Vapaus, June 6, 1967

              S i v u 2 Tiistai, kesäk. 6 p. — Tuesday, Jime 6, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 ^ 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishhig Co. Limited, 100-102 Ehn St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
V Maillngaddress: Box 69
Adt<;rtlslng rates upon application, translation free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIANILANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Cänadassa: 1 vlc: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Se tapahtui Trierissa
Viikonlopulla tuli Colun^ S. G., AP;n uutistieto,
jonka mukaan Yhdysvaltain armeiajn palveluksessa olevan
lääkärin täytyy toteuttaa komennusta, vaikka hänestä itu"-
tuu siltä, eittä se loukkaa etiikkaa (siveysoppia), selitti täällä
USA:n armeijan eräs tuoman;
Tämä sellaisenaan on tietenkin täydellisessä ristirilidassai
Nyrnbergin sotarikosoikeuden hyväksymän katsantokannan
kanssa,'että kuhaan sotarikoksiin osallistunut henkilö ei voi
vedota siihen, että hän on saanut ylemmiltään komennuksia
petomaisuuksien ja muiden sotarikosten suorittamiseksi.'
Kuten on eräässä toisessa yhteydessä meidänki!n. lehdes­sämme
kerrottu yhdysvaltalainen lääkintäkapteeni Howard
B. Levy oli sotaoikeudessa syytettynä tottelemattomuudesta
ja uskottomuudesta sen vuoksi kun hän oli kieltäytynyt me­nemästä
Yhdysvaltain erikoisjoukiko^osaston lääkintäkoulun
opettajaksi. Hän tunnusti kieltäytyneensä komennuksen täyt­tämisestä
selittäen, että mainittu erikoisjoukko-osasto on
Syyllistynyt sotarikcksiin, rääkkäyksiin ja muihin epäinhi­millisyyksiin
vietnamilaisia vastaan.
, Sotaoikeuden istunnossa esitettiin AHetnamissa olleiden
yhdysvaltalaisveteraanien toimesta todistajalausunto, että
yhdjj^svaltalaiset ovat siellä antaneet vankejaan Saigonin jun­tan
sotilaiden rääkättäväksi, l:ääntäen vain selkänsä "tupa­kan
sytyttämiseksi'' rääkkäyksen aikana. Kapteeni Levy kiel­täytyi
sellaiseen toimintaan liittymästä missään muodossa.
' Ko. sotaoikeuden tuomari, eversti Earl V. Brown julisti
nyt kuitenkin, että kenelläkään ei ole oikeutta moraalisyistä
kieltäytyä saamansa komennuksen täyttämisestä. Hän ei
yrittänytkään väittää ettei Vietnamissa ole Yhdysvaltain mie-hitysalueella
ihmisrääkkäystä edistetty, kuten oli aikaisem­min
todistajalausunnoissa selitetty, vaan sanoi, että "tri
Levyn tcimenpiteitä: ei voida oikeuttaa yksityisluontoisten
julmuustekojen pohjalla".
Tällainen puhe olisi 20 vuotta sitten ollut ihanaa musiik­kia
Saksan natsijohtajille, jotka eivät kerta kaikkiaan saa­neet
Nyrnbergissa puolustaa itseään sillä, että he olivat teh­neet
sotarikoksiaan ylemmiltä tulleiden komennusten perus­teella;
Se on musiil-ikia myös niille sadoille tuhansille Natsi-
Saksan sotarikollisille, jotka voivat vielä joutua vastaamaan
toisen maailmansodan aikana ihmisyyttä vastaan tekemistään^
sotarikoksista.
Nyrnbergin sotarikosoikeus julisti vanhentuneeksi ja aiv
kansa eläneeksi • sen käsityskannan, että "sotilaa^^ tehtäva­on
vain totella ja kuolla"'.
Mutta yhdysvaltalainen sotaoikeuden tuomari, eversti
Brown yrittää kääntää historian lehtiä taaksepäin päästäk­seen
siihen "ihanuuteen", että sotilashenkilöllä ei saa olla
lainkaan aivoja eikä arvostelukykyä silloin kun hän saa ko­mennuksia
joltakin ylemmältä viskaalilta.
Mutta mihin johtaa se, jos sotilashenkilöiden pitäisi olla
•aivottomia robotteja nykyisenä atomivoiman ja avaruustut­kimuksen
aikakautena?
Ottakaamme siihen vastaukseksi eräitte" sotilaiden ko­kemukset
Trierista, Länsi-Saksasta.
Näyttää siltä, että eräs amerikkalainen sotilas oli Trier­issa
rauhallisella kävelymatkalla. Äkkiä hän kuuli vääpelin
karjaisun tai hän näytti ainakin vääpelin tapaiselta mieheltä,
vafikka olikin siviileissä. Päästyään asianmukaiseen raivoon
vääpeli käski sotilaan riisuutua. Hyvin harjoitettuna sotilaa­na
mies teki työtä käskettyä.
"Maahan, ylös", kuului komennus 15 kertaa. Tämän ja
muiden rangaistusten päätyttyä vääpeh veti esiin partaveit­sen,
leikkasi pojalta hiustukon ja käski palaamaan kasar­milleen
sekä huolehtimaan, ettei hän enää koskaan käyttäy- •
dy sopimattomasti — ohita esimiestään kunniaa tekemättä.
Kaksi ranskalaista sotilasta joutui .samanlaisen voitelun
kohteekGi. He myös olivat kädet taskussa kävelyllä. Heidät
pysäytettiin ja heillekin a»nottiin "maahan, ylös" komennuk­sia,
minkä jälkeen heidät määrättiin antamaan korvatilliikan
toinen toiselleen, minkä he tekivät—-hyvin harjoitettuja so­tilaita
kun olivat.
Mutta lakaisin kasarmille tultuaan he tiedoi-ttivat tapah­tumasta
antaen ymmärtää, oUä mies joka heidät pidätti, oli
ehkä erikoispoliisi-upseeri.
Noin parin vuoden kuluttua sen jälkee" k.un tämä "eri­koisupseeri"
aloitti toimintansa — se tapahtui keväällä 1965
— cn vissien tietojen mukaan kymmenkunta liittolaisten so­tilasta
saanut tämäntapaisen voitelun. Lopulta miehitysvi­ranomaiset
päättivät ottaa .selvän, mistä on todella kysymys.
Ja he saivat asian .selvitetyksi kertoo New York Timesin
kirjeenvaihtaja N Ketishev. Mies, jolla oli vääpelin ääni,
ei ollut sen paremmin erikoispoliisi-upseeri kuiin miikään so-.
tilashenkilökään.-Kuulustelun yhteydessä hän sanoi vihaan
vansa miehitystilannetta ja tämä oli hänen keinonsa mieli­piteittensä
ilmaisemiseksi . . .
^ Tällaisiako robotti-.sotilaita, joilla ei saa olla aiivoja eikä
itsenäistä hairkintakykyä, "Vapaan maailman" johtavassa
maassa nykylilantec.ssa tarvitaan? Siihen ainakin viittaa
USA:n armeijan tuomarin, eversti Brownin yllämainittu lau­sunto,
mikä antaa varmasti tukea ja rohkaisuja kaikille niil­le
natsi-Saksan solarikcllisille, joita ei ole vielä saata teko^
sistaan vastaamaan.
Kuinka vastakkaista onkaan kehitys tässä suhteessa esi­merkiksi
isiemme maassa Suomessa, minkä puolustusvoimi-sakin
on tapahtumassa myönteistä uudistusta. Suomen ase­voimissa
pyritään — mahdollisesti jonkun mielestä liian hi­taasti,
muitta pyritään kuitenkin sekä käytännössä että plir
heissa — vapautumaan vanhasta jäykä.sitä preussilaisesta jär­jestelmästä
ja pääsemään nykyaifkaisempaan, kansanvaltaista
Kreikan kaappauksen syitä ja taustavoimia
Kreikan sotilaskaappauksesta on tiin toimeen "hämmästyttävän te-kulunut
vähän yli kuukausi ja pa­la
palalta alkaa . muodostua kuva
sen syistä ja taustavoimista. Kysy­myksessä
on maan äärltaantumuk-sen
alaston fasistisen vallan anasta­minen.
Oikeistovoimat ja hovi pel­käsivät
toukokuun 28. päivän vaa­leja,
joidön tulos .olisi antanut
enemmistön demokraattisen, suun
tauksen kannattajille. Siksi ne päät
tivät iskeä ensin. Merkitykseltään
vähäinen ei ole myöskään Naton
0SUU5, sillä Kreikka on tärkeä ren-
,gas sen keljussa. .
Kreikan kaappaus ei ole suin­kaan
mikään satunnainen ilmiö
maan poliittisessa elämässä. Ääri-taantumuksellinen
upseerislOr raha
ja teollisuuspiirit, hovi ja fasismil­le
myötämieliset oikeistoainekset
olivat valmistaneet sitä jo kauan,
Sotilasdiktatuurin muodostami­sesta
puhuttiin jo heti Karaman-lisin
hallituksen romahdettua ja
keskustapuolueen saavutettua suu­ren
voiton vaaleissa 1963. Papand-reoun
hallituksen toimenpiteet ei­vät
olleet fasistiaineksille eikä ho­ville
laisinkaan mieleen. Vuoden
1965 heinäkuussa kuningas- Kons­tantin
erotti Papandreoun Tämä
' palatsivaUankumous suoritettiin
ilman armeijan välitöntä asioihin
puuttumisia.
Viimeisin tapahtuma oli Kanel-lopouloksen
vähemmstöhalltuksen
muodostaminen huhtikuussa. Tässä
yhteydessä kuningas osoitti avoi­mesti
asettuneensa oikeistovoimien
johtoon. Vaalit oli määrä suorittaa
toukokuun 28. päivä; Vaalikampan­ja
kuitenkin osoitti, että demok­raattiset
voimat saavuttaisivat suu­ren
voiton.
OPERAATIO PROMETHEUS
Kreikan hovi ja äärilaantumus
päätti Iyö<lä korttinsa pöytään en­nen
vaaleja. Tehtävä uskottiin fa­sistiselle
upseerijuntalle^ jolla oli
käytettävissä osa armeijasta.
Kreikassa huhtikuun 21. päivänä
suoritetun sotilaskaappauksen pci.
lenlmenä oli Prometheus, joka pan
Rankka räjäyttää
ensi vuonna
Pariisi. — Ranska aloittaa piak­koin
uuden ydinkoesarjan eteläi­sellä
Tyynellämerellä. Kokeet liit­tyvät
laajaan ohjelmaan, joka hui­pentuu
ensi vuonna Ranskan en­simmäisen
vetypommin räjäytyk­seen.
: ••
Koeräjäytyksel suoritetaan kesä­kuun
1. Ja 15. päivän välisenä aika­na,
ja niihin kuuluu mm. Ranskan
ensimmäisen lämpöydinpommiii
laukaisujärjestelmän kokeilu, il­moittavat
viralliset ran.skalaisläh-teet.
Ranska varoitti . lentokoneita ja
laivoja pysyttelemään pois.sa Murn-roan
atollin koealueelta, joka sijait
see n. 1,200 km. Tahitista kaak­koon.
Varoitus vahvisti virallisia tie­toja,
että tämänkertaiset koeräjäy­tyksel
ovat teholtaan heikompia
kuin viime vuonna samalla alueel­la
tehdyt kokeet. Vaarallisen meri­alueen
ilmoitettiin olevan säteel­tään
160 kilometriä eli 32 km vä­hemmän
kuin viime vuonna.
Romanian ulko-mrnisteri
Japanissa
Tokio. «- Romanian ulkominis­teri
Corneliu Manescu saapui vii­me
viikolla Tokioon ja aloilli 8-
päiväisen virallisen Japanin-vierai­lunsa,
joka on uusin esimerkki Ja­panin
ja Ilä-Euroopan maiden toi­siaan
kohtaan tuntemasta yhä kas­vavasta
kiinnostuksesta.
Manescu on neljäs itäeurooppa­lainen
ministeri, joka vierailee Ja­panissa
neljän kuukauden aikana.
Häntä ennen maassa kävivät Puo­lan
ja Bulgarian ulkomaankauppa­ministerit
sekä Jugoslavian vara­ulkomaankauppaministeri.
Viime
torstaina hän aloitti neuvottelun­sa
japanilaisen virkavenjen.sä Ta-keo
Mikin kan.ssa.
Japani pyrkii parhaillaan lisää­mään
kauppaansa Ilä-Euroopan
maiden kanssa: ja sen vionti Ro­maniaan
nousi vuonna 1966 43.9
prosenttia edellisestä vuodesta.
Tuonti Romaniasta nousi vastaa­vasti
3,9 prosenttia,
komentoa paremimin heijasta­vaan
jäirjestelimään.
Tuin1;iien tavallisia amerikka­laisia
kansan miehiä ja naisia,
ja meiifetä tu^^tuu, että eversti
Brownin tapaiset taantumuk­sen
kovanaamat tulevail ja me­nevät,
mutta Yhdysvaltain kan
sa pysyy. Toisinsanoen, me us­komme
vakaasti, että amerik-kalalsista
ei gilttenkään voida
kasvattaa aivottomia ja ajatus-kyvyl,
tÖm,iiä robotiloja.
hokkaasti" -— amerikkalaisen lehti
miehen ' Cyrus Sulzber^erin sano­ja'
lainatakseni. Noin kolmen tun^:
nin sisällä kourallinen upseereita
kaappasi vallan ja vangitsi vastus­tajansa.
Kaappauksen tehokkuus todistaa,
että sitä oli suunniteltu pitkään ja
huolellisesti. Promelheus-suunni-telma
onkin itse asiassa NA­TOin
yleisesikunnan suunni­telma
sosialististen maiden kanssa
mahdollisesti .syttyvän sodan va­ralle.
Se laadittiin alustavasti jo
vuonna 1950 ja sen jälkeen sitä on
useaan kertaan tarkistettu. Sen
mukaan piti selkkauksen syntyessä
heti vangita kaTRki kommunistimie
liset johtajat, vallata hallinnolli­set
avainasemat sekä tietoliikenne-kohteet.
Tämä kaikki tapahtui
Kreikan sotilaskaappauksen yhtey­dessä.
Prometheus-suunnilelman pani
käyntiin yleisesikunnan päällikkö
Gregorios Spandidakis käskemällä
joukko-osastojen koinentajien ava­ta
kuoren, jossa luki "Erikoistapa­uksessa."
Varsinaisia kaappareita
olivat kuitenkin prikaatinkenraali
Stylianos Patakos, eversti Giorios
Papadopoulos sekä eversti Nikolas
Makarezos.
Kenraali Spandikakis tuli mu­kaan
vasta aivan viime hetkellä.
Sulzbergerin mukaan Spandidakis
sai tietää salaliittolaisten aikeista
vasta kun kaappaus oli itse asiassa
jo suoritettu. Häntä tarvittiin kyl­lin
suurena auktoriteettina estä­mään
sotilascsastojen väliset yh­teenotot.
KREIKKA JA USA
Kreikka on sidottu USA:han lu­kuisin
sopimuksin. . Vuonna 1953
tehtiin sopimus, joka oikeuttaa Yh­dysvallat
käyttämään Kreikan alu­etta,
Unuitilaa ja aluevesiä, maahan
on peru.stcttu useita USA:n lento­ja
laivastotukikohtia, .sekä Kreetan
i.aarolle öiijuskeskus. USA;n 6.
laivaston illuk.set ovat lähes vaki­tuisia
asukkaita Kreikan satami.ssa
ja aluevesillä.
-Mitä Kreikan armeijaan tulee,
niin se "on ollut 20. vuoden ajan
melkein amerikkalaisten asevoimi­en
o.sa-to. Trumanin opin julista­misen
jälkeen on kreikkalaisten Ja
amerikkalaisten upseerien välille
.syntynyt kiinteät yhteydet", - kir­joittaa
Now York' Post -lehdessä
Claylon Kritchey.
Toisin sanoen Kreikan armeija
on aina ollut täikeä kanava, jon­ka
kautta Amerikka on tunkeutu-tator-
lehden mukaan 45% varoista,
joita kreifcka on saanut valtameren
takaa vuosina 1947—-1963, on men­nyt
sotilaallisiin' tarkoituksiin. Vii*
me vuonna Kreikan armeija sai
Yhdysvalloista noin 80 miljoonaa
dollaria.
USA:n KAKSINAAMAISUUS
Yhdysvalloilla on kokemusta, mi­ten
menetellään sotilaskaappauk­sen
tapahtuessa jossakin latinalai­sen
Amerikan maassa. Nyt «li sen­tään^
kyseessä Nato-maa. Peliin kuu
lui, että USA:n taholta "tuomit­tiin"
sotilaskaappaus ja uhattiin
myös lopettaa maalle annettu Soti­lasapu.
Viimeksi mainitusta asiois­ta
on nyttemmen kyllä jo vaiettu
tyystin.
-Amerikkalainen"lehdistö tunnus­taa
suoraan tai peitetysti. Wash-ingtonin
osallistuneen kaappauk­seen.
Christian Science Monitor
esimerkiksi toteaa Kreikan kaap­paukseen
kätkeytyvän' Pentagonin
sotilasslrategisia laskelmia. Erityi­sen
merkVttäviä ovat Krpikan 1. ar­meija
ja Natolle alistettu lennos­to,
joka sijaitsee Larisassa. •
Muutamaa päivää ennen kaappa­usta
saapui. Ateenan satamakau­punkiin
. Pireukseen USA;n 6. lai­vaston
aluksia; Washingtonin "neu­voja"
tai-vitliin ehdottomasti, kos­ka
kaappauksessa pääosaa esittä­neet
kreikkalaiset joukko-osastot
on alistettu Natolle. Tästä johtu­nee,
että kaappauksen aikana oli
katkaistu kaikki yhteydet ulkoinaa-ilmaan,
jopa Englantiinkin, mutta
ei suinkaan Naton päämajaan eikä
Washingtoniin.
Ensimmäiset tiedot Kreikan so­tilaskaappauksesta
saaliin Ateenas­sa
olevien amerikkalaisten joukko­jen
radioaseman välittämistä tie­donannoista.
Ensimmäinen ulko­maalainen
diplomaatti, joka heti
samana päivänä otti yhteyttä val­taan'
. nousseeseen sotilasjunttaan
ja kävi sen edustajien kanssa pit­kän
keskustelun, oli USA:n suur­lähettiläs
Talbot. Kreikan uudet
johtajat taas puolestaan ensi töik
seen vakuuttivat uskollisuuttaan
Natolle.
CIA
Kun on kysymyksessä oikeistolai­nen
vallankeikaus jossakin maas­sa,
voi melkeinpä suoralla kädeltä
sanoa, että USA:n tiedustelupalve­lun
(CIA) sormet ovat mukana pe­lissä.
Kreika.^sa tämä on itsestään
selvää, sillä maa on tämän amerik­kalaisen
vakoilujärjestön tärkeim­piä
toimintakohteita. Kreikassa sa­notaan
olevan yli 1,200 ClA:n asia-käynnin
yhteydessä' tuli esimerkikr
si esille, että CIA:n toimesta oli
tarkkailtu jatkuvasti tunnetuimpi­en
kreikkalaisten poliitikkojen toi­mia
sekä järjestetty mm. puhelin­kuuntelu.
Kaäp^arijohtajal ovat muuten
entisiä vakoilu-tai vaslavakoilumie-hiä.
Eversti Papadopoulos oli ai­koinaan
Kreikan sotilastiedustelu-elimen
päällikkönä ja eversti Ma-karezos
oli myös vakoiluhommissa.
Salaliiton täi^eimpänä joustime-na
oli salainen kreikkalainen ark-kitaanlumuksellinen
IDEA-ryhmä
(Kreikkalaisten upseerien pyhä Iiii
to,) joka perustettiin jo Hitler-
Saksan miehlyksen aikana toimi­maan
vastarintaliikettä vastaan.
Aluksi sitä pitivät yllä.nalsit, sit­ten
englantilaiset ja nykyään se
muodostaa CIA:n tärkeän tukipyl­vään
Kreikassa.
KUNINGAS KONSTANTIN —
KORTTI CIA:n HIHASSA
Kreikassa ja sen rajojen ulko-t)
Uolella yritetään arvailla mikä oli
ja on 28-vuotiaan kuningas Kons­tantinin
osuus huhtikuun 21. päi­vän
sotilaskaappauksessa. Promet­heus-
suunnilelman eräs johtavista
toimeenpanijoista, eversti Nikolas
Makarjezos on väittänyt: "Toimim­me
oma-aloitteisesli ilman 'kunin­kaan
suostumusta ja hänen suojele-misekseen."
Kuniiyjas on kuitenkin
antanut julkisen kannatuksen dik-tatuurihallilukselle
olemalla mm.
mukana valanvannontatilaisuudes-sa
ja esiintymällä yhteisessä valo­kuvassa
sotilasjohtajien kan.ssa.
Tuntuu . kovin uskomattomalla,
ettei kuningas olisi liennyt sala-liittohankkeista,
sillä Kreikan hovi
Suuret fappiot 'J
USÄIta touM.
Safgon. — Yhdysvaltojen ilma­voimien
tappiot olivat toukokuussa:
suuremmat kdin sen mitkään ai­emmat
kuukausitappiot koko Viet­namin
sodan aikana, ilmoitti ame­rikkalaisten
joukkojen päämaja
Saigonissa.
Pohjois-Vietnamissa ammuttiin
alas toukokuussa 36 amerikkalaista
hävittäjäpommittajaa ja yksi heli­kopteri.
Samaan aikaan ilmataiste­luissa
ammuttiin alas 27 pohjois-vietnamilaisla
Mig-konetta ja aina­kin
kuusi tuhottiin lisäksi maassa.
Amerikkalaisten mieslappiot oli­vat
viime vijkolla mukaanluet­tuna
myös haavoittuneet ja kadon­neet
—•; 2,941 miestä. Surmansa
saaneiden luku oli viime viikolla
313 ja edellisellä viikolla 337. Haa­voittuneiden
määrä sen sijaan kas­voi
edelliseen viikkoon venattuna
2,282:sta 2,616:een. :
erityisesti leskikuningatar Frederi-ka,
on tunnettu laanlumuksellisuu-destaan.
Konstantin itse on viime­aikaisilla
toimenpiteillään. osoitta­nut
asettuneensa äärioikeistolais­ten
johtoon. Kairolainen AI-Mash
lehti toteaakin, että kuningas Kons­tantin
näyttelee hänelle anneltua
osaa. "Hänen osuutensa on jätetty
hämärään, koska kuningas CIA:n
mielestä on kortti, jonka varaan
voidaan laskea tulevaisuudessa.
Paavo Rovaniemi.
(Jatkuu)
MITEN ALASKA MYYTIIN
nut maahan. Englantilaisen Spec- miestä. Ns. Aspida-julun oikeuden-
AMERIKKALAISILLA OLI SUURIA
MIEHISTÖ- JA KALUSTOTAPPIOITA
Hanoi. — Etelä-Vietnamin vapa­utusrintaman
si.ssit surmasivat vii­me
vuoden lokakuun ja tämän vuo-,
den huhtikuun välisenä aikana
17.">.000 vastapuolen sotila.sla, joista
8,5.000 oli amerikkalaisia; ilmoite­taan
vapautusrintaman sotilaalli­sen
johdon • julkaisemassa tiedon­annossa.
Vastapuoli kärsi myös suuria ka-luslomcnetyksiä,
ilmoitti Etelä-
Vietnamin vapautusrintaman so­danjohto.
Vapautusrintama pudotti
tai vaurioitti 1,800 vastapuolen len­tokonetta,
tuhosi 4,000 panssarivau­nua,
panssaroitua autoa ja muuta
kulkuneuvoa, vaurioitti 100 venet­tä
ja ;J40 tykkiä ja räjäytti 270 sil­laa.
Kuluneen talvi-kevätkauden ai­kana
amerikkalaiset toimeenpani­vat
63 huomattavaa sotilasoperaa­tiota,
joihin osallistui divisiooneja
ja jopa armeijakuntia. Tästä huoli­matta
nämä operaatiot epäonnis­tuivat
vapautusrintaman vakinais­ien
joukkojen ja paikallisten jouk­kojen
.sekä sis.sien taktiikan ansios­ta.
Myös ns. kylien "lauhoituskam-panja"
epäonnistui.
Vapautusrintaman edustaja to­tesi
USA:n pyrkineen menneenä
kuivana kautena saamaan aikaan
tapahtumien käänteen etelässä.
Tästä huolimatta USA kärsi'suu­ria
menetyksiä kaikkilla rintamil­la.
Etelärinlaman isänmaallisten voi
mien kaikki voitot on saavutettu
oikean johdon ansiosta, sen avun
ja luen ansiosta, jota Etelä-Vietna­min
isänmaalliset voimat saavat
Pohjois-Vietnamilla ja sosialistisil­ta
mailta, sanoi vapautusrintaman
edustaja. ' .
Maaliskuussa oli kulunut sata
vuolta Alaskan liittämisestä Yhdy.s-valtoihin.
Miten Alaskasta tuli US-Venäläi-
set merekulkijat löysivät
Alaskan. Vuonna 1648 jakutialai-nen
kasakka Semjon Dezhnev pur­jehti
ystävineen pienillä aluksilla
ensimmäisenä salmelle, joka erot­taa
Aasian ja Amerikan mante­reen.
Vuonna 1701 Remezov mer­kitsi
Alaskan kartalle ja 1732 sitä
tutkivat Federov ja Gvozdev. V.
Beringin ja i . Tshirinovin tutki­musretkikunnat
(v; 1728, 1729, ja
1741) loivat runsaasti aineistoa
Alaskan rannikon luonnosta ja
väestöstä. Alaskan hyväksi teki
suurtyön kauppias G. Shelihov,
joka 1784 perusti ensimmäisen ve­näläisen
asutuksen Kaljakin saarel­le.
1800-luvun alussa venäläisten
asumusten keskus siirreltiin Novo-
Arkangeliin (Baranovin saarelle).
Kärkevä- kilpailu ja englantilais­ten
voimistunut tunkeutuminen
Alaskaan synnytti 1799 venäläis-anierikkalaisen
yhtymän, jolle kuu­luivat
kaikki kaivokset ja elinkei­noelämä
Beringin salmeen saakka.
Aikana, jolloin venäläisten asu­tuksia
Amerikassa valvoi Venäjän
tsaarin adustajana A Baranov (1790
—1818) Alaskaan rakennettiin kou­lu,
kirjasto, liilitehlaita ja kor­jauspajoja.
Alaskan ja Venäjän
välillä oli säännöllistä liikennettä.^
Tässä yhteydessä on huomautetta­va,
että Venäjän edistykselliset voi­mat
mm. dekabristia suunnittelivat
Alaskan kehitystä.
Krimin sodan aikana amerikka­lainen
hallitus ehdotti ostavansa
Alaskan. USA:n edustajat suoras-tiian
pyörivät venäläisen lähetli-lään
ympärillä VVashinglonssa ja
tarjosivat Alaj^kasta 5 miljoonaa
dollaria. Amerikan sisällissodan ai­kana
(1861—1865) amerikkalaiset
uudelleen tarjoutuivat ostamaan
Alaskan, ja neuvotteluissa USA:n
ulkoministeri Stewaid onnistuikin,
mihin suuresti vaikutti huonontu­neet
englantilais-venäläisel suh­teet.
Alaskasta kilpailivat keskenään
Yhdysvallat ja Englanti. Näistä
kahdesta, kilpailijasta tsaarin hal­litus
valitsi Yhdysvallat, laskelmoi­den,
että se vastapalveluksena tu­kee
Venäjää sen Krimin sodassa
kärsimään tappion jälkeen solim-tun
Pariisin sopimuksen purkami­sessa.
Maaliskuun 30. päivänä 1867
Steward ia . venäläinen lähettiläs
parooni Stekl allekirjoittivat \Vash-ingtonissa
sopimuksen Alaskan
myynnstä Yhdysvalloille.. Venäjän
tsaari Aleksanteri II vahvisti so­pimuksen
toukokuun 3. päivänä
1867.
Tsaarin, hallitus sai Alaskasta
mitättömän summan, 7.2 miljoor
naa dollaria (14,32 miljoonaa rup­laa
silloisen kurssin mukaan). Jo
tuolloin Alaskasta oli löydetty kul­taa
ja kivihiiltä. Alaskaa myymi­sen
jälkeen, sen keskialueilta löy­dettiin
suuria kultaesiintymiä, jois­ta
Jack London kirjoittaa mainios­ti
kultakuumeen aikaa kuvaavissa
romaaneissaan.
Yhdysvaltoihin kuulumisensa ai­kana
Alaska on tuottanut kultaa
400 miljoonan dollarin ai-vosta ja
lähes saman summan edestä kupa­ria
ja hopeaa.
Taloudellisessa suhteessa Alasika,
joka 1959 sai osavaltion oikeudet,
on kehittynyt heikosti. Vuonna
1964 Alaskan asukasluku oli 250,-
000, heistä huomattava osa sotavä­keä.
Perusväeslöä — intiaantja,
aluetleja ja eskimolta — oli vuo­den
1956 väestön laskennan mu­kaan
34,000. Nämä väestöryhmät
ovat saaneet käi^siä rotusortoa.
Toisen maailmansodan jälkeen
Yhdysvallat aloitti Alaskassa te­hokkaan
sotilaallisen rakennustoi­minnan.
'
— D. Malirikovitsh.
P Ä I V Ä N PAKINA
"SPARTALÄISUUDBSTÄKIN"
Ennen, oli vanhaan hyvään ai­kaan,
jolloin ei vielä ollut lelc-visioa,
eikä nykyisen atomikaudcn
erikoisohjelmia, meitä pojan nal-liaisia
jännäsi kovasti puheet nlee
nalaisten ja .spartalaisten kovasta
sotilaska.svatuksesta.
Alcenalaisuuden ja spartiilai-
^ suudcn peruskuvana oli yksinker­tainen
ja ankara elämäntapa jon­ka
yhtenä perusoppina kuitenkin
oli, että varkka esim. sotilas jota­kin
kolttosia tekisikin, hän ei saa
mi.ssään tapauksessa joulua siitä
kiinni.
Yletnsä konservatiivisen inaa-
Iniankatsonniksemme johdosta
olemme luullcol, että nämä ent-set
hyvät ajai ovat olleet ja men­neet
-:- että spartalasuulta elää
nykyään vain kauniissa saduissa,
eikä niitäkään kukaan enää lue,
uskomisesta puhumattakaan.
Multa väärässä olemc olleet-r-auttamatlomasti
väärässä tässäkin
asia.ssa.
Vai mitä arvellaan Ateenasta
'kesäkuun i päivänä saapuneesta
Reuterin uiitislic<losta, missä ker­rottiin
noin nimeensä:
"Ateena. — Kreikan solila.sjoh-lajal
ovat estäneet henkilöt an­saitsemasta
enempää mitä mak­setaan
pääministeriölle, jonka
vuositulo on $18,000.
Tämä. rakkaat niirisijakumppa-nit,
osoittaa, että vielä ePää spar-lalaisuus
Kreikun fasistisen soti­lasjuntan
ominaisuudessa. >
Sivumennen sanoen voidaan tie-lenkin
todeta, että Kreikassa-ei
ole muuta kuin kourallinen yli
$18,000 vuodessa kahmivia ("an­saitsemisesta"
on tässä yhteydes­sä
aiheetonta puhua) henkilöitä.
Muut kreikkalaiset ovat yleisesti
puhuen köyhiäkin köyhempiä.
Ilmeinen tarkoitus onkin "loh­duttaa"
köyhyydessä ja puuttees­sa
olevia kreikkalaisia talonpoi­kia,
työläisiä ja muita pikkuihmi-siä,
että nyt loppui isoisiltakin
rusinasopan ja vchnäsleivän päi­vät.
Samassa uutistiedossa jatko
taan kuitenkin asian käsittelyä
näin: •
"Mutta laivojen omistajainoni-miljonäärit
ja muut liikemiehet
eivät tule tämän määräyksen alai­siksi."
Nämä herrat suuruudet saavat
.siis kahmia 'iaillisestikin" niin
paljon kuin harnvilnsa saavat —
ja nykynen sotilasdiktatuuri on
tietenkin takeena siitä, että näitä
kahmljamahdolllsuuksta. on yltä­kyllin.
"Kovimmin tämä määräys iskee
johtavaan hallintokuntaaan kuu­luviin
joilla on usein monta eri
tointa, ja jotika voivat ansaita
kaksinkertaisesti mainitun mää­rän
. . . "
Tällaista on Kreikassa.
Mutta on meillä . kotonakin,
täällä rakkaassa Canadassakin
vissinlaista spartalaisuuden; ihaili­joita,
vaikka eivät Jumala parat­koon
haluakaan itse sellaisesta
yiksinkertalsesla ja kovasta elä­mästä
"nauttia".
Viikko sitten tiistaina kerrot­tiin
eräässä Ollavvan uutisessa
seuraavaa:
"Kansallisen pääomakomlsslonln
(National Capital Commission)
suunnittelija sanoi ellen, että hän
tykkää slummeista (kurjista köy-hällstökorttelelsta
— K), vaikka
el pidäkään niiden . . . jauha­vasta
turmeltuneisuudesta . . .
"Ne ovat l^imönvla ja funk-slonaalisia
(toiminnallisia", sanoi
komissionln ylei.slikkeenholaja
Robert M. Leary.
"Slummit ovat kaupungissa pon­nahduslautana
uusille tulokkaille,
joista monet tulevat sukulaissuh­teiden
perusteella, hän selittiv Ca­nadan
maantieteilijän yhdistyk­sen
edustajakokouksen komitea-keskustelussa.
"Ne (slummit) varaavat myös
ihmisiä suorittamaan tehtäviä joi­ta
PhD-tlttelelllä varustetut -kan­salaiset
pitävät ai-voaan alenta-vian.
* —-
"Mr. Leary esitti mielipiteensä
erään ottawalalsen sosiologin lau­sunnosta,
että slummien hävitys
voi vähentää pääsyä kaupunkielä-määu;
Hän sanoi suunnittelijain
usein ajattelevan että kaupungin
ongelmat voidaan ratkaista 'teke­mällä
ne kauniiksi.'"
Tolsin sanoen, rottien, hiirien
ja lorakkaln tyyssijoja, köyhälis-lökorttelelta,
mitkä antavat hyvät
kasvumahdollisuudet rikollisuu­dellekin,
ei saa missään tapauk­sessa
hävittää ja rakentaa uudel­leen,
sillä niitä tarvitaan, ei vain
rahan hankkimiseksi ahneille suu­rille
kiinteistöjen omistajille, vaan
myös siinä mielessä, että saadaan
slummien asukkailla teettää sel­laisia
töitä, mitkä eivät sovi jor
lakin tiilellä kantavan herran tai
narrin "elämäntapaan".
: Siis eläköön spartalaisuus, niin
kreikkalaiseen kuin canndalnlsoen-kiu
tyyliin! ~ Känsäkoura.
•• • ' •. ' ••••••• ••/••