Vapaus, September 7, 1928

              m tasan v=
edustajat Oi,
«a. valita^ g
sovitteiuiajj^
e se
njUKsu
lun 2 ^
'issa loukkja
;aan yksi
•vat huolinBj.
alllsioikeudssj
TlUsikä HBS
50 dollaria^
TA
teknilliseen J
den aihaea
Tämä onnii
kuin Tijm
KKAANTn
toimii töidffl
unin uudai
loukkaanM
31 päivän il.
•ni putosi i l -
hänen seffiii.
Iljetettiin sai-loittavat,
etti
- S .
CTI POIS
KlrklandLa-
:an johtajaksi
levaan teiltä­hän
oli näy-henkUöitfL
• ^ " ^ ^ t useampia
kuntaa. Var-
>ä takia tuli
Q toimintaan. • t
ja toimintaan
lut osaa koin
työnsä osas-suuri,
kosSa päättää tän- fL' Mnel'
äseuran joh- i^v. Mi
asti on ollat
i tehtävä.
TTÄ
joka on ylei-
, on juom-ittujen
teke-
Ijon käynnis­tä
ilkeämieli-entaa
toisia
)iset koettaa
;ttä. Ja mo-atuinen
pro-m
ja pysy)
äenliikkeestä.
isioita, jotka
ätettava, Sil­jan
ihmisille
viutta totuus
parjaaminen,
tavan kaiken
opii syynta'
ÄT KUIN
suomalaista
ä juonti- ja
oma-asioissa,
ta jutut siir-m
suomalal-myymistään,
yvin paljon,
isien saavan
Suomalais-
•ähinää kuu-iorokaudesta.
a tappelurä-piti
katketa
laman lyöa-
Lä on nähdä
ojen elämää
>nasti syyte­tä
suomalai-a
timnustaa
tuo mikään
ijan käyttä-rttaa
tuota
a juoppojen
oi' niinollen
kuulemme
n itseään ja
3jen kasva-tenkaan
tao
atta miten
ujärjestöjen
i näemmä
im
1193 — 1928 Perjantaina, syyskmin 7 p:nä—-Friday, Sept 7
Haasta smäldii jotaldi
[e canadalaiset olemme hiukan h i t a i t a missä asiassa tatian^a, mutta
apäästyämme ykensä saamme toimeksi enemmän k u i n jotkut toiset,
näissä Punikin haastejutuissakin myöhästyimme, emmekä vielä
ole oikein päässeet veriimme. Mutta kyllä me nyt j o hyvällä
r o l e n i n v e j a aina vaan parannamme. Seuraavassa on taas joukko
, j o i h i n haastetut eivät tietystikään ole vastaamatta sitä Canadan
ien kurssi edellyttää.
i N e joita haastetaan:
[Kangas, Kenogami, Que.
Long, Timmins, Ont.
Eönkkä, Timmins, Ont.
Nissilä, Dunblane, Sask.
Särkilahti, Dunblane, Sask.
^ J . H i l l , Vancouver, B. C.
| ; J . Häyhä, Vancouver, B. C.
H e i k k i n e n , Oba, C . N . E y . , Ont.
M a r t t i n e n , Biscotasing, Ont.
n Puustel, Biscotasing, Ont. Leppänen, Biscotasing, Ont.
Ne jotka haastavat:
Senja Järvi, Kenogami, Que.
Isak Mäenpää, Timmins, Ont.
Emma Perälä, Dunblane, Sask.
Jacob Rämö, Vancouver, B. C .
M . Hieta, Oba, Ont,
j n m a n e n , Carmangay, Alta.
i S n e l l m a n , Carmangay, Alta. T. Tabell, Carmangay, A l t a.
EiiidQsteliqröyäidrjojen ""oikedisi todistams^n''
Tonm hovissa
Elok. 13 p:nä jatkettiin T u r u n h o ­vioikeudessa
sjytetty Vileniuksen ja
ohranatodistajain vastakkaista kuu­lustelua.
Ohrana A. Elangashaata
sanoi olleensa läsnä silloin, k u n syy­tetylle
luettiin hänen kuulustelupöytä­kirjansa
j a sanoi hän S3rytet3rn sen
täydellisesti h3rväksyneen. vieläpä tar­jonneen
sen alle oman nimikirjoituk-sensnkin.
jota ei kuitenkaan siihen
otettu.
Ohrana Palonen
kertoi samoin kuin edellinenkin. L i ­säksi,
että alkuosan luki kuulustelija
l : Johnson, No. Cobalt, Ont. M. Savolainen, No.- Cobalt, Ont,
Sorjonen, Levack, Ont.
iLänsi, Levack, Ont.
Sorjonen, Levack, Ont.
Kauppinen, Nemegbs, Ont.
Johnson, Fort Frances, Ont.
Kuronen, Crozier, Ont.
K a l l e A n t t i l a , Levack, Ont. j
B e t t y Kopsala, Levack, Ont. '
M a r i a H ^ a l a , F o r t Frances, O h t .
joukossaan hyvin alhaalle p a i ­ta
Ja urheilijahi voima Ja kas-lenki
ei heihin psrsty MitnmBft-n
varoituksia. Urheiluseura el väli-
;^kieltolain rikkomuksista.
Mmx ON ETCTILALLA?
äväen JM-Jestäytymistilaisuudet
kiinnosta tySläisiä, koska eivät
onnu niihin. huolimatta miten
ne cm Ilmoitettu. Mutta k un
muu agexitli t a i humpuukin edus-saapuu
johonkin palloruumaan
koh-atorppaan, niin sinne rientää
et näkemään mitä siellä oh.
Slanninkxettä puhumatt<nnat ja
attonmt saavat hyvin selvän
on ^symys. Tämä vain todis
•aä&L on suomalaisille työläisll-i
ensälälalla, humpuuki vai työväen-
TEISSA VILBL&STDMISTA
Honkorjuuseen menosta, vai mistä
Johtimut, että näihin isompiin
i v s i i t o i h in on otettu imsia miehS,
muassa englanninkieltä ynnriär-ättömiä
suomalaisia. Hdllinger. j o -
-ei ole pitkään aikaan kelvamittt
leh. on Jo alkannt näitä o t -
TÖitten sanotaan yleisratä " W i ­en
kaikilla aloilla. Palkat 2:ui-pysyy
alhaisina, ällä cä «ole
Bläisillä sitä yhteistä voimaa. Joka
ifä kohottaisi, vaan työnostajat -saa-tft
maksaa sen k u i n haluavat. — S i r -
ataja - — ' ?
k a kaikki toiset j o luulee kuolleeksi.
Nuorempi sisar tulee kuitenkin pe­lastetuksi
ikäänkuin ihmeen kautta
v a n h m m a n dskonsa avulla, myöskin
tuntien samalla sisaret toisensa. —
Kappale on hyvä alusta loppuun as­t
i , kuvaa aykyisen järjestelmän mä­täpaiseita.
KUOLLUT
K a l l e Mäki (tunnetaan nimeUä
N i p i g o n Kassu) kuoli täällä V i c t o -
r i a . s a i K a a l a s s a tJk. 10 päivän vas­taisena
yönä. Mäld on jo pitem­män
ajan saiz&stanut vuoroin sai­raalassa,
vuoroin jossain majatalos­s
a hivuttavaa sydäntautia. Nyt v i i ­meisen
pari imukautta on hän o l l ut
^yhig mittaa sairaalassa. Mäld <m
e n n e n oleskellut paljon Soon ja. N i -
'Sfigcn ympäristöllä ,eninunä^seBn
työskenne^t metsätöissä. Nyt ^ i i -
-me vuoden on hän ollut Montrea-
Oissa. enäSn pystymättä minkääxklai-seen
työhön.
TYÖNPÄIVÄN VIETTO
Työnpäivän vietto meni T o x r h a an
tapaan. Vanhoilliset uniot Jäijjesti.
vät kulkueen, joka näyttä enempi
liikemiesten ilmoituskulkneelta ikuin
miltään muulta. Juhlissa 6E. -edusta­j
i n a Quebecin työministeni, kaupun­g
i n valtuusmiehiä useita sekä muita
s u u i u u k s i a , jotka tietenkin pitivät
t a v a l l i s i a ' loistopuheitaaa. JSitä sa­n
o t t i in työläisten kurjista palkoista
"MAAILMAN JALOISSA'*
^ Tämän kuun 23 päivän iIIaTla 'on
antrealilaisilla tilaisuns Tiähaä 'o-ston
huvitoimikunnan -näsrtteTemä-
" M a a i l m a n jaloissa", 5-näytöksi-jn
yhteiskunnallinen kappale, .jo'ka
Haan esittämään Stanley-haalin y-ilissa.
Kappaleen tapahtuma-l
i k k a on jossain Yhdysvaltain idän
ktomoteoUisuuskaupungissa, iuvaus
iten nuori konttorityttö j o u t u u -val-
Sisen orjakaupan uhriksi. 6 vuotta
itoamisen jälkeen joutuu tytön t d i -
nuorempi sisar, myösldn v a l -
Sisen orjakaupan uhriksi Tcoettaes-an
etsiä vanhempaa siskoaan, j o n -
j a alhaisesta elämäntasosta 'tässä t i ­laisuudessa?
E i mitään ;,sillä onhan
, k a i k k i h y v i n!
NAISJAOSTON TOnaiNNASTA
Naisjaosto, joka on o l h i t koko k e ­rsan
lomalla, eikä ole intänyt koko­uksiaan
ollenkaan kahtena 'kuumim-pana
kesäkuukautena, i m i t t a n y t on
^ a s e n päättänyt alkaa .niudestaan
-toimintaan. Ensimälnen 3cökous o li
naisjaostolla t.k. 5 p M ^ ä , ijossa jär­jestivät
tulevan talven toiminnan.
Ensimäisenä suurempana l^önä t u .
lee naisjaostolla olemaan iiälvelijat-t
a r i e n union järjestänu.^n . B v u s t u s;
joka keskustelukokouksessa -siirret­t
i i n naisjaostolle. Jolcainen Mont­r
e a l in nainen nyt o t t a m a a n osaa
naisjaoston toimintaan, «ikä ^ainoas-taan
aina samat henkilöL
syytetylle ääneen. Ja sitten oli syytetty
itse lukenut loppuosan myöskin ää­neen.
Sensijaan ei Palonen muistanut,
olisiko Vilenius tarjoutunut itse pöy­täkirjaa
allekirjoittamaan.
OhranapääUikkö Riekki
oli ollut muutamia kertoja läsnä,
k u n Löfving kuulusteli Vilenlusta. S a ­noi
tämän aivan vapaaehtoisesti vas-taimeeh
kuxilustelijan tekemiin kjrsy-myksiln.
Ja lisäksi kertoneen asioita
n i i n nopeasti k u i n kuulustelija o l i e h -
thiyt kirjoittaa.
Puheenjoht kysyi, oliko perää syy­tetyn
väitteessä, että kuulusteluissa
olisi tarjottu väldjuonaia.
Riekki kielsi sen. Sanoi toimit­taneensa
tästä tutkimuksen jsen jäl­keen
k u n Vilenius o l i oikeudessa siitä
kertonut Ja tulleensa havaitsemaan tä­män
viitteen vääräksi. Luuli jutun
väkijuomista Johtuvan sUtä. että e^läl>
tä pidätetyltä oU pidätettäessä t a k a ­varikoitu
väldjuomia. Joita sanoi säi­lytetyn
muutaman päivän kuulustelu-huoneessa.
Puheenjohtaja kysyi, onko perää
syytetyn väitteessä, että häntä olisi
u h k a i l t u kuulusteluissa rautsponnuk-säOla.
sairaustapauksia ilmenee. Mainitsi
nyt syytettyinä olevista mjn. Väinö
Vuorion, Aallon j a Arvo Tuomisen
sairastuneen j a saaneen nopeasti lää­kärinhoitoa.
Vilenius pyysi sen jälkeen sisälle
kutsuttavaksi syytetty Kuneliuksen,
sanoen tämän voivan kertoa samoin
kuin hänkin, että ohrana Hagelberg
tarjosi heille pirtua, k u n heitä kuu­lusteltiin
yhdes^.
Ohrana Bag^dberg
kielsi sellaista tatjonneei^sa. myöntäen
kuulusteluhuoneessa kyllä- cflleeh säi­lytettävänä
phrtua.
Ohrana Tanner
oli oUut läsnä Turun lääninvanld-lassa
toimitetussa kuulustelussa Ja
todisti nyt siinä tilaisuudessa laadi­t
u n pöytäkirjan oikeaksi.
Puheenjohtajan tiedustellessa sanoi
Löfving, ettei todistaja ollut läsnä s i l ­loin,
kun syytetty kirjoitti itse alle
memoriaalipöytäkirjan.
Viipniin OhranapääUikkö Vaoksi
oli ollut saapuvilla silloin, kun Löf­ving
kuulusteli syytettyä sen johdosta,
että tämä oU oikeudessa kieltänyt k u u -
lustelupÖ37täkirJansa. Kuulustelija oli
ihmetdlyt syytetyn menettelyä, Ja oli
tämä vain sanonut: Enhän ole kos­kaan
myöntänyt tohnintaani rikoU-Riekki
kielsi tämänkin vMtteen to-
'denperälsyyden. Sanoi Ikyselleensä
usein vangeilta, onko hoeiUä mitään
valittamista kohteluun nähden, eikä
näillä ollut muistuttamista, kaikkein
vähimmän VUeniukseHa. O l i keskustel­lut
kuulustelijoiden tarssa kaikessa
sovussa.
Kanneviskaali sanoi eräitten syy­tettyjen
oikeudessa möftUneen etsivän
keskuspoliisin koppeja Ja tnuitakin olo­j
a siellä, j a kysyi RtekUtä, mitä hän
näiden molttlmistefn Johdosta arvelee,
Riekki sanoi pidätettyjen olevan
oloihin sangen tyytsrVäislä Ja esimer-kilcsi
Ahlberg Ja ^iunelius ovat sano­neet
ohranassa olevan paremmat olot
k u i n poliisilaitoksella, Ja vältti lisäksi,
että sysrtetty Aalto -samasta S3^ystä oh
pjrrkinyt Helsinglii lääninvankilasta
takaisin-etsivän ^iBskuspc^lsin koppei­h
i n . Kehui, että "he pitävät vangeista
sangen hyvää liuolta, koska tietävät
nämä poliittisiksi. Sanoi, että nämä
saavat en^uoKkälsta ravintoa jne.
Setisljaan kielä näille annettavan t u t -
kintöaiksuia sanomalehtiä.
KanneviskaaS tiedusteli, miten o h ­ranassa
sairaita hoidetaan, kun eräät
sj^ytetyt ovat -roittäneet kuulusteluti­laisuudessa
olleensa kovasti sairaita.
Riekki kehxn lieillä olevan oman l o ­karin,
joka haetaan paikalle heti k u n
seksi. Vuoicsi sanoi saaneensa sen kä-ätylcsen,
että Vilenius, pellcäsi teke­mänsä
tiumustuksen asettavan hänet
vaarcmalaiseksi 8 K P : n taholta j a sen-tähden
tehneen kieltonsa. VUoksi ker­toi
sanoneensa syytetylle tällöin, että
hänen kieltonsa on vain taktilkica-temppu.
Joka saattaa nyt miellyttää
kommunisteja. K u n asia on päätty­nyt,
n i i n vnenius on sm Jälkeen k u i -
tenidn menettänyt toiveriluottonsa.
Ohrana Iftlnne
i •
oli toi^nittanut Alma Suomisen kuu­lustelun.
Joka pidätettihi yhdessä V i ­leniuksen
knnssa. Ja Jolta tavattiin
mjn. aikaisemmin tavatut seitsemän
kirjettä. Suomimaa oli sanonut U r -
jeet Vileniuksen kirjoittamiksi Ja
myöhemmin oli V i l e n i u s k i n ne ondk-seen
tumnistanift. ^
Puheenjohtaja: Vieläkö VÖenius
kaiken tämän jälkeenkin tahitoo py­syä
Mellossaan?
vnetäus: VlÄä.
Sen Jälkeen sai h i i n astua ^ o s . Ja
sisälle Irotstietiin seuraavina
syytetty laturi Gostafssim
ohrana SiendaU.
sekä
SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE
K i r J . YRJÖ S I R O LA
( J a t k . )
SVOMEN KOMMUNISTIFUOLTJE
Is
'im
i. Pemstaminen
lellä sanottu on ollut tarpeen Irer-
Jotta l u k i j a saisi oikean "kuvan
missä oloissa syntyi suomalainen
:tmistinen puolue. Se el s y n -
kuten on laita useimpien nnfit-
K o m i n t e n i i n puolueiden, Loka-vallankumouksen
ideologisen e-efkin
mukaan, n s . teoreettista t l e -
M vaan syntyi se hävityn vallankumo-llC^^
Ben veristen kokemusten perusteena.
^ vastattava kysymykseen, miltä oU
j.;iiput Suomen työväen vallankumous;
Cwko se ollut erehdys, työväen lankea-
MfdDSfi • porvariston provokatioon —
^ Ä t e n seUttävät katujat. Suomen n 3 ^
lÄslaliäemokraatit — vai oliko se t o -
proletaarinen vallankumousy-
Suomen omiin oloihin perustu-
Ja lÄvitty objektivisista syistä,
porvariston Ja sen liittcdalsten
takia. Ne Jotto vastasivat
vaiianfcumous oli ollut — ei v a in
ämätön poliittisen tilanteen takia,
_i myös sosialipollitösesti väittämä-niiden
kysymysten ratkaisemisek-jottor
olivat kypsyneet Suomen y h -
ja Joiden tyydyttävä
oli Ja o n mahdollinen vain
Dletaarisen vallankumouksen kautta,
ittyivät krannninisteiksL Kulunut
_^ ien on osottanut. että Suo-
_ yhteiskunnan polttavat kysymykr
voidaan ratkaista vain proletaari-vallankumouksen
kautta. Työ-luokan
Jatkuva vaHankumouksel-en
todistaa, että työväenkysy-ovat
yhä laöcaisematta. J a
suudella, säätänyt asutuslakeja"), niin
tunnustavat porvarispolitlibotian. -että
•Häistä reformeista ei ole oBut osoitet­t
u j a tuloksia. J a pientalonpcilktän i y y -
tymättömyys kasvaa.
Samaan aikaan kun Suomessa, "ke­sällä
1918. raivosi hillitön valkoinen
terrori Ja satatuhatta vaHankimrous-taastelljaa
oli nääntymäs^ vank3M-T
«iIIä, kypsytti yllä nudnittujen kysy­mysten
harldnta Neuvosto-VerSjanä
emigrantteina elävien vallankumouk-
-selBsten keskuudessa vakamnUksen,
ett3. ön aika perustaa kommunistinen
puolue. Se t e h t i i n k i n Suonaen Sosdem
TTIkamaisen Järjestön konferenssissa
Moskovassa. Monipäiväisen loeAxtSie-hm
Jälkeen, jossa Suomen työväehllik-keen
Ja varsinkin liävitjm vallasika-mouksen
kokemiikset selvitettiin, ää­nestettiin
teeseistä, Jcrissa lyhyesti l a u ­suttiin,
että työväen on valmistuttava
vallankumoukseen eikä pyrittävä p a ­laamaan
vanhamalliseto toimintaan.
Ainoastaan sellainen ^röväenliike. Jo­k
a edistää kommunismin leviämistä
Ja sosialistisen vallankumouksen v o l -
U>nt pääsyä, o n hyväksyttävä. K a n ­sainvälistä
vallankumousta on edistet­tävä
Ja tuettava Venäjän neuvostoval­taa.
Tällaisia teesejä vastaan äänesti 16.
Eivät hÄään sanoneet vallankiunous-ta
vastustavansa, mutta tahtoivat "sel­vennettäviesi'*
kysymystä "käytännöl­lisestä
toimizmästa'^. Asiallisesti olivat
he kuitehidn kömmtmlsmln vastusta­jia,
vaikka Jt^stakin heistä o n sittem­min
tullut kcmimunisteja. Kommimis-
MIINA VALLIN KEITTOKIRJA
M a i n i t t u a k i r j a a on nyt saapunut
j o k u määrä Vapauden Montrealin
kirjakauppaan, i o t e n ne monet j o t ka
ovat käyneet niitä koko kesänajan
kysymässä, voiyat niitä nyt saada.
E n s i n aluksi -on saatu ainoastaan
r a j o i t e t t u nmärä, mutta tullaan saa­maan
lisää siiä iqyöten kuin ne v a l ­mistuu.
— J .
K u n Gustafsson oli oikeudessa kiel-täixyt
-useita kohtia kmflustelupöytä-klrjassaan,
tiedusteli • puheenjohtaja
niitä nyt "kuulustelujen toimittajalta.
Tämiä väfCti kuulustellessa olleen p u ­hetta
kaikista niistäkin asioista, Jotka
syytetty -mi oikeudessa Itieltänyt. Ja
väitti hän k a i k k i k o h d ^ pöytäkirjassa
lAtävän -paikkansa.
Kanneviskaali tiedusteli Stendahlil-ta,
-oliko keskuspoliiä tietoinen Ous-tafssorOn
toiminnasta Jo aikaisemndl-ta
ajoilta.
Stendähl: Niissä asiakirjoissa, Joita
Gustafssonin kuulustelemista varten
sain, •sanottiin hänen kuuluneen 1922
Hämeen eteläisen VBallpiirin nuoriso-pDritohriikuntaan.
Samoin oli niissä
m a l l a t t u hänen opis'kelulstaan Lännen
väliemmlstökansalllsuuksien yliopistos­sa
j a eräästä kesäloman vietosta Sipe­riassa.
Ohrana HXaUer
todisti -samoin kniin edellinenkin S3ry-tetyn
kuulustelupöytäkirjan oikeaksi.
K u n ijuheenjohtaja tiedusteli, tekiko
syytetty kuulustelutilaisuudessa siihen
joitakin muistutuksia, n i i n sanoi todis­taja
syytetyn tehneen sellaisia kaksL
Toinen keski TiSUkin kirjeen poltta­mista
Ja toinien häneltä takavarikoitu­ja
rahoja.
K u n puheenjohtaja tiedusteli to­distajalta,
kuka se Laukki on. e i t ä ­mä
tiennyt sanoa siihen muuta kuhi
että se on Joku syytetyn Venäjällä
olevista tovereista.
M u l l e r i n jälteen tehtihi
'^ohrana Malinille
samat kysymykset. Ja tämäkin tie­tysti
läloi^Jensä mukaan antoi niihin
samat vastaukset kuin edellisetkin.
Syytetty on hyväksynyt kuolastelapöy-tJMfJtnsa.
mntU nyt vaativat knn-
-tostelUat olkeadessa hänelle aivan
uuden kaolcstelapöytäkirjan.
Etteivät kortit ohranalaitoksessa a i ­na
ole läheskään riittävästi selvillä,
vaan saattavat joutua pahastikin se­kaisin,
sitä osoittaa sangen kuvaavas­ti
syytetty Steniuksen kuulustelu vas-takkaha
ohranoiden kanss?.. Stenius
nimittMn oU hyväksynyt oikeudessa
tisten teeäen puolesta äänestiJ6, jot­k
a sen Jälkeen pitivät S K P : n perus­tavan
kokouksen. J ( ^ suunnitteli u u ­den
toiminnan l i n j a t.
S K P otti teludckaasti osaa K o m i n ­ternin
perustavan kokouksen -valmis-porvaristo
on sosdemicn tuke-yrittänyt
ratkaista kysymystä
iäisillä reformeilla ("vapauttanut"
ikraajat, tietenkin korvausvclvöni- tdnähin j a itse kokoukseen maalisit
1919 Ja on sen Jälkeen ollut mukana
kansainvälisesä toiminnassa. Sen lä­heisimmät
yiäxyäet — paitsi Neuvos­toliittoa
— ovat tilleet Skandinavian
maiden kömpodlueisiin Ja Amerikan
suomalaisiin kxnmhunisceinln sekä
B a l t i a n maiden kompuolueisiin.
S K P : n enism. Keskuskomitea ( K u u ­sinen,
Manner. Letonmäki, Evä, S i r o ­la,
veljekset Ratoja') -alkoi tohnintahsa
Pietarissa, Josta TSäsin tohnitettlln
kommunistista fcirfaHisuutta ja lehtiä
Suomeen sekä fihetettlin organisaat­toreita
sinne (m .m. <ai tov. Kuusinen
siellä V. 1919—20). Puolueen vaikutus
alkoikin pian tuntua. Suomen v a l l a n ­kumoukselliset
työläiset, Jotka Jo e n ­nen
kumousta olivat tunteneet sym­patiaa
bolshevijnnia kolitaan j a vals-tomaasesti
sen omaksuneet, olivat nyt
terrorin d i a myiös haifcbmeet kysy-mjfStA,
yksitellen Ja kollektiivisesti
Komnnmistiset opit. sikSll k u i n heille
v o i t i in toimittaa niitä, tapasivat otol­lisen
maaperän Ja pian syntyi Suo­meen
salainen kommunistijärj^tö. S en
järjestömuotona oli "kohnlkkojen", s.
o. komlteain verkko, sekä " k e t j u " , hen­kilöstä
henkilöön kulkevat viestit. J o t -
lEa näiden henkilöiden J a kolmikkojen
toimesta levisivät ympäristön läliei-sempien
tai välillisempien luotetuiden
kautta.
Kolmikkosysteemiä toteutettiin m m .
sotnasalalla. Syntyi erikoisia naisten
Järjestöjä, jotica jxanivat toimeen s a -
nltaarikursseja y j n s . Kolmikkoja Jär­jestyi
myös työpaikoille j a Julkisiin
(ammatillisiin ym) Järjestöihin. Täl­löin
ei vielä osattu tehdä tarkkaa eroa
solujen j a f r a k t i a in välillä. Joka t a -
paukseissa pääsi toiminta alkuun Ja
sen vaikutus tuntui pian Sucsnen -po-liittisessa
elämässä.
K u t e n tavallista hävityn vaHanini-m
o u l E s e n jällceen saL S K P aluksi jon­kun
verran "äkkijyrkän" ("ultravasem-mistolsdsen")
luonteen. Sitä edisti
silloinen mfejnmantilnnnekin, jc^ oU
tdmintansa p^painon vähttdmään
taisteluim valmistautumiseen. Osan­otolla
'Puna-Armeijan taisteluihin ja
hariKKien -EOtilasopetusta valmistautui­vat
suomalaiset punikit nyt korjaa­maan
sen puutteen, joka kansalaisso­dassa
o l i oUut silmiiinpistävin. Tulok­sena
oli Joukko kouluutettuja puna-
I^nik^tä j a puna-'armeijalai8la. Jot­k
a kunnialla ovat täs^ttäneet tehtä­vänsä
Neuvosto-Veräjän lukuisilla rin^
tandHa^
2. K«etlc3emdkäa j a kriisejä.
Ymmärtäen SKP:n merkityksen
y r i t t i Suomen valkoinen porvaristo
heti a hm allcaen lelidä s6n vaaratto-nudcsL
Paitsi ankaraa pmraxillista
kuulustelupöytäkhrjansa. Ja ainoastaan
väittänyt, ettei hänen täällä näkemän­sä
Arvo Tuominen ole sama Tuomia
nen. Jonka b&a o l i sanonut nähneensä
Moskovan pleenumin kokouksessa 1927.
Myöskään ei Stenius kuulustelupöy­täkirjojen
mukaan ollut maUainnut
muiden nhniä kuulusteluissa k u i n sa­massa
kokouksena olleen Viitasen,
Jonka kuitenkin oikeudessa oikaisi o l ­leen
VUeniuksen eikä VUtasen. Sanoi
kuulustelijoiden nimessä erehtyneen.
Nyt kutsuttiha Steniusta vastaan
ensimmäiseksi
ohrana PallarL
Hän todisti ensiksi pöytäkirjansa
oikeaksi . Kanneviskaali kysyi sen
Jällceen, miten kuulusteluissa selvisi,
että Tuomhaen on ottanut osaa plee-ntunin
kokoukseen 1927?
ToiMstaJa: Tämä Stenius kertoi Jo-tenidn
sillä tavalla, että Tuominen
oli elokuun alkupuolella viime vuonna
Venäjän ammattijärjestön vieraana
Moskovassa, Ja o l i hänestä siihen a i ­kaan
Moskovan lehdissä valokuva ja
haastatteluja. Näistä sanoi Stenius
tulleensa tietämään. <että Tuominen
oli Moskovassa, Ja k u n Tuominen oU
ilmaantunut pleenumlin, o l i KulleTvo
Manner ehättänyt hänet kokoukselle,
kuten pöytäkirjassa on mainittu.
Kanneviskaali: Kuulustelupöytäkir­jassa
ei ole myöskään lähemmin kos­keteltu
sltil, kenen Icanssa syytetty on
ollut kosketuksissa Helsingissä.
Puheenjohtaja-. Onko Stenius ker­tonut
teille kuulustelujen aikana n i i s ­tä
heiikilöistä. joiden kanssa hän H e i
singissä on oBut toiminnassa?
PaHari: Kyllä niistä oli tupakkapu
h e l t a Ja kahvijuttua osittain pöytä­k
i r j a n laathiäsen jälkeenkin, l a silloin
hän mainitsi byroosta Ja byroon h e n -
kHcastä ainakin kolme: Antin. Mos-sun
Ja Rasin. Eskon hän sanoi siinä
olleen teknillisenä apulaisena, mutta
el kuuluneen bsrroon, K u n Steniuk­sen^
näjrtettiin kuvia^ tunsi hän A n ­otin
Järviseksi. Möesun Kiveksi ^a
Eskon HhrveläksL .
Kanneviskaali: Oliko kuulusteluissa
tmut puhetta vuoden 1926 pleenumlin
osanottajista
P a l l a r i : Hän mainitsi, ettei ollut
siellä itse varsinaisena edustajana,
mutta oli kokouksessa olleista tunte­nut
Viitasen j a Vileniuksen. E n Jak­sa
muistaa, isanoDco Hän Latvan Ja
Vuorion olleen slallä, nautta ainakin
Tiän mainitsi Majasen, Suomen by­roon
A n t i n Ja Taimen.
Kanneviskaali: Tässä on mainittu
myöskin Koivisto, Sanoiko syytetty,
missä hän t u l i tämän tuntemaan?
P a l l a r i sanoi Steniuksen sanoneen
tutustuneensa Koivistoon Kotkassa
P A K : i n Jäsenenä.
S i t t en kertoi todistaja pitkän j u ­tun,
Jonka hän sanoi sy3rtetyn kerto­neen
heille malnitiista Koivistosta,^ t ä ­män
ansioista Ja puutteellisuuksista.
K u n puheenjohtaja kysyi, mikä t o i ­mi
Koivistolla oU K o t k a n PAKtissa,
kertoi todistaja Steniuksen sanoneen
Koiviston hoitaneen yhteyttä V i i p u r i i n.
Puheenjohtaja: Tietääkö todistaja,
jos Koivisto tuli Viipurha organisaat­toriksi
Steniuksen jälkeen?
P a l l a r i : Sieltä oli apulatsorganisaat-tori
lähtenyt Venäjälle. Stenius sanoi
tavanneensa tämän Leningradissa
Ja että tämä olisi kertonut Koiviston
tulleen organisaattoriksi Viipuriin.
Myöskin oli Stenius maininnut Icuul-leensa.
että myöhemmin tuli Viipuriin
organisaattoriksi. L a u r i Lamminen.
Puheenjohtaja: Tuo on nyt vain
kuulopuhetta.
Salo: Tämän todistajan Irertomxik-sen
jälkeen on syntynyt uusi pöytäkir­ja.
Edellisessä sanotaan: että "kiel­täytyy
ilmaisemasta henkilöitten n i ­miä.
Joitten kanssa on ollut kosketuk»
slssa". Jos tällaista syjtetty olisi ker«
tonut, kuha todistaja nyt täällä väit*
tää, olisi se merkitty pöytäkirjaan
Todistajan Icertomus timtuu ihmeelll»
seltä. K u n mhaä oUn Oulun läänhi-vankilassa
Steniusta tapaamassa, jol­loin
saapuvilla oli myöskin todistaja
P a l l a r i , Ja pyysin Steniusta kerto­maan.
nait£ hän o n sanelut kuulus­teluissa,
niha selitti hän minulle asiat
todella sillä tavalla kuin pöytäkhrjassa
on. Hän sanoi m j n . sanoneensa Arvo
Tuomisen olleen läsnä .pleenumissa
Moskovassa. Tämän myönsi Palla-rikin
nyt vasta näin myöhään, kun
pöytäkh-Jat ovat hovioikeudelle Jätetyt,
tehdään nllhhi lisäyksiä. Täällä on
ihmetelty sitä. että syytetyt kieltävät
pöytäkirjan, mutta
nyt Jo Itse kaulnstellJatUn Udt&vftt
laatimansa pöytäkirjan.
K u n puheenjohtaja kysyi asiaa
Steniukselta, n i i n väitti tämä alkupe­räisen
kuulustelupöytäkhrjansa oikeak­si.
Puheenjohtaja: Miten se on, P a l ­l
a r i , oikeastaan tämän asian kanssa?
P a l l a r i : Käydessäni täällä läänin­vankilassa
viime torstaina tapaamassa
Steniusta Ja puhuessani hänen kans
saan näistä asioista, naainitsi hän,
ettei hän xiskalla lähteä tiumustamaan
näitä asioita, koska pelkää, että hä­nelle
Tammisaaressa tulee tukala
olo, . .
: Stenius: Mitäs te valehtelette?
Salo: Pyytäisin todistaja Pallarilta
kysyttäväksi, eikö hän rehellisyyden
nimessä myönnä että Stenius on
kertonut n i i n kuin täällä luetussa pöy
täkirjassa ilmenee, ja ettei hän mai­ninnut
muita kuin Arvo Tuomisen
nimen?
Puheenjohtaja: Oliko silloin, k un
tuomari Salon kanssa olitte syytetyn
puheilla, näistä lisätunnusi^tuksista
mitään puhetta?
P a l l a r i : E i ollut. Stenius mainitsi
vain Tuomisen nimen, ei muita sen
t a k i a , ettei tuomari Salo arvannut n U -
tä kysyä.
Puheenjohtaja: Olitteko, Stenius,
sanonut todistajalle, että ette uskalla
diktatuuria j a valkoista terroria Suo­messa
— Jossa puolue bn kuluneen
kynunenen v u o t t a oUut tiukasti i l l e ­gaalinen
— aik(d p o r v a r i s t o tuhota
s e n Neuvosto-Venäjällä olevat Kes­k
u s k o m i t e a n j ä s e n e t . Sen lähettämät
agentit apureineen alkc&vat Pietarissa
d e m a g o g l s e s t i lietsoa et^luuloa Ja t y y ­t
y m ä t t ö m y y t t ä K K : a a vastaan. Vaik-
Ica se e m i g r a t i o n i , jossa suomalaiset
Icommunlstit Neuvosto-VexÄJällä'elivät,
suuresti erosikin v a l l a n k u m o u l c i B e l l i s e s -
t a emigratlonista kapitalistimaissa, ei
t ä ä l l ä k ä ä n kuitenkaan kokonaan voitu
välttää joitakin emigrantttelämän ne­gatiivisia
jÄIrtcitä. Suomalaiset emi­grantit
eivät osanneet venäjänlcieltä
eivätkä voineet nopeasti perehtyä
elanto- ja puolueoloihin Venäjällä.
Näihin aikoihin vamtsi Venäjällä saar­ron
j a kansalaissotien aiheuttama puu­te,
josta demagooginen kiihotus säi
aihetta agitatioonsa. SKP:n johto
teld myös alussa sen virheen, että se
otti välittömään johtoonsa toimialoja
j a laitoksia, jotka paremmin olisivat
olleet neuvostoelimien tai erikoisten
emigranttielimien hoidettavat, kuten
huoltolaitoksia, sairaaloja, tehtaita,
maatalouskommuuneja, kouluja y m s .
Toinen virhe o l i se, että puolue-elimi­nä
aluksi lädettiin emigranttien kes-kuuteen
muodostettuja klubeja. Jollia
on edustuEoUceus pnolododconkseen.
Näin saivat nämät Ikäänkuin oikeuden
kontrolloida puoluetoimintaa Suomessa,
jota eivät voi tuntea; sen k u n täytyy
oHa salaista Ja voivat siihen emigran­teista
organisatorisesti ouaa osaa vain
sitä varten valitut. Tämä aiheutti sen,
että emigranttien siirtäminen Venäjän
Kommunistipuolueeseen Ja .hieldän
klublensa yhdlst. V K P ; n puolue-eHmlin
ei Icäynyt ilman kahnauksia
Kuten ennenkin iiistoriassa on todettu,
muodostaa hävit}ai vallankumouksen
jälkeen emigranttlelämä hyvän maape­rän
keskenäisille syyttels^lle Ja e ^ -
Inulonie. Tähän oli 1918—1930 suoma­laisten
emigranttien keskuudessa sitä-
Idn suurempi yllyke, kun S K P : n joh­toon
t u l i samoja henltilöitä, jotka o l i ­vat
olleet Suomen vallankumouksen
johdossa Ja tällöin osaUIsIa siinä t e h -
^ r i M n virheisiin.
Tinaisessa maaperässä kehittyneistä
tyytymättömistä aineksista nyt — I n i -
ten Etnoin Jo aavistettiin j a Initen
myöhemmin on epäämättömästi todis­t
e t t u— Suomen lahtarien Ja E n g l a n ­n
i n imperialismin agentit saivat a p u -
reita. Joiden a-vulla elok. 31 p. 1920
suorittivat kamalan verityön, murha­sivat
6 K P : n johtohenkilöltä j a toimit­sijoita
8 sekä haavoittivat 12, Mutta
S K P : n johtoa ei tämän kautta saatu
tuhotui&Bi Ja emigranttienkin Iceskuu-dessa
aiheutti se selkenemisprosessin,
sillä proletaariset ainekset sanoutuivat
heti irti murhajoukkueesta. Vuosia
ovat kyllä eräät silloisen muka oppo­sition
henltilöt pitäneet koossa pientä
nurkkakxmtaansa, mutta on sen kes­kuudessa
tapahtunut rappeutuminen
sen mUtei hävittänyt.
Samaan aikaan k u n edellämainittu
emigrantti-oppositio kehittyi. Joutui
S K P : n johto myös k r i i s l i a OsaJcsi
Johtui se erlmielisyyksisö kysymyk­sessä
suhtautumisessa emigranttiaicek-siin.
nn^ta kosid.se myös puolueen
t<rfm1ntaä Suom«sa.' Osa K K : n jäse­nistä
joutui tällöin lEumartamaati
'jouklcojen'*, osaksi elproletaarlsten a i ­nesten
vaistovaraisuudelle, esittäen
mennä Tammisaareen?
Stenius: Todistaja sanoi, että jos
puhun niinkuin he tahtovat, n i i n m i ­nun
ei tarvitse sinne mennä.
Puheenjohtaja tiedusteli Pallarilta,
että oliko todellakin kalkista näistä
asioista, mitä hän täällä on valan
päällä puhunut, keskustelua Steniuk­sen
karissa ja että Stenius on hänelle
siten pi^ut)ut? ,
•Todistaja; Niltt dh,
Stenius: Se olisi pantu pöytäkirjaan,
jos näin olisi ollut. Se on varmaa.
Salo: Olen pakotettu kieltämään
tältä todistukselta kaiken merkityk­sen,
koska sitä ei ole pantu pöytäkir­jaan,
sillä olen varma, että Jos Ste­nius
olisi puhunut, kuten todistaja
täällä välttää, n i i n se olisi otettu pöy­täkirjaan.
K u n Stenius on itsestään
kertonut kaiken, mutta muista vaien-
Paäcönsulivirasto
koko Caaadaa varten suorittaa kaOe-ki
« oaan viralliselle edustuksell*
kuuluvia tehtäviä, antaa pasMj»
matlcustusta varten kotisuuhaa tai
muvalle» rahvistaa asiakirjoja; kiia»
nöksiä y.in., 8elvittS& perintS- J«
muita Suomen kansalaigiio kohd»>
tuvia atioita.
Osoite:
CoaaolatQ Gtta«r»t «f Fialaad*
Room 018
1410 Stanley Street, HontreaL
(Comer St. Catharine and Stanley)!
A K S E U RAUANHEMO.
pSikoasaB
lisäksi on Suomena edustajina
Canadassa: Konsuli Eriek J . Kozta,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari*
mäki, 819 Bay S t , Toronto, Ont. —
H, P. Albert Hermanstn, 479 Main
St, Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi. Box L , Sopper Cliff. Ont.
AHAA
S U O M E E N
Imu Saoien llarkkaa
Canadan Dollarista ;
LÄHETYSKULUT*
40c l&hetykslsta aUe $20.00, 60,xJiU
hetyksistä 120.00—149.99, BOe^
hetyksistä «60.00—170.90 Ja «LOf
Uhotykslstä «80.00—1100.00^ MA
26e jokaiselta seuraavalta alkavilta
ladalta dollarilta.
' Sfihkesanomalilietylttbti ovat J i -
hetyskulut «8.60 Uhetykseltft.
Sudboryssa Ja ympilristöUa aratat
voivat käydä Vapauden konttorlsM»
tiednstamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJX MYYDÄÄJT ^
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
Boa
VAPAUS,
69, SUDBURY. ONT.
.1
Vapaudelle ottava'8 rahav&UtyksIl
vastaan mydskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
810 Bay Street,
Port Arthur. Ostarlo
VAPAUS MONTREAL BRANCH
289 St Antoine S t,
MoatraaV Q«»« . „
J . OKSANEN
Kirkland Lake, Ont. i
JOHN VUORI,
South Porcupine, Oat;
CHARLEd HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmin^ Ont
A. T. HILL,
d67 Broadyiew Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla PohJ.-Ontariossa
nut, n i i n on synti, että sellaista häntä
kohtaan tehdään.
PaUarIn jälkeen kutsuttiin sisälle
ohrana Bermansson.
Puheenjohtaja: Onlco syytetty Imu-lustelujen
aikana puhunut suhteistaan
mulhinidn salaisiin S K P : n tohnihen-kUöihln
kuin mitä on mainittu pöy-täUrjassa?
Hermansson: On kerix>nut pleenu-mistä
j a puoluekokouksista.
(Jatkoa 4 :llä sivulla)
mielestään liiallista keskitystä vastaan
organisatorisesti seUaisla toimenpitei­tä,
jotka olisivat saattaneet kommu­nistisen
puolueen perusteet vaaraan
(laajalla pohjalla valittu kongressi
yms). Keskustelu näistä kysymyksistä
K K : n Jäsenten kesken, Joista osa o l i
Neuvosto-Venäjän ulkopuolella, vei l o ­pulta
ryhmäkuntaisuuteeh, joka uhlcasi
Johtaa hajaannukseen. Asiallisesti o l i ­k
i n jo kaksi erillise»(i toimivaa frak-tlaa.
Joilla oma Johtonsa, fraktioko-kpuksensa
Jne, Kominternin Johdolla
puolue kuitenkin selvisi kriisistään,
mutta ei Ilman suuria vaikeuksia. K e ­vättalvella
1921 asetettiin K I : n Joh­dolla
pariteettlnen Keskuskomitea ja
puoluekokousta valmistava organisatio-komitea.
Kesällä sitten, Kominternin
zn: n Icongressin Jälkeen, k r i i s i lopulta
selvitettiin puoluekokouksessa. Pari­viikkoisessa
keskustelussa ensin sel­vitettiin
uudestaan Suomen työväen­liikkeen
ja 1918 vallankaappauksen,
sekä sen Jälkeisen ajan kokemukset.
Nyt täydennettiin se, mikä 1918 vielä
oli Jäänyt kesken. Lopulta löydettiin,
K I : n avulla, yhteinen, bolshevistinen
pohja. Jolla toimien sitten kriisi suh­teellisen
nopeasti likvidoitUn.
Puoluekokous antoi K K :lle tunnus­tuksen
siitä, että se oli pysynyt p a i -
kaUaan Ja kiinteästi puolustanut kom­munistisen
puolueen perusedeUytyksiä,
puolueyhteyden, puoluekurin J a velvol­lisuuksien
täyttämisen välttämättö-myyttä.
Oppositiossa olleille K K : n
jäsenille antoi .puoluekolcous muistu-tulcsen
kuririkkomuksesta sekä siitä,
että eivät olleet puolueelle vakavana
aikana tiukasti liittyneet K K : n ym-
I ^ l l e , vaan heilcentäneet sen ase­maa.
Puoluekokous samalla arvos­teli^
puoluetoimikunnassa alkuaikoina
esiintyneitä heikkouksia ja vh-heltä
(Ultrabolshevismia) .sekä osotti tien
niiden likvidoimisecn.
Puoluekokouksessa arvioitiin myös
huolellisesti Suomen tilanne sekä
suuxmiteltiin puolueen tAietiiitie^ eri
toimialoina iBännintemin I I I : n kong­ressin
. hengessä. Pitkässä päätöslau­selmassa
osotettiih puolueen tehtävät
Suomen ulkopolitiikkaan nähden. Jö«
k a on ollut Neuvosto-Venäjää vas­taan
tähdättyyn sOdanvahnisteluun
osanottoa, sekä määriteltiin puolueen
menettelytapa erinäisissä sisäpolUttl-sissa
kysymyksissä (eduskunxiaUlnen
toiminta, ihaatalouskysymys, t y Ö Y ^ n -
kysymykset, ammatiUlnen j a k u n n a l l i ­nen
toiminta, sotilastoiminta sekä
taistelu porvariston luokkakaartejä
vastaan). Organisatslonikysjntnylcsessä
hyväksyttiin myös päätös, jossa suun­n
i t e l t i in solujen Ja työkuntahi järjes­täminen
Ja toiminta sekä korostettUn
vankan puoluejohdon Ja Jäsenten t o i ­m
i - , kuri- ja selostusvelvolllsuuden
merkitystä. Varsinlcin terbtettiin huo­mion
kiinnittämistä teoUIsuuskeslEuk-s
l i n j a suuriin työpaikkoihin. Puolue-kokous
kiinnitti myös huomiota t a -
lonpoikaiskysymykseen, Jonica l a i m i n ­lyöminen
o l i . oUut vanhan työväen-lillckeen
suurimpia puutteita. — P u o -
luekokoulcsen JäUceen lähti puolueen
toiminta kehittymään menestylcseUä
eivätkä sitä ole sen JäUceen tuntu­vammat
kriisit hährinneet Mit& k a h ­nausta
onkin oUut, on se tapahtunut
hyvin pienessä piirissä j a saatu K l : n
avuUa verrattain kivuttomasti selvi­tettyä.
X S K P ; n poUittbien toiminta.
Täysin ilfc^aallnen kuin puolue on,
ei sen vaikutusta inaan poliittisessa
elämässä voi numeroilla laskea, eikä
voi sormella osottaa, missä juuri on
puolueen nimenomainen vaikutus. Suo­messa
iaa koko kuluneen vtt()8il9fiv«
menen ajan vaUcuttanut vasiemimiBto*
lainen julkinen työväenliike, jota por­varit
j a sosialidemokraatit (viime­mainitut
ilmiantotarkotuksessa) n i m i t ­tävät
"kommunistiseksi". Sen nhnen
saa Suomessa kaikkinainen työväen­liikkeen
tohninta, mikä ei v a i n kulje
sosdemien vanavedessä.
41