Vapaus, November 3, 1959

              I
iiiiiiiiiiiÄ
,(LIBERTT)U- Independent Labor
tabllsM«l^Nov. i6^:l917:. Authorized
as :sed6itd:~Jclass^m .by the -Post
^OJHcepÖ^^ffcmentffÖ^^
?li#ed|liöiric^^
Publishing :obmpali^ 100-102
Elm St; W;,- Sudbury. Oht.. Canada..
Telephone;^:; Bus: Office OS. 4-4264;
Editoi:lal!iOfflC!e^^::4^5^^^
E. Suksi. Edltor. W. Eklund. Mailing
address:, BoxJ69,: Sudbiury. Ontario.'
Advertising rat^: upon appUotion.:
C ö a d a s M : l / v k ; 8.00:6 kk;456
Ylidysvalloiosa: 1 vk. ,9.00 6 kk. 4.80
Submessa:>1 vfciMO 6 kk:8.a5
jFärilsI.'"—' Huomattava neuvosto-luttolainen
tSHtitieteUijS jprofessori
Ögörodn-koy isanoi puhelinbaastat-m.
m
.:?te£sajM
• ., Farmin khden' töimittaj an, Dick V.'- Haiisonin täysin valheel-^
iiiseni:3kiuv%^ ^ niaataloudestäv
Ii 1 ttuj^brhienkiäineii lehti^töivieuniaah tyydyttää,'se ei meitä
paljoaicaah liikuta, mutta "kun siinä yritetään harhauttaa
eräitä^ipahaa-aavistamattomia kansalaisiamme, niin asiaan on
syytä kajota.
Tägsäicin yhteydessä on, jos halutaan totuutta etsiä ja
tosiperäistä kuvaa katsella, pidettävä k i i n n i siitä tosiasiasta,
.että sosialistinen maatalous kehittyy vallan toisenlaisia^s^
tia seuratien kuin kapitalistinen talous. Mutta tärkeää ja
ratkaisevaa bn kuitenkin se, mihin suuntaan maatalous ke­hittyy-
ja mitä tämä kehitys maatalousväestölle liipaa nyt ja
lähitujevieri vtiosien aikana.
Tässä yhteydessä on meillä Canadassa jumala paratkoon
aivan liiankin paljon vaikeuksia. Meidän ihaataloutemme on
ollut kriisitilassa \aiosikausia. Ja minkälainen on tulevai-suudqhnäkymä
farmialueillamme? Pikkufarmarit tietävät,
että elämä tuiee päivä päivältä vaikeammaksi. Maaseudulla
on tapahtumassa niinsanottu pystysuora yhteenliittyminen
(Venicäl ihtegration) mikä tarkoittaa sitä, että ei vain pikku-farmari,
mutta myös keskivarakas farmari joutiiu lähtemään
kilometritehtaaUe, ellei hän saa tehdyksi tuotantosopimusta
suurpääoitian kontrollissa olevien rehu- ja muidien yhtiöiden
kanssa, joiden erikoisalana cn farmarien farmajaminen. Joh­tavat
povärillisetkin asiantuntijat myöntävät, että tämän
"pystysuoran yhdistämisen" ja maataloutemme edelleen ko­neistamisen
johdosta joutuu kymmeniätuhansia canadalaisia
farmareita lähtemään seuraavien vuosien aikana pois koti­konnuiltaan.
Ken tätä epäilee, hänen on parasta hypätä
autoon ja ajella hieman farmiseuduilla, missä nähdään au-toituvia.
farnaeja jä rappeutuvia viljelyksiä yhä hsääntyvässä
määrässä.
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö kapitalistinen'inäataloUs-meneteimä
ole tehokasta. Kukaan ei väitä sitä, etteikö esi­merkiksi
"pystysuoran" yhdistämisien" avulla voida käyttää
, maataloudessa entistä paremmin nykyaikaisia hyviä koneita
ja muita mekaanisia laitteita. : Mutta siitä huolimatta tai
. mieluimmiakin sen vuoksi, kapitalistinen kehitys tapahtuu
• maatalousalallakin tuhansien pikkuihmisten kärsimysten hinr
< nalla. Vaikka edessämme on mahdollisuus, että tuhannet
. yksityisfarmarit syödään pelloiltaan ja ajetaan pois kodeis­taan
seuraavien vuosien aikana, Canadan muillakaan farma­reilla
ei ole varmuuta siitä mitä huomispäivä tuo tullessaan.
• Meidän canadaiaisten on siis aivan tarpeetonta lähteä ha­kemaan
"puutteellisuuksia" Neuvostoliiton maataloudesta —
sillä niitä puutteellisuuksia ja pulmia on aivan riittävästi
omassa maataloudessamme.
• . • • * , • * • *
Mutta Vapaa Sana ei ole näkevinäänkään näitä kotoisia
• tosiasioita vaan antaa toimituspalstansa jollekin mr. Hanso-nille,
joka päästelee seuraavanlaisia emävalheita:
- • "Mn Hanson havaintojensa perusteella selitti Venäjän
maatalouden olevan tehotonta ja huonosti varustettua ja
, maalaisYäestön elävän 'fantastisen' alhaisen elintason alai-sena
. . •
Mikä on sitten totuus? Neuvostoliiton "tehoton ja huo­nosti
varustettu" maatalous on raivannut neljän vuoden ai­kana
enemmän uudismaita, mitä on koko Canadan viljelys-
: pinta-ala ja Neuvostoliiton viljatuotanto viimeksikuluneen
.viisivuotissuunnitelman aikana lisääntyi edelliseen) viisivuo­tiskauteen
verraten keskimäärin 39 prosentilla vuotta kohti,
- Koskaan aikaisemmin ei ole tällaista tuotannon lisääntymistä
; missään muussa maassa saavutettu — ja viljan tuotantoa l i ­sätään
yhä joka vuosi.
"Venäläinen karja on hyvin kehnoa. Heidän maitokar-
V jansa, jota käytetään myöskin teuraseläimiksi, on suuriluista;
pitkäjalkaistarotua, joilla on vuohien utarien kokoiset uta­reet",
lohduttaa Vapaa Sana itseään.
Mutta tosiasia on kuitenkin, että maidon ja voin koko-
•v,naistuotantonnassa= Neuvostoliitto .o päässyt; ensimmäi-
•selle tilalle maailmassa! Ja näiden "kehnojen lehmien'
la Neuvostoliitto saavuttaa ja sivuuttaa pian
tuotannossa Yhdysvaltain tuotannon asukastakin kohti.
. . he eivät nähneet yhtään ainoata niistä (nykyaikais­ta
maanyiljelyskoneista) käytettävän työntekoon farmeilla",
sanoo mr. Hanson edelleen.
Tosiasia tietenkin on, että Neuvostoliiton maatalouden
- koneistaniinen tapahtuu,niin nopeasti; että:^^^^s
kdikkia puolueettomia seuraajia. Mainittakoon vain, että nyt
• käynnissä olevan seitsenvuoMssuimnitelman• aikana saa Neu­vostoliiton
matalous toislamiljoonaa traktoria, noin 400 leik-kuufjiuimuriasekä
paljon muita koneita ja välineitä,-Kollek­tiivi:
ja valtion tilojen sähkön kulutus lisääntyy 2 kertaisesti
tämän 7 vuoden aikana? Koko maataloustuotanto lisääntyy
7-Vuöti3suunnitelman: kaudella lähes 1,7 kertaisesti vuoden
1959 tuotantoon verrattuna^ "
' Kukaan ei ole edes kieltänyt, etteikö Yhdysvaltain maa­taloustuotanto
ole-yleisesti-puhuen vielä edellä Neiivostolii-tfcm
tuotannosta. Its^ Neuvostoliiton toimesta jpuhutaan Y h ­dysvaltain
saavuttamisesta ja sivuuttamisesta", mihin sisäl-
'tj^''tunnustus, että heidän maataloustuotantonsa on vielä
Yhdysvalloista jälessä. iAutta kun Neuvostoliiton maata­loustuotannon
vuotuinen kasvu on tällä kertaa noin 8 pro­senttia'ja'
Yhdysvaltain keskimäärin vain 2-prosenttinen,
illlil kit'joitus on jo"^ seinällä siitä, mitätiileman pitää. Tällä
kertaa Yhdysvaltain maataloustuotanto on enää-vain noin
' 20'ptofsöftttia ^suurempi kuin Neuvostoliiton tai noin 40 pro-tällainen'yritysV/
rVoidaänt: toteutta
:': Prof Ogorodnikov isanoi;:; että; on
ehdottoman Ä Ä ö n t ä ! ^^
yatävnSmS kaksi maata
^jäitsevaaj' planeettaa' ^Hän sanoi,
että'^ elämSn :<esiihtym
on. kiistämätöntä ja ettei voida
•MeitBäii^ttäfi?^
Venuks^jBsa: ön niähäpliista:
Qii myöis välttämlTtöntä, että han­kimme
havaintoasemia^
sen~Iäheltä tiitkiaksehm^^
näistä planeettoja. : Sjiteia . yoid
välttää maan ilmakehän aiheutta-mat
haitat.
tutkijat uskovat voivansa ennen pit- Viime < vuohna perustetulla ^ Poh-kää^
valokuvata Venusta ja Marsia jois-Ontarion Yliopistoyhdistyksel-samalla
tekniikalla., kuin Kuuta, lä kerrotaan olevan tällä kertaa'12,-
i T o i r n n i s c a f « o i n n t . . n 4 : { « f A„of "o. i o o o jäsenveroa maksavaa jäsentä.
Kun huomipidaan,;iettä tämän aja-tuksia
hjr«',ä^^^
distyneen rkirkön^^^^
jois Ontäriossa^tfvöiäaan olettaa^ et­tä
täqiS'jäsenmäärä tiilee lähiaikoi-na
iibilsemaänj 2^^
;! Tämän; yliojpistra
tykren Jenslimm^ on
perustaa kirkollinen coliege-oppi-laitos
joka kantaisi entisen metodis-tipapin.
Silas Huntingtonin nimeä
sillä hän oli ensimmäinen protes­tantti,"
joka .levitti -evankeliumi^
Muskokästa pohjoiseen. Jos odotet­tu
kannatus toteutuu, niin Hunting-ton-
oppilaitoksesta tulee todelli-rS^
ivkiiimostus korkeimaan opetuk-seen''
juuri tällä kertaa? E i ole lain-
Itaiilt epäilystä siitä, että on kehit-
.^QÄMpj;^^jatusfMitS^
enemmän yliopistoja. Mutta todelli­nen
' tekijä : protestanttien toimin-voidaan
saadi pysyvä rauha
IKjirj. Mark Frank
Moskova. — "Nyt on olemassa
kaikki ehdot estää sota ja taiata py­syvä
rauha maailmassa." Näin sa-höi
pääministeri Örushtshev puhu
essaan työläisille maailman suurim­man
sähkövoima aseman työmaalla
Bratskissa lokakuun 8 pnä palates­saan
Pekingistä Ki'nan Kansanta­savallan
10-vuotisjuhlilta.
Tehdessään yhteenvedon kansain­välisestä
tilanteesta palattuaan his-toriallicelta
matkaltaan Yhdysval-
Ioi!>ta Hrushtshev sanoi olevansa
vakuuttuneen maailmanrauhasta
koska nyt on "kokonaan uusi tilan­ne".
Sosial-stisissa maissa'oii nykyään
miljardi asukkaista ja niiden talou­dellinen
voima kasvaa. Imperialis­teille
ei ole helppo alkaa sota kos­ka
he tietävät, että he katoaisivat
tulesca.
Toinen tosiasia estää heidät siitä
koska he tietävät, että Neuvostolii­ton
tiedemiehet, insinöörit ja työ-
Iäiset ovat "valmistaneet raketteja,
joilla voidaan ^ lähettää avaruuteen
suuria keinotekois-a maan satelliit­teja
ja kolmiosaisia raketteja". Hän
kertoi hänelle Yhdysvalloissa sano­tun,
että "Kyllä, nyt me itse tiedäm­me,
te voitte lähettää panoksia mi­hin,
osaa maailmassa tahansa".
Rakettiasio'den tuntija Yevgeny
Fyodorov korosti tätä kun hän sa­noi:
"Neuvostoliiton tiedemiehet tut­kivat
taivaan avaruutta rauhanomai­sessa
tarkoituksessa. Ei kukaan
meidän maassamme pane aitaa
missä Neuyostoli-ton viiri on eikä
suunnittele rakentaa sotilastukikoh
taa siiine. Tällä mah4pll'sesti on
terveellinen vaikutuis niihin liikain
nokkaisiin lännen sotilasjohtajiin,
U; 1^ sitten jesuiittain! Säcred
Heart CpUege vkphptettiin yliopis-toksi,
Pohjdis^ntäriö^^^ | protestan­tit
ovat' |oUeet ^, huolissaan' Heistä
näyttäSIsiitäi että'katoiiikit.tbttavat
haltuunsa Jcbrkeimmtän opetuksen
Pohjois-Ontariossa^
Mitä Ontarion hallitus sanoo tä­män
johdosta? United Church 6b-serverin
kirjoituksen mukaan:
"QUeen's Parkin suhtautuminen
on: ei anneta hallituksen välitöntä
apua uskonnollisille kouluille .tai
yliopistoille. Mutta jos laitoksen
omistajat 'yhdistyv|it' ja ovat val­miita
antamaan sen johdon itsenäi­sesti
toimivalle hallinnolle, joka ei
ole vastuuvelvollinen kirkolle, niin
hallitus tulee myöntämään apua."
Näinollen jesuiittain yliopisto
Sudburyssa ja protestanttien y l i -
opistoyhdistys neiivottelevat par­haillaan
yhteissuunnitelmista. Ko­mitean,
jonka tehtävänä on sopi­muksen
löytäminen, puheenjohta­jana
toimii R. D. Parker, joka on
international Nickel Companyn va­rapresidentti,
ja joka johtaa sen
yhtiön toimintaa Canadassa.
jidsuiitta, käyttäen.työväenliikkeen
kiipeilijöitä, Incb ja muut suur­yhtiöiden
edustajat käyttivät joka
l^iaoa^^
leen — ne käyttivät hyväkseen hal­litusta,
kuninkaallista.j:atsupoIiisia,
unioita,'kauppakamaria, yleishyö­dyllisiä-
k^^^
Vuonna 1948 perustettiin- unipsta
biroamisliike,' jonka V; tarkoituksena
*öli viedä Mirie Mill uiiion jäsbnistö
teräisuhibjonV amerikkalaiset, ,Mihe-y
«niffi* j ä r j P s t ä j ä^
kaisin Yhdysvaltoihin Canadan hal­lituksen
töin^esta; canadalaisia (Mi-ne
Millin edustajia ei päästetty
USÄ:n edustajäkokbuksiin; Mine
MIU potkittiin pois CGL:sta; Bob
Craiin potkittiin pois |CCF:stä kun
hän ^kieltäytyi kanhattamasta jäse­nistön
teräsuniöon siiirtämistä;
CCF menetti parhaimmat joukos­taan
Sudburyssa juuri näiden erot­tamisien
johdosta.
Tähän päivään asti Sudburyn työ­läiset
ovat torjuneet kaikki yrityk­set
uniensa hajoittamiseksi, Incon
likaista ja pitkää roolia pn vaikea
pestä varsinkin vanhempien työläis­ten
silmissä. Se on juuri tämä tie­toisuus
ja sen lisäksi vaistomainen
tietoisuus siitä että on toimittu yh­tenäisesti,
mikä on säilyttänyt
union ehjänä kuluneet 15 vuotta.
Marraskuun 17 päivänä suoritet­tavat
union paikallisosaston johto­kunnan
vaalit koettelevat jälleen
naäo^fselvästi
sekä sa moin se, ettS ivuoiHsrtoaluiee
ovat siella vallitsevina; ovat varsm
kiintoisia kosmogonliiii .näkökulmas­ta
— kurjoittaa tunnettu neuvQsto-
.tähtitieteilijä AUa Bljasevitsh Isves-doUisuuden
suorittaa jonkin yaliu:
nan,Kuun alkuperästä ja synnystä
tehtyjen .'olettamustenlkeskeiL Se
taas on tärkeätä ratkaistaessa Maan
ja: aurinkokuntajärjestelmän /^valku-perän'bngeliaaaa.
^ . . A ' • ' • • • ^ ^ T
? T t ^ t i e t e^
nään laatia yksityiskohtainen kart­ta
Kuun näkymättömästä puoliskol­ta
ja kuupallo$ta. Nuo kartat tule­vat
bieniaan tavattoman hyödyllisiä
y a s t a ^ u d i ^^
Tyvin' puheliais: nainen tapasi;
vcu>utu>uuaessa ; avaruuspurjenujou- lyen. sumKaan nuna nun iui9-
;le --r-kirjpitte
United Church Observerin lau-[ työläisten kuntoa. Ja huolimatta
jotka astuvat mahdollisuuksiensa s,u nn^o n m. u.kjaa-n. "Mr .i •P a1rkeri lu„ -
ulkopuolella ja uhkaavat kalkkia] yhdistyneeseen kirkkoon ja
maita uneksimaUa 'pommittavansa!^«"..«^
niitä kuusta". j jektiivisena henkilönä tällaisissa
"Neuvostoliiton tiedemiehet ovat 1
laajasti levittäneet tietoja kosmilli-i Kuinka asiallinen ja objektiivi­sen
raketin lennosta siksi, että s tä "^n mr. Parker todellisuudessa on,
voitaisiin seurata ja sen lähettämiä se voidaan parhaiten havaita kun
radiosignaaleja voitaisiin ottaa vai- tarkistetaan hänen menneisj'yttaan
taan kaikissa maissa/'
Ministeri Kleemola
vallankumousjuhlaan
Incossa. Hänen täysin halveksiva
asenteensa Incon työläisiin ennen
union tunnustamista on peruuttaa
mattomasti painunut kaivosteolli­suuden
työläisten mieliin.
Yhdistyneen kjrkon jäsenenä mr
Helsinki. — Kulkulaitosministeri, ParkeHUa ei ollut lainkaan vai-
Kaunp Kleemola matkustaa ensi keuksia päästä jesuiittain Sudbu-maanantaina
Neuvostoliittoon kah- ryn Yliopiston kuvernöörien lauta-den
viikon viralliselle vierailulle, kuntaan. Hän sai tämän kunniapai-
Hänet on kutsunut Neuvostoliiton kan yhdessä neljän muun piotes-palkkaneuvoslon
puheenjohtaja tantin kanssa Sudburyn alueelta,
niistä valtavista voimista, mitä on
heitä vastaan heitetty, kaikki mer­kit
viittaavat siihen, että osasto No.
598 johtokunnan vaaleissa työläiset
viitoittavat mainittuna päivänä jäl­leen
edistyksellisen unionismin
tien.
PREEMAFARMARIEN K l i l l M B
VAKAVA MMjbElLÄiiiiia
•Kirj. INonnan Brudy
Regina. — Samaan aikaan kun 20
milj. bushelia aaylokkomaakuntlen
viljaa lepää lumen alla inätänemäs-sä,
niin samaan aikaan se tuo esilld
Diefenbakerin hallituksen petok­sen.
Kaikki, vaalilupaukset pysy­vät
lupauksina. Jos vain lumi voir
S' haudata nämä lupaukset Diefen-baker
olisi onnellinen mies.
Lumimyrsky on aiheuttanut vai­keuksia
ja merkitsee sitä, että tu­hansia
perhefarmia Saskatchewa-nin
pohjois ja koillisosissa rappeu­tuu.
Liittohallituksen. ministerien
ja virkail'joiden' toiveajattelu, että
kanuniit säät muuttavat tilanteen,
(vastaa työministerin tehtäviä) Vol-kov.
Ministeri Kleemola edustaa
samalla hallitusta lokakuun vallan­kumouksen
vuosipäivän -juhlalU-:
jotka edustavat alueen kaivoksia,
sekä paperi- j a puuteollisuutta.
Silloin kun Sudburyn yliopiston
professori Boudreau puhuu niitä
suuksissa. Hänen seurassaan on! miehiä vastaan .jotka toivat unio-kulkulaitosten
ja yle>sten töiden mi­nisteriöstä
tarkastaja Toivo J
Tarkka.
^Skoolaus-protokolla^
sfehttiä $UUf errlpi kutakin" asukasta 'kohti.
'j\Ja'ftiitä tämä kaikki tarkoittaa Neuvostoliiton maata-
Jilb^Väiellfe: Yksinket-taisesti sitä, .että' heidän rea,litulonsa
tiSSShiyvät tähätt seitsönvUotissuunnitelman aikana vähin-
>i,täin 40-prosenttisesti. . /
Skandinavian maissa vierailevat
henkilöt joutuvat ennemmin tai
myöhemmin vastatusten ikivanhan
"skool"-juhlamenon kanssa.
Alunperin skool-sana ei tarkoit­tanut
mitään muuta kuin kulhoa
tai niinä kausina, juomalasia edel^
täneinä aikoina^ jotakin juoma-as­tiaa.
Mutta se, mihin he juotavan­sa
katoivat, tuntui viikinkisotureis-ta
olleen toisarvoinen seikka. Ensi­tilalla
oli juoma — siinä käytet­tävä
astia oli vain tarpeellinen vä­line.
Silloisissa skoolauksissa (malja­puheissa)
oli kristillinen merkitys
ja maljoja juotiin jumalille ja
myöhemmin niiden pyhimyksille.
Vasta suhteellisen myöhäisvaihees­sa
"skoolista" tuli ystävyysterveh-dys
ja '"skoolauksista"' siihen liit­tyvä
juhlameno.
Scandinavian Airlines Systemin
matkailuvirkailijat sanovat; että lu­kuunottamatta
joitakin paikallisia
tapoja, ja väKemmän .merkitseviä
vivahduksia, vierailijat tulevat ha­vaitsemaan,
että "skoolausmenetelr
mät" meidän neljässä maassamme
ovat melkoisesti samanlaisia. Se ta­pahtuu
seuraavasti: "maljan esittä­jä
(skooler).'no.staa lasinsa,, etsii
sen :henkilön katseen, jolle hän
maljan haluaa esittää ja sanoo
"skool", kumartaa hieman, kallistaa
lasiaan ja juo. Katsoen edelleen
uhrinsa silmiin, hän kumartaa uu­delleen
ennen kuin iaskje lasinsa
pöydälle. Henkilö, jolle malja on
Voidaan luonnollisesti olla
eriimieltä siitä; onko sosialisti-:
nen maatalousjärjestelmä ;pa­rempi
kuin kapitalistinen maa­talous.
Niistä; asioista tekevät
ihmiset omat johtopäätöksensä,
eikä suinkaan vähiten sen kilr
pailun periisteella, mikä on
nyt käynnissä näiden erilaisten
yhteiskuntamuotojen välillä.'
Mutta kerrassaan anteeksian­tamatonta
on; yrittää selviytyä
näistä kysymyksistä valheilla
ja valheellisilla tiedoilla, sillä
valheilla on aina lyhyet jäljet.
Eipä sillä,' se joka. valheisiin
turvautuu tällaisissa asioissa,
tiinnustaa asiallisesti, että toi­sin
ovat • asiat sittenkin, mitä
valheella yritetään vakuuttaa.
esitetty, tekee heti samoin.
Tämä lyhyt mutta tiukasti nou­datettava
juhlamuodoUisuus ei mil­lään
tavoin vaikeuta juontia, sillä
mitään muodostunutta rajaa ei ole
"skoolien" lukumäärällä. Kaikesta
-huolimatta on olemassa kohtcilai-
^suussääntöjä, joita on noudatetta­va.
Jos olette vieraana kodissa, ta­pana
on, että te ette juo ettekä syö
ennenkuin isäntä pitää hänen, "vel-kommen
tili bords"-puheensa ja
esittää ensimmäisen "skoolin", kir­jaimellisesti
poistaen korkin, pul­losta.
Miehet aloittavat aina malja­puheet;
naiset eivät milloinkaan,
paitsi etuoikeuteussa asemassa ole­vat
vanhemmat naiset ja emännät
Juhlavieras esittää toisinaan mal­jan
isännälle ja emännälle illatsun
päättyessä; muissa tapauksissa vie­ras
: ei koskaan "skoolaa" illan
emäntää. Tätä ei saa pitää töykey­tenä;
Se on yksinkertaisesti, sivis­tynyt
menettelytapa joka antaa
rouvalle mahdollisuuden määritellä
omat edesottamisensa.
. Skooliin liittyy usein laulu. Täs­sä
on vyöryvä juomalaulu Ruotsis­ta.
Esitämme sen foneettisesti niil­le,
joille ruotsalaiset kerakkeet ovat
vaikeita akvaviitinkin kanssa:
Hell-and-gore
Shung hop fahl-ler a!lan'lay.
Hell-and-gore!
' Shung hop fahl-ler allan-lay .
Awk denrsom in-tay- hell-and-tar
Hhah hell-er in-tay hahlvan faviT
Hell-and-gore! ,
Tämä värsy lauletaan cnnen^cn-simmäisten
napsujen. (hell-and) ot­toa.
Vähän toisenlainen versio edel­tää
toista napsua (hahl-van); Hahl­van
tulee heU-and tilalle ja taii-shun
(kolmas napsu) tulee hahl-vanin
tilalle kuudennessa rivissä.
Alkusoittona r kolmannelle napsulle
on talr-shun gore ja jos olette vielä
elossa kuudennen' rivin tullessa
esille, sin kvahr-ten (neljä napsu)
tulee talr-shunin tilalle.
Mahdollisille vielä pystyyn jää­neille,
ottakaa yhdellä kädellä
kiinni pöydästä, neljännen napsun
lasi toiseen' käteen ja laulakaa
kvahr-ten gore,; Älkää-välittäkötäl=^
lä kertaa kuudennesta rivistä — ei
ole; enää montakaan henkilöä kiin­nittämässä
siihen huomiota.' Kai­kesta
huolimatta -kielitieteellisiin
kysymyksiin kiintyneille voidaan
sanoa, että viidennen n;ipsun nimi
on kcihn-ten.
nismin Sudburyyn, hän puhuu suur­yhtiöiden
kieltä. Ääni on Boud-reaun
ääni, mutta kädet ovat Incon
kädet. ,
Silloin kun Mine Mill unio pe­rustettiin
Sudburyssa viisitoista
vuotta sitten katoliset ja protestant­tiset
työläiset yhtyivät yhteiseen
tehtävään. Uskonnolliset, rodulliset
ja poliittiset eroavaisuudet saavut­tivat
silloin sellaisen suvaitsevai­suuden,
jota harvoin tavataan näin
monipuolisessa yhdyskunnassa.
Mutta nyt kun Parker on ryhtynyt
viemään kaksoisrooliansa eteenpäin,
Jesuiittain yliopiston kuvernöörinä
ja katolikkien ja protestanttien yh-tenäisyyskomitean
puheenjohtaja­na;
uskonnolliset, rodulliset ja po:
liittiset yhdyssiteet venyvät kovin
öhkaisiksi. Hän näyttää toimivan
salaliittoilijan ja hajoitlajan roo­lilla.
Kun Sudburyn työläiset särkivät
Incon salajuonitteluverkon vuonna
1944, he nauttivat syvästi juuri löy-tämästään
vapaudesta. Seuraavana
vuonna Bob Carlin valittiin maa­kunnan
lainlaatijakuntaan CGF:n
edustajana nauttien koko työväen­liikkeen
kannatusta'^Tämä huomat­tava
voitto peloitti sekä konserva­tiiveja
että liberaaleja. Se horjaut
ti Incon keisarikunnan perusteita.
Melkein heti sen jälkeen Inco
Metsästyskärpäsen pureman saa­neita
täkäläisiä kansalaisiamme
kiinnostanee ne meidän oloihimme
verraten tiukat säännöt ja asetuk­set,
joiden alaisuudessa Suomessa
metsien kruunpäälä, hirveä, pyyde­tään.
Pitäen mielessä niitä ikäviä
kokemuksia, mitä joka syksy saam­me
metsästysaikana, ainakin jotkut
suomalaiset varotoimenpiteet voi­sivat
olla hyödyksi täälläkin.
Hirven pyynti alkoi Suomessa
muutama päivä sitten ja jatkuu
marraskuun loppuun saakka. Kaa­tolupia
on nyt myönnetty enemmän
kuin koskaan ennen, yli 7,000 kap­paletta
ja odotettavissa on riiyös
kaatoniäärän ennätys. Jos metsästys
onnistuu samalla teholla kuin vii­me
vuonna, tullaan tänä syksynä
kaatamaan yli 5,500 hirveä.
Metsästysajan alkaessa kiinnitti
Suomen Metsästäjäinliitto erämies­ten
huomiota siihen, etä hirvenkaa-toon
tulee valmistautua erittäin
huolellisesti. EränkävijöUle onkin
annettu seuraavanlaisia ohjeita:
— Hirvenmetsästys on sallittu
vain rihlatulla kiväärillä, jonka ka­liiperi
on vähintään 8 mm, sekä
puolivaippaluodcilla.
— Ennen metsästystä on kivää­rin;
käynti koeampumalla tarkistet­tava.
.
Metsästykseen saavat ampuji­na
osallistua vain hirveqammunta-kokeen
suorittaneet. .
^ Viimeistään 3 päivää ennen
metsästystä on nimismiehelle teh­tävä
ilmoitus metsästyksen johta­jista
ja osanottajista sekä heidän
aseistaan, metsästyslipuistaan ja
suorittamistaan hirvikokeista.
— Metästyksen johtajan on huo­lehdittava
siitä, että metsästys ta­pahtuu
lakien, asetusten ja hyvien
tapojen mukaisesti. Juopuneena
esiintyvät on poistettava metsästyk­sestä.
— Jokaisen osanottajan tulee p i ­tää
punainen iakki näkyvästi pääs-sä.
— Ampujan on varmistauduttava
siitä, ettei takamaastossa ole ihmi­siä
eikä kotieläimiä ja että kohtee­na
todella on tarkoitettu eläin.
— Passimiesten on varmistaudut­tava
seuraavien ampujien tarkasta
paikasta ja jätettävä heidän etu- ja
takapuolelleen suojattu alue.
— Iltahämärissä ja y l i 100 m
matkalta ei haavolttamatonta hir­veä
pidä ampua,
— Haavolttamatonta hirveä ei
sa ampua edestä, takaa eikä ve^
teen^ sillä kuolettava osuma-ala bn
tällöin liian pieni. Oksien läpi am­muttaessa
luodin suunta voi pahas­t
i muuttua,
— Ratkaiseva ensimmäinen lau­kaus
on ammuttava sivulta keskelle
keuhkoa, joka on hurven paksuim-malla
kohdalla liiukan keskustaa
alempana,
— Jos hirveä on ammuttu, on si­tä
pidettävä haavoittuneena, kun­nes
toisin voidaan todeta.
— Jos ammuttu hirvi ei kaadu
näkyviin, on merkittävä amujan ja
hirven paikka sekä odotettava 1—2
tuntia ennen jäljittämisen aloitta^
mista.
On tarkastettava hirven puo­lelta
katsoen puut siltä varalta, että
luoti olisi osunut puuhun. ,
Syvälle arkoihin elimiin saatu
hyvä osuma antaa aluksi vain Vä­hän
verta; Jos ampumapaikalla on
runsaasti verta, joka nopeasti vä­henee,
on;. se merkki' huonosta/ osu-ei
pidä paikkansa, Ennenkaikkea
sellainen ei anna farmareille jä-Jftei-dän
perheilleen kunnollista eliijh : § ^
mahdollisuutta tänä vuonna^ cfl?^
mär'en tulisi jänestöjensä kautta
ryhtyä tarmokkaisiin; pqliitUsiin
toimenpiteisiin estääkseen s e l l a i ^ - ''{^^
tilanteien syntymisen tulevaisuudes- "-zH
sa. ' -''l^^i.: •Iiii
Jo nykyään Prin);e Albertissa ja v|f
North Battlefbrclissa olevat karjst-aitaukset
ovat täUa seUäistcm ftub-^^^^^
marien karjaa, joilla ei ole karjam^ '"'"
hna. Teuraskarjan hinta onJor^
kenut kaksi dollaria sadalta pait- ~ ^^^1
naita.• • '
Ankara tosiasia onyse.. että se mi- tijtl
tä tästä lähtien saadaan k o r j a t ^ i
V Ijaa on se hyvin alhaista luokkaa ,"••1
ja kosteaa. Tämä merkitsee 10 saa-.r-v^^l
tin hmnan alennusta bushelia ko^ä ' • 1
farmareille. Eikä ole niyöskäänta-kelta
siltä ostaakö vetoälautakinita ,
tällaista viljaa, Koska enemmistöt
lä farmareista pn' vähän varako-pakkoja
mihin panna kostea yiya
niin se merkitsee tulojen edelliEfen- ' ' 1
kin laskemista farmareille. 1
Kommunistipuolueen Saskatche^
wanin maakuntakomitea vaati Uit- --H
tohallltusta lopettamaan kulutti!
masta aikaansa "tee itse" ponunisuo^ ' |
j en tekeminen yllyttämiseen ja v|-
ryhtymään heti tolmenpiteisi£B 0^^^^^^
Saskatchewanin perhefarmi""
lastamlseksi. Me vaaliimme:
„ ml -m
perhefarmien pe^ -r. i
1. Toteuttamaan kaikkia koskeva
satovakuutus. •\ • ; • j ' ' ^ ; ^ ^
2. Tfekemaän erli^isjärjes^i^S!
että vehnälautakunta ostaisi kosteaa ; • {j
viljaa. •;••,..• '.: •
3. Ryhtymään hetikohtaisiin töfe;
menpiteisiin, etteivät lihapäkkaam<h . :l-monopolit
voisi r y h ^ ryöstämään
hinnoissa.
4.
maakuntahallituksen kanssa taatäk- "
seen sen, että kaikki ne farmarit;
jotka tarvitsevat karjanrehua saisi-vat
helpoilla ehdoilla ja ettei harjoi: , ,^
tettaisi voittoilua. • - . ^ i.
Ryhtymään yhteisto-niihtaan «^1
— Haavoittuneen hkven jäljittä; . . - i
minen tapahtuu koira kytkettynä. j
Jäljittämiseen osallistuu 1—2 miesf / |
tä, eikä tällöin saa ampua muita
hirviä,
— Armonlaukaus ammutaan nis­kaan
tai takaviistosta korvan juu­reen,
o
— Kaadetun r lapasarviuroksen
sarvet on syytä ottaa talteen irrpit-lamatta
niitä kallosta,
— Metsästyksen johtajan mää­räyksiä
on jokaisen noudatettava:
— Metsästyksen . tuloksesta on
viikon kuluessa hirvenmetsästys-ajan
päättymisestä ilmoitettava
kpl:na yi: riistanhoitoyhdistykselle
tai valtion mailla aluemetsänhoita-jalle.
^ "
mi
m rt;!
M
•':;;\
Mm
i i '
i i
i l
mm
Kenen porsaista on Jtysymys?
Pikkupoikana ja -tyttönä ' tapa­simme
laulaa sydämemme syvyy­destä,
että "porsaita; ;äid'noomme
kaikki, oomme kaikki , . . " i j a se
oli sekä hupaista että opettavaa
hommaa.
Liian pian on meiltä itse kullakin
mennyt se aika!
Mutta kun tavallisesti työläl-sistä
käytetään sikamaisia nlm>
tyksiä vain sen takia, että he ei-:
vät ole "osanneet" syntyä tässä
maassa^ kuten kerrotaan erään
: korkeasti oppineen; sadburylaisen
menetelleen, niin se on vallan toi-,
nen juttu.
Sitä paitsi kun työväen järjestö­jen
sisäisiin asioihin julkeasti ser
-kaantuva professori yrittää "olkeut-:.
taa" yhtiön hyväksi suorittamansa
karkelstyön sillä- että hänen vastus­tajansa
on muka:''syyllistynyt'.', jokO:
siihen, että hän on ','ulkomaalai-nen",
tai että Känen esivanhempan­sa
ovat iuUcct ulkomailta, tai että
hän osaa "sujuvasti" jotakin "vie-rasta
kieltä", niin se on jo vähän
enemmän.mitä lääkäri määrää, •
Toisaalta tämä-^ herättää eräitä
hyvin ajankohtaisia kysymyksiä.
- Esimerkiksi., minkälaista, sekaher
delmäcoppaa on se arvon professo­rin
"demokratia", jonka mukaan
';ulkonlaalaisilla"w^ai "ulkomaalals-peru'silla"
ihmisillä on vain velvol
lisuuksia eikä mitään oikeuksia?
Minkälaista on hänen "demokra­tiansa",
joka pitää miltei , syntiin
verrattava rikollisuutena sitä, jos
ihminen on sattunut syntymään jos:
sakin muualla kuin siellä,; missä; hän
itse on syntynyt? Ja mitä on sa­nottava
hänen "opetuslapsistaan"?
^Eikö tämän sudburylaisen pro­fessorin
"demokratiaan" sovellu­kaan
suomalaisen suurklrjaliij an;
Aleksis Kiven luoman "Jukolan ~
Jussin sanat mahtavalle ja rik­kaalle
Viertolan isännälle: "Kai­killa
on melUä yhteinen laki, jon­ka
edes.sä mc seisomme vcrta-ver-roiii.;.
Sillä ämmän kohdu.sta olet*
sinä astunut ulos juuri niinkuin
minäkin ja yhtä paljaana, yhtä
: paljaana, et tuomaakaan parem­pana
poikana. Yhteinen laki! J a
tässä kohdassa se on vahvasti J u -
Holaisten pufolella".
Niin ja tällä kohdalta tämä yh­teinen
laki on vahvasti nikkelinkai-vajaln
puolella — yliviisasta kiih­koilijaa,
professori Boudreauta vas­taan,
joka pitää sopivana heittää
ikuiseen kadotukseen kaikki, jotka
ovat syntyneet vähän eri^paikassa
ku^n hän itse, T '
J[esulitat olivat kuuluisia keskiai­kaisista
konnantöistä: ja rikoksista,
mitä muka' uskonnon hyväksi suori­tettiin
— mutta jesuiittain henki
näyttää elävän vieläkin!
;; Mielenkiintoisinta on myös to
että samalla : kun'professori Boud­reau
häpäisi ulkomaalaissyntyisiä ja
ulkomaalaisperuisia canadalaisia,
sinkoamalla; "ulkomaalalssyytöksen"
vastustaj iensa kasvoille, samassa t i ­laisuudessa
esitettiin toinenkin ker­rassaan
mahdoton ajatus. Paikalli-sen
päivälehden'kertoman mukaan
arvon professorin yksi opetuslapsi
oli "syyttänyt" .Niels Thibaultia
siitä, että' hän "puhuu sujuvasti
puolan kieltä".- Seuraten kurjaa
opettajansa]! esimerkkiä kaivososas-ton
nykyinen rahastonhoitaja, mr.
Poirier antoi täten ymmärtää, että
myös, mr;; Thibault lukeutuu ku*ottu-jen
"ulkomaalaisten" luokkasm,
joista puhutaan ihmismäisesti^vain;;
silloin, kun heidän ääniään kalas­tetaan
"puhdasrotuisille" suuruuk-sUle,
\
Mutta tästä voitaisiin vetää sellai-'
nenkin johtopäätös, että "puhdasro­tuiset
canadalaiset" — mitä tahan­sa
sillä tarkoitetaankin eivSt voi
oppia lainkaan Jirieraita kieliä? "Jos
"ulkomaalaiseksi" voidaan leimata
joku henkilö sillä perusteella, että
hän puhuu "sujuvasti" puolan.kiel­tä",
niin silloin ovat ilmeisesti i u -
rottuja ulkomaalaisia sikoja 'ja- 111
®S)1
m
imi
¥\
;'s*fl
m
• 'A
1
tät^ sanontaa on kuulema käytetty
—^ kaikki jotka osaavat sujuvasti
suomea, kUnaa, saksaa tai jotakin
muuta "vierasta" kieltä? TlmS
olettamus on sitäkin aiheellisempi
kun muistetaan se tosiasia, ettfi mr.
Thibaultin esi-isät ovat tulleet tSUe
mantiereelle kauan, kauan sitten. ^'
Tämä sellaisenaan antaa lis&ihet-ta
olettaa että yleensä:oikeamieliset'
canadalaiset työläiset tulevat ("kan-,
salaisuus-; rotu^,uskontOr:ja; poliitti­sista
eroavaisuuksistaan:: huolimatta
tuomitsemaan sekä professori Boud-reaun
"ulkomaala^svastaiset" hivyt-'' ||||
tömyydet, että hänen oppilaansa
"minä niyös*" matkimisen.' .
No. antaapa ajan kulut. E h k i tu­lee
vielä sekin päivä jolloin' roiita 'a-jaa
porsaat kotiini — Känsäkoura.^ //
• I
m
m
i
Wmi> l mm]
ii
'M
mm. m
i
'M
mm ©SIÄ:!' s*;te;'!i: ;?W;SSK;;: