Vapaus, October 14, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 14 p. — Tuesday, Oct. 14, 1958
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. E s -
tabllshed Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays a n d Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
E lm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office O S . 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcatlon.
Tranalation free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2 25
YhdysvaUolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4^30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kapitalistin viisas neuvo
Amerikkalainen suurkapitalisti — canadalaissyntyinen
Cyrus Eaton — antoi meille canadalaisille erään torontolal-sen
sahomalehtireportterin välityksellä viime viikolla mie­lestämme
erittäin viisaita neuvoja, jotka sietää panna visusti
mieleen niin ylhäisissä piireissä kuin tavallisen kansankin
keskuudessa.
Lyhyesti sanoen mr. Eaton selitti, että Canadan pitäisi
kaikin mahdollisin keinoin "auttaa Yhdysvaltoja muutta­maan
kurjaFpolitiikkaansa Kiinan suhteen."
Tämä sellaisenaan ei ole tietenkään mitään uutta meille
canadalaisille, sillä Canadan hallituskin on jo antanut mo­neen
kertaan ymmärtää, että kansakuntana me olemme täy­sin
eri mieltä Yhdysvaltain kanssa Kiinan suhteen. Mutta
meidän' liittohallituksemme ja valtapiirimme yleensä ovat
kuitenkin kumarrelleet Washingtonin määräysten edessä; Ot­tawa
on pidättynyt Kiinan kansantasavallan tunnustami­sesta
sen vuoksi kun se muka "loukkaisi" mr. Dullesia ja
kumppaneita? Vielä nytkin, Kiinan rannikkosaarten kriisin
aikana karrottiin, että ulkoministeri Smith joutvii YK:ssa
vetämään paksun ristin puheensa siihen kohtaan missä hän
aikoi sanoa, että tämä on viimeinen kerta jolloin Canada
äänestää Yhdysvaltain puolesta Kiinan kansantasavallan
laillisten jäsenoikeuksien palauttamista vastaan. Näin aina­kin
väitetään vieläkin, vaikka mr. Smith on sen kieltänyt.
Tosiasia on tämä: Ottawa on jo vuosia hieman vikissyt Y h ­dysvaltain
mieletöntä Kiinan politiikkaa vastaan — mutta
taipunut aina ratkaisevissa tilanteissa Dullesin ukaasien nou­dattajaksi!
Mr. Eaton esittää kuitenkin Canadalle vallan päinvas­taista
menettelymuotoa — itsenäistä ohjelmaa, joka ehkä
loukkaisi ja närkästyttäisi mr. Dullesia, mutta auttaisi kui­tenkin
Yhdysvaltoja kansakuntana ja saisi lämpimän kan­natuksen
kaikilta hyvää tarkoittavilta amerikkalaisilta. Täs­sä
on lyhyesti kertoen mitä laajalta maailmanmatkalta juuri
palannut mr. Eaton Canadalle ehdottaa mr. Harold Hilliardin
välityksellä:
"Canadan hallituksen tulisi ehdottomasti tunnustaa K i i ­nan
Kansantasavalta ja ryhtyä vaatimaan sen hyväksymistä
Y K : h o n . . .
"Mr. Eaton sanoi Yhdysvaltain politiikkana Kiinaa koh­taan
olevan sen, että sitä kunniansa tuntoista suurmatta pil­kataan
ja häväistään. Se olisi suurin 3'stävyydenosoitus Yh­dysvaltoja
kohtaan, jos Canada sanoisi sille (USA:lle) täysin
avomielisesti ja päättävästi, että sen (USA:n) Kauko-Idän
ohjelma on väärä ja että sitä on muutettava."
"Hän sanoi, että Canadan sellaista lausuntoa tervehdit­täisiin
Yhdysvalloissa myötämielisesti ja suosionosoitusten
raikuessa. Sitä tervehtisivät erikoisesti ne arat valtiomehet
Yhdysvallan kongressisa ja senaatissa, jotka katsovat nyt,
että Kiina olisi tunnustettava. Minä tiedän että se saisi läm­pimän
kannatuksen Intiassa, Australiassa, Skandinavian
ma^sa ja Itävallassa...
a .''Kahdessa viimeksimainitussa (Lontoossa ja Moskovassa)
on 'etevämpiä diplomaatteja mitä olen missään maassa ta­vannut'
sanoi mr: Eaton. Hän sanoi keskustelun heidän kans­saan
saaneen hänet (mr. Eatonin) vakuuttuneeksi, että U SA
on 'menossa perikatoa kohti' nykyisellä ohjelmallaan Kiinan
suhteen... Minä olen vakuuttunut, että kiinalaiset ovat
rhaailman rauhaarakastavimpia ihmisiä mutta kun heidän
maataan ei ole tunnustettu canadalaisten ja amerikkalaisten
liikemiesten täytyy sivuuttaa monta liikemahdollisuutta, jot­ka
hyödyttäisivät Pohjois-Amerikan ekonomiaa. Yhdysval­lat
ei anna edes sanomalehtimiehille oikeutta mennä K i i ­naan,
mistä he voisivat kirjoittaa tosiasioista sellaisina kuin
he itse ne ^äkevät.
' " M r . Eaton sanoi, että Canadan nykyinen vehnäylijäämä
on yksi niistä talousongelmista, joita voitaisiin helpottaa, jos
Kiinan kanssa avattaisiin vakituinen liikeyhteys tältä man­tereelta
. . . "
Työväenjärjestöt yleensä ja työväenlehdet kuten Vapaus
ovat kauan vaatineet Kiinan tunnustamista nimenomaan
oman maamme etujen vuoksi. Nyt sitä suosittelevat jo kaiJ^
konäköisimmät porvaritkin, kuten suurkapitalisti Cyrus Ea­ton
korostaen, että astumalla rohkeasti mr. Dullesin varpail­le,
Canada osoittaisi nykytilanteessa suurta ystävyyttä Yh­dysvaltoja
kohtaan. Ajankohtainen ja yleensä huomioon­otettava
esitys!
Pearsonin "väärä morsian"
Kaksipuoluejärjestelmän olosuhteissa, mistä meillä tääl­lä
Canadassa pidetään kiinni miltei epätoivon vimmalla, op­positiopuolueen
johtaja etsii jatkuvasti "vaalikysymystä",
mikä saisi suuren yleisön hyväksymisen ja kannatuksen.
Mutta usein sattuu, että tällaista kaikkien ihailemaa
"uutta heilaa" etsivä miekkonen erehtyy luulemaan kau-niinlaista
äitiä tyttäreksi — jos hänelle ei käy vielä pahem­min.
Tällaiseen "väärään morsiameen" hoksahtaminen on i l ­meisesti
Jtapahtunut liberaalipuolueen johtajalle, Lester B.
Pearsonille, jonka lempiaiheena tuntuu olevan se, että jos
Y K : n käytettäväksi muodostettaisiin vakituiset "poliisivoi-_
mat" niin silloin voitaisiin ratkaista poliisipatukan avulla
kaikki kansainväliset kiistakysymykset.
Tämän ajatuksensa sai mr. Pearson Suezin kanavalle teh­dyn
hyökkäyksen aikana, jolloin hän ehdotti, että Suezille
lähetettäisiin Y K : n poliisivoimia valvomaan taistelujen lo-pettami.
sta ja interventiojoukkojen kotiuttamista. \
Tämä esitys tuotti silloin, kuten tiedetään, mr. Pearson­ille
Nobelin rauhanpalkinnon ja siitä kaiketi johtuu, että hän
pitää itseään ilmeisesti miltei vihittynä miehenä tähän kau-hilta
näyttävään heilaan. Tähän viittaa se, että hän ehdotti
jenkki-intervention tapahduttua Arabimaiden hyväksyttä­väksi
ajatuksen, että sinne lähetettäisiin Y K : n poliisivoimia
niiden välistä rajarauhaa säilyttämään — vaikka kysymys oli
brittUäisten ja amerikkalaisten interventiojoukkojen kotiut­tamisen
tarpeellisuudesta.
Kiinan rannikkosaarten kriisin suhteen, viimeksi viime
keskiviikkona Fort Williami5sa pitämänsä puheen yhtpydes-
• Nick K i v i h a r j u , Meadow Portage,
Man., täyttää k e s k i v i i k k o n a , loka­k
u u n 15 päivänä 79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-v
a i n onnentoivotuksiin.
NL:N KOULU-UUDISTUS El SUPISTA
VAAN LAAJENTAA KOULUTYÖTÄ
tehneensä Euroopan
markaa V. 1930
San Francisco. — (T-E) — P i i r u s -
taja W i l l i am Heikkilä, joka taistelee
maastakarkoitusta vastaan, kieltää
hallituksen syytöksen, että hän olisi
1930 väärällä nimellä hankk:«ut i t ­selleen
passin Europan matkaa var­ten.
Myöhin kielsi Heikkilä siirtolais-v
i r k a i l i j a Monroe K r o l l ' i n väitteen,
että hän milloinkaan olisi ollut L e ­n
i n koulussa Moskovassa.
LAKIMIES TUOMITSEE
KUULUSTELUT.AV.^N
Tässä yhteydessä on Heikkilän l a ­kimies
Lloyd McMurray tuominnut
sen tavan, jota oikeusdepartmentin
v i r k a i l i j a K r o l l käyttää kuulustelus­sa.
Hän syyttää että tätä erikoiskuu-lustelua
toimittaessaan esiintyy K r o ll
samalla kertaa sekä syyttäjänä että
tuomarina. Ja kaiken lisäksi asettaa
hän Heikkilän kieltämään häntä
vastaan esitettyjä syytteitä, joita ei
edes kuulustelussa ole häntä vastaan
esitetty. "Ajattelen, että olemme o i ­keutettuja
saamaan osaksemme, aika
paljon enemmän tasapuolisuutta
kuin mitä me saamme", sanoi Heik­kilän
lakimies.
Canada kouluttaa
LuMfen miehiä
Macdonald, Man. — 17 s a k s a l a i s ­ta
lentäjää sai v i i m e perjantaina
"siipensä" R C A F . n täkäläisellä Ien
tokentällä läpäistyään lentäjäin
k o u l u n . Kaiken k a i k k i a a n Canada
tuloe kouluttamaan 350 lentäjää
Länsi-Saksan lentovoimille.
Lento-varamarsalkka J . G . B r y a ns
j a k o i " s i i v e t " näille Luftwaffen
m i e h i l l e . Länsi-Saksa maksaa Ca­nadalle
näiden lentäjäin koulutta-micesta
$20,000,000 — ja nämä
L u f t w a f f e n miehet tulevat käsitte­lemään
Canadassa rak-^nnettuja,
s u i h k u m o o t t o r e i l l a varustettuja
Sabre-koneita.
sä, on mr. Pearson ehdottanut
moneen kertaan, että Y K : n po­liisivoimat
ottaisivat epämää­räiseksi
ajaksi haltuunsa K i i ­nalle
kuuluvat rannikkosaaret
— Matsun ja Quemoyn.
Selvää kuitenkin on, ettei
Kiina luovuta rannikkosaa-riaan
minkään ulkopuolisen
voiman hallintaan yhtään sen
paremmin kuin siihen suostui­si
Canadakaan, jos olisi kysy­mys
Canadan saarista.
Tästä yksinkertaisesti joh­tuu,
että mr. Pearson ei saa
syttymään tulta tappuroihin
sen paremmin Kiinan rannik­kosaarten
kuin Keski-Idänkään
suhteen.
Y K : n poliisivoimillakin olisi
tietenkin paikkansa ja merki­tyksensä,
jos ryhdyttäisiin to­teuttamaan
rauhallisen rinnak­kaiselon
periaatetta — tunnus­tettaisiin
sfe, että niin Kiinalla
kuin ^-iFakilla ja muillakin
mailla on täydellinen oikeus
ratkaista omat sisäiset asiansa
ilman ulkopuolista painostus­ta,
ja ilman ulkopuolisten voi­mien
sekaantumista niihin.
Mutta kun tästä kieltäydy­tään
— kun Yhdysvallat yrit­tää
väellä ja voimalla kääntää
historian lehtiä taaksepäin
esim. Kiinassa, auttamalla K i i ­nan
kansan virkaheittoa,
Chiang Kai-shekia, jonka ylim­mäisenä
tavoitteena on " K i i ­nan
valloitus", niin sellaisessa
tilanteessa ei tietenkään voida
käyttää mitään "kansainvälistä
poliisivoimaa" rannikkosaarten
ongelman ratkaisemisessa.
Kiinalle kuuluvia alueita ei
voida tietenkään riistää mil­lään
keinolla, ei edes " Y K :n
poliisien" nimissä, sillä ne kuu­luvat
Kiinalle. Mr. Pearson te­kisi
paljon paremman palve­luksen
omalle puolueelleen ja
koko tälle maalle, jos hän an­taisi
tämän "väärän morsia­mensa"
mennä ja sensijaan ru­peaisi
vaatimaan päättävästi,
että Canadan täytyy tunnustaa
Kiinan kansantasavalta nyt he­ti,
ja että amerikkalaisten so­tajoukkojen
täytyy lähteä pois
Kiman rannikkosaarilta, jotta
kiinalaiset saavat keskenään
ratkaista omat sisäiset asiansa.
( K U — Jarno Pennanen) Puo­luekokouksen
valöiistelujen ohessa
näyttää koulukysymys paisuvan ko­ko
N e u v o s t o l i i t o n yleistä mielipidet­tä
askarruttavaksi. Se koskee, k u ­ten
Izvestija sanoi, " k a i k k i a j a jo­k
a i s t a " . On m e r k i l l i p a n t a v a a ja
sanoisinko syvästi neuvostoliitto­l
a i s t a , että ajankohtana, jona Neu­v
o s t o l i i t on t e k n i l l i s t e n j a tieteellis­ten
kaaderien kasvattaminen on a i ­n
a k i n s p u t n i k e i l l a kansainvälisesti
todistanut e n s i r i v i n arvonsa, Neu­vostoliitossa
otetaan keskusteltavak­s
i korkeamman teoreettisen j a tek­n
i l l i s e n opetuksen puitteet.
K E S K U S T E L U N . E S I V A I H E ET
A r v o s t e l u n voi sanoa j o voimak­kaasti
nousseen esiin puolueen
edustajakokouksessa, josta lähtien
koululaitoksessa on tapahtunut huo
mattavaa v a i k k a k i n h i l j a i s t a kehi
tystä nimenomaan oppilaiden tek
n i l l i s t e n taitojen ja valmeuden
lisäämiseksi. Se sai voimakasia
vauhtia N . S. H r u s h t s h e v i n esiinty­misestä
kommunistisen nuorisolii
ton kongressissa. Uuden keskuste­l
u n avauksen suoritti tämän kuun
17 päivänä korkeamman kasvatuk
sen m i n i s t e r i V. E l j u t i n Pravdassa.
M u t t a laajemmin j a täsmällisemmin
j a alislaen asian ensin keskuskomi-teon
puhemiehistölle, keskuskomi
t e a l l e ja sitten yleisliittolaiseen
keskusteluun otti koulukysymykzen
e s i l l e N. S. Hrushtshev kirjelmässä
keckuskomitean puhemiehistölle.
Tämän v i i k o n alkupäivinä ori asiaa
pohtinut Moskovassa Neuvostoliiton
tärkeimmistä kaupungeista saapu
n e i t t en korkeakoululyöntekijöittcn
kokous.
U U D I S T U K S E N Y D IN
Näyttää sil*ä, että "vanhaan k ou
l u u n " huolimat.a sen kiistämättö
mistä ansioista ja siitä, että jvfeu
v o s t o l i i t t o on kasvanut erääksi k an
sanvalis^uksen e t u r i v i n maaksi, olisi
o l l u t pakko puuttua. Sellaisena
seikkana mainitsi Hrush{shev, eitä
seitsenvuotistakaan kouluopetusta
v a i k k a laajalti onkin jo s i i r r y t ty
kymmenvuotiseen, ei ole k y e t t y täy­s
i n toteuta'maan. Neuvostoliiton ti­l
a s t o l l i s en keskustoimiston mukaan
v i i m e vuosina vain 80% o p p i l a i ta
on suorittanut 7-vuoti.sen koulun
M u n a kuten sanottu vakava kysy
mys koulun j a elämän suhteesta, jo­ka
meillä Suomessakin on keskei­nen
koulukysymys, pakottaa otta­maan
täyden askeleen: koko koulu­l
a i t o k s en uudistamiseksi.
Ky.':ymyksen ydin oh siinä, että
N e u v o s t o l i i t o n 10-vuotinen koulu
valmistaa monin verroin enemmän
t u t k i n n o n s u o r i t a n e i t a oppilaita
k u i n mitä yliopistot, korkeakoulut
j a teknilliset oppilaittokset k y k e n i ­vät
vastaanottamaan. Nii.ten vuo­s
i t t a i n en vastaanottokyky on suun­n
i l l e e n 450,000 opiskelijaa. Viime
vuonna täytyi 800.000 nuoren opis­k
e l i j a n luopua 10-vuotisen koulun
jälkeen jatkamasta opintojaan ja
neljän vuoden 1954—57 aikana 2,5
miljoonan.
V A N H A N K O U L U N P U U T T E ET
Nämä k o u l u n käyneet eivät todel­lisuudessa
ole valmistuneet mihin­kään
konkreettiseen ammattiin. 10-
vuotinen k o u l u on kasvattanut hei­dät
vain opi^ntojen jatkamista var­ten.
Heidät vastaanotetaan tuotan­toon
tai j u l k i s i i n t o i m i i n ammatti­taidottomana
työvoimana. Toisaal­ta
korkeakoulujen vastaanottokykyä
ei nykyisellään voida huomattavasti
lisätä. Ja kolmannek.si myöskin
k o r k e a k o u l u i s t a saapuvaa työvoi­maa
pidetään kokejnattomana j a ko­keneeseen
v a i k k a k i n teoreettisesti
vähemmän oppineeseen työvoimaan
v e r r a t t u n a heikompana. Tähän kaik­keen
sisältyy paljon henkilökohtai­sia
pettymyksiä j a paljon yhteis­k
u n n a l l i s t a ajanhukkaa ennenkuin
nuoriso on kasvanut pystyväksi teh­täviinsä.
Tämä a s i a n t i l a pakottaa nuorison
luonnottomaan (vertaa pyrkimystä
meidän täpötäysiin oppikouluihim-me)
ja epäterveeseen k i l p a i l u u n.
Samalla huoli vastaisesta elämänu­rasta
sumentaa n i i n nuoria ihmisiä
k u i n heidän vanhempiaan. Monissa
perheissä lapsia painostetaan ja u-hataan
heidän "jäävän työläisiksi"
elleivät he k u l t a - tai hopeamerkin
t u r v i n pääse suoraan korkeakou­l
u u n . Jotta he voisivat paremmin
l u k e a heidät vapautetaan kaikista
l u o n n o l l i s i s t a kotitöistä. 10-vuoti­sen
koulun jälkeen, sanoo Izvestija,
he eivät enää pysty lyömään naulaa
seinään tai parsimaan omia suk
kiaan. Nuorison suhde r u u m i i l l i ­seen
työhön k e h i t t y y h e i l l e itselleen
v a h i n g o l l i s e k s i j a sosialistisessa yh­teiskunnassa
luonnottomak.si. Pa­remmassa
asemassa olevat vanhem­mat
pyrkivät käyttämään asemaansa
j a suhteitaan suojatakseen ed'^s o-m
i l l e lapsilleen jatkuvan opiskelu­mahdollisuuden.
Moskovan korkea­k
o u l u j e n oppilaista on v a i n 30-40"/;
työläisperheistä, muut virkamiesten
j a sivistyneistön perheistä.
K O U L U LÄHEMMÄKSI
T U O T A N T O A
Suuntaviivat tämän k a i k e n Kor­jaamiseksi
on vielä suhteellisen
helppo esittää. Sosialismin klassi­k
o i s t a alkaen on sosialistisen kas­vatuksen
päämäärä hahmoteltu sel­keästi.
Jo K a r l Mai-x tähdensi, ettu
määrätyn ikäisinä lasten pitäisi o l la
päivittäin mukana tuotannossa.
Myöskin L e n i n s e l i t t i , että sosialis­tisessa
yhteiskunnassa kasvatus on
[ yhdistettävä tuotantoon. Hrushts­hev
sanoo, että nuorisolle täytyy
opettaa "pääasia yhteiskunnassa on
se, että yhteiskunta elää työssä, et­tä
tuottava työ on se, j o l l a y k s in
luodaan a i n e e l l i s i a arvoja. Jokai­selle
neuvostoihmiselle työ on e l i n -
välttämättömyys." V a i n yhdislämäl-lä
koulu tuotantoon voidaan yh­distää
nuoriso työväenluokan ja
k o l h o o s i t a l o n p o i k i e n ankarimpien
p e r i n t e i d e n yhteyteen. Vain siten
se saadaan tuntemaan työn moni­puolisuus
j a sen virittämä ilo. Tuo­tanto
on sitäpaitsi kehittymässä
suuntaan, jossa henkisen ja r u u -
miillis-^n työn ero j a t k u v a s U vähe­nee.
Työläinen ei tehtaassa enää
nosta moukaria, vaan ohjaa koneita
j a koneistoja. Talonpoika ei ole
h a r t i a v o i m i n auran kurjessa, vaan
ohjaa t r a k t o r i a ja kombainia.
M u t t a v a l m i s t a ohjelmaa päämää­rän
toteuttamiseksi ei ole. T a r k k a a ­vainen
l u k i j a huomaa eroja E l j u t i -
n i n j a H r u s h t s h e v i n k i r j o i t u s t e n vä­lillä
j a Hrushtshev itsekin esittää
vaihtoehtoja ja näköaloja. Mutta
hän ehdottaa keskuskomitean täys­istunnon
tehtäväksi laatia ehdotel­mat
joitten pohjalla y l e i s l i i t t o l a i ­nen
keskustelu koulukysymyksestä
v o i t a i s i in käydä, j a jossa sitten tur­vaudutaan
koko kansan kokemuk­seen
j a luovaan tahtoon.
Eräitä suuntaviivoja on k u i t e n k in
j o ero*tuma:sa. Koululaitoksen
pohjana pidetään edelleen 7- tai 8-
vuotista peruskoulua. X X puolueko­kouksen
jälkeen on tässä koulussa
j o ehtinyt tapahtua kehitystä, jota
on jatkettava. Viidenneltä seitse­männelle
luokalle työskentelevät
oppilaat 2 tuntia viikossa koulu-vers
aissa j a työpajoissa j a näitä jn
nopea-ti luotu j a täydenneUyä Tä­män
peruskoulun tehtävänä on an­taa
l a p s i l l e perustiedot, t k n i l l i n en
pohjaharjaannus. opettaa heille työ
t o ' t u m u k s i a , kasvattaa heissä k om
m u n i s t i s t a eetillisyyttä, huolehtia
heidän fyysillises.ä kehityksestään
ja kehittää heidän esteettistä taju
aan.
K A K S I V A I H T O i i f i l OA
M u t i a lämän jälkeen on kak i
vaihtoehtoa. Voidaan ajatella, e tä
oppilaat 7—8 vuotisen koulun jäl­keen
menevät tehdas- ja ammatti­k
o u l u i h i n , m a a n v i l j e l y s k o u l u i h i n , j
n.e., joissa he eivät perehdy vain
ammattityön teoreettisiin perus'ei-s
i i n . vaan oppivat sitä tekemään.
Näistä k o u l u i s t a on n i i d e n nykyises
sä laajuudessa hyvä kokemus. Ne
ovat kasvattaneet 7-vuoti. en k o u k in
käyneiiä satojatuhansia nuoria am
mattityöläisiä samalla anta-n heil­le
korkeampaan opiskeluun tarpeel­l
i s e n pohjakoulutuksen. Tällaisen
2—3 vuotisen koulun jälkeen nuo­ret
olisivat v a l m i i t a ammattityöhön
tai korkeampaan opiskeluun.
Tai voidaan ajatella — j a tämä
on ilmeisesti Hrushtshevin lempia­j
a t u s — nuorten sijoittamista suo­raan
tuotantoon. Tämän t u l i s i ta­pahtua
samalla p a i k k a k u n n a l l a , jos­sa
tytön tai pojan perhe elää. Työ
o l i s i valittava mikäli mahdollisia
asianomaisen taipumusten ja sopi­vaisuuden
mukaisesti. Jotta am­m
a t t i t a i d o n monipuolisuus tulisi
t u r v a t u k s i , olisi tähän työskente­l
y y n yhdistettävä erikoisesti suun­n
i t e l t u j a kursseja. Varsinainen
k o r k e a m p i kasvatus tapahtuisi ai­n
a k i n aluksi iltakouluissa, mutta
niillä pienillä p a i k k a k u n n i l l a j a pie­nillä
työpaikoilla, missä s i i h e n ei o-l
i s i mahdollisuutta, kirjeenvaihto-opetuksella.
, Iltakoulussa kirjeen­vaihto-
opetus olisi tätä tarkoitusta
v a r t e n organisoitava uudelleen ja
vapautettava ne nykyisistä puutteis­taan.
7—8-vuotisen koulun suorittanut
p o i k a tai tyttö saisi, j o s h a l u a i s i le­vätä
koulunkäynnistä kokonaan
ryhtymällä pelkästään työhön tai
j a t k a a koulunkäyntiään edelläesite-tyssä
muodossa tai sama-ssa muodos­sa
myöhemmin. Jokaiselle säilyy
s i t en tie avoinna k o r k e a k o u l u u n he­ti
tai myöhemmin. Mutta samalla
tämä toisen asteen koulu suoritet­t
a i s i i n i l m a n siirtymistä korkeakou­l
u u n sekä a m m a t i l l i s e n että kansa­laiskasvatuksen
avulla, j o k a valmis­t
a i s i nuoret pyslyväisiksi itsenäi­seen
elämään. Että tämä todellisen
työn yhteydessä tapahtuu parem­m
i n kuin parhaissakaan ammatti­kouluissa
on enemmän k u i n toden
näköistä. -
" T y ö " el o l i s i pelkästään r u u m i i l ­l
i s t a työtä. Se saattaisi olla mitä
tahansa y h t e i s k u n n a l l e välttämätön­tä
j a hyödyllistä työtä, esim. toimis­totyötä.
Mutta se o l i s i poikkeukset­ta
asianomaiseen koulutodistukseen
tai hänen vanhempiensa asemaan
katsomatta k a i k k i e n nuorten velvol­lisuus.
Hrusht:hev korostaa tätä
" e i ainoakaan pääsisi siitä", mutta
tekee k u i t e n k i n erään suuren poik­keuksen.
Harvinaisia varhaiskyp
synyttä matematiikassa, musiikissa
tai taiteessa o.^oi.taneet nuoret* va-pautettaisin
tuo*annollisesa työstä
j a siirrettäisiin suoraa päätä heill--^
p e r u s t e t . a v i i n e r i k o i s k o u l u i h i n.
K O R K E A K O U L U J E N
K o r k e a k o u l u t olisi Hrushtshevin
ajatuksen mukaan uudistettava sa
mas:a hengessä. K u n k o r k e a k o u l u i ­h
i n nykyisin t u l l a a n 10-vuotisesta
koulusta n o i n 17-vuotiaana j a tämän
jälkeen " v a l i t a a n " elämänura, ta
pahtuu tämä luonnollisesti varsin
s a t u n n a i s e s i . Jo työssä olleet, l o i
sen a.^teen k o u l u n oppilaat omaisi­vat
paljon enemmän kokemusta ja
tuntemus a suorittaa valintansa oi­kein.
Pääsy varsinkin s e l l a i s i l le
u r i l l e , joissa kasvatetaan johtaviin
asemiin tuotannossa ei jäisi r i i p p u ­maan
vain hakijan omasta harras­tuksesta
vaan myöskin hänen toi­mintaansa
seuranneiden järjestöjen
ammattiyhd s ysten, n u o r i s o l i i t o n j .
n e . lausunnoista, j o i s t a kävisi sel­v
i l l e hakijan sopivaisuus tuleviin
tehtäviin.
Its? korkeakouluopetus yhdistet-äisiin
myöskin työhön siten, että
o p i s k e l i j a kahden ensimmäisen vuo­den
aikana opiskelisi alaansa l i i t t y ­vän
työn o h e l l a i l l a l l a . Kolmantena
vuonna hän saisi osittain vapaata
l u v u i s t a ja kahtena viimeisenä
vuonna omistautuisi kokonaan n i i l ­le.
Samalla korkeakouluopetuksen
tähänastista sidonnasiuut.a, luen-n
o i l l a o l on pakkoa entisestään vä­hennettäisiin.
N e u v o s t o l i i t o n suuri koulurefor-mi
ei siten p y r i lyhentämään eikä
supistamaan koulunkäyntiä, kuten
lännessä on määriteliy. Se päin­vastoin
pidentää sitä, yhdi-^tää. s en
kiinteästi yhteiskunnan jokapäiväi­seen
elämään, kohottaa sekä yleistä
kansalaiskasvatusta, ' k o r k e a k o u l u i ­h
i n pyrkijöiden ja korkeakoulutut­k
i n n o n suorit.aneiden tasoa. Se on
s o s i a l i s t i s en yhteiskunnan askel
kommunistisen yhteiskunnan raken­t
a j i en parempaan kouluttamiseen
j a koko neuvostoyhteiskunnan sivis­tyksen
kohottamiseen.
V a l t a k u n n a l l i s e n keskustelun jäl­keen
asiaa käsitellään vielä Neu­v
o s t o l i i t on korkeimmassa neuvos­tossa,
joskin lainvoimaiseksi s "n
saattaminen jää Neuvostoliiton la­k
i e n mukaan l i i t t o t a s a v a l t o j en kor­keimpien
neuvostojen tehtäväksi.
Pakistan piiritystilassa
perustuslaki kumottu
K a r a c h . — Presidentti Iskander
M i r z a j u l i s t i viikko sitten t i i s t a i - i l t a -
na koko Pakistanissa piiritystilan
h a l l i t u s k r i i s in johdosta.
Maan keskushallitus j a maakunta­hallitukset
on erotettu j a perustus­laki
kumottu. K a i k k i poliittiset puo­lueet
on hajoitettu. Armeijan yli­päällikkö,
kenraali Ayub K h a n on
nimitetty koko maan sotilaskuver-nööriksi.
Presidentti Mirza valitti tiedoituk-sessaan,
että hänen oli ollut ryhdyt­tävä
näihin toimenpiteisiin. Maan ja
kansan etujen takia minun oli k u i ­denkin
pakko menetellä näin, hän
selitti.
Isänmaan ystävät—ja lainkuuliai­set
kansalaiset, lupaan teille, että
teistä tulee onnellisia j a vapaita, s a ­notaan
presidentin ilmoituksessa. Po­liittiset
seikkailijat, salakuljettajat,
mustan pör.ssin kauppiaat ja tava­roiden
rohmuajat • tulevat onnetto­miksi.
Heidän toimintaansa puutu­taan
lujin ottein. Maanpettureiden
puolestaan on parasta lähte maasta.
\fh-za sanoi.
Presidentti M i r z a i l m o i t t i , että P a ­kistan
noudattaa kaikkia kansainvä­lisiä
sitoumuksiaan. Pakistan, joka
kuuluu Brittiläiseen kansainyhtei­söön,
on ollut läheisesti sidottuna
länteen j a se on Bagdadin j a K a a k -
kois-Aasian sotaliittojen jäsen.
Presidentti sanoi toivovansa, että
hän voi esittää uuden perustuslain
"sopivana ajankohtana".
— E n usko enää, että vaalit voi­vat
parantaa nykyistä kaaosmaista
.sisäpoliittista tilanneita ja tehdä
mahdolliseksi voimakkaan ja va­kaan
hallituksen muodostamista,
hallituk.sen, joka pystyy selvittämään
ratkaisua odottavat lukuisat ja mo­nimutkaiset
kysymykset. Ulkopoli­tiikkaamme
arvostellaan vastuutto­masti
usein juuri niiden taholta, jot­ka
ovat siitä vastuussa. Me haluam­me
ylläpitää ystävällisiä suhteita
k a i k k i i n maihin, mutta poliittiset
seikkailijat tekevät parhaansa a i ­ka
ansaadakseen erimielisyyksiä mei­dän
.ja muiden maiden, kuten Neu­vostoliiton,
Yhdistyneen arabitasa­vallan
ja K i i n a n kansantasavallan
v i l l i l e . sanoo Mirza.
SQUAW VALLEY
' K a i k k i tulee olemaan
hyvässä kunnossa'
— Maailmassa puhuu 600 miljoo­naa
henkilöä kiinan kieltä j a 250
miljoonaa englannin kieltä.
San Francisco. — Olen vakuuttu­nut
siitä, että nämä tiedot johtuvat
väärinkäsityksestä, sanoi Wendan
Broonhall. joka on Squaw Valleyssa
toimeenpantavien vuoden 1960 t a l v i ­kisojen
järjestelykomitean teknilli­nen
neuvonantaja hiihdossa. Hän a n ­toi
tämän lausuntonsa sanomalehti-tietojen
johdosta, joiden mukaan
pohjoismaat arvostelevat Squaw V a l -
leyn kilpailujen järjestelyjä.
— Näyttää siltä, että pohjoismaat
ovat saaneet vääriä tietoja, hän jat­koi.
Ensiksikin olen ollut läheise.ssä
yhteistyössä eurooppalaisten neu­vonantajien,
varsingin norjalaisen
Knut Korsvoldin ja ruotsalaisen
Sigge Bergmanin kanssa. Olen seu­rannut
heidän neuvojaan ja luullut
heidän olevan tyytyväisiä järjestelyi­hin.
Olympiakisojen järjestelykomitean
taholta siteerattiin norjalaisen D i t -
lev Simonsenin kirjettä. Hän kirjoit­taa,
ettei "hän ole koskaan epäillyt
kaiken olevan valmista ennen kil­pailuja
ja olevansa varma, että kaik­ki
on valmistuttuaan ensiluokkais­ta."
Santa Barbarassa, Californiassa s a ­noi
I D K : n presidentti Avery Brun-dage,
ettei hän voi käsittää Sigge
Bergmanin antamaksi esitettyä lau­suntoa
jonka mukaan me voisimme
pitää hiihtokilpailut missä tahansa,
jos siellä vain on k y l l i k s i lunta.
Luonnollisesti voidaan hiihtokil­pailut
järjestää siellä missä on l u n ­ta,
mutta olympiakisojen h i i h t o k i l ­pailut
voidaan järjestää vain paik­kakunnalla,
joka on saanut vuoden
1960 talvikisat järjestääkseen eli
Squaw Valleyssa, sanoo Brundage.
TÄYSHULLUUTTA PITÄÄ
KISOJA SIELLÄ
Helsinki. — Olen kaiken aikaa p i ­tänyt
suorastaan "täyshulluutena"
talviolympialaisten • järjestämistä
Squaw Valleyyssa. jolla ei alunpe­rinkään
ollut minkäänlaisia edelly­tyksiä
kunnon kisapaikaksi, sanoo
Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS)
suomalainen jäsen toimitusjohtaja
Ake Wahlroos eilen eräälle iltaleh-delle.
— Ensinnäkin suunniteltu kisa­keskus
on ahdas laakso, jossa esi­merkiksi
50 k m n hiihdosta tulee täy­dellinen
karuselli. Nyt on otettu toi­nen
laakso avuksi ja tämä aiheuttaa
sen. että tähän mennessä saamieni
tiedoitusten mukaan k i l p a i l i j o i l l e t u ­lee
majapaikoista 30—40 kmn matka
kisapaikalle. Kokemus on lisäksi
osoittanut, että Squaw Valleyn tapai­sessa
paikassa säävaihtelut saattavat
olla aivan yllätykselliset.
Luonnontila.ssa olevaan maastoon
raivataan nyt huikeita summia käyt­täen
stadionit,, rakennetaan tiet ja
hotellit jne. Komiteamme jäsenet
Sigge Bergman ja Knut Korsvold
ovat käyneet paikan päällä ja ker­toneet,
että ihmeitä on tehtävä jos
kisoista kunnolla selvitään, .sanoo
Wahlroos.
SITÄI
J A
IIIIIIIHIIIIIIITÄTÄ
M I K Ä O N K A N N I B A A L I?
"Isä mikä on k a t i n i b a a l i ? " kysyi
p i k k u - J u s s i isältään.
" J o s sinä söisit äitisi j a minut,
n i i n sinä olisit k a n n i b a a l i ."
"Siinä tapauksessa rninun tulee
h a r k i t a , sillä se m e r k i t s i s i sitä, että
m i n i i s t a t u l i s i orpo".
LEVON KANNALTA
L u h a n pellolla kaatuili paljon k a u -
raseipäi«.ä. Naapuri huomauttaa täs­tä
Luhan isännälle:
— Sinulta näkyy paljon kaurasei-päitä
kuatuneen.
— Noo. neon ottanna näköjää a s i -
jat levon kannalta.
EIVÄT KUITENKAAN OPI
Alho oli tavallista vantterampi
nuori mies. Kerran kokoontui liuta
poikia seuraamaan, kun A l h o nosteli
200 litran öljytynnyreitä. Alho v i l ­kaisi
poikiin ja murahti:
— Elekee turhoo kahtoo, ette työ
opi kuitenkaan.
KÄYTÄNNÖLLINEN PÄÄTÖS
Tuomari: — Te siis kuulitte avio­puolisoiden
riidan — mitä siitä pää­titte?
Todistaja (vanhapoika): — Peätte-lij
jotta minähän en ota i t e l l en ak-koo
koskaan.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Ei meidän "puolestamme", olkaa hyvä
Pääministeri Diefenbaker on u u -
t i s t i e t o j en mukaan o n n i t e l l u t ken­r
a a l i de G a u l l e a yleisäänestyksessä
saamansa "suurvoiton johdosta",
mikä antoi kuoliniskun Ranskan
neljännelle tasavallalle ja pystytti
yksilödiktatuuriin perustavan vii­dennen
tasavallan, missä valtioval­l
a n ominaispaino on hallituksen
p u o l e l l a j a parlamentti vain kuva,
millä ei ole j u u r i mitään valtuuk­sia
tai oikeuksia.
Onnitellessaan kenraali de Gaul­l
ea tästä taantumusvoitosta, päämi­n
i s t e r i Diefenbaker lausui: "Olen
i l o i n e n voidessani lähettää Teille
tämän onnittelusanoman henkilö­kohtaisesti
j a Canadan kansan puo­l
e s t a ."
A l l e k i r j o i t t a n u t haluaa k u i t e n k in
esittää vastalauseensa tämän joh­dosta,
sillä me yhdymme n i i h i n de­m
o k r a a t t i s i i n canadalaisiin, jotka
nyt jo, tai t u l e v i n a päivinä, tulevat
tuomitsemaan yksityisesti j a yhtei­sesti
demokraattisten kansalaisoi­k
e u k s i e n s u p i s lamistoimenpiteet
n i i n Ranskassa kuin k a i k k i a l la
m u u a l l a k i n .
Me siis haluamme korostaa, että
pääministeri Diefenbaker ei puhu­nut
ainakaan a l l e k i r j o i t t a n e e n puo­lesta
onnitellessaan taantumuksen
voitosta de Gaullea "canadalaisten
puolesta". Me uskomme myös, että
enemmistä canadalaisista tulee en­nemmin
tai myöhemmin ilmaise­maan
tästä asiasta samanlaisen kä­sityskannan!
•
" Pääministeri Diefenbaker puhuu
onnittelulausunnossaan siitä "vai­kuttavasta
enemmistöstä", j o l l a de
' G a u l l e n perustuslaki tuli yleisää­nestyksessä
hyväksytyksi.-
Tämä "enemmistö" onkin tosi­asiassa
niin " v a i k u t t a v a " , että se
herättää vakavanlaisia kysymyksiä
j o k a i s e n ajattelevan ihmisen mie­lessä.
A j a t e l l a nyt sitä että "emämaas­s
a " , missä esim. kommunistit ovat
saaneet M a r s h a l l i n avun painostuk­sesta,
v a a l i l a k i e n kiristämisestä ja
Suuren Rahan kiihkeästä vaalipro­pagandasta
huolimatta pysyvästi
neljänneksen kansan ääpistä —
nyt suoritetussa kansanäänestyk­sessä
tuli " e i " ääniä vain k o u r a l l i ­nen,
vaikka de Gaullen perustus­l
a k i a vastusti kommunistien lisäksi
vielä sosialidemokraattisen puo­l
u e e n vähemmistöryhmä j a eräitä
m u i t a k i n ryhmiä!
Tällainen yhfäkkinen kannan­muutos
joukkomitassa tuntuu aivan
uskomattomalta. Se v i i t t a a siihen,
että äänien " l a s k i j a t " taitavat olla
samaa maata k u i n äänestyksen jär­jestäjätkin,
mikäli on puhe heidän
omantuntonsa tarkkuudesta.
M u t t a vaikka nyt olettaisimme
n i i n k i n , että R a n s k a n kansa on jon­k
i n l a i s t a tuulihattu j o u k k o a , jonka
h i s t o r i a vilisee muka kansan epä-vakuuden
vuoksi täynnä k e i s a r i k u n ­tia,
tasavaltoja, y k s i n v a l t i u k s i a ja
ratsastavia kenraaleja aina Napo­leonista
de G a u l l e e n asti, n i i n sit­t
e n k i n jää vielä uskottavaksi jota­k
i n kerrassaan y l i l u o n n o l l i s t a.
K a i k k i aikalaisemme tietävät,
että Ranskan armeijan valtaosa on
keskitetty Algeriaan. J u u r i siellä
nousivat kenraalit avojmeen kapi­naan
neljättä tasavaltaa vastaan ja
kuvaava on, että P a r i i s i n oli tai­vuttava.
Neljäs tasavalta kukistui
tähän kapinakenraalien "nousuun!',
j a Ranskan h a l l i t u s p u k i l l e nostet­t
i i n kapinakenraalien vaatima de
Gaulle.
Mutta vaikka R a n s k a n suuri ar­meijan
" k e r m a " on taistellut y li
kolme vuotta A l g e r i a n patriootteja
vastaan, niin s i t t e n k i n Ranska on
siellä yhtä kaukana voitosta kuin
.se o l i kolme vuotta sitten! Tosi­asiassa
näyttää siltä, ettei Ranskan
armeija pysty enää pitkää aikaa A l ­geriaa
pitämään orjuutetussa ase­massa.
M u t t a kaikesta tästä hulimatta
A l g e r i a s s a olevat ranskalaiset sota­voimat
ajoivat pistinten avulla, k u ­ten
sanomalehtiuutiset kertoivat,
a l g e r i a l a i s e t äänestyspaikalle ja
valvoivat, että algerialaiset äänesti­vät
" o i k e i n " . 96.6% k a i k i s t a alge­r
i a l a i s i s t a äänesti uuden perustus­l
a i n puolesta, mikä t a r k o i t t i seilväs-ti
ääntä Ranskan y l i h e r r u u d e n säi­lyttämisen
puolesta A l g e r i a n itse­määräämisoikeutta
vastaan!
K u k a tahansa uskoo tällaiseen
satuun, hän uskoo myös j o u l u ­p
u k k i i n ja. mörköihin. _ ^
J a kun pääministerimme Iässä
tilanteessa onnittelee de Gaullea
" v a i k u t t a v a n vaalivoittonsa" joh­dosta,
niin härr puhuu ilmeisesti
vastoin parempia tietojaan.
P a h i n puoli asiasta on se, että
A l g e r i a s s a kapinaan nousseet ken­r
a a l i t avasivat fasismin portit
Ranskassa j a de G a u l l e n järjestämä
yleisäänestys pahensi edelleen, t i ­lannetta.
Sen johdosta ei yksikään
v a k a u m u k s e l l i s e s t i demokraattinen
canadalainen halua de G a u l l e a on­n
i t e l l a . Päinvastoin meidän nciyötä-tuntomme
on ehdottomasti niiden
demokraattisten ranskalaisien puo­l
e l l a j o t k a vaikeissa oloi.ssa j a kai­k
i s t a uhkailusta huolimatta jatka­vat
urheata taistelua de G a u l l en
yksilödiktaturia vastaan j a R a n s k an
demokraattisen hallitusjärjestelmän
säilyttämisen puolesta.
— Känsäkx)ura.