Vapaus, December 7, 1954

              Sivu 2 Tiistaina, joulukuun 7 p, — Tuesday, December 7,1954
M.
l p
f :
:v
i
i i i i
> 1;
'•mm
i
ci •
l i
W
• r
li:
lp;:.:
m'
V A P A y s (UBEBTT) IJDdependent XAtxnr
Olgan of JE>3miI«h Canadian». E»-
• taUUbed Nov. 6, 1917. Autliorlzed
• 0 «econd class joi&il bj tiu» Post
Otflce Department, Ottawa,^ Pub-
TbundayB and Satordasrfi ttyVäjnau
etm Bt. VJ^ Baäbaxf, OxA^ Canada.
'XUephones: JBIUL Offlee/ChS. 4'4284
Edltorlal Office OS. 4-42Ö», Manager
B.6a]C8L »lltoirW,Eklimd.MalIipg
.address: Box 69« BodbOiy. Qnterfb. Advertfsing örates nponiii^
Tranalatfon (ree of cliaxge.
TZLAUBHINifAT:
Caaadai»: N1 tk, «jbo il Jck.' 9/»
TluIjvvallolaM: Ivk, AOOtfJdL 480
Saooecsa 1 vk. asO 6 kk. 4.78
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Sixrae Holita, KapuslEasIngista; Ont.
täyttää 65 Vuotta torstaina, jouluimm
'9 päivänä,
Yhdynune si&ulaisten j a tuttavaln
.cnncntolvotu]K»'in.
Sotakiihintus Kiuiaa v a s l ^^
V i i k o n lopulla tiedoitettiin,'etta Yhdysvaltain fkorlfrin sotajohto,
on virnie aikoina esittänyt kaksi kertaa^ että a3oite,ttasiip atomisota
Aasian kansdja v i t a a n --^ m u t t a presidentti Eisen|6)wer oti ne hum­mallakin
kerralla kieltäriyf, ' ^ ' , , , ' .
Tämä sellaisenaan on mielenkiintoinen paljastus, semminkin k u n
nämä ,tiedot tulevat korkeista yhdysvaltalaisilta piireistä, j o t k a tietä­vät
mistä puliuvat. > .
Tuskin voidaan enää epäillä, etteikö maailma ol^ut vihne huhti­kuussa
iiiuskarvan varassa sotaan joutumassa, 'kuten on esimerkiksi
tälläkin palstalla selostettu.
: ; M u t t a olisi kuitenkin suuri erehdys fuulla; että .Yhdysvaltain ny­kyisen
hallituksen ministereistä on kädenkäänteessä tullut rauhan e n ­keleitä,
^joiden ^-rauhanrakkauteen voidaan muka 'luottaa. Valitetta­vasti
asia ei ole näin. Tosiasiassa Yhdysvaltain hallitsevissa piireissä on
«täydellinen yhteisymmärrys siitä, että maailman k i i s t a ko
ennemmin t a i myöhemmin ratkaistava sodan avulla. ' ' R i i d a n ' * aiheena
on vain t a k t i i k k a siitä, pitäisikö Thdysvaltain lähtea suin päin sotaan
nyt heti — v a i pitäisikö odottaa suotuisampaa-hetkeä.
• V i ; ; Republikaanipuolue senaattori i
CMcCarthy edustavat niitä sotapoliitikkoja, jotka haluavat syöstä Y h -
: .dysvallatvsotaan ilman mitään muodollisuuksia j a ' ' l i i t t o l a i s t e n ' : mieli-ipidettä
kysymättä selittäen/ että jahka sota on aloi^^^
täytyy tulla mukaan. -
Vähäh viisaammat sotapoliitikot, 'Eisenhovirer j a kumppanit, ovat
kuitenkin sitä mieltä, että sotatilanne on kehitettävä yhdessä " l i i t t o ­laisten"
kanssa jottei Yhdysvallat joudu yksin käymään sotaansa.
Tätä taustaa vasten katsottuna on paljon helpommin ymmärrettä­vissä
ne uhkailut j a sotaiset puheet mitä ön~ Yhdysvalloissa viime päi­vinä
k u u i l u ' K i i n a n 'Kansantasavaltaa vastaan.
J a kaikkein kummallisinta o n tämä: Juuri imuutama päivä sitten
kerrottiin Yhdysvaltain lehdissä avoimesta, että sen salaisia asiamie­hiä
jaituhotyön tekijöitä on: tuhansittainsosialistisissama^^^^
:ktin;:'Kiinan kansantasavallan toimesta sanottiin, että muutamia ame­rikkalaisia
vakoilijoita on saatu kiinni j a tuomittu vatrkilaan, n i in y h -
•dysvaltalaisetsotapoliitikot tekeytyivät lapsiakin tiattomimmiksi ja
sanoivat, "miten me voisimme syyllistyä vakoiluun." ,
Näyttää'siltä, että Yhdysvaltain vakoilulaitoksen palveluksessa
on tuhansittain vakoilijoitarja tuhotyön tekijöitä silloin,kun m a i n i t u n :
laitoksen käytettäväksi anotaan valtion määrärahoja — mutta koko
\'akoilulaitos l a k k a a olemasta heti k u n j o k u sen palkkalistalla olevista»
miehistävjoutuu jossakin maailman kolkassa käpälälautaanl^^^^^^M
tämä Sipiläisenään 4>n todistussiitä> että sotaista'dhjelmaa seuraavat ne­k
i n p o l i i t i k o t ; j o t k a eivät ole n i in typeäriä, että ilähtisivät soitellen so­tahan
— k u t e n Kno\Vland j a kumppanit vaativat.
Kuoleman sopimusta vastaan
^if^^^^^^^ :. tammikuun 7. pnä.,On*tiedöitettu,
?• että väHtely.ohjelniaj)uheesta keskeytetään, v^tta voidaan kesfcust
Lontoon j a P a r i i s i n sopir^uksista Länsi-Saksan aseistamisen 4iyväfcsi.
Oft mahdollista, että tärhä kohtalokas kysymys ratkaistaan jo kuu­kauden
kuluttua. Näin k i r j o i t t i Torontossa ilmestyvä työväen viikko-
• lehti Canadian Tribune viime lauantaisessa loi-mituskirjoituksessaan
j a jatkoi edelleen:
^ Sanomalehdistö', j a radio ei kiinnitä lainkaan huomiota näihin
asioihin, (X:V on äänettömänä asiasta. Ammattiyhdistysliikkeessä ei
' k e s k u s t e l l a asiasta huolestuttavia merkkejä siitä mah-
,. doUisuudesta, että.h
ilman yleistä väittelyä- asiasta. Tämän vuoksi on sitäkin tärkeämpää,
että tuetaan Canadan Rauhankongressin kampanjaa näiden sopimus­ten
ratifiointia vastaan.
Ganadalaisille on sanottava, että maan ratkaistavana ei o le sen
lärkeämpääasiaakuin tämä: Osallistuuko Canada sopimukseen; minkä
• - perusteella uudelleen aseistetaan Saksan imperialismi, vai eikö osallistu
siihen.
* * •
Jos vastaukseksi tulee "kyllä" — silloin otamime pitkän askeleen
kolmatta maailmansotaa kohti.
Hallitus yrittää huiputtaa Canadan kansaa uskomaan, että B r i -
0 , tannian, Ranskan j a Saksan kansat' kannattavat Saksan uudelleen
/ a s e i s t a m i s t a . CanadalaisHle on sanottava, että »tämä ei ole yksinker-
* taisesti totta.
r : Britanniassa suoritettava yleisäänestys osoittaisi, että enemmistö
kansasta vastustaa Saksan aseistamista. Sama pitää paikkansa Rans-
' kaan nähden. Länsi-Saksassa, imissä kansan mielipidettä muokataan
; taantumuksen räikeällä propagandalla, ammattiyhdistykset sekä so-
: . sialistiset j a kommunistiset liikkeet vastustavat Saksan aseistamista.
Ostettavissa olevat hallitukset eivät ole kansoja. - .
Sosialistiset valtiot vastustavat voimakkaasti Saksan uudelleen
' aseistamista j a Neuvostoliitto on esittänyt ehdotirtisen Saksan ongel-
; man rauhanomaista ratkaisua varten. t^Ioskovassa nyt kokoontunut
konferenssi ehdottaa yhteistä turvallisuusliittoa, m i h in kuuluisi k a i k ki
1 vallat, Euroopan rauhan turvaamiseksi. Huolimatta siitä v a i k k a M o s -
, kovan konferenssi yritetään täällä leimata sotaiseksi yhtymäksi, v i r a l l i -
' sissa uutistiedoissa tätä kokousta sanotaan "Euroopan valtojen konfe­renssiksi
Euroopan turvallisuuden takaamista varten'^ YTidysvallat
j a sen sateliittimaat ovat tuominneet nuo tavoitteet. ' ^
/ . Canadan hallitus vastustaa myös sellaista keskinäistä,turvallisuus-liittoa;
Sen sijaan se kannattaa Saksan uudelleen aseistamista kertoen
meille, että meidän tulisi ''luottaa Adenauerin hallitukseen" j a vakuut-
: taa meille, että Saksan aseistamista tullaan "kontrolloirWaan". - M i ­tään
tällaista ei tule tapahtumaan! Yhtä hyvin voitaisiin yrittää
kontrolloida raivostunutta tiikeriä lasten l e l u i l l a .
Suurinpana vaarana on^ että niin pian kuin Yhdysvaltain, B r i ­tannian
ja Canadan suunnitelma valmistuu Saksan aseistamisen suh­teen,
alkaa tosimielessä Saksan aseistaminen j a Saksan uuden armei­j
an harjoittaminen j a samalla astuu esiin uusi historiallinen tekijä
anikä voi mitätöidä H i t l e r in armeijasta saadun voiton. /
. Kun herrat S t . Laurent, Pearson j a muut sanovat, cfttei ole mitään
" r i s t i r i i t a i s u u t t a " Saksan uudelleenaseistamisen ja' V K : s s a käytävän
, aseistariisumiskeskustelun välillä, n i in he lisäävät sekaannusta petok­seen.
' r Maailmansodan välttämisen ehtona on Saksan ongelman rauhan­omainen
ratkaisu.
Jos Saksan militarismille annetaan tilaisuus uudelleen aseistu-aniseeh,
n i i n se mitätöi sen edistyksen, mitä on'viime aikoina aseista-
;;,Vriisumisky8ymyksen keskustelussa tapahtunut.
canadalaiset
Canadan rikkain
SITÄ
BBBTÄt
öir ml^ren alla
Bell Island, Nenrfoundland. — Tä­mä
13 ; nellömaiJin laajuinen saari
Labradorin: eteläosan j a Ne\\*found-
I^tdih ix>hjoisosan välisen salmen
pohjoispuolella omaa Canadan ; r i k -
kaimmaan • rautakalva^ujon, i Jorika
malmiri&kaiKletSi/Jaitsevat Atlantin
ve.Ven alla. Kaivannon omistaa Do­minion
WabanaOre. Limited, joka on
Dominion Stes! and Coal Corporatio-:
n i n rDosco) alayhtlö j a jor&a tuotan-fcolaitoiset
(rautatelrtaat: j a h i i l i k a i -
vannot):sijitseivat Sydneyn: seudulla
Ja muualla Nova Scotassa, K u i a a n e i
. varmuudella 'tiedä miten paljon rau-.
taa meren • alla on, m i i t ta anäofc
vaihtelerirat 1,000 miljoonasta 10.000
miljoonaan tonniin, todennäköisesti
eb&ä 4,000 miljoonaa tonnia, toi&ä on
lähes C c ^ ^ (kertaa enemmän
•kuin TJngaivan uuden rauta-alueen
tähän mermeroä - todetut rautamal-mivarat
— hiukan yli 400 miXjoonaa
tonnia.
Wabana-kaivanno-33a on njkyään
töissä 2,219 miestä; työskennellen k o ­ko
vuoden adan J a tuottaen noin 2,-
600,000 tonnia vuodessa. Joidenkin
arvioiden miikaan pitäisi kaivannossa
riittää rautamalmia nomtuhannekJt
vuodeksi. Nyt on ryhdytty tämän
kaivannon, tuotannon ILiaämistä tar-
•koittarvlinraikennustoihIn, joulen ar-
, vellaan kestävän noin , feyrmnenen
vuoden ajan. Näihin töihin sisältyy
myöskin ^maailman jyrkimmän oorin
siirtämisr/yön rakenta.aiinen.
Tästä kaivannosta lähetetään
ooria myösldn. Yhdysvaltoihin, B r i -
taimiaan Ja Saksaan.
Sen jdlkeen kun kaivanto rupesi
'tuottamaan noin 55 ;vuotta; sitten,
bns^s tuottanut kaikkiaan ;64,70O,0CO
tonma oorla.
Maatalousnäyttely
Nrkarjalassa
Prääsän piirin kolhoon.Iaiset ovat
yhteistyö.ssä konemiesten j a maata-lousspesialistien.
kanssa aaavuttaneet
hyviä tuloksia yhteistaloutensa ko­hottamisessa.
Sitä osoittaa hiljattain
avattu piirin maatalounnäyttely.
P i i r in parhain kolhoosi "Krashaja
Manga" on laajasti edustettu näytte­lyssä,
Ssn tärkeimpänä, talousalana
cn karjanhoito; Yleisliittolaiseen
maatalousnäyttelyyn osalliatunut tä­män
(kolhoosin stkafannin tyontekir
jä P, Martyncva on saandl Ja kasvat­tanut
jokaisesta emal^osta IG porsas­ta.
YhteUttalouden Araucrastumisen
kanssa ka.avavat myöskin kolhoosin Ja
kolhoosilalsten tulot. Näyttelyn o-sanottajista
mainittakoon peltotyb-i-
yhmän vanliin I Gurstjev, jonka työ­ryhmä
sai tänä vuonna ruiitia 20 sen-tneriä
helitaarllta 7 hehtaarin alalta
j a perunoita 150 sentneria hehtaarilta
11 hehtaarin alalta.
P i i r in maatalousnäyttelyssä vetävät
puoleensa huomiota myöskin kolhoo­sien
saavutukset (Vihannesten ja peru­nan
viijeljikajn alalla. Vuoden kulu­essa
on vihannsssato piirin mitassa
kasvanut 4''k«M'tai3esti.Ä5iltsi S^ker-talsesti
on kan/anut perunasato. " U u ­si
elämä'' kolhoosin' työryhmä, jota
jchtaa Popovj on saanut vihanneksia
keskimäärin 154 sentnerla hehtaaril­ta.
Näyttelyyn osallistuvat myöskin
yleisliittolaisen maatalousnäyttelyn
osanoUaja — Elssoilan kone- ja trak-tcrias*
emantraktorlsti Martynov,
traktoristien ryhmän vanhin P. N i -
k i t i n , Gurkinille nimetyn kolhoosin
konemies K. Tshemyn ym.
<S>-
Veden päällä pysyviä
tiilikiviä 'kokeillaan
Ottawa. — Täällä olevassa kaivos-departmentin
laboratoriossa kokeil­laan,
sallaista tiiltä, joka on n im ke­vyt,
etta. se pysyy iveden paalia.
T i i l i on kahdeksan tuumaa pitkä,
neljä tuumaa; leveä* j a 2\<: tuumaa
pakiu painaen ainoastaan 10 unssia.
Samankokoinen tavallinen savitiili
patoaa viisi paunaa.
. T i i l i on tshtypesrliitistä, joka on
eräänlaista (vulkaanista kiveä. Sitä
löydetään British Columbian poh­joisosasta
Pr^ncois-järven alueelta.
.Tätä kokeilun alaista tiiltä el voi
käyttää enempää, uiko- kuin .Vsäsei-näsrti-
iään j a se on v a in seinän s i ­sään
muurattuna erinomainen kyl­män
j a lämmön erlstäjä.
Helsinki. ~ Jäänmnrtaja "Ka-pitan
> Voroninin? V vesillelaäKati-laisoodessa.
manaAnim 27. >'pnä
Helsingin Hietalahden telakalla
piti NeavosioHiton varapääminis­teri
ia kanppamlnlst«ri A. :]^^^^^
Icojan haomatlavan poheen, jossa
:;hän 'lansoi nun.; ettäSnonieiai ja
Nenvostolliton ^välisten snhteiden
kefaitys-onesimeiltkinä; Josta .toi­set
kansat Toivat ^nähda, miten
.ranhanomainen: yhteistyö murtaa
i epälnottamolEsen jään Ja Injittaa
yhteisymmärrystä. V^^
teri Mifcojan laasai: erilcoisia ton- {
nosinksen, sanoja Snomen^nntte-rille
työläisille Ja talonpojille ise-kä
presidentti Paasikivelle Ja pää­ministeri
Kekkoselle.
.Varapäämmisteri Mlkojan piihe on
kokon^Jsuudessaan seuraava:a h
Nom ivuosl sitten tältä samalta te­lakalta
laskettiin vesille ensimmäinen
NeuvostoUiton,: Suomesta /:^^t^
jäänmurtaja .VKapltanBelousov".
: Tänään vietetyssä tilaisuudessa nos­tettiin
Neuvostoliiton -lippu tällä
jääimiuriajallai toinen Neuvostolil-talle
rakennettava; jäänmurtaja,! " K a -
pltan Voronin'^: laskettiin rvesille ja
kolmannen 'jäänmurtajan . " K a p i t an
Melehovm" perusta laskettiin.
Olemme mielihyvin ottaneet
; vastaan Suomen. halllitaksen ^kut­sun
olla läsnä näissävtilaisunksis-sa
jaolemmc kiitollisiasiitäi kos-ka
tämä on. ennen kaikkea uusi
osoitus hyvien naaiianias->jays- .
täv>'yssnhteiden-: lujittamisesta
maittemme kesken. <
suomen telakoilla rakennetut aluk­set
kuten .monet muutkin - Suomen
teollisuuden tuotteet oyat saaneet hy­vän
maineen maassamme korkean
laatunsa ansiovta.
' Lansumme Suomen työläisille,
tekniiiisille insinööreille seka kai- .
kille, jotka ovat osallistoneetNeu-
TO£toiiitolIe tulevien alusten j a -
kehnasiiyöhön^ tunnustuksen^ bei- ^
.dän taitavuudestaan j a uuttemu- , '
destaan.
Meidän maassamme tunnetaan laa­j
a l t i Suomen kansan, työläisten J a t a ­lonpoikien
uutteruus. Meillä; puhu­taan
suurella' kunnioituksella mm,
suomalaisesta talonpojasta; ihanen sitr
keastä uurastuksestaan : .taistelussa
pohjolan ankaraa luontoa vastaan,
järkkjmiättömästä ponnistelustaan
ottaa irti maasta kaiken, minkä se voi
antaa.
Nämä -luonteenominaisuudet ovat
läheisiä tuttuja neuvostokansalle, jor
k a antaa arvon työlle, pitää s e n k u n -
nia-asiana ;ja rkunnioittaa suiuresti
työsaaivutuksia.- (Eikä ole suinkaan
siattiuna^ että täUä.telakalla raken-:
nettavat jjäänmurtajat saavat -vaati­mattomien
j a väsjrmättömien aherta-'.
jien^neufvostoliittolalsten Pohjoisen
Jäämeren kapteenien nimet.
Täysin valmiina olevalle jäariiaiur.r
tajalle on annettu Neuvostoliiton S a n ­karin,
M i h a i l iProkofjevitshBelusovin
nimi. Tämän ihmisen valtava elämän­taival
kulki tavallisesta; mtntunkai-vajasta
pohjoisen .napapiirto kaptee­niksi;
Joka osallistui useaan p o l o i ­seen
napapiirin tutkimusretkeeri. - v.
liaajalti tunnetaan maassamme ja
kaukana sen ulkopuolellakin, toisen
jäämeren kapteemn,. Voroninin^rninil.
Jonka kunniaksi on nimitetty totoen,
tanaan vesillelaäkettu ijäänmiurtaja
Vladlmu: Ivanovitsh Voronin elämänr
taival kulki-tavallisesta merimiehes-tä
kuuluisaksi Neuvostoliiton jSän-j
murtajalaivaston kapteeniksi, joUa on'
suuri ansio suuren Pohjoisen Jaämeri-reitin
avaamisessa, ijönka hän ensim­mäisenä
suoritti yhden laivaliikjeime-kauden
aikana vuonha 1932, J a kuka­pa
-varstakaan pohjoisessa • ei muis- ^
taisi vuoden 1928 "ItaUaV-ihnalaivan
miehistön pelastusretkikuntaa r t a i
sankanllisen .. hohteen saanutta
•'Tsheljusklnia", jonka päällikkönä oU
kapteeni Voronin,
Unohtumaton on muisto myös kuu­luisasta
Jaänmurtajakapteenistamme,
pohjoisen jäämeren reitin suunnitte­lijasta
Afanasia Pavlovitsh Meleho-vlsta.
jonka nimeä • tulee kantamaan
jäänmurtaja, jonka perusta lasketaan
tänään Helsingissä. '
Merimiesten työ Traatil rohkeutta,
taitoa ja lujuutta. Meidän merimle-hemme
ovat ansaitusti saaneet neu­vostokansan
rakkauden. Saadessaan
Kauniita tuimustuksm^sanojaSii^^
sekä presidentti PaasikiveUe ja Kekkoselle,'
I' määrl^^ saannista.
vat ;työslcentelemään; jäänmnrta^!:
. jiila, Jotka YEUomalaiset mestarit
ovat lakentaneet.^^ämä on>Tqr-r
: tansknvälUsta: täten työ ja san-
' kamos' lähentää' Icatata -naapuri-kansaa,
joiden ystävjrystnlee ;yhä-entistä
läheisemmäksL'
Kuten tiedämme, • on Suomen l a l -
Tarakennusteollisuus sodartjälkeiisenä
kautena ryhtynyt suurien J a vaikea-tölsten
'laivojen- rakentamiseen ja
huömattarvasti kehittynyt tässä ja
uusia ammattitaitoisia laivanraken-.
nuskaadereita on kasvanut; Oleelhnen;
osuus tässä on ollut: Neuvostoliiton
laivatilauksilla. Meidän järjestömme
tilaaJvat laivoja suomalaisilta yhtiöil­tä
joitakin.ivuösia etukäteen, mikä taj^
kaalaivarakennusteollisuudelle jat­kuvan.
: konjunktuurivaihteluista va-I
paan työllisyyden.
Tämä -on eräs ystavälliiien > tek-
. niliisen ja taloudellisen yhteistyön
Icäytännön muodoista maittemme ^
välillä. Jo nyt on mnodostnnnt f
naapnrimaittemme välille. täUai-;
. nen' Idinteä' työnjako, joka ei ole
^ mitään satunnaista'ja öhimene- ..
vää osto- ja myyntikaappaa.
Edellytyksenä tähän on Neuvostb-
-liiton eri laitosten^laivojen tarve n i i ­den
-palvellessa ; synnyinmaatamme
laajoilla merilakeuksilla, j a toisaalta
Suomen lainranrakennusteollisuus saa
toimintamahdollisuuksia.
Samaa voimme sanoa Jo täysta oi­keutetusti
myös eräistä muista talou-:
den aloista.
V ta­loudelliset,
poliittiset ja kulttuuri-r
suhteet: liansojemme välillä. Neu- ,
- vostoliiton j a • Suomen väLset. suh.^ ^
'teet ovat "hyvänä esimeriddnä eri
yhteiskuntarakenteisten:'maiden
yhteistyöstä.
Meillä , Neuvostoliitossa. on; sosialis-
^tinen järjestehnä, ;teillä Suomessa Jia-pitalistinenl
Järjestely. Siitä huoh-matta
s on maittemme ."välille,. muodos­tunut
j a lujittunut hyvien napurien
ystävälliset suhteet/ ja se Johtuu 'suh­teittemme
kebittjrmisestä keskinäisen
kunnioitukseii, luottamuksen j a m o ­lempien
täydellisen -tasa-arvoisuuden
pohjalla. .
Suhteidemme kehitys on esi­merkkinä.
Josta toiset kansat voi- -
vai nähdä .^miten'rauhanomainen /
/ yhteistyö murtaa epäluottamnk- ;
' sen Jään ja lujittaa ybteisymmär.f'
rystä ja todellista ysta^^ttä.
/.Meillä annetaan suuri-amo Suomen
presidentin, herra Paasikiven ansiäkrr^
kaille sanoille hänen puheessaan
vuonna 1950 eduskunnan avajaisissa::.
"Ulk<qjolitiikassa, Joka hallitusmuo­don
mukaan kuuluu tasavallan presi­dentin
huolenpitoon, on tehtyjen'so^'
pimusten rehelUnen Ja tunnontarldEa'
täyttämtaensekä hyvin J a luottamuk­sellisten
suhteiden ylläpltämmen en­nenkaikkea
Suomen Ja Neuvostoliitoii
välillä ollut päämäärämme koko so->
danjälkeisenä aikana. Näitä periaat­teita
tulemme rtiilevaisuudessakin
noudattamaan. Tasavallan ipresident--;
tinä.olen niistä järkähtämättä pitävä
k i i n n i " . '
Hyvien. ja yrstävällisten naap,n-runssuhteiden
InJittamisellajjmait-temme
- välillä on ;nlin ' kes&vä
pohja. kuin ystävyys-, yhteistyö-ja
.keskinäinen avunantosopimus,
joka solmittiin Neuvostoliitonr ja
Suomen välillä vuonna 1948.
Todetessaan, että tämä sopimus
«merkitsee käännettä maittemme väli­sissä
suhteissa J . V; S t a l in lausui h u h ­tikuun
7. päivänä vuonna 1948 pitä­mässään
puheessa, että on tehtävä
paljon työtä j a kamppailtava luodak-.
semme Neuvostoliiton j a Suomen vä-
Ulle perinteellisen ystävyyden Ja t e h -
daksemmenämä .perinteet kestäviksL
Tänään .voimme sanoa, että mo- '
: lempien.pnoUen; tekemät -ponnis­telut
ovat omiaan herättämään '
•i tyydytyksen - - tunneta K tällaisten
.perinteiden alliaansaamiseksi ja '
lujittamiseksi.
.Täten ovati edulliseksi perinteeksi
muodostuneet eivät yksmomaan -vuo-siscpimuksien.
»vaan myös pitkäaikais-
. ten taloudellisten sopimusten solml-mtoen
maittefmme kesken. Ensim­mäistä
tällaIsta pitkäaikaista sopir
musta. Joka koskee vuosia 1951—
1935; /toteutetaan; I menestyksells^ti.
S N T L : n ja. suomen välinen jtavaraur
vaihto ön nykyisin, -3.5 kertaa niin
suuri kuin vuonna 1950:- Jo yksistään
tämä o n todisteena^ siitä, että pitkä­aikaiset
kauppasopimukset ovat hyö­dyllisiä
molemmille sopimtispuolllle.
koska ne muodostavat: selvät puitteet
kaupallisissa suhteissa, antavat. mo­lemmille
sopimuspuolille »varmuuden'
menekistä ja .määrättyjen tarvike-
.^Vämän-menestyksellisen k<4ui-
-<jnnksien johdosta jnoIenuDat lial-
'Utukset odottamatta vilsivnotlsen
• •]• Jcanppasopimnlcsen. voimassaolon;.
paättyotista^vnonna 1955» solmivat
V- jorliäravan
-frilden vuoden' tahnidelU^ten «öpl- i :
taaHaen vuosiksi'195S—1950^rräma
'' Wpimi& 4nma' ' ^ u o ^ 'Eteenpäin;
' SoomeUe hdcmattävtit liföarät t l - '
läiikEia laiva-, eri laitteiden s du
'^xmtavara- ja papetitiKidlisuaden
: : tnbtteiöe. TolEaalia sopfinns edel-
' lyttää'itoimitettaväkBl Nevvosio-r;
Iiitosta:SaiHn.een seilaisi» tavani-^^'^^
-tjjij^ZlQln viljaa^ puuvillaa, nafta*
t a b ^ i a , metalleja, autoja, teol-
Itsiiadfconeita - Ja iannoitfualneita.
.fSItiten.junnettua hyväksyttiin tämä
SNTLin Ja suomen Arälinentavaran-toimiQJu^
n viisivuotissopimus vuosil­le
1958^1960 suomen hallituksen eai-tyksestä?'
Suomen ;eduskuniian ulko^
asiainvaliokunnassa, joka totesi lau-stfiäiossaan,
että Neuvostoliiton ja
Suam'en:väUnen kauppa on kehittynyt
ke^ciniuLsesti edullisella pohjalla. M e
yhdy&|de täydellisesti tähän Johto-
:päätö%een Neuvostoliiton Ja Suomen
•vSUsÄh^feäupan- edullisuudesta molem-ziuUe'.
sc^imuspuoIille. '
JKulttvian vuoden alussa Neuvosto­l
i i t to myönisl Suomelle 40 miljoonan
ruplan-lalnän 10 ^ o d e n : ajaksi edul­l
i s in ehdota. Tällöin on itsestään sel­vää,
että paitsi sitä, etkä Suomen
'hallitus saa käyttää tämän, lainan
oman harktatansa mukaan^ siihen ei
sisälly mtakäänlaisla enempää Julki-,
äa kuta salaisiakaan «htoja. Jotka;
kuuluvat eräiden muiden valtioiden
antamlta lainoihin asettuina ehtoina.
Nimenimiaan dksl, että mait­temme
väUsei suhteet rakentu­ivat
keskinäisen ^kunnioituksen
pobjaUe eikä n l i ; ^ j u t u t a tois­ten
sisaldtoVasMl&bvvöJdaan pi­tää
varmana; että;taloudelliset jä
kult^^mfis^iystäväUlset suhteet
tuleitit/;^tfitorökf k(Mttym^ Ja
siiheäönyötemassit'vielä-huomat'
tavästi käyttSmättömiä.mahdoUI-Suomen"
Jcarisäll^"oh oma' kehitty­nyt
k a n k a i n e n kulttuurinsa;"Jöka a n ­saitsee
kansamme: - tunnustuksen - .Ja
kunnioiti&sen.' _
Neuvostoihmisiä ,]dtanostäa,suuresti
suomalaisten kh*Jaliijata, .'i^veltädäin.
kuvanvelstäjäta, • tiedemiesten ym:
fcUlttuurityöntekijäih tuotteet: Mei­dän
mielestämme suomalaisten k i r -
NE ikXNEIDOT
— Sanos, Kuiidta vanhaksi
tuon neiti^Niemisen?
. — Minä-tiedän, että han on tä
tän^t kuusikymmentä vuotta
hän näyttää vilsikymmenvuo
Itse::,ltän.i;.sanoo.; olevansa helj
mraivuotias,; pukeutuu kiiin- kb'
ksonmenvuotlas Ja käyttäytyy •
kaksikymmenvuotias.
j MIESMAISYYTTA
— Suhtautuiko hän sUhen m "
asiaan niinkuta mies?
Totta kai! Hän pani
vaimonsa syyksi.
L Ä Ä K Ä R I S S Ä
- Vote selittää t
senne, hyvä-rouva psykol»
mahdollisimman. tieteellisesti, m
luulen teidän ymmärtävän pä
Jos sanon suoraan, että olette
iinen'--alöEa. ••
»•THIS PICTURE OP ME AS
A CREAT WARTiMEUA9ER
10EQUEATH T9 THE BRITISH
"Nislcasta kiinni ja puukolla selkään jos el maaten suostu."
Jailijain,'tiedemiesten, ja säveltä
tuotteitar.ollsi julkaistava Neuy-mtossa.
; Me armamme myös arvon sille,
neuvostokansan kulttuurisaavu
-herättävät .yhä • suurempaa mi-kitatoa
Suomessa,
Jotta kulttuuri' i ihteemme kehl
sfvät^Iähiivuoslna yhä laajemmiksi,
aiheellista- lisätä Suomen sivis
tönedustt^ien vierailuja Neu
tossa 'Ja- että lukuisammat Neuv"
l i i t on kulttuurm Ja tieteen
kävisivät: Suomessa..
Ei voida jättää maini
-sitä .tärkeätä osuutta, joka
pääministeri, herra Kekk
-pitkäaikaisten kaappasophn-
.v^solmimisen kehittämisessä hyväk
:£Si.i>erlnteeIcsi ja niiden to
:mlsessa- maittemme kesken.
; -voida myöskään olla
matta mitä ponnisteluja,
'pääministeri osoittaa herra pr^
-.dentJFaasildven johtamien
men ja Neuvostoliiton ystä-
; teh - ja hyvien naapaniussoh
den ipoUtiikan toteuttamisessa
•Maittemme väliset ystävälliset
--rteet suovat meille mahdollisuuden
-taa yhteisen tanoksen koko maa"'
rauhat! Ja turvallisuuden lujit
seen.'- ^
|£nten Neovostoliitiokin,
:j r..?8amoin : iinyös Suomi pitää (är
: ; keimpättä tehtävänä kansainväli
•:;.;-sen7^jännityI{sen lieventämistä
' r 'katsoo välttämättömäksi yhdis
kaikldcn vatioiden ponnist
} rauhan turvaamiseksi.
Neuvostoliitto noudattaa järkäli
mättä politiikkaa rauhan lujitl
seksi, mitä kaikki kansat toivovat,
onkin täysin ymmärrettävää:
kysjmiys el huolestuta Kaasanj
ja enemmän kum kysymys ra
j a sodasta, mitään ei voida aset
kansojen turvallisuuden etujen
puolelle eikä kansoilla ole suure
tahtoa kuin tahto puolustaa ra •
,;'Juuri sik^i Neuvostoliitto
lee :.SaI(san uudelleen ase'
. ta vastaan, sotUasrybmitiy
^ -perustamista vastaan. Jotka,
vat^vEnroopan kansat, maailma
kansat, sekä puolustaa pemstef
tavalcsi yleiseurooppalaisen tor
^ vallisnusjärjestelmän, joka
Jais^u sekä suurten että pien
:^tioiden osallistmniselle
matta niiden yhteiskunnain
. ja valtiollisesla rakenteesta.
Neuvostokansa suhtautuu su
•Jcimnloituksella naapuriinsa, uu
-ijaan.Somen kansaan ja tuntee
kehtaan ystävyyttä Meidän yh
tehtävämme on myös lujittaa
leen ystävällisiä naapuniu
Neuvostomton ja suomen •
PÄIVÄN PAKIHÄ
jäänmmrtajla, Jotka kantavat kuului­sien
pohjoisnaparetkeilijoiden nimiä,
he osoittavat saamansa luottamitksen
oikeutetuksi j a suorittavat uusia ktm-n!
akkalta sankaritöitä.
Neuvostolaiset merimiehet tnlcr .:
' ' ' mielipiteistä huolimatta — ti^evatko cans
todella kannattamaan Saksan uudelleen aseistamista?
Er\'ät tule, jos heille tiedoitetaan tosiasiat. Kuohunta K u r t M e y e - '
r in tapahtuman yhteydessä j a se vastarinta mikä kohdistuu Yhdysval-,
tain yliherruutta vastaan maassamme, qn todistuksena* siitä, etta;jos;
edistysmieliset ihmiset u n i o i s s a . G C F : n klubeissa farmarien järjestöissä)
j a muissa yhdistyksissä puhuvat tästä asialta, he tulevat saamaan
myönteisiä tuloksia j a parlamentti; tulee kokemaan sellaista yleinen
mielipiteen painostusta/että se epäröi Canadan sitomisessa kuoleman
l i i t t o o n . . '
']Mutta a^kaa ei ole hukattavissai
Rajoittajat menettivät ensimmäisen erän
yiime vuosien aikana on Suomessa
puhuttu, keiiustelfcu ja väitelty paljon
siitä, että maan urheilutoiminta . olir.
Bil saatava yhtenäiseksi.
-.Kuten tiedetään; on Suomessa kaksi
suurta urheiluliittoa, totaen porvarien
Ja toinen t^C-kansan. EdieUtaen^kan^
taa. tnimeä Suomen Voimistelu- ja;
VrheilulUtto (SVUL) ja Jälinunätaen
Työväen UrheilulUtto (TUL):
Vanliempi kansa muistaa, kuinka
. Suomen por/aristo Ja porvarilliset
urheiltpomot yli 25 vuotta sitten pa-
; koittivatr Suomen työväestön muodos-
.tamaau cman urheiluliiton, potkimal-^
la .ul03:SVUL:n';ä monet sellaiset seu-i
ra^ Joissa oli . työläisenemmistö -Ja
• myöskta työläisistä muodostelet Joh­toelimet.,
,Nitopä öia työläisurhelUJat muo­dostivat
oman liiton, TUL:n; Joka on
kasvanut ja paisunut sellaiseksi, ettäj
se Jo. tällä hetkellä uhkaa saattaa
varjoon vanhan porvarien; kontrol-
-Iqlm^ sVUL:n
)'Tällaisen vaatattnaiaten» ovat por­varilliset
urheilupomot ryhtyneet kii­reisesti
touhuamaan yhtenäisen suu-^
Xen. 'iwheUulUton'^ m
#in3L:n Ja TUIirn yhdlstainistä. .
i.äajyä ai^Ätus, «movatjnönc^ Ja piin
^ ;-Mutta kaikki el ole aivan niin kuin
^päältä katsoen näyttää Ja mtapä täs-
;säkta..asiassa ovat. omat -muttansa
Ja mutkan.*)!.
Suomen .TUL:n jäsenjoukot. Jotka
hyvin tuntevat porvarit omia etujaan
tajvoittelerviksi . juoninl^oiksi,: aset^;
tulvat heti alussa sille ilcannalle, että
yhtelstoimtotaan .. -voidaan.,:: ryhtyä
'.mutta 'vain- sltaä: tapauksesaa;. että
TUL:lle/taataan muodostettavassa
valtakimnan liitossa täysta tasapuoli­set
oikeudet. . ''
Myön*^ TUL:n Uttotoinilktmnan
sos-demokraattl- enemmistö. vakuutti,
että sekin vaatii kokonaisratkalnua
dellämahiltulla.Jäsenjoukkojen vaati­malla
perustalla.
Porvarillisissa. pilreisol. ei toiiten-kaan
haluta mitään sellaista yhte­näistä
liittoa. Jossa työIäisurhemjoIUa
olisi tanripuoUset oikeudet ja sUcsi sil­tä;
taholta ouktai'lähdetty tekemääioi
yrityksiä^ rikkoa TULmJäseoJottkko-^!
jen yhtenäisyys j a saada eriUitot sol-minuuui
sopimuksia porvarllliton vas­taavien
lUttcJen kanssa., •
• TUL:tt lllttotolmlkunnan enemmis-'
tön muodostaiva lieaUJKn i^oriddka; jo-;
ka näkisi mielellään TUL:n sUläiita-van
poryacten, komentoon,^ mutta^ el
:5e,piiustaikattoen;Qnkfn.-,V::^ •ujfcalla^'«ltär.,»aoraan-7^ iiaeutojjrtiett^aUiroittieb .^«M|rtiolNf»-^odte^
tunnuataa; ryhtyi kannattamaan täl­laista
ajatusta, vaikka'ollkta ennem­min
vannonut vaativansa "kokonais­ratkaisua".
• '
Tatikoitvksena oli aluksi sulattaa
TUL:n - Jalkapalloliitto vastaavaan
porvarilliseen liittoon Ja muodostaa
jalkapalloilun valtakunnanliitto.
Tämä kya/mys. Joutui marras
vihneisenä . viikon vaihteena ' ratkais­tavaksi
^TtJL:n ylimä^Isessä lUttO-kokouksessa.
Leskisen por(&an harjolttamaoia
"pehmltyskamiJanjasta": huolimatta
Ilmaisivat liittokokouksen edustajat
yksimleUsestI olevansa t^llä. ikanualla,
että TUL:n Itsenäisyys on s^Ilytettä-
Vä ja että Uittojen yhtelstölmtata on
mahdollinen afeannsattda vain tSysln
tanipnollsta.p^usteln.
Tästä oli luonnollisena seurauksena;
että Ulttotoimlkunnaneaii^s, jonka
mukaan liitto paloteltaisita 'erikbis-ratkaisuCen
^avutla, toll hylätyksL
NitapäsilnliylJättUn 'esitys JaUcapäL-ioUun
valtaikunnanlUton-muodostami­sesta.
• > 1
Voldaanpa sanoa; että Suomen työ-laisurheUun
yhtenäisyyden 4cannatta-
Jat «aiaiVMttlVftt i-gflttnrt JgnirtnitnMiaMml
er3sia,«Unä kaa^n>aUus8a, ^onka tmr-r
koltuksena on vähitelleen jototaa « u o -
meh työläiaarheiltr porvarien maä-räyiriUUan
alaladcsL' >
Edellämainitun rTULm . liittoko­kouksen
kanste temanaikaliestiiiil-,
«leitiin atyflakfil dvm<:ii ;ylimiwii>
nen-ltttteScotonu^ jotna-itaeikMflep sei-vfisti
annetuin ymmärtu»^ etts^TOtl
tellussa ; valtakunnanliitpssa ei
tulla kyicmykseciikaan.
Edelleen- porvarit uhkailivat,
eUel-TUL hyväksy tällaisia eb
ni,nka'Jcki yhtejstoimlnta kat
Tämä on selvää puhetta ja ^
pälvänselvästi. etta porvant fialoa
valtakunnanliittoa vain omilla
doillaan.; Sellaisilla ehdoilla,
pääsisivät voimakkaan TUL:n
nljoiksljä määrääjiksi.
"netenkta porvarit, harbflu
seen^ T U L : n Jäsenjoukkoja,
luopua jcssakto määrin oman
a Itsenäl^destä.
Mtokälalsta tämä luopuminen
osoittaa, se, että valta
rakentaminen on suunniteltu
Haisti S V U L m organisation
Ja sen Johdon ehdottoman
tön tulisi. muodostamaan
nykyinen jOhto.
Kutcn'sanottu porvarien
mat. joilla oli T ^ J ° ^
rukan kannatus — kps^,
lU!vattu lelpäpaiatoja <val
llita'r.a — kärsivät tappion
Mutta kamppaUu TUL:n s
seksi poKvarien helmaan d o«
fynyt TUL:Esa olevat i
kia&ttl«et ^ hajalttajapomot
j^rtkamaan ponnlstuksiaan, Jo«»
«endoakfcgaen on pysyttävä
irmeUutoimlnnan yhtenälsyP
' ^ ä , mut^ vain B/ää^
«73^. Joka, taiaa,