Vapaus, December 16, 1969

              i i
. . - 3
i l
la
Iiii
i i
i i
P
P Is
Pf 11
t m
lii i
iiii
I 7 A n A I r o INDEPENDENT L A B O R O R G AN Y/^J-^/YUJ^ OF FINNISH CANADIANS
< L I B E R T Y ) Bstoblished Nov. 6.1917
Eälliim: W.7SMJXJIID Manager: E. SUKSI
^^^^ ^^^^^.^^^^^^^^ ^
Published trwloe -vsreekly: Tuesdays amd Thursdays by Vapaus .Publishing
Co. Unrfited, 100-102 Blm St. West, Sudbury, Onrtarlo, Canada.
Madlling address: Boac 69.
. Advertislng iraitea upoo
Seoond Ol&ss Madl reglstarartilon' Numtoer 1076
'(-iJ-Viimbcr of th( CANADIANIANGUAGEERRESS
TILAUSHINNAT!
J vk. $10.00, 6 kk. $5.25; : USA:ö: , 1 vfe. $1LQP. 6 kk. 45.75 •
3 kk. $3.00 Suomeenr—1 yk. $11.50, 6 kk-$6.25 i
Jouluna 1969
Kansanedustaja Hertta Kuiusinten:
EUROOPAN TURVALLISUUSONGELMAT
Helsinki. — Viilmp aikoirta on
virinnyt uusi ja varsin laaja kes­kustelu
Euroopan turvallisuudes­ta.
Eikä kysymys ole enää vain
keskustelusta, vaan . toiminnasta,
johon osallistuvat monien maiden
Iiallituksct, miitä moninaisimmat
järjestöt, ja erilaiset poliittiset
voimat. Tätä kaikkea on terveh­dittävä
tyytyväisinä.
Neljännesvuosisata ;on kulunut
' Euroopan kansojen katkerimnias-niansodasta,;
joka' päättyi sen sy-,
"tyttäjän^' Hitler-Saksan tappioon.
Viieläkään ci ole pystytty järjestä­mään
Euroopan tilannetta tavalla,
. jota kansat odottivat ja vaativat.
PiiifiuEi-öaim Skp:n .kC5'kuts(komi-ieaJU:.
kO'kO'Uiks3ssa ; miiTraskuuii 22
pnä kivnsOTediistaja Hertta Kiiusir
nen selosti Euroopan .tinrvallisuus-ky^
ymyteiä, mm. .seiiraavasli: :
Euirooipan . • tiirvallisuu'5ikys.yinyik-sst
voidaan r a t k a i s t a vain EiM-oopai;
vEiltioiden yh'eisin ponnistuksin.
Tnrvilaan nsuvoMoIiija, j o l k a palve­levat
. loipuliliiita päämäärää, . sopi-mivnta
EuroOiUan kolilfktiivisesla
t lUTa'JUS u us j äirj e jit elini ästä.
Varsovan liiton maiden uiko-:
ministerien muutama viikko sit­ten
Prahassa pitämän kokouksen
yhteinen esitys siitä, että Euroon
pan valtioiden. turvallisuuskon­ferenssi
pidettäisiin, ensi vuoden
ensimmäisellä puoliskolla on eh­dotus,
jota Suonien tulee tukea.
Tciniän ensimmäisen ncuvotleUiii
päiväJärjesti^ksKsä olisi telidyn eh­dotuksen
mmkaan vain 'kak^i kysy­mystä:
scpimir.-i 'Sii'.ä, että Euroopan
valtiot luopuvat voimnkLMnoilla • uh-
Lehtemme tämänpäiväinen numero v on järjestyksessä täi­nen
"joulunumero "j kolmas ja viimeinen eritkoisniimero tänä
vuonna ilmestyy torstaiina. Me rohkenemme toivoa, että nämä
juhlamumeroit voivat osaltaan vähän rilkastuttaa täkäläisteln
.kansalaistemme elämää edessäolevien juhlapäivien aikana.
Joulu on ennen muuta rauhaoi juhla jolloin kuuluu mil­joonista
suista '-Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" toi­votus.
Se on tunnus, jonka kuka tahansa ajatteleva ihminen
omaksfuu poliittisista vakaumuksistaan jms. hudimatta.
Aiikaisemmin on joulu ollut ns."pakanalliinen juhla. Multia
nykyään sitä vietetään Canadassa, Suomessa ja lukuisissa
maissa su'urena kristillisenä juhlana, Kristuiksen syntymän
fcumiiaksi. Riesana siinä on esimerkiksi Yhdysvaltain. kohdal­ta
hyökkäyssota pientä Vietnamin kansaa vastaan, mikä ei
sovi eikä voi sopia mitenkään yhteen joulimrauhansanfomain
kanssa. Valiltettava tosiasia .on myös se^: että myös meidän
maamme Canada on sökaantunut tähän liteiseen sotaan va­ltaamalla
Yhdysvalloille joukkomitassa aseita ja välineitä, joi­ta
käytetään sodassa Vietnamin kansaa vastaan.
/ On kysytty miksi useimmat hilijan vapautuneiden maiden
kan.sat suhtautuvat pidättyvästi ja suorastaan kielteisesti kir­kolliseen
elämään ja. toimintaan. Vasftaus siihen löytyy n y t
räikeilmmäHä tavailla Vietnamin tapahtumista ja histtorialli-seisti
puhuen siitä, että kirkkoa on opittu niissä maissa pitä­mään
vieraitten isäntien, siiirtomaavoutiien' avustajana ja tuki­jana.
Kun meille kerrotaan, kuten senaattori Edward Ken­nedy
äskettäin sanoi että "kristillisyydestään" kerskuvan Yh-dysvailtain
airmeijan sotaoperatioissa on Vietnamissa tapettu
300,000 ja haavoitettu 750,000 siviiliä, niin silloin ei tarvitse
lainkaan ihmetellä miksi eri ikirkkojen osakkeet ovat alhai^
sessa fciirssissa ja edelleen laskusuunnassa kehitysmaissa
yleensä.
Toisaalta on kuitenkin syytä sanoa, että jos Kristus, joka
krikkolhistorian mukaan oli sorrettujen ja alaspainettujen puo-lustajasekä
rauhan ystävä, eläisi nykyaikana, hän ottaisi sol-muruoskan
ja ajaisi, niin puplikaanit kuin kroiscksetkin pois
halMtustuoleillta ja muista ' avainasemista pyrkiessään siihen. ^
öttä vähempiosaisten ihmisten asema tulisi siedettävämmäksi [
kautta maailman, ja että rauha saataisiin palautetuksi Viet- c|i
namiiin ja vakiinnutetuksi kautta maailman. j
Vaikka sodan liekeissä surmataan vieläkin joka päivä sa- j
toj-a ihmisiä, vaikka^sodan uhkaavia pilviä leijaa lähi-idässä ja; •
muissalkin maailmanosissa, tänä jouluna on kuitenkin syytä ;
uskoa, että rauhanpuolustajain työ ja toilminta voi ennen pit-i
kään tuottaa kauniin ja arvokkaan sadon — rauhan vakiintu-l _ .„ , , • v , i -
^ ... . . .... .^ 1 • ./ (Ca=-.elJiol.ne vanhainkodissa) tr,\t-misen.
On syytä toivoa, etta maailman yle:sea mielipiteen ,o,.^tainn, joulukuun 18 päivä-painostuksesta
saadaan Yhdysvallat lopettamaan-sotansa Viet-j ^ j i 85 vuotta.'
namin kansaa vastaan. SALT-neuvottelut Helsingissä, .Bonnin i Väinö Hohter. Sudbury, Onl..
ja Moskovan- neuvottelut hyökkäämättömyyssopimuksesta,' täyttää lauantaina, joulukuun 20
koko •mantereenlaajuinen keskustelu Euroopan turvaIlisuu£'k)on-i päivänä 65 vuotia,
- •• : . . . . „ . , ., . . . . .• ^ \ Yhdvmme ..sukulai.slen. ja .tutta-ferenssm
pidosta la muut sellaiset seikat ovat toivoa .ia roh-! . , . •
, . 5 . 1 - • , ••n • X , / • '-.i- I vicn o,nr.cnloivotuk.snn..
kaisua antavia tänä jouluna nitlle,; jotka ovat tosissaan esitta- • •••• • • _ „ _ _ _ _ — - ——
essään "rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" toivotuksen. tjcdonantoasiain ministeri Eric
pitää HeJsiiigisisä,: miikäli se katso­taan.
ta.iikoitUikseiiimiiikaisekjsi.>Tämä
dhidiotuij^s&n teflceminen .oa sellaist?»
aktiivista i.:rauhampolitiilkikaQ, jota
puoluTOmme pitää hyödyllisenä ja
lai-peeUiaeaa.
Sucmsa ' 'hallititacsem jjayislipssa
'-..tc^ iryb, "plt? kanfei-enssi tu-
'\y. vr'::;:^v.::i'r hua^lciUisei^i. j että
V i i s p ' c n-kko&a pyrittäisiin luo-m-
an c.inislumjsen ed^liyiylp^.
Tämä linija on oikea. Se vaatii kui-temkin
edeJieemkin afetUvisuutta, toi­mintaa
ja liekoja niin oman maam­me
kuin muidenkin hadlitu-tein ta­holta.
Hyvälle asialle olisi vahingok­si,
jos valmisiteluit j a k^esku^teluit
hidastuvait. On olemassa vaara- että
syntynyt myönteinen ilmapiiri huo­nonisi
ja että ehtisi tapahtua jota­kin,
nii'kä vaikeu/taisi asian edistä­mistä.
Tilanne näyttää nyt oitollisel-ta
. O n toi vei ta, että joiaikin raikenita-vaa
ja pysyvää voitaisiin saada ai­kaan
esimoikiksi jo toukokuun 9.
päivään menniessä, jolloin Euroopan
ka/nisat 26. Ikierran viettätväit fasis-hijsta'
saavutettua voittoa.
On täysin perusteltua esittäS/
että Suomi nyt ottaa uusia aske­lelta,
h ^ ^ ^ edistäyfi^ j ^ f y k s e n
li^ventfiinistä ja vastaavat ' ^ u r oc
p^9sa vallitsevaa r^Uteetteja.
Ef;sJ8i|^^esti Ii6^8ee' f ^ ö in esille
kysyipys siitä/ että Sqomi iliifi>lt-tidsi
lialuavansa sobniä normaalit
diplomaattiset suhteet Saksan
demokraattisen ta^ayallait ja Sak­san
liittotasavallan kanssa; Tämä
olisi rakentava esimerkki; Se ei
voisi oUa "alkuunpannun kehityk­sen
häirintää", kuten Saluan liit­totasavallan
edilstaj a äskettäin
Paasiikivi-seurassa väitti, vaan se
olisi päinvastoin omiaan edistä­mään
myönteistä kehitystä..
(Lyhennelmä a l u s t u k s ^ ^ SK-P:
n keskuskomitean kokouksessa
22. 11. 69).
Moottorikelkkailusta
kujolemanitapaiis
Miiiden. — 16-vuotias halibur-tönilaistytlö
kuoli lauantaina ja
hänen kolme: kumppaniaan louk­kaantui
kun auto iski heidän kah­ta
moottfii-ikelkkaansa, mitkä sy-tyivut
palamaan.
Onnettomuudessa kuoli Sonyä
Christine Covvan, joka oli mat­kustajana
20-vuotiaan David Sis-
.snnin ajamassa moottorikelka!?sai
Kolme muuta tapaturmaan joutu­nutta
moottorikelkkailijaa joutui
sairaahuin. :
P o l i i s i en kertoman mukaan
kaam-scsla ja. niiden käytöstä kos- moottorikelkat seisoivat maantiel-kinäisis^-
ä .suhteissaan: Tällainen sor
pi.inis nicrkitiiisi sodiiita luopumis­ta,
Toi::ok.<i: sopimus valtioiden ta-s;
3n'oi.s'en siilUfiden laajenl.-imi-
:C--ta kaupan, talouden, tieteen ja
ttkiuiikan aloilla. Tällainen .soi)iinus
vahtaisi Euroopan kaikkien valtioi­den
. ja . kaiasojen etuja, sekä loLsi
uutta pcuijaa liyödylliyello di.s;krinii-naalio-:
la vapaalle yhtoislyölle.
SUO.HI JA T t K V A L L I S t U S -
KONFEKENSSI
SuoMien kciinnn;ni?tinen puolue
anUia suuren air\'on maamme halli­tuksen
tt'kcmälle ehdr/lukselle Eu-rccp&
n .turv.-iliisuuskonfereassin
koollL'Au's'.!miiCi"<la ja tarjonk-selle,
että tällainen konferenssi voitaisiin
lä. Autoa ajoi '10-vuotias W i l l i am
Prentice.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Peter Perttula, North Bay, Onl.,
Ajattelemisen aihetta
Kaikki merkit viittaavat siihen, että ihmiskunnan parhaim- ^icransia postimaksujen koro-mislton
taistelu rauhan säilyttämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tu- ^^i^scsta 'ja postipalvelun huo-lee'
entisestä voimistumaan. Jos näin tulee tapahtumaan, silloin nontämisosta Hän sanoi, että
voidaan myös odottaa edistystä taloudellisella ja sosiaalisella postimaksujen korotus ja pos-alalla
'köyhyyden, tietämättömyyden, tautien ja jälellejäänei- ^.^ ],uljetukscn lopettaminen
syyden poistamiseksi miljoonien ihmisten keskuudessa. lauantai.sin on aiheuttanut Le
Tässä toivorikkaassa mielessä vietämme nyt joulua. , Me ocvoir-lehdclle 2,000 tikajan
toivomme sydämemme pohjasta, että kaikilla täkäläisillä kan- menetyksen ja $140,000 lisäme-salaisillamme
olisi todellinen "rauhan ja hyväntahdon" joulu. ^^.^^
Huolehtikaamme myös osaltamme siitä, että mitkään inhimil- pienempien lehtien kohdalta
lisesti vältettävissä olevat onnettomuudet eivät meidän kohdal- ^ ^ ^ ^ (Kieransin) toimenpiteet
tamme loukkaa iloisia joulutunnelmaa sen paremmin muilta ^^^^^ vähcntänoqt loliticn rahal-canadalaisilta
kuin itseltämmekään. ^.^^^ it^scnäisyytlä. Suuntana on
Hyvaa ja virkistävää joulu, lukijat ja kaikki kansaIai.semmo! ^Uä sanomalehtiryhmät
(suuret monopoliyhtymät jo^ka
omiiitaval suuren..määrän sano-
.mälehtiä V)rostav.ait haltuun-
. .sa sanomalehtiä.
•Puhuen viime viikolla Canadan .sanomalehdistön suuren Mr. Ryan sanoi, että sanoma-monopolisoitumisen
mei^kitystä ja seurauksia tutkiivan scnaa- lehtien omistajat tukahdutta-tin
komitean istunnossa, hyvin tunnettu ranskalals-canadalai- vat parhaas.^akin tapauksessa
nen le^htimies, Le Devoir-lethden kustantaja, Claude Ryan ositti mielipiiteiden ilmaisuvapautta,
eräitä nykyhekten: kotoisia totuuksia, j'otka saavat lämmintä Hän .selitti ettei hän tarköil;a-vastakaikua'
sanavapautta vaalivien caniadalaistenl<ie.skuudessa jott a Jean-Paul Desmarias, jo-yletensä.
ka_omistaa joukon sanomaloh-*
Hänen' yhtenä merkittävimpänä esityksenään oli, että'hai- tiä .sekä tclevisitj- ja radioa.so-lituksen
tulisi tutkia finanssiavun antamista sanomalehdille ja mia Queljccissa, on huono eU.
lakivoimaisLa rajoituksia sanoimalehdistön monopolisoitumiselle, pahantapainen mies.
Rajotetun tilan vuoksi tyydymme nyt pääasiassa mr. Ryan in Mutta hän samioi.mr.Dcsma-ajatusten
esittelyyn. ' rias ci olo niin typerä, että hän
Mr. Ryan ei kannata sartomaleihdistönkansallistamista vaikkii antaisi jonkun sanomalehten.sä
hänen mielestään olisi tarpeellista, että halliltus pitää lehdi.stön kontrollin toimittajalle, jonka
'kansalliisen elämän tärkeänä osana. Hänen mielestään olisi har-katsantokatinat ovat perusolo-kittava
yleisen (valtion) tuen antamista lehtien teknillisen vai- m ukseltaan erilaiset kuin hä-mistamisen
yhteydessä ja niiden jaikiamisessa mm. postitukscs- nen. Hänen kohdallaan on luon
sa. Yihtenä perusteluna hän esitti, että Ruotissa avustetaan sa- nollista se, että hän hankkii tbi-nomalehdistöä.'
mittajik.soen midhiä, jotka hä-
•'(Tässä olisi tietenlkin tehtävä ero ns. "aatteellisen" ja pci- nen mielestään ovat ajatukscl-kästääri
''kalupallisen"lehdistän välillä, sillä kaupailmen^ siikuläissuhteessa häneen,
tö ei ediätä kansallisia kysymyksiä vaon^ oikeuttaa olemassa- Aj ah; mittaan tämä^ tasbittiaiv
ölohsä;"ifikkauksien hankkinru^^^ omistajilleen. ~ V.) /koHo ryhmän (saman omistajan
Mr. Ryan arvosteli liijttovaltion toimenpiteiAä jotkätilntuvat lehtien) aijattelukannaVi.
omistuksen yksiin käsiin keskittymistä monopolivastäisten la- : Komnhentoiimatta tässä yh-kien
Qvulja, ^^^^^^ ^^^^^^^^^^ ^^^^^^ ^^^^'^^ / . t
Mr. Ryan arvosteli liittovaltion toimenpitetä jotka tuntuvat; me suosittelemme, että näitä
paneyän televisioinnih ja radioinnin santomalchdistön yllipuov ajatuksi^i sietiia tutkia ja har-lelle
ja, pail^iottaa itsenäisesti (yksityisesti) omisti:jtut sanomaleh- kitn vakavasti vuodenvaihteen
det Jsuurtenyhtymieh (ryhmien) käsiin. Hän'airvo.stoli terävästi pyhien aikana.
2 kaapparia
ammmttiiii ilmassa
Ateena. --^ Ethjopialaisen. lonlo-y^
tiön tui-vallisuuspolilsit ampuivat
viikonlopulla kaksi nuorta henkilöä
Boeing VOT-inerkkisen matkustaja-kf;
nör:r clley^a lennolla Madridista
Kaomuan. Ammunnan sanottiin ai-;
kaneen vähän sen jäJkcen kun kone
oli noui-^-ut ilmaan.
Kahden auvmuluksi tuiiecn nuo­ren
iniihen sanottiin olleen lento­koneen
kaappausaikeissa, multa
heidii.T ht'rikilö!lisy>ttään ei ole an-p.
etl'u julkisuuteen. Lentoyhtiön i l -
nioite lilir palkanneein palveluk->eea>
sa hiljattain tui-vaslUsuuspoliiseja.
Sissit vapauttivat
2 amerilikalaista
.Saigon. — Kaksi ameiikkalaista
i n t i l a i ta sanoi täällä viikonlopulla,
cf.ä ho .eivät halua enää taistell.v
Etelä-Vietnamin Quang Duc maa-kuTma!??
a sen vuoksi, kxm he saivat
e-akiccn hyvän kch-lelun ollcs.saah
Etelä-Victnamin Kan?aMisen va-pautu.
sriiilamain jouikkojen vankina.
Erikoisupseeri, 21-vuotiass Mic-liaol
T. Pe.erson, Redmond, Wash.
ja 21-\niotias kei-s'antti Vernon C
Sheparcl, Arkon, Ohio, olivat va­pautusrintaman
vankeina 38 päivää
sen jälkeen kun heidän helikopte-rin-
si'/ ammuttiin . alas Quanji Duc
majrkunnassa marraskuun 2 pnä.
Va.::ikeina oUeed kävelivät ulos
viidakosta kolme päivää aikaisem­min
erääseen Saigonin joukkojen
K-omljiniiuskeskuill.eon/ Molemmat
sr.noivat saaneen osakseen hyvän
kO'htelim ollessaan vapautusrinta-m
a n vankeina.
"He olivat oikein mulkavia meitä
kohtaan," sanoi Peterson. ':Emmc
1 saaneet osaksemme minkäänJaista
väärinkäsittelyä tai siihen viittaa­v
a a . " •
Jättisuuren varairiikon
tehneen yhtiön
presidentti "hoiijari"
(Jatkoa s i v u l t a 1)
loimiseksi sisältyen niihin kon­t
r o l l i - j a tarkastusvaltuuksilla v a ­rustetun
päätarkastajan nimitys.
Hughesin kuninkaallisen komis-sionin
raportissa paljastetaan,
että Morgan oli anonut j a saanut
viisumit mennäkseen Lebanoniin.
Yhdistyneeseen arabitasavaltaan,
Jordaniaan j a Thaimaahan joista
vain yk.si on sellainen maa, j o n ka
kanssa Canadalla on sopimus r i ­koksista
syytettyjen palauttami­sesta
kotimaahan. Kuvaten tämän
"epätavalliseksi" seikaksi, rapor-
*i.ssa sanotaan, ettil hänen poissa­olonsa
maasta ei o l i s i ollut sopu-soinnus.
sa antamansa lupauksen
kanssa, että hän avustaa huolta­j
i a asiain järjestelyssä.
. V i e r a i l l en varta vasten Oueen's
Parkissa (missä Ont. maakunta­hallitus
on) tuomnri Hughes .sa-;
noi lehtimiehille, että Morgan on
voinut siioittaa pääomia .sellai-
.secn paikkaan, missii ei niihin
oäästä käsiksi, ehkä Sveitsin: jo­honkin
pankkiin. . 1 ,.
Tii.s.sU suiires.^^a :asiftkirja.ssa,
joka hci.iastaa 3-vuotista tutki­mustyötä
monimutkaisi.sta finansi
s i i r r o i s t a . . arvostetaan .sangen
terävästi yksityisiä joiden syntejä
j a tekemättä jättämät tömiä seik­koja
esitellään yksityiskohtaisesti
Y k s i nJiistä yksilöistä on A V i l -
f r id P. Gregory, jonka British
Mortgage and Trust Co. menetti
paljon Atlantic-yhtiön varaiukon
yhteydessä. Raportissa .syytetään
mr Gregorya niistä menetyksestä
mitä yhtiön o.sakkeenomistajat
kärsivät. • -
Heneeko Canadassa pidettäväksi
aiotut pkiebn HM^kisat plöri#sil
Varoitti USA:ta
sisäisestä tuhosta
YJatkoa s i v u l t a 1)
tapauksemme ei tule olemaan eri­laisempi."
AVa.shington. -— U S A : n valtio-noliisi.
F B I , i l m o i t t i v i i k o n l o p u l la
että rikollisuus lisääntyi Yhdys­valloissa
11 prosentilla kuluvan
vuoden ensimmäisen yhdeksän
kuukauden aikana, verrattaessa
vuoden 1968 vastaavaan aikaan.
• Raportissa sanotaan, että väki-'
valtarikoksct lisääntyivät 12
prosenttia, aseelliset ryöstöt 18
pros., kaduilla tapahtuneet ryös­töt
18 pros., kauppo.ien ryöstöt 20
pros., ja kodeissa tapahtuneet
ryöstöt 22 pros. Aino'>st!ian nank-kiryöstöjen
i l m o i t e t t i in laskeneen
14 prosentilla. '.
C a n a o n jääkiekkoilun
kehto. •
Canadan pitäisi saada ensim­mäisen
kerran järjestettäväk­seen
jääkiekon MM-kilpailut.
Mutta milloinkaan ennen ei
ole ollut niin paljon kiistaa ja
erimielisyyttä näiden kisojen
järjestämisestä kuin nyt.
K i l p a i l u j en aikataulu oli suun
niteltu niin tiukaksi, ettei se
jätä pelaajille juuri lainkaan
lepoaikaa ja hetken aikaa i^yt-t
i siltä, että v i s s i t eurooppalais-raaat,
Neuvostoliitto mukaan-lM
«tt\iiia, ji^vSt täraän seikan
vuoksi pois MM-kisoista.
Nyt l i n g o i l t a a n , että Canada
voi menettää koko kisojen pi-tämisoikeuden
ammattilaisky-symyksen
vuoksi, eli siksi k un
Canadan joukkueeseen halu­taan
vetää ammattilaispelureita
Kansainvälisen jääkieKkoliiton
päämies J ; F . (Bunny) Ahearne
on erään ruotsalaislehden kerto­man
mukaan tiedoittanut, että ca-nadalaisten
täytyy suostua siihen
että sen joukkueeseen tulee vain
amatöörejä.
L i i t o n viimekesäisessä kongres­sissa
tehtiin tosin yhden äänen
enemmistöllä päätös (ratkaisevan
äänen antoi itse Ahearne) jonka
mukaan vuoden 1970 MM-kisoissa
saisi canadalaisjoukkueessa olla
korkeintaan 9 ammattilaista,edel­lyttäen
kuitenkin, että nämä am­mattilaiset
eivät ole pelanneet
missään N H L : n klubissa.
Canadan maajoukkueen johta­jat
löysivät kuitenkin tästä pää­töksestä
takaportin minkä perus­teella
oli aikomus kansoittaa koko
canadalaisjoukkue ammattilaisil­l
a siten, että 11 muuta ammatti­l
a i s ta vedetään joukkueeseen
"amatööriasemansa ' uusineina"
pelureina, miehiä, jotka helmi­kuun
lOreen päivään mennessä
tiedoittavat ei-ammattilaisuudes-
.•taan.'
Kansainväli-sen liiton presi-denttj
Ahearne torjui jyrkästi
tämän " t u l k i n n a n " j a s e l i t t i , että
hänen j a canadalaisedustajain
välillä on" "herrasmiessopinaus"
siitä, ettei tätä "porsaanreikää"
käytetä, vaan että canadalaiset
voivat käyttää korkeintaan y h ­deksää
ammattilaista, yhdentois­ta
muun ollessa amatöörejä.
N y t on k u i t e n k i n Kansainväli­sen
olympiakomitean puheenjoh-ta.
ja A v e r y Brundage sekaantu­nut
asiaan tiedoittamalla. että t u ­levissa
olympialaisissa evätään
kilpailuoikeus k a i k i l t a jääkiekon
pelaajilta jotka ovat pelanneet
ammattilaisia vastaan.
Käytännössä tämä tarkoittaisi
sitä, että Suomen, Neuvostoliiton.
Ruotsin, Tshekkoslovakian j a Itä-
Saksan jääkiekkoilijat j u l i s t e t t a i ­s
i in kilpailukyvyttömiksi, jos he
pelaisivat canadalaisjoukkuetta
vastaan, missä on ammattipelu-r
e i ta mukana.
Tämän seikan vuoksi on kan­sainvälisen
jääkiekkoliiton presi­dentti;
Ahearne nyt ilmoittanut,
että Canadan on; pelattava ilman
ammattilaisten apua, jos mieli­tään,
että jääkiekkoilun M M - k i l ­pailut
voidaan maaliskuussa pitää
Montrealissa j a Winnipegissa.
A s i a n ratkaisemiseksi, selitti
mr Ahearne, pidetään Genevessä
tammikuun 3—4 pnä kokous, mi­hin
; t\ilee myös Neuvostoliiton,
Tsjhekkoslovakian, Ruotsin, Suo-inen,'
Itävallan sekä Itä- j a Länsi-
Saksan edustajat.
. !'Muttaminä:tiedäni,jettä kaik­ki
nämä mainitut maat haluavat
säilyttää olympialaisaseniänsa",
sanoi mr Ahearne. ^'SiksT v o in nyt~
jo sanoa, että-Canadan täytyy
luopua ammattilaisistaan jos se
ei mieli menettää MlÄ-kilpailujen
pito-oikeutta."
Ruotsi on mainittu vaihtoehtoi­sena
maana siinä tapauksessa j os
jääkiekkoilun MM-kisat joudu­taan
siirtämään pois Canadasta.
Liston pystysiä JfT^
yhdeksän erää
Las VegaSi — E n t i n e n n y r k k e i ­l
y n raskaan sarjan m a a i l m a n ­mestari
Sonny Liston kärsi t y r -.
mäyshäviön Leotis Martinille y h ­deksännessä
erässä L a s Vegasis­sa
äskettäin. Ratkaisu tapahtui
nopean oikea-vasen-oikea sarjan
jälkeen.
Tyrmäys, J9ka oli eräs M a r t i ­n
i n parhaista suorituksista hänen
uransa aikana, tuli erän viimei­sellä
minuutilla. Se tiesi todennä­köisesti
samalla Listonin nyrk­keilyuran
päättymistä; K u n L i s t o -
n i l t a k y s y t t i in ottelun jälkeen, a i ­kooko
hän vielä jatkaa, hän vas­tasi
väsyneenä j a silmät sumui­sina,
ettei hetki o l l u t oikea asian
ratkaisemiseksi.
L i s t o n on otellut 15 Jjfertaä pa­lattuaan
kehään vuorina 1966.
Tämä tappio oli hänen ensim­mäisensä.
Uransa aikana., ön 37-
vuotias vanha kehäkettu hävinnyt
v a i n neljä ottelua. .» . v ^ ' " " " "
Weifeiid öStiti
K i c h , — Länsi-
Wciland voitti va"
ammattinyrkkeilyn r
i an euroopanmestaj
tyrmäämällä ranska'
nard Thebaultiij Ki<
mäys .tapahtui ensinyjxlisen, erän
kolmannella minuutill^j
lan Peter
olleen
.n sar-l
u s t i t t e l in
Ber-
; Tyr-^
ci'.
SuomalaisiUe
5 PM-titteliä
Frederickshaven. -jl.i^uomi hal^
l i t s i nuorten pohjoismaisia paini-mestaruuskilpailujä
v i ^ ä l l ä voi­ton
viidessä sarjassa. |luotsi o li
voittoisa kolmessa paiöoluokassa
j a Tanska kahdessa. N ^ r j a jätet­t
i i n kokonaan mestartiuksitta.
Suomalaismestarit ^ ^ i v a t , Ilpo
Seppälä, Pentti UkkQ|a. Jorma
Kujanne, Jorma Saariapn j a R a i ­mo
Karlsson. Suomi sai lisäksi
yhden hopean j a kaksi pronssia.
K i l p a i l u j e n ; paras paini j a o l i
Suomen Jorma Kujanne, j o k a vei
mestaruuden 60 k i l oh sarjassa.
Kisojen ylivoimaisin mestari o l i
Suomen 125-kiloinen Raimo K a r ls
son, joka tarvitsi; vain yhteensä
kolme minuuttia selät^äkseen
kaikki kolme vastustajaansa.
MARKÄA.
Mies j a vaimo kuiiköikivat "toi-vomuisten
kaivon" poä^le. Y M -
äikikiä vaiimo kurkoitti ifjöreunxrstan,
menetiti tasapaiironsa M^häväi sy-vyjteen.
Miesh nositi J t ^ e e n S a tai­vasta
kohti ja sanoi, "Kiitos, en oli­si
ikinä uskonut että se tepsii". .
PÄIVÄN PAKINA
JOULUHÖPINÄÄ
Joulusta pitäisi jutella, selittä­vät
toimitu-stoverit.
Mutta värkissä ei tahdo olla
varaa. Tuntuu-fiiltä kuin joulu?
i l o k in olisi tullut " l i i a n k a l l i i k s i ".
E i voida paljon muuta k u i n se-kaääniscsti
laulaa:
".Joulu on taatr
jouJu on taat. '
taakeli kun on hautkaa".
Suomalaiseen joulu viettoon
l i i t t y y jakamattomana osana
lahjojen antaminen. Tosiasiassa,
uscnmmat tenavat ovat sitä
mieltä, että lahjojen saanti -
varsinkin "kovien pakettien" ei­kä
vaatetavarain — on tärkeintä
koko jouhin vietossa. J o s c i tule
" p u k k i a " eikä lahjoja, niinmitä
sillä j o u l u l l a sitten tehdään lain­kaan
arvelevat yhtä hyvin mei­dän
lapsemme kuin naapurien
k a k a r a t k i n .
O l t i i n p a tästä tavasta mitä
mieltä tahansa, pidettäköön, sitä
Boveliaana tai sopimattomana.
; tätä lahjojen aiitdmisen tapaa
noudatetaan ja pienituloisten
perheissä tämä antamisen ilo
sa, että tätä lahjojen antamista-paa
jatketaan j a tehostetaankin.
Tapa ei kuitenkaan ole liikemaa­ilman
keksimä, vaikka se o n k in
tehnyt joulupukista i'Uodenvaih-tcen
vetävimmän mainosmanne-k
i i r i i n . Tosiasiassa meille kerro­taan,
että monet pikkuliikkeet
~ joiden olemassaoloa;'^vhkaa
suuret monopolien kaupat j a lai-^
tokset eivätkä suinkaan työläi­s
e t '— hankkivat j u u r i joulukau­poista
voittomarginaalin.sa. mil­lä
voivat elämäänsä j a l i i k e t o i ­mintaansa,
jatkaa. ,
Täällä Canadassa, kuten Suo-me.
ssakin, o n tapana sanoa, että
mitä "kiltimpiä ollaan, sitä pa­rempia
lahjoja tuo p u k k i . " Var­s
i n k in pahankuriset lapset ja
(aikuiset) saavat tämän selos­tuksen
mukaan jäädä näppejään
nyolemäan s i l l o i n kun vanha j a
viisas pukki katsoo kenelle hän
lahjansa antaa.:.
Yleisesti puhuen tämä voi tar­koittaa,
että vietnamilaisia tap­pavat
j a heidän kyliään poltta­vat
amerikkalaiset ovat paljon
tahtoo t u l i a jouluna niin k a l l i i k - "kiltimpiä" kuiri vietnamilaiset,
si„että laskuja pitää maksaa vie- jotka eivät ole mitään pahaa teh- .
lä uuden vuoden aikana. ncet Yhdysvalloissa — sillä i l -
Uikemaailma tekee parhaan- man miiutji on selvää, että kuta­k
i n yksilöä, a i k u i s t a j a l a s t a k o h
t i saavat amerikkalaiset kym­menkertaisesti
enemmän niitä
" p u k i n " lahjoja kuin vietnami­laiset.;
~ •
Keskinkertainen canadalainen
palkkatyöläinen, jonka tuloista
menee kuukausittain enemmän
k u i n viikon palkka yksinomaan
asunnon vuokran maksamiseen
t a i omakotitalon ylläpitämiseen,
on mieli^ssään -joa emännältä on
•lasten joiölulahjöjen sekä joulu­ruokien
j a -juomien ostamisen
jälkeen jäänyt n i i n paljon "spent
tatisrahaa" että hän saa p u k i l ta
joko aamutossut tai flanellisen
yöpaidan.
M u t t a j o l l e k in suuren sotatar-veteollisuuden
presidentille ja
hänen kaltaiselleen " p u k k i " an­t
a a tuhansienkin' dollarien a r ­v
o i s i a joululahjoja.
Tämä sellaisenaan v i i t t a a tie­tenkin
siihen, että suurpohatat
yleensä ovat kymmeniä j a satoja
kertoja "kiltimpiä" kuin t a v a l l i ­set
"rasvanahkaiset" työläiset,
farmairit j a nmut pikkueläjät.
Tämä seikka voidaan tiukan
tullen " t o d i s t a a k i n " : Mitä pal­veluksia
ovat työläiset tehneet
Vietnamin sodan tehostamiseksi,
lakko.jen pitkittämiseksi, palkka-taksojen
alhaalla pitämiseksi,
eläkkeiden korotusten estämi­seksi
Sekä inflaation jatkamisek­si
j a kommunismi vastaisen hys­t
e r i an levittämiseksi ? E i keiras-saan
mitään.
K a i k k i e n ylläesitettyjen j " m i t^
tojen" perusteella oyÄt suurpo­hatat
paljon kiltimpiä kuiri työ­läiset
j a ovat siis oikeutettuja
saamaan parempia lahjapajkette-j
a pukilta. Ihmetellä oikeslstaan
pitäisi, mistä hyvästä niitä l a h -
i^-io tulee lainkaan meille l a v a l ­l
i s i l l e kuolevaisille. (
Jouluhöpinöiden yhteydessä on
tat)ana kiinnittää hu<MiotafmyÖ3
j o i h i n k in inuihin kuin puk|{i- j a
lahjakysymyksiin. (
Napoleon ei a i v an turhaan s a - ;
nonutettä "armeija marssii vat­sallaan".
Tosiasia on, että ei
v a in armeiia, vaan koko pansa
j a loppukädessä koko m^feiilma
marssii vatsallaan. I'
Nykyään näyttää siltä,5 että
mikä yhteiskuntajärjestelmä j a
minkälaiset olot^ voi nosta^ kor­keammalle
kansan elintason, se
v o i t t a a puolelleen kanspjen luot­tamuksen
j a kannatuksen.!
Välttäen kuitenkin ajautu­masta
politiikan kiviselle Itielle,'
n i in mielenkiintoista se k u i h täs­sä
yhteydessä o l i s i k i n , t y y lyttä-köön
toteamaan vain se, että np,
j o t k a pitävät "kukpistDJksen"
pei*ustana tvkkien pstpa j a h y -
yäksikä.vttöä, ovat pitkän; pääl­le
sittenkin heikommilla oksilla.
Hauskaa joulua .ia klvojpi jou­lulahjoja;
toivottaen,
I u_ Känsäkoura.