Vapaus, August 9, 1924

              Sivu 2
T atianiaiiia. clokuun 9 p. — Sat, Aug. 9th
XAFAKS «en ponariUisten ioulujen riimalle. Eikä niissä Soin­ikaan
kasvateltaisi luokkalaisteJijoita. Päinvastoin: lap- SS^aSSÄl^^oS^MSSÄ^ n^uuttuisivat estetisoiviksi utopisteiksi, idealisteiksi
• ^ O m ^ S l ^VO VAAfiA i ,j ^.ijhemmin olisi halua ottaa osaa sen parenv ^istST Tomuttaapoliunen ^^.^ ^„ taloudelliseenkaan taisteluun. Hei-dat
vieroitettaisiin vain toisten työläislasten joukosta
pois, ja loppujen lopuksi sulautuisivat he l^eskiluok.
V A P A U S
(Liberty) . « j t , „K
The only orit*n of Fiaoisb VVorkers m Canada. Pob.
|wJd in ä d b w y . Ont.. every Tae,day. Taursday «na
Bftturday.
Ad?erlisin« raies 40c per coL inch- Minimum char«e {
ioraingie «ns^ruon ^oc.^ Discouh^^^^^^^^ .iUg. ,iihen ei suinkaan ole pyrUtaya
jttent Ice
the Kinoisb
kaan aivan kuin nykyisin niin suuressa maarm tyoIajs-perheiden
oppikouluihin viedvt lapsetkin sinne siirtyvät.
Se ei olisi kasvatusta luokkataisteluun. Se oli vie-
Eivät oslcoaeet Venäjän tsaarin
pyöveliherrat koittavan päivän, jol­loin
heidän kiduttamansa työläiset
nousisivat tuomarin istuimelle heille
lakia lukemaan. Eivät uskoneet.
Muta se päivä koitti.
Ja nyt näytellään Xeu%'osto-Venä-jällä
näytelmiä, joissa tsaarihalli-
'im.
Canadaan yksi ^.....^ — . , r- i • ii
1.60 ja ykii kk. 75c . u «noH vk se on mielestäni oikea kanta. Se on -prolelaarJS-vaHan- «„„"XtrilJlfr"°- ' ku.».k«inne„, k.n eddiinen .aa. on pifckuponarilH.
'TilaakiSia. jona ei seuraa raha ei tuUaJabettamaan. ^^f^^^j^j^j^^^^^^
caitEi asiamiesten joilla onjjkmikäet.
llmotushintt kerrat joUistuista ilmotuksista 40c
oalsuiuuraalia. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
Töiden teksUä ei joka kerU muuteta, annetaan tuntuva
ilennus. ltuoJoilmotuk5et »2.00 kerta ja 50c hsaä jokau
telU muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
•1.00 kolme kertaa. AvioeroUraotukset $2.00 kerta,
«8.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukaet »1.00 kerta. Ha-
»taantieto- ja osoteUmotukset 60c kerta. $1.00 kolme
Jtertaa. TilaDäisilmotuk«ista pitää raha seurata mukana.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
%M second class matter. ,
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
klrjce.«enne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oor.allisella nimellä. ...' . . .
.J V. K A ASTO. Liikkeenhoitaja.
i
(Mv; a
MM '
Kapitalistinen valtio
Kapitalistinen yhteiskunta perustuu työväenluokan
riistoon. Kourallinen omistaa kaiken; enemmistö työ-
Iäisiä ei omista mitään. Kapitalistit käskevät. Työ­läiset
ottelevat. Kapitalistit riistävät. Työläisiä riiste­tään.
Kapitalistisen yhteiskunnan koko ydin esiintyy­kin
tässä säälimättömässä, yhä lisääntyvässä riistämi-eessä.
Kapitalistinen tuotanto on toimiva pumppu lisä­arvon
pumppuamista varten.
Kuinka tämä pumppu saattaa säilyä toistaiseksi?
Mitenkä saattavat työläiset sietää tällaista asiantilaa?
Tähän kysymykseen on vaikea äkkiä vastata. Mutta
yleensä siihen on syynä kaksi seikkaa: ensinnäkin kapi-taiistiiuokan
järjestyneisyys ja voima; toiseksi se, että
poi^raristo useinkin hallitsee työväenluokan aivoja.
Tehokkaimpana aseen^ tässä asiassa on porvaristol­la
sen valtiojärjestö. Kaikissa kapitalistisissa maissa
ei valtio ole muuta kun isäntäin liitto. Tarkastetaan
mitä maata tansa: Englantia tai Yhdysvaltoja, Ranskaa
tai Japania. Ministereinä, korkeimpiiia virkamiehinä,
kansanedustajina ovat samat kapitalistit, tilanherrat,
tehtailijat, pankkiirit tai ^tlen hieidän uskolliset, hyvin
palkatutpalvelijansa, jotka eivät palvele heitä pakosta
> vaan omantuntonsa mukaan: asianajajat, pankkien joh­tajat,
kenraalit, arkkipiispat ja piispat.
Näitten porvaristoon kuuluvien ihmisten liittoa; "jo­ka
käsittää koko maan kokonaisuudessaan, nimitetään
valtioksi. Tällä porvariston järjestöltä pn päämäärä-
' naän kaksi seiklcaa: — Tukahuttaa työläisten epäjärjes­tykset
JQ kapinat, turvata rauhallinen lisäarvon puserta-bminen
työväenluokasta, ediätaä kapitalistisen tuotannon
I .^.ujistamista; toisena tehtävänään . . taistelu muita sa-
1 Saniaisia järjestöjä (s.o. toisia porvarillisia valtioita)
^ vastaan puserrettavan lisäarvon jaosta. No niin, kapi­talistinen
valtio on riistoa turvaava isäntäin liitto. Pää­oman
edut ja ainoastaan pääoman edät ohjaavat tätä
rosvoliiUoa toiminnassa.—- N. Bucharin.
tel
'^"'^Lasten opetus
Olen joutunut pari kertaa keskuslelen^aan parin työ-läislasten
kasvattajan kanssa isiitä, mihin suuntaan olisi
meillä järjestönuorten liike samoin kuin työläisten kas­vatus
yleensäkin ohjattava. Keskustelu on saanut al­kunsa
niistä virtauksista, tai paremmin dikä sanoa, sii­tä
herätyksestä, joka nuorisoliiton taholta työläisten jär­jestö-
ja kasvatustyöhön on kohdistettu. Keskustelu on
-N.Ällut enemmän periaatteellista laatua. Oli puhe lasten
\Iehdistä, varsinkin joululehdistä.
^' Toinen näistä henkilöistä paheksui sitä, että tyÖläis-jsille
tyrkytetään «liian paljon politiikkaa.» Kaikki
Uh
te
'm
m
fI 1!
5.5/>'"3
«kaunis» ei pääse oikeuksiinsa. Ja kuitenkin pitäisi
lasten siitäkin saada osansa, varsinkin työläislasten, jot­ka
muutenkin joutuvat jokapäiväisessä elämässään nä^
kemään niin paljon puutetta ja kurjuutta. Hänen kan­tansa
oli se, että porvarillisessa valtiossa proletaarisen
kasvatuksen olisi tyydyttävä helpottamaan lasten järjes­töissä
lasten lehden, reikien y.m.s. avulla työläislapsen
jokapäiväisen elämän puutetta, pitäisi saada lapset edes
hetkeksi unohtamaan kotona vallitsevan hädän, pitäisi
saada lapset pois kaduilta ja heidän osakseen joutu­neesta
kurjasta ympäristöstä.
Tuo on kaikki kovin «kaunista» ja sellaiseenhan tä­hän
asti järjestönuorten toimintaa on pääasiallisesti py.
ritty viemään meillä. Tahdotaan välttää kaikkea, mikä
«raastaa ja repii» pienokaisia. Osotetaän, etta yhteis­kunnassa
on niin paljon nurjaa, mutta koetetaan lapset
vieroittaa siitä, saada heidät kaikin keinoin unohta-maan
se yhteisillä retkillä, leikeillä ja koko järjestö­toiminnalla.
Eikä se kuitenkaan unohdu. Kolia pääs-tyään
tuntee lyöläislapsi sen taas entistä voimakkaam-min.
Jos tuon toverin suunnitelman mukaista kasvatustyö­tä
sellaisenaan kehitettäisiin pitemmälle, olisi meidän
— tietysti edellyttäen, että toisiaan ymmärrämme por­varillisen
Iaslenkas\:atuksen selväksi luokkakasvatuksek-si
— perustettava omia työläislasten kasvatuslailobia,
sosialistisia lastenkouluja, joissa lapset koetettaisiin saa-da
unohtamaan kotoisen kurjuuden, suuret työläispara-kit,
katujen vaarat^ ja jossa työläislapsille opetettaisiin,
tosin sosialistisessa hengessä, kaikkea «kaunista» ja hy-xv-
5aäa . Näistä kouluista tulisi eräänlaisia sosialist'is en
yhteiskunnan mallikouluja — keskellä pörvarllista vh-
Kumpaa tietä meillä lähdetään kulkemaan? Tähän
asti ei se ollut monellakaan selvillä. Ja tuntuu siltä
kuin moni itsessään vallankumouksellinen työläislasten
kasvattaja ja ohjaaja lapsiin nähden tahtoisi sovelluttaa
mainittua pikkupon'arillis-reformistista muotoa. Lap­sillahan
pitäisi kaikki olla niin «kaunista.» Siinä ja
siinä, että heille rohjetaan vähimmässäkään määrässä
selvittää, mistä heidän kotonaan karsimansa puute ja
kurjuus on perisin. Onhan tunnettua, että kurjuuden
syy eräiden työläislasten ohjaajain taholta on tahdottu
vierittää vanhempain yksilöllisen heikkouden, välinpi­tämättömyyden
ja juoppouden niskoJl'e. Ja tätä on
esitelty yleistettynä! Kaunis sijansa saakoon, mutta äl­köön
siitä tehtäkö päämäärää. Ja jos rae tämän omak­summe,
on meidän myöskin pyrittävä lapsille anta­maan
kaiken sen, minkä itsekin olemme itsellemme
luokkataistelijoina omaksuneet. Työläislapset on ^s-vatetlava
luokkataistelijoiksi. Älkäämme silloin heidän
suhteensa jääkö puolitiehen. Lasten jokapäiväinen elä­mä
kotona, vuokrakasarmeissa, kujilla ja kaduilla, joka­päiväinen
taistelu leivästä, se on asetettava luokkakas-vatuksen
pohjaksi. .
Emmekö myönnä, että kasvatus on ihmisen valmis­tamista
yhteiskunnalliseen tehtäväänsä ja tämä tehtävä
taas luokkayhteiskunnassa riippuu kokonaan siitä, mi­hin
yhteiskuntaluokkaan kukin kuuluu. Porvari val-miistaa
lapsensa porvariksi, porvari anlaa hänelle myös­kin
kasvatuksen, joka kokonaan perustuu siihen joka­päiväiseen
elämään, jossa he elävät. Miksei työläislias-ten
luokkakasvatusta (sitähän järjestönuorten liikkeellä
tarkoitetaan) sallita perustaa myöskin työläislapsen jo­kapäiväiseen
elämään ja ympäristöön, olkoonkin, että
se on karua. Jos me olemme rehellisiä omalle itsel­lemme,
emme me myöskään lapsille voi kuvata elämää
toiseksi kuin mitä se on. Sanotaan, että kyllähän Jie
myöhemmin oppivat sen itse kuitenkin näkemään, ei
niille tarvitse nyt vielä kaikkea kovaa ja karua esittää.
Ja kuitenkin näkee lyöläislapsi, meidän tahdostamme
riippumatta, elämän kovuudeii jo kehdosta alkaen. Me
emme enää kerro heille «kaivo»- ja «sauna»-juttuja
elämän-syntymisestä. Miksi me sitten emme voi olla
rehellisiä muussakin?
Sanonkö syyn: senvuoksi, että me perhe-elämässä
olemme pikkuporvareita vaikka me julkisessa yhteis­kunnallisessa
elämässä piemme vallankumouksellisia so­sialisteja.
• :
Porvarillinen yhteiskunta on tehnyt kaiken voitavan­sa
' tämän yhteiskunnallisessa ja kotoisessa elämässä
vallitsevan. ristiriitaisuuden säilyttämiseksi, koska sille
siitä on etua. Ne toverit, muuten kunnon luokkataisteli-joita,
jotka eivät voi tai eivät tahdo työläislasta kasvat­taa,
lähtökohtanaan kapitalistisen yhteiskunnan kurjuus,
taisteluun tätä kurjuutta vastaan, ovat vielä pikkupor­varillisen
ideologian kahleissa. Vapautuvatko he siitä?
Pääoman käyttämät lisätyövoimat
IViikäli koneet tekevät lihasvoiman tarpeettotnaksi,
tulee niistä keinoja sellaisten työläisten käyttämiseen,
joilla ei ole lUiasvoimaä, tahi joiden ruumiinkehitys on
keskeneräinen, mutta jäsenien notkeus sitä suurempi.
Naisten- ja lastenlyö oli siis koneiden kapitalisUsen käy­tön
ensi sana! Tämä työn ja työläisten mahtava kor­vaaja
muuttui siten heti keinoksi lisälä palkkatyöläis­ten
lukua kokoamalla työläisperheen kaikki jäsenet su­kupuolesta
ja iästä huolimatta pääoman välittömän
herruuden alle. Pakkotyö kapitalistille ei anastanut si­jaa
ainoastaan lasten leikeiltä, vaan myöskin vapaalla
työltä kodin piirissä, siveellisissä rajoissa, perhettä it­seään
varten tehdyltä työllä.
Työvoiman arvoa ei määrännyt ainoastaan yksityi­sen
täysikasvuisen työläisen ylläpitoon vaan työläisper­heen
ylläpitoon tarvittava työailja. Heittäessään työ­läisperheen
kaikki jäsenet työmarkkinoille jakaa koneis­to
miehen työvoiman arvon hänen koko perheensä kes­ken.
Se alentaa siis hänen työvoimansa arvoa. Esim.
4 työvoimaan jakautuvan perheen ostaminen maksaa eh­kä
enemmän kuin ennen perheen pään työvoiman osta
minen, mutia sitävastoin saadaan nyt 4 työpäivää yhden
sijaan, ja niiden hinta halpenee samassa suhteessa kuin
neljän lisätyö on suurempi yhden lisätyötL Neljän
täytyy nyt tuottaa pääomalle ei ainoastaan työtä, vaan
lisätyöiä, jotta perhe eläisi. Niin enentävät koneet alus­ta
alkaen sekä inhimillistä käyttöainesta, joka on pää­oman
ominaisin riistämisalue, että samalla myöskin sen
riistämisastetta.
Koneet kumoavat niinikään perinpohjin pääoma-suhteen
muodollisen välityksen, sopimuksen työläisien
ja kapitalistin välillä. Tavaranvaihdon aikana oli ensi-mäisenä
edellytyksenä, että kapitalisti ja työläinen koh­tasi
toisensa vapaina ihmisinä, riippumattomina tava-ranostajina,
toinen rahan ja tuotantovälineiden omista­jana,
toinen työvoiman omistajana. Mutta nyt ostaa
pääoma alaikäisiä tahi puolittain alaikäisiä. Työläi­nen
möi ennen oman työvoimansa, jota hän muodolli­sesti
vapaana ihmisenä hallitsi. Nyt myy hän vahnon-sa
ja lapsensa. Hänestä tuiee orjakaiippias. Lasten
työnkysynlä muistuttaa usein muodollaan neekeriorjan
sen oikeuden ääni puhuu tsäarival-lan
kätyreille ja työläistaistelijain
tuhoojille.
Eräs sellainen oikeuskuulustelu ta­pahtui
viime tammikuulla Moskovas­sa.
Seitsemän tsaarihallituksen pyo-velikoneiston
viraherraa tuotiin työ­läisten
oikeuden kuulusteltavaksi.
Niiden cansioista» tekee Soviet Ras­sia
Pictorial selkoa seuraavalla ta­valla:
L P . Sementovski oli tsaarihal­lituksen
Venäjän vankiloitten ylitar­kastaja,
kenraali, valtakunnan neu­voston
jäsen, silloin chänen ylhäi­syytensä
», nyt vanki. 16 vuotta
suoritti hän tsaarihallituksen aikana
virkaansa. Hän kulki kaikissa Ve­näjän
vankiloissa — ja voi silloin
valtiollisia vankeja! Hän määräsi
kaikellaisia fyysillisiä ja henkisiä
kidutuskeinoja käytettäväksi vanke­ja
vastaan. Hänen <vierailujensa»
seurauksena oliki nälkälakkoja ja
semurhayrityksiä,
vangit tekivät.
joita rääkätyt
it-
Toinen fhänen ylhäisyytensä» ja
kenraali sekä tsaristinen suuruus
on Melkitsh. Kun Semeniovskin toi­meenpanemat
vankilahirmuisuudet
muodostuivat europalaiseksi skan­daaliksi,
vaati Duuma tutkimuksen
toimittamista. Tsaarin hallitus aset­ti
Melkitshin siihen tehtävään. Hän
selitti, että «vain laillisia menettely­jä
noudatetaan» ja että sen seura-tiksena
onkin ollut colojen rauhottu-minen.
» Se oli hautausmaan «rau­hallisuutta.
» H^nen omassa johdos­saan
oli sitäpaitsi Orelin vankila ja
se tuli kuuluisaksi siitä, että sen pi-hakivitys
ei milloinkaan ennättänyt
poliittisten vankien verestä kuivua.
Seuraavina järjestyksessä ovat
kaksi vankilanjohtajaa A. A . Kova­lev
ja Semashko-Solodovnikov. Ko­valev,
entinen keisarillinen kaartin
upseeri, raakimus, intohimoinen
kämpläri, on tunnettu pyövelinä y l i
Venäjän maan. Kun hän kämplä-yksessä
menetti, syyti hän raivonsa
vankeja kohtaan. Hän komensi van­git
ajettaviksi pois selleistään, asetti
ne kivimuuria vasten, iski niitä na-gaikalla,
kummipampuilla j a revol­verinsa
perällä.
Näitten raakalaisten vaikutuksesta
haimroin erään syytetyn vanginvar­tija
Kovshenkon, lausunto: «Jos
meidän ylempämme pieksivät vanke­ja,
oli luonnpUista, että me annoim-me
niille kaksinkertaisen annoksen.»
Syytettyjen joukossa on myöskin
tohtori B. M. Eitshlihski, Orelin
vankilan lääkäri. Hänen tehtävä­nään
oli julistaa ruoskittaviksi vali­tut
«täysin terveiksi» sitä tarkotusta
varten. Ja kun uhrit sitte kuolivat
ruoskimisista, oli hänen tehtävänsä
julistaa niiden kuolleen tuberkuloo­siin.
Tällä tavalla herra lääkärin
tieteellisellä menettelyllä «kuoli tu­berkuloosiin
» kolmesta viiteen hen­kilöön
päivässä.
Lääkärin läheisenä ystävänä ja
virkamiehenä oli vankilan pappi
Roshdestwen8ki. Tämän «jumalan
edustajan» pelasti kuolema joutu­masta
virkaveljiensä kanssa tähän
oikeuskuulusteluun.
Edellisten lisänä on vielä van-vartija
Sherftov, pyövelikoneiston
alin nappula.
Syytetyt joutuivat kauhun valtaan
niiden todistusten painosta, joilla
vedettiin esiin heidän rakalaistekon-sa.
Niitä ne eivät voineet jnittää-kään
kieltää. Mutta vastuun sysäsi­vät
ne aina toistensa niskoille. Van­ginvartija
syytti vankilanhoitajaa,
vankilanjohtaja ministeristön esitte-lijäsihteeriä,
tämä taas puolestaan
syyttää vankilain ylitarkastajaa ja
se herrasmies sanoo, että sisäasiain­ministeri
on kaikkeen syypää.. Jos
viimeksimainittu virkaherra olisi
syytettyjen penkillä, syyttäisi hän
epäilemättä tsaaria — ja tsaari taas
jumalaansa.
Siinä se on kuva sortolaitoksen
pyövelikoneistosta! Sen pyyhkäisi
Venäjän vallankumous kumoon. Ja
tämän jälkeen huutaa kapitalistisen
«sivistyksen» vartijaisi asettunut so­sialidemokratia,
että sivistys on Neu­vosto-
Venäjällä tuhottu!
Kaikki syytetyt — vanginvartija
Shernovia lukuunottamatta — julis­tettiin
syyllisiksi, Sementovski ja
Melkitsh tuomittiin ammuttaviksi,
Semashko-Solodonikov tuomittiin
10 vuodeksi vankilaan. Kovalev ja
Ritslinski 5 vuodeksi ja Novshenko
3 vuodeksi. Mutta katsoen syytet­tyjen
korkeaan ikään — tällä taval­la
osoitti työläisten vallankumous
suuruuttaan! — ja ottaen huomi­oon
sen tosiseikan että syytetyt ei­vät
lopultakaan ole vastuunalaisia
henkilöitä tekemistään rikoksista,
muutti vailankumoustribunalii. Se-mentovskin
ja Melkitshin tuomiot
10 vuoden vankeusrangaistuksiksi ja
Kovalev ja Novshenko vapautettiin
ehdoilla. -
Sillä tavalla käsittelee vallassa-oleva
köyhälistövaltio riistäjäluokan
tai jopa 5000 dollarin ealckoon tai
molempiin.
Kansalaiset, varoittakaa Canadas-sa
ja Suomessa olevia tuttavianne
laittomasti p i t t ä m ä s t ä tänne, selos-takaa
heille' kuinka ikävät eenrauk-set
siitä voi olla. Varoittakaa koti­maassa
olevia tuttavianne kevytmie­lisesti
ja umpimähkään Canadaan
lähtemästä älkääkä mfj^^an tapauk­sessa
uskotelko heille, että heidän on
helppo päästä Canadasta Yhdysval­toihin.
Selostakaa • heille, että Ca­nadan
kautta saapuvat Suomessa
syntyneet lasketaan Suomen vuosi­määrään
yhtä hyvin kun suoraan
Suomesta saapuvat, joten ei ole suu­riakaan
mahdollisuuksia tuloluvan
saantiin, jollei sitä jo Suomesta ole
onnistuttu saamaan* Kehoittakaa su­kulaisianne
ja tuttavianne ehdotto­masti
kääntymään jPanadassa olevien
Yhdysvaltain konsulien puoleen tän­ne
saapumisluvan saamiseksi sekä
tarkkaan seuraaman tämän ohjeita.
kansalaiset auttakaa kansalaisiam­me;
säästymään turhilta ikävyyksiltä;
Se on kunniavelvoUisuutemme!
Edwin t.un<Istrom.
" « ^ « ^ « K a s l D k Q i s e B a . ^ ^
tm loputtua on tanssia. «*aser.
buoneustolla sijaitsee ^,Jf^
Järjestön toimeenp^evat^ v ? ^
konttori ja heidän ZuJ^^^T
mli Vapauden yhteydes^'^
letti- ja rahanvälitydiikkeen
täjänä. toisin sanoerlr V
set jotka lähettävät rahaa Saoa.^
•!?.,?^-^V"«"ejä. kääntyiS^^
Neilm puoleen, hän antaa teS,"
Toronton uudsia
alaisiinsa virkamiehiin kuvaa par- pyövelijfoneiston jätteitä.
SOOl
SI
„ -II- i. —- i^yii^^vs^nia muisiunaa usein muodollaan neekeriorjan
eak^ua. Mutta poryanlhs».. yh.a,Au„„a,=sa ,yö- U.ynm .sellaisena aikana kuin sii.ä oli totuttu -hL
latstHa e, ole v„,„,aa ja varoja sellatsten pystntäml-l^^an amerikakbista sanintalehti-il^tuksista. ..Mal
Suomen Pääkonsulin virasto New
Yorkissa on lähettänyt meidän leh­dessämme
julaistavaksi seuraavan
varoituksen ^ suomalaisille siirtolal­le
Canadassa ja Yhdysvalloissa:
Yhdysvaltain rajoitettua tänne las­kettavien
siirtolaisten lukumäärää on
yhä useampia matkustanut kotimaas­ta
Canadaan. Useimimilla ei liene ol­lut
mitään varmuutta työn saannis­ta,
toisilla ei edes tuttavia, joiden
puoleen sinne saavuttuaan kääntyä.
Kun lisäksi kielen taitamattomuuden
takia ön syntynyt vaikeuksia työn
saannissa ja palkat sekä työn laatu
eivät ole vastanneet odotuksia, on
monen Canadaan siirtyneen suoma­laisen
mieleen tullut ajatus siirtyä
Yhdysvaltain puolelle, jossa' on toi­vottu
saatavan parempia työnansioi-ta,
ja jossa useimmilla on ollut tut­tavia
ja sukulaisia.
Monet lienevät lähteneet Cana­daan,
kun eivät Suomesta ole saa­neet
matkustuslupaa Yhdysvaltoihin,
toivossa että sitten Canadasta ta­valla
tai toisella pääsisivät rajan
tälle puolelle. Useat lienevät teh­neet
sen täällä olevien tuttaviensa
ja sukulaistensa kehoituksesta ja
neuvomina.
'Kun Suomesta laskettavien siirto­laisten
määrä on ollut täynnä tai
kun syystä tai toisesta ei muuten
ole saatu tai osattu hankkia Yhdys-dysvaltain
Canadässa olevan konsu­lin
tulolupaa tänne s.o. leimausta
passiinsa, ovat useat suomalaiset
yrittäneet laittomasti rajan yli.
• Jotkut lienevät tässä onnistuneet,
niin etä eivät vielä toistaiseksi ole
joutuneet Yhdysvaltain viranomais­ten
käsiin, mutta useimmat ovat kui- niskallaan.
käsittelyä ja tuomiota, selcä sitten
karkoitusmääräyksen voimaansaatta­mista
odotellen, sikäli kuin heillä ei
ollut varakkaita ystäviä tai tuttavia,
jotka voivat ja tahtoivat taata hei­dät
vapalle jalalle päätöstä odotel­lessa.
Nyt viime aikoina ovat Yhdysval­tain
tuomioistuimet kuitenkin otta­neet
entistä ankaramman kannan,
tuomiten nyt laittomasti saapuneen
tavallisesti vuoden ja vuorokauden
vankeusrangaistukseen, jonka jäl­keen
hänet karkpitetaan synnyin­maahansa.
Toiset tuomarit antavat
vankeusrangaistuksen lisäksi sakkoa­kin,
eräälle suomalaisellekin $1000.
Kun tämän usean kuukauden van­keusrangaistuksen
lisäksi ön. varat­tomana
suoritettava sakkorangais­tuksensa
vankeudella, vastaten päi­vän
vankeus tavallisesti 1 dollarin
sakkoa, voi hän joutua istumaan 3
vuotta ennenkuin hänet karkoite-taan
Suomeen.
Eräskin suomalainen työmies lai­nasi
Suomesta matkarahat jättäen
perheensä, vaimon ja useita alaikäi­siä
lapsia — Suomeen sekä lähti
Canadaan toivossa että hän sinne
saavuttuaan maksaa vejsansa sekä,
pitäeii huolta perheestään, saastaa­kin.
Canadasta hän kuitenkin saa­pui
laittomasti Yhdysvaltoihin, jossa
joutui heti viranomaisten käsiin ja
tuomittiin vuodeksi j a vuprokaudeksi
linnaan. Tämän jälkeen hänet kar-koitetaan
Suomeen. Hän ei voi nyt
itse huolehtia perheestään ja Suo­meen
saavuttuaan hänellä on velka­taakkana
tänne tulon kustannukset
Elokuun 3 paiva pidetyua otaston
kokouksessa yhtyi osastoon seuraa­vat:
Fanny Sylvander, Anna Saari­nen,
Uunari Hägglund, jotka hy­väksyttiin
täysillä oikeuksilla osas­ton
yhteyteen.
Paikkakunnalta työnhakuun läh­teville
osaston jäsenille päätettiin
järjestää asianiiesoikeudet, levit-tääkseen
Vapautta ja muita puolue-lehtiä,
niillä työpaikoilla missä saa­vat
työvoimansa kaupaksL Asiamies
oikeuksien järjestäminen toimeen
sopiville tovereille jätettiin j*ohto-kunnan
huoleksi.
Eri teollisuusalojen union jäseniä
kehotettiin menemään puolueen j ä ­senien
yhteiseen eri unioihin kuulu­vien
kokoukseen, joka. kokous pide­tään
No. 2 Gerrard St., East, elo­kuun
19 päivä, tiistai-iltana klo 8.
Työttömien avustuskomitean- puo­lesta
esitettiin, selostus komitean
toiihinnasta jossa ilmeni että komi­tea
on lahjoituksien ja iltamien pi­don
kautta hänkinut varoja noin
2^0 dollaria, kuitenkin viiden dol­larin
erissä lainannut eri henkilöil­le
300 dollaria, joten komitea on ol­lut
pakotettu lainaa maan $50 saa­dakseen
suuremmassa tarpeessa ole­ville
pikku apua. Tuo summa on lai­nattu
siinä tarkötuksessa että jokai­nen'
piioluevelvollisuuksiensa perus­teella
on maksava lainaamansa sum-i
man- takaisin tulevan syyskuun 30
päivään mennessä, jotta komitea
taasen tulevana talvikautena, jolloin
työttömyys yhä pirullisemmin ah­distaa,
olisi kykenevä antamaan tar­vitseville
pikkulainoja. Komitean
rahastonhoitajana ,on toveritar Ire­ne
Lindala ja;on hänen osoitteensa
nyt muuttunut, joka nykyään on
11 Mortimer Ave., Dogmorten, To­ronto,
jonka toivon ottavan huo­mioon
jokaisen joka on komitean
rahaistonhoitajan kanssa tekemisis­sä.
Toronton suomalusiata on ykii
saanut kotimaamme barbaarihalli-tukselta
viran. Mr. Saarimäki on
nimitetty virkaatekeväksi Suomen
varakonsuliksi Torontoon. Mr. Saa­rimäki
on yksi Toronton vanhimpia
suomalaisia j a koko olemassaolo ai­kansa
täällä on hän toiminut suo­malaisen
Presbyterian kirkkokunnan
edistämiseksi. Ammatiltaan hän on
räätäli, harjoittaen itsenäistä räar
tälinliiketta paikkakunnalla.^^
En>i aunnuntaina, elokuun 10 p.
pidetään kenttäjuhlät. Toimikunta,
joka juhlia järjestää, pyytää erikoi­sesti
huomauttaa kentällä suoritet­tavista
kilpailuista, joita on kol­miottelut
naisille ja kuusiottelut
miehille, joista kummastakin •kor­keimman
pistemäärän saaneille jae­taan
arvokkaat palkinnot. Öenkistä
ohjelmaa tnlee kentällä suorite tta-vaksi
useammanlaista. Hyvä ravin­tola
ön mukana, joten saapukaa en­tistä
suurilukuisempaiia viettämään
vapaahetki luonnon helmassa, puh­taassa
järvi-ilmassä.. Siis -stop 28
lostidcsen omaistenne tänne hanS
.misesta sekä myös ottaa vastaau^T
;komanne rahalähetykset on^Ji!''
" i f - ? " ^ " " " ^ varmimni
rahanlahetyspaikan silloin ja myö-paivan
korkeimman kurssin Tällä
en tahdo kenenkään yksitvL=en ra
havälitysliikettä saattaa epätehcm.
seksi, mutta Vapauden liike on vä­littänyt
lyhyessä ajassa satojatul:an-sia
dollareita, joista « ykrlkään
ole joutunut hukkaan, ja omistaa
hike omaisuutta kymmenissä tuhan­sissa
dollareissa, jotka takaavat
varmuuden jokaiselle, ja rahaväH-tyksestä
saatu voitto lankeaa Ca­nadan
järjestyneiden suomalaisten
valistustarkoituksiin, joten- vksin
senkin vuoksi kannattaa käjttäa
Vapauden yhteydessä olevaa rahan-välitysliikettä.
tenkin joutuneet tai joutuvat -tästä
laittomasta maahan saapumisesta
vastaaman Yhdysvaltain oikeulcsissa.
Alussa täkäläiset tuomarit aset­tuivat
verrattain lempeälle kannalle
näiden laittomasti saapuneiden suh­teen,
tavallisesti tuomiten heidät m-noastaan
karkoitettavaksi,. SiHoinldn
saivat nämä henkilöt kuitenkin kuu­kausi
määriä istua linnassa, aäaasa
Meidän suomalaisten on noudatet­tava
pdysvaltain siirtolaislakeja ja
kehoitlttava sukulaisiamme, ystä­viämme
ja tuttaviamme niitä nou­dattamaan.
Tehkäämme itsellemme
ja heille selväksi, että laittomasti
tänne saapuneet sekä eritoten ne,
jotka ovat heitä siinä tavalla t a i toi­sella
avustaneet voidaan tuomita ai­na
5 vuoden vankeusrangaistukseen
Kingston Roadille jokainen, siellä
raatajan huolet hetkeksi hälventyy.
EIoknuB ensi päJTSstä alkoi osas­ton
uusi, toimeensa valittu näytel-mäseuranjohtaja
f tov. Lauri Koti­mäki
toimensa osaston häoneustolla.
Kuumeisella kiireellä hän nyt jär­jestelee
ensimäistä näytelmää, joka
aijotaan esittää t. k. viimeisenä
lauantaina. Ensimäiseksi esitettä­väksi
näytelmäksi on valittu ensi­luokkainen
huvinäytelmä "^Sysniäläi-nen'*
neljässä osa^^'josta niyöbem-min
tarkemmin. Kotimäki toimii
samalla talon vahtimestarina ja o l ­len
yksinäinen mies, oibi hän ha­lukas
ottamaan hänelle kuuluviin
huoneisiin asumaan pienen suoma­laisen
perheen, joka olisi englancin
kieli taitoinen. Asuntoa tarvitse­vat
ottakaa siis tämä huomioonne.
Vialukonaertin: antaa seuran hiio-neustoUa
t. k. 16 päivänä Arvo
LindewaU, joten taidetta- rakasta­vat
ottakaa: tämä huomioonne, ja
Tmmunsio uutisia
Osacton kokouksetta t. k. 3 pnä
hyväksyttiin osaston jäseniksi seu­raavat:
Aate Törmänen, Aino Ter­ho
Tampereelta ja Martta Koponen
Tampereelta.
Agitatsioonikomitean ehdotus o-saston
puheenjohtajan toimeen a-settamisesta
vakinaiseksi, hyväksyt­tiin
ja päätettiin valita puheenjoh­taja
puoleksi vuodeksi kerrallaan.
Sanottuun toimeen valittiin Abra­ham
Haataja vakinaiseksi ja varal­le
Arvid Saarenpää.
Osastoi! huvitilaisuuksissa päihty­neenä
esiintyviä kohtaan päätettiin
vaatia ehdotonta entisten päätösten
noudattamista, jotka edellyttävät
kurin ja järjestyksen aikaansaamis­ta
osaston huvitilaisuuksissa.
Kaupungin Keskuskomitea ehdot­ti
kurinpitotoimenpiteeksi sanotun
komitean jäseniä kohtaan, että jos
komitean jäsen on poissa komitean
kokouksesta kaksi kertaa peräkkäin
ilman todellista syytä, on , hänen
suhteensa komiteaan tehtävä selostus ,
osaston kokoukselle, joka tulee asi­asta
päättämään.
Järjestyskomiteasta erosi Nikolai
Sivula. Hänen tilalleen valittiin J.
Näränen, ,
Vattalautekokoukcetsa sotaa vas­taan
t. k. 3 päivän illalla pidettiin
puheita useilla eri kielillä, joissa
selvitettiin nykyisen yhteskuntajärr
jestelmän luokkarakennetta ja im­perialistista
rosvopolitiikkaa ja mi­ten
1 tällä hetkellä olemme vaarassa
joutua imperialistisen sodan pyörtei­siin.,
Ja Yksimielisesti hy^'äksyttiin
sodanvastaiset ponnet. Lukuunotta­matta
erään tuplajuulaisen aikaan
saamaa pientä välikohtausta,- vasr
tustaen ponsien hyväksymistä.
.- • —ää. .
Eri paMakunnilta
BLIND RIVER, ONT.
Tama paUdca «ijaittee Soon ja
Sudburyn välillä C. P. rautatien
varrella, eikä täältä ole juuri mi­ltään
kirjoittamisen aihetta, sillä ih­miset
täällä elävät aiväri kirkoa
helmassa. Vaikka täällä ei ole Iran
1,600 asukasta, niin pitää niitä var­ten
olla kokonaista neljä kirkkoa.
Mutta kuulkaas ' toverit, onhan
minulla sentään jotain asiaakin.
Tässä keväällä luin lehdestämme To­ronton
kirjeestä että jos joku tie­täisi
työpaikkoja, niin pitäisi asias­ta
ilmoittaa. >Minä puolestani annan
tietää tästä paikasta. Työtä täältä
kyllä saapi joka aika vuodesta,-inet-s
ä t ö i ^ nimittäin. Sillä täällä op
isommat metsähommat mitä min»
tiedän Ontariossa olevan. Kämpät
ovat suuret j a ruoka on hyvM,
mutta palkat ovat pienet 26—39
dollariin kuukaudessa. Urakkatöitä
ei tehdä, vaan kaikiUa on kuukau­sipalkka.
Työaika 10 tuntia. Siis
ei täällä paljon tienaa, vaan sm
tapausessa että ei ole työtä saa»'
vissa, niin on tänne parempi tnU»
odottamaan jos vielä sattuisi nuo
että kapitalistit saisivat tämän ajan
paranemaan, koska työläiset eivat
ymmärrä .sitä yrittää. '
Lahtarit älkööt vaivatko itseaa^
Jos joku haluaa tietääjnempi tä-^
paikasta ja oloista täällä, niin.'-'-
joittakoon osoitteella:
William Harjo.
Box 56, Blind River, Ont
—- o————• : •
ROSE GROVE, ONT.
A. RauUnen vaataa Antti N j ^
min haasteen maksamalla «o-^-
Karjalan ilmalaivarahastoon,
Oaaatoa kokoukaeata
kuuta yhtyi uusia jäseniä:
, Lähettäkää Puniki
•iDpailakirJanen alla
•«otteella niin pian k
Ifeta. Aijon ottaa o
lieTityskilpailuun.
L ä h p t y s k u
hOe lähetyksistä ai
jSOe. lähetyksistä
159.99 asti, 75c 1
160.00—J99.99 ja
kota 1100.00 taikka
[remmiltä lähetyksil
unomalähetyksiUe
113.50.
Torontossa ottaa
siä vastaan S. G,
I Broadview Ave.
Laivtpilettejä my
Hcdaitakaa pilet
io, Antti Näpäräin
fdegren. Heidät hyv;
«niksi siksi kun sa
|tJsyydestään tarke
Janne Rautiainei
Sudburyn osastos
I ollut koejäsenenä.
tarkempia tietoja
'•olta jos voisi hänet
•«•eksi jäseneksi, sil
"ilöitä jotka tui
lumessa ollessaan .i
Ben ansaitsevan ta
loton.
I Tervetuloa joukkooi
; että olette., tositov
te sen_ puolueen h
e liittyneet.
[Oiaston johtokunna
Wvat seuraavasti:
P- Väisänen, p
^Hela, jäsen- ja rah
jj- Leskinen, raha
[Savela, taloudenhoifc
^eenvaihtajaksi
^ « Artthurin Piiri,
P jotka olivat II
3 p. ovat olleet
r^^^t^herättävämp
l*^lasten urheflu ja
& 3 ° t , joten mai