Vapaus, June 3, 1967

              Sivu 4 Lauamtai, kesäfc. 3 p. ~ Saturday, June 3,1967
LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
MYYTÄVÄNÄ HYVÄ 320 E E K K E R I N F A R M I myy­tävänä.
Hyvat vilja-, heina- j a
• : • kasvimaat, kaksi m a i l i a kaupimgii^
ta, valtatien varrella. Hj^vat tiet
ympäri vuoden. Hyvä 10 huonettn
käsittävä asuinrakennus, jossa o n
k a i k k i etuisuudet kuuma- j a kyl-m
a v s s i j a hyvat hramityslaitteet.
Uusi iso navetta, tilaa 22 lehmälle
j a vesi sisalla. AutotaMi, halkovaja
ym. ulkorakennuksia. M a m i o paik­k
a maito- j a l i h a k a r j a l l a . Hvvat
laidunmaat j a h y v a t aidat kautta
maan. Hyvä koulubussipalvclu.
Myydään aviopuolisoni tapaturma-
• kuoleman, takia. : Lisatictc^ja hin­nasta,
ym. kauppaa ko.skevifita k y ­symyksistä
saa tiedustelemalla seu­r
a a v a l l a osoitteera:
MRS. HELMI NELSON
B O X 791. H A I L E Y B U R Y ONT.
P U H E L I N 672-3883
MYYTÄVÄNÄ
P O I S M U U T O N T A K I A MYYDÄÄN
kaksi asumrakenmista. eekk-ena
maata j a tarpeelliset ulkoraken­nukset.
Lahemmm saa t i e t o i a pai­k
a n paalia tai k i r j o i t t a m a l l a osoit-
.. teellä: .Walter Kangas, Nairn Cen­tre.
Ont. (3-6-8)
SYUMDPBÄURRIYS TJÖA
M U I S T I L I S TA
Alerts-VIsan kokous F i n n i s h hiia-l
i l l a torstaina, keshkuun 8 päivänä,
k e l l o 8 i l l a l l a . Kaikki mukaan,
please.
Melodyorkesterin harjoitukset
F i n n i s l i h a a l i l l a maanantaisin' kello
7 30 i l l a l la
Sävcl-kuoron harjoitukset F i n n i sh
h a a l i l l a k e s k i v i i k k o i s i n k e l l o 7.30
i l l a l la
HTYYVÖÄN K PIUUAISST-SOASUSNAÄ
Auki keskiv., lauant. Ja sunnunt. keUo 1 11 Ulalla
1742 PABIS ST. SUDBDBT
Seurapelitilaisuus
keskiviikkona 7 illalla
B e a v c r Lake, Ont. — Kuten jo
'.oiidi.slamuie .suun yleisö o n saat­tanut
hav;;:takm, jarjestaa Jehu
h a a l i l l o hauskan seurapehtilaisuu-den
k e s k i v i i k k o i l t a n a k u l u v a n kuun
7 paivana alkaen kello 8 i l l a l l a.
Mennäänpä s u u r e l l a j o u k o l l a tahan
t i l a i s u u t e e n tukemaan samalla u r -
heilijatytto^en j a - p o i k i e n rientoja.
K a h v i a tarjoillaan. Siellä tavataan.
FRANK R. BLOCK, R.O.
OPTOMETRISTI
Pnli. konttori 674-4914
kotiin 673-0705
65 ESLUMD BSUTRRYE. EOTN ETA. ST
VASTAANOTTO ESPANOLABSA
KesUv. Utap. Ja torat. Munvp.
A
Delongchomp
CARTAGE CO. LTD.
20 Lome St Puh. 675-5611
LBYAHHYTIEANJ OJAA .P I.T .K ÄTNAL MOAUTSKTAANB - TPEAIATNÄ —P ASKXAILTYATAENT X—-^i NM —U ULTÄE­­HETETÄÄN
NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
— Marokkolainen kuorma-auto­tehdas
B e r l i e t - M a r o c on suostunut
toimittamaan K i i n a l l e l a n a vuonna
600,000 d o l l a n n arvosta kuorma-autoja
j a varaosia, k e r r o t t i i n luo­t
e t t a v a l t a taholta.
AUNIITA
UKKIA
UKKAKIMPPUJA
UKPoKikAetLkAaaI ThaTkEemITasAsa kukkakalenterinne LOUGHEED
FLOWER SERVICE
Puhelin 673-9595
22 Durbam St. N.
60 Eyn St, Sprncen knlnuun
8 D D B U R T
Monipuolinen vaUkoima
Taimeja ja
puutarhatarpeita kVpLl.o; m"bCarlidmy"a thisa"a kpöoyjan n5ö—k6s iäj,a lmano n$i­1
vmueojtai si6a5 cj ak ovruio; tukiasisa\ isktueknk tieanim teajia­65c
kon; puitaj pensaita, aitapen- spaeintasa, ithae, diesltmutäupsusiitpau, leNjoa . 319c r Iubu. su­halal
y\-laaan tma ulStaIa b6u0-cs hbeulis;h e"lGi; ovldaenn­sVaimgomroa"
li aa, pluuulajnautahao,a .k alkkia, suo­P
c i i i c t i a a kat.soma.ssa j a v a l i t j c -
sema£sa mompuoli:=esta
•valikoimastamme.
BEAUMONTS
GARDEN CENTRE
Puh. 675-6381
146 Nepahwin Ave. SuTd.Lb.u—r1v- ;
KIRJANPITÄJÄ HALUTAAN
Vapaus-kustannusvhtion pahnluksecn halutaan ammattitaitoi­nen
kirjanpitäjä, loko mies tai nainen, joka hallitsee englannin-j
a suomenkielen. \ii.sipaivainen tunnin tvovukko, kahden vii­kon
palkallinen . lom^i ->'hd(:!i vuoden pulvoiuksoii jälkeen. L i i k ­keessä
on voimassa rvhnia sairaus- j a tapaturmavakuutii.s. josta
hike maksaa puolet I.uli;'.'ta. l tuon alainen tvopaikka. .Nvkvinen
palkka .S89.30 viikossa.
Ilakemuksst K'.ir>:-!tu'::<"[:cii l a l i f t c t l a v a kesäkuun 10 paivaan
menneisa allacleviilla (isoitticHa; j a l o i i n i on otettava vastaan heti.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 EL.M ST.. V . i ; S T l i . i T. O. B O X 69, SUDBURY, ONTARIO
H A U T A U S T O I M I S TO
PalveJlut Sudburyn yhdyskuntaa yli neljä­kymmentä
vuotta edistyneellä tavalla, jonka
vuoksi voimme tarjota hienoimmat mukavuu­det:
kappelin, joka on kuin kirkko, urkurin ja
kykenevän henkilökunnan ilman lisämaksuar
VAPAATA PARKKEERAUSTILAA
TONTILLAMME
233 Larcli St. Sudbiiry
TALON MYYNTI-, OSTO- JA VAKUUTUSASIOISSA
.käyttäkää: •
L A I N E A G E N C I ES
. VAKUUTU'3- J A KIINTEISTÖTOIMISTO
. C a n a d a n .suurin suomalainen kiinteistöjen välittäjä
P B N T r T PPNTTTI.A OLIVER R. b A T NE
K o t i i n 675-2941 Kotiin 674-4167
, Konttori 675-6427 125 DUBIIAM ST, S. SUDBURY, ONTARIO
tFyaölcläoinsebtri dgen äänestivät taas
F a l c o n b r i d g e n 1,587 työläistä
o s a l l i s t u i keskiviikkona M i n e - M i ll
u n i o n osasto 598 j o h t o k u n n a n jär­jestämään
äänestyksen siltä, kan­nattavatko-
he M i n e - M i l lm j a teras-u
n i o n yhtymispaatosta. Naista ää­nestykseen
osallistuneista antoi 834
k i e l t e i s en ranensh asiasta j a 484
yhtymisen puolesta, mutta noin t u ­hat
työlaista pidättyi kokonaan ää­nestykseen
osallistumisesta.
Samalla kertaa jäsenet valitsivat
edustajansa Winnipegissa, kesäkuun
29 pna pidettävään M i n e - M i l l i n y h -
maaräiseen edustajakokoukseen,
missä keskustellaan tasta yhtymis- Eopimiiksesta j a paatetaan, jos ko-icous
sen ^nyvaksjiy, että'järjeste­tään
kansallinen yleisaanestys M i -
n e - M i l l i n jäsenten keskuudessa tas­ta
yhtymispiiatoHsesta.
Osasto 598 j o h t o k u n n a n keskuu­dessa
o n h " i h t i k u u n 29 p n a Toron­tossa
allekirjoitetusta yhdistamis-paatoksesta
kahdenlaista mielialaa.
Osaston presidentti Robin McArt-hur
kumpp:incineen kannattaa nyt
a l l e k i r j o i t e t t u a yhdistymispaatosta,
mutta kaksi kolmannesta johtokun­nan
jasenis* a vastustaa terasunioon
yhtymistä.
eLdaeklkleoe nja tkuu
Työt Sudbui-yn kaivosalueiden ra-kennuiityomaiUa
ovat yha pysäh­dyksissä
r a i i t a t y o l a i s t en lakon vuok­s
i , joka al.xDi tiistaina, puolenpäi­vän
i aikaan kuten aikaisemmin
olemme kertoneet. Miehet kuulu­vat
International Association of
B r i d g e . S l r u c t u i a l & Ornamental
Iionvvoiker-; unioon. j a on lakossa
n o i n 500 miestä, joista suurimman
osan tyoehlcsopimus tyonanlajainsa
kans.sa menee umpeen toukokuun
1 pna. m u t i a J i m Rudack, Fraser-
Brace Co j o h t a j a sanoi, että hä­nen
yhtiönsä kanssa ei o l e mitään
sopimuksen paattvmispaivaa. .
' I'ikctcer:Hi.s tulee jatkumaan
p e r j a n t a i h i n saakka', sanoi J i m
Tye, union edustaja. -Taman jäl­keen
toiston ammattien työläiset
voivat jatkaa toitaan. mutta m c
olemme yh:i l a k o s s a'
. M l i Tye j a toiset alueen union
v i r k a i l i j a t olivat poissa kaupungis­ta
eilen. Ncuvoltolujcn määräpäi­västä
ei o l e s o v i t t u .
" S u u n Ed". Ihmiset matkivat hanta hänen omassa ohjel­massaan
"The Ed Sulhvan Shovv":.ssa — j o k a nahdaan sun-nuntai-
iltaism C B C n televisiossa — mutta Ed ei sata vahita.
Päinvastoin se vaan hanta kannustaa; Aikai.semmin sanoma-lehtimiehena
työskennellyt E d tuo esitykset suunnilleen mil­joonalle
hänen ohjelmansa seuraajalle miellyttävästi ilman
teatterimaisuutta tai samankaltaisuutta, joten joka sunnun-tai-
ilta odotetaan Edui ohjclmas.sa nähtävien sjlmimpistavien
yoklubien ja Broadwayn esiintyjien n a y t o b s i a— mukaan­lukien,
tavalliset matkijat.
Adenia satama
on lamassa
.Aden..- .\cl'jmn -.atMr,,!. joica o i i
maailman v i l k k a i m p i a lau-ojen polt
toaincen tavdemivspaikkoja. la-m.
Mili I t i i M . i i i n tjo^ e l k k a u k i cn
jOhdosta. .Salanias.^a on o l l u t tvo>-<a
noin .5.000 arabia.
.SatainatvolaiS(^l aioillrval m a a -
nanliiina v i i v v t t o l v k a i i i p a i i j a i i ja
eurooppa!ai-(.'t tvoiiantajal i l m o i l t i -
vai puolestaan sulkevansa salaman
kokonaan tiistaina, .ellei kampanja
lopu. Satama oii .Adenin suurin
tulolcinde. j a .siclla k a v päivittäin
yksiiiomaan . viiti.>-enloi.-,ta alusta
hakenia.i.sa polltoaiMeeii tavdemivs-ta.
Selkkaus sai a l i i k i i n s a tvoiiaii-l
a j an hylattva lv(jnii.ki)(ji(ion palk-kavaatiiiuik.
sel.
insinööri John .Malthe\vs tuomit­t
i i n I\rtliis:;a .\uslraliassa .sakkoi­hin,
j o u l e n suuruus on S u o m e a ra-ha.
ssa '.ib markkaa, koska han o l i
k i i v c n n v t ridan vli n a a p u r i n ton­t
i l l e j ; i vaaiitanvt niskat. n u n n ku­kolta
joka aloitti kiekumisen loka
aamu kello kolme. "Se kannatti
.satakertaisesti, kun k e r r a n saan
nukkua . ;aiioi Matthevvs.
KAU.XEliMAIAT K U K AT
tdu.-nie;i;ijen elamaiUovenni
muistolle
K u o l i kesäkuun ?, paivuna 1956.
LAINA MILDEN
Pionet-r iManor Sudbury. Ont.
LSaemhtpoov ahaaraanli lplae rjha e Suomi Rannalla
. K u t e n toisessa paikkaa lehteäm­me
tanaan julkaistavasta ilmoituk­sesta
nakyv. Canadassa nyt v i e r a i -
lema.s.':a ole\a helsinkiläinen Lehto­vaaran
perheorkesteri tulee tänne
S u d b u r v y n k i n esiintyen Sampo haa­l
i l l a . .Antwerp avenuella, perjantai­na,
kesäkuun 9 paivana, ja S u o m i
Rannan haalilla. Long Lakella
lauantaina kesäkuun 10 paivana.
Molemmat tilaisuudet alkavat kello
8 i l l a l l a.
Lehtovaaran laulavaan j a .soitta­vaan
perheeseen on t o t u t tu yhdis-l
a m i i a n jatKiivasli j o t a k i n uutta j a
e r i k o i s t a . Niinpä nytkin.
E'ari vuotta sitten teki .Armas
Lehtovaaran perheorkesteri, ensim­mäisena
suomalaisena viihde ja
tanssiorkesterina kolmen kuukau
den csimtvmiskicrtueen Vhdvsval-t
o i h i n . Canadaaii j a Mek.sikocuv. .\li
dv.svalloissa oli .")0 omaa konserttia
j a Iisaksi lukuisia muita esiintvmi-s
i a e n lilaiKUuksissa kuten New
Y o r k i n maailinannavtlclvssa ja
TV-ohiclmi::.--a,
Armas l.t litovaai an 7 liiMiki.-^^ella
orkesteril l . i on p e r ä t : iietia laulu­s
o l i s t i a : A n . .Mirjam Lehtovaara.
T a i r a . .laii ja Ki'i)0. ' l a l v c l l a ase-v
e l v o l i i s u u t ; , \ i n stionttaninsta va­pautunut
i'a'i)o Lehtovaara on ke­vättalvella
loiminnt v i o l i s l i n a Ou­l
u n Kaupii'!;'in()i-kost(.'nssa. ja
lua. .soitta;i laiilaiurseii oliclla .invos
l a i r a l.ehlo\a.ira. i i u i t l a sen Iisak­si
haneii sniiluneivsa ovat rummut.
Reijoa v a i i l : . ! i ) | ) i v r l i .Iviki Lehto­vaara
.'••D;!(:i I j » ! ; i i ! 0 ; i . liainionikkaa.
saksolouia |:i k i a i i i U ' t n a .Armas
Lehtovaara ( i s c o n iiatlcrisli mut­ta
jor.tuii soitlopeleia ahkeraan
vaihdeltaessa iivkvaau usein tvyty-maan
ba.ssosoitlaian osaan. Orkos-l
e r i n .soitlimieiikiii lukumäärä on
ennalyk.selliiieii ja nou.see pariin­kymmeneen.
Ki o le ihmekään, etta
k u u n t e l i j o i t a ruttaa aina Canadaa
myöten..
Ranskan ydinkoe
P a r i i s i . — L e n t o k o n e i t a j a aluk­s
i a o n kehotettu py.sylteleniaan 160
km:n elai.syvdella Ranskan Poly-iiesiaan
kuuluvalla M u r u i o a n saa­r
e l l a olevasta ydinkoekeskuksesta
kesäkuun 1 pai v an vastaisesta kes-kivosta
lahtien.
Varoitus, joka j u l k a i s t u n Rans­kan
poivnesian . paakaupungLssa
l'apeetassa maaiianiaina, antaa'
aiheen olettaa, etta Ranska aloitta
uuden ydinkoesarjansa aivan lähi­päivinä.
Sotilaspiireistä Fapeetassa vih­j
a i s t u n , etta tana vuonna toimeen­pantavat
ydinrajavtykset tulevat
olemaan vouuakkuudeltaan •.'Viime­vuotisia
heikompia.
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Ruusu - kaunein kaikista
Maailman tumilta
HAAT PUTKASSA
AnuTiKKalainen sementtitehtaan tyo
huiu-n (iforcio Biiss hvvppasi haitien-s
a aaunjurija.-;sa niin rajiistf, etla hä­net
pidaieltiin hairit.sevan kavttayty-mi.
sen takia.
lian ei pvstvnvt .saamaan kokoon
,>0f) liollarin takuusummaa., jota vas­taan
lian nlisi: paa.s.syt puikasta hai-hir.
sa. .MiiLia niMuosmies Thomas M i l ­ler
toi liatvMi morsiamensa putkaan
ja vjiki huidai siellä.
I(j(iis!a;ina (tlivai ne kaksi pojusia,
ioika p/.iauivatlUissin. Kapteeni W i l -
iiain McC.aflerlv. joka toimi sulhas-
.r..!< liena, aiiioi liaalahjairkin: \'anautti
VA\ .;S.II s.vviieista.
YO PÄIVÄKSI LONTOON
I L A I M A R H A S SA
hiHiingaiar l:.ii/ahe;h avasi toukq-
A i n i n l f j pna Lonioon elauiarhan uuden
iiiicllavaisien taion, missa erityisva-laisuis
nnnittaa \on päiväksi j a pain-vasKiin.
Koska puolet talon 2.10 pie­nestä
i m e t t ä v ä i s e s t ä on yolukkujia, on
pohjakerrnk.se! 11 pystytetty "kuunva-l<;
iMen maailma . Valoja himmenne-i.
aar, paivalia niin etta kavijat voivat
nahda olamiei valveilla j a puuhaile-
•.na.ssa. I.Ividan lahdetlvaan ne kirkas-leta|
Ui jolta elimet voisivat nukkua-.
Ruusu on . k a i k k i e n . kauniiden
k u k k i e n joukossa ollut vuosituhan­sien
ajan eniten i h a i l t u j a y l i s t e t ­ty,
j a l om j a a r v o k k a i n . Tarinat
kertovat ensimmäisen ruusun syn­tyneen
JO Aatamin j a E e v a n aikoi­h
i n p a r a t i i s i s s a j a " k u k k i e n kunin­g
a t t a r e n " arvonimensäkin se on
saanut n. 2500 vuotta sitten erään
k r e i k k a l a i s e n runoihjan ylistäessä
s i t a t a l l a nimellä. Meidän päivinäm­me
ruusulla on y h ! a arvokas ase­mansa,
jota mitkaan k i l p a i l i j a t ei­vät
ole pystyneet voittamaan.
Ruusun tieteellinen mmi " R o s a"
on johdettu k r e i k k a l a i s e n lemmen-j
u m a l a n E r o k s e n nimestä. Tastako
s i t t en johtuu, että ruusua on a i na
p i d e t t y rakkauden vertauskuvana
j a viela n y t k i n k u k k a s k i e l e n sana­k
i r j a n mukaan punainen ruusu
merkitsee: rakastan sinua. Rakas­tuneet
eivat kuitenkaan ole ainoat
r u u s u j e n käyttäjät, sillä yhta hy­v
i n ruusukimpun voi lähettää lait­t
a v a l l e en pelkkänä ystävällisenä
tervehdyksenä.
RUUSUT KOTIPUUTARHASSA
T u s k i n p a on toista jaloruusun
vertaista kotipihojen koristekas­vienkaan
lOukossa. Se avaa ihas­tuttavat
kukkansa j o k o h t a juhan^
nuksen jalKeen j a k u k k u lakkaa­matta
syysmyohaan. M i l l a a n muulr
l a k a s v i l l a ei o l e n i i n -pitkaa ku-k
m t a k a u t l a . J a v a l i k o i m a a ruttaa!
— T a l l a hetkellä kerrotaan maail­massa
olevan n. 3500 ruusulajiket­ta.
Alinomaa tulee markkinoille
uusia nim'a, joita kehutaan entis­t
a upeammiksi j a p a r e m m k s i . Mo­nen
lajikkeen m m i on peräisin
Suomestakin, esim. on olemassa
r u u s u l a j i k e nimellään " S i b e l i u s ",
toinen, j o n k a n i m i on " P o r k k a l a"
ja eras uusimmista ' F r a u Liisa
M a i n i c m i " .
RUUSUT OVAT VAATIVIA
E h d o t o n edellytys ruusujen me­nestymiselle
on hyvä kasvupaikka.
Sen tulee o l l a suojaisa, mutta s i l ti
a u r i n k o i n e n , s i l l a vain päivänpais­teessa
ruusut kukkivat runsaasti:
Parasta kasvumultaa on s a v i p i t o i ­nen,
runsaasti ravinteita sisältävä
multa. Koska ruusut ovat hyvin
p i t k a j u u r i s i j kasveja, täytyy niiden
k a s v u p a i k a l l a olla- s w a l t r ruoka­multaa.
Jos maan laatu on/, hel­posti
velta läpäisevää hiekkaa,
luntataan ruusuryhman pohjalle
Kerros savea, joka estaa hyvän mul­l
a n ja ravinnon valumasta veden
mukana hiekkaan; Sitten kuoppa
täytetään hyvällä, m u l l a l l a .
RUUSUJEN ISTUTUS
J o k a i s e l l e taimelle tehdään n i in
laaja j a syvä istutuskuoppa, että
taimet mahtuvat sinne taivuttamat­ta.
M u t k a l l e tai k a s a a n taipuneet
j u u r e t alkavat näet helposti kas­vattaa
silmuistaan viUiversoja. E r i ­t
y i s en tärkeätä on huolehtia^ että
istutetaan tarpeeksi syvälle. H a a -
rautumiskohdassa oleva jalostus-p
a i k k a pitaa jaada n. 4 tuumaa
mullan alle, jotta se p a r e m m i n säi­l
y i s i t a l v e l l a paleltumatta. Taimet
istutetaan n. j a l a n päähän toisis­taan.
Istutuksen jälkeisinä päivinä
s i l m u t ovat h y v i n herkkiä kuivu­maan
tuulessa j a auringossa, siksi
t a i m i a pitäa suihkuttaa useita ker­toja
päivässä tai varjostaa niitä
kuusenhavuilla, s a k k i k a n k a a l l a tms.
TAIMIEN LEIKKAUS
Istutuksen yhteydessä, joko en­nen
tai h e t i Jälkeen ryhmäruusut
l e i k a t a a n ensimmäisen kerran j a
myöhemmin leikkaus o n u u s i t t a va
v u o s i t t a in j c k a kevät, sillä ruusut
eivat pysy muuten kauniina. Hei­kot
j a huonot versot poistetaan ko­konaan.
Kevät on r u u s u i l l e pahinta a i ­kaa.
L a m m i n aurinko herättää sil­mut
eloon, mutta juuret ovat vie­lä
jaassa, eivatka pysty toimitta­maan
vettä j a r a v i n t e i t a . Seurauk­sena
onkin s i l m u j e n kuivuminen.
Mutta k u n p e i t t e i d en annetaan o l ­l
a tarpeeksi pitkälle kevääseen var­jostamassa,
s i i l o i n silmut eivät he­raa
l i i a n aikaisin.
ISTUTETAANKO
RUUSURYHMÄAN
MUITA KASVEJA
Ruusut kehittyvät keväällä ver-;
raten hitaasti. Vasta juhannuksen
Jälkeen n i i d e n lehdistöt ovat kas­vaneet
m m paljon, että ne peittä­vät
kunnollisesti maan. Koko ke­vään
j a alkukesän aurinko saa va-paa.
sti paahtPä m u l t a a n j a kuivat­taa
sitä seka samalla tappaa r a ­v
i n t e i t a valmistavaa pieneliostoä,
Tama voidaan välttää istuttamalla
j o t a i n matalaa, maata varjostavaa
kasvia ruusuryhmaan. Tarkoituk­seen
sopivat esim. a i k a i s i n keväalr
l a k u k k i v a t s i p u l i k u k a t , k u t e n kroo-'
kuksct e l i k c v a t s a h r a m i t , narsissit
j a aikaiset -tulppaanit. Nämä kur
kat nousevat, maasta j o a i k a i s i n j a -
r u u s u u t a i m i e n v a l e i hm istutettuna
peittävät maata pahimmilta aurin­gonsateilta.
N e myös k u k k i v a t en­nen
ruusujen puhkeamista, joten
ei ole p e l k o a värien riitasoinnuis­ta.
Keskikesän aikaan s i p u l i k u k k i en
lehdistötkin ovat kuihtuneet ja
ruusut saavat vapaasti' kaiken ti­lan.'
Vihannesten avulla terveyttä
K A U N E I M M A T K U K AT
cde.smennceii runoilijan
Aku Päiviön
. '.ja •
i i a v t C m i e n ohjaajan
Hannes Vuoren „
muistolle
Heidaii tyotaan ja., muif toaan
k u i i n i o i l t i i e i i,
IMPI POUTANEN
SPa nuntak itus- ja l.ä inmOitn3t arrsi-o
• ÖLJYPOLTTIMOITA •
r Kuslannuiarviot vapaasti/
h> HMeaotrirnigso n( SPuldubmubryin) gL t&d.
^ PUHELIN 67I-Ö797
9 ?M Elfln S t 8., Sndbninr
AHMAS L E H T O V A A R A N P E R H E O R K E S T E R I N t
K O N S E R T T I
Kuului.sa L c l i l u v a a r a u lierheorke.^^len pita.i . ?
koiisertu -curaavissa. paik(;i.ss;i: f
S A M P O - I l A A L I L L A . 4(j!| Antworp Ave., Sudbury, OntV j
P e r | i i ! i l ' i " i ' i . kesäkuun 9 paivana kello 8 illall-a I
S U O M I R A N T A , IJONG L A K E L L A |
Lauantaina. K-.^-akuun 10 paiva-na kello 8 i l l a l la
OviUput S1..50 — - koululaiset ."iOc |
Iuikaa viettämään hini.-':a lUa—iivvan inu.siikui merketsa. •'••V.
T A N S S I A L O P H K S I I
.»•/.|i<^/i.;^l|lHii^.:ll^^J|Il^^i;I^^tfI^'lIlll•>l!I^^l^^all^^;;a
iMiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniu
1 KEiriOKIR,IA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON |
I HYVÄÄ RUOKAA 1
Koko: 7%'
351 valokuvaa
X 10'/2''. käsittäen 534 sivua
— 16 herkullista varikuvalaulua
HINTA SID. $13.50
I I Y V A A t l D O K A A on i)eru.'lava o))a.s nykykodin keittiöön. Sen r e -
.sept'.7iJiln sisältvv arkUiiokia ja j u l i l a r u o k i n . kaii.salli.'-ia ruokalajeju. j a
.vieraiden maiden erikoi.suuk.sia, ravit.sevia kodin ruokia, nopeita plkku^
herkkuja illaiiislUjrti.siin. dleeHiruokia — seka taloudoUisia, ruokia
l a i h a n kukkaron piiiviksi. ' .
HYVÄÄ R U O K A A on oikotie taitavaan ruoanlaittoon. .Sen jokn r e -
.seotis.s!i oiietetnan käd-.'.'-tä pitsien eriiitii ruoanlaiton :*periu-kikkoja'.
L i h a n , kalan .sekä muiden ruoka-aineiden valinna.s.sa j a kiisittelyssä
annetaan telioka.s pikakur.ssi.
' Se on oikea opas keittiöönne koko eliinianiie ajak-si! ,
• " ~ TILATO A A O S O I T T E E L L A:
I VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. f = P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. =
riiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiniiiniiiiniiiiiiiiiiiiiiMnniiiiiiiiiifiiiiiiiiniiiiiiiininiM
V h t a hartaasti kuin o n odotettu
a u r i n k o i s i a kevaLsaita on odotettu
mvo.-> kevaan vihanneksia, joita
t a l l a hetkellä on jo m e l k o runsaas­ti
markkinoilla. Vihanneksista
saamme luonnon vitamiineja j a k i ­vennäisaineita
j a ne edistävät myös
ruoansulatusta j a yeiskuntoa. Vie­läpä
ne kehittävät heleän ihon, k ay
letaanhan kurkkua joskus myös
i h o n hoitoon.
VIHANNEKSET
TUOREINA KA^ TTÖoN
Voimme 'hankkia vaikkapa vii­kon
tarpeen yhdellä ostoskaynndla,
JOS käsittelemme j a säilytämme ne
ne o i k e i n . Seka maustevihannekset
etta lehtisalaatti säilyvät tuon ajan
aivan tuoreen veroi.sina jääkaapis­sa,
lo.s ne heti kaupasta tuotua
pannaan noin viideksi minuutiksi
jääkylmään kylpyyn, mmka jäl­keen
vesi ravi.stellaan niista tar­k
o i n pois j a ne pannaan muovi-pu.
ssiin, jassa on muutama ilma-r
e i k a . Tällaisesta kateisvarastosta
on helppo ottaa vihreyttä keittojen,
muhennosten j a k a s t i k k e i d e n maus
teeksi j a voileivälle.
RETIISITKIN PITÄVÄT
KVLAIASTA KYLVl^STA
R e t i i s i t maistuvat sellaisenaan,
sopivat juustotarjottimelle, j a juus-t
o v o i l e i v a l l e seka makunsa, etta
k o r i s t e e l l i s u u t e n s a puolesta. No pi­ristävät
lehtisalaattia, jonka jouK-koon
ne li.sataan v i i p a l e i k s i leikat­t
u i n a . K a s t i k k e e k s i soveltuu talloin
h y v i n sitruunamehulla tai s o k e r i l ­la
hapanimeläksi maustettu piima
tai j u k u r t t i.
LEHTISALAATTI ON NYT
MUREAA
L e h t i s a l a a t i s t a ei k o s k a a n pitäi­si
poistaa niiden mureata tyvio.saa,
sillä sehän o n nuoressa salaatissa
k a i k k e i n niehevintä. Tähän aikaan
c l lehtisalaattia .välttämättä kaipaa
vielä mitään maukkaita ka.slikkei-l
a . mutta sen s i j a an siihen voidaan
yhdistiiä runsaa.stikin e r i l a i s i a he­delmiä.
Kostukkeeksi riittää esim.
a p p e l s i i n i n mehu. sokerilla maus­tettu
.sitruunamehu tai m i e t o öljy-kastike.
T U O R E T T A K U R K K UA
M i k a maistuukaan paremmalta
nain kesän alkuun k u i n pala raikasr
ta kurkkua sellaisenaan, vam hiu­k
a n suolaa ripoteltuna paalle. E n ­tisajan
ehka y l e i s i n k u r k u n käyttö­muoto
j a v i e l a nykyaikaankin so­veltuva
on seuraava: K u r k k u vii­paloidaan,
mausteeksi hivenen
suolaa j a s o k e r i a . Viipaleet haka­taan
kahden lautasen valissa j a
kaadetaan mehuinen kulhoon. Pin­n
a l l e hienonnetaan t i l l i a j a hemek-
SI mieto ctikkavesi.
Pieniä neuvoja
LAATIKOT
Työläästi l i i k k u v a t j a k i m m juut-.
tuvat laatikot ovat h a r m i l l i s i a . Ras­vapitoisten
aineiden hierominen
l i u k u p i n t o i h i n auttaa. Hyvä keino
on myös l a a t i k o n s i v u j e n hieromi­nen
t a l k i l l a tai h i d u l l a .
PULLOT
Hajun saa p o i s t e t u k s i pulloista
täyttämällä ne k u u m a l l a vedellä,
j o h o n on sekoitettu sinappijauj:.
hetta.
KUORITUT OMENAT
Tarvitessanne ruoanlaittoon kuo­r
i t t u j a omenia (tai tomaatteja),
v o i t t e menetellä seuraavasti. Kas­takaa
omenat muutamaksi, silmän­räpäykseksi
kiehuvaan veteen. S e n
jälkeen k u o n helposti irtoaa ohue­na
kalvona.
ii •
New Y o r k i n uuden Metropolitan-oopperan
h a l l i t j a käytävät o n pääl­l
y s t e t t y kauniisti k u v i o i d u l l a punai­s
e l l a W o o l m a r k - v i l l a m a t o l l a j a v i i -
l a v e r h o i l u a on käytetty o s i t t a in sei­n
i i n k i n . Viisi vuotta sitten N e w
Y o r k i n rakennettuun P h i l h a r m o n ic
H a l l i i n asennetut villamätot ovat
vielä miljoonan konsertissa kävijän
jäljiltä aivan uuden nuköiset.
L i i k e n n e t u r v a l l i s u u d e n lisäämi­seksi
alkavat H a n n o v e r i n alakoulu­laiset
käyttää kirkkaankeltaisia
viliamyKsyj,i ja k a u l a h u i v e j a teillä
l i i k k u e s s a a n .