1967-09-09-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
If RO TAPIO VALTASI
MAAIiMANM^TARUUMN
. Pulcarest, K^i ' sunniu^aina. -r-
Eero Tapio täytti Smnnen paini-ypen
toiiveet ja toi Suomelle 11
vuoden tauon jälkeen jälleen painin
^aafhnanmestaruuxlen. Ratkai-sifottelut
tänään BuikaresUssa olivat
Ikirpitäi ja tasaväkisiä. Batkaisuot-telUÄ?
a Tapio kohtasi Urtkai-in An-tal
Steerin ja kamppailu päättyi rat
kais^attomana. Tapiolla oli kui-tenkin
par^impi munustjli ja se ta*.
ik,asi hänelle maailmanmestaruuden...',.,
Eeroa edeltäneet suomalaisten
Rainjjain maailmanmestaruudet olivat
Kyjästi Lehtosen ja Raiuno Mä-ikisen
Melbournen kisoissa saavuttamat
Neuvostoliitto hallitsi MM:-paine-ja,
vaikka saikin tyytyä neljään
mestanaut^en. Yhteispisteissä Neuvostoliiton
ylivoima näkyi selvästi.
Se otti 34 pistettä. Unkari sijoittui
loiseksi 29 pisteellä ja ikisojen isäntämaa
Romania oli kolmas 26 pisteellä.
Etukäteen odotettiin suomalaiselta
Eei'0 Tapiolta hyvää sijoitusta
MM-'paineissa ja tällä /kertaa Tapion
yritys jo tuotti tuloksen. Viime
kerralla tullut hopeamitali vaihtui
nyt kultaiseen. Toiseksi Tapion
sarjassa alle 70 kiloa sijoittui Unkarin
Antal Steer.
Neuvostoliitto valtasi itselleen
ensimmäiset sijat sarjoissa 52 kg,
63 kg, 78 kg, ja 97 kg. Raskaimman
sarjan mestaruuden vei väkivahva
uMkarilainen Istvan Kozma
jä" sarjan 57 kiloa mestariksi selviytyi
isäntämaan lon Badu. Samassa
saxijassa koettiin myös suomalaisittain
ilon hetki, kun selvisi,
että R^to Björlin loppukamppailusta
putoamisestaan huolimatta oli
varmistanut itselleen kuudennen
sijan.
MM-PAINIEN ARVOLISTA
Sarja 52 kg: Vladimir Bakuilin.
NL, 2) Cornel Turturea, Romaiiia,,
3) I m v e Alker önikarl, 4) Marti-niussen
Norja, 5) Lacour L-Saksa,
6) Zeman T-^<)(vakia.
Sarja 57 ?cg: 1) lon Baciu Romania,
2) Janos Va;rga Unkari, 3)
Hanahara Jaipani, 4) Siovash Ir^nT
5) Risto Björlin Suomi 6) Traikov
Bulgaria.
Sarja 63 kg: 1) Roman Ruruea,
NL, 2) Slmion Pop^escu Romania,
3) Hjldeo Fujimolo Japani, 4) Ala-kog
Tuiikk.i, 5) KhorsrQkiani. Iran,
6) Dutz Belgia.
Sarja 70 kg: D Eero Tapio Suomi,
2) Antal Steer Unkari, 3) Pe-lavan
Turkki, 4) Farangdoust Iran,
5) Hqrvath Jugoslavia, 6) Poikala
Ruotsi.
SaiTJa 78 kg: 1) Viktor Igume-novNLi
2) Rudolf Vesper Itä-Saksa
3) Sirri Aidjar, Turkki; 4) Dorosiev
Bulgaria, 5) J. Karlström Ruotsi,
6) I. Taranu Romania.
Sarja 87 kg: l) L.SiUay Unkari,
2) Valentin Olemk NL, 3) Wac-law
Orlowski Puola; 4) Gh. Popo-vici
Romania, 6) Simic Jugoslavia
ja Olsson Ruotsi.
Sarja 97 kg: 1) Nikolai Isfco-venko
NL, 2) Boyan Radev Bulgaria,
3) Nicolas Martinescu Romania,
4) Kiss Unkari, 5) Klinge Itä-
Saksa, Tore Hem Norja.
Saria yli 97 kg. Istvan Ko/ma
Unkari, 2)'Anatoli Roshin NL, 3)
Petr Kment T-slovakia, 4) Bous^oi
Romania, 5) Wodja Puola, 6) Pet-rov
Bulgaria.
Pisteet: 1) Neuvostoliitto 34, 2)
Unkari 29, 3)Romania 26, 4) Bulgaria
13, 5) Turkki 11, 6) Suomi,
Japani, Iran 8, 9) Itä-Saksa 7, 10)
Puola 6.
TAPAUS ALtlLUJEVA
Svetlana Allilujeva, Neayostolii-ton
entisem pääminiaterin J. V. Stalinin
tytär on ollut "päivän niani'^
piiltä saakka kun hän teki «sensaatiomaisen
pSrltöksensä olla palaamatta
kotimaahansa Intian 'maitkan jälkeen.
Maailman valpas lehdistö on
siitä saakka seurannut hänen vaiheitaan'
jä edesottamuksiaan. Muutamia
. poimintoja niiden -kirjoituksista.
, '
"y^ois^ hyvin perillä olevat hen-jdlöt
ovat tuoneet Zurichisttä' tiedon,
että Svetlana Allilujeva on avannut
on^Id' niiq[\elleen käh4essa Svei^in
pankissa noin 2 a^lJQOiuin dollarin
tjiit, kirjditti Bom^>^ss^ ilmestyvä
Blitz toukokuun 6 pnä. CJA:» aseistettujen
miestä Ipjpftti vantipimas-sa
i^yeitslläisessä ' Uuvilfis^ CIArn
Kreraliii'asiain erikoistuntija muoK
kasiyät Allilujevaa noin 45 päivän
ajan ideologisesti ja opettivat h^ntä,
miten panetella kommunismia j ^
Neuvostoliittoa, hänpn- synnyinpi^a-taan.
Erittäin salaisten CIA :n
Frankfiii-t' am Mainissa sijaitsevista
ai-kisioista tuotujen ja Kremlr-mer-kinnällä
varustettujen asialdrjoien
avulla CIA:n neuvostoasiain erikoisr
tuntijat valmistivat hänelle 80,000
sanaa käsittävän käsilui-joituksen.
Tämä käsikirjoitus myytiin New
Yorkissa toimivalle Hai'per and
Row-kustantamolle miljoonasta dollarista
ja sen otteiden alustavasta
ju Ikaisemisesta aikakauslehti Lifes-sä
ja New'York Timesissa on hänen;
Zurichissä' olevalle pankkitililleen
sijoitettu miljoona dollaria".
.• •• « * »
Svetlana Allilujevan lähdöstä kirjoittaa
ranskalainen Genevieve Ta-bouis:
"Svetlana Stalina ei lähtenyt
Nieuvostoliitosta poliittisista syistä,
vaan intialaisen miehensä tuttavapiirien
yllytyksestä kahden amerikkalaisen
agentin Robeil Reillyn ja
Binesh Binghin soluttauduttua heidän
keskuuteensa. Koko operaation
todellinen impressaario — kirjailija
Schwartz - r w |cpjtpnkin
pi ergiden lehtien piu-issä kuin äkir-jaUiiS)
es$^ jnaaiilniassa. ffiuiri il-me^
yi Stalinan lehdistövsaftaanotol-le
ja kielsi häfltä va^pamaftta sellaisiin
kysymyksiin, joifain J^än ei
ollut valmistanut kirjallisia vastauksia,
tai .viastasi hänen sijasita^an.
New Yockissa hotjelli Iflazassa
järjestettyä lehdi(9tö}iilaj^uutta ;?e-jlostäessaan
kirjoittaa Qliyier Todd
!l^arii?ilaisess^ . Noiivelle Oi>sei:va-it^
rjieh^^ä: "j^äntä jkeho^etaan
kääntymään' juroalan puoleen: ju-iniala
on amerikkalaista om^suptta.
Pyhä Amerikka on feqryannuipyhän
Venäjän. 'Minut ^svatettiin p^--
hees^, jossa €!i koskaan pulvut^u jumalasta',
Uvert^ä AJIjlujeva, "mutta
vuosien myötä yminäi^in, efttä ei voi
,elää ilman jumalaa sydämessä . . '.
Siitä 'lähtien kommunismin perus-
_dogmit kadottivat-minun kohdallani
kaiken merkityksen . . . Yrittäessään
kehiteiliä t^tä ajatusta hän kuitenkin
sekaantuu yhä .enemmän.
'Kaikki uskonnot ovat hyviä', hän
ilmpittaa ja kasaa samaan läjään'
katolilaisuuden, hindulaisuuden ja
'kristillisen tieteen', jota yksi kaikkein
suosituimmista ja kaikkein ty-perimmistä
amerikkalaisista lahkoista
tunnustaa; Tehtäviinsä vakavasti
suhtautuvat lehtimiehet tajusivat
tilanteen nolouden. Monet tällä
lehdistövastaanotolla mukana olleet
amerikkalaiset eivät usko jumalaan.
He tietävät kuitenkin, että jonkin
;tavaran myymiseksi USAssa on hyvä
turvautua jumalaan. Jumala on
hyvänä tukena mainonnassa. Ja
Svetlanasta tuli heti tällaista tavaraa
. . ."
Otsikolla "Svetlanan lemu" julkaisi
norjalainen aikakai^lehti No
Bernard Halnumin kirjoituksen
Svetlana Allilujevasta. Kosketellessaan
Allilujevan B. Pasternakille
osoittamaa kirjettä, jossa tämä ker-:
too Zhivago-romaania lukiessaan
UUSIA MENESTYSROMAANEJA
CATHERINE G A VIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA — HINTA SID. $4.40
Italian vapaustaistelun värikkäät ajat ovat "Linnoituksen" tekijän
uudsn romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät Kalifornian
kultakentiUä pieneen ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin, Tullerles'n sihisevien
kaasulamppujen' kajosta joutilaana uinuvalle Rivieralle. Kokoavana
voimana on sorretun kansan pyrkimys vapauteen, Italian
risorgimento — lyösnousemus. Tosiasioihin perustuva tieto muodostaa
luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa omalaatuisen
kiehtovan aikakauden.
ANNIKKI SANKABI:
SYYSKUUSSA
290 SIVUA — HINTA SID. $4.50
. Annikki Sankarin romaanissa seurataan yhden illan, yön ja päivän
tapahtumia. Vuorotellen: äitiä Ja tytärtä. Eevan tyhjään lauantaihin
purkautuu kokonainen kokemuksien sarja. Hän tapaa miehen,
josta on jö luullut luopuneensa. Hän antaa periksi ystävättärensä
houkutuksille ja Tähtee ravintolaan. Lujat päätökset murenevat
toinen toisensa jälkeen, ilta ja yö jatkuvat pitkään.. Aamutunneilla
alkaa toisenlainen kierros. Tyttöä etsimässä. Ullamaljan koulutovereiden
kotien ovilla hänelle vain puistellaan päätä. Tyttöä
ei ole näkynyt.
MARIA ROLNIK.IITE:
EN VOI VAIETA
232 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista emmekä voi unohtaa häntä.
Tässä on toinen hänen kaltaisensa, hänen ikäisensä tyttö. Joka
kotikaupungissaan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
iloisista tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirvet uutiset, sodan,
eron vanhemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen katujen
sokkeleissa. Maria ei luopunut muistihipanolstaan. Pienine paperilapuille
hän teki tunnontarkkoja merkintöjä. Keskltyslehillä hän
jatkoi kirjoittamista — sementtlsäkkien riekaleisiin. Kun paperi loppui,
hän opetteli asiat ulkoa, painoi ne verikirjaimin mieleensä. Muistamisen
halu auttoi häntä kestämään.
"Jälleen yksi niitä kirjoja, Joihin soisin Jokaisen ihmisen tutustuva,
joita soisi luettavan, ajateltavan. Ei pidä unohtaa — olemme
edelleen vastuussa." — Ihnari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
DAPHNE DU MAUBIER:
HAUKAN LENTO
315 SIVUA — HINTA SID. $4,40
Aurinkolaseja, huiveja^ nuitkapostikortteja. Roomalaisen hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista Ja eng^tilaiäista tiu-isteista. Kiihtyneiden
naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma on
katossa, sillä edessä on lupaava Uta,"Rome by Night". Mutta lähtöhetkellä
kaksi puuttuu.
Näiden kahden Via Venetolla harhaMevan (^ttajattaren tähden
opas, Axmhio Fabbio tekee hankitsetna.ttoman ' eleen. Naisten hurskas
päivittely saa hänet työntämään suhteettoman määrän liiroja
kerjäläisen kouraan. Yöllä samahien vanhus murhataan.lUma sinetöi
Arminon tulevan kohtalon, hän Joutuu Jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja—Rebekan veroinen.
NIKOI.AI LESKOV: """"""""" ~"
VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA — HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov on venäläi^n kh-Jalllsuuden yksinäinen susi, Jonka
tuotanto aikalaiskriltikot kaltoin kohtelivat. Ensimmäisissä kertomuksissaan
ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan Ja
arvosteli valiankumoukselliBen sivistyneistön" iilfflllsitlsiä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osan. Joka kuvailee
n^aallsnilljöötä, papistoa Ja lahkolaisia. :T^^ ovat
p i i s in .usielmn^t kertomukset Juhani Konkan tolmljitamass» teoksessa...'^
• . :
Kertomuksissa levittäytyy eteemme yhdeksännentoista vuosisadan
tsaarivaltakunta. Kertomusten realismiin ja satihiln yhdistyy, liseln
annos .tyypillisesti slaavilaista sadHnomaisuutta. l^festarUllsesti toteutettu
Juonlaincs Ja loistava sanallinen ilnial^u tekevät niistä nautittavia
kokonaisuuksia.
On S3rytä surra -
Ilja Ehrenburg on kuollut
Kreikkalaishäissä
saa T^p^^X^i
yli viisi vif^ra^ta
Ateei^. - - Kreikan armeijan tukema
halllitus lievensi viime viiicolr
la yli vi|(Jen h^gen ilfokopntumis-kieltoa,
joka' tuli voimaan viime
hidiit|kuus§a tapahtuneen sotilaskaappauksen
jälkepn.
J^eltp koski ijcaikikia julkisuudessa
t^i yki^ityisisisä asennoissa t#pah-it|
w^a Jfokoontuoifisia, jotka sallittiin
vain poiiisiii mypnl^mällä erityislu^
valla.
Armeijan yleisesikunnan päällikön
kenradiluutnantti Odys-seus
Angheiiksen julkaiseman uuderi
määräyksen mukaan yli viiden hengen
kokoontuniiset ovat vastedes
sallittuja ilman poliisin erityislupaa,
jos on kysymys häistä, ristiäi-sistä,
hautajaisista tai, jostakin muus
ta perhe- tai seurapiiritapahtumasta.
'Todisfculksia"
tiiau!ks6sta
IVasllingtqn. — Presidentti Lyn-don
Johnsonin Etelä-Vietnamin vaa
leja tankkailemaan lähettämän ryhmän
jäsenet, mukaanlukien Waslv-ingtonin
lähettiläänä Saigonissa
ollut Heni-y Cabot Lodge, antoivat
uskollisten palvelijain malliin kes-ikiviilkkona
televisiolausunloja vakuuttaen,
että he "eivät nähneet"
mitään epäsäännöllisyyksiä sunnuntaisissa
vaaleissa.
Saamansa tehtävän mukaisesti
he väittävät, että äänestys "suoria
tettiin kohtuullisen vapaissa ja oikeudenmukaisissa
olosuhteissa'".
(YK kieltäytyi lähettämästä tarkkailijoita
Saigonin vaalitoimitusta
seuraamaan. Samoin menettelivät
monet hallituikset, joilla tällaisia
tarkkailijoiUi pyydettiin, nimenomaan
siksi kun ne eivät halunneet
asettaa mainettaan kyseenalaiseksi!)
Lauantai, syysk. 9 p. — Saturday, Sept. 9, 1967 Sivu 3
(Jatkoa sivulta 2)
le, Literatur und Revolution). Näitä
ei ole suomennettu; Ei myöskään v.
1934 ilmestynyttä Vtoroi den (Toinen
jräivä), josta kertoo Uusi Tietosanakirja,
että se on selvästi "so-sialisitista
realismia edustava" —
mikä tuntuu todennäköiseltä, koska
1934 oli sosialistisen realismin perustamisvuosi.
Vuoden 1941 Pade^
nije Parizha (Pariisin kukistuminen),
on jännittävä ymmärrettävistä
syjs,tä tendenssimäinen i-epor-taashi
suuresta murhenäytelmästä.
Tä.stä lähtien tuntuu kuin Ehrenburg
olisi hylännyt taiteelliset ambitionsa
ja määrätietoisesti siirtynyt
repoilaashin alalle ja suoranaiseen
osallistumiseen. Laajat romaanit
Burja (Myrsky) 1947 ja Devjatyi vai
(Yhdeksäs aalto) 1951-—52 ovat nimenomaan
reportaasheja, paremmin
sanoen reportaashiepiikkaa, sillä
niissä on satoja — eri luokkia
ja ryhmiä edustavia — henkilöitä,
joita kirjoiittaja ohjaa kuin marionetteja
teatterissa. Kuvitelkoon
Alexandre Dumas tekemässä sosialistista
reportaashia • —: vertaus on
häijy, mutta likipitäen oikeaan osunut
Myös Ottepel — valtavan sensaation
herättänyt Suojasää, 1954,
on tehty musta-valkoiseksi, agitaa-
I Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. ITD.
P.O. BOX 69 SUDpilRY, ONTARIO
Jouko Kuha putosi
tilaston kärjestä
Tukholma. — Gaston Roelants
pudotti Jouko Kuhan maailmantilaston
kärjestä juoksemalla Tukholmassa
3000 metrin esteet 8.26,6.
Jouko Kuhan Ruotsi—Suomi maaottelussa
juoksema Suomen ennätys
on 8.29,U;' Maailmanennätys, joka
on Roelantdn nimissä vuodelta 1965
on 8.26,4.
Roelants tähtäsi ME-tuloksensa
parantamiseen, mutta viimeiset 200
metriä eivät luistaneet odotetusti ja
ME}-tulos jäi saavuttamatta.
3,000 metrin sileällä teki Antcrs
Gärderutl uuden Ruotsin ennätyksen
7.56,0.
Miken ME 8.44,0
ToWo. — US An Mike Burton
saavutti 800 metrin vapaauinnissa
uuden maailmanennätyksen 8.44,0
Nagojasisa; Jaipanlssa järjestetyissä
kilpailuissa.
APU
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:sta 29:ääa asti
HINTA 55|i^
postitse lähsbettynä
Hinta 60c
Tilatkaa, osoiit/teella/
VAPAUS PUBLISIUNG
CO. L M T ED
P. o. Box 69 Sudbury, Ont.
tiokirjan tyyliin, joskin siinä epäil-lemättä
on sekä jälkiä 1920-luvun
taiteellisesta Ehrenburgista että oireita
tulevista muistelmista, etenkin
niissä luvuissa, joissa käsitellään
taidetta ja taidepolitiikkaa.
Ja nyt muistelmiin, "rhmisiä, vuosia
ja elämää" on nykyajan tärkeimpiä
ellei tärkein, kulttuuripoliittinen
ja taidepoliittinen muistelnia-teos.
Sen runsas poliittinen sisältö
on herättänyt ajoittain kovinkin vilkasta
polemiikkia ^Neuvostoliitossa
arvovaltaisten . lehtien julkaistessa
kovaa kritiikkiä sitä vastaan.
Ehrenburg oli 1920-luvulta saakka
ikään kuin elävä yhdysside Neuvostoliiton
ja länti.fen maailman välillä,
sanoi kirjailija Jarno Pennanen.
Tähän voisi lisätä, että hän oli
elävä yhdysside sosialistisen ja porvarillisen
maailman välillä — hänellä
"oli tavattomat määrät ystäviä
muidenkin kuin konmiunistien parissa",
kuten Pennanen sanoo.
Muistelmat ovat eräänlainen tietosanakirja,
jonka nimenä voisi olla
"Euroopan kulttuurihistoria henkilö
kohtaisesti, koettuna 1915—1963".
Muistelmat ovat Ehrenburgin tärkein
työ — ehkä myös taiteellisesti
kestävin työ — siitä ei liene epäilystäkään.
Niitä onkin ylistelty niin
paljon, ettei tässä kirjoituksessa
liene tarpeellista toistella kuluneita
sanoja.
Neuvostoliitto on menettänyt suurimman
lehtimiehensä, kirjailijansa,
osallistujansa (en ota Nobelin palkinnon
saajaa Sholohovia lukuun,
koska hän ei ole pitkiin aikoihin
luonut enää mitään). Neuvostoliit4o
on myös menettänyt suurimman
kulttuuripersoonallisuutensa. Maailman
rauhanliike on menettänyt vai-kutavLmman
hahmonsa. Euroopan
kulttuuri on menettänyt tärkeimmän
— todennäköisesti ainoan -r-itä-
länsi-yhdysmiehensä.
On syytä surra.
Marga retha Romberg.
Uskolla parantajalahkon
jäsen kuoli tuskiinsa
(Jatkoa sivulta 2.)
lisin nykyaikana", sanoi tri Cot-nam.
"Olen kuullut aikaisemmin tämäntapaisista
tapahtumi&ta, mutta
pn ole koskaan tullut-kosketukseen
sellaisen kaftäsa. Rukoilemisessa ei
ole mitään pahaa, mutta kun se
liitetään paholaisten pois ajamiseen
silloin tulee vaikeuksia."
Hän snaoo ituHeensa epäluuloiseksi
siitä kun ruumiinavaus osoitti
kuoleman johtuneen aivomädästä,
mutta mitään tietoja ei saatu siitä,
miten tyttöä oli hoidettu.
Tri Cotnam ai^velee, että tytöllä
oli ennen kuolemaansa hirveät tuskat.
Hän sanoo lahkon kolme jäsentä,
mukaanlukien Canon Smith pyytäneen,
että he saavat mennä yksin
leikkaushuonceseen, missiä he ylettävät
tempuillaan saada tytön takaisin
henkiin, kuten he uskoivat.
"He näyttivät uskoneen, että epäonnistumisen
syynä oli se, että tyttö
oli liian paljon paholaisen vallassa",
sanoi tri Cotnam.
saamistaan vaikutelmista, Halnum
kirjoitti: 'Kirje oli osoitettu kuolleelle
kirjailijalle mutta se joutui
Atlantic-nimiseen amerikkalaiseen
kirjallisuus- ja taidejulkaisuun, koska
Svetlana oman lausuntonsa mukaan
halusi, että kirje julkaistiin
pienessä mutta vakavassa aikakauslehdessä.
Tämä ei.estänyt Atlant4cia
ansaitsemasta valtavaa rahasummaa
myöntämällä julkaisuoikeudet maailman
lehdistölle."
Kirjoittaja paljasti Allilujevan
tekemän askeleen todellisen päämäärän:
"Tämä oli omalaatuinen
ovela temppu; Jos julkaisuoikeus
olisi annettu Life-yhtymälle, niin tämän
oikeuden jäileenmyyntimahdol-lisuudet
olisivat olleet hyvin rajoitetut,
koska suurpainokset ovat ominaisia
tälle yhtymälle. Kaikki tämä
jättää pahan sivumaun, eikö totta?
Tämä sivumaku johtuu ennen kaikkea
siitä, että Svetlana antoi käyttää
iLseään dollareista kyynisessä
pelissä."
3a lopuksi muutama amerikkalaisten
lukijoiden kirje.
AMantic-julkaisu on saanut mm:
seuraavat kirjeet:
"Herra toimittaja, olen lukenut
Allilujevan kirjoituksen ja pidän
sitä järisyttävän kehnona. Tämä kirjoitus
kuuluu niihiUj joilla yritetään
kutkutella amerikkalaista lukijakuntaa
. . . Olen sitä mieltä, että
jos tämän artikkelin olisi kirjoittanut
joku David Smith tai Johnson,
niin jokainen toimittaja olisi palaut
tanut sen liioitta puheitta virallisen
vastauksen kera, mutta lukenut ensin
kollegoilleen tyhmimmät kohdat
Esitän vastalauseeni sen johdo.sta,
että eräs johtavista lehdistämme julkaisee
tämänlaatuisia jumalaapelkääväisiä
kommunisminvastaisia se-pu.
situksia.
F. D. Revelligganan
(Connecticut)
"Herra toimittaja, luonnottomam-
.HARRY RAKPirn, Port Arthiir, Ont. va8|taa $5410 A. T. BilUp
bfiast^eseefi jfi^h^^taa s«)ii^v«t y8>äv|it.)«J^joUtam9an>\[fpqp0^JjO.
synltyiqäpäiv^njuIiliiifUieli^I: Karttu |ja Williajn («ronroos, Ivi||r S^mi.
nen, Port Arthur, Ont. ja Laina M|iM>NoIaIu, Ont.
ELLE MÄKINEN, Fort WiUian^, Ont. vastaa $5.00 Tyyne Siuta-rin
liaastpeseep ija toivoo ystävieni (ekemään lahjoituksen Vapauden
50 V. juhlan johdosta joten lel^femive' ibnesfytninen olisi turvattu.
' HELEN SMITH, Atijiokan, 0i|t. vasta A. T. HilUn haasteesoM
$5.00 ja haastaa Toivo Järviaho, Atikokan, Ont. ja Anni ja JTiAn
Leinonen, Toronto, Ont. viemään haastetta eteenpäin.
HILDA JA J. PEURAMAKL Kaininistiquia, Ont. labjoi^avft %SM
Vapauden kultavuoden rahastoon ja toivovat naapurien ja yistäfiea
tekemään samoin jotta lehtemme ilmestyminen oUsi turvat^,
LENNU JA PjBKfCA PETERSON, Port Arthurin ja ^viluMken
rajamailta vastaavat $4.00 Antti Pitkäsen haasteeseen ja haastavat
seuraavat ystävät tekemään samoin- tai :paremniin: Matti Korf^onen,
Tarmo Korhonen ja Mauri Hoxell.
MIKKO PALOMÄKI, Port Artbur, Ont. lahjoittaa $3.00 Vapauden
50. juhlavuoden rahastoon ja toivoo että ystävät Lauri Mäki ja Yrjö
Rytikoski tekevät lahjoituksen vointinsa mukaan.
AMALIA HALL, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden
synty|njji9ivär.f|l}^§(09n ja J(eMt(aat ystäviään tekemään s»
V^KKI ^IJLTA, Port Arthiir, Ont. vastaa $2.00 saamiinsa haasteisiin
ja haastaa seuraavat ystävät: Anni Kauhanen, Veli h t i b i i n a i i,
Paavo Vuorenmaa, KaUe Oja, Nikki Oja ja Arnold Beck, Port Arthur.
yiLHO ALANEN, Port ArtIf)|i'>;Ont. vastaa $5J[0 särmiinsä haasteisiin
ja toivoo kaikiiien haastettujen vastaavan vointinsa mukaan.
J ^ m i a O MAPNPAA, Lapin keulasta, vastaa $5.00 F. Untisen
haasteeseen ja keboi^aa kaikkia eläkevaareja tekemään lahjoituksen,
että Vapauden ilmestyminen qlisi turvattu.
ALPO KOIVURANTA, Port Arthurin jumbosta, vastaa $2.00 VeU
Kentalan haasteeseen ja haastaa<Paul Lehikoinen, Toronto ja Raymond
Salminen, RiR. 4, Port Arthur, viemään haastetta eteenpäin.
PAUL SCHULTZ, Jackpine, Ont. vastaa $2.00 saamiinsa haasteisiin
ja haastaa naapurit Einari Niemen ja Jack Puukilan.
JOHN KANGAS, MuriUo, Ont. vastaa $2.00 saamiinsa haasteisiin
ja haastaa naapurin Frank Wiienin .tekemään samoin. .
ALMA JA ED. AHO, Timmins, Ont. huomioivat A. Virkkalan
haasteen ja lahjoittavat Vapaudelle $3.00 sekä toivovat että kaikki
huomioisivat haasteensa.
KALLE SILJANDER, Silver Mountain, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapaudelle
ja haastaa seuraavat ystävät tekemään samoin tai vointinsa
mukaan: R. Skogman, Jackpine, Ont., .Walter Hunnakko, Silver Mountain,
Ont. ja R. Backström, Suomi, Ont.
OTTO JOHANSSON, Vancouver. B. C. Vastaa $2.00 Uuno Filan-derin
haasteeseen.
MIRIAM ALANEN, Silver Mountain, Ont. lahjoittaa $2.00 lehden
hyväksi ja toivoo, että kaikki silvermountainilaiset teiusivät samoin.
EERO BASTO, R.R. 1, CopperCliff, Ont. vastaa $2.00 Arvi Sandholmin
haasteeseen ja haastaa Jack Liinamaan, Sudbury, Ont.
TILDA MÄNNISTÖ, Sudbury, Ont. lahjoittaa $5.00 haasterahas-toon
ja kehoittaa kaikkia maksamaan saamansa haasteet.
TAIMI JA RISTO VIITALA, Tarzwell, Ont., vastaavat $3.00 Risto
Salmisen ja A. Peltosen haasteeseen ja kehoittavät .kaiklda vastaamaan
haasteensa.
VIGK AHO, Hearst, Ont. lahjoittaa haasterahastoon $4.00
AUNE LIIKALA, Hearst, Ont. lahjoittaa S2.00 ja haastaa Anna
ja Matti Jakkola, Hearst, Ont. sekä tamperelaisia eläkemuoria voin*
tinsa mukaan.
TOIMEN NAISET, Toronto, Ont. vastaavat $15.00 ja kiittävät
Montrealin suomalaisten naisten kerhoa haasteesta sekä kourittavat
kaikkia ryhmiä muistamaan lahjoituksilla Vapautta ja Liekkiä.
ELNA AHONEN, Toronto, Ont. vastaa $2.00 Helmi Palomäen
haa.see.seen ja haastaa ystävät Tyyne ja Väinö Anttila, Estaire, Ont
ja Edith ja Vilho Salminen, Toronto, Ont.
KALLE VIINIKKA, South Porcupine, Ont. vastaa $2.00 R. Vuorimäen
haasteeseen ja toivoo, että jokainen lehtien lukija tekisi lahjoi-tuksensan
varojensa mukaan.
EINO RINTALA, Connaught, Ont. lahjoittaa $2.00 haasterahastoon
ja toivoo että kaikki lukijat muistaisivat 50 vuotista Vapautta
lahjoituksilla.
ED. LAHTI, White Rock, B. C. vastaa $2.00 saamiinsa haasteisiin.
V. KULLMAN, Timmins, Ont. lahjoittaa S2.00 haasterahastoon.
LIISA JA ERKKI SYRJÄLÄ, Sointula, B. C, lahjoittavat $2.00
haasterahastoon.
LIISA JA MATT SYRJÄLÄ, Sointula, B. C. lahjoittavat $3.00
Vapauden haasterahastoon.
C. KINOS, New Westminster, B.C. lahjoittaa $5.00 Vapaudelle.
JOHN FREDRICKSON, Sointula, B. C vastaa $5.00 Annie ja Urho
T>nijä!än haasteeseen.
VICTOR WANHALA,Tecumseh, Ont. lahjoittaa $5,00 Vapauden
haasterahastoon.
Tässä katsauksessa -.:__.:-._._.$ 160.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu 4,139.90
Liekin lahjoitukset
4,299.90
703.90
$5,003.80
pia ja patologisempia vuodatuksia
(kuin Svetlanan mietiskelyt Atlan-tic-
lehdessä, voi löytää korkeintaan
jonkin psykiatrisen lehden palstoilta.
Ruth Buhler Eugen (Oregon)
USA:n propagandan yritykset esit
tää S. Allilujeva pyhänä naisena aikaansaa
ilkkuvan hymyn tavallisen
amerikkalaisen huulilla.
Pian sen jälkeen kun oli saapunut
maahamme Svetlana ilmoitti, että
hän ei voi selittää syitä, jotka saivat
hänet tulemaan Amerikkaan. Sor
lilys on helppo. Se miljoona dollaria,
jonka hän ansaitsee Amerikassa,
selittää täsmällisesti hänen läsnäolonsa
täällä.
Mary Wootchak, Newsweekin
lukijan kirje toimitukselle.
UUSI
Jouluksi Suomeen
OSALLISTUKAA ILONTÄYTEISEEN JOULUHUVIMATKAANf
MUIiGSHOlM.. JOULUKUUN 4 p:nä, 1967
New Yorkilta Göteborgiin, [osta erinomaiset yhteydet eri puolille Suomea.
Matkan joKtaja Bent Engsted,SAL—Chicago Ofdce.
Matkatavarat voidaan lähettää suoraan New Yorkista Helsinkiin tai Turkuun.
^JOULUKSI SUOMEEN 15 PROS. ALENNUKSELLA
.Jos^ostalte meno-paluulipun samanaikaisesti, saatte 15%:n alennuksen säästSkau»
'^den one-way-hinnasta. Euroopassa olo saa kestää 35 päivää. Säästö tuflstiluokasM
on t76.Ha Kuokassa $114.
Lisäksi niuut säännölliset laiva vuorot New Yorkista:
UUSI KUNGSHOLM Syysk. 21
SAFETY INFORMATION
The GRIPSHOLM and bjsw KUNGSHOLM, both registered in Sweden,
meet International Safety Standards for new ships deyeloped in 1960.
Käöntyköä matkatoimistonne puoleen tai suoraan
Swedlish American Line
MONTREAL 1, QUE., CANADA — 465 st. John Street
VANCOUVER, B. C., CANADA— 966 West Hastings St.
IVINNIPEG 2, MAN., CANADA — Dahl S.S. Aj^cy., |.t^., 325 Logan Avc.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 9, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-09-09 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus670909 |
Description
| Title | 1967-09-09-03 |
| OCR text |
If RO TAPIO VALTASI
MAAIiMANM^TARUUMN
. Pulcarest, K^i ' sunniu^aina. -r-
Eero Tapio täytti Smnnen paini-ypen
toiiveet ja toi Suomelle 11
vuoden tauon jälkeen jälleen painin
^aafhnanmestaruuxlen. Ratkai-sifottelut
tänään BuikaresUssa olivat
Ikirpitäi ja tasaväkisiä. Batkaisuot-telUÄ?
a Tapio kohtasi Urtkai-in An-tal
Steerin ja kamppailu päättyi rat
kais^attomana. Tapiolla oli kui-tenkin
par^impi munustjli ja se ta*.
ik,asi hänelle maailmanmestaruuden...',.,
Eeroa edeltäneet suomalaisten
Rainjjain maailmanmestaruudet olivat
Kyjästi Lehtosen ja Raiuno Mä-ikisen
Melbournen kisoissa saavuttamat
Neuvostoliitto hallitsi MM:-paine-ja,
vaikka saikin tyytyä neljään
mestanaut^en. Yhteispisteissä Neuvostoliiton
ylivoima näkyi selvästi.
Se otti 34 pistettä. Unkari sijoittui
loiseksi 29 pisteellä ja ikisojen isäntämaa
Romania oli kolmas 26 pisteellä.
Etukäteen odotettiin suomalaiselta
Eei'0 Tapiolta hyvää sijoitusta
MM-'paineissa ja tällä /kertaa Tapion
yritys jo tuotti tuloksen. Viime
kerralla tullut hopeamitali vaihtui
nyt kultaiseen. Toiseksi Tapion
sarjassa alle 70 kiloa sijoittui Unkarin
Antal Steer.
Neuvostoliitto valtasi itselleen
ensimmäiset sijat sarjoissa 52 kg,
63 kg, 78 kg, ja 97 kg. Raskaimman
sarjan mestaruuden vei väkivahva
uMkarilainen Istvan Kozma
jä" sarjan 57 kiloa mestariksi selviytyi
isäntämaan lon Badu. Samassa
saxijassa koettiin myös suomalaisittain
ilon hetki, kun selvisi,
että R^to Björlin loppukamppailusta
putoamisestaan huolimatta oli
varmistanut itselleen kuudennen
sijan.
MM-PAINIEN ARVOLISTA
Sarja 52 kg: Vladimir Bakuilin.
NL, 2) Cornel Turturea, Romaiiia,,
3) I m v e Alker önikarl, 4) Marti-niussen
Norja, 5) Lacour L-Saksa,
6) Zeman T-^<)(vakia.
Sarja 57 ?cg: 1) lon Baciu Romania,
2) Janos Va;rga Unkari, 3)
Hanahara Jaipani, 4) Siovash Ir^nT
5) Risto Björlin Suomi 6) Traikov
Bulgaria.
Sarja 63 kg: 1) Roman Ruruea,
NL, 2) Slmion Pop^escu Romania,
3) Hjldeo Fujimolo Japani, 4) Ala-kog
Tuiikk.i, 5) KhorsrQkiani. Iran,
6) Dutz Belgia.
Sarja 70 kg: D Eero Tapio Suomi,
2) Antal Steer Unkari, 3) Pe-lavan
Turkki, 4) Farangdoust Iran,
5) Hqrvath Jugoslavia, 6) Poikala
Ruotsi.
SaiTJa 78 kg: 1) Viktor Igume-novNLi
2) Rudolf Vesper Itä-Saksa
3) Sirri Aidjar, Turkki; 4) Dorosiev
Bulgaria, 5) J. Karlström Ruotsi,
6) I. Taranu Romania.
Sarja 87 kg: l) L.SiUay Unkari,
2) Valentin Olemk NL, 3) Wac-law
Orlowski Puola; 4) Gh. Popo-vici
Romania, 6) Simic Jugoslavia
ja Olsson Ruotsi.
Sarja 97 kg: 1) Nikolai Isfco-venko
NL, 2) Boyan Radev Bulgaria,
3) Nicolas Martinescu Romania,
4) Kiss Unkari, 5) Klinge Itä-
Saksa, Tore Hem Norja.
Saria yli 97 kg. Istvan Ko/ma
Unkari, 2)'Anatoli Roshin NL, 3)
Petr Kment T-slovakia, 4) Bous^oi
Romania, 5) Wodja Puola, 6) Pet-rov
Bulgaria.
Pisteet: 1) Neuvostoliitto 34, 2)
Unkari 29, 3)Romania 26, 4) Bulgaria
13, 5) Turkki 11, 6) Suomi,
Japani, Iran 8, 9) Itä-Saksa 7, 10)
Puola 6.
TAPAUS ALtlLUJEVA
Svetlana Allilujeva, Neayostolii-ton
entisem pääminiaterin J. V. Stalinin
tytär on ollut "päivän niani'^
piiltä saakka kun hän teki «sensaatiomaisen
pSrltöksensä olla palaamatta
kotimaahansa Intian 'maitkan jälkeen.
Maailman valpas lehdistö on
siitä saakka seurannut hänen vaiheitaan'
jä edesottamuksiaan. Muutamia
. poimintoja niiden -kirjoituksista.
, '
"y^ois^ hyvin perillä olevat hen-jdlöt
ovat tuoneet Zurichisttä' tiedon,
että Svetlana Allilujeva on avannut
on^Id' niiq[\elleen käh4essa Svei^in
pankissa noin 2 a^lJQOiuin dollarin
tjiit, kirjditti Bom^>^ss^ ilmestyvä
Blitz toukokuun 6 pnä. CJA:» aseistettujen
miestä Ipjpftti vantipimas-sa
i^yeitslläisessä ' Uuvilfis^ CIArn
Kreraliii'asiain erikoistuntija muoK
kasiyät Allilujevaa noin 45 päivän
ajan ideologisesti ja opettivat h^ntä,
miten panetella kommunismia j ^
Neuvostoliittoa, hänpn- synnyinpi^a-taan.
Erittäin salaisten CIA :n
Frankfiii-t' am Mainissa sijaitsevista
ai-kisioista tuotujen ja Kremlr-mer-kinnällä
varustettujen asialdrjoien
avulla CIA:n neuvostoasiain erikoisr
tuntijat valmistivat hänelle 80,000
sanaa käsittävän käsilui-joituksen.
Tämä käsikirjoitus myytiin New
Yorkissa toimivalle Hai'per and
Row-kustantamolle miljoonasta dollarista
ja sen otteiden alustavasta
ju Ikaisemisesta aikakauslehti Lifes-sä
ja New'York Timesissa on hänen;
Zurichissä' olevalle pankkitililleen
sijoitettu miljoona dollaria".
.• •• « * »
Svetlana Allilujevan lähdöstä kirjoittaa
ranskalainen Genevieve Ta-bouis:
"Svetlana Stalina ei lähtenyt
Nieuvostoliitosta poliittisista syistä,
vaan intialaisen miehensä tuttavapiirien
yllytyksestä kahden amerikkalaisen
agentin Robeil Reillyn ja
Binesh Binghin soluttauduttua heidän
keskuuteensa. Koko operaation
todellinen impressaario — kirjailija
Schwartz - r w |cpjtpnkin
pi ergiden lehtien piu-issä kuin äkir-jaUiiS)
es$^ jnaaiilniassa. ffiuiri il-me^
yi Stalinan lehdistövsaftaanotol-le
ja kielsi häfltä va^pamaftta sellaisiin
kysymyksiin, joifain J^än ei
ollut valmistanut kirjallisia vastauksia,
tai .viastasi hänen sijasita^an.
New Yockissa hotjelli Iflazassa
järjestettyä lehdi(9tö}iilaj^uutta ;?e-jlostäessaan
kirjoittaa Qliyier Todd
!l^arii?ilaisess^ . Noiivelle Oi>sei:va-it^
rjieh^^ä: "j^äntä jkeho^etaan
kääntymään' juroalan puoleen: ju-iniala
on amerikkalaista om^suptta.
Pyhä Amerikka on feqryannuipyhän
Venäjän. 'Minut ^svatettiin p^--
hees^, jossa €!i koskaan pulvut^u jumalasta',
Uvert^ä AJIjlujeva, "mutta
vuosien myötä yminäi^in, efttä ei voi
,elää ilman jumalaa sydämessä . . '.
Siitä 'lähtien kommunismin perus-
_dogmit kadottivat-minun kohdallani
kaiken merkityksen . . . Yrittäessään
kehiteiliä t^tä ajatusta hän kuitenkin
sekaantuu yhä .enemmän.
'Kaikki uskonnot ovat hyviä', hän
ilmpittaa ja kasaa samaan läjään'
katolilaisuuden, hindulaisuuden ja
'kristillisen tieteen', jota yksi kaikkein
suosituimmista ja kaikkein ty-perimmistä
amerikkalaisista lahkoista
tunnustaa; Tehtäviinsä vakavasti
suhtautuvat lehtimiehet tajusivat
tilanteen nolouden. Monet tällä
lehdistövastaanotolla mukana olleet
amerikkalaiset eivät usko jumalaan.
He tietävät kuitenkin, että jonkin
;tavaran myymiseksi USAssa on hyvä
turvautua jumalaan. Jumala on
hyvänä tukena mainonnassa. Ja
Svetlanasta tuli heti tällaista tavaraa
. . ."
Otsikolla "Svetlanan lemu" julkaisi
norjalainen aikakai^lehti No
Bernard Halnumin kirjoituksen
Svetlana Allilujevasta. Kosketellessaan
Allilujevan B. Pasternakille
osoittamaa kirjettä, jossa tämä ker-:
too Zhivago-romaania lukiessaan
UUSIA MENESTYSROMAANEJA
CATHERINE G A VIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA — HINTA SID. $4.40
Italian vapaustaistelun värikkäät ajat ovat "Linnoituksen" tekijän
uudsn romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät Kalifornian
kultakentiUä pieneen ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin, Tullerles'n sihisevien
kaasulamppujen' kajosta joutilaana uinuvalle Rivieralle. Kokoavana
voimana on sorretun kansan pyrkimys vapauteen, Italian
risorgimento — lyösnousemus. Tosiasioihin perustuva tieto muodostaa
luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa omalaatuisen
kiehtovan aikakauden.
ANNIKKI SANKABI:
SYYSKUUSSA
290 SIVUA — HINTA SID. $4.50
. Annikki Sankarin romaanissa seurataan yhden illan, yön ja päivän
tapahtumia. Vuorotellen: äitiä Ja tytärtä. Eevan tyhjään lauantaihin
purkautuu kokonainen kokemuksien sarja. Hän tapaa miehen,
josta on jö luullut luopuneensa. Hän antaa periksi ystävättärensä
houkutuksille ja Tähtee ravintolaan. Lujat päätökset murenevat
toinen toisensa jälkeen, ilta ja yö jatkuvat pitkään.. Aamutunneilla
alkaa toisenlainen kierros. Tyttöä etsimässä. Ullamaljan koulutovereiden
kotien ovilla hänelle vain puistellaan päätä. Tyttöä
ei ole näkynyt.
MARIA ROLNIK.IITE:
EN VOI VAIETA
232 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista emmekä voi unohtaa häntä.
Tässä on toinen hänen kaltaisensa, hänen ikäisensä tyttö. Joka
kotikaupungissaan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
iloisista tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirvet uutiset, sodan,
eron vanhemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen katujen
sokkeleissa. Maria ei luopunut muistihipanolstaan. Pienine paperilapuille
hän teki tunnontarkkoja merkintöjä. Keskltyslehillä hän
jatkoi kirjoittamista — sementtlsäkkien riekaleisiin. Kun paperi loppui,
hän opetteli asiat ulkoa, painoi ne verikirjaimin mieleensä. Muistamisen
halu auttoi häntä kestämään.
"Jälleen yksi niitä kirjoja, Joihin soisin Jokaisen ihmisen tutustuva,
joita soisi luettavan, ajateltavan. Ei pidä unohtaa — olemme
edelleen vastuussa." — Ihnari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
DAPHNE DU MAUBIER:
HAUKAN LENTO
315 SIVUA — HINTA SID. $4,40
Aurinkolaseja, huiveja^ nuitkapostikortteja. Roomalaisen hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista Ja eng^tilaiäista tiu-isteista. Kiihtyneiden
naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma on
katossa, sillä edessä on lupaava Uta,"Rome by Night". Mutta lähtöhetkellä
kaksi puuttuu.
Näiden kahden Via Venetolla harhaMevan (^ttajattaren tähden
opas, Axmhio Fabbio tekee hankitsetna.ttoman ' eleen. Naisten hurskas
päivittely saa hänet työntämään suhteettoman määrän liiroja
kerjäläisen kouraan. Yöllä samahien vanhus murhataan.lUma sinetöi
Arminon tulevan kohtalon, hän Joutuu Jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja—Rebekan veroinen.
NIKOI.AI LESKOV: """"""""" ~"
VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA — HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov on venäläi^n kh-Jalllsuuden yksinäinen susi, Jonka
tuotanto aikalaiskriltikot kaltoin kohtelivat. Ensimmäisissä kertomuksissaan
ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan Ja
arvosteli valiankumoukselliBen sivistyneistön" iilfflllsitlsiä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osan. Joka kuvailee
n^aallsnilljöötä, papistoa Ja lahkolaisia. :T^^ ovat
p i i s in .usielmn^t kertomukset Juhani Konkan tolmljitamass» teoksessa...'^
• . :
Kertomuksissa levittäytyy eteemme yhdeksännentoista vuosisadan
tsaarivaltakunta. Kertomusten realismiin ja satihiln yhdistyy, liseln
annos .tyypillisesti slaavilaista sadHnomaisuutta. l^festarUllsesti toteutettu
Juonlaincs Ja loistava sanallinen ilnial^u tekevät niistä nautittavia
kokonaisuuksia.
On S3rytä surra -
Ilja Ehrenburg on kuollut
Kreikkalaishäissä
saa T^p^^X^i
yli viisi vif^ra^ta
Ateei^. - - Kreikan armeijan tukema
halllitus lievensi viime viiicolr
la yli vi|(Jen h^gen ilfokopntumis-kieltoa,
joka' tuli voimaan viime
hidiit|kuus§a tapahtuneen sotilaskaappauksen
jälkepn.
J^eltp koski ijcaikikia julkisuudessa
t^i yki^ityisisisä asennoissa t#pah-it|
w^a Jfokoontuoifisia, jotka sallittiin
vain poiiisiii mypnl^mällä erityislu^
valla.
Armeijan yleisesikunnan päällikön
kenradiluutnantti Odys-seus
Angheiiksen julkaiseman uuderi
määräyksen mukaan yli viiden hengen
kokoontuniiset ovat vastedes
sallittuja ilman poliisin erityislupaa,
jos on kysymys häistä, ristiäi-sistä,
hautajaisista tai, jostakin muus
ta perhe- tai seurapiiritapahtumasta.
'Todisfculksia"
tiiau!ks6sta
IVasllingtqn. — Presidentti Lyn-don
Johnsonin Etelä-Vietnamin vaa
leja tankkailemaan lähettämän ryhmän
jäsenet, mukaanlukien Waslv-ingtonin
lähettiläänä Saigonissa
ollut Heni-y Cabot Lodge, antoivat
uskollisten palvelijain malliin kes-ikiviilkkona
televisiolausunloja vakuuttaen,
että he "eivät nähneet"
mitään epäsäännöllisyyksiä sunnuntaisissa
vaaleissa.
Saamansa tehtävän mukaisesti
he väittävät, että äänestys "suoria
tettiin kohtuullisen vapaissa ja oikeudenmukaisissa
olosuhteissa'".
(YK kieltäytyi lähettämästä tarkkailijoita
Saigonin vaalitoimitusta
seuraamaan. Samoin menettelivät
monet hallituikset, joilla tällaisia
tarkkailijoiUi pyydettiin, nimenomaan
siksi kun ne eivät halunneet
asettaa mainettaan kyseenalaiseksi!)
Lauantai, syysk. 9 p. — Saturday, Sept. 9, 1967 Sivu 3
(Jatkoa sivulta 2)
le, Literatur und Revolution). Näitä
ei ole suomennettu; Ei myöskään v.
1934 ilmestynyttä Vtoroi den (Toinen
jräivä), josta kertoo Uusi Tietosanakirja,
että se on selvästi "so-sialisitista
realismia edustava" —
mikä tuntuu todennäköiseltä, koska
1934 oli sosialistisen realismin perustamisvuosi.
Vuoden 1941 Pade^
nije Parizha (Pariisin kukistuminen),
on jännittävä ymmärrettävistä
syjs,tä tendenssimäinen i-epor-taashi
suuresta murhenäytelmästä.
Tä.stä lähtien tuntuu kuin Ehrenburg
olisi hylännyt taiteelliset ambitionsa
ja määrätietoisesti siirtynyt
repoilaashin alalle ja suoranaiseen
osallistumiseen. Laajat romaanit
Burja (Myrsky) 1947 ja Devjatyi vai
(Yhdeksäs aalto) 1951-—52 ovat nimenomaan
reportaasheja, paremmin
sanoen reportaashiepiikkaa, sillä
niissä on satoja — eri luokkia
ja ryhmiä edustavia — henkilöitä,
joita kirjoiittaja ohjaa kuin marionetteja
teatterissa. Kuvitelkoon
Alexandre Dumas tekemässä sosialistista
reportaashia • —: vertaus on
häijy, mutta likipitäen oikeaan osunut
Myös Ottepel — valtavan sensaation
herättänyt Suojasää, 1954,
on tehty musta-valkoiseksi, agitaa-
I Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. ITD.
P.O. BOX 69 SUDpilRY, ONTARIO
Jouko Kuha putosi
tilaston kärjestä
Tukholma. — Gaston Roelants
pudotti Jouko Kuhan maailmantilaston
kärjestä juoksemalla Tukholmassa
3000 metrin esteet 8.26,6.
Jouko Kuhan Ruotsi—Suomi maaottelussa
juoksema Suomen ennätys
on 8.29,U;' Maailmanennätys, joka
on Roelantdn nimissä vuodelta 1965
on 8.26,4.
Roelants tähtäsi ME-tuloksensa
parantamiseen, mutta viimeiset 200
metriä eivät luistaneet odotetusti ja
ME}-tulos jäi saavuttamatta.
3,000 metrin sileällä teki Antcrs
Gärderutl uuden Ruotsin ennätyksen
7.56,0.
Miken ME 8.44,0
ToWo. — US An Mike Burton
saavutti 800 metrin vapaauinnissa
uuden maailmanennätyksen 8.44,0
Nagojasisa; Jaipanlssa järjestetyissä
kilpailuissa.
APU
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:sta 29:ääa asti
HINTA 55|i^
postitse lähsbettynä
Hinta 60c
Tilatkaa, osoiit/teella/
VAPAUS PUBLISIUNG
CO. L M T ED
P. o. Box 69 Sudbury, Ont.
tiokirjan tyyliin, joskin siinä epäil-lemättä
on sekä jälkiä 1920-luvun
taiteellisesta Ehrenburgista että oireita
tulevista muistelmista, etenkin
niissä luvuissa, joissa käsitellään
taidetta ja taidepolitiikkaa.
Ja nyt muistelmiin, "rhmisiä, vuosia
ja elämää" on nykyajan tärkeimpiä
ellei tärkein, kulttuuripoliittinen
ja taidepoliittinen muistelnia-teos.
Sen runsas poliittinen sisältö
on herättänyt ajoittain kovinkin vilkasta
polemiikkia ^Neuvostoliitossa
arvovaltaisten . lehtien julkaistessa
kovaa kritiikkiä sitä vastaan.
Ehrenburg oli 1920-luvulta saakka
ikään kuin elävä yhdysside Neuvostoliiton
ja länti.fen maailman välillä,
sanoi kirjailija Jarno Pennanen.
Tähän voisi lisätä, että hän oli
elävä yhdysside sosialistisen ja porvarillisen
maailman välillä — hänellä
"oli tavattomat määrät ystäviä
muidenkin kuin konmiunistien parissa",
kuten Pennanen sanoo.
Muistelmat ovat eräänlainen tietosanakirja,
jonka nimenä voisi olla
"Euroopan kulttuurihistoria henkilö
kohtaisesti, koettuna 1915—1963".
Muistelmat ovat Ehrenburgin tärkein
työ — ehkä myös taiteellisesti
kestävin työ — siitä ei liene epäilystäkään.
Niitä onkin ylistelty niin
paljon, ettei tässä kirjoituksessa
liene tarpeellista toistella kuluneita
sanoja.
Neuvostoliitto on menettänyt suurimman
lehtimiehensä, kirjailijansa,
osallistujansa (en ota Nobelin palkinnon
saajaa Sholohovia lukuun,
koska hän ei ole pitkiin aikoihin
luonut enää mitään). Neuvostoliit4o
on myös menettänyt suurimman
kulttuuripersoonallisuutensa. Maailman
rauhanliike on menettänyt vai-kutavLmman
hahmonsa. Euroopan
kulttuuri on menettänyt tärkeimmän
— todennäköisesti ainoan -r-itä-
länsi-yhdysmiehensä.
On syytä surra.
Marga retha Romberg.
Uskolla parantajalahkon
jäsen kuoli tuskiinsa
(Jatkoa sivulta 2.)
lisin nykyaikana", sanoi tri Cot-nam.
"Olen kuullut aikaisemmin tämäntapaisista
tapahtumi&ta, mutta
pn ole koskaan tullut-kosketukseen
sellaisen kaftäsa. Rukoilemisessa ei
ole mitään pahaa, mutta kun se
liitetään paholaisten pois ajamiseen
silloin tulee vaikeuksia."
Hän snaoo ituHeensa epäluuloiseksi
siitä kun ruumiinavaus osoitti
kuoleman johtuneen aivomädästä,
mutta mitään tietoja ei saatu siitä,
miten tyttöä oli hoidettu.
Tri Cotnam ai^velee, että tytöllä
oli ennen kuolemaansa hirveät tuskat.
Hän sanoo lahkon kolme jäsentä,
mukaanlukien Canon Smith pyytäneen,
että he saavat mennä yksin
leikkaushuonceseen, missiä he ylettävät
tempuillaan saada tytön takaisin
henkiin, kuten he uskoivat.
"He näyttivät uskoneen, että epäonnistumisen
syynä oli se, että tyttö
oli liian paljon paholaisen vallassa",
sanoi tri Cotnam.
saamistaan vaikutelmista, Halnum
kirjoitti: 'Kirje oli osoitettu kuolleelle
kirjailijalle mutta se joutui
Atlantic-nimiseen amerikkalaiseen
kirjallisuus- ja taidejulkaisuun, koska
Svetlana oman lausuntonsa mukaan
halusi, että kirje julkaistiin
pienessä mutta vakavassa aikakauslehdessä.
Tämä ei.estänyt Atlant4cia
ansaitsemasta valtavaa rahasummaa
myöntämällä julkaisuoikeudet maailman
lehdistölle."
Kirjoittaja paljasti Allilujevan
tekemän askeleen todellisen päämäärän:
"Tämä oli omalaatuinen
ovela temppu; Jos julkaisuoikeus
olisi annettu Life-yhtymälle, niin tämän
oikeuden jäileenmyyntimahdol-lisuudet
olisivat olleet hyvin rajoitetut,
koska suurpainokset ovat ominaisia
tälle yhtymälle. Kaikki tämä
jättää pahan sivumaun, eikö totta?
Tämä sivumaku johtuu ennen kaikkea
siitä, että Svetlana antoi käyttää
iLseään dollareista kyynisessä
pelissä."
3a lopuksi muutama amerikkalaisten
lukijoiden kirje.
AMantic-julkaisu on saanut mm:
seuraavat kirjeet:
"Herra toimittaja, olen lukenut
Allilujevan kirjoituksen ja pidän
sitä järisyttävän kehnona. Tämä kirjoitus
kuuluu niihiUj joilla yritetään
kutkutella amerikkalaista lukijakuntaa
. . . Olen sitä mieltä, että
jos tämän artikkelin olisi kirjoittanut
joku David Smith tai Johnson,
niin jokainen toimittaja olisi palaut
tanut sen liioitta puheitta virallisen
vastauksen kera, mutta lukenut ensin
kollegoilleen tyhmimmät kohdat
Esitän vastalauseeni sen johdo.sta,
että eräs johtavista lehdistämme julkaisee
tämänlaatuisia jumalaapelkääväisiä
kommunisminvastaisia se-pu.
situksia.
F. D. Revelligganan
(Connecticut)
"Herra toimittaja, luonnottomam-
.HARRY RAKPirn, Port Arthiir, Ont. va8|taa $5410 A. T. BilUp
bfiast^eseefi jfi^h^^taa s«)ii^v«t y8>äv|it.)«J^joUtam9an>\[fpqp0^JjO.
synltyiqäpäiv^njuIiliiifUieli^I: Karttu |ja Williajn («ronroos, Ivi||r S^mi.
nen, Port Arthur, Ont. ja Laina M|iM>NoIaIu, Ont.
ELLE MÄKINEN, Fort WiUian^, Ont. vastaa $5.00 Tyyne Siuta-rin
liaastpeseep ija toivoo ystävieni (ekemään lahjoituksen Vapauden
50 V. juhlan johdosta joten lel^femive' ibnesfytninen olisi turvattu.
' HELEN SMITH, Atijiokan, 0i|t. vasta A. T. HilUn haasteesoM
$5.00 ja haastaa Toivo Järviaho, Atikokan, Ont. ja Anni ja JTiAn
Leinonen, Toronto, Ont. viemään haastetta eteenpäin.
HILDA JA J. PEURAMAKL Kaininistiquia, Ont. labjoi^avft %SM
Vapauden kultavuoden rahastoon ja toivovat naapurien ja yistäfiea
tekemään samoin jotta lehtemme ilmestyminen oUsi turvat^,
LENNU JA PjBKfCA PETERSON, Port Arthurin ja ^viluMken
rajamailta vastaavat $4.00 Antti Pitkäsen haasteeseen ja haastavat
seuraavat ystävät tekemään samoin- tai :paremniin: Matti Korf^onen,
Tarmo Korhonen ja Mauri Hoxell.
MIKKO PALOMÄKI, Port Artbur, Ont. lahjoittaa $3.00 Vapauden
50. juhlavuoden rahastoon ja toivoo että ystävät Lauri Mäki ja Yrjö
Rytikoski tekevät lahjoituksen vointinsa mukaan.
AMALIA HALL, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden
synty|njji9ivär.f|l}^§(09n ja J(eMt(aat ystäviään tekemään s»
V^KKI ^IJLTA, Port Arthiir, Ont. vastaa $2.00 saamiinsa haasteisiin
ja haastaa seuraavat ystävät: Anni Kauhanen, Veli h t i b i i n a i i,
Paavo Vuorenmaa, KaUe Oja, Nikki Oja ja Arnold Beck, Port Arthur.
yiLHO ALANEN, Port ArtIf)|i'>;Ont. vastaa $5J[0 särmiinsä haasteisiin
ja toivoo kaikiiien haastettujen vastaavan vointinsa mukaan.
J ^ m i a O MAPNPAA, Lapin keulasta, vastaa $5.00 F. Untisen
haasteeseen ja keboi^aa kaikkia eläkevaareja tekemään lahjoituksen,
että Vapauden ilmestyminen qlisi turvattu.
ALPO KOIVURANTA, Port Arthurin jumbosta, vastaa $2.00 VeU
Kentalan haasteeseen ja haastaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-09-09-03
