Vapaus, January 1, 1921

              'Bm mm V A P A U S
Cmaäm mom. työväestöo Mnenkan-
Q&ttaja i l i o e s^ Sodbiuyssa, Ont, jo- i
tcd keskiviikkona ja lauantaina.
skolastisesta, muistitJetojCa'*pä
pänttäilykoulusta oli tehtävä luovan
toiminnan työkoulu.
Myöskin kouluikää aikaisemmalla ja
koulun ulkopuoliselle valistd^imin
nalle, joka tsaarin hallituksen aikana
oli kokonaan laimintyöty, oli lapet­tava
uudet peruskivet Erittäinkin
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finflish VVorkers
- iä Canada. Piiblished in Sudbury,,
.Ont, evexy Wednesd6y and Saturday. • korkeimpien oppilaitosten muUfctami
Advert&ing ratea 60c per coL inch. I sessa kansan käytettäväksi on kansan
, . .^ninram charge for single insertion j valistuskomisariaätin luova kyky ja
78c. JMscount on standing advertise-j t a ^ j , tullut ilmi.
' . V<S?«»*-'v%^^ tekeminen QT mahdoton
' Ä Ä f f " ' ^'""'^isiitTn syystä, että.sivMj^estä ja
• I l A ^ t a 60c Palstatuumalta. f ^'^^ " ^ ^ ^ ^ t S ^ ~ AliörMnta kertailmotuksesta^TSc. hemmm, ja etta koulun uudelleen
muokkaamiseksi tarvitaan vuosikym­!
Sti<)]t«>°^BiIi>^t^t $2.00 (muis- meniä. Kansanvalifituskomisariaatin
tovärBSyifitä 50c kultakin lisäksi).—,
ffihlaas- ja aviol.; i h n o t . a l i n hinta i pää^sio on siinä, että tiede on oppi-hert&
l AvI<«ro)lm'. $2.00 kerta (2
kertaa $8.00. — S^tymäibn. ^2.00
kerta. — Hjalutaan tieto- ja osoteilnio-iDkset
$1.00 kerta (8 kertaa $2.00)-
• Kaikista ilmptuksista, joista ei ole so.
(SImuetta, iuiee rahan seurata mukana.
.j^ TILAUSHINNAT i
Caoaldassa $8.50 vuosikerta; $2.00
pooliv. ja $ 1 ^ 8 kk
YhdymUöissa. $6.26 vuosik. t2,75.
poollv.ja$1.5Ö8kk.,lkL75c
, Suomeen: $6.26 vuoMk. ja $2.75 6
kuukautta., > ^
Tilauksia7 joita ei -seuraa raha, ei
talla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori jä toimitus on
Jodooin BXo^ Ebn S t East Kont­torin
ja toimituksen puhelin 1038.
VfiS^\oBo\j&'. Box 69, Sudbury, Ont.
HENRY PURO
tomUtaja
j . V.KANNASTO
' IvSdkeenhoitaju
Rejristered at the Post Office De-paitment,
Ottawa, as second class
matter.
Venäjän vallankumouksen
.yaikutys kansanvalis­tukseen
Loppuvedon tekeminen tuloksissa
on ennenaikaista pääasiallisesti kan­salaissodan
vaikuttimista syistä. Kol­mena
kansalaissodan vuonna ovat ksm
sanvalistuskonnsariaatin voimat ja ky
kenevimmät osastot, kaikki maan par­haimmat
luovat kyvyt ja koko taloudet
Unen elämä olleet valistustoiminnan
alalta vedetyt .sotilaallisiin ponnistuk­siin.
,.Lisälcsi juuri kansanvalistuksen
alalla on suoritettu perinpohjaisin
• vanhan hajottaminen. Tämä ja uuden
'luominen on tapahtunut vaikeissa olo­suhteissa.
Tässä samoin kuin talou­dellisen
elämän parantamisessa on tui
lut nojautua etupäässä proletariaatin
omiin maMaviin voimiin.
Tiedot ja tieteet oli kapi^i&tinen
yhteiskunta varannut yksinomaan köu
falflseHe, valtaapitä-viä. K^^ sivis-
- iLya otti yleensä Iäht)(>kohdsili£een so^
,taa enemmistöä vähemmistön hyväk­si.
Neuvoatopolitiikkaa' j*ohtaa- peri­aate,
että tasa-arvoistett yhteiskun­nassa
tulee sivistyksen koko laajuu-
' dessa joutua kaikkien käytettäviesi.
-Misää luokkajako hävitetään, siellä ei
- f ' v o i olfa puhetta kansakouluista ja
herrain opistoista. On ollut mentävä
paljoa syvemn^lejdn kuin kouluhen-
' gen Muuttamiseeni Viiiastelevaata,
Jelta saatu kansan syvien rmmpmai'
suudeksi; Tiede ei nykyään Venäjällä
palvele kourallista rikkaita, vaan on
kaikkien työtätekevien yhteisomaisuu
tcna. Kansanvalistuskomisariaatin
suuri ansio on siinä, että se on viitoit­tanut
pääsuunnan kansanvalistustoi-minrialle,
pitäen johtonaan suurten
kommunistiopettajairame oppia ja läJ)
tökohtana elämän suuria vaatimuksia
proletariaa;tin. diktatuurin aikakau­della.
' ; , ,
Kaikista vaikeuksista ja seurauksis­ta
huolimatta voidaan esittää muGta-mia
rinnakkaisvertailuja. Eosimäisen
sivistystilaston mukaan vuodfeJta 1886
laskettiin Vönäjäliä olleen lähes 23,000
koulua, joissa oppilaita noin 1,140,000
Koulu-ikäisistä kävi koulua 80 pros.
ja tyttöjä 3 pros. Opettajia oli 37,-
000, joista päppisopettajia 13,000. Ku
takin 14 kylää kohti oli keskimäärin
yksi koulu, jossa noin 60 'oppilasta.
Valtion kansansivistysmenot olivat
189123 milj., 191128 milj. ja 1916196
milj.' ruplaa. Kutakin Venä^ a n ­kasta
kohti tekivät sivistysmenot kes­kimäärin
44 kopeekkaa vuodessa. Sar
maan aikaaa.,oiivat Canadan menot 6
ruplaa, ts. 14 kertaa suuremmat; ja
Englannin 4% r.; ts. kymmenkertaiset
Venäjään verraten, Syyskuun Ipmä
1917, eli ennen lokakuun vallankilmo^
usta oli Venäjän 26 läänissä^"38,0()0
koulua 940 miljoonan r. menoerällä.
Lukuvuonna 17—18, ts. yälittömäs-ti
itsevaltiuden kukisturäisen jälkeen
oi i 52,m koulussa oppilaita yli 4 hiil-joonaa.
Lukuvuonna 1918—19 oli jo
62,000 koulua ja lukuvuonna 1919—20
laskettiin 88,000 koulussa oppilaiden
lukumäärä 6% miljoonaksi.
Kouluikää nuorempia lapsia vaijten
On perustettu 3,600 laitosta, joissa; on
enemmän kuin 200,000 lasta. Kor­keimpia
pcidagookisia oppilaitoksiajoli
tsaarivallan aikana 2, Neuvosto-Veriä
jä on koroittanut luvun 56:een, joissa
opiskelee 34>Ö0Ö henkeä. Lyhyt^ikai'
sia opettajain välmistuskursseja toi­mii
tätä* nykyä Vffliäjällä noin ^00.
Korkeimmissa oppiIäit<^issa oh jvit-kas
toiminta;. Yfasimpft Petarissaj ön
väiittomäsiti^: opiskelevaih ylioppjlitit-teji
lukumäärä 12,000. Samanlaii^en
on sUhde muualiakin VeöäjMä. Tj^^ö-läisteu
tiedekunnat. toimivhterinOi^äi
sesti jä päästävät kohtapuoleen uutta
kuuntelija-ainesta korkeimpiin oj^i-laitoksiin.
Siellä tulesvat opiskelemaan
työläiset ja talonpojat
Kansanvalistuskomisariaatin saavu-^
_ _ . » , /, > , . ~ j r — ^ 'i
Ia ovat yiM. svaeU Joari-tötä alaaj väenliikkeessä. Asema on sellainen,: tilapäisesti tuikahtavan sakenen EJTI-;
on kapitalistin© yhteiskunta kohdel-; että yleismaallinen ammattijärjestö,; njttämä, koska vallankumous jatkuu
lut tylysti, vidliä syvimmlin eiäluu-| joka alkuaikoinaan on osaltaan myös alati. Niin tämä yhteys kuin vallan-
Mse^l Tlstoisuoden levittämisestä j saanut katkerasti taistella jarjestymi-aikuisten
työtät^evien.aivoi^i piti| seiisä puolesta, astuu polkemaan tois-tsaarijärjestelmä
suttrirapanä rikokselten työläistea vaatimuksia, työläis-
na. Mutta Neuvosto-Venäjä aivan ten;; jotka taistelevat samojen etui­kumouskin
varttuvat, muodostava; uu
delleen ja sp-entjTät joka ftSssa y-hä
epemmäii ja enemmTu Kumpaa­kin
pitävät vireillä uus-imperialismi,
päinvastoin on kiinnittänyt erikoisesti suuksien puolesta mitä itse on vaati- uildet sodat uusi mailmanmullistus,
huomiota pinieyden jä tietämaitömyy'nut toisilla ityöaloilla. Tämmöisiin j jopka'jyminä kuuluu jo etäisyydestä,
den pQistamis^l .Khjastojen,kiu-| luonnottomuuksiin jahtaa vanhoillisen i Niiö lujittaa uusi Kansain Liitto jo-;
bien, - lukutaidon opettamiskurssien, • ammattiunionismin, , sulkeutuneisuus; ei ole osoittanut olevansa mitään
miiuta kuin mailmän imperialismiJi
uusi muoto. Tämä Liitto ei tähän;
mennessä ole edustanut ketään muu- •
aikuiste^n koulujen ja lukusalien tiheä
vieDk^itäyttä^ feokä Neovosto-Tasa-vallan-
fi^Imiatta paperir ja kirja-pulasta
oli kirjastoja vuonna Idld,
13,000, miitta v. 1920 jo 27,000.
Maini<ma__fiUolen^ kansanvalistua-komisariaatk
toiminnassa on ollut tais
telii aikuisten lukutaidottomuuden
. ja niiden valistustyön puute, Täm-
' moiseen tulokseen :johtaa myös van­hoillisten
unionjohtajien opetus työn
ja pääoman sopusoinnusta. Vanhoilli­nen
unionismi samentaa työläisen
luokkätunnetta, kasvattaa yksilöllistä
mailmankatsomusta, joka asettaa o-mai^^
edun luokkaetujen yläpuolelle.
poistamiseksi, Suuremmoisesta saa- ^ Katkeria opetuksia ovat nämä työEi
vutukaesta puhuvat i^euraaavat numet
rot: Pietiari on kojkonaan lopettamai-sillaan
taistelun. Seuraavana vuonna
ei meillä tule löytymään lukutaidoton
ta, Tsherepovitdiin läänissä on opis­kellut
58,000 aikuista, Ivanovo Vosli-nesenskin
läänissä 60 tuhatta, i>Iovo-
Sybgoviasa on koko väfestö 40 ikävuo-t
«n asti ^rjestään opet«*tua.
Täfisä lyhyitä piirteitä kansanvalis­tuskomisariaatin
toiminnasta sekä- lo­kakuun
vallankumousken vaikutukses
ta kansanvalistukseen. — Pietarin
"Vapaus". •
' • •——X———
Kräft-unionisniin kurjuus
sille, mutta m'in epätoivoisen kuvan
kuin ne antavalSin työväestön tämän
päiväisestä tilas. luokka-asemansa ym
märtämisessä, on niissä kuitenkin se
hyvä puoli, että ne opettavat yhä laa­jempia
työläisjoukkoja näkemään van
hojcn muotojen tehottomuuden, niis­sä
ilmenevän mädännäisyyden, ja ris-tukset
vapaan valistustoiminnan a l a l -
' Kirj. Bela Kun.
Proletariaatin diktatuuri Unkarissa! min imperialistiset ainekset
on lyöty. Siihen kansainvälisen vas-tovallankumouksen
voittoon, jota mer
kitsi federatiivisen unkarilaisen neu-
VKtötotasavallari hajottaminen, päättyy
erSs' kansainvälisen vallankumouksen
kehitysjakso. Demokraattinen vasta-vallankumous
— neuvostohallitusta
Jorannut sosialidemokraattinen halli
tus ^ on ihmeteltävällä : nopeudella
ratkaissut tehtävänsä. Saippuakupla-eUimänsä
päi^ilnä ehti se palauttaa:
tuotantovälineitten yksityisomistusoi-den,
vanhan virkavallan ja armeijan,
cantarmi- ja poliisilaitokset, arvot ^ ja
arvonimet Se loi demokrtian ja riisui
pi»letariaatin aseista samaan aikaan,
kUn ennen hallinneen luokan pieni
lyhmä, nimittäin ammattisotilaat, a-sesrtautuivat
Sitten kun se, sensi-
.: _j(ianilettä olisi tukenut proletariaatin
diktati/^ia oli täten luonut perustan
porvaristovaltiolle, luovuttanut maan,
tehtaat ja kaivokset takaisin niilie, jot
- ka porvarillisen oikeuden mukaan oli­vat
niiden ainoat o&eat omistajat ja
<äten turvannut yksityis»maisuu-len
koskemattomuuden-- antautui Halli­tus
eijiääUe sotilaslääkärillc, pol iisitar
-kastajalle ja'viidellekymmenelle po­liisille.
' ,
Samalla kertaa, kdn demokratia
pääsi jral taan, voittivat myös pasifis­tiset
ihanteet kommunistien jjulista-man
kumouksellisen luokkataistelun
•hengen. Rumanialaisten, tsheltkien ja
jugoslaavien armeijoiden ja näiden
sergediniläisten suojattien avulla, on-bliyat
saattaneet työläiset, ei ollut mitään
muuttamista. Sille probleemille, joka,
odotti kuisainväUstä ratkaisua, ja jon
ka j^mpärillekoko mailman vallanku-^
i|ioukselliset ja ^^tstavallankumouksel
liset ovat ryhmittyneet, probleemille,
joka nyt on johtanut luokkataistelun
viimeisen askeleen ratkaisua kohti^ ei
saa antaa sellaista muotoa, kuin lu(^
kien yhteistyön j^istajat: d^ktatuur
tahi (tentokratia. Sotilaslääkäri, polii
sitärkastaja ja viisikymmentä: poliisu-konstaapelia
ovat demokraattisille va
lankumousjohtajille antaneet perus
teellistä ha,vaito.o,petusta siinä tosi­asiassa,
että valjäiikumouksen luonne
myöntää vain yhden ainoan problee­min
asetustavan ja se on: pniletariBa-tin
diktatuuri tahi porvariston dikta­tuuri.
Ennen 21 maaliskuuta oli Unkarin
porvaristo liian/heikko ylläpitääk­seen
diktatuuria, mutta kun tuli en<em
•män hellävaraisen-diktatuurin käyttö
misaikaa, oli se ennättänyt koota voi­mia.
Se järjestyi niiden suojassa, joi
ka olivat opportunismin vaiht^kileet
"kommunismiin", se ammensf^imaa
kansainvälisestä vastavallankumouk­sesta
ja kun .entehten agentit olfvat
hyvällä menestyksellä sisältäpäin tub
melleet^proletäaridiktatuuria — niin,^
että työläiset; kun vastavalli
uksellisten hyökkäys ulkoapäin tu^i,
arkuudessaan ja toivottomuudessaan
luovutti'^at aseensa — niin silloin
esiintyi porvaristo tappelupaikalla täy
Synkempää ja epätoivoisempaa vai-tusta
luokkätietoiseen. työläiseen ei
voine tehdä hiikään muu kuin se, että
iixy*.)y näh/Jä jonkuh työläisten järjes
tön skaäppäärhässä toi'-ia järjestöä
vastaäii. ^Scääppi-mmitykseen sisäl­tyy,
alhaisinta'mitä työläinen saattaa
kuvitella, mutta usein ovat tämän ni­men
ansainneet h ^ l i r t henkisesti tyl
siä, tietämättömiä raukkoja, joita täy
tyy kurjuudessaan sääliäkin. Mutta
mitätäytyy ajatella järjestjneestä,
tietoisesta skääppäyksestä ? ICieles-sä
ei löydy kyllin voimakasia sanaa
sitä määrittelemään. Siihen syyjiäät
ainekset ovat kurjempia pettureita ja'
lurjuksia, kuin tavalliset skääpit.
Britis^ dolumfbia Federationist ker­too
ruman tapauksen tämmöisestä työ
väenjärjestöjen skääppäämisesta toi­sen
järjestön taholta. Joku viikko sit
teiJ olivat One Big Unioniin kuuluvat
siltajtyöläiset ja paaluttajat hallituk­sen
varvin rakennustöissä Vancouve­rissa.
Heitä vaadittiin tekemään työ­tä
^auäntäi-lltapäivisJn, joten miehet
union miehinä vaativat lisäpalkkaa y-lityöstä.
Kun vaatimuksesta kieltäy-dyÄiin
v^oistuivat paaluttajat ja puu­työntekijät'
työsIÄ puolelta päivin ja
saapuivat maananirjina jälleen . työ-
Mn. Työstä poistuneet kuitenkin e-rötettiin
parin päivän aikana. - Erotet
tujen tilalle; otettiiii, sittoi shipvright
union jäseniä ja nämä öuostiuvat
ekääp^äämään," hyvin tietäeny että u-iÄsijayhtio
oli kiieltäy^yt maksa
masta tolsijle-lisäpälldcaa lauantai-il-lah
ylityöstäv Kun paaluttajien lähe­tystö
kävi skääppääviä kräfti-uniönis
tejä puhuttelemassa^ saivat he vasta­ukseksi,
• että "busmess-agentti" on
Weltänyt ..poistumasta työpaikialta
vaikka kttka siihen kehottaisi.
että kfäfti-uniot eivät epäi ole muita
kuin kapitalistien etujeik suojelijoita,
silloin on maaperä valmis uudelle toi­minnalle.
One Big Union Canadassa'
on nyt yleisen vaihon,alaisena, niin
kapitalistien kuin vanl«)illisten unioi-den
taholta, mutta se on ainoa järjes­tö,
joka todella pyrkii luomaan työläis
ten taloudellisen yhtenäisyyden ja hä­vittämään-
työläisten keskinäiset riitai
suudet. — Toveri.
ta kuin kaikkien maiden kapitalisteja. (
saksalaisetkin niihin^luettuina, ollen'
sen johdossa englantilais-amerikalai-ncn
imperialismi. Ja sekin on vuoroa.»
taan tullut yhdeksi niistä tekijöist^, j
jotka ovat' jouduttaneet kaikkien mai- j
den proletaarien yhteenliittymistä. ; j
kaikki nämä kestävät syyt takaa-',
vat vallankumouksen edelleen jatku-;
misen ja pakottavat'työläiset liitty­mään
yhä tiiviimmin ja tiiviimmin yh
teen.
Venäjä, se synnytti vailankumouk-tiriitaisuuden.
ja kun lopulla selviää.^^^n, ja venäläiset toverimme ne myös
• kin niittivät ikuisen kunnian keksi-
Proletariaatm kansainväli­nen
liitto
Päämaali, johon työläiset ovat seit­semänkymmentä
vuotta pyrkineet oi>'
nyt saavutettu: proletariaatin kan­sainvälinen
liitto on tapahtunut tosi­asia.
On kulunut jo seitsemänkym­mentä
vuotta siitä, kun Marx ja En­gels
kohottivat voimakkaan- sotahuu­tonsa:
"Kaikkien maiden työläiset,
liittykää yhteen". Mutta proletaarit
eivät kyenneet toteuttamaan kansain­välistä
liittoaan, ennenkuin kapitaalin,
monopolien, suurrahjdck lv.en ja impe­rialismin
keskittyminen pakottamalla
pakotti heidät siihen.
Tällä haavaa edustaa mailman pro­letariaatti
r - sen etujoukko, virkeätä,
^tiivistä ja marxilaisen hengen läpi­tunkemaa
jonkkoa. KaikkiallaJyöväen
luokka nousee, ryhmittyy Moskovan
Kolmanteen Intemationaleen ja yhtyy
saman ohjelman pohjalla. Näemme
ilimeeksemme, että maissa, jotka o-vat
vähimmin alttiita marxilaisuuden
vaikutukselle, kuten Ranskassa Eng-*
lännissä Skotlannissa ja Irlannissa,
että näissäkin maissa on ryihdytty a-. ole kuolleet ven-attomat • toverimme
voimesti 'härjottämaan marxilaistaJ Karl Liebknecht ja Rosa Luxemburg
propagandaa, jota kuunnellaan, joka ja niin monef.muut, joita enime edes.
herättää vastakaikua,jä joka kiehtoo tunne nimeltä. Näemme; jo 'yhdien
laajoja kansanjoukkoja. Tässä propa kiiatäiiiilttönan tuloksen.heidän, uh-gandassa
tuodaan aina iesiiti.sam^ a--,
jatus: neuvostojen • ori oltava, aseina
mäilä poliittisen ohjelman, tien ja kei
not kaptalismin hävittämiseksi, onnis
tumalla hävittää vanhan yhteiskunta­järjestyksen
ja taistelemalla voitok­kaasti
kaikkia vihollisia vastaan. Ve­näläisten
fcommunistitoveriemme an-jama
esunerkki on ikikestävä. Mutta
he eivät voittaneet ellei heidän taka­naan
ollut mahtava apuarmeija —
köjihäin talonpoikain joukot.
.Saksa oli en&imäinen puhtaasti ka­pitalistinen
ma^, jossa julistettiin vai.
lankumous. Mutta sen pysyttämisek
si käytävässä taistelussa seisoi työ­väenluokka
yksinään. Saksalaisten to
verien ansioksi on yhtäkaikki merkit­tävä,
että he hyväksyivät tailtelun ja
osottivat esimerkillään tien mitä mui­den
kapitalististen maiden työläisten
on käytävä. Heidän taistelunsa on
ollut suuresta merkityksestä myös si­käli,
että se osottaa, ettei mailman
vallankumous voi voittaa, ellei se ole
kansainvälinen. !Muut europalaiset
maat. Italia, Englanti, Ranska, rien--
tävät tietä, minkä saksalamen koe on
viitannut '
Vallankumous karttuu ja laajenee
kaikkialla Europassa ja Amerikassa.
Niinkuin valtamerellä, on silläkin to­sin
vuoksensa ja luoteen^, mutta se
paisuu kuitenkin lakkaamatta ja saa­vuttaa
ennemmin taUcka my^em-m
in ratkaisevan voiton.
Proletariaatin kansainvälinen liitto
on tapahtunut tosiasia. Eivät ole
Saksan kommunistit taistelleet eivät­kä
edelleen .taistele hukkaan 'tämän
asian puolesta. Turhan vuoksi eivät
Smk. 28s©Ö > Canadan Marista
" LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
40c. lähetyksistä nVe $30.00; 60c^ f^^^^SS^m 60c lähetyksisä mM-mOO; 75c lähetyksistä $60.00-$100,00. Yli
$I00;00 25c, jokaiselta alkavalta sadalta Iisaa..
' Seuraavat raliavälityksemme ovat Suomessa maksetut vastaanot­tajille
viime viikon ku'u-es3a: No.4869 alkaenrNo, 4902 asti.
0 0 x 6 9 / - r Sudbury,Ont;
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. P. Katainen, 214 Ade-
"*laideStWest^
Voitosta voittoon
Neuvosto-Venäjän puna-armeija
rientää voitosta voittoon. Venäläiset
toverimme ovat käyneet kolmen vuo-tteft
ajan meljcein yli-inhimilUstä tais­telua;
Kahdeksantoista kapitalistista
hallitusta on lähettänyt sotilaitaan
sitä vastaan. ^ . ^ ,
Vuönna 1917 voittivat', saksalaiset
sotilaat tsaarin armeijan .vT^Höis.tais
teli Venäjän proletariaatti itselleen po
littisen vallan ja muodosti keskuudes
saan mahtavan punaisen armeijan.
Sen oli omassa maassaan puolustetta­va
proletaarista valtaa koko mailman
kapitalismin hyökkäyksiä vastaan, ja
.samalla oli sen kansainvälisen proleta
riaatin etujoukkona raivattava sille
tietä. Tietoisina mahtavasta histori­allisesta
tehtävästään kykenivätkin
Venäjän punaiset sotilaat suoritta­maan
sen, jmiilä niittivät koko mail­man
proletariaatin ihailevan kiitolli­suuden.
He voittivat Kornilovin, Kras
npvin, Avalovin, Petljuran. He voitti­vat
Kolshakin, Judesitchin, Denikinin,
Pilsudshdn, Raksaan taistelun jäl­keen
onnistui heidän myös päästä
Wrangelin rosvojoukkojen herroiksi.
Ja tuskin oltiin totuttu Etelä-Venä­jältä
saapuneisiin voitonsänomiin kun
jo>aatiin kuulla, että bolshevikit oli'
vat toistamiseen lyöneet Petljuran, jo
ka Puolan ja "ententen tukemana oli
uudelleen ryhtynyt sotatoimiin Neu­vosto-
Venäjää vastaan,
Puna-armeija rientää voitosta voit­toon.
Mutta ei pääse voitosta rauhaan.
Wa'angel on tuskin voitettu, kun jo
nousee iiusi miekka' Neuvosto-Venä­jän
pään varajle. Puola, värinänä
kannatuksen saamisesta uudelleen h i ;
joo jälleen peistään. Kaikkien maiden
kapitalistit silraäilevät hätääntynee- •
nä idän jättiläistä, joka vastustamat­tomana
jä" eliiivöimaisena lihkaä iokp
heidän olemassaoloaan. Tuijottavat
kauppaa, kun taas Ranska kiinnittää
toiveensa Puolaan,
Niin: Venäjän proletariaatti rien­tää
voitosta voittoon. Lukemattomia
uhreja kysyvät nämä; voitot. Vain
hoTJumatori usko proletariaatin lopulli
seen voittoon auttaa Venäjän proleta­riaattia
kestämään sänoniiattomat vai
vansa. He näkerät nälkää jakärsivät
vilua, he taistelevat ja kaatuvat sosia­lismin
puolesta — meidän puolestam­me.
Mutta mitä tekee mUiden mai­den
proletariaatti? Tietysti löytyy
kaikkialla proletaarijoukkoja, eikä
niinkään pieniä joukkoja, jotka ovat
valmiina minkälaisiin uhrauksiin ta­hansa.
Ne taistelevat raskasta taiste­lua,
nekin. Mutta rilidten rintama ei
ole yhtä selvä kuin venäläisten toveri­en.
Sillä niiden vaarallisin ^holli-nen
on niiden omissa riveissä. Mui­den
maiden taistovalmiit proletaari-joukot
tuntevat ja' tunsustavat aika­kautemme
kahden leirin, kapitaalin ja
työn, välisen tajstelun. Siksi karah-tavatkin
pystyyn milloin näkevät o-mia
luokkatovereitaan vastakkaisen
leirin kiiilikeimpinä asemiehinä, panet­telemassa
venäläisten toverien mart­tyyriutta
ja jopa/suorastaan taistele­massa
heitä yastaanV Ja joka maas­sa
näemme me luokkatietoisten työr
Iäisten rivien tulevan yhä taajemmik­si,
näemme kuinka joka puolella astuu
yhä uusia nostokkaita mailman puna-armeijaan.
\fielä ei proletariaatti voi
missään muussa maassa saaviittaa vai
ta, mutta .kaikkialla kärjistyvät vas­takohtaisuudet
ja pian on- Venäjän
voittoisa puria-armeija luokkaliittolai
sineen astuva lopullista voittoa kohti,
-r-Badenin "Die Rote Fahne",
kapitalismia;.yastaan ja miiodostetta- J;a- toistaiseksi on se.tärkein jä kaljein
va pohja uuden yhteiskunnallisen hai- saavutuksemme," koska. .^uuri;en kan-linnan
rakentamiselle. Ja todellakin: »alijoukkojen interhätionale on väittä
poliittisessa taistelussa ja Valiankumo' iättömän tarpeellinen mutta samal-rämmöinencQ
surullinen .ilmiö työ-nistui
ententevaltojen rauhoittaa bol-;sin voimin ja virheettömin aseistuk*
shevistinen Unkari. Kommunistien sm. Helppotajuisesti ja selvästi osfit
esiinmanaaraa luokkien välinen tais-'ti se ei ainoastaan sen, miten prob-telu
häipyi ja käsi kädessä demokra-• leemi pitäisi asettaa, vaan myös mi-tian
kanssa tuli myös Unkarini rauha, ten Oj, hoidettava diktatuurin työaset
Demokraattinen vastavallartkumous ta, mitä paljon puhuttu terrocri oli. '
oli lyönyt Unkarin työläisiltä aseet kä , Vastavallankumous valmisteutui yh
fSstä. Mutta siinä tehtävässä, lonka denmukaisesti — vaikkakaan ei aivan
eteen tuhoutumassa olevan kapitilis- riippumttomana — porvariston kans­sa
sotilaallisten eh1«htekomjssioonien
hotellihuoneissa, rikkaiden rakastajat
arien salongeissa^ linnoissa, pappilois
sa, virkavallan suojanana jä pian ai­toi
sen .vesoja,puikahd demokrati­an
aisailäkhi, Jä vasta puhjenneella
nipulla oli perustuslailliset kansallis-yärit
ja pian kehittyi kukka täyteen
oistopnsa valkoisena teworina, Ara-mättil^
kebyiiabaatit reunustivat ma-ilitian
vallankumouksen punaisen li­pun
kansallisvärein (vidä oli prole­taareilla
aseet käsissä), sitten peittyi
sen loistava puna kofcon^h kiihoitta-vti",
kansallisen kaistaleen peittoon
(sösialiJemokraaUIset johtaiat yhtiö-kuinppaneinafln
löivät aseet. t., öläis-ten
käsistä) ja viimein astui valkoi­nen
terrori valtaKilntaansa: bolshexn-ki-
ja juutalafeprdgiJMneja järjestettiin
.lopä sosialidemrkraatejakin vainot­tiin
(porvaristo ja heidän kätyrinsä
ottivat haltuunsa proletariajiiilia riis­tetyt
äseei),
Porvarisva!tlji, virkavalti ei ollut
tullut täysm hävitetyksi pr letaari-diktatuurin
aikana. Niiden, joiden po­liittinen
nennriv^jry. ja koko'ä:'.'^t;usta-pa
oli parlamen. rismiin, ja täi:äii o-heellisena
vaalipoliittiseen ärtrikali:-- •
rukseen iähtäy»yryt, tahtoivv; kaikir
'fnokomin estää p cietariäattla '.yontd
mäs^ virkavaltaa hyrjääu. Aivan vä
hääennen,knijj."'.">stokoukReu vaalien-valmistelun
«ik-.>na olivat demokraat­tiset
ministerit, jckä heidän yaliuov
nälkäiset puolufc cvevinsa, ouanee!
vaajfilssa byrokratiankin lai< i
mmattiyhdistyotenrtoimistoio * Hn is
sa Cl vain liyvim 3uuij vaan inyos
teiuton rauha, :"i3nui sisäönVr «'^i i j
tunelcien^työläi-en lukunäaiäsvä, ci
V itu käsittää, etta kukaan, jo-r k
. l i johonkin 'u•.njtettUun m<\«f.i-vluJiptykseen"
s:.t!afsi olh t-:ii':a-riaatin
vihollinen.
Yhdessä yössä lerättää kok'*/ pviva
risvaltion virkavaltf. uuteen eloon, oli
deau»fcraatti«-e!;e viistavall<t..kumouk-selliselle
hallitukselle helppo asia. Ja
kuitenkin tahtoiv.it sosialidemokraatit
hallita työvHisn nunessä. Mutia vir­uksessa
syntyy kaikkialla iiUsi yhteys.
Ja tämä yhteys ei ole minkään hetkel­lisen
valonvälkäJidyksen, ei minkään
reistaan: proletariaatin kansainväli­sen
liiton, J»*itä seuraa ioisia, mut- joko tolkuttomina siihen taikka kokoa
vat voimiaan nujertaakseen jättiläi­sen
köntoileen. Kutka tappio on saa^
nut ymmärtämään yrityksehisä tolkut
tomuuden, he pyrkivät afiääreihin sen
kanssa. Toivovat voittavansa sen "yi
kemällä. Toivoyat jä toivovat. Tällä
uhäavaa pyrkii Englanti . hieixxmaan
la myös täysin riittävä kommunismin
lopullisen voiton ehto,
• H,'Gorter.
sessa suhted.<-.si tycläisiin k.-.H kasvi-iur.
nassa b."icii.s';hen kasvi.'';, j ^ t i
se imee ravinnonj vaan sitäi-i ei so-sialidemo^
ratia ikinä tahdo yinrtiär-lää.
Loisk:).;vi otiaji ravintoti-.;! HH.E-kasvista
ja koitetaan kasviopillisesti
määritellä liuii Ien keskinäis ä suhdet­ta
käy selv.ik-.. <ttä loinen rjuri on
todellinentyr.mil.
'JXiskin oli v.-rkavaltalierätetty hen­kiin,
niin siitä Vxh tosialideniokraatti-se
i hallit:'iu.i.„ l.j" i a . Ko!c.) virkaval
tn nen konci-. ö, vvkpmieski.i.irai: hal­litseminen,
luisui ..taitamattomien am-mattiyhdistvaS/
i^K-aattien käsistä.
Viikavalta ai^a , - lujastikiu rakenne
tuhsa' hallit K.iäffistelmässä ohjanne-vatpa
sitä kokeneetLn valtiomiehet,
omia tarkotuksiaan. Hallinto tulee
riippumattomaksi kapitelistisi.stakin
vallanpitäjistä ja lakiasäätävistä eli­mistä
— miten paljo!i iiopsämmin se
ei tapahdukin ammättiyhdistyshalli-tuksen
aikana, hallituksen, jota" tuki
joku 'ilman kesku-stelua^V hyväksytty
luottamusmies-päätös, tahi jonkmi en
tenteupseerin, jota huvitti näytellä"
dipilomaattia,. '^yksityiskeskustelussa"
tekemä hyväntahtoinen huomautus, hi
saksi oli hallituksen menneisyys suu­ressa
määrin kömpropehtteerattu.
Virkavalta yhtyi poliisiviranomai­siin
ja muodosti omin päin oman eri­koisen
diktatuurinsa, työnsi luotaan
surkeina teorioina, kaiken mikä hais­kahti
demokratialta jjja tikavarikoi
kaiken omaan laskuunpa. Vielä oli e-läs
hallituksen jäsenistä armeijan joh
dossa — sosialidemokrattjsen puolu­een,
vaiko ententekomisioonien käytot
tävänä, on vaikea sanoa Armeija oli
hävitetty, vähemmän rumanilaisten
bojäarien palkkajoukkojen, kuin sen
tyä tukemaan demoki-aattista vasta­vallankumousta.-
Pääesikunta, joka
valheellisten tiedönantojensa kautta
oli antanut viimeisen iskun horjuvalle
diktatuurille, o''dotti vain tilaisuutta
saiida liittyä Budapestin byrokratiaan
ja poliisijouk!koihin,vieläpä valkoiseen
Szegedin-ikaartiin. Kurjaa, vastustus
kyvytöntä demokratiaa vatassa oli sil^
porvaribyrokratia, poliisiviranomaiset
ja upseeristo. Kaiken kukkuraksi edifs
ti työläisiä kokoelma ammattiyhdistys
byrokaraatteja, jotka eivät kyenneet
muuta, kuin kuiskuttamaan demokraat
tisia fraasejansa — ja sekin kävi kom
pastellen. Diktatuurm nopea kukis­tuminen
yllätti niin teollisuus — kuiii
maanviljelysproletariaätinkin jos mah
dollista vielä enemmän kuin maalis­kuun
21 p:n tapaukset. Ententen lu­pauksen
~ ei kuitenkaan virallinen —
että kaikki petturit palkitaan, tahi ai­nakin
annahdetäan ynnä muun saman
laisen, olisi pitänyt demokraattiselle
vastavällankumöushallitukselle antaa
voimaa taisteluun \'ihollisia vastaaii,
jotka .eivät työskeiinellessään, korke­ampien
luoMjapyyteittensä puolesta
antaneet itseään häiritä.
Voittoisat rumanialaiset eivät kat­soneet
kysymyksesi^ oleVan hallituk­sen
olevan miksikään vaaraksi ed#-
leen. Kuitenkin näyttäytyi, ettei am-mattijiJidistyshallitus
voinut edistää
rumaniajaisten valloittajain suunnitel
mia. -Sävyisät anmiattiyhdistysbyr
rokraatit selittivät olevansa suostu-
ES
C, S; S, JÄRJESTÖN T . P . KOMITE­A
N VETOOMUS CANADAN
- iSUOMALAisiLLB
Kientäkiiämme auttamaan tutvatto-'
mia: sotaorpoja j a äärimnikistä
kuriuiitta kärsiviä luokkato-vereitamme
Suomessa
Jokainen meistä tietää ilman selitys
yää asioiden arvostelua. He pyikivät
diktatuuriin, eimtkä tunteneet mitään
"mielenkiintoa tuotantoon". He eivät
välittäneet ec^s peitellä petostaan,
varinentaakseen selvän löiseläjänä o-lonsa.
• s,
He. asettivat "tuotannon edut" taus­talle,
Ijyönsivät sensijaim "kansalliset!'
edut etualalle ja niiden niinessä julis­tivat
''kansakunnan kaikkien voimien
keskittämisen" välttämättömy}'ttä.
Tuo maskeeraus ei heille paljon mak­sanut.
He eivät edes välittäneet sa­lata
verenimijäpyyteitään. Aramatti-jhdistyshallitus
ja sen kannattajat
antoivat etusijan «— ei karisainvälisel-le
bolshevismille, vaari joliekih natior
nalismijle,: johon näön vuoksi oli liis­teröity
muuta,mia kansainvälisiä fraa­seja.
He olivat voimattomia nationa­lismille,
ja olisivatpa he nyt heittä-iiaht-
burgin/jostii sitten, syntyi : kaii-»!
sainvälineii, selkks.us.
Se kansaivälisen vastavallankumo­uksen
etii joukko, jonka mainitut en-tenteimperialistiset
ryhmät muodosti­vat"
aiitoi nyi — aivan kuten diktar
uiuria aikana proletariaatin valian-kumousta
vastaan — sösialidemokraat
tif.i marssia monarkistisia virtauksia
v-ist.ijAn. Tuo Unkarin kruunua ta-
;oi!'^3leva hab.-ihvntriljiinen arkkilieil-lua
j u sosialifI-}m'.)kr(iat*iget johtomie­het,
olivat var,h;it tuttavat Toisilleen
6'.wM. he' yannoioet ka',liiva° uskolli-s'.
ii'Vaioja: kaiken sen nimessä mikä
h"ii!e^ oli pyliflä olivat sosialidemv
kraa-.liset johtajnt'luvanneet kuniii-k-
ia:;e ikuisen uskollisuutensa, .-a ku-iiiny:
is p u o l e s t iM oli vannonut saman
vuijtn tasaväli.•.»le. Ile tunsivat toi-
.'^«.'ii&a liian hy\ 'a., voitjakseeii trisiJii-vaisia,
herättämään henkiin unkarilaL:
sen.kapitalismin, pitämään pahoin
kolhitut unkarilaiset kapitalistit 'va-liingöittumattominä.
, He "pitivät ensi
tehtävänään tyydj-ttää Unkarin kapi­talismin
toivomukset, kohottaa täten
sisäisen rappeutumisen tähden, johonjJÄJAarin kapitalistisen tuotannon .taas
vallassaolijat olivat suuresti syypäät.
Työläispataljoonat olivat hajoitetut,
talonppikaisiykmentit olivat upseeri-ensa
käsissä, ja lopuksi, ne muutamat
joufckomuodostumat, jotka kommunis-neet
pois sosialistisen katsomuksen j a j sa h; ottaa.
verhoutuneet nalionalisriun aatteisiin, .'-».sialidemokraaiit näinollen etsivät
olisivat he joutuneet hyvin epäedtilli- uikta ententcltä, joiika imperiali.sti:-
seen asema^m; joukkojen luottamus a -padmärää ci-oie milloinkaa.i, k-i-hallitukseen,
j o k a o l i j o laho, olisi k u i n tt* • pi utteellisOf, poliittiseh k'ui utuk-puhaltaen
kädonnlS^^^uitenkin pystynyt h.i.siiäK.ään.' Ja niiri-jos,
Ke olisivat avoimesti siirtyneet n a , p.i ir odostui';* i mo*;;; «o.-'ia.i'le'. J -
tionalismiin, olisi johdonmukaisesti i c i - ; ••».•fnryhmi > i i • - -uj*' (i'jt*t'j
tultu siihen kysymykseen, josko työ- e^ • prässään* — kansninväliscii va<
läisluokan, jonka nunessä j a jonka e-; t"-v .ankumoulc sn käiyri. .M »tta vai
tujen tähden he työskentelivät jo.sko k..i n terrorin k o i C i m i s e e i i e i ^il'»^'
juuri tuon köyhän j a vähemmän oppi-1 Ki' \o-maa, d k ä se edes kyennyt, ippet
rieen luokan o l i muodostettava.tuo elv
ta nationalistineri puolue,
Uv.Cc-nh sosiaU I in-oLväattistCii luötto-rtx.
di^ev vainoanji -. •„ iiimisiä heitct-
K M he eivät lähemmin• tunteneet-itiin vankeuteen tuhansittain ja yksi^-
niitä voimiarjotka tässätiamppaöivat j tään .Budapestissa^rifetivät^poliisivi-keskenäänT^
oIisiyat spsialidemokraat- j ranomaiset jiseiltäTtyöläisiltä hengen,
tiset johtomiehet ennen jiitkää kadon j Kaikki sillä aikaa kun' sosialidemo-jaloilleen.
Mutta sitähän eivät ru­manialaiset
valloittajat hallinneet
Heidän pyj-teitääjj voitiin edistää vain
unkarila.isten kapitalistien kustannuk.
sella.
tisten kmentajiensa j a poliittisten v a i Ne näkökohdat, jotka ammattiyhdis
tuutettujensa johdolla olivat t a i s t e l - ; tysbyrokraateille olivat sitovia voir
. - leet viinieiseen mieheen, d v ä t voineet mia, dvät suinkaan hämänneet po^^^
k;ivalta yhtei.<luDnw^sa On samanlai- diktatuurin kukistumisen jälkeen r y h ribyrokraatti-, j a upseerikoplah sel-neet
poliittiselta näyttämöltä.' Har-jroin
kai on polittisellä areenalla näli-tytäyciellisenirain
naamioituja Taiste­lijoita,
kuin täs.sä monien eriävien etu
jen rälisessä kamppailussa. Se oli
sumun ja suuren olemattomuuden vä­linen'taistelu,
tahi päinvastoin. Kui­tenkin
saattoivat^ät ententeimp&-
rialistien ryhmät -käytti^ Unkarin
sosialidemokraatteja. Se loiajoukko,
joica porvariston nvnessä harjoitti dik
tiluuria, oli nimittäi;v tehnyt ien vir­heen,
että aseittensa ja poliittiiea auk
toriieettinsft tueksi esittivät erään
kraatit "neuvottelivat". Se neuvotteli
entente-edustajan kanssa, joka , oli
taannut amattiyihdistyshailituksen var
muuden, he neuvottelivat niiden/kans-.
sa, jotka olivit kukistaneet ammatti-yhdistyshallituksen,
nvden . kanss»,
jotka olivat vankiloihin, suletuttaneet
sosialidemokraattisen puolueen johta-/
jat ja amniattiyhdistyshallituksen jä­senet
ja niiden kanii^a,.jotka olivat
työläisiä joukottain teurastaneet.: He
neuvottelivat Tisza-Unkana
jääneiden politiikkojen kanssa, jotka
Heue Freie Pres^en lausuman m u -