australiassa, Bclgia.ssa
GrönlarihisSa, Italiassa, Japanissa,
Pakistanissa, Britanniassa ja Yh­dysvalloissa.
,
V L I SATA V A L A S T A on Filippii.
nien uutistoimiston mukaan tehnyt
äskettäin itsemurhan Guyon saa­rella
Keski-FilippiineiUä. Valaat
jotka olivat seitsemän metrin pi­tuisia,
uivat yksitellen maihin kuo-lumaan.
Saaren asukiiaat muistavat,
että tarkalleen sam.issa paikassa
sattui 40 vuotta sitten samanlainen
joukkoitsernurha.
Vancouverin uutisia
Vancouver. ~ Ei ole tässä kii­reitten
keskellä ehditty kirjoittaa
mitään. Tässä vuoden vaihteessa on
ollut Clinton haalilla hyvin pal­jon
toimintaa. Mutta .sanotaahan
sitä, että toiminta ihmistä piristää.
* • * •
Lasten kuusijuhla joulukuun 18.
päivä oli hyvin onnistunut. Olipa
vanhusten hauskaa katsella kuinka
reippaasti lapset suorittivat ohjel^
mansa-ja huomioivat kaikki siihen
kuuluvat tehtävänsä.
Lahjoja jakavan joulupukin saa­puminen
myöskin nostatti suurta
iloa. Kiitos, Helenalle, Lillianille ja
Ailille lasten ohjauksesta. Se säi­lyy
lasten mielissä läpi heidän elä­mänsä.
^
Uuden vuoden kabaretlsta on nyt
vain muistot jälellä. Siellä oli pal­jon
väkeä, oli hyvä soitto ja kaikilla'
oli hauskaa, ottaessaan uutta vuot­ta
vastaan. Ja erottiin siinä toi-i
vossa, että taas tavataan tulevis.sa,
elämää virkistävUsä huveissa.
Täällä lännellä kävi pitkä-aikai-nen
työväen veteraani. Toveri A. T.
Hill "Sampo" filmin kanssa. Filmi
esitettiin VVebsters Cornersissa tam­mikuun
7. päivä ja Clinton haalilla
tammikuun 8. päivä, sitten Sointu-lassa
sekä täällä suomalaisten le­pokodissa
Vancouverissa. Kuulin
sanottavan, että se oli suurenmoi-
•nen.v . . . . ..
• • •• • O o 6 • . • .
Ja saatiin kuulla Hillin terveiset
Kuubasta, josta hän oli juuri palan­nut—
kiitos käynnistä.
Näytelmä, 'Roinilan Talossa''
esitettiin tammikuun 15. päivä.
Yleisöä oli saapunut aina Ameri­kan
puolelta saakka ja- muilta eri
paikkakunnilta antamaan kannatuk-.
sensa näytelmä-kulttuurin hyväksi.
Tuntui siltä, sitä katsellessa, et­tä
se olisi pitänyt,ikui.staa filmaa­malla,
voidakseen siten katsella sen
uudelleen vaikkapa TV ohjelmassa.
— Hyvin tehty näyttelijät ja oh­jaaja.
Toveri Nybergillä sanotaan ole­van
jo toinen näytelmä, joka tul­laan
esittämään satavuotisjuhlan
merkeissä — siitä kerrotaan myö­hemmin.
7{elmikuun 1,8. päivä on Valenti­ne-
päivän kabarettitanssit. Soitto
on .sama kuin uuden vuoden juhiati-lal.
suudcssa. Sisäänpääsy on etukä­teen
$2 ja ovella $2 50 — TeiTe-tuloa.
Hyvin tunnettu kansalaisemme,
Siiri: Poutanen kuoli täällä joku
viikko sitten. — T M .
' Vancouver. - - Patrick 0'Neal,
International Brötherhood" of - Pulp
and Sulphite and Paper Mill Wor-kers
unionin länsialueen järjestä­jä;
joka on sekaantunut viime mar­raskuussa
Vancouverissa pidetyn
kilpailevan unionin vuosikokpuk-sen
salakuunteluun, todisti tors­taina,
että kuninkaallisen ratsu-,
poliisin virkailijat oUvat lähesty­neet
häntä ja esittäneet hänelle,
kysymyksiä turvailisuusasiöitten
puitteissa ennen tätä salakuuntelu­tapausta.
Hän sanoi jälkeenpäin kysyneen­sä
korpraali Harry Reediltä, tur-j
vallisiius- ja vakoiluosastolta, voi-
I siko hän ehdottaa jonkinlaista me­nettelytapaa,,
e,ttä hän (-mr.D'NeaI)
voisi suorittaa tutkimuksia Pulp
and Paper Workers of Canada
unionin toiminnasta.
"Korpraali Rted ei : sanonut tä­hän
riiin eikä näin," todi.sti Ö'Neal
uudelleen muodostetun kuninkaal-
Port Arthur. — Kaiku-kuoron ! lisenkomissionin tutkinnossa. Mut-
Pbrt Arthurin
kuulumisia
seurapeli-ilta on perjantaina, tam­mikuun
27. päivä alkaen kello 7.30
illalla. Päätöksistä /ilmoitettaessa
selitettiin ennestään olevan jo hy­viä
voittoja, sekä toivotaan lisää tU:
levän;. Pelaajia kutsutaan suurin
joukoin. Tervetuloa.
• » . i • « • . . » , . •
BuildinR StMvicen Kmployees
International Union eduslajakoko-1
us hyväksyi täällä viime torslainii \
päätöslausunnon, vaatktn^kumotla-1
vaksi "Means tcsf! säädöksen .so-!
keihin eläkeläisiin nähden. Myös i
vaaditfian muutoksia Onlario ilo.s-•
pital komissionin ohjelm;iHsa si-1
ten, että sairaaloin työläisille myun
nettäisiin vapaus neuvotteluun;
vaatimuksista samoin kuin kunnal- >
listen laitosten työläisetkin ovat i
oikeutettuja. j
Täällä Järvienpääss,'i kuuluu uni-i
oon noin 200 jäsentä.
JäSn vahvuus Superior-järven
satamarannassa Kcefer "terminur
Iin" kohdalla on nyt 17 tuumaa, ver­rattuna
samaan aikaan viime vuon­na,
jolloin oli 2C'/i> tuumaa. Kami-nlstiqua-
joen suu.ssa oli jään vah­vuus
16 tuumaa, verrattuna 14 tuu­maan
edellisenä vuonna, a
kosketteli keskustelua turvallisuu­desta
kori^aali Reedin kanssa. , K o -
missioneri K . A. Sargent määi'ii$i,
että kysymykset tämän aiheen vai­heilta
siirrettäisiin tuonnemmaksi,
riippuen ratkaisua vailla olevasta
miss Christien yrityksestä hankkia
sille oikeuslaitoksen kielto.
Mr. 0'Neal sanoi maksaneensa
yksityisetsivä Grahamille $1,124,ky­seessä
olevasta salakuuntelusta.
0'Neal sanoi olevansa pahoil­laan
siitä kun hän oli antanut sa­nomalehdille
valheellisia tietoja
juuri sen jälkeen kun Grahamin
salakuuntelulaitteet paljastettiin.
Hän oli tehnyt..näin_.seuratessaan
Grahamin ohjeita, sanoi 0'Neal.
'.'Alä tunnusta mitään — kaikki
on kontrollin alaisuudessa. Graham
selitti minulle. Sitten minulla oli
epämieluinen kokemus kun katse­lin
itseäni televisiossa, kieltäessä-ni
kaiken ja sitten kymmenen mi­nuutin
päästä kuullessani Graham­in
kertovan kaiken sen, mitä hän
oli kieltänyt minua tunnustamasta,"
0'Neal sanoi 'saaneensa nuhteita
unioninsa korkoimmilta virkailijoil­ta.
j ".Sidakuuntelustii?" k y s y i : koniis-i
sionin lakimies Gcor^je Murray.
ta noin kolme päivää myöhemmin
oli konstaapeli E. P; Oullette an­tanut
hänelle ennen ratsupoliisina
toimineen, yksityisetsivä Weldon
(Bud) Grahamin nimen ja puhe­linnumeron,
sanoi 0'Neal.
Ratsupoliisin puolesta toimivan j "Siitä ja sen vuoksi kun otin
Noima Christien vastaväite kes- yksityisetsivän palvelukseeni lain-keytti
0'Nealin todistuksen, joka i kaan," vastasi 0'Neal.
K O K O U S K U T S U
Kutsumme lälen kaikkia.v.- ja u.-sc-ura Starin jäseniä
j;i jäseneesi aikovia seuran,
V U O S I K O K O U K S E E X
joka pidetään mr. ja mrs. J . Nis.silän lalo.ssa v
helmikuu^ 5 pnä 1967, kello 4 ip.
KAIKKI TERVETULLEITA V.- ja u.-.seura Star
.st. Cathaniics. Ont. /
Kaksi ia puoli vuotta kestäneet
tutkimukset ja kokeilut ovat johta­neet
siihen, että Great Lakcs Nic-kel
Corporation on päättänyt al­kaa
kaivostyöt nikkelin ja kuparin
kaivamiseksi 35 mailia luoteissuun­taan
täältä Pardee kunnan alueel-1
la.
Yhtiö selittää suorittavansa 25
miljoonan dollarin valmistelevat
työt tulevan kesän ajalla, rakenta­en
sulimon Ja muita rakennuksia,
sekä varusteita. — ATH.
'!i:ii !i|l|ll|ll|||lllll'IIH |l!l||!lli;il!i:;!|l|'lll'|l|ilM;!ll|lil!lllllllllillll'l|i-j
Lehtemme tilaajien ja asiamiesten huomioon!
1 VAPAUDEN UUDET
TILAUSHINNAT
i Lehtemme kustannushintojen jatkuvasti kohotessa
j oJlaan pakoitettuja nostamaan Vapauden tilaushintoja.
I . Uudet tilaushinnat astuvat voimaan helmikuun 1 pnä
1 1967, ja ovat ne seui-aavat:
j Canadassa: 1 vk. $10.00 — 6 kk. $5.25 3 kk. $3.00
I Yhdysvalloigsai 1 vk. $11.00 — 6 kk. $5.75
I Suomessa: 1 vk. $11.50—r- 6 kk. $6.25
I Vapaus Publishing Co; Limited
I SUDBURY "ONTARIO
.7" "<niiiMiiiiiiiiiiii[m mntiiiiiiiiimiiiii
!IIH!i;i!IINIIIIIIlUIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!llllllllllllllllllllllltin
H E L E N T .\ R V A I N EN :
Canadan historiaa
Hees haluaa tuottaa
uNtpm. pääomaa
Toronto. — Entinen kauppami­nisteri
George Hees, jonka sano­taan
tavoittelevan konservatilvlptio-lueen
johtajan manttellaj jos, ja
milloin John Diefenbaker siitä luo­puu,
-sanoi täällä lauantaitia, että
Canadan pitäisi saada mahdolli­simman
paljon ulkomaalaista pää-omaa^..
Hän väitti, et|ci Canada.ssa ole
tiettävästi kotimaista pääomaa ta-louslaäjcnnukselie,
mikä Canadan
resurssien ja voimavarojen pohjal­la
oh mahdollista. Hän .sanoi, että
toisin kuin jotkut muut Ihmiset,
hän ei pelkää sitä, että ulkomaa­lainen
pääomasijoitus tarkoittaa
ulkomaalaista kontrollia.
"Minä uskon, että ulkomaalaisen
hallinnan suUri paha susi ort myyt­ti,
joka on kehitetty pääasiassa po­liitikkojen
toimesta äänten kalasta­miseksi;"
sanoi mr. Hees.
"Meidän täytyy antaa maailman
pääomakaupunkien tietää, että ul­komaalainen
pääoma on hyvin ter­vetullutta
Canadaan", hän sanoi se­littäen
että se pitäisi alistaa sa­manlaisten
mahdollisuuksien ja
veivollsuuksien alaiseksi canadalai-sen
pääoman rinnalle.
(.Jatkon)
21. OSA
Ensimmäinen teollisuus Canad:issa oli kalastus­alalla
ja ensimmäiset vakituiset asukkant olivat am­mattikalastajat
perheineen. Tuottoisin kalastuspaik­ka
oli ja on vieläkin. Nevvfoundlandin niemimaan
laaja rannikko, joka käsittää yli 37.000 neliömailia.
Siellä turskat joka kesä parveilevat kutemassa, ja
jo vuodesta 1500 eteenpäin, on Canadan rannoilta
viety kalaa jokaiseen Euroopan maahan.
Newfoundlandin rannat olivat monen maan lai­vastojen
keskityspaikkana, kilpailu oli kovin Eng­lannin.
Ranskan ja Espanjan välillä saada yksityis­oikeus
näihin rikkaisiin alueisiin: Monen verisen
meritaistelun jälkeen Englannin laivasto selviytyi
voittajana halliten suuret osat rantoja, mutta oli­vathan
rannat laajat ja asumatt|imal. eikä Flnglan-niri
laivasto voinut niitä kaikkia varjella. Niin sai
tähän teollisuuteen myöskin jalansijan Ranska ja
•Hollanti. /
Kuu(lorinentöisla vuosisadan loppupuolella ar­vioidaan,
että yli 1500 kalastajaa uurasti Canadan
rannoilla, matka edestakaisin kesti noin kolme kuu­kautta
ja laivat oli. aina täydessä lastissa. Matkat
olivat vaarallisia, ei yksin niyi\skyjcn, multa myös
merirosvojen takia jotka aina väijyivät, anastivat
kuukausien työn tulokset ja murhasivat meiiniiehiä.
Tästä johtui, että Englanniii .sotalaivaston täytyi
aina olla mukana, muuten; olisi täytynyt tämä tuot­toisa
toimi lopettaa kokonaan.
Näihin aikoihin alkoi kapitalistinen pTilkkajär-jestelmä,
jonka mukaan kalastajille annettiin osa
saaliista, palkaksi. Tähän saakka palkka oli ollut
luontaisjärjestelmän pohjalla; ruoka ja asunto .sekä
välttämättömät vaatteet. Uuden järjestelmän mu­kaan
hallitukselle määrättiin .saaliista yksi~kolmas-osa
veroina, laivojen omistajille ja kalakauppiaille
yksi kolmasosa ja viimeinen osa jaettiin kalastajille.
Tämä herätti yleistä tyytymättömyyttä kalastajien
keskuudessa, sillä useinkin yksilön osa jäi hyvin
.pieneksi, mutta ankaran sotilaskurin alla kapinoit­sijat
eivät saaneet valtaa. Kuitenkin tämän järjes­telmän
tähden tuli aina vaikeammak.si saada kalas­tajia
lähtemään matkoille. Niinpä kuningas antoi­kin
määräyksen, ettäTnietiiä cl enää kuljeteta edes­takaisin,
vaan heidän pitää jäädä asumaan kalastus-rannoille;
Määräykseen myös kuului, että eri alan.
ammattii"'ehiä pierheincen lähetetään siir|olaan ja ^
kun ei löytynyt vapaaehtoisia, otettiih vankiloista
pikkurikollisia, jotka perheineen sitten muodostivat
ensimmäisen siirtolan pohjan.
Samoin tehtiin Ranskassa, sillä yleinen käsitys
oli, että näin saadaan maasta pois rikolliset ja köy­hälistö,
joilta sitten voidaan riistää työvoimaa uudes­sa
maassa. Näin tuotiin jatkuvasti yhteiskunnan hyl-käämiä
naisia ja miehiä .kalastuskyliin, joissa he
uura.stivat kovalla työllä isänmaansa hyväksi, ilman
isänmaansa turvaa.
Turskaa suolattiin ja kuivattiin ja tämän tuor
tannon yhteydessä aloitettiin laivojen rakentaminen,
perustettiin sahoja ja niin alkoi myöskin puutava­ran
vienti. Siirtolan asukkaat vähitellen ystävystyi­vät
alkuasukkaiden kanssa; aloittivat maanviljelyk­sen
ja 'metsästyksen. Mult;i aina kuikista tiioltei.s-ta;
in he joutuivat antamaan liallituksellt.' raskaan
veron, ci heillä ollut tilaisuutta vaurastua ja kc-
Englannissa periistetliin vuonna 1610 osakeyh-tiö,
jonka tarkoituksena oli aloittaa useampia teol-
.lisiiuksia. Canadassa, mutta VrilakauT)))inat. jotka, oli--
vat pitäneet rantoja .yksityisomaisiiuksinaan.^. e
halunneet, että uusia. yritylvsiä pcriistetaiuu Kui-
;telikin rikkaat osakkeiden omistajat, kauppiaat ja
ylimystö saivat tahtonsa periiio. Ktipaiikaivantöja
aloitettiin, maanviljelystä laajennettiin ja jatkuvasti;
lähetettiin työläisiä keräämään rikkauksia yhtiön
'pmistajille. Tästä ajasta alkoi ristiiiitaisutis,^ joka
kesti lähes kaksisataa vuotta. Eniten tästä kärsivät
•'.siirtolan köyhä kansa ja kalastajat, samalla kun
Englannin kauppiaat, rikastuivat moiiisla' Canadan
^tuotteista:!'
Ainainen riitaisuus, kateus j;!; kova kilpailu kaii.-
saii keskuudessa johti siihen, otul hoiikinon ja kuli-tuiirollinon
kehitys jäi kokonaan sivuasiaksi. Lap-,
.set joutuivat raskaasöon työliön l o liyvin^varhaiii. .
palkka oli pieni, jokaisen perheen jäsenen apu tar­vittiin
jokapäiväisen elämän eteen. Tä.stä ajasta
eteenpäin vähitellen kehittyi viljavat pellot, suuret
kaivostyöt ja laivatelakat, ioihin siirtolan työläisillä
ei pllut mitään omistusoikeutta.
Nälkäiset siirtolaivset tekivät kaikkein täi-keintä
työltä, i'a|vas|vatmaatä ja rakensivat. He myöskin
koettivat kamppailla ylenmääräistä orjuutta vastaan,
mutia kesti nionta sukupolvea, ennen kuin he kyke­nivät
.saavuttamaan jonkunlaista itsenäisyyttä, ja
saamaan itselleen yksityisomaisuutta ja itsemfiärää-misvaltaa.
;
(Jatkuu) w / ' . ' • . . • . • • , • • / ''
liiiiJiiiiiiiiiiJiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH^^
' j' I I ' ' ' I i 1 I I ' ' ' j