Vapaus, April 15, 1971

              1 'iVX'.*'
s:i-/u 2 T o r s t a i , h u h t i k . 15 p . — T l i u r s d a y , Apriri5,1971
VAPAUS l N O £ P £ N o k N T LABOR ORGAN
'OF FINNISH CANADIANS
, .Telephcnte: jOtftee.aad Editojilal m-^^e*
Pumshm-t^Klse^^^ FabUsMng
C!o. Limited. 100-102 Eton St. West. Sudbury; Ontaiio, Canada;
NbUtng addK!»: Box «9.
Advetrtlslng rates uponappUcaOon, .t3»iialatk«
Second Class Mali registratlon Number 1076
J - : - ' ; - ' V / t v
ciuy
TILACrSHINNAT:
Oamadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $R.35 pSA:n:
3 kk. $3.00 Supmeen:
1 vk. $11.00, « Wt. $8.76
l vk. $11.50, 8 kk. $6.25
Vapauden yhtiöoköus
K u t e n tiedetään, Vapauden- vuotuinen yhtiökokoua pidetään
Torontossa C S J : r i edustajakokouksen yhteydessä noin kuukauden
lailuLtua. Keskustelu sekä Järjestön edustajakokouksen että V a ­pauden
yhtiökokouksen käsiteltäväksi esitettävistä asioista j a eh-
\ dotuksista on j o käynnissä kaikissa suuremmissa suomalaiskes-
\kuksissa. Me puolestamme toivomme, että V a ^ ^ lukijat yleen­sä
saisivat varatuksi itselleen muutaman hetken lehtiemme asioita
ajatellakscenjä mielipiteitä siitä vaihtaakseen a i n a k i n lähempien
tuttaviensa j a ystäviensä kanssa. Sitä parempi on l i i k k e en tulevan
edistyksen kannalta katsoen, mitä laajemmissa piireissä kiinnite-täivn
huomiota edessäolevan yhtiökokouksen asioihin.
Tunnettu tosiasia on, että kaikkien pikkulehtien j a erikoisestr
työväenlehtien talousasema on sellaisten kustannusten kuin esim.
postimaksujen suuren nousun vuoksi paljon entisestä vaikeutunut.
Oman,* itsenäisen työväenlehden ylläpitäminen vaatii nyt paljon
enemmän ponnisteluja j a u h r a u k s i a k u i n aikaisempina vuosina, eikä
se silloinkaan ollut l e i k in asia.
Ylei.senä käsityksenä on Vapauden väen keskuudessa ollut se,
eitä lehtiemme ilmestyminen on taattava vielä monen monen vyo-den
ajaksi. Ilman muuta pidetään selvänä, että työväen k u l t t u u r i ­toiminta,
sisältyen siihen CSJrnnäyttiimö- j a kuorotoiminnan
lisäksi myös urheiluväen j a naisten oma erikoistoiminta, tulee,
melko vaikeaksi, jos ei aivan yhvoimaiseksl y r i t y k s e k s i s i l l o in j os
liikkeeltä riistettäisiin pois sen äänenkannattaja — oma sanoma­lehti.
Tästä katsantokannasta kiinni pitäen on omaksuttu yksimie­lisesti
kanta, että lehtiemme talousasema turvataan silläkin hin­nalla,
vaikka j o i t a k i n alkuperäistä tarkoitustaan vastaamattomia
laitoksia jouduttaisiin käyttämään sanavapauden — oman sanoma­lehtien
julkaisemisen hyväksi.
Tällainen on ollut kanta j a ymmärrys. Mahdollisesti on p a i ­kallaan
uusia tinkimättömällä tavalla tämä kannanmääritelmä t u ­levassa
yhtiökokouksessa. T a i onko siinä mitään vaihtoehtoa nyky­tilanteessa.
Selvää on, että järkevästi toimien ja panemalla kussa­k
i n tilanteessa kaikkein tärkeimmät seikat etualalle, me voimme
vaikeuksista huolimatta taata lehtiemme ilmestymisen hyvin pit­käksi
ajaksi j a se on epäilemättä tämän hetken yksi avainkysymys.
Yhtiökokouksessa kiinnitetään luonnolliBcsti huomiota myös
lehtiemme j a julkaisujemme sisältöön j a toimittamiseen. Täs.sä y h -
toydes.sä on k i i n n i t e t t y huomiota siihen, miten voidaan esim. k i r -
jeenvaihtoverkostoa laajentamalla saada lehden sisältö monipuoli-i
semm.aksi j a entistä lähemmäksi varsinaisia lukijoita. Toimituksen
kannalta on k i i n n i t e t t y huomiota koko toimituspolitiikan perustan.
laajentamismahdollisuuk.siin — ei työtätekevien asiaa unhoittaen —
vaan .sen entistä paremmin palvelcmisek.si työtätekevien yhtenäi­syyttä
j a yhteistoimintaa edistävällä ohjelmalla.
J u l k i n e n salaisuus on, että lehtiliikkeessämme tulee lähitule­vaisuudessa
ikä-ja terveysseikkojen vuoksi eräitä henkilömuutokr
s i a . j o i s t a tulevan yhtiökokouksen uskotaan antavan myös paina­van
sanansa, v a i k k a varsinaisten ratkaisujen teko jäLsikin vähän
tuonnemmaksi:
Lyhyesti sanoen, Vapauden väellä on erittäin tärkeä j a mielen­kiintoinen
yhtiökokous tulevan toukokuun puolivälissä. M e toivom­me,
että yhtiökokousasioihin kiinnitetään etukäteen vakavaa huo^
miota; j a että k a i k i l t a suomalaisasutuksilta tulee mahdollisimmah
hyvät edustajistot tähän kokoukseen. K u n on näin tärkeitä asioita
punnittavana; s i l l o in ei ole l i i a k s i , jos yhtiökokouksen yhteydessä
järjestetään myös "huvimatkoja" Torontoon niin; että voidaan
"lyödä kaksi kärpästä yhdellä i s k u l l a " -r- osallistua tärkeään y h -
tjökokoukseen j a samalla v i e r a i l l a tuttavien ja sukulaisten luona
i l l a p u h c i l a istumassa.
ATOin sotiJ^aiKnten taiiMduIija S v j ä t ^ ^ J, "
^AA PENtAGQUÄN VANKINA
' "-VSA:tt sotilasbuiiietm edeisä oleva saarentamihen on jälleen
kääntänyt amenkkalaisten^^
Ufksein. Honet amenkkaiaiset toivoivat, että Pentagonin sotatoi­mien
vähäinen supistaminen Indokiinassa säästäisi vuodessa 12—20
niiljaiäiä: doUaria, jotka voitaisiin käyttää kipeisiin sosiaalisiin
tarpeisiin. Nyt nähdäjin Pentagonin halaavan nämä varat uusien
puolustusjärjestelmien rakentamiseen ja laivaston uudenaikaista­misien..
Niin romahtivat amirilckalaisten toiveet. Pentagon esiin­tyy
jäileen kyltymättömänä hirviönä meiaintcn valtaosan väestöl­tä
veroina kerätyistä varoista. Tiedetään, .fittä USA:n budjetti­varoista
40 prosenttia muodostuu veroista.
P-Korea ehdottaa yhdistymistä
Hongkongista saapuneiden uutistietojen mukaan Korean kan­santasavallan
(Pohjois-Korean) kansalliskokous on ehdottanut, et­tä
kahden Korean edustajat kokoontuisivat joko välirauhakaupun-gissa
(Panmuiijomi.s.sa) tai jossakin kolmanne.ssa maassa, kcskus-lellak.
scen Korean tilanteesta.
Polijois-Korean ulkoministeri Ho Dam sanoi maan.sa korkeam­malle
elimelle maanantaina esittämässään raportissa, että rauhaa
rakastavien hallitusten tulisi yhteisvoimin nousta vastustamaan
Yhdysvaltain imperialismin sotasiirtoja Aasiassa.
Ho .sanoi maanantaiseen istuntoon osallistuneille edustajille,
että kansankokouksen neljännen istunnon pitäisi käsitellä kan-
.sainvälistä tilannetta ja Korean yhdistämistä koskevia seikkoja.
•Käytännöllisesti puhuen hän ehdotti, että poliittiset puolueet
j a yleiset järjestöt sekä Etelä- että Pohjois-Koreassa pitäisivät
erikoiskokouksia korean yhdistämisasiasta.
Hän sanoi Pohjois-Korean kahdeksan kohtaa käsittävään K o ­rean
rauhanomaiseen yhdistämisphjelmaan sisältyväojnm. Yhdys­v
a l t a in asevoimien pois vetäminen Etelä-Koreasta, Etelä-Korean
hallituksen j a ulkomaisten hallitusten välisten sopimusten mitä­töiminen,
yhdistetyn keskushallituksen muodostaminen järjestä­mällä
vapaat Etelä- j a Pohjois-Korean vaalit, maan itsenäisyyden
j a kansanvaltaisuuden pohjalla.
USA;n,ulkoministeriö julkaisi kuitenkin Wa8hingtoniBBa heti
lausunnon; missä sanotaan, että Pohjois-Korean esitykseen Korean
yhdistämiseksi sisältyy sellaisia seikkoja, jä ehdotuksia, j o i t a ei
Etelä-Korea eikä Yhdysvallat-voi hyväksyä. U S A määrää s i i s siel­läkin
vielä tahdin! Ulkoministeriön puhemies Charles Bray sanoi
kuitenkin, että Yhdysvaltoja kiinnostaa k a i k k i rakentavat toimen-pitöet
jännityksen lieventämiseksi sillä alueella, j a että Yhdysvallat
t u t k i i Pohjois-Korean ehdotuksia. > . ,,
M u t t a hän painosti, että ei Y h d y s v a l l a t eikä Etelä-Korea voi
hyväksyä sellaisia esityksiä kuin Yhdysvaltain asevoimien pois
vetämineri Etelä-Koreasta, Yhdysvaltain j a Etelä-Korean puolus-,
t u s l i i t on mitätöiminen vuodelta 1954 sekä sopimus. Japanin ja
Etelä-Korean diplomaattisuhteiden järjestämiseksi vuodelta 1964.
Puheensa' yhteydessä ulkoministeri H o sanoi, että Yhdysvaltain
Imperiallamhi sotatoimien laajentaminen Indokiinan maissa vaa-
Mtttavöt kalkkien A a s i a n maiden rauhaa j a turvallisuutta.
VALTIO VALTIOSSA
Tilanne johtuu Pemtagonin joh­don
j a B u u r t e n amerikkalaiaten
teolliauusyhtiöiden läheisistä yh­teyksistä
ts. ^8oti!laa^listen kom­pleksien
muodostumisesta. Yhdys
valtojen historiassa ennen näke­mättömän
valtavan sotilasbudje­t
i n ansiosta sotilaäteollinen kom­pleksi
on muodostumassa määrää
vaksi tekijäksi U S A :n uiko- ja
sisäpolitiikassa.
. Pentagonista on j o a i k a a sitten
tullut sotaa valmisteleva suur­konserni.
Sen " i n f r a s t r u k t u u r i"
(rakennnukset, maaalueet, kalus­to,
sotilaalliset ym. varustukset)
arvioidaan 202 m i l j a r d i n dollarin
aivoiseksi. Pelkästään USA:ssa
on Pentagonin omistuksessa 29
miljoonan eekkerin maa-alue. Sen
käytössä on noin 5 miljoonaa so­t
i l a s t a , upseeria j a p a l k a t t u a t o i -
nvihcnkilöä, joista y l i puolet on
sijoitettu ulkomaille. Pentagonin
42—45 miljardin dollarin suuruis
ten vuotui.sten tilau.sten täyttä­misestä
huolehtii teollisuus, j o n ka
palveluksessa on a i n a k i n kolme
miljoonaa henkilöä.
U S A : n .3otilasteollinen kom­pleksi
syntyi toisen maailmanso­dan
jälkeen. Sen olemassaolon t ar
koitus voidaan ilmaista lyhyesti
julisteen sanoilla, joka riippui
Pentagonin ensimmäisen päälli­kön
p a n k k i i r i James Forrcstalin
työhuoneen ;ieinällä: " O n luotava
k a i k k e i n voimakkain anneija ja
kaitokein voimakkain laivasto".
Tätä ohjelmaa on verhottu r'.anar
helinällä "rauhanpyrkimykneatä".
M u t t a todellisuudessa on o l l u t ky
sjrmys suuryhtiöiden pyrkimyk­sestä
pitää hallussaan 60 pro­senttia
koko maapallon luonnon­varoista.
.Juuri sen vuoksi U S A
on käyttänyt sodan jälkeen .soti-lastar^.
coitukfMin, ::otilas'iittojcn
muodostamiseen ndkä omaan - ja
kumppaniensa aseistamiseen 1050
m i l j a r d i a dollaria. Ainakin GOO
m i l j a r d i a tuosta aummasta käy­t
e t t i in 60-luvulla. 25 v i i m e vuo­den
aikana U.SA on r y h t y n y t kah
teen r,otaan (Koreassa j a Inrio-kiina.
ssa) j a a.seelliseen tunkeutu­miseen
m o n i i n valtioihin. Se on
sijoittanut joukkojaan kymme­n
i in maihin j a aseistanut 42 l i i t ­tolaistaan.
SOTAAN VALMISTAUTU­MINEN
— "ELINTAPA"
A l o i t t a m a l l a ydinasekilpailun
Pentagon aiheutti todellisen !naa-ilmanlaajuisen
selkkauksen vaa­ran.
Sodasta j a r>iihen valmistaii-tumiseeta
tuli U S A : n ".elintapa".
"Amerikikalainen militarismi on
koko järjestelmän sairaus, joka
on tarttunut jokaiseen.. pääinsti-tuutioon
j a muuttanut niiden k c r
hityksen samoin kuin syöpäkas­vain
muuttaa elävien solujen ke­hityksen",
myöntää R. J . Barnett
tänä vuonna ilmestyneessä kirjas-fiaan
"Kuole^man talous".
Ketä tämä kaikki hyödyttää?
Sata suurinta monopgliyhtiötä
saa kaksi kolniaso.saa Pentagonin
k a i k i s t a tilauksista. Y k s i kolmas­osa
tilauk.sista jää kymmenkun­nalle
sellaiselle konsernille kuin
Lockheed, General Dynamics
(chicagolainen ; p a n k k i r y i i m i t t y -
mä), ÄIcDoiicll-I:)ouglas (Rocke­feller),
General Electric (Mor­gan),
Sperry Rand (DupotiL) ym,
ydinaseiden rajoittamaton kartut­taminen
. muka vähentää sodan
vaaraa, v a i k k a se todellisuudessa
vain, lisää: sitä. Amerikkalaisille
vakuutellaan, kuten General M o -
torsin entinen presidentti Char­les
Wilson aikoinaan sanoi, että
"se mikä on hyväksi - General
Motorsille on hyväksi koko Ame­r
i k a l l e " .
TAVALLISEN , '
AMERIKKALAISEN EDUT
Sotaa vastustava joukkoliike,
opiskelevan nuorison kapinointi j a
Indokiinan suunnitelmien aiheut­tama
vaikea poliittinen : k r i i s i
ovat osoituksia siitä, että taval­listen
amerikkalaiken j a sotilas-teollisten
konsernien edut eivät
ole samat, vaan; täysin päinvas-tai.
set.
Yhdysvaltojen militarij:oitumi-sen
demokraattisen vastarinnan
kasvuun Pentagon vastaa kolmel­la
tavalla. Ensinnäkin se tehos­taa
poliisivalvontaa väestön ke.>
kuudossa. Pentagoniin on muo­dostettu
erityinen poliisiosasto'
valvomaan demokraattisia henki­löitä
j a järjestöjä. Toiseksi mo­net
eläkkeelle jääneet kenraalit
j a amiraalit ovat johtoasemissa
äärioikeistolaisissa järjestöissä,
j o t k a valmistelevat porvarillisen
demalvralian viimeisten jääntei­denkin
hävittämistä. Kolmannek­si
Pentagon - j a sen elimet levit-läviit
laajasti. .sotapsykoosia
konrniuiiismia vajitaan.
Mililan.smin jiropagoimista v ar
Haitin dlfatalattori
halvaanitunmia
VVasliinglMu — H a i l i n presidentti
Francois . ' p i ^ D o c " , PuvaDar on
luuitivasti saanut uudcri ''Halvads-kohtauksen
äsköbtäin, kcrrottiui asi­oista
perillä • olevalta taholta Was--
hingtonissa.
DuvaKer, jonka terveys on .horju­nut
vihne kuukausina, on lääkärin
hoidossa palatsissaan Haitin pääkau­pungissa
Port-Auprincessä. Hän sai
halvauskohtauksen viime marras­kuussa.
Presidentti Duvalier,; joka täytti
64 vuotta 14, huhtikuuta, on oHut
poissa julkisuudesta viime viikkoina.
Arg-entiina devalvoi
Buenos Aire8.-r- Argentiinan peso
devalvoitiin viime viikolla vajaalla
prosentilla enshnmäisessä vaihees­sa
devalvaatiosarjasta, jonka tarkoi­tuksena
on pysyttää Argentiinan va­luutta"
tasapainossa muiden maiden
valuuttojen kanssa.
Devalvaatioprosentti oli 0,99. V i i .
meksi Argentiinan peso devalvoitiin
peräti 28,8 prosenttia. Tämä tapah­tui
maaliskuussa 1967,
Koska .sotilaalliset tilaukset
jaetaan ilman kilpailua, saavat ' Pe"-iSonissa on osasto, j o n -
Vtitiöt määrätä itse hinnnn. Se, ^^'^ palveluksessa on 6.140 poliit­tisen
mainonnan asiantuntijaa.
Lunofiod toimii
jälleen kuussa
Moskova. — Neuvostoliitto­lainen
kuunkulkija Lunohod-1
ryhtyi viikonvaihteessa suorit­tamaan
kuudenneksi kuupäi-väksi
suunniteltua ohjelmaa.
Lunohod-1 on toiminut Kuun
pinnalla Sateiden merten alu­eella
17 :stä marraskuuta 1970
lähtien.
V i i m e v i i k o l l a o l t i in Lunoho-d
i i n yhteydessä kaksi kertaa. E n -
sinranäisen yhteydenoton aikana
a v a t t i in aurinkoparistot, tarkis- he koettavat saada amerikka-johtaa
urakoitsijoiden j a alihank-kjoiden
mahtavaan rikastumi­seen.
Ydinaseilfi valmistava konr
serni VVe.stern Electric »aa muu­t
a m i l l a valniisteillaan joiia n.GOO
prosenttia voittoa.
60-luvul;a amerikkalaisten suur
yhtiöiden voitot kaksinkortaia-tuivat
Ja ovat nykyään SHta mil­j
a r d i a dollaria.
Tcolli.suuskonsernien punoutu­minen
yhteen Pcnlagoiun kans-sa
on muodojtanut oräänlaisen v a l -
tiokapitalismin. joka viiikultaa
Pentagonin radio- j a televisiopal-veiii
läiuaiää olijolmaa: 350 lähe-iy.^^
a.scnKin kautta 29 'maassa.
Useat sadat USA :3sa olevat r a ­dioasemat
lähettävät sotilashen-kilöiden
valmistamia ohjelmia.
Melmikuu.saa 1968 annetut Pen­tagonin
ohjeet edellyttävät laa­j
a n militaristisen propagandan
levittämistä väestön keskuuteen
fi-.sotiiaallisten tiedotuskanavien
kautta.
Viime aikoina on Yhdy.svalloisr
suuresti pait.si maan talouselä- I ^<^:^'» esiintynyt u.seita lehtimie-
I>avis myös
vapaaiksi
Nixon on päästänyt Callcyn va­paalle
jalalle tuomion julistami­seen
asti Calleyn saaman tuomion
nostaman vastalausemyrskyn ta­kia.
Milloin Nixon vapauttaa Angela
Davisin, jonka tapaus on nostanut
vielä smircniman jopa kansain­välisen
vastalausemyrskyn? Gal-ley
on sentään murhaaja, mutta
Angela Davis ci ole tappanut ke­tään.-
••••• • • . .. •
pieksin toiminnasta jä osoittavat,
miten kapitalismi johtaa maan
entistä suurempaan vaaraan. Soti
lasteollLsen kompleksin propagan­dakoneisto
vastaa näihin paljas­tuksiin
, joukkomittaisella : valhe-kampanjalla.
Pentagon pelottelee
amerikkalaisia olemattomilla vaa­r
o i l l a , jotka muka uhkaavat Y h ­dysvaltoja,
levittää antikommu­nistista
propagandaa ja esiintyy
rauhallista rinnakkaisoloa vas­taan.
Mutta siitä huolimatta
U S A : s s a on rohkeita voimia jot­ka
haluavat vapauttaa maansa
mään myös sen politiikkaan.
Kongressin valiokunnan antamien
tietojen mukaan suurimpien yh
tiöideii palveluksissa on 2072
eläkkeelle jäänyttä ever.Htiä, ken­raalia
ia amiraalia. Samalla Pen­tagonin
johtavi.ssa viroissa on
?uurliiikemichiä ia pankkiireja. ./Vs
kettäin suoriteltiin tutkimus l i i ­ke-
j a poliittisista suhtei.s;t.a 400:n
virkamiehen koakuude.ssa, jotka
ovat viime vuosina hoitancL^l j oh
tavia virkoja USA :n " . j o l i l a a l l i -
sen turvallisuuden".. järje.stclmäs-^
3ä. 91 henkilöstä, jotka olivat
puolustusministerin, ulkoministe­rin,
atomienergiakomission pu­heenjohtajan.
CIA :n johtajan tai
heidän ajnilaisten.sa virassa, oli
70 pankikiireja j a suuria teolli-
;;uusmichiä.
Pentagonin tuhansien palveli­joiden
tieteellinen ja valtiollinen
toiminta oa alistettu suunJfiä-oman
eduille. Heitä ovat lukui­sat
"erikoistuntijat" rsotilaalliden
turvallisuuden .geopolitiikan, a-secllisten
konfliktien teorian ja
nykyaikaisen sota.strategian aloil­t
a (Walt Rosto\v H a i v a r d i n yli­opistosta,
Herman Kahn Pentago­nin
Hudson-instituutista, Rtrauss-
Huppe ja Possogni U S A : n tur-vallisuusneuvosto.
sta ja monia
muita). Tehdcs.sään työtä söti-lasteollisen
kompleksin tilaukses-hiä
j a tutkijoita, jotka tekevät' m i l i t a r i s m in kahleilta.
jätjellä Sm&i^
ilL:n politiikassa
Helsinki. ^ Suomessa on. r y h - •
miä,. jotka .sanoissa esiintyvät. .
Suomen j a Neuvostoliiton: ystä-vyyspolitiikan
kannattajina, .mut- ;
t a käytännössä "toimivat ennen.
muuta kauppa- j a k u l t t u u r i s i i h t e i •
den parantamista vastaan; ganoi;
S K D L : n pääsihteeri Aimo Haa­panen-.
N o k i a l l a viime v i i k o l l a , v
— ^ S u o m e n ja neuvostoliiton
suhteiden perustana on 23 vuoden
ajan ollut ystävyys-, yhteistyö- j a '
avunantosopimus. Tähän sopimuk ^
seen perustuu Suomen : rauhan­omainen
u l k o p o l i t i i k k a , j o l le kan­san
enemmistö o n antanut tuken­sa,
sanoi Haapanen.
- S K D L on perustamisestahan
asti toiminut Suomen j a Neuvos­t
o l i i t on ystävyyden j a rauhan­omaisen
ulkopolitiikan puolesta.
Sopimus o n . takeena sille, että
Suomi kansainvälisesti sijoittuu
rauhanvoimien rintamaan j a v o i
noudattaa puolueettomuuspolitiik
kaansa, totesi Haapanen. ; ^.
Yya-sopimus on Haapasen^ mu­kaan
vaikuttanut myönteisesti
erityisesti Pohjois-Euroopassa,
missä se on o l l u t rakentavana
vaihtoehtona N A T O i n pyrkimyk­s
i l le alistaa eräitä: pohjoismaita
palvelemaan aggressiopolitiik- ;
k a a n s a .
Suomessa on yhä aineksia, jot­ka
tietoisesti tai tyhmyyttään k y l
vävät cpä.sovun j a vihan siemen­tä.
V a i k k i ' tällaisia ihmisiä ei ole
paljon, on heidän edesottamuk-siinsa
suhtauduttava vakavasti.
Neuvostovastaisuutta esiin-t
j ^ oikei.sto3sa, j a oikeistopuolu-.
e i l la on o.savastuu asiassa. Oikeis
topuolueet .sanoutuvat irti mm^
lehtien hyökkäyksistä Neuvosto­l
i i t t o a vastaan,. mutta eivät tee
mitään a s i a n korjaamiseksi, tote-ii
Haapanen.
. Haapanen vetosi lehdistöön,
radioon j a . televisioon ,jotta ne
antaisivat oikeita tietoja naapuri­suhteista.
Hän Ranoi mm., • että
N K P : n edustajakokoukseen ja
sen päätöksiin o l i s i Suomessa t u l -,
lut tuntea laajemmin kiinnostus­ta.
t e t t i in aluk.sen laitteet j a käyn­nistettiin
tieteellinen laitteisto.
Toinen yhteys kesti y l i neljä tun­t
i a . Sen kuluessa Lunohod ryh­t
y i jälleen liikkumaan.
Edellisenä kuupäivänä saatujen
tietojen erittely on osoittanut, et­tä
halkaisijaltaan 500 j a 200 met
r i n kraattereidein tutkiminen on
tarkoituksenmukaista. Lunohod
laskeutui halkaisijaltaan 200 met­r
in kraatteriin sen etelärinnettä,
kulki k r a a t t e r i n poikki j a nousi
sitten sen pohjoisrinnettä ylös.
Llikkumisolosuhteet olivat san­gen
vaikeat. Yhteyden aikana
k u u n k u l k i j a taivalsi 301 metriä.
Telemetristen mittauslaitteiden
välittämät tiedot vahvistavat, et­tä
aluksen alitteet olivat kestä­neet
normaalisti kuuyön olosuh
teet j a pystyvät edelleen toimi­maan
hjrvin. Laitteisto-osaston
lämpötila j a paine pysyttelivät
säädetyissä puitteissa.
Ruotsissa säästetään
ulkomaian valhiuttaa
Tukholma — Ruotsin valtiopankin
vjKluuttaneuvosto on päältänyt ra­joittaa
ruotsalaisten mahdollisuuksia
ostaa kiinteistöjä ulkomalKa.^
' Tähän mennessä ruotsalaiset ovat
valuutlaneuvoston luvalla saaneet
ostaa kesäpaikkoja ulkomailta kor­keintaan
75,000 kruunun arvosta.
Nyt tätä summaa alennetaan 40,000
kruunuun, paitsi sellaisten ihmisten
kohdalta, jotka voivat lää^kärintodi?-
tuksella osoittaa, että ulkomailla
oleskelu on heille välttämätöntä.
l a i s e t v a k u u t t u m a a n siitä, cttti
"Canadan avaruusalus". Tämä on " I s i s I F V j o k a j a k s o i canadalaisille $7 miljoonaa j a j o k a kiertää
nyt IVlaala avaruudessa keräten tietoja. Tilssä 582 paunan painoisessa sateliitissa on kaksi 240 j a l an
j a kaksi 67 j a l an pituista antennia. " I s i s I I " voi mahdollisesti lähettää Maahan tietoja, j o t k a rohkaise­v
a t avaruuden tutkimusten jatkami.sta. Canada o n tähän mcnnes.sä kiiyttänyt tämäntyyppiseen ava­ruuden
tutkimusohjelmaan noin 25 m i l j . dollaria.
PÄIVÄN PAKINA
"PAHOISTA AIKEISTA ii
Kuun a l k u p u o l e l l a— vaan ei
minään aprillijuttuua — kerrot­t
i in Saigonista lähetetyssä A Pn
jorinassa. pttä keski-ylänköalu-een
amerikkalaiset tiedonanto-upseerit
ovat sitä mieltä, jotta
Etelä-Vietnamiin silloin tehtä-väähsä
täyttämään lähctotty te-levisioraportteri
Morley Safer
voi omata pahansuopeita aikeita
siltä, mitä hiin Mtclä-Vietnamis-ta
kuulijakunnalleen aikoo tie-d
o i t t a a . : -
Saman uutislähteen mukaan
Etelä-Vietnamissa olevien tie-donantoup.
seerien neuvonantovi-rasto
oli asian johdosta laatinut
j a julkaissut memorandumin,
missä l e i m a t a a n epäilynalaiseksi
k.o. Columbia Broadcasting Sys­temin
mies — mr Safcr. Sivu­mennen
sanoen mr Safer kielsi
suoralta kädeltä että hänellä oli­si
ollut mitään .salaisia j a pa­hoja
aikeita Vietnamin .sotauu­tisten
ihanan yksimielisyyden
l o u k k a a m i H c k s i .
Tiihän mennessä voidaan kui­tenkin
jo todeta, että a m e r i k k a ­laiset
propagandameslärit, mitä
sanotaan tiedonantoupsecröiksl,
huolehtivat' kuin silmätci-ästään
siitä, että ainoa.staan heidän hy-väk.
symään.Hii "totuutta" voi­daan
tiedoittau Viotnumiölu.
Toi.scksi nämä samaiset pro-pagandamcstarit
ovat H i t l e r in
miesten tavoin oppineet "ajatus-
: ten lukemisen" taidon — he tie­sivät
ennakolta, että mr Safe-r
i l l a oli "vääriä ajatuksia" ja
esittivät siitä varoituksensa.
M a i n i t t u televisiomies oli lä­hetetty
.suuren CBS-verkoston
toimesta Etelä-Vietnamiin 10-
iräiväiselletutkimusTTTatkalle k e ­rätäkseen
ainehistoa "60 M i -
m i t c s " nimiseen ohjelmaansa,
minkä isäntänä hän t o i m i i.
Mutta kantona kaskessa tun­tui
olevan se k u n mainitun tele­visioverkoston
ohjelma. "The
S e l l i n g of the Pentagon" oli a i ­emmin
joutunut Nixonin halli-tuk.
sen arvostelun kohteeksi. S i ­vumennen
sanoen, tiima on tyy­pillistä
rajan eteläpuolella. K u n
eriis musiikkimies rohkeni taka­vuosina
ai-vostella presidentti
T i u m a n i n tyttären soittoa, niin.
it..sc isä H a r r y nousi siitä taka­j
a l o i l l e en j a uhkasi lyödä.moko-mail
musiikkimiestä vasten kuo­noa
niin reilusti, ettei arvostelu
enää kuulu.
Edellilmainltussn amerikkalais­ten
propagandaupseerien laati­massa
jpemorandtimiösa'huomi­o
i t i in H(;kin, ettil mr Safer on
a y n t y i s in seiluiaeata kuuhcusta
maasta kuin Canada j a kaiken
lisäksi vielä Torontosta. Memo­randumin
mukaan mr Safer a i ­koi
Vietnamissa ollessaan oleilla
Tan Canh alueella missä siihen
aikaan oli käyty k i i v a i t a taiste­l
u j a Saigonin joukkojen erään
ammuntapaikan lähettyvillä.
- K a i k e n tämän johdosta memft-randumissa
sanotaan, että mr
Saferin suhteen "pitää o l la varo­vainen,
sillä mr S a f e r in tarkoi­tuksena
ei ole hankkia tietoja
v a in sodasta, vaan hänellä on
salaisia tavoitteita.
"Tässä on kaksi mahdollisuut­ta.
Yhdysvaltain tiedonantovi-raston
komentava upseeri on
saanut tietää, että hänen tar­koituksenaan
on kerätä todis-taja-
ainehistoa Etelä-Vietnamin
sotilaiden harjoittamisen vas­tustamiseksi.
Yhdysvaltain a r ­meijan
päämajalla on syytä us­koa,
että hänen tarkoituksenaan
on^ hankkia ohjelmiinsa tiedot
'fraggingistn' — fraggingilla
tarkoitetaan sitä kun asevelvol­l
i s u u t t a palvelevat miehet aset­tavat
sirpalepommeja upseereita
vastaan." ^
Memorandumissa ilmaistaan
myös huoli siitä, että mr Safer
aikoo käyttää kuvauksessaan
hyväksi miesmenetykalä. C B S :n
aiemmassa uutisticdossa sanot­t
i in etelävietnamilaisten pienen-televän
menetyksiään nyt käyn-nLssä
olevissa. taisteluis.sa.'
Saigoniaaa olevan C B S : n toi­miston
päämies David M i l l e r s a ­noi,
että "jos heidän (amerikka­laisten
propagandaupseerien)
tiedot eivät ole tämän parempia,
s i l l o in me olemme, k a i k i n v a i -
keuksis.sa".
Hän sanoi mr S a f e r in olevan
Etelä-Vietnamissa dokumentaa-rikuvan
valmistamiseksi viet-namisoimisesta,
j a että memo-randumista
hänestä esitetyt l a u ­sunnot
ovat perjittömiä.i_
Tässä on tämä asia mahdolli­simman
lyhyesti kerrottuna; M e
emme tunne mr S a f e r i a j a hä­nen
asenteitaan Vietnamin so­taan.
Sen s i j a an ticdetääni että
_-hän on v a l t a p i i r i en — nimen­omaan
suuren C B S : n — a s i a l la
l i i k k u v a mies.
M u t t a hän voi kyllä olla sen
v e r r a n rehellinen ammattimies,
ettei kakistelematta niele kaik­k
i a " t i e t o j a " mitä propaganda-upseerit
suvaitsevat antaa.
J a hyvä on, että tällaisia
"epäilijöitäkin" ilmenee — sillä
muuten suurten päivälehtien, se­kä
televisio- ja radioverkosto-j
en lukijat j a k u u l i j a t saisivat
vain esimerkiksi niitä " L a o s i n '
voittouuti.sia" — j a joutuisivat
s i t t en ihmettelemään, että m i ­ten
siellä kaikista "voitoista''
huolimatta lopulta kävi niin,
k c p u l i s t i?
Parempi tietenkin olisi, että,
ääntäisiin työväenlehtiä levite-:
tyksi siinä määrin, ottä totuus'
ei tulisi kokonaan teilatuksi. ji
— Känsäkoura, '
:^