Vapaus, July 5, 1951

              m m i i i i ;
i i i :
Sivu 2 Tprstaina, heinäkuun 5 p;-—TTiursday;^J^ 1951
(LIBEBT¥) — indepcijdent Labor
Qtgan of K n n l f i h Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917; Autborlzed
a« sccond class inall by the Post
Office Departnient, Ottawa, Pub-lisbed
thrice. weekly;; ; Ttiesdajr8«
Thursdays and Saturdaya by Vapaus
Publishing Company: L t d . , at 100-102
Elnji St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephbnes: Business Office 4-42641.
Editorlal Office 4-4265, Manager
a Suksi, Editor W. QUtind, BAalling
addfess Bo» '69. Sudbury, Ohtarto.
Advertlslng rates lipon appUcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7XK) 6 kk. 3.75
Yhdyavallolssa: i vk. SXK) 6 kk, 4Ä)
Suomessa: : 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75
»••••.ii
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
, . Tätä kirjoittaessa Oii
^-tenkin öikeuksiirisa, t.s.; että Korean verinen sota lopetetaan lähipäi­vien
aikana Jcuteh kaikki: oikeamieliset ihmiset ja siis myös meidän
lehtemme
Kysymykseen, mitä Korean rauha merkitsee, voitaisiin ehkä an­taa
useitakin vastauksia, tnuttä jos se esitetään jolieikin; äidille, jörika
i p n viety asetakissa Koreaan, niin häh vastaa helpoituksest^
en ja ilman minkäänlaista epäröintiä: "Minähän poikani takai-
:iv:j;,;;sih'elävänä7' ••; " -,:•
Jos tämä kysymiys esitetä^
sitt(Bn etelä- tai pohjoisosassa, maataan ~
/ 6ttä !'maani jä jälelle jääneet omaiseni pelastuivat lopultakin perika-
, ; : ; 2 ; j d o l t a ' ^ v - ; ; - . . f - ' / y - - • • , v - -
"\ Jos tämä kysymys esitetään kenelle tahansa poliittisesti valyeutu-
^ )ieeU^
^. niin hän sanoo: 'Maäilmänsotä^^^
''^^^ taistelevat puolet ovat il-
, •'tfnais!^^
l^s^en tosiasiaan, että nyt on kultainen mahdollisuus kolmannen maail-
. mansodan vaaran torjumiselle. Kysymys Korean sodan lopettamises-v4a
oh etualalla^ j Mutta selvää pn, >ttä jos Koi;eän
^ Ä>ta se on ankara isku niille parikkiirikenraa-feill^^^
. > että siten saataisiin aloitetuksi kolnias; maailmansota. . Tolsinsanoeny
r/imäailmanlaajulnen Taiihanliike on talla kertaa suuren voiton lähellä,
häivän käsivarren iilott^
saadaan sittenkin pelastetuksi atomisodan kauhuilta. I ^ ^
•::.^...<. (Että asia käsifetään ylläkuvatunlaisella tavalla, se ilmenee yksin-
/-voihaan siitäkin, kun Britannian läbprhallituksen eräs jäsen huomautti,
että jos Korean sota saadaan sovituksi, niin silloin voidaan huojehtää
'ItanMhjoukkpjen kannettayaksifsälyytettyä sotaverojen kuormaa. Tot­ta
tietysti 011, että MacAi-thur ja kumppanit, jotka ovat avpimesti pu­huneet
sbdanlaajeritämisesta Kiinaan, eivät hevillä suostu sotavarus­telunsa
vkhentämiseen. Totta on kaiketi sekin, että Britannian "nis-kottelevat"
Iaboristit voidaan panna Wa^ Mutta
tosiasia sittenkin on, että jos Korean sota voidaan nyt lopettaa, hiin
paljon helpompi on silloin estää uudet sotaprovökätiot. Asia Ph ni­mittäin
kaikessa lyhykäisyydessään siten, että rauhaa on paljon val-
, keampi puolustaa sodan olosuhteissa ja päinvastoin.
ja jos Korean sota olisi opettanut sen, kuinka vaarallista on lelk-kiä
sodan tulella, kuten se varmaan onkin tehnyt, nin silloin voidaan
, myös toivoa sitä, ettei Koreassa ole aivan turhan vUpksi verta vuoda-
Icttu — että Korean sisäisiin asioihin sekaantumisen epäonnistumista >
pidetään väkäyanä varoituksena tulevaisuudessak=^ Täten ihmiskuri-ta
saisi Korean sodan päättymisestä hengähdysaikaa ja tilaisuuden va­kiinnuttaa
rauhan olosuhteet*. On nimittäin muistettava, että sodat
ovat ihmisten valmistamia ja tekemiä suuria onnettomuuksia — jotka
.voidaan väittääkin hyvää tärJkoittavienih^ vastaponnistelujen
avulla. V S, ;.;, y y':-''^ r
Kprean sodan päättyminen ei suinkaan tarkoittaisi sitä, että sitten •
on, kaikki '^itsestään ja Ilman muuta hyvin". Tosiasia oh, että Korean
lisäksi tässä sotien runtelemassa .maailmassa on vielä monia muita
'hyvin okaisia kansainvälisiä pulmakysymyksiä, kuten esim. Taiwanih
(Formosan) saaren ongelma, Saksan ja Japanin rauhansopimukset ja
'Iranin tilanne. Mutta kaikki ne voidaan paljon helpommin ratkaista
rauhallista tietä jos nyt Koreassa käynnissä oleva epäoikeutettu sota
saadaan lopetetuksi. Siksi kaikki hyväntahdpn ihmiset pyytävät ja
vaativat, että Korean sota lopetetaan viivyttelemättä ja että Koreasta
poistetaan kaikki ulkomaalaiset sotavomat, lukeutuen tähän kiinalai-
. set vapaaehtoiset ja kenraali Ridgwayn sotavoimat, jotta korealaiset
• - voivat itse demokraattisella tayalla päättää ja ratkaista oman maansa
sisäisistä asioista.
* t
) 1
S ' ,
Neljäs heinäktiuta V. 1951
Eilinen Toronton Globe and Mail kertoi etusivun uutisessaan:
" Tänään on päivä, jolloin amerikkalaiset tulevat Canadäan juhlimaan
oman maansa itsenäisyyttä. Tältä se näyttää niiden yhdys\'altalais-ten
autojen määrästä, jotka tulevat tähäii maahan . .
Mahdollisesti Globen uutistoimittaja ei sitä tarkoittanut, mutta
tuo kuvaus on hyvin enteellinen siitäj mitä nyt on rajan eteläpuolella
kehittj-mässä. ]:,^ -•:':-::y ~ '''^^: , ; / •
Yhdysvaltalaiset ovat sekä virallisesti että y-ksityisesti olleet oi­keutetusti
ylpeitä historiallisista vapaustraditioistaan. Yhdysvaltain
demokraattisen tasavallan perustana on 175 vuotta sitten annettu itse­näisyysjulistus,
joka määrittelee kansalaisvapaudet seuraavasti:
"•Me pidämme itsestään selyinä tosiasioina että kaikki ihmiset
on luotu tasa-arvolsiksi, että heidän luojansa on suonut heille vissit
epuuttamattomat oikeudet, että näiden oikeuksien tur\'aamista varten
muodostetaan ihmisten keskuuteen hallituksia, saaden asianmukaise*.
valtuutensa hallitsevien suostumuksella — että milloin tahansa minkä­lainen
hallitus tahansa tulee näiden tarkoitusten loukkaajaksi, on kan­salla
oikeus muuttaa tai poistaa se ja asettaa tilalle uusi hallitus, luo­den
sen perusteet sellaisille periaatteille ja järjestäen sen valtuudet sel­laiseen
muotoon kuini näyttää edullisemmalta turvallisuutensa ja onnen­sa
saavuttamista varten."
Näin julisti Yhdys\"iltain kansa silloin vallankumouksellisen por-
Varistonsa johdolla 175 vuotta sitten. Eikä suinkaan ^uotta. Rajan
eteläpuolella syntyi silloin maailman demokraattisin tasavalta jonka
perustuslaki meni niin pitkälle, että myönsi kansalle oikeuden aseelli-sestikih
kukistaa sellaisen hallituksen, joka väärinkäyttää valtuuk­siaan.!
Tämä oli ihmiskunnan ihailun kohteena ollutta demokratiaa ai­kana,
jolloin esimerkiksi tsaristisen Venäjän (ja monen muun maan)
vapaustaistelijoita ja vallankumouksellisia vainottiin, kidutettiin ja
näännytettiin maanpakolaisuudessa.
Mutta historia on näköjään tehnyt ympyränsä ja Yhdysvaltain
porvaristosta, joka 175 vuotta sitten antoi räiskyviä vallankumousju-listuksia
Englannin kuningasta vastaan, on tullut uusi taantumusvoima
joka "pelkää jo*omaa vallankumpuksellista historiaansäkin.
raheellu^na merkkinä sielPd vallitsevasta tilanteesta saatiin muu­tama
päivä sitten lukea miten valtiollinen poliisi (FBI) aamuvarhain
kolkutteli ''väärin ajattelevien" ihmisten oville, raahasi sairaita van­huksia
ja juuri lapsivuoteesta nou.sseita, ihmisiä vankilaan. Juuri hei-niikuun
neljännen päivän aattona tiedoitettiin, että "väärien ajatus­ten
vuoksi'' vankilaan tuomituista yhdestätoista kommunistijohtajasta
on ehkä päättänyt jatkaa toimintaa maanalaisessa työssä, kuteo
Elisabeth lUlhimäki, Chicago Mine.
täyttää heinäkuun 7 pnä 79 vuotta;
Yhdymme onnitteluihin! ^
Mitä muui 1^
TOISINSANOEN SIIS
YHOYSVALTAIN SOTAA
Kenraali Matthev B. Rldgwäy,
T K : n voimien ylipäällikkö, on saa­nut
Washingtohista määräyksen kes­kustella
; Pphjöts-Korean: Ja kommu-histisen
Kiinan puhemiesten kanssa
ampumisen lopettamisesta. On aivan
oikein, että nämä ohjeet annettiin
Yilidysvaltaln • päitfcaupungista, sillä
kenraali Rldgway. vaikka hän palve-leekin
Y K : t a , on yhä yhdysvaltalai­nen
upseeri, saa palkan Yhdysvaltain
hallitukselta Ja on vastuuvelvollinen
päämieheileen Valkoisessa talossa. —
Globe and M a l i , tpimituskirjoitus ke­säkuun
30 pnä.
"HUONO UUTINEN"
KUOLEMANKAUPPIAILLE
New York. — Eiliset "yälirauhaneu-vottelut
Koreäii sodain. suhteen a i -
heattiyat laskusunnan osakemarkki­noilla
Ja paihoivat osakkeiden hin­nat
vuoden alhaisimiMiah tasoon; . . .
— Associated Pressin uutistietokesäk.
30
Helsinki. — Täällä pn todettu, että
/sisäasiain mihisteriö'' on lähettänyt
läänlnhailituksiUe kirjelmän, jossa
kehoitetaan myös palosuojelun alalla
ryhtymään toimenpiteisiin "mahdol­lisen
sodan varalta'^.I^ähinhallitl^
set puolestaan ovat lähettäneet kun­tien
palopäälliköllie "toimeenpano-kirjelmän".
Jossa annetaan tarkat
olijeet erilaisten .palokuntien — va­kinaisten
Ja ei-välkinalsten — luet-telofanisesta
sekä Äiiden henkilöstön
kirjaamisesta.
Tällainen kirjelmä pii esillä mm.
Laiiden palolautakunnan kokoukses­sa,
Jossa Lahden palopäällikkö esitti
kirjeen paloläutakuhnan jäsehiUe
antamatta sitä kuitenkaan lautakun­nan
Jäsenten. katseltaiviksi. Kirjel­mässä
pyydetään luettelofinaan mah­dollisimman
tarkkaan :"mähdbllisen
sodan varalta" kuhtlen alueilla olevat
palokunnat; varapalokunnat ym. sekä
palokuntien työssä kysymykseen tule­vat
henkilöit. ; Kirjelmän mukaan
hankitaan näin luetteloidiiiUe henki­löille
aluksi ifl^-määräys, jona Järjes­tetään
lykkäys • armbljaan ' menosta.
Myöhemmin heille on tarkoitus hank­kia
VSrmääräys ts. määräy^ Jäädä
rintaman selkäpuolelle. "
Ehkä herra sisäministeri vastaa j u l ­kisesti,
mitä tällaisten kirjelmien lä­hettäminen
tarkoittaa. Kuuluvatko
nekin ministeriön "tavanomaisiin",
vuotuisiin" tptinehpitelsiin? — DLP.
eätyöläislen Union JehUr^^
. IVoodnroirker" ElJälsf nhiön^^'
: nistölie ja.yleisesti kalkilla
työiiäsilie osoitetun selostiiksen
»iifä; mitä uuden nnion pernsia-mlhcn
merkitsee ja millä ;lailia^^^
Kc voi Olia hyödyksi IcaikUIe inetr
sätyoläisilie. Julkaiaiemnie artik­kelin
searaavassa suomennettuna.
Uuden itsenäisen Canadan inetsä-tyblälsten
union perustaminen on
suuri askel eteenpäin metsätyöläisten
toiminnassa. 3»Ie olemme kaiian käy-;
neet kamppailua sellaista suuntausta
vastaan, joka pyrkii leimaamaan
metsätyöläiset : tolsenluokan 'kansa­laisiksi
j a ' työläisiksi.; :Tänään ivoi-daan
sänoia.: että metsätyöläiset^ to­della
esiintyvät itsenäisinä. ; '
The •Canadian Union of Wood-woricers
cCanadan 'Metsätyöiäisien
Unio) on itijcnäinen linio, joka ön
periistettu puolustamaan saavutuksia
j a auttamaan työolosuhteiden ja
palkkojen / parantamista . C a n a d an
mefcsätuotteiden perusteollisuudessa.
Tämä uu5i unio on avoin kaikille
metsätuotteiden .perusteollisuudessa
työskenteleville Ja myöskin sen sivu-teollisuuksissa
työskenteleville työläi­sille,
l;-••.•..r-/-
, Sen ovat muodostaneet sa;mat työ­läiset,
jotka järejstivät ja ylläpitivät
entisen Lumber änd Sawmili Wprkers
Unipri.•;•;. ..v--[>;:';.
Ennen vuotta 1936 metsätyöläisillä
oli itsenäinen unio. Vuonna, 1938 tä­mä
iihio liittyi United Brotherhood
or Carpenters and Joiners of Ameri-ca-
unloon. - Y k s i tähän Ulttymlseen
yastuimalaLsista.JjenWlöi«tä oli feriice
aSagnuson, joka pn nyt uuden unlbri
sihteeri Port Arthurissa. Kirvesmies­ten
(Carpenters) ibip y r i t t i jo kaiiän
aikaa määrät j a kontrolloida Ontarion
meisätyöläisten järjestöä. K u n On­tarion
järjestyneet metsätyöläiset
vaativat: oikeutta päättää omasta oh­jelmastaan,
kirvesmiesten; linio lähet­ti
; "miehityskomitean" valtaamaan
union.. Tästä syystä Lumber and
Sawmili Workers. Uniöta ei ole enää
olemassa,-"
Fntiset tämän uhiön jäsenet muut­tavat
nyt itsenäisen Canädari^Met^^^
työläisten Union jäsenyyteen.
VAIN/YKSI/VAPAA, U N i a . //;; /
Ontarion, metsätyöläisiliä pnnji^
väin yksi todellinen unip ja se on
Canadari Metsätyöläisten Unio!
^ Amerikkalaisei; mää­rää
tässä unlossa;; Jäsenistö määrää
tämän imiöh ohjelmandemokraattis-/
ten enehnhistöpäätösten /mukaisräti.
Tämä unio ei liity mihinkään poliit­tiseen
puolueeseen jä mikään poliltr
tinen ipuolue/ ei tule /koskaan / mää­räämään
^iihä./ Ne jotka sanovat,
että tätä uniöta hallitsevat kommu-nistif,
yaleftitelevat! He haluavat sot­kea
selvää kysymVstä, että /Canadan
metsätyöläiset tarvitsevSt ja että; heil^
lä ön nyt oma. itsenäinen unio Me
emme kysy keneltäkään mlkäpn/h
neh fpoliittineh/uskorinöllihen täi/muu
mielipiteensä. (Me emme diskriminpi
ketään hänen uSkpmustensa tähden,
koska sellaiset kysymykset ovat kun­kin
yksityisasioita demokraattisessa
maassa./•^•:'^/^••^'^•.////:j/^'',; •'•/./ /^
MeJ-uskcmme union ; asioiden de-mokfaättlseen/
hoitamiseen;
Sillä ajalla k ^
kirveisraiesten unioon. Port Arthurin
osasto oli siiliä 15 vuotta, maksettiin;
säännöllisesti // päaveroä, sUmman
houste.5sa k}-mmeniiri tuhansiin. Sel­lainen
menettely ei ole demokratiaa!
K A I K K I E N PUOLESTA
Me tulemme. järjestämään järjes-tymättcmät
Jä taistelemaan kaikkien
metsätyöläisten etujen-publesten./Me
emme suvaitse uniössamme diktaat-^
toreitapmmekä työnantajien asiamie­hiä//:
Antakaamme mr. Cooperin ja
hänen asiamiestensä osoittaa meille
mitä; he ovat/tehneet tai ^ mitä: he
tulevat tekemään metsämiesten hy-väksi.
;.•••/••/•//;•: ^:///v; •
Canadan Metsätyöläisten Unio ei
/rajoita järjestämistyötään! vain met­sätyöläisten
järjestämiseen, vaan r u -
Ipttaa,/; toimintansa koko ' metsätuot­teiden
perusteollisuuteen ja sen apu-teollisuuksiin.'
• /:
Jäsenmaksu on $5.00 neljännesvuo­delta
;(3 kk.) ja/sisältyy siihen myös-k
i n sisäänikirjoitusmaksu. Jäsenet
jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa
etukäteen entiseen unioon, katsotaan
•hyvässä jäsenyydeissä oleviksi uudes­sa
uhiossa.
Uusi päivä sarastaa Ontarion met-sätyöläisille!
• ••/•;,, •//:'•
Menestyköön' uusi itsenäinen ja vol-
Diakas unio
/kohti parempaa tyeöhtosopimusta!
Canadan työläisten tulee saada
määrätä Itse omat asiansa! ; a
'/^^;/i^ • S3H/&?/f/'"/'
•SITÄ:
John Jäntti, nuori rauhaiipnplastaja.
Joka Meadow Fortagessa, Man. on
käännyt vildenvaUan ranlunsopimus-vj^
tlmuksdi tueksi noini yhdeksäni-k^
nmenta /ailekjijoitosta./; si­sältyy
miltei kalkki Meadow Pprtagen
asukkaat.
vaatii
Lain hyväksymistä
Port Arthur. Ont. —International-psuuslilkkeen
Fort WUliamln kilta on
lähettänyt liittovaltion oikeusministe­rille,
kauppaministeri Howelle Ja pas­tori
Dan Mclvorille Ottawaan kirjeen,
JPssä vaad itään, että parlamentin on
hyljättävä oikeusministerin alahuo­neessa
esittämät rikoslain muutoseh­dotukset,
koska ne vaarantaavt aja­tus-
puhe-, paino- ja kokoontumis­vapaudet.
Kirjeessä esitetään näiden • askelei­den
tilalle/ että parlamentin olisi h y ­väksyttävä
sellainen- Oikeuksien laki
Jpka / määritellään Yhdistyneiden
Kansakuntain peruskirjassa.
"Osuustoiminnallisena Järjestönä,
Jolla on sydämellään kansan enem­mistön,
työtätekevän väestön parhaat
edut. me keholtamme teitä/ vastusta­maan''
oikeusministerin alahuoneelle
alistamia rikoslain muutosehdotuk­sia,
sanotaan tässä kiitän sihteerin.
M. Stratfordln allekirjoittamassa kir­jeessä.
/;
Suomalainen insinööri
yhdiste esimieheksi
Port Arthur, Ont. — Suomalainen
Insinööri Ja arkkitehti Andrew J.
Mickelson valittiin kesäk. 22 pnä
Engineering Institute of Canadan Jär-vienpään
osaston esimieheksi virka-vuodeksl
1951—52. Vaali tapahtui
osaston vuotuisilla päivällisillä Golf
«fc Country Clubilla. ,
Tiibetin kansallisen vapauttami­sen
kysymys on saanut lopullisen
ratkaisunsa. Molemmin puolisen
ystävyyden hengessä allekirjoitet­tiin
toukokuun 23 pnä Tiibetin ja
Kiinan keskushallituksen vaituu.
tettujen neuvottelujen tuloksena
sopimus Tiibetin asemasta ja oi­keuksista
Kiinan kansantasavallan
veljesperheen jäsenenä.
Viimeisten yli 100 vuoden aikana öh.-
Tiibet ollut imperialististen valtojen
valtauspolitiikan kohteena, ensin eng­lantilaisten
j a toisen maailmansodan
jälkeen myöskin amerikkalaisten.
Myöskin K i i n a n aikaisemmat taantu­mukselliset
hallitukset, Viimeksi Tshi-angkalshekln
kyomlntangllainen h a l ­litus,
toteuttivat karisallista sortopoli­tiikkaa
Tiibetiin nähden. /
Kesällä 1949, jolloin Tshiangkalshes
k l n lopullinen tappio jo pii selvästi
nähtävissä, angio-amerikkälaiset i m ­perialistit
Tshiangkaishekin myötä­vaikutuksella
pyrkivät irroittamaan
Tiibetin Kiinasta. Imperialistien p a i ­nostuksesta
Tiibetin paikallinen lialU-tus
oli pakoitettu julistamaan Tiibe­tin
"riiRpumattomäksi" Kiinasta;
Tuon "riippumattomuuden" todellinen
luonne paljastui pian, kun amerikka­laisia
sotilasvältuuskuntia alkoi saa­pua
Lhasaan. Heidän perässään saa­pui
amerikkalaisia sotilasvarusteita Jä
aseistusta Ja Tiibetin rajan läheisyy­teen
alettiin kuumeisesti rakentaa
lentokenttiä ja muita sotilaallisia va­rusteita.
Tilbetistä aiottiin luoda so­tilaallinen
tukikohta Kiinan kansan­tasavaltaa
vastaan.
K i i n a n kansanvallankumouksen
voiton jälkeen Tiibetin rajoilla asu­vat
tiibetiläiset lähettivät pyynnön
/Kiinan keskushalUtukselle Tiibetin
yhdistämisestä tasavaltaan ja va^
pautnsarmeljan lähettämisestä T i i ­betin
vapauttamiseksi imperialis­teista.
Myöskin Tiibetin hengelU-
, nen päämies Pancheri-laama lä­hetti
samanlaisen pyynnön.,
kuun lopulla: Kuukauden kestänei­den
neuvottelujen jälkeen solmittiiri
sopimus, jolla ratkaistiin Tiibetin ky­symys
rauhanomaista tietä.
SOPIMUKSEN SISÄLTÖ
Sopimuksessa s a n o t a a n / / ;/
Imperialistit kärkoltetaan Tilbetistä
Ja Tiibetin kansa liittyy K i i n a n kanso­jen
veljesperheeseen. Tiibetin paikal­linen
hallitus tulee avustamaan kan­sallisen
puolustuksen lujittamista.
Tiibet säilyttää oman kansallisen a u ­tonomisen
ihäliituksensä, k l l i i a n kes­kushallituksen
yleisen johdon alaise­na.
Tiibetin poliittista järjestejmää el
muuteta. (Dälai-laaman Ja Panchen-säilytetääh
ennallaan Ja kaikki virka­miehet
jäävät entisille paikoilleen.
Uskonnollisten menoj en vapaus säily­tetään
koskemattomana, samoinkuin
Tiibetin kansan tottumukset Ja elin­tavat.
Luostarit ovat erikoisessa suo­jeluksessa
Ja niiden tulolähteet säily­tetään
entisellään. Tiibetin suuUista
ja kirjakieltä sekä kansansivistystä
kehitetään Tlibetlh oloja vastaavasti,
samoin kuin Tiibetin maataloutta, tor
ollisuutta Ja kauppaa. Mitään uudis­tuksia
Tiibetissä ei suoriteta (keskus­hallituksen
taholta pakottamalla, vaan
sikäli kun Tiibetin känsä haluaa u u ­distuksia,-
suorittaa he Tiibetin p a i -
kalllhen hallitus vapaaehtoisesti, neu-laaman
toiniintavaltuudet j a oikeudet vottelemalla paikallisten vb-anomais-
Suuria rakeita
Minneapolis. — Viime vificon puoli-,
välissä satoi Du.nnelin alueella M i n ­nesotan
eteläosassa suuria' rakeita,
joiden väitetään olleen pesäpallon ko­koisia.
Rakeet tulivat ankaran myrs­kyn
mukana ja hävittivät kaiken
kasvullisuuden kaksi mailla leveältä
ja noin kymmenen mailla pitkältä
alueelta. /:-,/•;
Pari päivää aikaisemmin' teki pyör­remyrsky
suurta tuhoa samalla alu­eella.
Myöskin useilla muilla paik­kakunnilla
p n ollut rae- j a kaato­sateita.
HALUSI PABE5IP
—Haluan ostaa revohc
— Kuusi kertaa laukea-.
— Eikö ole ainakin yhdei
laukeavia. Tarvitsen: sen
naapurin kiissan -.-aralta.
/':/», -: v^/: h'
EI NIL\ H I L L IF
' Vaimo:, "Mitä sinä tekls
sattuisin kuolemaan?'
Mies: "Minä voisen tulla
,Vaimo:v"Oh, minä uskon
sit jo kuukauden päästä
misiin." / /'-
•Mies: " E n minä sentääi
luksi tulisi":
VAKAVA VAROIT
/ — Onko siinä lammikosj
; — E n minä usko, en oi
koskaan nähnyt.
— No miksi sitten ongit
9 — Minä näytän vaimolle;
nulla ole aikaa kuoria peri
*•' '•' •-»/; • .»EI OLISI OLLUT A
• Matami: ' K u n ttio/häijy
ti sinua kivellä, niin miksi
kaisin etkä tullut kcrtomj
le?'r'':/'•^/••' •//•
Poika: "Mitä .sc olisi h;
ethän sinä saa sätttimaan
tan/selnään."
Naisten tulisi ottaa huomattava vastuun­alaisuus
allekirjoitusten keräämisessä
Port Arthur. — C J S : n Port Arthu- 1 päivällä ja jatkuu ilikan
r i n osaston naisten kerhon Juhliin on hään kuin kuiiri haluaa r
Noudattaen näitä pyj-ntöjä ja lujit-taakseen
lounaisia rajoja lähetti kan­sanarmeija
joukko-osastoja Tiibetiin.
Tiibetin väestö otti kiinalaiset vas­taan
ystävinä, auttaen sotilaita va­rusteiden
kantamisessa tiettömissä
vuoristoissa'. Monet tiibettilälset
joukko-osastot kieltäytyivät taistele­masta
Ja yhtyivät kansanarmeijaan.
Vapautettuaan kymmeniä asutuskes­kuksia
ja piirejä kansanarmeijan
joukko-osastot' majoittuivat Tsham-don
kaupunkiin.
Nähtyään • miten Tiibetin kansa sy­västi
haluaa Tiibetin kysj-myksen rau­hanomaista
ratkaisua keskushallituk­sen
kanssa. Ja havaittuaan Tiibetin
hallituksen virheellisen ja epäisän­maallisen/
asenteen, otti r>alai-laama
vallan itselleen j a ryhtji korjaamaan
tuota virheellistä politiikkaa. Kiinan'
keskushallituksen pyynnöstä häii lä­hetti
/Peklhglin neuvotteluvaltuuskun­nan,
joka yhdessä Panchen-läaman
neuvotteluvaltuuskunnan kanssa saa­pui
Peklnglln tämän -raoden huhtl-
Marshall-suunnltelma puolalaisen piirtäjän silmällä nähtynä.
enää vajaa kaksi viikikoa, sillä ne vie­tetään
heinäkuun 15 päivänä Iskun
Puistossa j a sinne ovat haiset varan­neet
kaikenlaista hauskaa ajanvietet­tä/
Hyvän ravintolan ja kaiken muun
lystin lisäksi esittävät naiset ihmeelli­sen
hauskan yksinäytöiksisen näytel­män
nimeltä "Savolaista vapaarak-kautta".
Jo nlmikln.takaa. että se pn
erikoisen hauska. Juhla aletaan kello
ten kanssa.; Ne entiset Imperialisteille
j a Tshlangkalshekllle myötämielisyyt­tä
osoittaneet virkamiehet, jotka kat­kaisevat
liuo siöiteensä, eivät harjoita
sabotaashia tai muuta vastarintaa,
voivat jäädä entisiin virkoihinsa, huo­limatta
heidän menheisyydestään.
Tiibetissä olevat kansanarmeijan JoUr
Ikot tulevat noudattamaan ehdotonta
oikeudenmukaisuutta ;. kaikenlaisten
tarvikkeiden ostoissa ja myynnissä, e i ­kä
jyvääkään tiiUa väestöltä pakolla
ottamaan. Tiibetin ulkoasiain hoidos­ta
vastaa keskushallitus ja tulee sc
siinä noudattamaan rauhanomaista
yhteistyötä Ja taloudellista kanssakäy­mistä.
Armeijan ylläpito tiiiee tapah­tumaan
kekonaan 'keskushallituksen
laskuim.
MAOTSETUNG SOPIMUKSESTA
Luonnehtiessaan tätä sopimusta
lausui Maotsetung seuraavaa:
"Nyt Dalai-laaman ja Panchen-laaman
Johtamat, voimat ovat yhdisty­neet
Keskushallituksen kanssa. Tämä
saavutettiin vasta, sen jälkeen kun
K i i n a n kansa kukisti Imperialistisen
herruuden j a sisäisen taantumuksen.
Tämä yhtehälsyjis on veljellistä yhte­näisyyttä,
el sellaista Jolloin toinen
pakottaa toisen liittymään itseensä.
Tämän yhtenäisyyden pohjalla kaikki
kansallisuutemme tulevat kulkemaan
kehityksen Ja edistyksen tietä kaikil­l
a aloUla, n i i n poliittisella, taloudelU-sella
kuin kulttuurisellakin alalla."
non rattoisasi helmassa.
•LähiyimpäTistön naisille
C S J : n osaston naisille san(
älkää:inissään:nimessä oKc
. tähän harvinaiseen juhlaar
on vierähtänyt yuosia kun olleet tilaisuudessa. kesäjur
tämääh. täällä järvienpääs
jokainen nainen jä miesk
•heinäkuun 15 päivänä.
Viimeisessä CSJ:n edusti
sessa asetettiin naisten toira
k4n yhdeksi tärkeäksi kysyn
samalla naisten osuus lau
•Meidän naisten ja äitien tul
tarmolla tarttua kiinni raul
taan. Nyt juuri on tilaisi
/nimiä viiden vallan vetoomi
lesta, ja edustajakokouksen
oli, että naisten kaikkialla
kittää toimintansa tähän ty
ka ,tämä työ: ei ole mikäs
työ toimittaa, vaan sitä vo
kaikki. • Otetaanpa naiset
hankkia ainakin kaikkien
ten naisten nimet näihin li
/Vaikka naisilla, perheei
esimerkiksi maallakin on p
tävlä, niin: sitter^kin voitai
muutama tunti tuon kai
,edistämiseksi.' Maalla, miss
matka • taloihin, melkein joi
jo auto tai muu kulkuväline
hutaan asiasta ukolle, tai [
kuka autoa ajaa. kauniisti]
asia kullakin paikkakunnan
toimitettu. Tarvitaan .vair
ja sitten kaikki muu seuraa
:Siis otetaanpa kunnia-äsi:
kia allekirjoitukset kaikilti
kuntamme ihmisiltä ja silli
lemme olleet yhtenä suuren
siinä valtavassa rauhankan
jota käydään kaikkialla a
— TAS. .•'..•;•:/-:«
,— Painokoneiden tuonti o
Canadan Ranskan vallan :
rt
JOS ei
ennen tsaarien Venäjällä ja Hitlerin Saksassa! Ja huolimatta lain­kaan
siitä mitä me itsekukin ajattelemme kapitalismista, sosialismista
tai kommunismista, historiallinen tosiasia on. että >'hdysvaltain kom­munistijohtajien
vankilatuomiot ovat eilen juhlitun itsenäisyysjulistuk­sen
hengen ja kirjaimen loukkaamista. Ja jos tätä menoa jatkuu, niin
silloin muodostuu tilanne niissä amerikkalaisten yleensä on mahdoton
viettää kansallista itsenaisyy.spaivaan.sa sen hi.storialPsesi^a v.nlossa ja
•hengessä, muualla kuin omien rajojensa ulkopuolella, mihin Clobe and
Mail jo vaistomaisesti viittasi.
Nyt sitä sitten rupesivat Ontarion
metsätyöläiset saamaan edestä Ja ta­kaa/
i.,! /
Rupesivat kenkkuilemaan. Eivät
hyväksyneet työnantajain kanssa vel­jenkättä
läimäyttäneen herra Coope­r
i n Isällistä yksinvaltaa, joka olisi va­pauttanut
heidät kalkista vaivoista
palkka- Jä työehtojen määrittelyssä,
koska Cooper olisi ne kyllä järjestänyli
hotelleissa työnantajien kanssa. • /
Siksi herra Cooper kutsuikin rajan-takaa
valloittaja porukan, joka jänk-kimäisellä
reippaudella heti pisti u -
nlon toimiston ovet säppiin, takavari­koi
rahat Ja eroltti uixion toimitsijat.
Se tapahtui Jo pari kuukautta sitten
ja kuuluu niin ollen historiaan.
Sen Jälkeen on sitten tapahtunut jo
paljon uutta.
Ontarion jäykkäniskalset metsätyö­läiset
Jatkoivat ryppyilemistä. Eivät
polvistuneet Isäntämaasta saapunei­den
valloittajien edessä eivätkä hy­väksyneet
"amerikkalaista elämänta­paa",
jonka mukaan esim. uniodemok-
^ ratia on sellaista, kun muutamat po-
* mot käskevät niin työläiset tottelevat
ja maksavat nurisematta.
Jos eivät tottele ovat "kommunis­teja"
Ja "epämieluisia kansalaisia".
Mutta kuten sanottu, metsätyöläiset
eivät totelleet, vaan pekistaa täräytti­vät
oman Itsenäisen union. jonka asi­oihin
ra jantakalslUa ei ole nokan ko­puttamista.
Mutta nyt hlmahti myöskin rajan­takaisten
valloittajien uskollinen hän-täkalistin,
Toronton suomalaitien "so­tahuuto".
Hlmahti niin että siltä p i ­täisi
olla apua. / • .-,
Kesäkuun 26 pnä komeili mainitussa
aviisissa "komujohtajien uusi lypsy-lehmä"-
otslkolla varustettu koko pals­tan
mittainen metsätyölälslä "valista­va"
loritus. Jossa metsätyölälsllle sa­notaan
kuinka perin mitättömiä olioi­ta
he ovat j a kuinka heidän kuuluu
tehdä vastaan turisethatta mitä Coo­per
Ja muut isäntämaan edustajat sa-nov
§Lt j a pulittaa heille pennosensa.
Lainaamme seuraavassa kappaleen
siitä törkypanoksesta minkä '"sota­huuto"
"Pohjoisen metsäiniehen" n i ­messä
heittää hujauttl Ontarion met­sämiesten
niskaan, Jotta helkin Joilla ei
ole ollut tilaisuutta sitä lukea, pääse­vät
nauttimaan edes osaksi siitä " v a ­listuksesta"
mitä mainitiUla paperilla
on metsämiehllle tarjottavana.
Näin siinä'sanotaan:
"Onko sitten korkeista palkoista
ollut kaikille metsämiehllle mitään
hyötyä? Suurelle osalle el. Mutta
hyötyä on PUut union kellokasko-muille
ja ennestää lihaville.torppa-r
e i l l e . . . " ... . ,/•'
. Sitten seuraa nuhteita Vapaudelle,
ettei se ole valistanut metsätyölälslä ja
sanotaan ettei metsätyöläisillä ole
"parempaa ajankulua kuin rypeä aa-tetoverelden
kolratorplssa Ja sitten
pokkuroida likaisissa ryysyissä ikatujen
kulml-ssa..."
•Mutta miksi "sotahuuto" ja "Pohjoi­sen
metsämies", Joka näyttää olevan
metsätyöläisten asioista yhtä tietoinen
kuin sika hopealusikasta, innostuivat
nyt noin tarmokkaalla tayalla "valis­tamaan"
metsämiöiiä? ^
Miksi juuri nyt iciirehdittiln selittä­mään
metsätyöläisilie. kuinka korkeis­ta
palkoista "ei ole mitään hyötyä"
ja osoittamaan kuinka perin kelvoton­ta
joukkoa metsämiehet ovat?
Metsätyöläisten unio ei ollut m i ­kään
eilisen teeren poika. Viimeises­säkin
muodossaan se oli ehtinyt elää
ja vaikuttaa jp 15 vuotta. '
i Mutta koko tuolla ajalla ei "sota­huuto"
ehtinyt vielä kertaakaan ikir-
Jolttamaan sanaakaan tuon union
puolesta. 'Ei edes silloin.. kun 1946
mainitun union JohdoUa käytiin tiuk­ka
ja suuria tuloksia tuottanut koko
Ontariota käsittänyt lakkoUistelu.
sillä oljut mitään sanottavaa.
Tuuman mittaisella jutulla se kuit­tasi
silloin koko asian, mainiten vain.
että sellainenkin elävä k u i n metsätyö­läisten
lakko on olemassa.
Mutta nyt kun Ontarion metsätyö­läiset
päättivät lakata lihottamasta
rajantakaisia komentantteja, jotka ei­vät
ole tehneet muuta kuin jarrutta­neet
union toimintaa niiden kymme­nien
tuhansien dollarien vastineeksi
mitkä ovat Ontarion metsämiehiltä
pääverona kiskoneiet, n i in jopas alkoi
sotahuutokin hlmahdella.
Mutta niinhän sitä sanotaankin, et­tä
missäs kauha Jos el padassa.
K u n rajantakaiset ryhtyivät luke­maan
ankaria lakeja, ettei metsätyö­läisillä
saa olla sellaisia "amerikkalai­selle
elämäntavalle" vieraita ajatuksia,
että he Itse saavat päättää asioistaan,
n i i n silloin kuohahti sisu "sotahuu­donkin"
hautomossa.
Entisestä "pahasta Ja synnillisestä"
meLsätyöläkten unlasta tuli olkc.i
malllunio Ja oikeuksiansa puolustavis­ta
metsätyöläisistä .yihoa
tunkiolle joutavaa sakkia.
Uskollisena/asialleen, joka
tuu olemaan jiiiiri vastaäb
Iäisten eduille ja pjTkimyksi
huuto" /raahasi pikkukorK
iäisten vihollisten yhteiseen:
Mutta asia on ja tulee lo;
puksi olemaan niin, ki
tänään ,• julkaistussa kirjoit
sanoo, että metsämiehillä on
30-vuotinen taistelujen ja kc
tie ja että he tulevat torjum
ki pahaa tarkoittavat, herroj
Tietenkin he siinä sivussa tf
ihan tempun myös "sotahi
metsämiehllle vieraan "Pohje
sämiehen" tapaisille liiaisill
jUle.
: "Uusi päivä sarastaa .Cmta
sämiehllle". sanotaan uudei
sen Canadan Metsätyöläist-lausunnossa,
kun on heitettj
kalset jarruttajat ja tjo;
kanssa veljeilleet .syöpäläise!
Varmaa myöskin tulee o:
entistä suuremmalla inhoBi
metsätyöläiset suhtautumaa
matälamielisesti parjaavaan
laiseen "sotahuutoon", jo!» metsätyöläisten -linion hj^ta
on/ suhtautunut vihamielisen
toimintaansa.
: Vain silloin kun se on tarr
haa, on se alentunut ojentai
tensä. ei auttaakseen,ffl«tM
mutta kootakseen heidän öo-
: Metsätyöläiset ovat nyt tea
rajantakaisUta dollarien »
moista ja tulevat tekemään '
kin niiden canadalaL-iin bani'
hln nähden. ,
Menestyiöön Canadan >
läteten uasi It-senäinen viao-
Seisokaa kuin sf» "-^
Kulkuri.