Vapaus, January 9, 1968

              Sivu 2 Tiistai, tairimik. 9 p. — Tuesday, Jan. 9, 1968
VAPAIfS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITORi W. EKLUND MANAGER: B. SUKSI
TEUEPHONEs OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Piibllshed thrice Veekly: Tuesdays, Ihutsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada,
Mailing address: Box 69
Adiertlslng rates upon applicatloi^, translatlon free of diaige.
Authorlzed as second claiss mall by the Post Office Defpartmeat, Ottawa,
and for payment oi postage in cash.
eGÄNADlAN^liANGUAGE-f>RESS
TILAUSHINNAT:
CaoadassaM vk: $iaOO. 6 kk. «5.25 USA:Q:
^^.3 kk. 3.00 Suomeen r
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. 11.50, a kk. 6.25
SUOMEN HAI^UTUKSEN JA EDUSKUHNAN VUOSJ
Neuvottelut olisi aloitettava
Jälleen on saapunut tieto Hantoin valmiudesta -neuvotte-
^ lujen aloittamiseksi, jotta Vieitnamin sota saataisiin loppu­maan.
Hanoi on valmis nevivottelemaan heti kun Ylhdysrval-lat.
lopettavait Pohjois-Vietnamin pammituksen ja muut sitä
vastaan harjoittamansa sotatoimet. Tämä Pohjois-Vietnalmin,
, ulkoministeri Nguyen Duy Trinh'in jouluikuun ,30 päivänä an-tama
lausunto aiheutti sen, että (raiihankyyhkyset) länsimain
set korkeimpien portaiden diplomaatit alI'koivat kiiruhtaa aa­sialaisiin
pääkaupunkeihin, joista yhdesitä voisi tulla neuvot­telujen
keskeinen paikka.
Olisiko tämä lopun alkua tälle barbaarimaiselle sodalle?
Aikaisemmat Hanoin tekemät rauhanneuvottelutarjoiikset on
pyyhkäisty sivuun Washingtonin toimesta ennen kuin ne ovat
edes päässeet yleisön tietoon. Tällä kertaa täytyy ameriklka-laisten
ahtaa vaistaus, niin että se tulee 'koko maailman tie­toon.
Täimä tietenkin on tällä kertaa, yksi toiveita herättävä
kohta.
Aikaisemmin on väitetty, että Hanoi on sanonut "voivan­sa"
aloittaa neuvottelut, jos amerikkalaiset lopettavat: pommi­tuksen,
mutta tällä kertaa on maai'lmalle annettu tietää, et­tä
Pohjoiis-Vietnanun ulkoministeri sanoi, "me tulemme neu-:
vottelemaan USA:n kanssa asiaarifcuulu^ista 'kysymyksistä."
Tämä Pohjois-Vietnamin neuvotteluvalmius tuikee myös­kin
YK:n. pääsihteeri U T h a n f i n pitkäaikaista vakaumusta,
e!ttä vain pommituksen lopettaminen on ainoa tie neuvottelu­jen
aloittamiseksi.
Kuitenkin tuntuu siltä kuin neuvotteluja käytäisiin vain
pitkien matkojen päästä. Viime viikolla USA:n valtiosihtee­ri
Dean Ruskilta bysyttäessä; mitä hän arvelee Hanoin eh-dotukseäta,
Rusk sanoi,^ ettei hän vielä tiedä onko se todelli­nen
rauhantunnustus vai propagandaliike. Amerikan viime
Amotisista ehdotu'ksista Rusk valitsi presidentti Johnsonin
San Aötoniossa syyskuussa käyttäneen ilmaisun, "Yhdysval­lat
'ovat heti valmiina lopettamaan Pohjois-Vietnamin len­to-
ja laivastopommituksen kun tämä toimenpide jahtaa he-tikohtaisesti
tuloksia tuottaviin neuvotteluihin."
Tällainen yhdysvaltalaisten "neuvotteluvalmius" on tieten­kin
täynnä reiildä, sillä kuba voi tietää tuleeiko neuvottelut
tuottamaan tuloksia kun niitä ei ole edes päästy aloitta­maan?
Viime helmikuussav eivät Englannin ja Neuvostoliiton
pääministerit havainneet rauhanneuvdtteluille muuta estet­tä
kuin sen, että amerikkalaiset vaativat ;Pohjois'Vietnamia
vähentämään sotilaalhsia toimiaan, jos pomimittaminen lope­tetaan.
Muuttiko presidentti Johnson mieltään- San Antohios
sa kun hän sanoi: "Me uskomme, että neuvottelujen käynnis­sä
ollessa Pohjois-Vietnam tulee käyttämään sitä hyväkseen
uudelleen aseistamiseksi."
:Mr. Rusik kueltäytyi vastaamasta sanomalehtihaastatteli-joiden
kysymykseen, onko USA valmis neuvottelemaan sa­manaikaisesti
kun taistelu on 'käynnissä, kuten tapaihtui Ko­reassa.
Mutta hän vihjaili että Hanoin on annetJtu tietää John­sonin
"olettamuksista."
Kaikkein tärkeintä tällä hetkellä kuitenkin olisi^ että
neuvottelut aloitetaan välittömästi, eikä amerildcQlaisilla pi­täisi
oDa mitään moraahsta syytä olla •neuvottelematta sen
perusteella, että heillä ei ole •. meöidollisten neuvottelujen tu­loksista
varmuutta.
Painostus USA:n neuvottelupöydän ääreen saamiseksi on
nyt kasvanut tähänastiseen huippuunsa ympäri maailmaa.
Yhtenä kyvykkäimpänä englantilaisena poliittisena dip-lomaaittina
tunnettu Malcolm Macdonald keäkeytti Afrikan
matkansa ja kiiruhti Laosiin ja Kambodzihaan. Tämä mahdol­lisesti
osoittaa, että Englannin hallitus on alkanut painostaa
USA:ta rauhanneuvotteluihin.
Ja Englannin pääministeri Wilsonin pitäisi mennä ;,Mos-kovaan
tammikuim 22 päivänä, imikä osoittaa, että silmäälte-kievät
henkilöt alkavat asettua oikeisiin paikkoihin, jos Ha­noin
ja Washingtonin väli tullaan sulkemaan.
Pommituksen lopettaminen Poihjois-Vietnamia vastaan ei
olisi suurikaan uhraus USA:n taöiolta, kolska Pdhjois-Vietnam
ei ole ollut tilaisuudessa vastaamasan siihen samalla mitalla.
Pommitus on myöskin lisännyt siviiliväestön kärsimyksiä,
mikä on saanut maailman kansojen mielialat "raivoisaan" ti­laan
amerikkalaisia vastaan.
Entinen USA:n puolustusministeri Robert MacNamara
huomioi myös, etiÄ -Äe (pommitukset) ovat osoittautuneet
aiottua tarkoitusta vastaamattomiksij nimittäini joukkojen, ja
tarpeiden Etelä-Vietnamiin saapumisen ehkäisemiseni.
Ei siis pitäisi olla minkäänlaista epäilyä näiden neu^vot^
telujen aloiittamiseksi, koska pommitukset ovat osoittautu­neet
tul9ksettomiksi.
Nyt olisi sopiva aika Canadan hallitukselle uudistaa,
(oikein tosissaan) kampanja pomimitulksen lopettamiseksi Pdhr
jods-Vietnamissa. Ottawan tulisi tdhdä kaikkensa saadakseen.
Washingtonin hyväksymään Kartoin viimeisin ehdotus ja lo-pöttaa
pommittamisen.
Vaatimus neuvottelujen aloittamiseksi esitettiin myös
Hollannin hallituksen ulkoministeri Joseph Luns'in taholta
USAm suurlähetystölle sen jälkeen kun Harioih valmius neu­vottelujen
aloittamisesta ituli tiedoksi.
' Hollanti oli kolmas Länsi-Eurdopan vailtio, joka töki vaa­timuksen
neuvottelujen aloittamiselksi. Län^i-Saksa ja Italia
esittivät vaatimuksensa ennen Hollantia. Toivomme haritäas-ti,
että Canadakin tulee tekemään parhaansa Vietnamin rau­hanneuvottelujen
aikaansaamiseksi.'
Me Vapaus-lehtenä yhdymme niihin sätoihiii miljdoniin
raUhanystäviin. jotka vaativat bafrbaarisen Viettnamin sodan
lopettamista, että Yhdysvallat lopultakin ottaisivat kiinni täs­tä
Pdhjois-Vietnamin neuvdtteluvalmiiudesltfii ija ryhityisivät
neuvotteluihin sodan lopettamiseksi ja maailman rauihan tilr-vaamiseksi.
'
Tuskinpa Itioelkaaa KMI maaissammo
o m t haHiitusta, j o t a vastassa olisi;
n i in voimaikas oppositlotehdistö,
k u i n nsyfkyisesllä. Tämä tuntuai para­doksaaliselta
tietäen, että Paasiop
halli*uiksen takana on % eduskun­nasta.
Mutifca hallituBpuioluieidein leh­distö
käsittää kailokiaan v a i n noin
30 pros. Ikloiko maassa päivittäin i l ­mestyvistä
n. 2 miljoanasta päifv^r
lehdesctä. Valtaosa mielipidettä
rauökkaaivasta lehdistöstä Jki|«a;^^iuns.
rlippumaitltomiin ipiarvariiiltslin; jä
iie suhtautuivat hallituiksen politiik­kaan
yhtä känjeklkäästi Iculn oikeis-topuoluieiden
omistamat lehdet.
Tämä on aiheellista silloin tällöin
palauittaa imieliin p o h d i t t a e s s a mik­si
haiUitus on saanut niin paljon
moitteita ja miin vähän k i i t o k s i a . ?.
Kailtfkea ei tietertkään voi selit­tää
siiUä, että 70 p r o s ; i n a a n leh­distöltä
oii omaiksunut opposilio-asenteen
hallitukseen ja levittää
epäsuopeutta sitä kohtaan tiedon­välityksessä
lukijoilleen. Arvostelua
voi kohdistaa itS2 hallitukseenkin.
Monen kannattajansakin mielestä se
on tart.tumi(t aivan liian hitaasti ja
empien asioihin, jotka vaativat rat­kaisuaan,
ja aivan liian lajmeasti
se on kuuluttamut j u l k i tekemisiään
tai syitä tekemättä jättämisiinsä.
EI SAMASTETTAVISSA
PORVARIHALLITUKSIIN
Taloudellisesta laskukaudesta hal­litusta
ei voida syyttää, se on k a ­pitalistiseen
järjestelmään kuulu­va,
osaa sen olemusta. Laskukausi
luo lisääntyvän työttömyyden muo­dossa
uusia rasituksia/valtiovallal­le,
jonka puolestaan on) pakko .sä-jyttää
niitä kansalaisilleen. Kan­sandemokraattien
mielestä taakkaa
on liian yksipuolisesti asetettu väes­tön
vähävaraisempien' kerrosten
kannettavaksi.
Kaikesta edellä luelellu?ta seuraa
että suhdetta hallitukseen Juon-nehditaan
kansan kesicuudessa var­ain
usein sentapaisin miettein kuin
"samaa se on arna vain, istukoon
hallituksessa kulka tahansa".
Mutta niin pafljon kuin hallitusta
moititaankin, n i i n paljon kuin siltä
on odotettukin sellaista, jota se ei
ole pystynyt tekemään, s i l t i . o n koh­tuutonta
samastiia sitä edeltäjiia":!!/
poi-varillisiin hallituksiin.
TALOUDELLINEN LAMA,
SEN SYYT JA SEURAUKSET
Taloudellisen kasvun hidastumi­nen
alkoi Suomessa j o vuoden 1965
puolivälissä eli vuotta ennen kuin
muualla Länsi-Euroopassa. Meillä
oli omatekoisia pulan aineksia mm.
vuosikausia jatkuneessa alijäämäi­sessä
maksutaseessamme sekä' t a -
louselämärtmie rakenteellisis.sa
heikkouksissa. Kansantaloutemme*
viime ja tämän vuoden kasvupro­sentti
2—2,5 on -liian heikko yllä­pitämään
täystyöllisyyttä, joka ar­vioidaan
saavutettavan vasta kun
kasvu on noin 4.5 pros. Talouselä­määmme
on jäytänyt liian hidas
kasvu jo ikolmalta vuotta. Suhdan­ne-
elpymisen aSkamista pidetään
mahdollisena vuoden 1968 loppu­puolella.
Kapitalistisen talousjärjestelmän
puitteissa tällainen suhdanteiden
jaksottaisuus 'ei ole mitään uutta.
Pulat ovat toistuneet säännöllises­ti
ja kansa on aina t a v a l l a tai toi­sella
joutunut kantamaan jiiiden
seuTaukset. Kun meillä on ollut
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Impi Pelkola, Sudbury, Ont, täyt­tä^
torstaina tammikuun II päivänä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vai
onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
" vastauksia
KYSYMYS SUURJUHLAN
PITO AJASTA
Hyvät toverit. Haluaisin tietää
tarkalleen ajan, milloin Sudburyssa
pidetään suurjuhlat tulevana kesä­nä.
Tyttärelläni j a minulla on tar­koitus
tulla silloin sinne ja tyttäre­ni
on annettava työpfaikiassaan loma-toivomuksensa
jo näin aikaisin.
Toivomme saavamme .sen verran
rahaa kokoon, että kykenemme sen
matkan tekemään.
Onnellista^ uutta vuotta toivotta­en
— L. VViitala. Sointula.
VASTAUS
CSJ:n ja C S A U L . n yhteiset suur­juhlat
vietetään tulevanna kesänä
Sudburyjsa ja WanupissQ elokuun
3—4 päivinä. Perjantaina 2 päi­vänä
on vastaanottotanssit ja maa­nantaina
5 päivänä on Liittokoko­us.
•
Tervetuloa suurjuhlaan pitcmpi-enkin
matkojen takaa. *
porvarillisia haBituHsgia lastaisuh;
danteiden aikana, on ollut laivän
kuin ^sääntönä, että «nsinjmälsenä
hyöiklkäylksen kohteeksi - o y ^ joutu­neet
erilaiset sosiaaliset avustuk­set
Niiden alentamiseen on käy­tetty
vaihtoehtoisia taipoja; yrite-täänoi
alentaa suoraan avustusten
mankkamääriä tai supistaa sen
,saajien piiriä, tai voidaan jäädyt­tää
ovustulkset paikoilleen elinkus­tannusten
noususta huolimatta,
j o l l o in niiden reaalinen arvo joka
tapauksessa alenee. Kuinka monta
kertaa kamsamdemolfcraattinen jär-jestövälki
on" saanut aikoinaan läh­teä
liikkeelle tällaisia yrityksiä tor-juanaan.
Räikeimmät hyökkäykset
,esim. lapsilisäjärjestelmän romut­tamista
vastaan on onnistuttu es­tämään,
mutta avustusten reaaliar­von
alenemista, porvarillisten- hal­litusten
aikana tapahtui.'
EDISTYSTÄ
SOSIAALIPOLITIIKASSA
Vasemmistopuolueiden ja keskus­tapuolueen
yl^teishallitus ei loki
ole ryhtynyt tällaisiin toimiin.
Päinvastoin se on pyrkinyt pitä­mään
sosiaaliset avustukset elin-kustannuiilen
, noususta huolimatta
päivän tasalla. Sosiaalitun-vajärjes-telmäämme
on jopa laajennettu­kin
kaikista, valtiontalouden vai-keuksiita
huolimatta nykyisen haU
lituksen aikana. Eräät tärkeät so­siaalilainsäädännön
uudisituksct
ovat myös valmistelujen alaisina.
Jo yksistään sosiaalipoliittista sar­kaa
katsellessa voi sanoa,: että ny­kyinen
hidlitus oi sentään ole sa­manlainen
kuin edeltäjänsä. Tieten-
^ i n kansaneläkkeet ovat yhäkin l i i ­an
pienet,' mutta njiflcyisien haillituk-sen
aikaansaannoksin t>oBci kuuluu
kansaneääkikeiden tulkiUsien korotta­minen
mä'äirältS'dn ikaksinikertaisetei
ja tukilisän saaijain p i i r in ^laajen­taminen
ns. puolueen tulkilisään oi­keutetuilla.
On myös saatu aikaan
kansaneläklkieiden indieksikynnyksen
alentaminen. 5.stä 3:een prosent.
t i i n . Se « i ohlkä vaikuta (kovin suu­relta
uudistukselta,' mutta vuosikau-nua.
Työttömyyttä on ollut runsaasti.
Valtio on yrittän(y|j järjestää työn
tarpeessa olevia julkisiin .töihin, ja
e l l e i siinä ole onnistuttu, työttö­mät
ovat saaneet ISO-^^aivän ajan
päivärahaa joko ammattiliittonsa
:lyöttön3gysflcas3'ailta tai 120 "päivän
ajan työttömyyskorvauslain puit­teissa
valtiolta. Kansandemokraatit
ovat moneen kertaan • tukistaneet
haHitu(sta siitä, että se on ollut
l i i a n kovakoi-vainen työttömien
hädälle, viivytellyt töiden avaamis­ta
j a pihistellyt rahoissa, mutta
sitä ei toki ole ai-vosteltaessakaan
kuyiteltu. että porvarilliset halli­tukset
työttömyyden paremmin
hoi.tai.>ivat; Kannattaa palauttaa
m i e l i i n i50-'luvun loppu. Työttömien
l u k u hipoi sataatuhatta—ja työttö­m
i e n jDukkokamppailu keskittyi
v o i m a k k a a s t i . työttömyysavustus-järjestelmän
aikaansaamiseen. Tä­nään
voidaan ai-vostella yhteiskun­taa,
jotka ei anna työpaikkaa vaan
pakottsta työmiehen elämään avus­tuksen
varassa, mutta vielä hul­lummin'olisivat
asiat ilman .avus­t
u k s i a työttömyyskassojen ja työt-töniyyskorvaulk9en']^
äivärahoja. Hal­litus,
on pitäncyt imyös buodta sii­tä,,
että kälssat oviat suuresta työt­tömyydestä
huolinxaittat kyeameeit
toimimaan j a «että '(päivMi^hioiJa on
elinkustaninusten nousun myötä ko­rotettu.
Arvailujen varaan ei jää­ne,
miten porvarilliset hallitukset
oiisivat tämäfnlkin seikan hoitaneet.
Työttömien asioista puheen ollen
hiallitusta on arvosteltu saipedökaasti;
siitä, että se ei ole toteuttanut haJ-sia
sertkin puolesta on pitänyt loi- , ^ ^ 5 ohjelmaan selvästi kirjattua
KUKA VOITTAA
VIETNAMISSA?
USA:n suurlähety.stön jo jonkin si.' Ti:tä kantaa «dustavat mm. ne
aikaa julkai-seman Vietnamin esltys-buUeliinin
tuoieimmassa nimeros-sa
väitetään USAm yleisesikunta­päällikön,
kenraali Earle G. Whee-lerin
suuHa, että USA on pääse­mässä
voitelle Vietnamin sodassa.
Kenraalin vuodenvalhdekrtsaukses-sa
esiintyvä väite toistaa US.\:n mui
ta virallisia kannanottoja, jotka pe­ru-
tuvat ennen kaikkea USA:n mas­siiviseen
tekniseen ylivoimaan ja
sen komcnnn.'?.>a olevan armeijan
(yli 1,25 miljoonaa miestä) luku­määrään.
.
Kenraalin vuodcnvaihdctasc ci
poikkea aikaisemmista: kaikissa vai­heissa
on USA'virallisesti juli.stanut
jo -vnavuttaneensa tai olevan.sa saa-vu'.
tamaisillaan sotilaallisen voiton.
Taseita Vietnamin .sodasta ovat
laatineet myös amerikkalaiset leh­det
Newsweek j a NY Herakl Tri-'
bune. Enqhnrainiftu on. pyytänyt
Kaakkois-.-^asiassa toimivilta tnUi.s-miehiltään
arvioita. Ne poikkeavat
huomattavasti virallisi.sta kannoista.
"Emme .selviydy sodasta kansan
kiitollisuuden säestämänä", sanoo
lehden Saigonin-toimiston päällikkö.
"Amerikkalaisia odottaa karmea
herääminen", sanoo lehden Hons-konsin-
lojmii-ton päällikkö. Penta-gonnissa
toimiva Lloyd H. Norman
on vakuuttunut USA:n voitosta.
"Mutta .se kestää enemmän kuin
kenr. \Vestmorelandin amoimat
kaksi vuotta ja vaatii enemmän kuin
.525,000 amerikkalaisita sotilasta",
hän sanoo. Lehden Saigonin-kirjeen­vaihtajat
toteavat puolestaan, että
sotilaallinen tilanne on huonontu­nut
Mekongin suistoalueella ja esit­tävät
etelävietnamilaisten panoksen
lisäämistä ^ jos mahdollista. "0-
len enemmän huoli-ssani siitä, mitä
omalle maalleni Vietnamin sodan
takia tapahtuu", sanoo heistä toi­nen.
, •.
Vietnamin sota on muodostunut
yhä enemmän Amerikan ongelmak-ulkomaiset
asiantuntijat, joiden lau-.
suntoja Newsweek on myös pyytä­nyt.
Kuuluisa "Malaijin rauhoitta­j
a " englantilainen .Sir Robeii
Thompson varoitta;» USA:ta sodan
laajentamise£ta, koska se kääntää
muun' maailman pois USA:sta. Vas­tauksena,
kysymykseen, voittaako
USA. Sir 'ITiompson" sanoo suoraan
ja selvä-ti: E i .
Monet ovat kultienkin.sitä mieltä,
etlä USA ennen pitkää massiivisel­la
tekniikallaan perii sotilaallisen
vciton ainakin jos se panee kaik­kensa
peliin. Tosiasiallinen, poliitti­nen
j a ideologinen voitto, on kui­tenkin
sen saavuttamattomissa. So­dan,
laajentaminen, sen jatkaminen
nykymuodossa tai vaikkapa Sir
Thompsonin ehdottama Pohjois-
Vittnamin . pommilu.sten lopettami­nen
ja sotatoimien rajoittaminen
elclään — kaikki vailUoehdot jättä-v:-::
US.'\-n vaille poliitti-sta voittoa.
: Vietnamin sot'a on merkinnyt
USA:lle molemmissa Vietnameissa
maaperän tosiasiallista menetystä
ja, amcrikkalaisvastaisuuden kasvua
kaikkialla muuallakin. Vain vetäy­tyminen
voi vielä pelastaa sille jo­takin.
Ratkai.su on pres. Johnso­nin
j a USA:n mahtavan teollis-soti-laallisen
koneiston käsissä.
Tilanne Vietnamissa on hirvittä­vä.
Pohjoi.s-Vietnamin asutuskes­kukset
ovat jo muuttuneet aavekau­pungeiksi.
Etelässä ovat annerikka-laisten
operaatiot synnyttäneet mil­joonaisen
pakolaisjoukon samalla
kun USA:n ja Etelä-Vietnamin jouk­kojen
tappioluvut ka.svavat. Ame­rikka
laisoperaatioiden siviiliuhreja
yksistään Etelä-Vietnamissa on 100,
000.
Kansanmurhaa Vietnamissa suo­rittaa
valtio, joka on allekirjoitta­nut
YK:n peruskirjan. Se kieltää
aseellisen puuttumisen toisten val­tioiden
sisäisiin asioihin.
Hilkkx) Ahmala.
lupaustaan siirtotyöläisten päivära-
Itän suorittamises-ta. Haillituis väit­tää
kuunnelleensa tässä ammatilli­sia
järjestöjä, joiden kesifcuudes.»'a
ei pidetä päiv^rahgijärjestelmää yk-sinmielisesti^
suotavana, Asiaai jpoh-tineessa
komiteassa tosiaankin vain-
»mmaltiyhdlstysväen (kansandemo.
kraattlnen edustaija, oli päivärahan
maksamisen kannalla, SKDL:n
(Jatkuu 3 sivulla)
Apurahaa yleisen
kuntoisuuden
hotkimiseen
. 6ttawa. —_ Ottawan Y l i o p i s t c^
käiksi lääkäriä, t r i W. A. R Orban
ija tri Giiy Metivier ovat saaneet
lilttoihallitukscn $35,000 suuruisen
tutikimiui?iaipurahan tutkiaikseen 18—
40 vuotiaiden canadolaisten yleistä
kuntoisuutta.
Täniä apuraha oli yksi 20:stä
myönnetystä jotka olivat yhteensä
$200,120 j a joista äiEikettäin ilmoi-l'isjltiin
liittohalliituikBen terveysvi-.
raston taholta.
Muiun muassa luovutettiin Wes-'
tern Ontario Yliopiston lääkäreille
M. S. Yahaszille, P. A. Rechnitzer-i
l l e : a A. U. Päiviölle $16i000 tut-ikimusapuraha
käytefctäväiksi 24 v i i ­kon
järjeitelmällisen-voimisteluoh-jelman
vaikutuksen tutkimuksesta
teiveyteen ja miesten" sydänkoh­tauksiin
vanhemmalla ikää.
JOHNSON YRITTÄÄ
PELASTAA DOLLARIN
USA:ii varojen käyttöä ulkomailla supistetaan
Washington. — Dollarin arvon
turvaamiseksi ja Yhdysvaltain
maksutasevajauksen supistami­seksi
määrätyt laajakantoiset toi­met
astuivat voimaan viikko sit­ten
samaan aikaan kun kaksi ame­rikkalaista
diplomaattia matkusti
ulkomaille selostamaan muille
hallituksille luutta ohjelmaa.
Apulaisulkoministeri Nicholas
Katzenbich lähti Eurooppaan ja
apulaisulkoministeri Eugen Ros-toe
Aasiaan tehtävänään pyrkiä
yhteistyöhön muiden maiden
kanssa ja antaa oikea kuva toi­mista,
joilla aiotaan pysäyttää
ulkomaille suuntautuva dollari-virta.
.
Uudet toimet, joista presidentti
Johnson ilmoitti uudenvuoden päi­vänä,
lopettavat Yhdysvaltain sijoi- i
tukset Länsi-Eurooppaan ja vaikut­tavat:
etenkin EEC^maihin,. supista­vat
lainanantoa ulkomaille, vähen­tävät
puolustusmenoja ja ulikömais-r
ta apua ja rajoittavat amerikkalais­ten
matkustamista ulkomaille. •
Uuden ohjelonan tarkoifukisena
on lähinnä supistaa 3 miljardilla
dollarilla varainhoitovuoden 1068
maksutaseen vajausta. Vuoden 1967
maksutasevajaus kohoaa presiden­t
in nu^anantaisen arvion mukaan
3.5—4 miljardiin dollariin. ,
Presidentti ilmoitti hallituksensa
päätöksistä yllättäen useimpien
amerikkalaisten viettäesisä uuden­vuoden
pyhiä \ j a " pöresin olle.ssa
kiinni. Hallitusvirtkailijoiden kerto­man
mukaim punnan devalvointia
seurannut sekaannus rahamarkk i-noilla
j a viime kahden kuukauden
a y a n jatkunut kullan virtaaminen
Yhdysvalloista olivat pakottaneet
presidentin kiirehtimään uutta ph-jclmaansa
j a tui^vautumaan entistä
jyrkempiin toimenpiteisiin. Myö­hemmin
tässä kuussa hallituksen u<;-
kotaan ryhtyvän toimenpiteisiin
viennin edistämiseksi.
Presidentti sanoi, .että hänen
suunnitelmalla tarkoituksena on
estää dollarien vbtaaminen ulko­maille
ja säilyittää luottamus Yh­dysvaltain
valuuttaan sekä ulkomail­la
että kotimaassa. Hän vakuutti
jälleen, ettei dollaria aiota deval­voida.
Amerikkalaiset suoranaiset inves­toinnit
kielletään Suomea ja Kreik­kaa
lukuunottamatta koko läntiseen
maninere-Euiiooppaan. Vuosina 1950
—1966 Yhdysvaltain sijoitukset
tällä alueella kasvoivat nelinkertai­seksi.
Englanti, Canada, Australia, Japar
ni, öljyntuottajamaat sekä salaiset
•maat, jotka ovat suuresti riippu­vaisia
Yhdysvalloista, joutuvat eri-koialiuokkaan.
Investoinnit näille
alueille supistuvat 65 prosenttiin'
vuosien 1965--1966 tasosta. Kshi-tysmaita
««det toimet eivät pal­joakaan
koske.
Vuoden 1966 lopulla Yhdysval­tain
liiktmaailman suorat investoin­nit
ulkomaille kohosivat 54.6 - mii-;
j a r d i in dollariin. Tästä 16.2 miljar­dia
lankesi Länsi-Euroopan osalle.
Presidentin suunnitelmaan sisäl­tyi
myös Euroopassa olevien ame-rikkalaisiten
joukkojen ylläpitokus­tannusten
vähentäminen. Joukkojen
määrää ei kuitenkaan aiota supis­taa.
•.
Eritellessään maksutasevajauk­sen
pienentämisohjelmaa presi­dentti
laski, että sijoitusten ra-joittamineu
vähentää vajausta
1,000 miljoonalla ja matkailun
vähentäminen,lainanannon supista
nhinenj julkisen vallan menojen
supistukset ulkomailla ja viennin
lisääminen kukin 500 miljoonalla
dollarilla.
JENKKITURISTEJA
VÄHEMMÄN EUftOOPPAAN
. Zurich. — Euroopan finanssipii-r
i t sithtautu ivat myönteisesti Yh­dysvaltain
toimiin maksutasevajauk­sen
supistamiseksi ja^ d o l l a r in ar­von
ylläDi.tämiseksi. Asiairtuntijoi--
den mukaan Yhdysvaltain invest­ointien
rajoittaminen johtanee l a i -
naustoiminnin vilkastumiseen Eu­roopan
markkinoilla ja samalla kö-ron
kasvuun.
Johnsonin vetoomus amerikka­laisille
oUa matkustamatta ulko­maille
aiheutti kuitenkin suurta
huolestumista Länsi-Euroopan
matkailun puolesta. Vuonna 1966
yli puoUtoista miljoonaa amerik­kalaista
vieraili Länsi-Euroöpassa
ja (Välimeren maissa ja jätti näi­hin
maihin 920 miljoonaa dolla­ria.
Englannissa, jossa matkailu
tuottaa toiseksi eniten ulkomaan
valuuttaa, matkalluaslantuntijat
olivat j kauhuissaan ajatellessaan
amerikkalaisten matkailun tyreh­tymistä.
Punnan devalvoinnin toi­vottiin
houkuttelevan ainakin mil­joona
amerikkalaista saarivalta­kuntaan
vuonna 1968. Kauppa- ja
matkailuasiantuntijoiden arvelun
mukaan Yhdysvaltain uusimmat
toimet saattavat maksaa £nglan<
^ nille ainakin sata miljooniaa pun­taa
vuonna 1968.
PÄIVÄN PAKINA
ÄPIHA, SIKA JA ROTUSYRJINTÄ
Nyt Ikun meille h i l j a k k o i n jo
ennusteltiin, että parinkymmenen
(vuoden kuluttua saattaa olla .jo
"mjiittimeikäläisenkin" rinnassii
hienoksittain sykähtelevä,.joko api ,
nan l;ri s i an sydän, niin alamme
htljjDkseen oikein tosissamme ih­metellä,
minkälaisia "lahjoittajia"
> y o i vielä- ilmaautuakaan.
Muistamme, varmaankin kun t r i
_Cbr.islian Barnard ennusti jokin
arka sitten Lontoon lentokentällä
an1iaimassi>an liaast^ittelussa, että.
20 vuoden sisällä voidaan mahdol­lisesti
siirtää sydän apinan rinnas-ita
ihmiseen. Sattumalta on voi-
'uut olla jonikinliii.sta vaisitoa tällai
sosta mahdollisuudesta jo esi-isil-lämmekin,
sillä hänellä oli hyvin
usein tapana sanoa ,'mcinafttko ru­veta
oikein apinaksi kun 'noin taas
apinoitte?"
Samainen tohtori selitti myö.s-
Ikin, että sika tulee mahdollisesti,
olemaan oikein sopiva .sydämen
" l a l h j o i t t a j a " (aina moitittu sika,
mutta hyväntiiilvtoinen kuitenkin)
anatomian.sa puolesta. Tämä tio-tenkin
tankoittaa, että .sika 0/1 ih;^
mistä "läheisin" sinkulafllnon, alna-^
k i n sydämensä puolesta. Siis näyt­tää
siltä, että tiedekin aHkaa oli.')
samaa mieltä suomalaisten kanssa
täsisä siikamaisuuslkykymyksessä,
sillä JavalHsten suomalaisten kan-saläisi^
enJteakuiidessa on käytetty
melkein suomenkielen historian
alusta alkaen esimerkiksi sanon­toja,
"'kyllä oli sikamainen teriip^
pua", "sikamainen mies", "äijä oli
sikahumalassa' jne. -
Mutta siirtykäämme sikamai-suuiksista
toisiin asioihin.
Uutistiotoja lueskellessa olem­me,
havainneet, että Kapkaupun­gissa
muutama aika sitten suorite-tu-
ssa ihmisen sydämensiin-ossa
'annettiin' valkoihoiselle värillisen
miehen sydän. Ihonvärien erilai­suus
onkin herätitänyt runsaasti
huomiota ympäri maailmaa ja
ikaikki odottavat tai^kkaavaisina
milloin tJistä Värien ei-oavaisuu-dcsta
syntyy rähäikkä. Ehättipä
erä.s Etelä-Afi-iikan diplomaattikin
sanomaan Ijontoossn, ettei ham-imaslääikärl
Blaibergin i-otukysy-.
imystä tullai .uudelleen harkitse­maan,
vaiklkn hänen rinnassaan
r y t isiykiklikin värillisen miehen
sydän.
Näyttää siis olleen paikallaan,
että tumman miehen sydän siii-ret-t
i in vaalealle midielle, mutta täl-llaisesn_
tavallisen puihaisen Tiiier
leen herää kuitenödtrkysyiiiftys sii­tä,
, mitenlkähän olisivat menneet,
suut, jos olisi sattunut käymään
siten, että t r i Bai-nai'd o l i s i k in s i i r -
tänyt vaalealta mieheltä sydämen
tummalle miehelle.:
- Vaikka Englannissa oleskeleva-eräs
diplomaatti olikin vakuutta-
^ nut, että tälmä sydämensiirtx>leik-kauis
" o l i vain ikysymys lääketie­teellisestä
toteuttamisesta eikä sii­hen
liity mitään lakitieteellisiä tär­keyksiä",
niin olemme kuitenkin
uutisista havainneet, että potilaan
pitää olla kaksikymmentäneljä-tuntisesn
poliisivartioinnin alaise­na.
Mahdollisesti täiUä poliisivar­tioinnilla
ci ole mitään tekemistä
'Etelä-Afrikan laikisäädäntöjen
kanssa.:. . f :
Tunnettu tosiasia kuitertkin on,
että Etelä-Afrikan vailtiösta puhut­taessa
käsitetään kysymyksen ole­van
eräästä maailman,räikeimmi,s-tä
rotusynjinlävaltioista.
R2-vuotlas värillinen Muriel
Haupt, sydftmerTluovuttancen nuo-munlohon
äiti, ityöskenleloe 14
tuntia päivittäin 75 sentin päivä­palkalla.
Tämä raskaan työn mur­tama
suuren poi-heen äiti sanoi
lapsenomaisesti käytyään sairaa­lansa
edesmeinneen poikansa vai­mon
kanssa: " E i l e n meitä kohdel­t
i i n sairaalassa oikein kauniisti ja
kaikki olivat hyvin ystävällisiä.
He kohtelivat meitä aivan kuin
vaJlkoihoisia". Tällainen kohtelu"
"aivan kuin valkoihoista", johtui
mahdollisesti ainoastaan siltä, että
mrs. Hauiptin poika oli_ se henk>
lp, jonka riinnasta löytyi sopiva
sydän valkoihoiselle miöhelle.
Olemme tietenkin hyvin iloisia
kaikista kehitystä eteenpäin vie­vistä
läälketieteellisistä saavutuk­sista
ja vansirtkin sydänsairauk­sien
kohdalla, sillä tilastolliset
tiedot osioittavat sydänsairauksien
olevan tällä hielikellä yhden suu­rimmista
ihmishenkiä • vaativista
taiudeisita. Mutta meitä hävettää
hiukan oma ihonvärimme, koska
näyttää siltä, että jos sattuisi saa­maan
sydämen tumman miehen
rinnaatn', niin voisi joutua poliisi­vartioinnin
alaiseksi, olkoonpa
syyt tälle vartioinnille sitten mit­kä
tahansa.
Toivottavjjisiti meille itseUemme
annetaan — jos joskils sattuisi t a v . •
vitsemaan ~ sydän sian rinnasta,
o\l'\ii tarvitse poliisia asettaa var­tioimaan.
— M.J.M.