Vapaus, February 8, 1923

              ToFstaitia, IielmikBun 8 p. — Thu> Feb^ 8 No. 16
VAPAUS
CsoadaD suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilme»-
Isry Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
'Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) .
Th« only organ of Finnisb WorkerB te Canada. Fub-ffihed
in Sudbury. Ont, every Tuesday, Thnrsday and
Ädvertirinff rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
lOT single inserUon 75c. DiocoDnt on staading advertis^
Ejent The Vapaus is the best advertising medium among
läie Finnish Pcople in Canada.
flmotushinta kerran julaistuista ilmotulisista 40c.
oalstatuumalta. Suurista ilraotuksista sekä ilmotuksistn,
joiden tekstiä ei joka kerU muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 50c. Iisaa
Jokaiselta mulstovärsyltä; nimenmuutosilmotqkset 60c.
;erta, ?L00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
$8-00 ikaksikcrtaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta; ha-
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, |1.00 kolme­kertaa.
Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mu­ltana.
'
Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.DO ja yksi kk. 76c. , . , ^„ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoh vk.
la.OO ja kolme kk, $1.76. . . '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
yaitsi asianiiesten joilla on takaukset.
Jo» ette milloin, tahansa saa vastausta ensimäiseeK
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikktehoitajan per-fioonallisella
nimePä.
l. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorrie St„ Puhelin 1038. PoHtlosote:
Box 69, • • • Sudbury, Ont.
Resristcred at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. ' •. . • .
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. •
Älkää tuhlatko lomahetkiänne
Nykyaika, jolloin mailmantapahtumat tarjoovat oi­van
mahdollisuuden yhteiskunnallisten kysymysten tut­kimiseen,
ei enään kaukaisina tapahtumina, vaan joka-hetkisinä
siltnicmme edessä virtaavina tosiasioina, on
jnilä suurin rikos työläiselle, jäädä välinpitämättömäksi
ja piillaamattomaksi. yhteiskunta, ja luokkalaisteluky-symyksiin
nähden. Ei myöskään riitä vain pelkkä uriion
lai puolueen muodolliseen jäsenyyteen liittyminen. Täy­tyy
ottaa selville työväenluokan vallankumouksellisen
liikkeen olijelma, päämäärä ja' taistiilutavat, voidak­seen
käylämiöllisesti työskennellä niiden levittämisen
ja toleuttamiseft; hyväksi. Mutta nämä tiedot eivät vir­taa
kenenkään päähän itsestään. Vaan päästään niistä
selville ainoastaan tutkimiilla, käymällä, käsiksi niihin
syventymiseen. Tämä tnpahtuii taas parhaiten luke­malla
näitä asioita käsitteleviä työväenlehtiä ja kir­jallisuutta.
MuttH möiiptkaan työläiset eivät ole saa.
neet< riittävää alkeisopetusta, voidakseen tehdä yksin-lukemiscn
ja, tutkimisen hedelmöittäväksi ja ymmärret­täväksi
itselleen. Sen sijaan lukuryhmäin ja keskustelu-seurain
muodostaminen' voi korvata alkeisopetuksen
puutteen ja saada lukemisen'ja tutk todellfi mie-lenkiinlojsflksi
" jä hedelmäiliseksi luokkataislelukysy-myston
opiskeluksi, mikä jättää 'jälkeensä näkyvän jäl­jen,
Näissä iHkuryhmissä voldnun valita joku pisim­mällä
tiedoissa oleva toveri niiden opastajaksi, samfli»
la kuin yhteisesti keskustelun kautta selostetaan ja elä-
Voitetaan käsittelynalaista kysymystä niin paljon kuin
suinkin. Täten järjestelmällinen joukkotyö tässäkin
suhteessa tarjdo runsaat hedelmät j i poistaa lukemi­sesta
yksitoikkoisuuden.
Näiden harrastusten yhieydessä on myöskin otettava
huomioon eräs seikka. Meillä on nykyisin vallan huu­tava
puute paikallisista iltamapuhujista. Monissa osas­toissa
ei enään haviteljakaan järjestää puhetta illan­viettoihin,
syystä etlei ole puhujia. Näitä ei taas ole
sen takia, ettei kukaan enää tunne halua eikä innostusta
harjoitella puhujaksi. Puhutulla sanalla on kuitenkin
aina ollut ja tulee olemaan kaikissa yhteiskunnallisissa
liikkeissä tavattoman suuri merkit)-». Ja työväenliik
keessä on se välttäraältömyys.
Mika siis vaivaa meidän nuoria naikkosiamme ja
miehiämme? Eivätkö he enään tunne mitään eteenpäin-menohalua?
Ovatko he kokonaan henkisesti kuolleet?
Eikö heissä pala hiventäkään harrastusta tulla työväen­liikkeen
opinlevittäjibi?
Puhuja- ja keskusteluseurain ja lukurankaitten on
tehtävä loppu tästä henkisestä hautajaistunnelmasta.
Niiden on herätettävä liarrastusta puhujaliarjoitteluun.
On toveri joukon kelioiluksella ja yhteisellä avusluk
sella rohkaistava parhaita, lupaavimpia nuoria miehiä
ja naisia, joilja on sellaisia edellyt^Fksiä, harjoittele­maan
puhujiksi. Hyväksi puhujaksi tuleminen edel
lyttää pitkäaikaista, suurta ja väsymätöntä työtä, ja
vain harvat voivat mennä harrastuksissaan niin pit
källe, mutta tilapäisiä iltamapuhujia voi kellittyä mo­nista.
Ja tämä huutava puute voidaan aivan h>'A'in pois­taa,
jos vain liikkeessämme löytyy sen verran henki-,
sen tietoisuuden ieillä eteenpäin pyrkiviä toveritta
reila ja tovereita.
Näin talven aika erikoisesti tarjoo Imän tilaisuu­den
henkiselle itse- ja toveriryhmäharjoituksille. Siis
niissä osastoissa, missä tämä työ ei ole vielä alulla,
pantakoon se heti käyntiin.
Työläistoveril, älkää tuhlatko lomahetkiänne tur­hanpäiväiseen
joutavuuteen, vaan käykää käsiksi it­senne
ja työläistovcriejine tietojen ja henkisien avujen
kasvalustvöhön!
Poincare vallankumouksen
edistäjänä
Mu8totjati!t»petti.PoinGarelIe kuinka helppo on vä-rialJsinioOtiÄaii
mffJöl^ (MlS^liitfiftciÄBhiraSk #-Jl^'
dä Reinistä Ranskan—Saksan rajan. Mutta Englanti ei
ole tähän suostunut. Rohkaistuneena MussoFiinio esi­merkistä
Poincare päätti kuitenkin menetellä oman ha­iunsa
mukaan. Hän valtasi Ruhrin ja Reininmaan rans­kalaisten
sotajoukkojen avulla, tekosyynä ollen «sota-kor\'
austen periminen Sabalta». Jokainen kuitenkin
käsittää, ettei Ranska aijo lähteä Ruhrista, ellei sille
tule siihen pakko.
Mussoliinin fascistikaappaus Italiassa oli näennäi­sesti
helppo, samoin Poincaren' Reininmaan valtaus
suuren sotavoiman avulla aseetonta kansaa vastaan ta­pahtui
sangen «iisisti.»
Mutta Mussolinin ja Poincaren väkivaltatoimenpi
teet eivät mene ohitse vastavaikutuksetta. Fascistirau-takoron
alaiseksi alistettu Italian työväki havahtui vä
linpitämättömyyden unestaan ja vapautui hyvästä us­kostaan
porvariston työväen ystävällisyyteen. Kommu­nistipuolue
Italiassa sai parhaat ainekset sosialisti-puolueesta
jälleen mukaansa ja on nyt muodostumassa
Italian työväenluokan johtavaksi taistelujärjestöksi,
valmistautuen fascisliterrorin kukistaipiseen ja työväel­le
vallan valtaamiseen Kommunistisen Ihternationalen
lipun alla ja sen opastamana ja tukemana.
Poincaren rosvorelki Ruhriin pn pannut valtaisat
työväen luokkavoimat liikkeelle, kaikissa maissa. Esse­nin
kommunistikongressi, joka pidettiin miehityspäi-väin.
aattona, missä oli edustettuna seitsemän maan
kommunistipuolueet, josta olemme lähemmin lehdes­sämme
jo kertoneet, oli mahtava johtavien maitien
kommunistien voimanäyte ja työväenluokan vallanku­mouksellisen
solidarisuuden ilmaisu. Yksin vanhat so­sialistiset
internatiOnalet ja amsterdamilainen ammatti-internationalekin
ovat ainakin sanoissaan julistaneet
«sodan solaa' vastaan».
Samalla kun Mussolinin ja Poincaren omipäisyys-politiikka
on aiheuttanut kaaosta ja hämminkiä kapita-listimailmassa,
pannen sen jo ennestään sekayassa ti­lanteessa
olevan poliittisen, taloudellisen ja rahallisen
mailman yhä enemmän kaaostilaan, samalla kertaa on
nämä väkivaltatoimenpitefet synnyttäneet entistä voi­makkaamman
yhdistymisniielialan työv. joukkojen kes­kuudessa.
Moskovasta San Franciscoon, Barcelonasta
Delhiin saakka tunkeutuu vallankumouksellinen mieli­ala
työläisjoukkojen ja kaikkien sorrettujen kansaker-rosfen
sydä'miin ja mieliin.
Englanti ja Yhdysvallat käsittävät, että Saksan kor­kealle
kehittyneen teollisuuselämän ja rikkaitten raaka-ainelähteitten
raiskaaminen ja hävittäminen merkitse­vät
suurta kaaosta ja häiriötä mailman taloudelle,
kaupalle ja teollisuudelle, mutta kapitalistiset suur­vallat
ovat sidojut niin kiinteillä siteillä toisiinsa, var­sinkin
liittolai^uurvallal, viimeisen mailmansodan so-taveloilla
y.m., etteivät he uskalla toistaiseksi millään
tavoin sekaantua Ranskan politiikkaan. Ranska voi toi­mia
Suur Britannian eduille vastakkaisesti Läheisessä
Idässä, kuten se on jo "uhitellutkin, se voi kieltäytyä
maksamasta sotavelkojaan Englannille ja Yhdysval­loille,
elleivät nämä anna sen kurittaa Saksaa. Ja niin
saa Poincare toistaiseksi mielinmäärin tehdä hävitys-ja
valtaiJstyötään Saksassa. Ranska aikoo hävittää Sak­san
kerta kaikkiaan kaikessa suhteessa kyvyttömäksi
ja vaarattomaksi ja kohottaa Ranskan Europan suu-xiraraaksj
ja mahtavimmaksi mannermaavaltioksi. Siksi
ovat Poincaren joukot Ruhrissa.
Multa kuten edellämainittu, Poincaren mieletön hä­vitys-
J ia valtauspolitiikka johtaa kapitalistimailman
yllä suuremman kaaoköen ja epäjärjestyksen valtaan.
Saksan markan romahdus vie mukanaan Ransakn fran­gin
ja Italian liiran jne. Ja vaikkakin Mussolinin sa­moin
kuin Poincarenkin aseistettu diktatuuri tuottaa
sanomatlomaif suurta kipua työväenluokille, seuraa
kapilalislisen mailmanjärjestyksen romahduksen kinte­reillä
yhteiskunnallisen vallankumouksen laineet. Van­han
järjestelmän kaaoksen keskellä järjestyy työväen­luokan
vallankumousarmeija, mikä tulee vapauttamaan
sorretut luokat kapitalistisesta ja imperialistisesta or­juudesta
ja tekemään lopun kapitalislidiktatuurista,
pystyttäen vanhan yhteiskuntajärjestyksen tilalle työ-väenvallan
ja työväen yhteiskunnan.
Nämä uutta yhteiskuntaa luovat voimat kokooval
joukkojaan parhaillaan ja tulevat työntymään esiin
välttämättömyydellä. Sillä Saksassa on kapitalismin
uudelleen virkoaraincn enään mahdottomuus, Saksan ai
lioa pelastava voima on sen monimiljoonainen työvä­enluokka.
Tosin Saksan monarkistit kohottavat pää­tään,
ollen kyllääntyneitä porvarilHs-sosialidemökraat-tiseen
alistuvaisuus- jä saamattomuus politiikkaan,
mutta ainoastaan Saksan Spartacus voi voittaa ja va­pauttaa
Saksan työväenluokan sekä kotimaisen että ul­komaisen
sortajan ikeen alaisuudesta.
Saksan ja Raiiskan kommunistipuolueet aloittivat jo
ennen miehitystä laajasuuntaisen propagandan ja tätä
tehostetaan yhä. Ompa varmaa, että isänmaallis-im-periatisella
valtausjuomalla Juovutetut Poincaren so­tilaat
eivät tule palaamaan Punaisesta Ruhrista takai­sin
enään samoilla mielipiteillä, vaan kommunististen
oppien innostamina. Ja mitä he tulevat silloin teke­mään
Ranskassa? Ehkä saman kuin saksalaiset soti­laat
tekivät Venäjältä palatessaan bolshevikisen pro­pagandan
innostamina.
jestanusen ja
— Englanti lupaa maksaa velkansa Yhdysvalloil­le
— 62 vuoden kuluessa. Sopimuksen mukaan sä?
vat amerikalaiset rahapösöt kiskoa Englannin kansan
selkänahasta $147.200,000 vuosittain. Jaksaako Eng­lannin
työtätekevät kantaa tämän taakan, kaiken muun
kuorman lisäksi, mitä englantilainen pääoma- ja yli-myslöluokka
sen harteille kasaa? Aika näyttää.
tsnsX ^M^&^^ht^^a^y^ toteuttaa Lloyd Georgen ar-jota
hän,8aj>ÄBankaeÄil^e[ävitsq;3ir{B^sajUesi^^^^
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Ettetuomiot.
Amerikan työväenliike alusta
saakka on saanut taistella estetuo-mioita
vastaan. Estetuomio (injunk-tiooni)
on yksi tehoisimpia aseita,
jota riistäjät käyttävät murskafak-seen
työväenjärjestöt. Amerikan
työläisten täytyy hävittää se ase.
Jpkainen unio, joka turvautuu este-tuomioon
tai tunnustaa sen laillisuu
den, niinkuin teki International La-dies
Carment IKTorkers viimeisessä
Cloak Makersien lakossa New Yor­kissa
hämmentää työläisten käsitys,
tä, siten heikontaen heidän taiste-'
luaan estetuomiota vastaan. ~ Me
vasustamme • kaikella voimallamme
estetuomion käyttöä unioiden tahol­ta
vastaisuudessa.
T u t u s t u 11 a a te oi lisuudes-samme
työskenteleviä työläisiä tä­hän
ohjelmaan ja tehdä ehdotetut
menettelytavat tosiasiaksi unioi-demme
sisäisessä toiminnassa ja
järjestää taisteluryhmiä jokaiseen
paikallisosastoon, se on meidän tä­män
päiväinen tehtävänsime. Kaik.
kien näiden taisteluryhmieti pitäisi
toimia yhdessä tarkoituksella, saada
valistustyö vaikuttavaksi kaikissa
teollisuuden eri haaroissa.
Tällä ohjelmalla Vaatetusteolli-suusosasto
ammattiunioiden valistus-liitossa
kääntyy työläisten puoleen
vaatetusteollisuudessa: Me vetoam­me
niihin, joilla on vakava halu teh­dä
unio vahvaksi aseeksi luo'k:ka-taistelussa,
. liittymään käsikädessä
kanssamme taisteluun paremman ja
vahvemman union rakentamiseksi,-
union jota johtavat itse työläisjou­kot.
;
Nojautuen edelläolevaan ohjel­maan,
on Hattu, ja Lakkityönteki-jäin
Liiton hallinto lähettänyt kir­jelmän
kaikille vaätetustyön teki jäin
toimeeripaneville komiteoille, sekä
sääntöluonnoksen, jouluk. 29 p.,
jota pyydetään tarkistamaan ja
ryhtymään toimenpiteisiin yhteisen
edustajakokouksen pidosta, keskite­tyn
liiton aikaansaamiseksi, Kirjel­mässä
tehdään selkoa eri liittojen
päätöksistä,' koskeva keskittymistä,
sekä ' painostetaan pikaisen keskit­tymisen'
tarpeellisuutta, sillä työn­antajat
ovat sen osittain jo tehneet
ja. parasta aikaa suunnittelevat liit­toa
kangastohtailijoiden y.m. eri
tuotantoalojen kapitalistien kanssa,
jotka koskevat neulatyöaloja.
Tämän ohjelman toteuttaminen ja
ajaminen on nykyään muodostunut
päätehtäväksi kaikissa edellämainit­tujen
liittojen unioissa n.s. «radi­kaalien
» taholta. Syventymällä tut.
kimaan tätä ohjelmaa, niin luulisi
jokaisen tyytymättömimmänkin, yk­silön
löytävän siitä mitä hän on
kaivannut ja jonka eteen kannattaa
työskennellä.
Tämä ohjelma on kuitenkin saa­nut
vastustusta eri liittojen vanhoil­listen
taholta, vaikkakin keskitty-misajatuksen
ovat hyväksyneet kaik-ki
liitot.
koska suomalaisten vaatetustyö-läisten
keskuudessa työskentelee
pääasiallisesti kaikki Journeymen
Tailors työalalla, niin tahdon kiin­nittää
tämän liiton jäseniä yhteen
pääasiallisempaan kohtaan, niille
pohjalle sihteerimme tahtoisi, että
keskittyminen pitäisi rakentua ja
millä ehdoilla.
Liittomme sihteerin ajatus keskit­tymisestä
on, "että sen pitäisi muo.
dostua federatsionistiselle pohjalle
(liittoutumispohjalle) joka olisi; it-sekuUakin
järjestöllä olisi oma hal­lintonsa,
rahastonsa jne. ja olisi
vaan edustajiston kautta liitetty
kaikkien liittojen yhteiseen päähal-lintoon.
Toisin sanoen, liittomme
muodostaisi tilatun työn departe­mentin,
samoin toiset liitot oman
departementin ja nämä eri departe­mentit
lähettäisivät edustajat yhtei­seen
päähallintoon.
Kuten edellä olleessa ohjelmas­sa
huomaatte, tuomitaan tällainen
liittoutuminen vaarallisena. Se voisi
olla askel parenKpaankäsin, mutta
jäsenistölle on saatava selväksi, et­tä
kun keskittymiseen piyritään, on
otettava koko askel, huolimatta sii­tä,
vaikkapa meidän liiton ja mah­dollisesti
jonkun toisenkin liiton
palkkaa nauttiVa virkakoneisto sitä
koettaisi omaksi yksilölliseksi eduk­seen
jarruttaa ja selittää, että mei­dän
pieni joukkomme niellään nah-koineen
karvoineen isompien liitto­jen
taholta. Me kokemuksesta jo
tiedämme, että esim. meidän tila-tuntyön
liitto, itse asiassa, lukuun­ottamatta
joitakin kaupunkeja rajan
toisella puolen, on hyvin heikko
taistelemaan itselleen viikkotyötä jo
ka on liittomme ohjelma kirotun
kappaletyön tilalle. Samoin on turk-kureiden,
hattu- ja lakkityöläistci
^laita, he ovat lakoissaan epäonnis-iTiaifiB^
lI)o™v i"^Ja2m;iha ro piffl^'«uÖfttesSfI rajft^EbfinaO mi ptHl«tui«ti;itseJteqti»nVoi«8fliB0n«
Meillä Toronton suomalaisilla
union räätäreillä oli marrask. ko­kous,
johon kokoukseen tämä ohjel­ma
käännettiin ja hyväksyttiin. Pää-:
tettiin lähettää edustajat ammatti­unioiden
välistuslirton, vaatetustyö.
Iäisten jaoston kokouksiin, saadak­semme
yhteistoimintaa aikaan tä­män
ohjelman toteuttamiseksi. Työ
on hyvällä alalla. Nyt on päätetty
ryhtyä erikoisrynnäkköön, saadak­semme
täkäläisen paikallisunion jä­senet
takaisin, jotka ovat viimti-sen
kymmenen vuoden ajalla tipah­taneet
pois, mikä mistäkin syystä.
Kaikki entiset jäsenet tulevat
pääsenaään takaisin helmik. 26 p-mennessä,
tavallisella sisäänkirjoi-tusmaksuUa
$5.00, apulaiset ?3.00
ja oppilaat $2.50. Suomalaisia var­ten
tullaan järjestämään suomalai­sen
alaosasto, jossa voivat keskus­tella
dmalla kielelään kaikista am­mattialaansa
koskevista kysymyksis­tä,
jotka lopullisesti ratkaistaan yh­teisessä
union kokouksessa. Tarkem­pi
yhteistoimintaohjelma union ja
tällaisen alaosaston välillä ei vielä
ole laadittu, mutta tullaan se teke­mään
hyvin pian. Samoin on laa­dittu
viikkotyöobjelma niiden liik­keiden
työläisiä varten, jotka ny­kyään
työskentelevät kaippaleittain,
että voitaisiin lopettaa se kirotta
kappaletyöjärjestelmä, joka on jo
useamman miespolven . rasittanut
ammattiamme, jonka surkuteltavat
seuraukset ovat olleet eniten näh­tävissä
meidän. ammittialalla, kuin
ehkä kenenkään toisten. Meillä on
voitettuna pohja, kuten monilla
muillakin työaloila, nimittäin 44
tunnin viikko, ja 80—95 tuntipalk­ka.
Nyt on kysymys näiden saavu­tuksien
säilyttämisestä, ja uusien
valtaamisesta, kuin inyös edellä ol­leen
ohjelman toteuttamista, -sillä
ellemme sitä voi, niin vähinerin tu­levat
työnantajat ne meiltä nykki­mään
pois, kuten jo viimevuoden
ajalla .erinäisistä saavutuksista piti
lUoplia, toisia liikkeitä meni takai­sin
kappaletyöhön, ilman vähintä,
kään vastarintaa. Minkä vuoksi?
Sen vuoksi kun suuri osa oli ulkona
uniosta. Joitakin yksilöitä oli, jot­ka
ahneudessaan asettivat kappale-työn
10x15 tuntinen päivineen edel­le
viikkotyön, sen vuoksi että «ie
saivat suuremman viikkotilin, teke­mällä
halvemmalla kappaleen kuin
mitä se tulee viikkotyöjärjestelmäl-lä
maksamaan, jonka tuloksena on,
että yksi työnantaja toisensa jäl­keen
pyrkii takaisin kappaletyöhön.
Tätä ei voida välttää muutoin kuin
järjestäytymisellä, ja pakottaa ne
jotkut harvat yksilöt, jotka tahtovat
säilyttää yksilöllisen «vapauden»
pitkine päivineen ja kotitöiheen —
vaikka pohjoisnavalle, jossa on pit­kä
yö ja pitkä päivä —.
^'HiJS.f"»Btui^seJfe^ifyoitt9Si^nftJ58«§
.ntisiu&m
Teitä ei kehoteta unioihin tuke-maan
«Gompersin» masinaa, vaan
tuhoamaan se, kuten edellä olleessa
ohjelmassa neuvotaan, ja toisten sa­malla
tuotantoalalla työskentelevien
työläisten kanssa asemaanne paran­tamaan
ja valistamaan, siten voim­me
olla avuksi koko mailman vallan­kumoukselliselle
työväenliikkeelle.
Teistä osa kerskuu vallankumouksel­lisuudella,
sanotte olevanne kommu-nistejai
industrialisteja y.m. Koet­takaahan
lukea Kolmannen Inter-nationalen
ja Punaisen Internatio.
nalen päätökset, julistukset ja ke­hotukset
ja harkitkaa niitä, koski­sivatko
ne teitä, vai voidaanko tei­dät
jo lukea ulkopuolelle sen luo­kan,
jolle ne on tarkotettu.
Union ulkopuolella olevien usein
kuulee sanovan: mitäs minä voin
tehdä? Ei ole väliäkään, vaikka kaik
ki eivät voikaan niin paljoa teh­dä,
sillä en ole vielä kuullut, enkä
nähnyt, että olisi liikettä jossa kaik­ki
olisivat aktiivisia jäseniä. Työ­väenpuolueen
toimeenp, komitean
jäsen William Dunn, pitemmässä ar.
tikkelisarjassaan kirjoittaa käytän­nöllisistä
tehtävistä uniossa, josta
on lainattu kohtia allaolevaan.
«Kun puolue velvoittaa kaikki jä­senet,
jotka suinkin ovat tilaisuu­dessa,
yhtymään taloudelliseen jär­jestöön,
niin on luonnollista, että
heidän myöskin tulee näissä järjes­töissä
toimia ja ottaa osaa niihin
velvollisuuksiin ja tehtäviin, mitä
jokainen järjestö jäsenilleen aset­taa.
Tähän asti ovat Amerikan ra­dikaaliset
^työläiset esiintyneet am­matti
unioissa vain «päältä katsoji.
na» ja arvostelijoina, jollaisella tak­tiikalla
ei päästä mihinkään, kuten
kokemukset niin selvästi osottavat.»
cMitä siis tiilee jäsenien tehdä
kun he yhtyvät johonkin taloudelli­seen
järjestöön? Kaikkein ensimäi-seksi
on tutustuttava union toimin­tatapaan
sen perustuslakeihin j:i
mahdollisiin ohjelmiin. Jokainen
työväenjärjestö toimii jonkunlaisten
sääntöjen alaisena. Tässä nyt ei ole
kysymys minkälaiset ne säännöt ja
päätökset ovat, joita noudatetaan.
Ne mahdollisesti ovat hyvin puut­teellisia
ja vanhanaikaisia. Mutta
jokatapauksessa niihin täytyy tu­tustua,
jotta pääsee tietämään mit-
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30;-50c lähetyks. 53o_
40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet $60—$100. Yli sa- !
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma.'
lähetyksille $3.50 lisämaksu. •
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave ^.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS,
SUDBURY. pNT.
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston bimessä.
esityksiä niiden muuttamiseksi ja
edistysmielisten työläisten tulee toi'-
imia niiden puitteissa jos he mielivät
menestyä työssään. Täten meikäläi­set
jäsenet saavat uniossa luotta­musta
ja jäsenjoukot ottavat huomi­oon.
heidän esityksensä union käy­tännöllisen
toiminnan järjestämises­tä.
» •
«Miltei jokaisella ammattiuniolla
on jonkunlainen työsopimus isän-nistön
kanssa. Tällaiseen sopimuk­seen
tulee jäsenien myöskin syven-tyä.
Jokainen työn teettäjä pyrkii
tuPkits&maan sopimusta omaksi
edukseen ja rikkoo sitä niin paljon
kuin se on mahdollista. Niin monta
kertaa tapahtuu, että vanhoilliset
johtajat tälle seikalle ovat täydel­lisesti
Välinpitämättömiä.. Jäsenien;
tulee tuntea, sopimus ja sen kaut­ta
heille on mahdollista tietää mi­ten
sitä rikotaan ja se tekee, heidät
kykeneviksi puolustamaan työläisten,
etuja tässä asiassa.»
«Jokainen järjestö valitsee erilai­sia
komiteoita, joista toiset ovat
vakinaisia ja toiset tilapäisiä. Mo,-
nessa ammattiuniossa tällaiset ko­miteat,
jotka itse asiassa suoritta­vat
union pääasiallisen käytännölli­sen
työn, ovat täydellisesti taantu­muksellisten
johtajien hallussa.
Edistysmielisten työläisten tulee
toimia liiin, että tällaiset komite­at
tulevat muodostumaan union jä­senistön
todellisen tahdon edusta­jiksi
ja että ne mupdostuvat työ­läisistä,
eikä ammattiunioiden by­rokraateista.
Erittäin tärkeitä ovat
sellaiset komiteat, jotka tekevät so-pimuksia
työn teettäjien .kanssa ja
jotka sopivat palkka- ja työoloista.
On mitä luonnollisinta, että tällais­ten
komiteoiden valinnassa edistys­mielisten
työläisten tulee pitää sil­mänsä
auki.»
•«Amerikan radikaaliset työläiset
ovat monessa tapauksessa kyllään­tyneinä
ammattiunioiden hitaaseea
kehitykseen vetäytyneet sivuun ja
lyöneet laimin käydä unip-osastonsa
kokouksessa. Tällä taktiikalla ei
päästä mihinkään. Mikään suurempi
joukkoliike, ja kaikkein vähimmän
sellainen kuin Amerikan ammatti,
unioliike, ei kehity eikä muutu yh­dessä
yössä. Se vaatii jatkuvaa, vä­symätöntä
ponnistelua ja agitatsio-nityÖtä.
Ja tätä työtä eivät saa
vallankumoukselliset työläiset pelä­tä.
Meidän tulee mielessämme pitää;
iJttä kaikki taloudelliset ja histo­rialliset
tekijät työskentelevät mei­dän,
puolestamme ja työ väen joukko­jen
vastaanottokyky on nyt tuhan­nen
kertaa laajempi kuin kymme.
nen vuotta sitten. Se johtuu siitä
häikäilemättömästä riistosta, ja ki-ristyspolitiikasta
mitä Amerikan ka­pitalismi
harjottaa ja jonka jokai­nen
ammaatiunioihin kuuluva työ­läinen
niin elävästi tuntee.»
Toverit ,tarkistakaapa kantaanne
järjestäytymiskysymykseen ^nähden.
Teidän kenenkään asema ei ole niin
varma, että ette vielä mahdollisesti
tarvitseisi yhteistä apua ja ulkopuo­lella
ollen se voi joskus olla myö­häistä,
Toronton RäätäH^^Union Suo-mal.
järjestön puolesta
J. W. Ahlqvist.
u(dtlunioaiii3eBiejii..oikeudet ja
a(liäi^t9-.nfi£ailEäc\5ggnn«t!I$t
Pöytäkirja
tehty s. s. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokouksesta
tammik. 18 p. 1923. .
Saapuvilla olivat Ahlqvist, Latva,
J. Hill. Keskinen ja sihteeri. Plihet-ta
johti Latva.
'Luettiin E. Bensonnin • vastaus
tiedusteluun «Entisiä Ihmisiä» suo-
OÖÄjiilfefeSrvdUksen suhteen, j a kos-ökset
4intavat oitoksäpi^fthdä^fJiÄP [k4tJ«fe\$^eflo
-j9l JeiliiÄnäV ti-qqol eiia csii
ly oli jätetty avonaiseksi, niin pää-tettiin
suomennos lähettää Vapau
den johtokunnalle antaen. heille o--
keuden järjestää kustantaminen j»
maksaa arvionsa mukainen korvaus
Sudburyn osaston kirjelmään, joi-la
vaadittiin lopullista seh7yttä ja
toveriluoton annon ratkaisua Ante­ro
Leinoon nähden, päätettiin vas
tata, että odotamme tietoja Pieta
rista ja ellei edustajakokouksee i
mennessä tule, niin esitetään asia
edustajakokoukselle. ,
Suomesta tulleiden suhteen teh­tyihin
kyselyihin ilmoittavat eri
paikkakuntien toverit vastauksien
saannin käyneen viime aikoina h
vin' epävarmaksi, joten pjätettiin
virallisesti huomauttaa tästä Suo­men
Sosialistisen Työväenpuolueet
puoluehallinnolle.
Luettiin So. Porcupinen osaston
kautta V. Jokiruoholta Suomesta,
saapunut kirje, koskien kolmen en
näytelmän vuokraamista ja näytti
lyoikeuksien ostoa. Päätettiin pyy­tää
häntä lähettämään näytelmt ja
maksaa niistä $40.00 kappaleesta,
ehdolla että Järjestömme saa kaik­ki
oikeudet niihin nähden yli man­tereen,-
• C. Waaran, Dunblane, tiedottaes­sa
kirJ9ittaneensa pienen näytelmiin
ja kuvaelman, ilmoitti sihteeri pyy­täneensä,
niitä nähtäväksi. Toimen­pide
hyväksyttiin.
Luettiin Green Valleyn tovereiden
kirjelmät, ilmoittaen että .osafto-toiminta
on ollut pitemriiän aikaa
kokonaan lamassa, sekä tiedustellen
josko he voisivat muodostaa. paik
kakunnalle nuoriso-osaston. Asia jär
tettiin puoluehallinnon ratkaista­vaksi,
jonka jälkeen sihteeri velvoi­tettiin
vastaamaan.
Hyväksyttiin Vapauden johtokun­nan
esitys että liikkeejphoitaja Kan-nasto
lähetetään Yhdysvaltoihin S.S.
Järjestön edustajakokoukseen aikai,
semmin laaditulla alustuksella evä»
tettynä Vapauden liikkeen . yhdistä­misestä
Yhdysvaltain toveriliikke -
den kustannusliittoon.
Vapauden johtokunnan pöytäkir­ja
26 p. joulukuuta luettiin ja hy­väksyttiin
sillä huoraautuksela, etli
hankittavaksi katsottujen kirjain
luettelo on lähetettävä toimeenpane­van
komitean tarkastettavaksi.
Vapauden liikkeen tili-ote joulw
kuun tileistä tarkastettiin ja pantiin
failiin.
Piirien 1, 2 ,3, 4 ja 7 piiritoi­mikuntien
pöytäkirjat luettiin. F.
antaneet aihetta toimenpiteisiin.
Organiseeraaja tov. A. Hautamä­ki
toiminta- ja tiliraportit hyväk­syttiin
. pienellä huomautuksella.
. Sihteeri luki laatimansa Järjes­tön
toimintakertomuksen vuodelta
1922,. joka hyväksyttiin muutamilh
lisäyksillä > päätettiin julaista leh­dessä
jäsenistön nähtäväksi, ymmär­ryksellä
että sihteeri laatii lyhen­netyn
toimintakertomuksen puol^'"
een kansalliskonvehtionille.
TiiipäätSs Järjestön tileistä pää­tettiin
tehdä tammikuun 31p:3än-,
Tilien tarkastajaksi toimeenpanevan
komitean puolesta valittiin Ahlqvu^
jä J. Hill.
Järjestön edustajakokous päätet­tiin
alkaa helmikuun 26 P- J» ^'^
varten pyytää huonetta Toronton
osastolta.
Sihteeri raportteerasi puoluehal­linnon
kokouksista ja toimenpiteistä
seuraavaa:
Tulevan kansalliskonven t io n i n
suhteen keskusteltiin ja päätettiin
jättää huoneiston, hankkiminen To­ronton
• kaupungin keskuskomiteal­le,
sihteeri velvoitettiin antamaan
kutsut veljesedustajain lähettämises­tä'U.
M. W. A^ pureille 18 ja 2^
Toronton Tradgs Labor Gounci-mie
ja. Caäädiän-Labor Partyn en
piireille. Orgaöisatiooni komites vel­voitettiin
tarkastamaan mahdollisi­en
muutoksien /välttämättöm.vjlt^
puolueen sääntoilhin y.m. alustuksia
laatimaan.
. Tov. Maquire oli palannut orga
JBIa^lJäBiätkataan Marito^,J§g"i