Vapaus, November 6, 1956

              m
m
wm
Tiistaina, marras)^ 6 p, — Tuesday, ^'av- J956
i
i i i i i i i t l i i
taUttbed Nor. ^. m?. AuOmtaei
•c Mcontf nsfl iv Ute Pott
OflBce Deptrtmm. Ottava,, Put»^
Ittbed «brice'W<dEly;-Tueidayg;
nb&ndaj* «mS 6atu»iays by Vspaus
PobliCblJig Cooipany L t d . at lOO-JiS
«Sm et. w.; SttUbuxTtOnt., CamO».
Telepboxmi Bm OSiiee OB. 4^4»t;
&UU>rtai Office 06.4-«2», Uaxmer
%. Suke;!. »Utor W. Eklund. MaJUng
addneas: Box e9, Sudburjr, Ontario. i&dyertudng »t«8 eppUMtk».
^nrnnslation free of t!oas%».
TlitMJefailifAT:'
Z kk. 225
mdyavaltoiasa: t vk.8J00 6kk. 430
Juomesaa: ^ i «rk. 8 ^ 6 Mc 475
Eiiiö Kilpi Puolan ja
Unl^rin tapahtumista
I r rrr^ Hyökkäys Egyptiin tuoimttava
Maanantaiaannma tiedoitettiin, että brittiläisiä ja ranska^
laskuvaijojouldtoja on pudotettu Egyptiin 'lähelle TpH
Taam tapahtui-sen jälkeen kun kahden suurvallan
löritovoimat olivat pommittaneet useina päivjbä^^^
•tbkenttiä sekä muita flceskuksia.
olevasta
sun-seöjälkeen
kun Egypti--kansallistutti Suezin kanavan v i i^
:. ;> li^näkuuh lopulla, alkoivat, brittiläiset ja ranskalaiset keskit-;
- tämaän voimiaan Välimeren itäosiin. Oli päivän'selvää, että
' tirköitöksena oUiM vastaan ellei se
ry uhan edessä.
rEnsik^-Bntanm'an ja Ranskan haUitiiksetselittiväti että
£gypti^ei voi ylläpitää Suezilla normaalista liikennettä;
^kanävapn^^al^aiiit^^
Lontoossa pidfetyssä Suezin kanavakysymystä käsittelevässä
- l konferenssissa, jossapliedustettuna vähän.yU k a ^ ^
^ ^l p-f - ' tä kansakuntaa, 18 kansakuntaa päätti hyväksyä päätcslausel-
^ : ;^man:l?an?van käyttäjien yhdistyksestä,
' 'ilci^insä Suezin liikent ja hallinn6n;fy^iwin^
kuidenkin selvisi maailmalle, että Egypti oli erittäin ky-
^palvelemaan kansainvälistä kauttakulkua Suezi
[äpi. Tämä osoittlBritannian ja Hanskan hallituksien
väitteen'perusteettomuuden, että Egypti ei voi taata kanavan
^^^n-.^-fil '{i> 1^?^ ' ''normaalista'kansainvälistä käyttöä.
1jk ' ; , Yleensä on tunnettua, että jos imperialistiset Vallat eivät
'^1 ' ,jsaayuta.p9«määri|iän diplomaattista tietä, niin sitten tiu^au-
.-d|itaanyaldvältaan.' Jos missään tapauksessa, niin tässä tämä
'ilmehee^selvästi, sillä täytyi löytää "syy", vaikkapa kuinka
^4 hl^ " järj'eton, oikeuttaakseen väkivaltaiset teot. Israelista saatiin
: ^ välikappale, joka hyökkäsi Egyptiin.' Tätä selvää'provoka-l^^
hl tiota käytettiin «hyväksi avoimeen hyökkäykseen,Egyptin
' ^^.l>vJi kimppuun ^Britannian ja Ransflcan toimesta. '
l Huolimatta siität että sunnuntaiaamuna YK;n yleisko-
•kcMksessahjrväksyttiih Canadan ehdotus — 57 äänellä O vas­taapa
19'Vallan;pidättyessä äänestämästä — että muodostettai-siini5<
kansainvälinen poliisivoima liuölehtimaan nauhan säily-
. misestä Keski-Idässä ' ja lopetetaan vihollisuudet Suezin
• ' l ' t ^ . '/ailueeild kunne? kriisi on muuten ratkaistu, niin Britanriiä ja.
;!fl(^ttamista Keskirldässä; ,
- ''Britannian ja Ranskan väkivaltaisia <^olmänpiteita'Egyp'-
itJäfi^aötaäriföitole tuomittu vain
miljoonat brittiläiset, ovat tuon^nneet ne.. Sitä jtodistaa^^sunj-
; ^1 , nuntalna Lontoossa järjestetty mielenosoitus, vanhoillisten
: ^, Ifiibitien - tietojen - mukaan 20^000henkilöäoli, ^ kol<»oj;)ti^ul| f
T^Pafsdgar-tOTilie mistä heilahtivat marssimaan pä%uhfcterji|':
Edenin .virastolle Downing Streetille kantaen tunnuslauseita^,
< ] "joissa julistettiin "Laki, eilcä sota" ja' vaadittiin Edertiäeroa--^
maan, koska hallitus oli alkanut sodan Egyptiä yastäpn- Sita
aikaisemmin sTrade Union Congress oli .järjestänyt'protesti-
•^^eienasbituksenJiallituksen-sotapolitiikkaa vastaan'..',-. . '
(Laborrpuolueen johtaja Hugh Gaitskell lupasi sunnun*
na salahuoneessa, että jos konservatiivipuolueen jäsenet'
syrjäyttävät: pääministeri Edenin ja lopettavat sotatoimet
Egyptiä vastaan, niin Labor-puolue asettuu kannattamaan
ifutta konservatiivihallitusta.
Monissai. muissa maissa on järjestetty mielenosoituksia ,
! iBHtannian; ja Ranskan väkivaLtatoimenpiteitä vastaan Egyp­tissä.
'
7. Vapaamielinen News Chronicle kirjoittaa Egyptiä vas­taan
suoritetusta hyökkäyksestä^ että se on •'sauri; ty^ •
Manchester Guardian sarioo sen olevan*"mitä"suurin on­nettomuus".
/ ,
Daily Mirror kirjoittaa: "Tämä on Edenin sota. «Sillä ei
saavuteta niitään. Se ei ratkaise mitään. Se oli'Israe|, joka
hyökkäsi Egyptun . . . kuitenkin Britannia ja Ranska* uhkaa-
\ : vät egyptiläisiä." . / 1""' -
Hyökkäys Egyptiä vastaan ei ole oikeutettu laillisesti eikä
i^raalisesti. Eikä se tuo, pitkän päälle, mitään hyöityä B r^
tanijian ja Ranskan kansalle.* Mutta koko maailmalle tämä
- : V hyölikäys on vaarallinen, sillä sotatoimet voivat levitä ja
l ' sytyttää koko maailmanpalon ja siksi se on kaiidA keinoin
pyrittävä'estämään. . \ ^
lllifi •M'
CSJ täsrttää vuosia
' -- ftiffraff uffff '1l!f'-fnf-' •pf*'** •|rf«»y*f'-'
iHtattajs iElao m i ^ fnlilViMi ftfe^
«jTMä SKDLitt EfeBkHiiaeen 1^1x1-
lofiBlkaoBiiaD iu>fcoafcaeH»^fl^
taj» idmykiiGI^ UMtldetin «>as
häaeo inibaertaan»
Täxaäa tfSivSai kokoukKmme ^ sat­tuu
perin ^merkittävään J a t^»htu-mar&
kaaseen 'aJJcaan. :^6uurista vpo-,
IiJttislsta tapabtumista joksecmkin
kQybä .poUlUfnen ja .taloudellinen
bilJaiselo. on äkkiä, vaibtunut vilk-kaaiui
ja yilättäv^csikln. Eri tahoil­la
suorastaan ^kuohuu poliittinen elä­mä
8ib4«aä^rfdi, että illalla nukku-r
mäanmemiessänmie emiiie ole lähes­kään
varmoja isiltä; Ai^idcälaisia uuti­sia
saamme' aamulla herätessämme
kuulla. Selvinäkin pidetyt kysymyk-,
set näyttävät äkkiä mutkistuvan 'ta.-
valla. Jota monet eivät .aikaisemmin
varmaankaan ole tulleet-ajatelleeksir
käan.': Miltei ^^Jokainen on 'tuo­nut
viestejä; Joita.monikaan ei vielä
äskettäin ole voinut pitää mahdolli­sina.
Kotoisten te^
la, Ohkäi^. nllden^edelläkln, antavat
erikoisesti puheenaihetta ja - herättää
vät;huomiota -viime päivien tapahtu­mat
Puolassa ja Unkarissa.
Jo sinänsä ne ovat olleet Jäikyttä-viä
Ja tulevat varmaan Jättämään
syviä, jälkiä ^noiden' maiden vja »kan­sojen
vastaiseen' «lämään. JoSdutaan
tletyi^tikysyihään, mitkä Icäikki syyt
ovat aiheuttaneet sen ^ tat>ahiumäsar-jan,
'J(Aa Puolassa -Ja ^ Unkarissa on
viime päivien ;aikatia: näytelty. Var­sinkin
työläisplirien:kesikimdessa poh-:
ditaannäinä ijälvbiä ^vakavasti; miten
tämä kaikki on oUut mahdollista. M i ­ten
: kahdessa maassa, Jotka toisen
maailmansodan jälkeen- muodostuivat
sosialistisiksi 1 valtioiksi. Ja joissa so­sialistista
rakennustyötä on ^kakkina
näinä vuosina yritetty .harjoittaa,:
yhtäkkiä, miltei räjähdysmäisesti; t a ­pahtuu
mullistuksia^ jotka lisäksi
Unkarissa ovat mefritlhneet kansalais­sotaa?
-Tyhjentävän vastauksen antami- ;
1 nen tällä hetkellä on vielä mahdo­tonta,
mutta • moniaita viitteitä
!: voimme f-lioitenldn* vesittää.'; E i ; 'ta-tltthdn.
j^varmaankaan .^ensl ^kertaa
v:<utaaibnassa;^tä f^opetnslapsbt ovat i
•intwtariaan'^*t""Vkffa*"pf ''Fff^«*«M-
':m8tta,rettä tällaiseen innostukseen :
'aina lilttjry-suuria ^vaaroja ja y l i - ijS-f^JC^ ^
dalla.:' Menvostoliitonc iaonnonrik-mahdoU^
ta tosin jslelläklnmo-
'uiitttslUelUynlysten thin^ [
ieeiUseiriidiiit&stl lUihlttäS.sosialis- '
tistsr^yhteiskontaa tuottamatta ;sIUe '
:8anmIIa';8iinria^ vaurioita.'.'; Puola,'Ja
tJnkarl> eivät ^olleet samassa ase- <
liiassa,-qilllärei voipat oUa samoja
isdellytyksiä Ja mahdollisuuksia.
llmelsestlnilssä ollsi*tarvittii'sosla-'
lismin rakentamisessa 'huomattavasti
suurempaa varovaisuutta Ja hitaam­paa
tahtia sekä eimen kaikkea noiden
kansojen historiallisen kehityksen Ja
kansojen omaperäisen Juonteen, huo­mioimista.
: (Eiväthän s ^kaikki . kansat
ole luodut saman ikaayan mukaan.
Neuvostoliiton ikommunistisen puo­lueen
pääsihteeri Khrushchev totesi--
kin aivan oikeiiiv eräässä äskeisessä
puheessaan, että "sosialismiin Johtaa
useita teitä^'. Tätä ^ n t ö ä ei liene
aina muistettu enempää Puolassa
kuin 'Unkarissakaan,fei.alna meidänr
kään keskusteluissamme. Kansoja ei
kerta kaikkiaan voida valaa Jokaises­sa
yksitylsjcohdassfian kaikkein vä­himmin
niiden ajatus- Ja katsomus-tottumuksissa
samafin, kaavaan. Puo­lan
ja Unkarin kohdalta on erikoi­sesti
muistettavaa, että nämä molem-
EINO KILPI
mat maat olivat Hitlerin sodan aika­na
pahasU hävitettyjä; köyhtynHtä ja
sisäisesti muutenkin hajanaislal-Kun
näissä oloissa ryhdyttUn. kehittämään
sosialistista yhtel^untaa j a ' sosialis­tista
'valtiota, olivat valkeudet tie­tenkin
valtavan suret. -Alusta saak­ka
piilikin vaara,: että kansalaisille
tuotetaan viilan suuria kärslmyfcsiä,:
varsiidcin Jos tällainen olotila jatkuu
kovin kauan. Ihminenhän saattaa
kestää suuriakin' vaikeuksia; Jos hän
tietää määränpään lähenevän, elä­mänsä
paranevan Ja - henkisen va­pautensa
lisääntyvän.. Mutta Jos /tuo
päämäärä pysyy etäällä, niin hänestä
tulee kapinallinen, hänen mielensä
käy tyytymättömäksi ja lopulta hän
ryhtyy vastarintaan. ;• Viime ipälvien
tapahtumien yhteydessä onkin niin
Puolan kuin Unkarinkin, nykyisten
uusien - T - tai uudestaan paikoöleen
palanneiden sosialististen Ja kommu­nististen
j<ditajien taholta avoimesti
myönnetty näiden syiden olemassa­olo
viime päivien tapahtumissa. ] jEri-kolsen
selvästi olemme tämän • ^(saa­neet
ylukea siitä puheesta, jonka-u
destaan^ ; valta-asemaan kohonnut
'Puolan kommunistisen puolueen.'pää-:
sihteeri Gomulka piti viikko sitten.
Hän arvosteli erittäin ankarasti
, siihenastista sekä yhteistä, että t a -
' londellista politiikkaa; syytti aifcai-tiBempia*'
liaIlitnsmiehiä'suoranaislsla!
. isaavutuBten väärentämisestä,'''-^^'Ja >
^kaikenlisäksi'kumosi jyrkästi s«n
aikaisemmin esitetyn väitteen, vettä :
tunnetut Poznanin tapaukset olisi-
; vat ,oll?el,ulkpa»in. V, JärJ«»te^.
; Bäxj Iaobn^'(etm ne[päinvastötii^<aiT
: vat ' työUiisien vällttdmästi, itsensä
'nostk'tt4mia perin^pieiifui^^
W' v i ! i ^ L €iomiilka-.esittt< tfinä,
yhteydessä, monien- muidenkin var-;
- (een otettavien ajatustensa ohella,:;
erään tosiseikan Joka viime ai­koina
o i ^ Vleensäkin' on' tahdottu i
- unohtaa' -nimittäin sen, että '-^
' kuten hänen sanansa kuuluvat - ^ i ;
VAinaVja kaikkialla voi ölla: salaisia
- a^amiehiä V 'ja; provokaaitoreii^,'
mutta' milloInk2»ta- 'Ja missään <^ lie
eivät voi ; määrätä työväenluokan
suhtautumista. Syy PoznanIn mur­henäytelmään
on löydettävissä'
; meissä itsessämme . . S e oli har­vinaisen
ankaraa ja avointa i t s ^ i i -
tlikkiä, joka samallakokonaui kaa­toi
siihenastisen virallisen propa­gandaväitteen.
Jonkin verran a i ­kaisemminkin
: oli tässä -asiassaojö:
suoritettukin tarkistus. Pomanin
oikeushan langetti vain muutamia
odottamattoman lieviä tuomiolta,
ja koko oikeusjuttu siirrettiin epä­määräiseen
aikaan. ^
Samaan aikaan tapahtui perusteel­linen
uudestaan järjestely niin Pjio-lan
; hallituksessa f kuin kommunisti-,
puolueen johdossakin. Tämä ratkai­su
tapahtuikin Ilmeisesti seikä oikeaan
aikaan että • valtlovilsaasti; Monia
asioita ratkaistiin nopeasti: Uusi laa-jemmaSie
pobjaSe Sf^vim» baUltus
int»do»tcttlin, vväei^vaUiPS^vSivaaiii
Mpsjxnmin miiodola ovat itdossa, sno-r
nia «odistuksia on Juvassa. SSleJi-;
alat J*iiolassa ovatkin smn^ bel-:
poittoneetv Itansa M lojaaJisestS
ryhmittyneen Icaaan syrjässä pidetyn
puoluesihteeri Comulkan ympärille.
Puolan yhdlsQmyt työväei^uolue, jo­ta
Puolan vanha talonpolkal^uolue
tukee, iätuneekin varmasti asemis-m
n . Elämä on rauhoittunut, mitä
osoittaa sekin, että Varsovassa tä­nään
suoritetaan-rPuolan jaV.Norjan
välinen jalkapaUo^ttelu, ja aamanr
lainen Puola-£tuomirOttelu ensi «un-mmtaina
Krakovissa. Rauhoittumis­ta
on varmaan^ ollut omiaan erikoir
sesti edistämään myöskin se suuri
ymmärtämys, jnitä ; ^Neuvostoliiton
Johtajat ovat osoittaneet Puolan
uutta «cehitystä -kcdUaan.
: Unkarissa sensijaan eivät asiat ole
memieet / yhtäkivuttomasta Vito
päivien s&äläislstä tapahtumista } el
voi .antaa toistaiseksi täysin selvää
Ja määrättyä kuvaa. Ihneistä rfn. et­tä
ine eaivat lopuUisen: ja ^äkkhiäisen
sytykkeensä Puolan ; tapahtumista.
Ne, > jotka ' ovat seuranneet ulkomai­den
uutisia sanomalehtien välitylcBel-lä,
ovat tosin Jo Jonkin aöcaa kllntiit-täneet
huomiotaan Ui&arinpoliittir
seeh .kehitykseen, -Miehiä on vaih­deltu
hallituksen johdossa jokseenkin
"Ylniien mielipide vaienba lykit, joHi
dipfonaatit saavat fifaisuuden imlnia"
Vijine yjikoD lopuiia Camdan
BauhanKoogressin kaimUiseo jobto-reippaasti,
aikaisemmin vangittuja on
laskettu vapaiksi Ja muutamia vuoäia
sitten "kansan vihollisiksi" lehnattu-ja
johtavilla paikoilla olleita henki­löitä
on nostettu uudestaan koikeihin
asemiin^' samoin on maanpetoksesta:
syytettyinä .teloitettuja julistettu' ei
vain viattomilcsi vaan suorastaan esi­merkillisiksi
runkarilaisilcsi; Matias
Rakosin siirtyminen vallan Johdosta
Ja Imre Nagyn paluu tälle-paikalle oli
Jo selvä vUttaus ei vato siihen asti-sen
politiikan tappiosta - vaan myös
uuden, va!paamman suunnan voitosta.
Kun tässä valossa katselemme
niitä-Unkarin tapahtumia. Jotka ve-rlsbiä.
Ja . raivokkaina puhkesivat
' viime keskiviikon vastaisena ^yönä.
on vaikeata 'sanoa, mistä kaikesta
Unkarisi» nyt: on kysymys. fErheel-linen
on ainakin selitys, että.fcysy-
)mys olisi pelkästään taaniumuksel-
•lisen -porvsriston vallankaappaus-yrityksrätä.
^Epäilemättä tämäai-
-nes' on 'Voimiensa"mukaan- viime
päivien: tapahtumissa^ Mutta' s«n
: voimilla ei' tällaista aseellista;nou­sua
olisi yoitn; saada :aikaan. : Ne
yUoppilaat,., tehtaiden työläiset Ja >
maasettdmii!viljelijät. Joiden! nmdi-
:tetaan muodostavan TIS. kaphiallis-teh
jotakossa Ainakin huomattavan
-osan,! eivät armaan ole mitään
taantumuksen esitaistelijoita.:.;
U Ilmeiseltä „ tuntuu,' etteivät vato
nämä, vaan myös osa sotaväkeä on
joko ollut täysin totaettomana itaikka
suorastaan ~ ^ t y n y t ' ^ kaptoallls};en
puolelle.^ MiiutezAan ei voida selittää,
mistä kaplpahteteri aseet ovat r^^^
sih;hel(kh'käyt^ääikiäh matoltaan
olövan ei vato pieniä-käsiaseita vaan
myös hyvin raskasta aseista
tykkejä ja panssarivaunuja. Kun fuo-ranaisla.
-tietoja Unkarista ei kuiten­kaan
ole ollut mahdollista saada —,
erilaisia radiosanomia lukuunotta­matta
— on täysto oikeiden tietojen
saanltl oUutv enemmän kuto: valkeata .
"^'•M-^Uf:.-'^:'' ::''VP: v'^'^-:^-'Ui,i:r v;-;•
.'Joka tapauksessa voimme -olla
varmoja, olkoon- Unkarin tuleva ke-
:liltys:' mikä ^ tahansa; - enttoen; feo-iainpan
ylimääräisessä Jtokouksessa
mestetma täydellJsen kannatuk­sen
antamiseksi Canadan ballltukT
selte sen yrittäessä estää viboUisuu^
det keski-idassä. Kokouluessa oi-tun
sitä mieltä, että tulisi kutsua
viipymättä parlamentin bätätilais-tunto
ja että kaikkien parlamentin^
jäsenten tulisi kannattaa sellaisen
istunnon kutsumista.
V. -t. puheenjohtajan mrs- - E v a
Sandersonln mukaan "bätätUaistun-to
tarjoaisi baUitukselie parhaan
imabdollisenikeinon kantansa esittav
miseksi ja toteaisi vihollisuuksiii}
osallistuneille valloille kaikkien ca-nadalaisten
syvällisen huolestunei­suuden
rauhan palauttamiseksi vaik­ka
milla hinnalla."
Hän sanoi, että mikään kansalli­nen
toimenpide ei Olisi liialllnenrVir
holUsuuksien estämiseksi ennenkun
kauhea koko^maailmaa^^käslttävä pa­lo
kehittyisi uhaten koko ihmiskun­taa.'
• Maailman'
sidentti P- Joliot-Curie on varoitta­nut,
että kysymyksessä on kymmcr
net miljoonat ihmishenget
; Canadan Rauhankongressi on ke-hoittanut
seuraaviin toimenpiteisiin
"kaikin mahdollisin ketooin" ja lä­hettänyt
sähkeet komiteoilleen Ca­nadan
suurimmissa keskuksissa ker
hoittaen Aiitd järjestömaan Jietikoti'
tttlFjBOuseksi:
l.J*,'Ottswan roainiofden raukan-yritysten"
täydellinen kannattami-nen..
Parlamentin bätätilaistunnon;
pitäin|tt^.
3. Taistelujen lopettaminen heti­miten.
•
4. Yhdistyneiden Kansojen 'ja sen
peruskirjan varaukseton kannattar
minen niiden ollessa "niin kauheasti
pilkatun" -nykyisen yhteenoton ^
kana.
Keskusteiun yhteydessä puheenr
vuoroja ^käyttäneet hyväksyivät ase-^
lähetysten:; Israeliin kieltämiseni j a
ilmaisivat kantansa, että tulisi kielr
tää kaikki aselähetykset Icaikkiin asi­aan
sekaantuneisiin valtoihin.
Kun häneltä kysyttiin miten aseel­liset
yhteenotot voitaisiin hänen
mielestään käytännössä lopettaa
mrs.r; Sanderson vastasi ''Viimeisen
kolmen vuoden aikana on estetty
kaksi sotaa Kauko-Idässä yleisen
mielipiteen painostuksen aviilla.
Jos me kaikin ryhdymme puhumaan
kyUinajoissa nyt ja jatkuvasti, kai­kissa
mahdollisissa tilaisuuksissa,
me voimme estää sota ennenkun se
leviää. Olen ' täydellisesti vakuut­tunut
i siitä, että yleinen mielipide
on se voima^ joka vaientaa tykit jot­ta
diplomaatit saavat tilaisuuden
puhua."
SITA
Nuori nainen ri|»ttiytyi kato
le papfUe Ja kertoi. ettS känti
noi «r2s suuri syaä: k l n oli i]
kas. Aien stumnntaiasmuisix
haat vaatteä ,^}eni, ihailen it
peilistä j a tuumin^^^kyUäpä olen
nis, kertoi jbStt papille.
Hm, mittasi^pappi silmi
neitoa, tuskinpa se on itserakks
Se taitaa olla .erehdys.
MUUTEN KVLLX?
T — .Hyvä rouva, te. ette tai
muita lääkkeitä kuin hieman
telua elämäänne.
— Mutta byvä-tohtori, ei,se
Bliebeiii on niin miistasukkaine
INTIAN OSAVALTIOT ON
JÄRJESTETTY
Marraskuun 1. päivä on merkkipäi­vä
Intian historiassa. Tuona ,päi
vänä Intian liittovaltioon kuuluvat
osavaltiot muodostetaan uudelleen
erikoisen bsavaltioiden uudelleen­järjestelyä
koskevan lain pohjalla.
Uusi Intian kartta astuu voimaan.
Uudelleenjärjestelystä aiheutuvis­ta
muutoksista on suurimpia se, et­tä
osavaltioiden lukumäärä piene­nee
huomattavasti. Nykyisten 27
osavaltion ja kahden federaaliseh
hallintoalueen sijaan tulee. 14 osa­valtiota
ja ff f ederaalista hallintoalu­etta.
Toinen tärkeä'muutos 'On se, että
kaikki osavaltiot tulevat: samanar­voisiksi.
Voimassaoleva A peruslain
• daalivaltainen, y M m y s valtainen,
vkansaa sortanut Ja halvekstont:jär-
: Jestelmä - ei' Unkarito enää \ koskaan .
- palaa., Tämän ' hetken tietomme
i rajoittnvatvato siihen^: että Nagyn
haUitnsta: on. Jaa jennettn: niin, A että
:myösldn italonpoifcaispuolneen tun­nettu
Johtaja Bela Kovacs — mo­nia
.vuosia V vankilassa 'istuttuaan ;
Matias Rakosin: hallituskaudella'
on 'nimitetty hallituksen jäseneksi,
'samoin '-kuto aikaisempi"UnI(arin
presidentti Zoltan Tildy. Näistä
nimityksistä voidaan päätellä, että
1 Unkarin' hallitus; edustaa sitencilaa^
jaa, kansanvaltaista rintamaa.
Epäselvyys on lähtonä ^ sitoa, mto*
kä .puolesta- ja -minkä ntoessä käptoal
liset jatkavat taisteluaan vaikka heil­le
jo etukäteen: on luvattu täysi. tur­vallisuus
'Ja 'koskemattomuus. Tällä
hetkellä on vain syvästi: traagillisena
tapauksena todettava Unkarta kan­san
sisätoen taistelu. Ja toivottava
rauhan pikaista palautumista. Jotta
uusi, rauhalltoen, rakentava i työ pian
pääsisi Jatkumaan. '^
edellyttämä eriarvoisuus osavaltioi--
den väliltä häviää. Samom ;rajpra-mukhien
{ruhtinaskuvemöörien)-vi-rat
lakkautetaan.
Eräistä osavaltioista tulee suUr
rempia kuin mbnet-Euroopan maat.
Suurin pinta-ala on Bombaylla (487.
541 krti);ja pienm Keralalla (38.798
•km). Väestön lukumäärään nähden
on .yttar Pradesh (63,2 miljoonaa
henkeä) suurin , ja Jammu j a ; Ka­shmir
(4,4 miljoonaa henkeä) pie­nm.
^
Osavaltioiden uudelleenjärjestely
oli välttämätön monestakin syystä.
Siltä ajalta, jolloin' brittiläiset val­loittivat
-maan, jäi karttaan: perin­nöksi
rajoja, joiden muodostuminen
ei johtunut järkeväätä tai 'tieteelli­sestä
suunnittelusta, vaan:.hetken
,sotilaallisista,:poiiittisista tai'hallin­nollisista
väatiniuksista. , -
,; / Tämän lisäksi ruhttoaskuntien yh­distymis^'
ja ^liittymisprosessi' a
Intian: tultua vapaaksi, 'maaksi elo­kuussa
1947. Tämä yhdistäminen
oli suoritettava lyhyessä ajassa ja
se perustui' pakosta, ennen' itsenäis^-
tymistä voimassa olleisiin kaavoi^
hin.
Kansan keskuudessa tapahtunut
poliittisen tietoisuuden kehkeytymi­nen
j a paikallisten kielien kasvava
merkitys^tjohtivat siihen; että eräitä
osavaltioita on muodostettava kielel­lisille
perusteille. / Eräin epäilyksin
mutta uskoen kansallisen ykseyden
tuntoon, ' hallitus asetti : erikoisen
/osavaltioiden-uudelleenjärjestelyko-mitean.
:vKomitea jätti raporttinsa viime:
vuoden lokakuussa; ' Siinä • ehdotet­tiin,
että osavaltioiden'lukumäärä
vähennettäisiin kahdestakymmenes-täseitsctmästä
kuuteentoista; lu-
> kuunottamatta Dolhin, Manipurin
SirjJAnen Huoritia
länsimaista
lupistelaan
'HelstaikL (SS) — Hyvto tode
köisestitidee Suomen Pankki
päivinä myöntämään valuutan ]
van' vuoden viimeistä neljäni
varten, 'iä^den:- tietojen mu
myöntäisi Suomen Panlckiläii
luuttoja.vain noin v4 mrd. mk vu
vitoeistä neljännestä* varten. L
väluuttamäärä onkto joka neljän
sellä vähentynyt.: Ensimmäisen
oli, 7:7mrd: - n&, toisella. 5,9: mid
ja kolmannella 5,1;: mrd. mk. ii
seikat pakoittavat länsivaluutta]
Tää supistamaan vielä tästäkto,;
tuontilisenssiototla, ainakto läni
tapahtuvan tuonnto osalta. Joudu
vielä entisestäänkto supistan
Tuonnto kehityksestä ensi vuons
tässä vaiheessa mahdoton ryhtyi
nustamaan mitään varmaa, siU
rUppuu, paitsi vientimäärien Ja ^
titavaroittemme htotojen kehity
tä maailmanmarkkinoilla ja :
maassamme 'läihivUkkolnatdita
ra-tkaisuista,'ja:'nlirfen vaikutuki
todetaan Maakansalle. :;:; - . _
- :Kuluvan vuoden koko' tuontili:
sioinnin on arvioitu nousevan
180 mrd mk :aan;-Kun viime vu
tuontilisenssiototi oli 199 mrd nd
tuontilisenssiöinnlssa ) i a p a«h,t
runsas 10 5 :n vähentymtoen.
(Maa
sekä Andamanin ja Nikobarin <
ten< federaalisia. •'hallmtoaiii
Kaikki osavaltiot' eivät? olleet ta
tetut tulemaan yksikielisiksi. ]
bay j a Punj ab olisivat kaksikie
ryKansallisen v yhtenäisyyden 1
tamiseksi ja osavaltioiden vä
yhteistyön auttamiseksi pääte
asettaa 1^-maantieteellisin ; peru
toimiva piirineuvostojärjestelm
ko Intiaa varten. Nämä,neuv
ovatluonteeltaan neuvoa-antav
ne käsittelevät yksityisen aluee
loudellisia pulmia. Toivotaan,
tämä vyöhykkeellinen lisäjärj(
mä on omiaan murtamaan kieli
j a liittämään maan yhteen OS
tieryhmien yhteistyön avulla yi
ten tarkoitusperien saavuttamis
Huomionarvoinen näkökohta
raitioiden uudelleenjärfestelyss
että .se saavutettiin parlamentt
sm keinoin. ^Syntyi:tosin moni:
vaita ristiriitoja j a ipienehköjä; E
kyjä; mutta i saavutetut ratkaisu
vat yksimielisiä ja, mursivat v
rinnan;' Yksi vapaan Intian laii
dännön tärkeimmistä toimenp
tä' siirtyy siten historiaan.
c 5 I l i l l ^ | l l l ' l ' : ' S ^: MH
llllifHiiais
-vuosi;
Sill •ffifS''!.--
Canadan Suomalaisen Järjestön osas­tot
kaikilla puolilla laajaa maatamme jäljestivät' arvokkaita
kulttuuritilaisuuksia Canadan suomalaisten johtavan kult-^^^
tuuri- ja valistusjärjestön viettäessään 40-vuptista syntymä­päiväänsä.
l^äffnäarvojuhlat jäivät niin pysyväisestimuistiin,^^
niirikuin niitä olisi pidetty vuosi sitten.:.Mutta tosiasia
olemme taas siirtyneet viisi vuotta ajassa eteenpäin
ja tänä syksynä juhlimme Canadan Suomalaisen Järjestön
45. synymäpäivää.
Vatsirtkin suurimmilla paikkakunnilla tätä merkkita-paiKta
tullaan viettämään suurin juihlallisuulksin järjestä­mällä
arvokkaita kulttuuri juhlia, joiden öhejlmistomuodos-tuu
ikäänkuin näytte^si siitä työstä mitä^ Järjestössä on
pitkän ja kunniakkaan toimintataipaleen aikana harrastettu;
Kuten sopii odottaakin, juhlien kohokohdaksi tulee muo­dostumaan
niiden kaukonäköisten; j ^ uutterain uranuurtajäin
•kunnioittaminen, jotka olivat Järjestöä perustamassa 45
vuotta sitten. Tosin monilla paikkakunnilla ei* enää löydy
sellaisia henkilöitä, koska heidän joukkonsa on huomattavasti
pienentynyt'luonnollista tietä vuosien varrella. Mutta jou­kosta
vielä löytyy sellaisia, jotka korkeasta iästään huoli-ihatta
ovat edelleen aktiivisesti mukana.
Suomalaisten järjestötoiminta Canadassa alkoi jö viime
vuosisadan puolella:ja toiminta oli varsin vilkasta vuosisadan
mutta'Vasta'vuonna 1911 perustettiin ensinmiäinen
Äittäyä järjestö ohjaamaan ja yhdistämään suoma­laisten
kulttuuri- ja valistustoimintaa. -
. Oit selvääkin, että tällä suomalaisten siirtolaisten, työ­läisten,
ja talonpoikain perustamalla järjestöllä* on ollut var- .
sin toimintarikkaita vaiheita näin pitkän toimintatäipaleen
ajalla. On ollut useimpia aikoja^'jolloin Järjestön edessä on
ollut suuria vaikeuksia voitettavanaan ja taas ajankohtia, jol­loin
toiminta on noussut esimerkillisiin korkeuksiin ja kulke­nut
harppa-askelin eteenpäin.
Järjestön pysyvää elinvoimaisuutta osoittsia ehkä par-,
häiden se, että se on perustamisestaan lähtien ollut ainoa
Canadan suomalaisten perustama todellisesti maata käsittävä
järjestö ja on edelleenkin siinä kunnia-asemassa.
- Sen,piiriin edelleen kuuluu Canadan suomalaisten joh­tavat
kulttuurityönteikijäti siihen kuuluvat Canadan johtavat
kuorot, Canadan ainoa suomalaisten soittokunta, Canadari
suomalaisten johtavat näyttämöt.
•r ^Canadan Suomalaisen Järjestön osastoille myös kuuluu
suurin osa suomalaisten toimesta rakennetuista toimipaikois­ta
ja Icesänviettopaikoista, joissaJärjestön toimintaa on viety
eteenpäin vuosien varrella.
Canadan Suomalainen Järjestö ei ole kuitenkaan ottanut
suomalaisen kulttuurin vaalimista maassamme yksinomaan
"omafksi asiaksensa", vaan , on se antanut tunnustuksensa
muille ryhmille ja järjestöille niiden suorittaman kulttuuri^:
työn johdosta; Ja CSJ on usein vedonnut muihin järjestöi­hin
• yhteistoiminnan järjestämiseksi Canadan suomalaisten
kulttuuririntamalla^ sillä CSJ:n on katsonut,; että erimieli­syyksistä
huolimatta, kaikkien Canadan suomalaisten tulisi
toimia yhtenäisesti suomalaisen kulttuurin vaalimiseksi.
Canadan Suomalaisen Järjestön ovet ovat aina auki vil­pittömälle
yhteistoinunnalle kulttuurialalla ja suomalaissyn­tyiselle
väelle, joka haluaa osallistua suomalaisten kulttuuri-ja
muuhun toimintaan, jota Järjestössä harrastetaan.
Me voimmeparhaiden kunnioittaa Canadan Suomalaisen
Järjestön kunniakkaita perustajia kehoittamälla tuttaviam-5
me ja ystäviämme liittymään mu&aan ja nauttimaan siitä
mieltä ylentävästä toiniinnasta, jota Järjestössä on kuluneeni
45 vuoden aikana harrastettu.
"SuunnitöStu vanhänailrarsuus"
Koko tämä juttu johtuu sutä, että
eräs sukulainen, jota olen aikojen
'kuluessa oppinut: pitämään jonkin­laisessa
arvossa, jyhtyi.kmasteluun
kanssani eräästä minulle varsin tär-
'jkeästä asiasta.
, Tämä sukulaiseni, jota olemme ai
na jonkmlaisen oletetun tietopuolia
osuutensa o johdosta ^nimittäneet ';pro-fe^
oriksi, alkoi - inttää, että ;uudet
tällä mantereella rakennetut autot
"totesivat parhaiden amerikkalai­sen:
talousjärjestelmän paremmuu­den
^yierrattuna mihinkään muuhun
aikaisempaan tai - nykyiseen talous­järjestelmään."
Hän myös yritti se­lostaa
meille, että "suunniteltu van­hanaikaiseksi
saattaminen suuresti
hyödyttää taloutta" siten, että se
johtaa teollisuuden edelleen käyn­nissä
pitämiseen j a ' täystyöllisyyr
teen. - . ; . • » ^ ^;
^Mikäli minä: tuosta kaikesta pää;
kin käsitykseen hän väitti, että tuot­teiden
suunniteltu vanhanaikaiseksi
tekeminen*saattaa ihmiset ostamaan
uusia tuotteita, kuten autoja, ennen7
kun -aikaisemmin ostetut ovat .ulos^
kuluneita tai- amakm ennenkun nii­den
pitäisi olla uloskuluneita.
- ^Tässä -.vaiheessa .pöydässämme
kolmantena oUut» kaveri J a s k i k a h -
vikiippinsa pöydälle ja rähähti nau­ramaan.
. .
"Mitäs'Siinä nyt noin suurta naU'
tun'^aihetta -onT^^^ikysj^-profess
hieman loukkaantuneena. Tässä ohi-"
mennen sanoen, professorimme.ei
ole todella ole todellinen professori^;
vaan hSn opettaa ^eräässä'koulussa':
taloustiedettä: ja: toivoo joskus vielä
: saavuttavansa iprofessorin: arvon.
Kavermi ei ole puolestaan tosin
sanoen koskaan'väittänytkään, vettä
hän olisi :nunkäänlatoen: taloustie­teilijä,
ellei työläisten unioon kuu­luminen
jotam sellaista edellyttäi­si.
Mutta autot ovat hänelle tuttu­ja
kapmeita, sillä - hän on .ollut nii­den
parissa työssä jo pitempään
fkuin useat-meistä muistavatkaan.
: '.'Anteeksi - professori",; sanoi hän,
"mutta.niinä en imillään voinut olla
nauramatta kun sinä yritit katsoa
Järkeväksi' sellaista joka on aivan
täydeUistä hölynpölyä,^ sitä; että saa­staisiin
ihmiset innostamaan - jotain' seU
laista jota ne eivät tarvitse eivätkä
haluakaan."
'^Enkä sanonutkaan^niin", puolus­t
e l i professori hieman ylpeästi. "Jos
ihmiset .eivät ;^haluaisi uutta autoa,
he eivät luonnollisestikaan ostaisi
sellaista.: ;Ja'jos j o ku esmettä kylUn
kiihkeästi haluaa, se . muodostuu
^mmsem.
välttämättömyydeksi."
' " J u u r i sitä: samaa on puhuttuvGe-neralMotocsto
taholta?, vastasi ka­veri.
"Ero ön vain simä että yhtiö
saimiljardin dollaria voittoa kim
se sai: ihmiset käsittämään jotta he
;Ovat;jodkiidaisia tähän yhte^
taan sopimattomia otuksia ellei he
vaihda vanhaa autoaan uuteen/*
" J a ellei yhtiö olisi .siten tehnyt,
keskeytti ^professori, "sinä et nyt
olisityössäkään."
. '^Mahdollisesti niinkin", harkitsi
kaVeri, "mutta samalla .kertaa ei
olisi niin 'lukuisia ihmisiä ansiotyos-sä
vain siksi, että voivat maksaa ai-
: kaisemmin ostamistaan autoista.
Niin juuripa /tässä vaiheessa: mei­dän
tiemme erkanevatkin.: Hyvä au­to
on tosiaankin: insinööritaidon esi-kuva,
mutta se ei tarkoita sitä, että
kaikki uudet autot olisivat aina sitä
vaikka ne voisivatkin olla jos nii­tä
tuotettaisiin 'kansan vaatimuksien
tyydyttämiseksi eikä voittojen • kah­mimiseksi!"
"So, SO, sellainen väite ei ole suin­kaan
järjellmen" tokaisi professori.
"No niin, asia on täten" ryhtyi
kaveri^ selostamaan: '-Asiantuntijat
laskevat, ' että ' k a i k k i uudet autot
kestävät noin viisi tai kuusi' vuotta,
eli 100,000 mailia, jos siihen uusi-^
taan vähän taijereita, päällystetään
istuimet j a mahdollisesti ^kunnoste^
taan vähän^ moottoria; Mutta yhtiöt
ovat sitä mieltä; että jos autot kes­tävät
niin kauan; niiden <bonunassa
ei olisi kyllin suuria -voitonsaahti-mahdollisuuksia.
V Siksipä ne, raken-tavatkm
noin jokaisen kahden vuo­den
kuluttua'aivan 'uudenaikaisen
mallin, jotta ostaja saa käsityksen
että hänen entinen autonsa: ei.ole
enää minkään arvoinen. Pahinta
tässä on: vain Se, että uusi malli
useissakin:tapauksissa ei ole yhtään
sen parempi kuin omasikaan ja
mahdollisesti, pitäisit: -paremmin
puoliasi jos.^jäisit: vaan vanhalla."
"Yritätkö sinä väittää, että vanha
i<S-:',«:^
auto: on 'parempi: kuin:. uusi?*', kysyi
professori kirkas voiton iline käs^
voillaan: aivan kuin todetakseen;
ettätekemänsä^kysymys: olit vastaus
kaverin väitteeseen.
" E i nyt'aivan niinkään" sanoi ka-verf
l)äkeltelemättä. "Mutta tarkas­takaamme
asiaa siltä kannalta, vettä
kaduilU on nykyään enemmän/ l i i ­kettä
kuin aikaisemmin j a parkkee^
raanlinen käy yhä vaikeammaksi jot
teur nykyään'tehdään^autot.yhä le^
veämpiä ja pitempiä. Sitten hevosr
voimaa lisätään:vaikka: emme
kaan kykene ^ käyttämään kai
entistäkään ? ellemme: haluaisi t
itsemurhaa: : I « j ^ uu
pienemmistä 14-tuumaisista PJ
tä: seuraavan .,'mioden: < malleiss
siitä; ei suinkaan': ole muuta t
taskuin sey että'pöyrienon pyöi
vä nopeammin: auton nopeude
lessa saman! kuin aiikaisemmin.
ten sen lisäksi autotehtaiden
Iäisille lisätään työtehoa jotta
' tiö saisi yhä enemmän -voittoj
kaisen työläisen työstä ja job
ta autosta Siitä 'johtuukin,
tehtaassa valmistuu enemmän
onnistuneita tuotteita kuin kos
ennen."
" N i i n " , sanoi professori, "s
on; aina esitettävä ja vedfettävä
le kaikkein äärimmäiset esime
Et suinkaan vain aikone sei
minulle, että kaikki sellainen jo
kapitalistisen :vtuotantojärjesteJ
suunnittelemattomuudesta ja
ettäjokainen yhtiö on toimess^
-mahdoUisimman «suurien voiti
kahmimisen mielessä huolimatt
tä miten siinä leikissä käy, tyc
hen ja ostajan." i
"Aivan nun", oli kaverin vs
vastaus.
"Ja sitten kai sinulla on £
väite,^ että ainoastaan sosialisti'
- tuotannossa :>voidaan. hävittää; i
nittelemattomuus j a haaskuu j
tä kaikille peirheUle.kyettäisiii
raamaän hyviä autoja."
"Eikä^sunä kaikki". oU fc
valmis täydentämään. "Sosiali
vallitessa voitaisiin tuottaa ai
ilman,työkilhdy^stä ja työlä
lomauttamisia.^:
. Siihen loppui • väittely-ja pr
sori otti vihaisen näköisenä tai
sa'ja hattunsa ja ryntäsi ul«
tuen vuoden'1940 malliseen ruk
sa ja m^jnenojaanC;— fieefia