Vapaus, February 9, 1952

              ifelee
loksia
CCL. 1023,
^ jaostoa j j i
ien :ukla-J
1 kenelle?
din osakktii
jotka o-.s:j.
ennea.
at on se,
n elintasoa?
olkaan E^IQ;
oan on ts^ *
niin yka-j, ;
onkin kötb
t BATH8
Stmt
1
I
aina 3-12 ij^
p.
i.p.
aina 3-12 ia
aina 1-12 u
2571 ^
^-bdvsvallalainen veljes Johti
Tvömi'«-Eteenpäln kirjoitti otsi­kossa
i«iaiiiitnsta kysymyksestä
Säandaaleja ja taas uusia skandaa­leja:
sellainen on pääkaupunkimme.
rJv:wmo tänään.
HaUituksen : viranomaisen vauno
e5'LT^7 äkkiä uudessa vesikkotur-.
-jj^a- toisen halHtusviranomaisen
P^rlie ajelee ympäri kaupunkia t u l i -
«erä Cadillacilla jne., jne.
' Sanomalehdet julkaisevat etusi­vuillaan
5ensatiojut;ujä -vfesikkotur-.
keistä; Cadillaceista ja muista h a l l i ­tuksen
varoja nakertaneista "kansan-
Romaanikirjallisutttta
r , Notaryl
NEN
>« ToroBlc
lasiais-ttinne
vipakelli
voimalcasta
$6.00
kulut) j
inaketti
55.75
kulut)
in en. kuitt,
tt:en lähe;
•a* lähet
istaa meilu f
1, 95:ja 9Ec|
jffeeCo,
J2
ronto, Ont
ON
5SA
Ontario
i ta vana
uu elo-
Quebec
maarm
n alla-on
en-lii
Ilo
iri
kkava- Jjj
V. 15M
palaisili
i resepti!
jokaine
tuntentf
oille
inh joi»
4 k e r t d|
\ aiheet
i, .nen* |
•ää kurlf il
-nassa Ä,
ikivuss»'
i k u r k u rg
hin tar-J
e t t a e a f
i n a '
vella ?
mänka}
Tunnettujen kirjailijain
teoksia
JOKI TULVII
Kiiij. Louis Bromfield
274 s i v u a— Hinta sid. S3.50
Romaanin tapahtumat -keskittyvät
Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai­seen
New • orleansiin.. Etelävaltioiden
vloeyteen, j c k a juuri oli joutunut Poh-joyaltioifien
armeijan, haltuun. _
Tämä romaani on k u in Etelän kuu­massa
tuok-suvassa yössä eletty jän-nitysnäjtelmä.
Sen päähenkilöitä
ovat mm. jenkkim^ajuri Tom Bedloe —
• suuri sydätenmurskaaja j a yästusta-niaton
mies ^ — kaksi nuorukaista —
• haaveileva runoilija j a jalo aristo-
• kraatti sekä kolme täysin- erilaista
naista: joille, jokaiselle rakkaus käy
/kohtalokkaaksi.;./'
.': Maksim Gorki
MAAILMALLA
381 sivua — Hinta sitL §3.00
Maksim Gorki on venäläisen kinjälli-suuden
tunnetuimpia j a hucmatuim-pia
hahmoja. Häh omaksui känsältä
tavattoman kielen rikkauden j a värik­kyyden,;
tutustui kaiisan näköaloihin
ja kokosi muistiinsa suunnattoman
joukon mitä moninaisimpia tyyppejä.
Nuoruutensa (vaellusvuosien elämyk­set
Gorki bn tallettanut teoksiinsa
"Lapsuuteni", , "Nuoruuteni Yliopis-
.tot" ja "Maailmalla", jotka kuuluivat
klassillisiin omaelämäkerrallisiin teok­siin
Euroopan kirjallisuudessa. Näissä
.hän ei kavahda synkkien elämänku­vien
esittämistä, mutta esim. kuvates­saan
lapsuuttaan ja nuoruuttaan
teoksessa . "Maailmalla" hän levittää
kaiken ylle kauneuden himnun luo­puen
tavallisesta, alastomastä natura-lls-
mistaan; Tässä niinkuin kaikissa
muissakin teoksissaan Gorki on to-
•teuttanut vaatimustäari, että kirjal­lisuuden
on samoinkuin muidenkin
taiteiden palveltava yhteiskuntaa vie­däkseen
sitä parempaa tulevaisuutta
. j o h t i . '
GEORGIAN POIKA
K i r j . Erskine Caldwen >
190. sivua — Hinta sid. $2,25
'Georgian poika" on älykästä.leikit-
• telyä ihmisten heikkouksilla ja nau­rettavuuksilla.
Kirjailija tarkkailee
kuvattaviaan pienen pojan William-pojan
näkökulmasta. Teoksen pää­henkilönä
on "meidän äijä", isäpappa
Stroup, pienten inhimillisten heik­kouksien
ja laps,ekkaan avuttomuuden
reimukas henkilöitymä. K i r j a tyylU-iLsestikm
on mitä viehättävintä luet­tavaa.
'
Alice Lyttkens:
UUDET TÄHDET
SYTTYVÄT
I osa 277 sivua — II osa 248 sivua
Molemmat osat sid. $5.50
Tama kaksiosainen menestys romaani
kertoo ToUman-suvun jännittävistä
vaiheista 1830-luvim loisteliaassa Tuk­holmassa
j a sen henkilöt ovat tuttuja
JO aikaisemmista suosituista teoksista
"Onnen temppeli" ja "Kaipuun sini­nen
kukka".
SYNKKÄ YKSINPUHELU
K i r j . Olavi Paaivolainen
Kaksi osaa, yhteensä 978 sivua
Hinta sid. $5.00
Teoksen alkufanfaarina on'Iuku " E u ­rooppalainen
odyesseja" — sarja dra­maattisia
vaikutelmia syksyllä 1939
tapahtuneelta paluumatkalta Neuvos­toliitosta
Etelä-Eurocpan kautta ko-tjnaahan,
ajalta, jolloin väistämättö­män
sodan odotus j a sen puhkeami­nen
synkkänä painajaisena ahdistivat
mieliä jokaisessa maassa. Varsinainen
•sotapäiväkirja käsittää tapahtumat
toisen sodan alkamisesta kesällä 1941
v-uoden 1944 loppuun saakka. Run­saasti'kuvitettu-
Suomen kansan rakasteluin kirjo
AleJcsLs Kiven
SEITSEMÄN VELJESTÄ
Akseli Gallen-Kallelan kuvittamana
600 sivua nalikaselkäkansiin
sidottuna — H i n t a S7i»0 •
(Tämän kirjan hinta nousi
Suomessa 215 markkaa)
Han-alla maalla on kirjallisuutensa
kulmakivenä teosta, joka avaukilsi
yhtä välittömästi nuorille j a vanhoille
sekä luonteeltaan j a harrastuksiltaan
nun erilaisille lukijoiUe kuin Seitse­män
veljestä — ja vain ani harvoissa
tapauksissa voidaan kirjallinen merk­kiteos
tarjota lukijoUle taiteellisesti
mm täysipainoisessa asussa kuin G a l ­len-
Kallelan somistama 'Seitsemän
veljestä. Sukupolville toisensa jälkeen
tämä teos merkitsee perustavaa kir-jaUista
ja taiteellista elämystä. Seit-s^.
Tiän veljeksen sivuja selaiUaan ihas­tuneina
jo lapsena j a sen sisältöön
s>-/ennytään sitä tarkemmin, mitä
pitemmälle ikä kuluu.
Vapaus Publishing
Company Limited
C9 Sndbury. OnL
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiir
palvelijoista", -jotia ovat tulleet pal­jastetuiksi.
'
Meillä ei suinkaan ole anitään sitä
vastaan, että eikö tällaisia hex&ilöitä
olisi paljastettava j a näytettävä kan­salle,
että mitä "he ovat. Päinvas­toin
ajattelemme, että paljastukset
mädännäisyydestä h a i 1 i tuselimissä
pitäisivät mennä paljon syvemmälle
kuin mitä ne vielä tähän asti ovat
menneet. Kuitenkin vaikka sanoma­lehdet
rakastavat sorvata" sensatio-uutisia
pikkuyrittelijöistä, niillä näyt­tää
olevan erityisen pehmeä -kohta
sydämessään, kun kysymys on suu­remmista
yritteli joista, sellaisista,
jotka paisuttavat kukkaroaan h a l l i -
tuicsen rahastoista jonkinlaisen liike-toinainnan
kautta.
Joku aika sitten sanomalehdissä
oli pieni j a hyvin ylimalkainen tieto
skandaalista, joka koskee hallituksen
onistaman ylijääraäviljan säilyttä­mistä
yksityisten varastohuoneissa.
Siinä olisi mädännäisyysjuttu, jonka
olisi pitänyt saada t i l an jokaisen re­hellisen
sanomalehden etusivulle.
Kuitenkaan sitä ei tapahtunut.
Kuten tiedetään, maatalousviraston
yhteydessä toimiva Commodity Credit
Corporation ostaa j a varastoi jätti-läismäärät
viljaa j a muita farmituot-teita
suojellakseen, farmituotteiden
hintoja. Tämän politiikan farma­rien
suojelemiseksi hyväksyi 'kon­gressi.
Joitakin vuosia sitten kun republi­kaanit
kontrolloivat kongressin, hy­väksyttiin
laki, joka kieltää maata­lousviraston
omistamasta ja käyttä­mästä
yksityisiä varastohuoneita ja
välineitä. Siitä johtui, että ,maa-ta^
lousviraston ph käännyttävä yksi­tyisten
puoleen f armituotteiden va­rastoinnissa.
/
[: Yksityiset varastoivat hallituksen
viljan tiloihinsa j a pierivät. siitä mak-isiin
j a ilmeisestikin olivat tyytyväi­siä.
Sanomme ilmeisestikin sen
vuoksi, että 'maatalousvirasto huoma­si
mj-öhemmin, että nämä varikko-firmat
möivät viijari ovelasti j a että
myynnit salattiin se^llaisillä menetel-riiillä
kuin valelattioilla viijaelevaat-toreissa.
Täten nämä petkuttajat perivät
rahaa mennentullen: ensin "he otti­vat
viljan varikkoihinsa j a möivät
sen, pistäen rahan taskuunsa. Sitten
he perivät 'hallitukselta varastoimis-maksun
viljasta, jota ei enää ollut,
koska' he olivat sen myjmeet.
Maatalousvirasto nosti oikeusjutun
petkutuksesta ja viisi varikkofirmaa
on nyt .syytteessä samalla kun iiseita
kymmeniä toisia on tutkittavalla.
Labor, raiitatieunioiden äänenkan­nattaja,
ilmoittaa, että maatalousvi­rasto
"antoi tätä kärkevän uutisen
Associated Pressille, joka merkitsi s i ­tä,-
että se olisi ollut 'tarjolla joten­k
in kaikille päivälehdille kautta
maan. Mutta mikäli tiedetään maa­ta
käsittävän tutkimuksen perusteel­la,
ainoakaan niistä ei sitä julkaissut.
"Myöhemmin Wall Street Journal
ajatteli näkevänsä tilaisuuden \käyt-tää
tiedotusta "hallituksen byronra-tiän"
rökittämiseen j a siinä, mielessä
julkaisi kolme pitkää artikkelia siitä.
Se. puhalsi pois kannen j a n i in muut
lehdet eivät enää voineet olla j u l ­kaisematta
siitä uutista."
Mutta tosiseikka on, että samalla
kun ne eivät enää voineet sitä tyk­känään
salata, se sai hyvin vähän
tilaa, verrattuna siihen miten paljon
tilaa annettiin vähäpätöisempien v i ­ranomaisten
^äftäysjutuille.
PETKUTUS PATENTTI-LÄAKKEELLX
Imdrin on patenttilääkepillereitä,
joita Rhodes Pharmacäl yhtiö val­mistaa
ja myy niveltulehduksen, reu­matismin,
hermotulehduksen j a omui-deh
sellaisten tautien parantajana.
Joitakin vuosia sitten federaalinen
kauppakomissio tutki Imdrin pillerien
valmista jäin väitteitä. TutJcimukses-saah
se havaitsi, että Imdrin oli vain
komeampi nimi (jota myytiin ihjTräl-lä
hinnalla) vanöialle hyväile aspirii­nille.
Kauppakomissio sanoi, että
ihmiset, jotka luottavat Imdriniin
avun saamiseksi, joutuvat vaaraan,
että eivät saa tarvitsemaans lääkettä
ennenkuin se on myöhäistä.
Federalinen kauppakomissio meni
oikeuteen j a vaati yjiliaikaista este-tuomiota
Imdriiun llnioittamismene-telmää
vastaan, jotta se olisi voitu
hillitä siksi kunnes koko juttu t uM
oikeuslaitoksessa rat£aistuksL Mutta
federaalinen plirioil^us Chicagossa
sanoi E I . Yhtiö siepifocd tästä pää­töksestä
heti tilaisuttdeo. uudelle mai-nostuskampanjalle.
TKÄiUäe»: että o i ­keuslaitos
oli heit^liRyiviCOSkakoriin
federaalisen kaupps^ko^pission sj-y-tökset
Inidrlnia,.vjigt^g;5.-^''valheelli­sina".
^^M.
Mutta komissio, Jcj^^jypdeUeen o i ­keuteen,
tällä, k e r ^ a ^P^päelpQiiassa.
Siellä tuomari pä^t^^ejtä Chicagon
oikeuslaitos oli vain !kieltän3't anta­masta
väliaikaista e^,tetuomlota,. eikä
päättänyt varsinaisesta .federaalisen
kauppakomission syytöksistä. Tulok­sena
Philadelphian ööcettslaitos lan­getti
$500 sakon Rhodes Pharmacäl
yhtiölle . yrityksestä hrhaanjohtaa
yleisöä. Samalla korkeampi oikeus­laitos
on lopuksi myöntänyt federaa­lisen
kauppakomission vaatiman es-tetuomion.
. " ' .
Mutta Imdrinia edelleenkin mjT-dään
harhaanjohtavilla väitteillä.
Canadan naiset taistelussa korkeita ja
näännyttäviä elinkustannuksia vastaan
"Ennen parlamentin uuden istuntokauden alkua
vieraillaan parlamentin jäsenten luona
Yllä Intian kartta, jossa näkyy myös­kin
SIalabarcoa.st, millä alueella va-semmistopnolueidcn
yhteisrintama
suoriutui voittajana \-aaleissa.
YJhdistyneen veljeslehden
Työmies-Eteenpäin
TILÄUSHINHÄT
Canadaan tilattuna ovat
seuraavat:
(Canadan rahassa)
1 vuosikerta . . . . . ..$8.50
Ynnä kurssin ero . . . . . .42——
6 kuukautta
Ynnä kurssin ero
4.50
.22
3 kuukautta ,..$2.50
Ynnä kurssin ero . . . . . .13
$8J»2
$4.72
VälitämnlB tilauksia
yhdist3m2elle veljeslehdelle
"Työmies-Eteenpäin".
Lähettäkää tilaukset osoitteella:
Vapaus Publishing
Co, Ltd.
Box 69, Sudbtury, OzUario
Kapitalistisissa maissa
käsitetään hyvin Moskovan
konferenssin merkitys
( J a t i o a 1. sivulta)
Idän ja Lännen välisen kaupan saar­rosta.
Niiden riippuvaisuus Amerikan
taloudellisesta avusta johtuu ennen
kaikkea tästä saarrosia. Jos esteet
poistettaisiin ja jos Euroopan teoUi-suustuotteiet
alkaisivat jälleen virra­ta
Itään korvaukseksi. Idästä saapu­vista
raaka-aineista, niin Länsi-Eu-rooppa
pääsisi todennäköisesti pian
jälleen riippumattomaksi Amerikan
taloudellista avusta^S
•Paitsi Englannissa kansainvälinen
taloudellinen neuvottelu bn herättär
nyt suurta huomiota myös Ranskassa,
Hollannissa, Belgiassa ja monissa
muissa maissa.Niinipä Ranskan te-oUisuudenharjoittajieln
äänenkannat­taja
Echotolesi tanimikuussa^' iettä
"Idän ja Läimen välisten kauppasuh­teiden
katkeaminen ffyhnyttää epäva­kaisuutta";
' . .
" O n varmaa, että länsimaiden jä
itämaiden taloudellisten johtajien
henkilökohtainen toistensa tapaami­nen
ei voi olla herättämättä suurta
mielenkiintoa laajoissa piireissä -Bri­tanniassa,
l.änsi.SakiSassa j a Rans­kassa",
y';. .; •
On hj-vin kuvaavaa, että liikemies
maailman edustajat övait jo nyt —
paljon erihen - kokouksen' kokoontu­mista
l i - alkaneei eri lehtien palstoil­la
esittää mielipiteitään kansainvälis­ten
kauppasuhteiden, uusimisesta ja
niistä käytännöllisistä toimenpiteissä,
jotka siihen voivat johtaa.
•Millaun kaupungin (Ayejronin de­partementti
Raniskassa) nahkateh­taan
johtaja Reynalesim. valittelee,
että Ainerikan Yhdysvallat ovat pa­kottaneet
Ranskan rajoittamaan
kauppasuhteitaan, mutta samanai­kaisesti
se; on korkeilla tullimaksuilla
estänyt ranskalaisten tuotteiden tuon­n
i n maahansa. . Niinpä esim. hänen
tehtaansa tuotteille on Amerikassa
asetettu niin korkea tullimaksu, että
se muodostaa 40 prosenttia koko t a ­varan
hinnasta. '
"Neuvostoliitossa Oli laadultaan Iha­nia
nahkoja, jolta voitaisiin huomat­tavassa
määrin j a sc^uhlntaan tuoda
Ranskaan", huomautti Reynal ka­teellisena.
"Lännen ja Idän välisen
tavaravaihdon laajentamisesta me
kaikki voisimme hyötyä", lisäsi Rey-nah.
Pariisilaisen auto- ja traktorlyhty-män
'Tonard j a Levassor'' konstruk-tori
Paul Ponard on puolestaan esit­tänyt
sellaisen ajatuksen, että Puo­laan
vietäisiin korvaukseksi sieltä saa­tavasta
kivihiilestä entistä enemmän
ranskalaisia autojai Tunnettu rans­kalainen
teolllsuudenharjolttaja, ta­savallan
Neuvoston taloudellisen va­liokunnan
entinen puheenjohtaja E r ­nest
Armango on lausunut Patriote de
Toulouse lehdessäi että Ranskan kau­pan
laajakantoinen suuntautuminen
Neuvostoliittoon ja kansandemokra­t
i an maihin edistäisi Ranskan talou-den
jaloTIleen pääsyä;
Belgian katolisten ammattiliittojen
äänenkannattaja Clte pohtii tammi­kuun
4 päivänä julkaisemassaan kir­joituksessa
erään Belgian suurimman
keinokultuyhtymän -f- Fabeltan —
kärsimää kriisiä kyseen,, kykenisivät­kö
neuvostoliittolaiset'tilaukset pelas­tamaan
Fabeltan [Voi^iiäukselta Ja
työläisvcn Joiikkoerbl^m|Blita' Aubou -
ren Ja Tubizen teh^^liia.''^ !
"Ennen kaikkea' 61} 'iunÄustettava",
sanoo lehti, "että' ' m i u ^ ^ vuosia
sitten Zvejnaardln i!efn<ikul&itehtaat
pelastcltlln neuvostoftliui?ert''anslos-
Lehden kertoman'm,ui£äan yhtymän
Neuvostoliitosta nyt jö isaamat' tilauk­set
turvaavat Tubizen tehtaan eräi­den
työosastojen työ^entelyn. Anr
taen erittäin hyvän lausimnon neu­vostoliittolaisista
tilaajista Ja korostaa
sitä seikkaa, että "politiikan Ja propa­gandan
kysjnnyksillä el todennäköi­sesti
ole mitään tekemista belgialals-luxcmbiu-
bllalscn taloudellisen Uiton
ja Neuvostoliiton välisissä'suhteissa",
Cite keholttaa käj-ttämään hyväksi
kalkkia mahdollisuuksia niiden väli­sen
kaupan kehlttämlsekal.
Samoja ajatuksia tapaa yhä useam-
Koulunkäynti
pakolliseksi
16 V . saakka
6ttawa.— Käytännöllisen opetuk­sen
canadalainen tutkimuskomitea on
hiljattain julkaissut selostuksen ja
lausuntonsa neljä vuotta kestäneistä
tutkimuksistaan kirjasena, jonka nimi
on "^Better School i n for Canadian
Youtli;'. Komitean tutkimusten eri­koisena
kohteena oli se jatkokouluo-petus,
jonka saatuaan oppilaat siirty­vät
ansiotyöhön. Tutkimustyön r a ­hoittivat
erinäiset kansalliset järjes­töt,
yhtiöt ja unlot. Komiteassa o l i
maatalouden, kaupan, opetuksen, te­ollisuuden,
unioiden ja kotien edusta­jia.
Komitea ehdottaa, että kaikissa
maakunnissa pitäisi pakollinen kou-lunkäyntl-
ikä korottaa 1I6 vuoteen,
mikä käsitetään ehdottomaksi mipl-mlksl
kaikkialla, mikäli täysi kouluri-käynti
pn kysymyksessä. Komitea eh-'
dottaä edelleen, että 16—^18 Ikävuosien
aikana jatkettiin osa-aika opetusta
siten, että nuoret olisivat osan päi­västä
työssä ja osan koulussa; mikäli
he eivät jatka täyden öpetuiisen saan­tia.
K u n tämä menettely voidaan
hetimiten aloittaa : väin vähäisessä
mittakaavassa, olisi päämiläränä k u i ­tenkin
pidettävä sitä, että 16—18-vuö-tlaat
viettäisivät mahdolllslalman
pilan puolet päivästä koulussa ja t o i ­sen
puolen työssä, sanotaan komitean'
lausunnossa.
Komitean mielestä olisi jatkokou-luissa
laajennettava ammattiopetuk­sen
antamista. Maaseudulla pitäisi
antaa opetusta maataloudessa ynnä
sellaisissa töissä kiiln ovat farmikalus-ton
korjaaminen, farmin talouden
hoitaminen ja tuotteiden kauppaami­nen.-
Etlelleen olisi kiinnitettävä suu-,
reiiipl 'huomio farmlelämän jnubdos-tämiseen
entistä mlelulsemniaksl
sähköistämisen, terveydellisten j a a -
janvietemahdollisuuksien kehittämi­sen
avulla.
Toronto. : — "Congress of Canadian
Women"-jarjeston jäsenet kaikkialla
CanadaSsa. unlonistieri ja muiden
työläisten tiikeniina, tulevat helmi­kuun
aikana vierailemaan piiriensä
parlamenttledustajaln luona. Tarkoi­tuksena
bn tehostaa tailstelua kor­keita
ellhkustaimuksiä/vastaan ixj't
ennenkulriv. parlamentti :kokTO^
uuteen istuntoon helmlk. 28 pnä",
sanoi mrs. Hazel-WIgdor, C C W : n toi­meenpanevan
komitean sihteeri viime
viikolla. .• . :['•'•
"Sen jälkeen kun olemme kukin
suorittaneet persoonakohtaisen vier
railun vaallpiirimme parlanientti-edastajan
luona, me olemme suunni­telleet
aloittaa suuren protestikam-panjan
kirjeiden ja postikorttien lä­hettämisien
muodossa helmikuun kol­men
ensimmiiisen viikon aikana", sa­noi
mrs. Wlgdor! : Näitä kirjeitä ja
postikortteja toiyotaan; lähettävän
suuren osan väestöstä, joka on jou­tunut
kärsimään korkeista elinkus­tannuksista
.ja kannattaa meidän
kolmikoiitaista o|hjelmaamme. sekä
käsittää paikalliset probleemit.
Winnipegissä on C C W : n .tohnesta
jo painettu 2,003 postikorttia, jotka
on osoitettu parlamenttiedustajille
kalkissa neijässäi vaalipiirissä. Naiset
myös&in .suunnittelevat vierailua
maakunnan läinlaalijakunnan. jäsen­ten
luona, saadakseen lieidän kanna-vastaan
käytävälle taistelulle.
"Me tuicmmc pntämäfin kanna­tusta
esltykselleihme. että tärkeille
ruokatayarolllc annetaan tukiirahoja.
Johon tarvittavat varat hankitaan
ylimääriiisten volUoj^n~ verotuksella
ja että perheavustusta korotetaan 50
prosentilla. Meidän käsisltyksänme
mukaan parlamenttledustajaln yhte­nä
todellisena velvollisuutena on
pyrkiä tekemään jotakin keskinker­taisten
canadalaisteh perheldeh elä­män
ihelpottamlsefc5l.Mcldähehdb-tukseinme
tarkoituksena on kiirehtiä
välttämättömiä toimenpiteitä ruoka­tarpeiden
hiutojien alentamlsieksi sel­laiselle
tasolle. joUolnkft perheiden
emännät .ybivftt ostaa, niitä; kulutta-ittatta
koko vilkköaiislötä ruokaan,
jolloin el enää kyetä ostamaan mi­tään
multa perheen tari)eita." ' :
Canadan naisten Järjestörikatsäuk-se-
ssa* korkeiden el Ihkustannusten
vaikutuk-scch — katsaus perustuu l i i t ­tohallituksen
tilastoihin vuodelta
1948 — osoitetaan, että ravltsemistl-lan
tutkijan tri L. B. Pefctin lausun-non
mukaan maitotuotteiden käyttö
mainittuna vuonna öU 40—50 pro­senttia
alapuolelia , terveydelle yält-tämätt^
binän rajan. Vuonna 1949
ruokatariJeiden ^ kulutus laski, 12 pros.
Vuonna 1950 perhebudjettl pieheni
edelleen. Suurin lasku tapahtui nais­ten
vaatetustarpelden alalla, ollen 4.4
tukseusa kolkkeita elinkustannuksia pi-os. alempi v, 1949 tasoa.
Lika. asiain ministeriön"
en
Yhdysvältalaisteii parjaussOtaretki Unkaria
vastaan päättynyt hyvin kepulilla tavalla
'Yhdysvaltalaiset öljykapitalistit o-vat
j3 aloittaneet kilpailun I r a n in öl­jystä.
Eugene Black, International
pankin presidentti/Ilmoitti äskettäin
Standard Oilille ja Socony 'Vacuum-yhtlölle,
että niille aukee tie Iraniin
n i in pian kuin Iran hyväksyy lainan
manitulta pankilta. 17 muuta öljy-yhtiötä
on protestoinut sen johdosta,
vaatien että niilläkin tulee olla mah­dollisuus
Iranin kahsallisrikkäuksien
riistämiseen.
min Hollannin kaupp^- ja teollisuus­piirien
äänenkannattajan Algemeen
Handelsbladetin ' palstoilla. Käsitel­lessään
-Länsl-Euroopan taloudellista
tilannetta tämä lehti teki tammikuun
6 päivänä seuraavan kuvaavan joh­topäätöksen:
"Jos Länsi-Euroopan maat tahtovat
saada edullisesti' riiyytyä tuotteensa
.., n i i n niiden on solmittava kaup­pasuhteet
Itä-Euroopan j a . K i i n a n
kansantasavallan kanssa. On isyytä
harRita sitä, että K i i n a n ohella myös
Aasian muut maat samoin kuin myös
Itä-Euroöpan maat voivat olla hyviä
ostajia j a samanatkaisescl myös raa­ka-
aineen myyjiä'.
SUUETA MIELENKIINTOA
LÄHI- J A K E S K I - I D A B SA
' Päätös kansainvälisen taloudeHisen
neuvottelun koolle kutsumisesta on
herättänyt suurta mielenkiintoa mo­nissa
Lähi- Ja Kcski-Idän Ja Etelä-
•Amerikan sekä maapallon muissa o-sissa.
Varsinkin Lähl-^dässä odote­taan
tätä Moskovan kokousta. M m .
eräs libanonilainen taloustieteilijä on
Al-Hadafln kirjeenvaihtajalle lausu-
•nut:;-
"Libanonin osalllstiuninen Mosko­van
kansainväliseen taloudelliseen
neuvotteluun on meille erittäin hyö­dyllistä,
koska neuvottelu suo meille
mahdollisuuden tutustua niihin uu­simpiin
menetelmiin. Joita kansat
käyf.ävät taloutensa kehittämiseksi,
samoin kuin myös luonnonrikltauksien
käyttämiskelnoihin — varsinkin kun
ottaa huomioon, että Neuvostoliitto on
saavuttanut ennätysmäisiä' tuloksia
kansallisen talouden kehittämisessä.
Myös Amerikan lehdistö toteaa, et­tä
länsimaiden liikemiespiirien Ja t a ­loustieteilijöiden
edustajat pitävät
kansainvälistä taloudellista neuvotte­lua
tarkoituksenmukaisena. New
Yorkin Times kirjoitti täsiä tammi-kuun
13 päivänä seuraavasti:
"Eräät amerikkalaiset piirit ovat
«itä mieltä, että Amerikan Yhdysval­lat
tekee suuren virheen olemalla c-dcsauttamatta
edustajiensa osallistu­mista
tähän neuvotteluun".
Budapest -^(DLP) — Unkarilainen
sanomalehti "Szabad Nep" on kirjoit­tanut
pääkirjoituksen otsikolla ' L i ­kaisten
asiain ministeriöstä'', jossa
kerrotaan -Amerikan Yhdysvaltain
parjaussotäretkestä Unkaria vastaan..
Kirjoituksen alussa palautetaan
mieliin sanomalehtl"New York T i ­mesin"
AVashingtonin tarkkailijan
Restonin lausunto joulukuun 9. päi­vältä,
jossa' sanotaan, että "kylmän
sodan" "psykologista slvuistaa" Johta­vat
puolustusministeriö, hallitus ja
minijsterlöiden yhteinen, valiokunta,
jota hän nimittää "Llka-asiain m i ­nisteriöksi''.
- . \
.;y^'rämä Yhdysvialtä.ln. ar/o,n . mukai­nen
."ministeriö': suorittaa myöskin
Unkaria vastaan likaisia»tempauksia
Ja halupamalöia juonia — kirjoittaa
"Szabad Nep". tämän yuodcn ke­sällä
painettiin New Yorkissa unka­rinkielisenä
ilmestyvästä edistykselli­sestä
lehdestä"Magyar Jövö" vää­rennetty
humerb (numerosta' 12. 07.
1951).- Tähän väärennettyyn nume­roon
sijoitettiin amerikkalaista Im­perialismia
ylistelevä kirjoitus, Suiiri
inäärä tätä numeroa lähetettiin U n ­kariin,.
Muutama viikko tämän jälkeen —
huomauttaa "Szabad Nep" — kiin­nitimme,
huomiota siihen, että Y K ii
yleiskokouksen Pariisin istuntokauden
aikoihin ryhtyi ensin sodanlietsojien
radio ja sitten sanomalehdistö palaut­tamaan
mieliin jonkinlaista venäjän­kielistä
vetoomusta, joka Budapestis­sä
oli muka salaa joutunut "Szabad
Nepin" sivuille, ja jossa ilmaistaan
pyyntö Y K l l e , että tämä antaisi apu­aan
kansandemokraattisen Järjestel­män
kumoamiseksi Unkarista.
Meille lähetettiin Pariisista "Sza­bad
Nopin" numero. Johon mainittu
venäjänkielinen "vetoonius" oli p a i ­nettu,
sanomalehti oli päivätty mar­raskuun
13. päiväksi. Sanomalehden
ensimmäinen sivu oli oikea, n}utta
tarkasteltaessa kolniannen Ja neljän­nen
sivun kokoonpanoa käy heti sel­väksi,
että kyseessä on ulkolainen
väärennys, vieläpä törkeä, huono vää­rennys.;
: :
Kolmas ja neljäs sivu, puhumatta­kaan
siitä, että ne on painettu toisella
kirjasinlajilla; on päivätty marras­kuun
15. päiväksi.
TSten "lika-asiain ministeriön"
avustajat eivät ole suorittaneet puu­haan.-
» oikein puhtaasti. Venäjän­kielisen
"vetoomuksen" ylle on ase­tettu
neljä riviä unkarinkielistä Joh-datustekstiä.
Teksti on kirjoitettu
pienin kirjasimin ja .siinä on joiflcko
kieliopillisia virheitä.
Marraskuun 13. päivänä — sano­taan
kirjoituksessa edelleen — " S z a ­bad
Nep" ilmestyi 754,100n kappaleen
painoksena Ja marraskuun 15.' pnä
7.54,450n kappaleen, mutta el ole löy­tynyt
ainoatakaan kappaletta. Joka
sisältäisi yllämainitun '•vetoömukecn".
Salaisuus voidaan paljastaa hyvin
helposti. Meillä oleva numero mar­raskuun
13. <tal '15.?> päivältä, Joka
oli toimitettu pariisilaisiin osoittei­siin,
ennenkaikkea Y K n valtuutetuille
kuorissa, niin Ihmeellistä kuin se on­kin,
on saapunut meillekin samassa
kuoressa. Kuori on myöskin väären­nys.
Siinä oleva leima xisoittaa ecn
kuuluvan Unkarin nahkateollisuus-työläisten
ammattiliitolle, mutta pos­tileima
on Munchenin, «.o. Sakeaa
po3tln. Leima osoittaa "Szabad Ne­pin''
väärennetyn numeron lähteneen
Mun6henistä Joulukuun 4 päivänä.
Muutama viikko sitten — kirjoittaa
"Sizabad Nep' — titolaisct kynägäng-stcrlt
levittellvät maailmalle halpa-maista
valhetta, että Dorogissa. olisi
ollut "lakko", jonka aikana: " v a h v U -
tamattomlen tietojen miikaan" olisi
"ammuttu" kuusi kaivostyöläistä.
Sitten "ammuttujen"' lukumäärä nou­si
aluksi eoeen j a sen Jälkeen 80ecn.
Tämän jälkeen lännen porvarlllihcn
lehdistö väritti valhetta uusin yksi­tyiskohdin:
tapahtumapaikka siirret­t
i in Dorpgista Tatabanyaan.
Griglantilainen lehti Ja "luotettava"
Lontoon radio kauhistelivat tätä t a ­pausta,
kunnes maaliman sai v i r a l l i ­sesta
unkarlbisesta oikaisusta tietää,
että koko "kauhistuttava tapaus" on
valhetta ensimmäisestä viimeiseen
sahaan. Nyt, kirjoittaa "Szabad iNcp",
Lontoon radio jokeltelee saaneensa
tietää tästä huhusta "asiaantunteyns-ta'lähteestä".
Tämä "asiantunteva
lähde" alkaa Titon gcstapo-asiamlc-histä
jä päättyy Washlngtonin " l i k a -
aslalnmlnlstcriöön".
Lauantaina, helmikuun 9 p. — Saturday, Feh.S)^ 1952 ^ivu 5 ' \
Mitkä ovat Canadan
kenraalikuvernöörin
virkavelvollisuudet
Ottana. — Täällä on palautettu
mieliin Canadan uuden kenraaliku­vernöörin
nimittiimiscn Jolidosta. että
vuoiuia 1947 suoritettujen lakimuu­tosten
jälkeen Caimdan kenraaliku­vernöörin
pääasiallisina tehtävinä on
tbimia hallituksen suastuksen perus­teella
seuraavissa tehtävissä:
1; Parlamentin istuntokauden avaa­minen
Ja lopettaminen.
2. Parlamentin hajoittaminen.
, 3. Senaattorien nimittäminen.
4. Kuninkaallisen vahvistuksen a n ­taminen
parlamentin hyväksymille l a -
elUc.
5. Esittää hnlllluksen kautta ala­huoneelle
ehdotuksia • maan ralui-a-sioihin
nähden.
Ennen vuotta ' 1947 piti Canadan
hankkia Lontoosta' kuninkaan suora­nainen
suostumus kalkkiin niihin asi­oihin..
Jotka vaativat kuninkaan vah­vistamisen,
mutta sen jälkeen on ken-raallkuveraiööri
toiminut tdysiii val­tuuksin
kuninkaan edustajana Cana-d
a s s a ~ mutta flinonstnan Canadan
ithllituksen suostumuksen perusteella.
Kenraalikuvernööri vahvistaa Ja a l ­lekirjoittaa
nyt kuninkaan nimessä 'Ja
puolesta kaikki sopimukset; jotka k a i -
paavat kuninkaan allekirjoituksen ja
vahvistuksen. Han voi nyt vahvistaa
Canadan sodan julistamisenkin, eikä
sUhcn tarvitse enää kuninkaan suos-tumusta
Lontoofita, kuten oli asian­laita
1939.
.kcnraallkuvprnbörr ci todellisuu­dessa
hallitse, sen paremmin kuin
Englannin i a Canadan yhteinen ku­ningaskaan,
koska hän c i voi toimia
missään hallltusasioissa ilman Cana­dan
hallituksen guostumustu.
— Yhdysvaltain 8äh!kövoiina$ystee« ',
ml käytti viime vuonna 70 tomUa Wf4,
vihiiltä Jokaista edellisenä .yttpimd./
käytettyä €0 tonnia kohti.
T
KING TAXI
LUOTETTAVA PALVELITS
Hääkvkkavihkoj^
— KURE:ASIMPFUJA
PUBELIN 5-5341
MANHATTAN FLORIS1?
22 Durhom St N.. Sndbaiy, Oaf.
DR. L. HOOEY
LÄÄKÄRI J A KIRURGI
Puh. 7-7355
122 Elm S t E.
Kotiin 6-6129
Sttdjnirjr
Torontoon 1,300
parkkausmittaria
Toronto. — Tiistaina alkoi Toron­ton
keskikaupungilla 1,300 parkkaus-ralttarln
asettaminen palkoilleen. T jö
askotaan, päättyvän maaliokuun a l ­kupuolella.
kymmenellä sentillä saa 30 minuu­tin
parkkausluvan keskikaupungilla,
jota rajoittavat Dundas-, Simeon-,
Front- Ja Jarvis-kadut. Muissa
osissa saa .10 sentillä tunnin pnrk-kaasluvan.
Canadan uimajoukkuccn
johtaja oIympia]ai.siin
on valittu
Montreal. ~- Canadan ulmujouk-kueen
Jchtnjak.sl Helsingin olympla-lalslhi
on valittu. (H. E. Hcrischorn
Montrealista, ilrhoittl Canadan olym­piakomitea
keskiviikkona. Joukkueen
harJoittaJa.sla tu päiuty vlelii yksi­mielisyyteen
sillä Archie McKlnnon
Ja Percy Norman, molccnmut Länsl-
Canadasta, .saivat sUlncslykKc.ssä yhtä
paljon ääniä.
SUDBUfeY CfclNIC
Lääkärit Ja kirurgit
D R . a S. POLACK
DR. R. M. THOMSON .
DR. I. W. DAVIDSON ,
DR. J . M. TAINSH
DR. P. R. F V T ^ '
Hammaslääkärit
DR. I. O. POLAOR:
DR. Xi. N: HOBBS *
Suomalainen tullcki '
130 Elm S t E., puh. 3-7181, SndbiUT
NOPEAT YHTEYDET
DETROITim .
SUDBURYSTÄ
Greyhounditt uudella:
Delroit-Allanta-Mlamt
.."Expreiulim"
Jorso Amadön lausunto
rau alkinnbsta
Kansalnyällisen stalinilaisen rau- lBra.sUIan kansan toistelua rauhan ja
hanpalkinnon saanut Jorgo Aniado
lausui hiljattain TASS'in kirjeen­vaihtajalle:
Kansainvälinen stalinilainen rau-hanpalkii\
to on suuri kunnia ja KC
langettaa myöskin suuren vastuun.
Minua kohtaan on: o.soitettu suurta
kunniaa. Minä jm.milrrän sen liy viri.
Ymmrärrän mydskln »en vastuun, jo­ka
lankeaa ,taistclu.sta rauhan puo­lesta
kansainvälisen Stalin-palkinnon
saance}le. Kaikin voimin koetan olla
.sen kunnian veroinen, ^ota minua
kohtaan on osoitettu, «ckä sen »iiuren
vastuun veroinen, mikä siltä Johtuu;
Minulle on Jo monta vuotta Stalinin
nimi merkinnyt pyrkimystä rauhaan
ja ihmiskunnan onneen, riippumatto­muuden,
edistyksen Ja kulttuurin
.saavuttamista kalkille kansolHe,
Ottaessani vastaan palkinnon. Joka
kantaa tätä suurta nimeä, tahdon
ennenkaikkea kiittää Generalissimus
Stalinia siitä verrattonxan suurcata
avusta. Jota hän antaa rauhanasialle.
Stalin on yleisen rauhan suuri ehty­mätön
lähde, .samoin kuin hän. on
sen uuden maailman Juoja, jossa Ih­minen,
saa elää vapaasti Ja onnelli­sesti.
Minä en sano tätä vain omasta
puolestani. Minä «anon tämän B r a -
.sillan kansan puolesta, siliä sen suu­ren
kunnian, Joka on langennut osak­seni,
minä otan vastaan Brasilian
kansan nimessä, Brasilian rauhan­puolustajain
kolmas kongressi. Joka
pidettiin hiljattain, 5 miljoonaa alle­kirjoitusta
Tukholman julistukseen,
tähiin asti kerättyä 3 miljoonaa allc-kirjoitasta
kohoituksecn rauhanliiton
solmimisesta j a kansan taistelu sota-joukkojeh
Koreaan lähettämistä vas­taan
osoittavat, kuinka hartaasti
kansani haluaa rauhaa Ja kuh^ka se
on täynnä päättäväisyyttä taistella
sodanlietsojia — pohjoisamerikkalai­sia
imperialisteja vastaan, Jotka sor­tavat
synnyinmaatani.
Tämän kansainvälisen Stalin-pal­kinnon
on saanut Brasilian kansa.
Sen nimessä minä otan sen vastaan
syvästi liikuttuneena, erikoisesti n l l -
dt-n tuhansien rauhanpuoltajlcn n l -
me.ssä, Jotka poliisiin uhkauksista Ja
väkivallasta huolimatta johtavat B r a -
.sillan kansan taistelua raithan puo­lelta.
Näistä tuhansista nimistä tah­don
erolttaa nimen, Joka symboliKoI
kansallisen vapautuksen puolesta, —
kaiLsani sankarin, Louis Carlos Pres-te.
Hin. Johon Brasilian (kansa panee
kaiken toivonsa. Olen onnellinen, r a ­jattoman
onnellinen, että saan viedä
Brasilian kansalle kan.salnviillsen sta­linilaisen
rauhanpalkinnon, .
Juuston tuotanto
kohonnut Norjassa
0«iio. — Norja tuotti juustoa v.
1951 29,000 tonnia,. eli 4,000 tonnia
enemmän kuin sitä edeltäneenä
vuonna.
Ennen toista maailmansotaa Nor­j
an vuosittainen Juustotuotanto oli
16,500 tonnia.
4
i G R E Y H O U N D
JAMES H. DAVEY
KOKSIAv- K O U A • PUITA;
Parhaimpaa ölJyityS
sirokori-kolia
PUHELIN 5-5647 »
177 Kathleen 8t W. SuAbatj
Matkustelkaa;
GreyhouMitil
Uudeiia Expr^i-bussi-
palvelullä
Detroitista Mianiiin
Nopeat yhteydet «
ATLANTAAN ;
• Ei paikkatilausta Vetukätoen
(Atlantin Ja Detroitin väUllH)
• El f>u8sivaihtoJa - t
• Ei pysäykslä - - «
(Ainoastaan 24 tuntia 35 minuuttia^ '
Detroitista Miamiin) .
EI YLIMÄÄRÄISIÄ
MAKSUJA!
Sudburysta yhtäälle päin
(Sisältitä U3:n kurjtslcronl
Atlantaan $3L65
Miamiin $43.05'
Lähten Detroitista päivittäin
W/r säästö, edestakaisissa matkoissa
Greyhoundin asema
UNION BUS DEPOT
Puhelin 5-5671 * ^;
151 Elm H(. E. Sudbury/Ont
I
II
^'tniaimtiiiiiiiRiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiijiiiiiiiiiiiiiJiiiiniiii-niiiiiuiiiH
LÖYDÄTTE SOPIVAT
LAATUKOTIVARUSTEET i
ISOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN SUOMALAINEN MYYJÄMME
MIEUHYVÄLLÄ PALVELEE TEITÄ
Durham St. S. Puh; 4-4243 Sudbuiji'
'»^'''f!''iL"t!infiwHMiiiiiwnffniMiro» I
I