Vapaus, September 18, 1958

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 18 p. — Thursday, Sept. 18, 1958
V A P A U S
'(OBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-
^bllslied Nov. 6, 1917. Authorlzed
rju» second class maU by the Post
•^Office Department. pttawa. Pub-
'««hed thrice weekly: Tuesdays,
,%ursdays and Saturdays by Vapaus
^bllshlng Company Ltd., at 100-102
JSim St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlslng rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.76
3 kk 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
Le Devoir-lehden oikeusjutut
Kuten lehtemme uutisosastolla tiistaina kerrottiin, mont-
^alilaista ILe Devoir-lehteä vastaan pn Quebecin hallitusvi-
'^nomaisten toimesta nostettu kaikkiaan kuutisentoista her-
-^ujsjuttua. sikäläisen "kaasuskandaalijutun" johdosta.
ii»-j:Herjaiissyytteitä nostaneiden joukossa on munalukko-
^ö4iäittomuudestaan omalaatuista kuuluisuutta saanut pää-flliiihfstieri
Duplessis, nykyinen kuvernööri ja entinen finanssi­ministeri
Onesime Gagnon ja useita 'muita maakuntahalli­tuksen
ministereitä jne.
Näiden syytösten perustana on Le Devoir-lehden ja sen
-kustantajan Gerard Filionin julkaisemat artikkelit, joissa
syytetään maakunnan hallitusviranomaisten syyllistyneen
skandaaleihin myydessään luonnonkaasun jakeluoikeudet
Montrealin kaupungeissa yksityisille rahamiespiireille.
Ottaen huomioon sen yleisen skandaalikäryn, mikä luon­nonkaasun
jakeluoikeuksien järjestelyyn sanotaan Quebecis-
...sakin liittjrvän, meistä tuntuu hieman ihmeteltävältä näiden
"koviksi keitettyjen poliitikkojen" kunniantunnon suuri
herkkyys. Mahdollisesti he ovat kokonaan syyttömiä? Mutta
mahdollista on sekin, että Le Devoir-lehti on täyttänyt vain
velvollisuutensa selvillesaamiensa skandaalien paljastami­seksi?
!TH Jokatapauksessa Le Devoir-lehden syytökset ja sitä vas­taan
nostetut oikeusjutut vaativat tämän väitetyn skandaalin
perinpohjaista tutkimusta. Quebecin maakunnan katolinen
uniokeskus (Catholic Confederation of Labor) on mielestäm­me
ehdottomasti oikeassa vaatiessaan, että tämän skandaalin
selvittämistä varten nimitettäisiin kuninkaallinen komissio,
mikä suorittaisi puolueettoman tutkimuksen kaikista tätä
kysymystä koskevista asioista. Vain siten voidaan saada to­dellinen
selvyys näistä asioista.
''Lapsenrakkaus" ja oikeustaju
Maailmankuulu ranskalainen kirjailija, vuonna 1921 No­belin
kirjallisuuspalkinnon saanut Anatole France sanoo
ivallisesti, että porvarillinen laki kaikessa majesteetillisuu-dessaan'
on samanlainen kaikille, sillä se ''kieltää niin köy­hiä
kuin rikkaitakin varastamasta leipää ja nukkumasta sil­tojen
alla".
itTätä taustaa vasten luettuna voidaan jotenkin ymmär­rä
— jos ei kohtakaan hyyäksyä — Reutersin alkuviikolla
Parysta, Etelä-Afrikasta lähettämä uutistieto miss^ kerro­taan,
etl3 ,€räs sikäläinen "rouva" oli saanut vain pikkusd-koö,
siitä,l'ett;ä oli ampunut mustaihoisen palvelijattarensa
Ku'6ll^aksi.'ii!iilainitussa uutistiedossa kerrotaan:
^ , valkoihoinen äiti sai 50 punnan sakon
afnl^alaisen naisen tappamisesta tuomarin selittäessä, että
hän on huomioinut (tuomiota langettaessaan) palvelijattaren
"niskottelun".
"Mrs. Marie de Wet havaittiin oikeudessa syylliseksi
18-vuotiaan afrikkalaisen palvelijattarensa ampumiseen.
''Langettaessaan tuomiota viime perjantaina tuomari sa­noi
huomioineensa, että tämä afrikkalaisnainen oli ollut *nis-kotteleva'
mrs. de Wetiä kohtaan ja samalla hän varoitti
(syytettyä) olemaan vastaisuudessa varovainen ampuma-aseen
käytössä.
''Eräs poliisi todisti mrs. de Wetin kertoneen hänelle, että
tämä (vatsaan ammuttu) afrikkalaisnainen oli kieltäytynyt
pyykinpesusta ja asunnon puhdistamisesta, ja että hän oli
polttanut syytetyn alushameen."
Aurinkoisesta Albertastamme, Letbridgen kaupungista
saatiin alkuviikolla hieman toisenlainen uutistieto, missä
kerrotaan, että entinen polynesialainen prinsessa tuomittiin
viime maanantaina Albertan ylioikeudessa kahdeksi vuodek­si
Kingstonin pakkotyölaitokseen 8-vuotiaan tyttönsä tappa­misesta.
Tämän ruskeahipiäisen prinsessan (mrs. Veia Love Low-sanptaan
naineen erään mormoonien lähetystyön teki­jän
ja tulleen sen jälkeen Cardstoniin, Albertaan. Oikeudessa
hänen kerrotaan tunnustaneen syyllisyytensä 8-vuotiaan tyt-
•tönsä, Blondie Takau LowryTi tappoon. Asiaa käsiteltiin oi­keudessa
25 minuuttia eikä ketään todistajia kuultu. Sitten
CP:n uutistiedossa kerrotaan mm. seuraavaa:
" . . . Puolustusasianajaja sanoi, että alustavien kuuluste­lujen
mukaan mrs. Lowry on asunut miehensä ja heidän nel­jän
muun lapsensa kanssa ja että hän (syytetty) 'odottaa nyt
iiutta lasta'.
"Hän sanoi mrs. Lowryn ja hänen miehensä rakastaneen
Blondieta ja he olivat kuluttaneet melkoisen määrän rahaa
tuottaessaan hänet Cook Islandista Cardstoniin vuonna 1957.
Tämä lapsi oli syntynyt toisesta avioliitosta ja häntä oli
kasvattanut eräs huoltaja.
"Lapsi oli kasvatettu miltei primitiivisissä olosuhteissa
ja hänellä oli vaikeuksia mukautua uuteen ympäristöönsä . . .
Sen johdosta häntä oli vaikea käsitellä. Käytettiin tuloksetta
erinäisiä rankaisutoimenpiteitä: hänet pantiin aikaisin nuk­kumaan,
kiellettiin katselemasta TV-näytöksiä.
"Sitten vanhemmat turvautuivat kuritukseen, sellaiseen
rankaisumuotoon, johon hän oli tottunut ja ainoaan mitä
hän ymmärsi...
"Lääketieteellinen todistus osoitti, että tämä lapsi kärsi
silloin kun hänet vietiin Cardstonin ja myöhemmin Calga­ryn
sairaalaan, pään loukkaantumisesta, palohaavoista, käsi- .
luun murtumasta ja monista naarmuista. Kuoleman aiheutti ^
pään loukkaantuminen.
"Poliisille annettu todistus osoitti, että lasta oli kuritettu
huhtikuun 4 pnä, ja että hän oli kaatunut lattiarajan läm-
Tnityslaitosaukkoa vasten. Lääkärin hoitamat palohaavat oli­vat
täftiän lammi tyslaitosaukon mallisia.
"Lasta kuritettiin uudelleen ja tällä kertaa hän kaatui
ja iski päänsä pesuhuoneen oveen", sanoi kruunun syyttäjä.
Todettiin että lapsella oli "suuri veritulppa" päälaessa. Tä-
(inä loukkaus aiheutti kuoleman.
"Puolustusasianajaja kertoi myös oikeudelle, että silloin
kun tämä päänloukkaantuminen tapahtui, lasta kuritettiin
tottelemattomuudesta ja valehtelemisesta. Hänet (8-vuotiaan
lapsen — Vapaus) oli määrätty pesemään joitakin lapsen-
JOS HALUTAAN, ITAOSTOJA
VOIDAAN SIIS LISÄTÄ
"Tämän vuoden sopimusta ei voi
da pitää sellaisenaan pohjana tava
ranvaibdon suunnittelulle Neuvos­toliiton
' kanssa ensi vuonna, vielä
vähemmän se on käyttökelpoinen
uutta viisivuotissopimusta ajatel­len.
Lähtökohdan on oltava eräil­tä
osin nykyistä realistisempi. On
kin tyydytyksellä tervehdittävä tie­toa,
että teollisuuden piirissä kuu­lemma
pohditaan myös positiivises-
--sa mielessä Neuvostoliiton kaup­pamme
tilaa j a sen kehittämismah­dollisuuksia.
Myöd tahdolla voi­daan
tuontia tulevaisuutta ajatel­len
laajentaa ja monipuolistaa, kos­ka
aikanaan paranevien suhdantei­den
mukana tarpeemme Neuvosto­liitosta
luonnollisesti kasvavat.
Vain tuontia lisäämällä voidaan
näet antaa mahdollisuudet kasva­vien
vienti-intressien toteuttamisel­le."
— Maakansa, (ml)
USA:n Kiina-politiikkaa arvostellaan
USA:n liikemiesten keskuuclessa
SUOMI " E I O L E KÖYHÄ"
"Asiantuntijoiden ilmoituksen
mukaan meillä on tällä hetkellä
kuparia, sinkkiä ja lyijyä jo yji
oman tarpleen. Nikkelin tosalta
pääsemme kohta omavaraisiksi ja
teräksen kohdalla toiveet omava­raisuudesta
ovat hyvät. Kim kai­voksista
lisäksi saadaan kultaa, ho­peaa,
kobolttia, vanadiinia ja selee­niä,
tuskin voimme enää puhua
maamme köyhyydestä. Kysymys on
nyt vain siitä, että kaivosteollisuu­teen
todella kiinnitetään vakavaa
huomiota ja että sen kehittämiseen
irroitetaan tarpeellisia pääomia. Si­joitukset
ovat eittämättä sellaisia,
jotka aikanaan kantavat runsaan
koron ei vain varojen sijoittajille
vaan ennen kaikkea koko kansan-
•taloudellemme". — Päivän Sano­mat
(skogilaisryhmän lehti)
Moskovan yliopiston
vararehtori vierailee
Helsingissä
Helsinki. — Moskovan yliopis­ton
vararehtori, professori G. D,
Vovtshenko saapui perjantaina
iltapäivällä Helsinkiin n. 10 päi­vää
kestävälle vierailulle, joka
tapahtuu Suomen ja Neuvostolii­ton
' välisen tieteellisteknillisen
yhteistoimintakomitean järjestä­mänä.
Sen aikana professori
Vovtshenko tutustuu Helsingissä
ja Turussa Suomen korkeakoului-luihin.
' Professori Vovtshenkoa olivat
lentokentällä vastassa professoi;i
Kivineii ja ylijohtaja Lehtinen.
Kirj- George Harris
Oheellisena julkaisemme eräitä
kohtia ilmoituksesta, joka julkais­tiin
elokuun 30 pnä Financial Pos­tissa.
Tämän ilmoituksen johdosta
päätimme katsoa tarkemmin, mitä
suurissa päivälehdissä kirjoitetaan
kriitillisestä kysymyksestä, jonka
tällä kertaa muodostavat Kiinan
rannikolla olevat saaret ]a Taiwan
(Formosa).
Financial Postissa julkaistu i l -
nLojtus on suurliikkeen avoin ja
kylmäverisin tunnustus, että sodat
ovat olleet ja ovat edelleenkin kul­tainen
mahdollisuus tekaista voit­toja.
Ilmoituksen oli kustantanut
detroitilainen investointi neuvon-antofirma.
Se saattoi Toronto Starin pikai­sesti
ja katkerasti tuomitsemaan
mainitun firman. Starin häikäile­mättömästi
hyökätessä tätä firmaa
vastaan, se y r i t t i osoittaa, että sel­lainen
ajatuksen juoksu on ominai­nen
vain tälle yhdellt firmalle eikä
yleensä liikemaailmalle.
Vaikka me olemme sitä mieltä,
että vaikutusvaltaisimmat ja johta­vat
liikemaailman edustajat kan­nattavat,
jopa sanelevat, Yhdysval­tain
hallitusta kontrolloivan DuUe-sin
ryhmän peloittavaa politiikkaa,
me olemme myös sitä mieltä, että
on huomattava määrä ja vieläpä
kasvava määrä sellaisia liikkeitä,
jotka vastustavat tätä politiikkaa,
ollen sitä mieltä, että se voi johtaa
ainoastaan onnettomuuteen. Ja tä­hän
ryhmään sisältyy myös suur­liikkeiden
edustajia.
Kirjoitusta seuraavat lainaukset
osoittavat, että näin ovat todelli
suudessa asiat ja kaikkien joiden
tahtona on säilyttää rauhaa tulisi
hartaasti tervehtiä tätä tosiasiaa.
Ensimmäinen lainaus on juuri
samasta Financial Postista, missä
e.m. ilmoitus julkaistiin. Sitä seu­raa
useimmat toiset lainaukset ja
myös mieltälämmittäviä lainauksia
USA:n lehdistä:
FINANCIAL POST
<ELOKUUN 30 PNÄ)
" . . . Quemoyn ja Matsun ongel­ma
on tahallisesti tekaistu Yhdys­valtain
toimesta, koska se haluaa
ylläpitää tukikohtaa kommunisti-
USA suhtautuisi siihen, jos Venä­jä
ottaisi haltuunsa Kuuban?
". . . . Tämän päivän maailma on
paljon liian pieni ja paljon liian
vaarallinen salliakseen räyhääjäpo-litiikkaa
kansainvälisissä asioissa.
Amerikkalaiset etsivät vastoinkäy­misiä
kun he yrittävät laittaa soti­laallisia
tukikohtia Kiinan ranni­kolle.
". . . Me emme pidä kommunisr
teista ja kommunistit ovat suurim
man osan ajasta epämiellyttäviä ja
vaivalloisia. Mutta ei taivas eikä
ihmiskunta ole antanut Yhdysval-miehityksistä
sekä alituisesta on­nettomuus-
ja alennustilasta. Kiina­laiset
eivät halua hänen paluutaan,
vieläpä vähemmän auttaisivat hän­tä.
". . . Lännen politiikka tässä ta­pauksessa
on ehdottomasti järje­töntä.
Todellisen vaikuttavan Kii­nan
hallituksen tunnustamisesta
kieltäytyminen oh kyllä pahasta.
Mutta uskottelu, kaaikessa vaka-"
vuudessa, että tällä pienellä saarel­la
lahoava tynkähallitus on todelli­nen
Kiinan hallitus ja että sillä on
yksinoikeus puhua tuon mahtavan
Voisiko kuuma sota Formosalla
aiheuttaa osakkeiden nousun?
Meidän mieliDiteemme on . . . KYLLÄ!
Me sanomme, että Quemoyn kuuman sodan alkamisaika oli suo­rastaan
mestarillinen. Shokkimaisen vaikutuksen jälkeen, jolloin heik­kosydämiset
poistuva lihapadan äärestä, vilkkaat osakemarkkinat jat­kuvat
kahden vuoden ajan samoin kuin v. 1950—52, jolloin Korean
sota oli käynnissä, ja vuosina 1954—56 sen jälkeen kun Stalin kuoli
V. 1953, Jolloin markkinat virkistettiin suuren kylmän sodan aikakau­deksi.
Sotatoimet ja rauhanuhkaukset ovat aina olleet johtavat väli­neet
mielipiteiden ja markkinain kiihdyttämiseksi. Ja näyttää siltä,
että tämä tekniikka ei koskaan tule muuttumaan.
Kuparin hinnan korottaminen 40:een senttiin ja sinkin 20:een
senttiin olisi -jnahdoton tehtävä maailmassa, mitä uhkaa pysyvä rau­ha.
Kuparilla hankittiin rikkauksia silloin kun Napoleonin sodiit
ja Amerikan vallankumous kohottivat sen hinnan 47:ään senttiin
kahdeksannentoista vuosisadan alkupuolella. Sitten tuli (USA:)n s i ­sällissota
ja kuparin hinta nousi jälleen... Toinen maailmansota
ja Korean sota nostattivat taas kysynnän jälkeenjääneisyydestä . ..
Cronenberg (yhtiö)
Detroit, Michigan
SITÄ!
JA
IIIIIITÄTÄ
tain tehtäväksi huolehtia koko maa­ilman
menosta.
"Setä Samin nenä alkaa olla liian
pitkä omaksi hyödykseen."
GLOBE AND M A IL
( E L O K U U N 26 PNÄ)
". . . Kiinassa ei ole sympatiaa
Chiang Kai-shekille. Miksi pitäisi­kään
olla? Hänen 22-vuotinen val­takautensa
tunnetaan joukkomä-dännäisyydestä,
rajoittamattomasta
inflaatiosta, jatkuvista kansalaisso-sen
maailman rannikolla. Kuinka dista, ulkolaisten hyökkäyksistä ja
CYRUS EATON MOSKOVASSA:
USA:han luotu esikuva poliisivaltiosta
^ Moskova. — (SIB) — Olen me­nossa
kotiin toivoen, että saisin
monet ystäväni USAn rahamies-ja
teollisuuspiireissä vakuuttu­neiksi
siitä, että Venäjän kansa
ja sen hallitus haluavat rauhaa.
Käynti Moskovassa ja Leningra­dissa
selvitti minulle neuvosto­hallituksen
ja neuvostokansan to-deliiset
tarkoitusperät. Olen var­ma
siitä, että Neuvostoliitto halu­aa
päästä sopimukseen kanssam­me,
lausui viime lauantaina
France Pressille Moskovassa
myöntämässään haastattelussa
Neuvostoliitossa vieraillut ame­rikkalainen
teollisuus^ ja finans-simies
Cyrus Eaton.
Eaton paheksui Yhdysvaltojen
Neuvostoliittoa ja Kiinaa kohtaan
harjoittamaa politiikkaa ja sanoi:
— Olen sitä mieltä, että meidän
olisi käytävä molempien maiden
kanssa laajaa kauppaa.
Mitä tulee minuun ja niihin yh-
^rmiin, joihin pien yhteydessä,
niin olen valmis käymään kaup­paa
Venäjän kanssa, ja niin pian
kuin me pystymme sen tekemään
pelkäämättä, että valtiosihteeri
vaatteita (diapers), mutta hän
ei ollut sitä tehnyt. Sitten hän
valehteli siitä, kerrottiin mrs.
Lowryn sanoneen."
Täytyy myöntää, että on sitä
"lapsenrakkauttakin" monta
sorttia!
« * *
Mutta mitä tahansa muuta
ylläkerrotuista oikeusjutuista
ajatellaan, canadalaisilla yleen­sä
on terve oikeustaju ja -kä­sitys.
Tästä puhuu kumoama­tonta
kieltä Montgomerysta,
Ala., syyskuun 15 pnä tullut
uutistieto, jossa kerrottiin, eitä
kun sikäläinen kuvernööri Ja­mes
E. Folson kotiutui Cana-daan
tekemältään "kalastus­matkalta"
häntä oli tervehti­mässä
3,000 canadalaista kir­jettä,
joissa vaaditaan armah­dusta
Jimmy Wilsonille, joka
on tuomittu sähkötuolissa kär­vennettäväksi
kuoliaaksi siitä,
että hänen väitetään varasta­neen
$1.95 eräältä valkoihoi­selta
naiselta.
Dulles sulkee meidät vankilaan,
solmimme kaupalliset suhteet
myös Kiinan kanssa.
Yhdysvaltojen perustana, jatkoi
Eaton, on ollut kauppa, liiketoimin­ta
ja teollisuus. Neuvostoliitto ja
Kiina pystyvät käyttämään hyväk­seen
monia tehdaslaitostemme
tuotteita. Kauppa on eräs varmim­pia
teitä yhteisymmärrykseen. A-merikkalaiset
sanovat, että kulut­taja
on aina oikeassa ja meidän tu­lee
epäröimättä _^myydä tavaroi­tamme
kansoille, joiden politiikka
ja uskonto eivät ole samat kuin
meidän. Olen sitä mieltä, että
Neuvostoliiton ja Kiinan tulee an­taa
itsensä ratkaista omasta elä­mästään.
Eaton kertoi edelleen, että venä­läiset
antavat vakaasti tukensa
hallitukselleen. Hän ja hänen vai­monsa
ovat todenneet, että venäläi­set
julkituovat ajatuksiaan vapaam­min
kuin amerikkalaiset.
Ainoa maa, missä ihmiset vil­kuilevat
yhtämittaa taakseen-nähdäkseen,
kuka kuuntelee hei­tä
salaa, on Yhdysvallat. Edes
kongressin jäsenetkään, jotka pi­tävät
Dullesta täydellisenä tyh­myrinä,
eivät uskalla sanoa sitä.
Juuri me olemme luoneet esiku­van
poliisivaltiosta.
Eaton huomautti, että valtion t i­lauksia
suorittaville teöllisuusmie-hille
koituu paljon kiusaa niisiä
monista kymmenistä tutkimuksista,
joita eri virastot suorittavat henki­lökunnan
keskuudessa. Erään yh­tymän
puheenjohtaja on kertonut
minulle, .mainitsi Eaton, että hä­nen
on annettava sormenjälkensä
niin usein, etteivät hänen kätensä
ehdi välillä kuivua.
Korostettuaan, ettei hän pelkää
tutkimuksia, joiden kohteeksi hän
voi joutua Amerikkaan palattuaan,
Eaton sanoi: — Joka kerran, kun
he haluavat keskustella kanssani o-len
valmis tulemaan heidän eteen­sä.
He pelkäävät sitä. Kerran he
lähettivät minulle haasteen, mutta
ottivat sen sitten takaisin.
Eaton kertoi olleensa ensimmäi­nen
tavallinen Amerikan kansalai­nen,
joka esiintyi Neuvostoliiton
televisiossa. Hän puhui ilman min­käänlaista
sensuuria eikä hän ol­lut
kirjoittanut puhettaan etukä­teen.
— Radiossa el tiedetty, mistä
tulen puhumaan, kertoi Eaton.
— Amerikassa miniui puheeni
vallan puolesta, on silkkaa mielettö­myyttä.
Se on aivan sama kuin jos
me, harmistuneena Neuvostoliittoa
vastaan tervehtisimme jotain ulko­maille
karkoitettua suur-herttuaa
Venäjän tsaarina."
N E W YORK TIMES
(PANKKIIRI J . P. WARBURGIN
K I R J E S Y Y S K U U N 6 PNÄ)
"On melkein käsittämätöntä, et
tä meidän joukkojemme vielä olles­sa
Libanonissa, havaitsemme nyt
toisen kerran olevamme sodan par­taalla,
tällä kertaa Kiinan kanssa,
kahdesta pienestä rannikkosaari-ryhmästä,
jotka — tai\vahin ase-
IHMETTELI SYYSTAKIN
Nelivuotias pikku Kalle nuoli so.-
keria lautaseltaan senjälkeen kun
mansikat olivat loppuneet.
Isä: 'Noin et saa tehdä."
Kalle: "Miksi en?"
Isä: "On rumaa nuolla lautastaan
puhtaaksi."
Kalle: "Saanko koskaan nuolla?"
Isä: " E t . "
Kalle: "Miksi sitten on olemassa
sellainen sana kuin 'nuolla*?"
KIILLOITTAISI
Joo-eppi: "Mitä tekisit jos olisit
minun saappaissani?"
Mikko "Kiilloittaisin ne."
OIKEA VASTAUS
Opettaja: "Miksi muuttolinnut
lentävät lämpimistä maista kauak­si
pohjoiseen?"
Oppilas: "Ne lentävät siksi, kun
on liian pitkä matka kävellä."
masta' huolimatta — selvästi kuulu­vat
• "mannermaalle".
''.-. . Matsu ja Quemoy muodos­tuivat
tärkeiksi vain osana siitä po­litiikasta,
jonka mukaan • Yhdysval­lat
kehoitti generalismusta varusta­maan
saaret hyökkäystukikohtana.
-Kuinka likinököisenä sal­limme
hallituksemme • olla meidän
tosietujemme suhteen ja kuinka
häikäilemättÖihän äjattelematto
masti sallimrtie sen olla ihmiskun­nan
eduille? Kuinka kauan- vaike­nemme,
meidän- hallituksemme uh­karohkeasti
kuljettaessa meitä yh­deltä'sodan
partaalta toiselle?
" . . . .. Keitä me olemme päättä­mään
koko ihmiskunnalle, että tu­houtumisen
vaara on edullisempi
kuin^ antaa Kiinan kommunistien
ottaajkaituunsa kaksi pientä saari­ryhmää,
joihin meillä ei ole vähäi­sintäkään
laillista tai moraalista
oikeutta."
WALl STREET JOURNAL
(SYYSKUUN 5 PNÄ)
"Jos USA on niin onnellinen, et­tä
välitön yhteenoton vaara ohite­taan,
riiih USA:n pitäisi heti ryhtyä
poistumaan tilanteesta, missä Que
moy voi'inuodostua vaaraksi, symb-booliSäksi
tai toisenlaiseksi vaarak­si.
Mi&idän pitäisi tehdä täydelli­sesti
selväksi generalismus Chian-gille,
että me emme tue häntä soti­laallisissa
yrityksissä, joista ei ole
hyötyä" kenellekään toiselle kuin
generalismus Chiangille."
TORONTO STAR
(SYYSKUUN 8 PNÄ)
"Vapaa-maailman diplomaatian
k i i r e i s in tehtävä on saada Yhdys­vallat
järkiinsä Kiina-politiikassaan
— saada Washington luopumaan
sodan vaarasta mikäli on kysymyk­sessä
pienet rannikkosaaret, jotka
ovat aina kuuluneet Kiinan man­nermaalle.
Canada mahdollisesti
voisi auttaa asiaa puhumalla ur- Lontoo. — Englannin sisäminis-hoöllisemmin
ja selvemmin kuin teriö on saatujen tietojen mukaan
JUTTU PAPUKAIJASTA
Valtamerilaivan perämies saapui
kotiinsa pitkältä matkaltaan muka­naan
hieno papukaija, jonka piti
puhua yhtätoista kieltä ja kirota
kuudellatoista. Mies lähti asioilleen.
Kotiin palattuaan hän kysyi vai­moltaan
miten tämä viihtyi linnun
kanssa.
— Siitä tulee kyllä oikein hyvä,
mutta se on vielä uunissa, sanoi
vaimo.
— Uunissa! Papukaija, joka o-saa
puhua yhtätoista kieltä ja ki­roaa
kuudellatoista.
— Mutta miksi ihmeessä, se sit­ten
ei sanonut sitä?
Passiskandaali;
Nobel-tiedemiestä
on kuulusteltu
mikään Ottawan hallitus on tähän
saakka tehnyt . . . Asia koskee
meitä, koska maailman, sodan puh­jetessa,
Sanadasta tiflee taistelu­tanner."
I l
Cariad.in tukkukaupassa on tapah-tui^
jit, jyrkänlainen lasku.'Kesäkuun
tukkumyyntien arvo oli 712 miljoo­naa
dollaria verrattuna 732 miljoo­naan
toukokuussa- jk 752 miljoonaan
dollariin vuosi sitten toukokuussa.
otettaisiin ensin nauhalle tai yri­tettäisiin
ainakin ottaa selville,
mistä tulen puhumaan. Sanoin
venäläisille että mielestäni kaksi
maailman mahtavinta maata voi­sivat
elää rauhassa keskenään.
Eaton kertoi odottaneensa, että hän
voisi nähdä vain sen^ mitä venäläi­set
haluavat hänelle näyttää. Todel­lisuudessa
kävi niin, sanoi hän, että
he kysyivät minulta, mitä haluaisin
nähdä. Minä kerroin toivomukseni,
ja sain tutustua kaikkeen, mihin j
halusinkin.
— Me teemme Yhdysvalloissa
suuren erehdyksen, sanoi Eaton
lopuksi, kun uskomme Neuvosto­liitossa
vallitsevan hirvittävän
järjestelmän, jonka romahtami­nen
on vain ajan kysymys. Jokai­nen,
joka aikoo ryhtyä taisteluun
220-miljoonaista urhoollista ja
järjestelmäänsä vakaasti tukevaa
kansaa vastaan, olisi suoraan sa­noen
mielipuoli. "Sodan kuilun partaalla"-seikkaiIuohjelma.
ryhtynyt tutkimuksiin Nobel-pal­kinnon
saaneen filosofin Bertrand
Russell in kiukkuisen kirjeen joh­dosta.
Russell oli kosketellut ame­rikkalaisen
tiedemiehen Linus Pau-lingin
osaksi Lontoon lentoasemal­la
tullutta kohtelua. Myös Pauling
on saanut Nobel-palkinnon.
Russell kirjoittaa, että englan­tilaiset
passintarkastajat olivat lou­kanneet
karkeasti Paulingia, kun
hän saapui viime kuun lopussa Yh­dysvalloista.
Hänet erotettiin heti
muista matkustajista, minkä jäl­keen
häntä kuulusteltiin perusteel­lisesti
käyntinsä johdosta.
Pauling oli saapunut Englan­tiin
pitääkseen syyskuun 15 pnä
esitelmän Lontoossa Kemiallisen
seuran kokouksessa sekä eräässä
toisessa kokouksessa syyskuun 22
pnä. Jälkimmäinen kokous liittyy
ydinasevarustelua vastustavaan toi­mintaan.
Timesille lähettämässään kir­jeessä
Russell huomauttaa passin­tarkastajan
ensin sanoneen, että
Paulingin on poistuttava maasta
syyskuun 15 pnä. K u n Pauling o l i
vastannut esitelmänsä jäävän sil­loin
pitämättä, oli tarkastaja vas­tahakoisesti
suostunut pidentä­mään
hänen oleskeluaan syyskuun
16 päivään. "Emme päästä Eng­lantiin
ihmisiä, joiden pääaikomuk-sena
on osallistua j u l k i s i in kokouk­siin
j a varsinkin sellaisiin, jotka
vastustavat hallituksen politiik­kaa",
sanoi passintarkastaja.
"Mikäli tällainen on hallituksen
politiikkaa, on lausuntovapaus lo­petettu
ja ainoa jäljellä oleva va­paus
on vapaus kannattaa hallitus­ta",
päättelee Russell.
PÄIVÄN PAKINA
''Tietäjäin" piippuun tupakkaa'
Torontolaiset "tietäjät", joiden mat kiittivät, kuten kiitetään ja
mielestä-maailma on pysynyt ennal- moititaan täkäläisiäkin autoja,
laan ja pysyy vastedeskin. Neuvos- ^ Mutta kiertämätön4osiasia on tä-toliitossa
ei kuulema ole myytävä | mä: Jos suomalaisilla olisi varojen-nä
mitään sellaista tavaraa, mitä '[ sa puolesta siihen tilaisuus,^ Suo-suomalaiset
voisivat käyttää hyväk-! messa voitaisiin lallä viikolla myy-seen.
— dä satojatuhansia venäläisiä autoja!
Tästä Venäjän kehnoudesta, eikä l Nykyiset ruplavaral olisivat siinä
Suomen porvarien politiikasta ja I kahakassa kuin pisara meressä.
Suomen kansan ostovoiman heikke-j Tässä vain yksi esimerkki monista,
nemisestä, riippuu kuulema se, että i Tämä sellaisenaan todistaa, pu-
Suomen vienti Neuvostoliittoon y-1 humattakaan nyt Suomen porvari.s-littää
sieltä tulevan tuonnin, minkä | ton johdolla harjoitettavasta nurin-johdosta
Suomeen on kertynyt mel- kurisesta kauppapolitiikasta, että da ja eräät muut länsivallat ovat
kieltäytyneet, kaupankäynnistä ei
vain Kiinan ja Neuvostoliiton, vaan
myös muiden sosialististen maiden
tavaraa, mitä sinne saadaan myy­d
y k s i . Näin kertyy "käyttämättö
miä" ruplia Helsinkiin samalla kun
Suomi-äiti velkaantuu yhä enem­män
Länsi-Saksan ja Ruotsin koh­tuuttoman
korkeasta tuonnista!
Täpiä on luonnollisesti nurinkuri­sen
kauppapolitiikan tulos. Mutta
sillä ei tietenkään ole mitään teke­mistä
Neuvostoliiton myyntimah­dollisuuksien
kanssa.
. 1 . ...» • *
Ottakaamme täsfeä yksi huomatta­va
todistaja.
Meille on kerrottu, että Neuvos­toliittoa
ja muita sosialistisia maita
vastaah voimassaoleva kauppasaar-'
to pyrkii rajoittamaan sosialistisen
maailmanosan sotilaallista mahtia.
Tämän vuoksi Yhdysvallat, Cana-koinen
määrä ruplia. "tietäjät" ovat tässäkin asiassa
"Juttu on nyt kuitenkin se", sa- i auttamattomasti hakotiellä,
notaan "tietäjäin" lehdessä, "että Suomi voisi tuottaa nykyisellään-
Suomella on Venäjältä ja sen satel- kin paljon enemmän kaikenlaisia kanssa. Vielä nyt, jolloin yleisesti
liittimaista miljardeja markkoja koneita ja kojeita Neuvostoliitosta | todetaan, että tämä kauppasaarto
kauppasaatavia, kun venäläisillä ei \ sen sijaan, että nyt tehdään paljon ' on epäonnistunut, puhutaan suurin
ole ollut lähettää niistä tavaroita epäedullisempia kauppoja esimer-i elein n.s. "strategisten tavarain
Suomeen." i kiksi L.insi Saksan ja Ruotsin kans-' kauppakiellosta" nimenomaan so-
Allekirjoittanut rohkenee kyllä sa — mitkä kerta kaikkiaan kieltäy- ] tilasstrategisista syistä,
olla hieman eri mieltä. Ottakaam-' tyväf -ostamasta vastaavasti Suo Mutta ehdottaessaan jälleen kyl-me
esimerkiksi vaikka auto. Viime men tuotteita. män sodan politiikan romuuttamis-kesänä,
jolloin allekirjoittaneella Tästä johtuu, että samalla kun ta ja kaupankäynnin suurta laajen-oli
tilaisuus keskustella useiden Suomi lähettää Neuvostoliittoon tamista Neuvostoliiton ja Yhdys-suomalaisten
kanssa, kääntyi juttu paljon enemmän mitä se sieltä os- valtain kesken, Neuvostoliiton i tunut — eikä muutu?
monta kertaa Neuvostoliiton antoi- taa tavaran, Ruotsista ja Länsi- k.nirppaministeri Ana.stas I. Miko-! No, uskollaan kukin autuaaksi
hin. Toiset niitä moittivat, uscira-, Saksasta ostetaan paljon enemmän I jan sanoi ap:n uulistiedon mukaan: hulkoon. — Känsäkoura.
"Me haluamme ostaa sellaista ta­varaa
joka ei ole sotilaallisesti tär­keätä.
Mikäli on puhe asetuotan­nosta,
meillä on niitä tarpeeksi, ei­kä
meidän tarvitse niitä mistään os­taa.
"Jos haluatte, me voimme myydä
teillekin joitakin aseita. Luonnol­lisesti
emme halua toistaiseksi myy-dalmannerten
välisiä ohjuksia."
Tavallisena maallikkona ei tä­män
kirjoittaja tietenkään voi sa­noa
sitä tai tätä Neuvostoliiton ase­tuotannosta.
. Mutta mitä itse satuimme Neu­vostoliiton
kaupoissa, kaupungeissa
ja maaseudulla omin silmin näke­mään,
se riitti osoittamaan sen to­siasian,
että Neuvostoliitto on te­ollisuustuotannon
alalla pitkästi
sivuuttanut kaikki muut maat, pait­si
Yhdysvallat — ja Yhdysvallat­kin,
jonka sivuuttaminen tpii sen
tärkeimpänä talouspoliittisena ta­voitteena,
Neuvostoliitto on jo si­vuuttanut
eräillä muillakin aloilla
kuin mannerten välisten ohjusten
ja Sputnikien valmistamisessa.
Mutta mitä välittää "tietäjäin"
lehti tällaisista yleismaailmallisesti
tunnustetuista tosiasioista silloin
kuin se ummistaa silmänsä todelli­suudelle,
unelmoi tsaarinaikaisesta
Venäjästä, ja vikisee itsesuggestion
vallassa, että mikään ei ole muut-