Vapaus, August 27, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 27 p. — Tuesday, Aug. 27/1963
VAPAUS (LIBERTY)
> iNpEPENDENT- L:ABOR G R G A N :
Ö F ' FINNISH C Ä N A D I A NS
Established Nov.,6. 1917
Mariiager: E, SaJssX
Editorial m-m
Editor: W. EUund
Telephone: Office 674-4264
Publlshed thflce weekly: Tuesdaj^. Thursdays and SäUirdaya by yapaus
Publishling Co. Ltd., 100-102 E lm St. We6t, Sudbury, Qntario, Canada.
Mailing eddrefis: ppx \ .
•Advertising rates upon applicatlon, translatlons free of charge.
Authorized äs seoond claas maU by the Post Office Depar|anettt,C>ttaTya,
^ and for payment of postage ta d t g h j - ^ ^ " " " " -' T - '
TaAVSHINNAir
Canadaasa: I v k . $9.00, 6 kk. $4.'?5 ^ tJÖAiasa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $lp.(H) 6 fck. $5JI5
1 vk: 10.50 6 kk. 5.75
Tyomi päivänä 1963 ,
Maailma on paljon muuttunut siitä, mitä se oli vuosi sit-muutoksista,
mitkä on voitettu sen jälkeen jolloin Toronton
kirjaltajat järjestivät ensimmäisen työnpäivämielenosöituk-sensa
91 vuotta sitten eli v. 1872. ' - - -
Vastikään Moskovassa allekirjoitettu ydinasekbkeiden
osittainen kielto on vain yksi pinnallinen jä'vielä suhteelli­sen
pienikin osoitus siitä maailmanlaajuisesta edistyksestä,
mikä dn^aivari silmiemme edessä tapahtumassa; Jä vaikka
esim. ydinasekokeiden kieltosopimus on vasta ensimmäinen
pikku askel yleisesti odotettuun suuntaan, hiin sitä oh kui­tenkin
tervehditty miltei kaildda%maailm^sa tärkeänä
merkkitapauksena kohti yleistä ja täydellistä aseistariisun­taa,
mikä tekisi mahdolliseksi sen, että "miekat ^voidaan ta­koa
auroiksi" ja satoja miljoonia'ihmisiä äkkikuolemalla uh­kaavat
ydinaseet upottaa meren syvyyteea' ' ; ^ ^
Vaikka kuluneen vuoden aikana ei olekaan Ganadassa
saavutettu mitään häikäiseviä tuloksia järjestyaieen työväen­liikkeen
toiminnan avulla, niin selvää edistystä on kuitenkin
tapahtunut: Palkkoja; on korotettu kautta linjan, työviikon
pituutta on lyhennetty siellä, missä on vielä voiipassa yli 40:
tuntiset työviikot, ns; reunaetuisuuksia on työehtosopimus­ten
yhteyksissä parannettu ja vakiinnutettu samalla kun so­siaalinen
lajiilaadintaohjelma — alinpalkkalaki Ontariossa,
sairashuoltolaki Saskatchewanissa sekä erinäisteh maakunta­hallitusten
ja liittohallituksen ehdotukset sairausvakuutuk­sien
ja eläldceiden tiimoilta — on tullut teoreettisen väitte­lyn
parista käytännön politiikan ilmapiirim.
' Canadan järjestynyt työväenliike ja. erikoise^^^
V yihdistysliike on vuosikausia vaatinut tällaisia sosiaalisia pa-rannaiksiä
joiden täyttyminen on tänä työnpäivänä ikään­kuin
käden ulottuvilla.
; isi SYYTÄ AIROIHIN NOJAAMISEEN
; Kaikesta huolimatta omt^nä työnpäivänä todettava, että
järjestyneellä' työväenliikkeellä ei ble syytä eikä oikeutta­kaan
vielä airoihinsa nojaamiseen.
Työttömyystilanne on inuodostunut kroonilliseksi pui-
" maksi maassamme, missä on — jos toteutettaisiin kansalli­sesti
edullista ohjelma sisä- ja ulkopolitiikan; alalla - r kaikki
, maHdollisuudet tyotfomy^dfeh ' hävittämiseen. Sdm'all?'kun
tjfönpäiväjuhlissa korostetaan kansainvälisen rauhan vakiin­nuttamisen
tärkeyttä ja välttämättömyyttä, 'alleviivataan
myös sitä, että työttömyystHannetta on nopeasti parahnjet-tava.
Järjestynyt työväenliike ei voi liioin ummistaa silmiään
sille tosiasialle, että valtava osa Canadjm työläisistä on vielä
ammattiyhdistysliikkeen varaaman turvan ulkopuolella. Jär-
' jestymättömien järjestäminen ön tämän hetken yÖcsi kipeim-
* mistä kysymyksistä ja tässä yhteydessä oit syytä ;paJäuftää
mieleen-, että CLCm vitmeksipidetyii^ediistajaM hy-
1 vistä päätöksistä huolimatta ei ole tähän meiin^ssä' päästy
alkuunkaan n.s.' valkökaulustyöläislen järjestämisekii. •
Työväenliikkeen toimesta on vuosikausia vaadittu kan-
; sallisessa mittakaavasi^a toimivaa sairausyakuutusj;a. Totta
on, ^että tämä vaatimus on saanut hyvää piiirjietuulta siitä
' lähtien, jolloin sellainen laki laadittiin ja hyväksyttiin' Sas-katchewanin
maakunnassa^ Mutta Liittohallituksen suunnit­telema
kansallinen sairausvakuutuslaki jättää vielä pialjon
toivomisen varaa, sillä se antaisi lopultakin yksityisille vakuu­tusyhtiöille
liian suuret saalistusmahdoUisuudet samalla kun
tämän tuiki tärkeän sosiaalisen huoltoturvan. ulkopuolelle
jäisi tuhansia canadalaisia, jotka talousvaikeuksiensa vuoksi
tällaista turvaa kipeästi tarvitsevat. v ~
Luvattu $10.00 vanhuudeneläkekorptus on nykyoloissa
tietysti tervetullut apu vanhemmille kansalaisillemme, mut­ta
missään tapauksessa se ei ole riittävä. Myös liittohallituk­sen
uusi eläkelakiehdotus, mikä tulisi nyt voimassaolevan
eläkejärjestelmän lisäksi ja, avuksi, edustaa vissiä edistys­askelta,
vaikka toisaalta on "korostettavay että sekään ei mis­sään
tapauksessa tyydytä sen paremmin Canadan, työväeh-liifckeen
vaatimuksia kuin, maamme laajojen kansanjoukko­jen
todellisia tarpeitakaan.
Nykyisen automatisoinnin ja tekniikan yleisen kehityk­sen
johdosta on työväenliikkeeh' toimesta vaadittu työviikon
lyhentämistä 35:een tuntiin sekä ns. "jjortable** eli työmaalta
toiselle työläisen mukana seuraavaa eläkejärjestelmää, mistä
koituisi parempi turva varsinkin niille työläisille, jotka me­nettävät
työmaansa tämän teknillisen kehityksen' johdosta.
Näitä vaatimuksia tulemme kuulemaan entistä''voimakkaam­min'
työnpäiväjuhlissa. , ' " - ,
KYSYMYS KANSAKUNNAN EPWI)5TA
Vaatiessaan parannuksia työtätekevien olosuhteisiin, jär­jestynyt
työväenliike-toimii loppukädessä kdkö, kansakun­nan
yleisetujen mukaan. Tosiasia himittäinHohietk'^^^^^^
•'ylituotantoa" ei maassamme asiallisesti puhuen vielä ole.
Kysymys on vain siitä, että nykyinen jakosystepmi ei pjrsty
huolehtimaan siitä, että kaikki canadalaiset saisivat nykyistä ^
tuotantotasoa vastaavan toimeentulon ja siitä, väestön os­tovoiman
puutteesta johtuu, että tavarat kasaantuvat varas­toihin.
Toisaalta maamme voisi kehittää ulkomaankauppaansa
tuntuvasti, jos omaiksuisimme kansakuntana Yhdysvalloista
itsenäisen uiko- ja kauppapoliittisen o h j e l m a n . ^ ' '
Samassa yhteydessä on tänä'työnpäivähk korostettava
sitä tosiasiaa, että mikään talouddlinen ja sosiaalinen edistys
•ei ole mahdollista, ellei saada turvatuksi kansaihvälistä rau­haa.
Tosiasiassa on syytä ssmpa, että liittohallituksen pitäisi
kansakunnan yleisetujen ja tturvallisuuden Amo^^
. sopimus, minkä perusteella aiotaim tuottaa yhijjfsy
ydinaseita canadalaisille asevoimMle tänne Canadaan ja Eu-
VAA|^i;|' LÄHESTYVÄT ,
V Miksi ihmiset eivät halua eläS
jmreftimassa' maailmassa? TSmä k^-
^jOiys on, mopta kertaa antanut mi­nulle
ajattelemisen aihetta. Onko
ihminen niin kateellinen, että ha-
I t l ^ menettää omankin hyvihvoin-tinsa.^
väln~ siksi, ^ttä hänen työto­verinsa
ei saisi nauttia elämän tar­joamista
eduista. ' v
' O t e t a a n 'esimerkiksi mikä läntin
nen suurvältio tahansa; n i i n tulos:
on aina sama. Jokaisessa suurval-
Bssa sanotaan olevan Jkiansanyaltai^
liien.hallitus: Kyllä se isltä onkin,
äiih paljon kuin kansanvaltaa"yhi:
i^ärrän, mutta jos kuuntelee-kansan
moitteita, niin vahvasti epäilee kan-
.^anyaltaa jonka kansa 75 pro­senttisesti
nibittli hallituksensa e'<les
jptttäinuKsia. tämä antaa aihetta ep^äi
r)?yn,'etta ainäkiii puolet noista hai-l
i f u k s e i i ' moittijoista ovat omaa hy­vinvointiaan
vastaan vain siksi, et
tei liänen ^ötoverinsa tai naapurin
sa saisi nauttia paremmasta elä-biästä.'
^ässä meillä olisi paljon korjaa­misen
' varaa, jos mielimme • saada
edes puolet kansalaisistamme täysin
tyytyväisiksi hallituksemme työ­hön
j a toimiin. Tämä kaikki on mah­dollista
vain todellisen yhteistyön
kautta.
Hyi tulevissa Ontarion - maakun­tavaaleissa,
tulisi meidän muistaa,
että vapaaehtoinen yhteistyö tulee
meille paljon halvemmaksi kuin pa­kollinen.
Monet ihmiset eivät ehkä
huomaa tuota pakollista yhteistyö­tä
sen todellisessa merkityksessä,
p olisi vahingoksi, vaikka keskus­telisimme
näistä asioista lehtemme
palstoilla, ainakin näin ennen vsra-leja.
Ehkä siten voisimme lähestyä
toisiamme hiukan enemmän vapaa
ehtoisen yhteistyön merkeissä, ettei
meidän esim. tarvitsisi ostaa am­muksia
ilman pyssyä, koska meillä
ei ole n i i l l e .mitään muutakaan
käyttömahdoHisuutta.
Nämä tosiasiat vaivaavat kaikkia
ihmisiä •: heidän poliittisesta tai
muusta näkökannastaan huolimat­ta.
Parhain ja varmin keino oikeaan
ja halvimpaan ratkaisuun vievänä
on vapaaehtoinen yhteistyö kaikkiin
asioihin nähden. — Jussi.
hti
i-idan
Jatkoa
Dramaattiset tapahtumat Keski-idässä'ovat
s e u r a u ^ artikkelim­me
ensimmäisessä osassa-seloste­tuista!'
^kolmesta perusiristbrUäas-ta,
jotka ovat 1) kysymys Keski-idän
öljyn omistamisesta, 2). ara-.
hien "epäyhtenäinen kansallinen
l i i k e j a 3) USAn ja Englannin
öljymonopolien tällä alueella
käymä kamppailu vaikutusvallas­ta;
' Salaisen tiedustelupalvelun
asiamiehet ovat olleet mukana
edesauttamassa ja kiirehtimässä
näiden levöttoirtuuksien synty­mistä.
^' . •• . ... . , , ;
K#us hajojfettu
asua ja
koiria käyttäen
• Salisbnry, E ^ Rhodesia. Poliisi
käytti kyynelkaasua ja koiria ha
joittaakseen väkijoukbn afrikkalais­ten
townshipissa viime lauantaina.
Tämä tapahtui sen jälkeen kun
kielletyn Zimbabwe Afrikan Peo-pTes
UnioniÄ eritinea johtaja Joshua
Nkomo p i t i puheen Afrikan Trades
Unionfn kongressissa.
Mr. Nkomo sanoi 6,000 henkeä
käsittäneelle väkijoukolle, että
'meidän pitää olla valmiit toimi­maan
ja tekemään uhrauksia". Hän
sanoi, että aika on tulossa jolloin
valkoisten ei anneta hallita maata
ilman afrikkalaisia.
Etelä-Rhodesia on joutunut kärsi­mään
hän sanoi, koska sillä ori ol­lut'
"enemmän kuin kohtuullinen
osa "eurooppalaisia. He ovat olleet
tässä maassa 70 vuotta, tehden hei­dän,
omia säädöksiään ilman mei­dän
mielipiteitämme.
rooppaan. Ne jenkkien ydin­aseet
eivät anna hiuskarvan
vertaa lisää suojelusta kansa-kunaiallemme,
vaan voivat ai­heuttaa
tilanteen, kuten Yh­dysvaltain
sotaministeri Mac-
Namara sanoi, missä ne vetä­vät
puoleensa, siis meidän
maahamme, niitä ydinkärkiä,
jotka muussa tapauksessa mah­dollisen
sodan syttyessä lähe­tettäisiin
Yhdysvaltoihin!
On luonnollisesti erittäin hy­vä,
että liittohallitus allekir^
joittaa ydinasemaiden välisen
sopimuksen osittaisesta ydinr
asekokeiden kiellosta. Mutta
johdonmukaisesti ajatellen se
vaatii myös kieltäytymään
ydinaseiden vastaanottamises­ta
canadalaisille asevoimille,
ios mielitään välttää se kilpa­juoksu,
että kummaltakin puo­len
levitetään näitä, hirveitä
joukkotuhoaseita yhä uusiin ja
uusiin maihin.
Huomioonottaen sen paran­tuneen
kansainvälisen ilmapii­rin,
mikä johtuu Moskovan so­pimuksesta
sekä Canadan
maantieteellisesti - ja poliitti­sesti
eduHiseh asettan. liitto^
hallitukselta ol^si"tänä työn­päivänä
vaadittatra entistä
Däättävämoää toimintaa ylei­sien
ia tävdellisen aseistariisun-tasonimuksen
hvväksi.
Tässä mielessä kun vietäm­me
tvönpäiväjuhlaa — ia sitä
vietetään nyt saavutusten ai­heuttaman
linnostuksen ilma­piirissä
-— Canadan' järiesty-nyt
työväenliike voi iälleen
vuoden kuluttua merkitä aika­kauskirjoihinsa
uusia voittoja.
K A S S E M I N MUI^HA
J A IJRAKIN ÖLjy
I rakissa vuonna 1958 tapahtuneen
vaHankeikauksen : jälkeen tapahtu­mat
Keski-idässä saivat lännelle ja
varsinkin Amerikalle selvästi i epä­edullisia
piirteitä.. Toimenpiteet kes­kittyivät
Bagdadiin ja Damaskok­seen,
\ jotka vakavasti vaaransivat
'seitsemän suuren" öljymonopolin
etuja. Eräs seikka, joka sai' C l An
j a öljy-yhtiöt ryhtymään toimenpi­teisiin,
oli Kassemin päätös perus­taa
Irakin kansallinen .öljy-yhtiö.
Kuten Irakin lehdistö k i r j o i t t i tam­mikuussa
1963, Kassemin tarkoituk­sena
oli tehdä tästä yhtiöstä valtion
omistaman öljyteollisuuden sydän
ja ponnahduslauta lännen monopo­lien
määräysvallan lopettamiseksi.
Kahdeksan päivää tämän kuului­san.
Irakin Insinööriliiton kongres'
oissa pitämänsä' Amerikan ja impe^
ialismin vastaisen - puheensa jäl­keen
Kassem surmattiin. Tämä ta­pahtui
juuri sinä päivänä, jolloin
iiän oli aikonut allekirjoittaa asia­kirjan
aikaisemmin kansainväliselle
öljykartellille kuuluneen huomatta­van
maa-aliieen siirtämisestä vasta­perustetulle
Irakin kansalliselle öl­jy-
yhtiöille.
Ennen tätä Kassem oli mitätöinyt
95% läntisten yhtiöiden hankkimis­ta
alennuksista uusien öljylähtei­den
kehittämiseksi:
Kun amerikkalaiset sotavoin^at
.lousivat maihin Libanonissa 1958
Sagdadin vallankumouksen yhtey­dessä,
New York Times avoimesti
varoitti Kassemia j a sanoi, ettei in­terventiota
ulotettaisi Irakiin vain
siinä tapauksessa, että vallankumo­uksellinen
hallitus valvoisi lännen
öljyetuja. Tämä yhkaus' osoittautui
perustelluksi vain sillä erolla, että
interventio oli salainen.
Tapahtumat Irakissa |1963 muis­tuttavat'
hyvin paljon tapahtumia
Iranissa kymmenen vuotta sitten.
Niin~~pian kuin Iranin pääministeri
Mossadeq oli saattanut julkisuuteen
asetuksen Englantilais-iranilaisen
öljy-yhtiön kansallistamisesta,
Swartzkopfin johtamat CIA-agentit
panivat toimeen vallankeikauksen.
Amerikan tiedotuspalvelun ratkai­sevasta
osuudesta tässä asiassa ovat
avoimesti puhuneet usea CI A a lä­hellä
olevat 'amerikkalaiset julkisen
sanan käyttäjät.
Jo mainitsemamme A. Tully me­nee
jopa niin pitkälle että hän ylis­tää
amerikkalaista tiedotuspalvelua
menestyksestä Iranin vallankeika­uksessa
j a muissa vastaavanlaisissa
operaatioissa.
A R A B I E N RISTIRIITOJEN
HYYÄKSIKÄYTTÄMINEN
Bagdadin salaliittolaisia ohjan­neen
käden ovat paljastaneet tietyt
tosiasiat, joista osa on julkisuu­dessa
jo tunnettuja, osa julkaise­mattomia.
Seuraavassa muutamia
niistä:
Amerikkalainen National Guar­dian
(22. 2. 63) artikkelissaan, jossa
lehti käsittelee tapahtumia Irakissa
sekä USA:n osuutta niissä, kiinnit­tää
huomiota siihen, että amerikka­laiset
lehdet, Christian Science Mo-nitor
ja Wall Street Journal etune
nässä, noteerasivat taistelujen vielä
riehuessa Irakin pääkaupungin ka­duilla
Washingtonissa päivätyt tie­dot
siitä, että päinvastoin kuin Kas­sem
ei Irakin uusi hallitus ollut
kiinnostunut jättimäisen Iraq Petro­leum
Companyn kansallistamisesta.
Vasta muutamia päiviä myöhemmin
saatiin Bagdadista vahvistava tieto.
Muutamat kommentaattorit mai­nitsivat
myös Rockefellerin öljydy-nastian
edustajan salaisesta vierai­lusta
erääseen Välimeren maahan
samanaikaisesti Bagdadin valtaami­sen
kanssa. Tämä yhteensattuma
näyttää sitäkin mielenkiintoisem­malta,
kun pidetään mielessä, että
neljä Amerikan viidestä öljy-yh^
tiöstä, jotka kuuluvat 'seitsemään
suureen", ovat yhteydessä Rocke-fellereihin.
Toinen seikka, joka tuskin näyt­tää
sattumalta on se, että Yhdysval­lat
tunnustivat Bagdadin uuden
hallituksen 48 tunnin kuluessa, kun
Kassemin tunnustaminen 1958 kesti
kaksikymmentä päivää.
Noudattaen vanhaa roomalaista
perua olevaa hajota ja hallitse-pe-riaatetta
amerikkalaiset käyttivät
hyväkseen repeämää j a arabialaisen
kansallisuusliikkeen kahden suun­han
välistä taistelua. Nasserin Iin-an
mdntiasema
suli vaati ylimääräisten poliisijouk­kojen'
lähettämistä ' konsulaatin
edustalle sillä tekosyyllä, että vä'
kijouMcö todistettavasti oli/piirittä­nyt
sen.
OPERAATIO pAMASKOS
Vallankaappauksen epäonnistut­tua
Aleppossa/ Amerikan tiedotus­palvelun
pyrkimykset keskitettiin
Irakiin. C I A valitsi edullisen ajan­kohdan
• "vallankeikaukselle, kun
Kassemin asemat maan; sisäpolitii­kassa
olivat heikentyneet seurauk­sena
välien rikkoutumisesta hänen
taannoisten vasemmistokannatta^
jiensa kanssa sekä opposition, ni­mittäin
asserilaisystävällisten ai­nesten
sekä Baath-puolueen, voimis­tumisesta.
Tilanteen teki entistäkin
mutkikkkaammaksi se seikka,, että
pohjoisessa Kassem kävi sisällisso­taa
kurdiheimoja vastaan.
Amerikkalaiset tiedonantomiehet
yhdessä kapinallisten kanssa sekä
yhteistoiminnassa Yhdistyneen Ara­bitasavallan
lähetystön kanssa so-i)
ivat sitten kaappauksen alkamis­päivämäärän.
Kumouksellinen toiminta tuli
niin aktiiviseksi, ettei Kassemilla
enää ollut epäilemistäkään siitä, et­tä
amerikkalaiset yhdessä Nasserin
kanssa valmistelivat hänen pyyh-käisemistään
vallasta, jonka hän sit­ten
sanoikin lausunnossaan tammi­kuun
15 päivänä. Jotkut lehdet,
amerikkalainen viikkojulkaisu Na­tional
Review' Bulletin mukaanluet­tuna,
kirjoittivat 13. 3.. 1963, että
'operaatio Bagdadin" suunnitel­missa
oli mukana myös Bagdad,
jonka -päämotiivina oli pyyhkäistä
Kassem vallasta ja siten tehdä lop­pu
hänen vaatimuksistaan Kuwaitin
r i k k a i s i in öljykenttiin.
Bagdadissa . saamansa menestyk­sen
innoittamina amerikkalaiset
keskittyivät suunnitelmaan Azemin
heittämiseksi y l i laidan Syyriassa.
Tässä tarkoituksessa C I A kaksi päi­vää
Bagdadin vallankeikauksen jäl­keen
lähetti kenraaliluutnantti Ho­ward
Hookerin, arabisaioiden eri-
•toistuntijan, tarkastusmatkalle
Keski-idän maidin. Damaskoslainen
sanomalehti AI Nasrin mukaan (22.
2. 1963) ^hänen matkasuunnitel-vallan
luomiseen liittämällä kaikki
arabimaat " ' E g y p t i n ' vallan' alle", ja
hänen henkilökohtaiseen diktatuu­riinsa,
sai' kannatusta varsinkin
Irakissa j a Syyriassa, hänen vaiku­tusvaltaisten
seuraajiensa taholta,
j o i l la oli takanaan armeijan tuki.'
Valnhstellessaan vallankaappausta
amerikkalaiset päättivät perustaa
suunnitelmansa Nasserin : voimiin
Irakissa ja Syyriassa ja ryhtyivät
liittoon Nasserin kanssa, joka oli i l ­meisesti
luvannut vapaat kädet ara­bi-
idässä tiettyjen taloudellisten
etuisuuksien hinnalla.
Amerikkalaiset^ tiedonantomiehet
j a diplomaatit ryhtyivät toimenpi­teisiin
vahvistaakseen uusia liitto­laisiaan
ja heikentääkseen Kasse­min
ja Azemin hallituksia sekä ke-iiittelemään
kriisiä:
Amerikkalaiset asiamiehet pani­vat
toimeen valtavan kampanjan
saadakseen yleisen mielipiteen Nas­serille
suotuisaksi. U S A n diplomaa-it
koskemattomuuttaan hyväksi
.s:äyttäen laivasivat propagandama­teriaalia
rajan y l i .
()IKEATA J A VÄÄRÄÄ R A H AA
Damaskoksessa ilmestyvä sano­malehti
As-Sahra kertoi 22. 2. 1963,
että Amerikan DamaskoksMi lähe­tystön'auto
oli pidätetty Syyrian ra­j
a l la ja siitä-oli löydetty paketteja,
jotka sisälsivät Nasserin kuvia ja
muilta propaganda-aineistoa. Yrit­täen
saada rahatalouden epäjärjes­tykseen
CIA;n Teheranissa sijaitse­va
haaraosasto painoi suuren mää­rän
väärää rahaa laivattavaksi Ira­kiin.
Oikeat. dollaritkin näyttelivät
asiassa varsin huomattavaa osaa.
Yksistään Irakin vallankeikauksen
järjestämiseen CIA käytti 35 , m i l j .
dollaria. Rahat oli käytetty upsee-
-ien lahjomiseen sekä 'kansallisten
turvallisuusjoukkojen' 'organisoimi­seen.
Rldgway Knightin autosta ta­vattiin
suuri summa dollareita, k un
hän oli palaamassa ulkomailta Da­maskokseen.
Ensimmäinen vakava yritys heit­tää
y l i laidan Nasserin-vastainen
hallitus Syyriassa tapahtui viime
vuoden huhtikuussa Aleppossa. Val­misteluja
vallankumouksen varalta
tehtiin sekä Syyriassa että sen naa-
Martin L. Kingin kirje
Birminghamin vankilasta!
tiedustelupalvelun ohjeiden mukai­sesti
vehkeilijät solmivat yhteyksiä
Egyptin Beirutissa olevaan lähetys­töön.
Myöhemmin sellaiset tapaa­miset
siirrettiin konspiratiivisista
syistä yksityisiin asuntoihin sekä
La Gondole- ja E l Dizlar-ravintoloi-hin,
joissa keskusteltiin vallanku-moussuunnitelmista
sekä laadittiin
luetteloita niistä poliitikoista, jotka
oli likvidoitava. Aleppon salaliitto­laisia
vastaan nostetun oikeuden­käynnin
todistajalausunnot loivat
valoa vallankumouksen aikana sat­tuneiden
tapahtumien yksityiskoh­tiin.
Salaliittoon osallistuneet upsee­rit
antoivat määräyksen ilmatorjun­tatykeille
päästää läpi egyptiläiset
koneet ja ampua syyrialaisia konei­ta.
Kuormakaupalla joukkoja lähe­tettiin
pääkaupunkiin. Ne yllyttivät
Väestöä mellakoihin, jakoivat Yhdis­tyneen
Arabitasavallan lippuja ja
Nasserin kuvia, jotka saatiin A i e -
rikan konsulaatista. Estääkseen
l i i s in ryhtymästä toimenpiteisiin
kapinoitsijoita vastaan, USA:n kon-purimaissa
Libanonissa. Amerikan .maansa sisältyivät Telaviv, Ankara,
Amman, Damaskos ja Bagdad^ ja
ilmeisesti hänen tehtävänään oli ar­vioida
poliittista tilannetta tällä alu­eella,
tutustua Bagdadin vallan­kaappauksen
seurauksiin sekä an­taa
merkki 'operaatio Damaskok­sen"
aloittamiseksi.
Maaliskuun yhdeksäntenä, seuraa­vana
päivänä Damaskoksen vallan­keikauksen
jälkeen, Hoover päätti
kiertomatkansa Kairoon.
(Jatkuu)
Lainaamme poimintoja siitä kir­jeestä
jonka Rev. Martin Luther
King J r . lähetti Birminghamin van­kilasta
vastauksena kahdeksalle
muulle. kirkolliselle < johtohenkilölle,
jotka olivat ilmaisseet mielipiteen,
että hänen (Rev. Kingin) toiminta
" e i ole viisasta eikä ajankohtaista".
Rev.' King oli vankilassa osuudes­taan
taisteluun 'neekerien kansa
laisoikeuksien ja tasa-arvoisiiudeh
puolesta. Hän sanoo vastinekirjees-sään
mm. seui-aavaa; ^ -
Kovien kokemusten perusteella
tiedämme, että sortajat eivät anna
koskaan. vapaaehtoisesti: vapautta;
sorrettujen on vaadittava sitä.^
Suoraan sanoen, minä en ole kos­kaan
osallistunut mihinkään_suo-raan
toimintaan, joka olisi ollut
"ajankohtaista' 'niiden aikataulun
mukaan, jotka eivät ole itse ylimää-räisesti
kärsineet rotuerottelu tau­dista.
Vuosia olen jo kuullut sanan
'odottakaa". Se soi jokaisen neeke
r in korvissa purevan tutunomaises-t
i . Tämä "odottakaa" sana on tar­koittanut
aina " e i milloinkaan".
Luullakseni "odottakaa" sana on
helppo niille, jotka eivät ole kos
kaan tunteneet rotuerottelun kirve­levän
nuolen pistoa.
Mutta kun olette nähneet raivo­päisen
Joukoon lynkkaavan mielensä
mukaan äitejänne, isiänne ja sisko­janne;
Kun te näette suuren enemmistön
20 miljoonasta neekeriveljistänne
alistettuna ilmatiiviseen köyhyyden
karsinaan hyvinvoipayhteiskunnas-sa;
•. .
Kun olette nähneet vihan kyllä-s-tämät
poliisit kiroamassa, potkimas­sa,
pahoinpitelemässä ja tappamas­sakin
mustia veljiänne ja siskojan­ne
rankaisematta; /
Kun havaitsette äkkiä, että kie­lenne
kangertaa ja puheenne tulee
änkyttäväksi yrittäessänne selittää
kuusivuotiaalle tytöllenne, miksi
hän ei voi mennä yleiseen huvittelu-puistoon,
mitä on j u u r i mainostet­tuTV:
ssä j a ' näette kyynelten täyt-f
tävän hänen pienet silmäio^S kerrot-l
tuanne hänelie,< että illökylä (Pun-|
town) on suljettu värikkäiden täp^t
sille, ja näette painostavan alSM-''
muustunteen hiljaa alkavan kehit- V
lyä h änen pienen henkisen mielensä |
taivaalle, ja näette hänen pienen i
persoonaUisuutensa alkavan muut- {
tua katkeroituneeksi valkoihoisia \
sohlaan;' r ' \
Kun teidän-"täytyy sepittää vas-^!
taus viisivuotiaalle pojallenne ^ j o k a i
kysyy kiduttavalla paatoksella: "Isä; |
miksi valkoihoiset kohtelevat' niin i
ilkeästi värillisiä ihmisiä''; T J
Kun menetteT maanlaajuiselle au-<
tomatkalle ja havaitsette tarpeelli- •
seksi nukkua yön toisensa perään ^
autonne ahtaissa tiloissa siksi kun \
teitä ei lasketa motelliin; \
Kun teitä häväistään yöt ja päi- '•
vät nalkuttavilla mainoli^silla " v a l k oJ
i h o i s i l l e " ja"värillisille ?; v
Kun teidän ensimmäiseksi nimek-!
si tulee "nigger" ja keskinimeksen-'
ne '!poika" (huolimatta siitä kuinka l
vanha olette)' j a teidän viimeiseksi j
nimeksenne tulee 'John", j a kun s
teidän äidillehne ja vaimollenne ei |
Äoskaan suoda kunnioittavaa " m r s . *
titteliä; |
Kun teitä kiusataan päivisin ja f
vaivataan öisin sen tosiasian vuoksi, 1
kun te olette neekeri, elätte aina |
varuillanne tietämättä koskaan mitä >
on odotettavissa seuraavaksi, ja k u i i \
teitä vaivaa-sisäiset pelot j a Ailko- <
naiset katkeruudet; |
Kun te taistelette loputtomasti ^
rotualemmusmielessä "mitättömyyt- •
tä" vastaan; |
S i l l o in te ymmärätte, miksi odot- r
taminen on .jneidän mielestämme '
v.a. i.k eata• .• ^ -„ '•• - • • •. 1. . . .—•—.. — \
• • • t
TÄMÄ ON KAMBODSH/V
(Nimi merkitsee:' Kambun pojat')
^.
Se on maaperaltaon Aasian
hede I mal I IS I m pia moi ta, vci kKakin
puolet sen pinta-olasta on aarniometsää.
Vv.iae3-1955seoli Ranskan alaisena.sen
jälkeen siitä tuli itsenäinen kuningaskunta.
N.17.vdestostaon . .
buddistipappeja Kasvavat nuorukaiset
viettävät ]-3vuotto heidän parissoan.
Papit ovat loukkaamattomia.
Ampiaisen niellyt kuoli
Merkillinen tapaus paljastui äs­kettäin
Pegnitzissä Länsi-Saksassa.
29-vuotias mekaanikko oli juodes­saan
pullosta omenamehua tullut
nielaisseeksi ampiaisen. Hän alkoi
tuntea kipua vatsassaan ja epäili
saaneensa lasinsirun suolistoonsa.
Hetkeä myöhemmin hän kuoli. Suo­ritetussa
ruumiinavauksessa löydet­tiin
ampiainen, joka pistollaan o li
aiheuttanut miehen tukehtumisen.
Kambodshan
UUSI VUOSI on huhtikuussa,ioIloin juhlitaan kolme*
paivaayMpenmenoon. Kansa on
Kuuluisa Tanssitaidostaan.
Maan talous
perustuu
maatalouteen-riisi on
tärkein tuote. Maassa on .
suuri puuteleistä.rautateistaja
tehtaista. Autolla voisi ajaa n.30 tunissa
maan halki sen leveimmältä Itohdalta.
Maassa on 12 sanornqlehtea. y.tei tvi.„
osema,20 lentokenttää ja yksinjutatie.
Tositarinoita
. Palatuaan Englantiin tekemältään i
matkalta jenkki osui samaan illallis- i
pöytään britin kanssa. I
— E i minulla ole mainittavam- |
pia valittamisia maastanne mutta t
kyllä teidän tienne ovat kurjia. Lie- |
jua joka paikassa. . / r
.— Tuohan nyt on tyhjää puhetta,^
puolusteli b r i t t i . . "
— Esimerkiksi tällä viikolla näin i
melkoisen tapauksen, joka oli pel- !
kästään tuon kirotun liejun syytä.- <
— No myönnän, että tiet voivat \
olla hieman pehmoisia tähän vuo- ;
denaikaan,^s^noi britti. Mikä se tei- :
dän seikkailunne sitten oli? .^
— Kävelin muuatta tietä myöten. ]
Kuraa oli vahvasti.' Huomasin lie- t
jun. keskellä hatun ja^ päätin tehdä '
hyvän työn. Haroin hatun kepin i
päähän, mutta sen alta paljastuikin l
miehen pää. : '
4-Kappas vain! tervehdin. Olet­pas
vajonnut syvälle.
— E n niinkään syvälle kuin luu- '
lette, mies vastasi. Seison bussin ka- i
tolia. ;
• ... t.
• • ;
— Kuinka miesparka, jouduitte \
tänne, kysyi ystävällinen pappi kuri- s
tushuonevangilta.
f — Kuulkaa surkea tarinani, aloitti '
>/anki kyyneleet silmissä. Olin saa- >
punut herätyskokouksesta k o t i i n ,;
syönyt yksinkertaisen illalliseni j a >.
mennyt levolle. Nukkuessani alettinj
taloni paikalle:;rakentaa vankilaa, t
ja kun heräsin, ei vanginvartija las-]
kenut minua ulos. >
PÄIVÄN PAKINA
Epäonnistunut kesytys
Kesälomalaiset yleensä ja erikoi-sesti"
kalastuskärpäsen" pureman
saaneet sellaiset, muodostavat oman
omituisen väestöosan.
J o l l a k in tavalla tälle väestöosalle
voitaisiin ikäänkuin hyväntahtoi­sesti
säärien hymähtää.
- Ajatella nyt asiaa hieman syvem­min.
Ihminen raataa hamasta lap­suudestaan'
miltei haudanpartaalle
saakka saadakseen itselleen, omai­silleen
ja kanssaihmisilleen ns. ny­kyaikaisia
mukavuuksia: Ja vaikka
kehitys oh melko hidasta, n i in kiel­tää
ei voida, etteivätkö ihmiset asu
nykyään paremmissa taloissa ja pa­remmin
. varustetuissa mökeissä
kuin asuivat esivanhempamme.
Tietysti on siitä lystistä jouduttu
maksamaan korkea hinta ja joudu­taan
edelleen. jjiEsimerkiksi täällä
Sudburyn perukalla menee työläis­ten
palkoista runsas neljännes ja
toisinaan enemmänkin asunnon
vuokraan, minkä lisäksi tulee vielä
sähkölaskut. Ja jos onni. on myö­täinen
siten, että työläinen pääsee
oman kodin omistajan kirjoihin,
n i in hän joutuu. kuitenkin nelihuo-neisesta
töllistä maksamaan kolmi­senkymmentä
dollaria kuukaudessa
veroa, että saa o l l a , anteeksi itseyl-peyttä
tuntevat: omakotien omista­jat,
kiinnityslainayhtiöiden " s u u -
poikin;!*^ e l i tajonmiehinä.
Muita vaikka kunnat ovat vei-kaat
joutuvat maksamaan huikeita
vuokria tai: veroja ja muita menoja
omista asunnoistaan, niin totta on,
että asuntomukavuudet ovat toiset,
mitä ne olivat siihen aikaan, j o l l o in
oli mentävä riukupahasen päälle
kyykylle.
Luulisi, näin pinnalta katsoen,
että tästä kalliisti maksetusta mu­kavuudesta
pyrittäisiin nauttimaan
niin paljon kuin-voidaan. Mutta kit­tiä
kansa, sanoisi porilainen. Luonto
vetää puoleensa ja n i in löytävät ai­nakin
sunnuntgikalastajat itsensä
samanlaisen riun päältä, missä o l i -
milloin huonompi. M i l l o in on tilai­suus
tavata muita saman taudin
saaneita "osakumppaneita", milloin
eletään aivan omiin nimiin, jne.
Tänä vuonna oli meidän perheem­me
erikoisuutena pesukarhun eli
raccoon'in kesyttämisyritys.;
Oikeastaan saimme havaita, että
kesämökkimme lähettyville oli ko­tiutunut
kaksikin pesukarhua ja
sama määrä hajunäätiä joita "skon-kiksi".
myös kutsutaan.
Hajunäädät oppivat pian käsittä
mään, että salomailla ovat kaikki
asukkaat ystäviä keskenään.
Mutta pesukarhut_olivat hieman
toista maata.
Meiltä .kysyttänee nyt, että mistä
johtuu näiden eläinten nimen niin
suuri ero. Parhain selitys, minkä
allekirjoittanut on siihen-kysymyk-seen
saanut, on se, että sen englan­ninkielisen-
version alkuperänä on
vat heidän esi-isänsä jo vuosikym intiaanien antama nimi "arrathku-meniä
sitten, puhumattakaan nyt ne" tai "arathcone"'-nimi — mikä
ja, joka pyrkii yhdistyneen arabi- kaantuneet korviaan myöten j a asuk not. M i l l o i n on kalatuuri hyvä ja
polttopuiden hakkaamisesta, veden
kantamisesta sisään ja ulos, yms.
Yksi parhain ' tulos" sellaiselta
kalastuslomamatkalta onkin. luulta­vasti
se, että luontoäidin helmassa
lopen uupunut henkilö rupeaa ensin
ikävöimään takaisin sivistysmaail-man
hyörinään ja kotiuduttuaan ha
vaitsee, että paljon on elämä mu­kavampaa
ja helpompaa kotioloissa.
Kaikesta siitä huolimatta kalas-tuskärpäsen
pureman saaneet ih­mispoloiset
painuvat joka. vuosi kor­pimaille
ja odottavat sitä aikaa yh-:
tä hartaasti kuin pikkulapset joulu­pukin
tuloa. .
Jokaisella lomalla on kuitenkin
omat erikoisuutensa.' Milloin ovat
sääsuhteet suotuisat, milloin keh­on
muunnettu " r a c o o n " tai ' r a c -
coon" nimeksi, ja finliskaksi vain
"rakuunaksi".
Euroopassa käytännössä olevan
nimiversion perustana on sen s i ­jaan
se, että tämä eläin tykkää kas­tella
eli 'pestä" ruokansa ennen
syöntiä, vaikka ei tosin aina.
Oli näiden asiain kanssa sitten
n i in tai näin, pesukarhu on suun­nilleen
ketun kokoinen, puolikarhu­jen
heimoon kuuluva petoeläin, jo­ka
liikkuu näköään joustavammin
puussa k u i n maassa, ja joka nukkuu
talvensa samaan tapaan kuin karhu-,
kin. Se on väriltään kellertävän
harmaa, mustine"pintakarvoineen",
hännässä mustat renkaat j a kettu­maisessa
sievässä päässä mustat
"silmälasit".
Kuten sanottu tällaisia otuksia o l i \
nyt /kesänviettopaikallanmie parit-'
tain. Ne tulivat illan tullen hake-J
maan ruoka-annoksensa kalaa jq
erinäisiä ruoan jätteitä. Ne jopa V
tottuivat siihenkin, että eivät perus- \
tanet, vaikka mökin ulkopuolella, ?
jsli pesukarhujen ruokailupaikalla |
oli valdt n i i i i , että niiden toimintaa 5
voitiin mukavasti seurata ikkunasta-katsoen;
Mutta sen lähemmäksi ei •*
niitä veijareita päästy. :i
Siksi totesimme misuksenkanssar;
että pesukarhun kesyttäminen on«
vhtä vaivaloista hommaa kuin on[
ihmisiä nylkemään tottuneen suur-'
porvarin "vieroittamisyritykset" ta-1
voistaan, joista vissit oikeistopiirit \
ovat aikoinaan, kauniita puheita pi- ^
täneet. '
Mutta vaikka metsässä kasvaneen ^
pesukärhyh kesyttämisyritys näyt-I
tääkin toivottomalta hommalta, n i i n:
kaikista vaikeuksista ja vastuksista >
huolimatta;on kuitenkin koko i h - '
miskunnan nähtävissä se, että työ-[
väenliikkeen eteenpäin menoa eij
voi enää mikään estää. Se todetaan'
myös nyt vietettävän työnpäiväni
yhteydessä. ^ \
Tietystikään ei mitään tule kädet
ristissä istuen. Kaiken edistyksen l
hintana on työ j a toiminta kuten on |
nyt meillä edessämme Vapauden j a .
L i e k in haasteryntäyskin. ;
Mutta varinaa on kuitenkin se,*
että vaikka esim. pesukarhun kesyt-[
tvmishomma voi olla mielenkiin--'
toista harrastelua lomapäivien ilto- :
j en ratoksi, niin vain työskentele-j
.mällä työväenliikkeen ja sen leh- •
distön hyväksi voidaan rakentaa'
kailioperustalle. paremman huomi->
sen kestävä kivijalkaa. |
Känsäkoura.
f