Vapaus, July 5, 1951

              .l,.v .
Sivu 2
m
Torstaina; heinäktiun 5 p. - - Thursday, June 5; 1951
mm ii
li
(UBEBTY) ~ jndepeiultt^
Organ of Finniah Canadians. Es-r
tabUfibed Nov; 6, 1917. Autborized
as sccohd clas5 oiail by the Post
Office Department^ Ottewa; Pub-r
ll£hed thrke weekly; Tueiklay»,
Thursdays and Satixrdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. 100* 102
Elm St, W., Sudbuiyi Oht., Canada.
Tclephones: Business Office 4>4^.
Edltorlal Office 4-4265. Manager
E; suksi. Edltor W. EUotML BSalUijg
address Boy 69, Sodtnny, Ohtartoi;
Adrertising rates.upon appUcatloiL
Tranilation free of charge.
TlLAVBHUmAT:
Canadassa: . i vk. 7X>0 6 kk. 3.75
•.3,kk..2iS5'
yhdysvalloissa: 1 vk; 8Ä) 6 kk. 4J0
Suomessa: i vk. 8 i0 6 kk. 4.75
Sv?' •
IM
hl
u4
^^^^^^^^^^
'•^,:-..[;[-:l^:äi^, kirjoittäcäsa (tiistaina) näyttää siltä, että järki pääsee sit-r
tertkirröikeuksiinfia, t.s., että Koreaan verinen sota lopetetaan lähipäi-vien
aikana kuten ;kaikki oikeamieliÄet ihmiset jä. siis myös meidän
lehtemme Vapaus ovat alusta pitäen toivoneet..
Kysyriiykscen, mitä Köreän rauha nicrkitse^, voitaisiin ehkä an-jos
se esitetään Jollekin äidille, jonka
poika on viety asetakissa Koreaan, nin hän vastaa helpioituksesta
hiiofitcn ja ilman"minkäänlaista epäröintiä; "Minä saan poikani takai-
;,-;y-sihelävänä,"'•• ^r';}••[..,•r/••:••^
Jos tämä kysymys; «esitetään jollekin korealaiselle — asukoon hän
^ s i t t e n etelä- tai pohjoisosassa maataan -r- niin hän vastaa varmasti,
"ittä "maani ja jälellejääne^^ lopultakin perika-^
^.r•'!io?^,taihä kysyniys esjtetään kenelle tahansa ppliittisiesti valveutu-
- i )ieeile henkilölle, huolimatta siitä mitähän k.ö. sddan syistä ajattelee,
niin hän sanöö: •AMaallmansota saatiin vältetyksi
r- • • A
• •'imaisseet halunsa yälirauhanneuyöttclujen alkamiseen, kiintyy huomio
^siihen tosiasiaan, että nyt on kultainen mahdollisuus kolmannen rnaail-smarisodan
yaaran torjumiselle, Kysymys Korean sodan lopettamises-
'j;ta on etualalla ja päivän tärke/n. Mutta selvää on^ että jos Korean ;
sota saadaan sovituksi, hiin se pn,ankara isku niille pankkiirikenraa-leille,
jotka täm prpyosöivat siinä nimeriomäisessa mielessä,
..että
• f ^maailmanlaajuinen; rauhanliike ön tällä kei-taa suui-en voiton lähellä;
>rvan käsivarreh ulottuman päässä siitä siinä mielessä, että ihmiskunta
saadaan sittenkin pelastetuksi atomisodan kauhuilta,
r E t t ä asia käsitetään ylläktiyatunlaisella tavalla, se ilmenee yksin-omaan
siitäkin, kun Britannian laborhällitukisen eräs jäsen huomautti,
: ctla jos Korean sota saadaan sovituksi, niin silloin yoidaan huojentaa
kannettävaksi.säiyytettyä sotaverojen kuormaa. Tot­ta:
tietysti on, että Mac.Arthur ja kimippänit, jotka:ovat avoimesti pu­huneet
sodan laajentamisesta Kiinaan, eivät hevillä suostu sotavarus­telunsa
yähehtämiseen. Totta on kaiketi sekin> että Britannian "nis-kottelevat"
laboristit voidaan panna \Vall Streetin •Mihjalle'^^^^>M^
; tpsiasia sittenitin on, että jos Korean sota voidaan nyt lopettaa, niin
paljon helpompi on, silloin estää uudet sotaprovokatiot. .\sia on hi-jnittäin
kaikessa lyhykäisyydessjiäh siten, että rauhaa on paljon vai-
,;.kcampi puolustaa sodan olosuhteissa ja päinvasitoin,
ja jos Korean sota biisi bpettanut sen, kuinka vaarallista on leik-
^ ; W sodan tulella, kuten se varmaan onkin tehnyt, nin silloin voidaan
myös toivoa,sitä, ettei Koreassa ö turhan vuoksi verta vuoda-
..t€ttu — että Korea
pidetään vakavana varoituksena tulevaisuudessakin. Täten ihmiskun­ta
saisi Korean sodan päättymisestä hchgäh^ysaikaa jä^^ U
Ckiinnuttaa, rauhan olosuhteet. Ön nimittäin «huistettava, että sodat
V ov'at ihmisten; valmistamia ja tekemiä suurima onnettomuuksia --- jotka
,A'oidaan väittääkin hyvää tarkoittavien ihmisten yastaponnistelujen
: : avulla.
: Korean sodan päättyminen ei suinkaan tarkoittaisi sitä, että sitten
onkaikki "itsestään ja ilman muuta hyvin". Tosiasia on, että Korean
-lisäksi tässä sotien runtelemassa .maailmassa, on vielä monia muita
•^hyvin okaisia kansainvälisiä pulrhaky^
(Formosän) saaren ongelma, Saksan ja Japanin rauhansopimukset ja
'Iranin tilanne; Mutta kaikki ne voidaan paljon helpommin. ratkaista
: rauhallista tietä jos nyt ^Koreassa käynnissä olevaa epäoikeutettu sota
saadaan lopetetuksi. Siksi kaikki hyvänUhdon ihmiset pyytävät ja
iVaativat, että Korean sota lopetetaan viivyttelemättä jä että Koreasta
poistetaan kaikki ulkomaalaiset sotavomat, lukeutuen tähän kiinalai­set
vapaaehtoiset jä kenraali Ridgvvayn sotavoimat, jotta korealaiset
•! voivat itse domokraatt"^^ ja ratkaista ornän maansa
sisäisistä asioista.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Elisabeth Riifalmäki, Chicago Mine.
täyttää heinäkuun 7 pnä 79 yuotte,
•'. Yhdymme onnitteluihin! •'
TOISINSANOEN SIIS
YHDYSVALTAIN S O T AA
. . . kenraali ato
y K ; h voimien ylipäällikkö, on saa­nut
V^ashingtonista määräyksen kesr
kuHtcila i?ohjote-Korean Ja k<»nmu-ni-
stisen Kiinan .puhemlesten kanssa
ampumisen lopettamisesta. Oh aivan
oikein, että nämä ohjeet annettiin
Yihdysvaltain päiiPcaupunglsta, • sillä
kenraali Ridgway, vaikka hän palve-leekJn
YKita* on yhä yhdysvaltaliai-hen
upseeri, saa palkan Yhdysvaltain
hallitukselta ja oh vastuuvelvoilinen
päämichelleen Valkoisessa talossa. —
Globe and Mail, toimituskh-joitus ker
Sakuun 30 pnä. : '
"HUONO tUTINEN'?
KUOLEMANKAUFPiAlLLE
Nevr York. .^Eiliset välirauhaneu-vottelut
Korean sodan suhteen ai­heuttivat
laskusunnan osakemarkki^
noilla Ja painoivat osakkeiden hih­nat,
yuoden alhäislmpaah tasoon . .,
— Associated Pressin uutistieto kesäk.
3Ö^pnä,",;
pannaan
'^ti «t^,r <
<l li 4.1
.1 . - i l V^
m
1 sr f 1 * '>
•" '.ii
Neljäs heinäkiute^^
Eilinen Toronton Globe and Alail kertoi etusiyun uutisessaan:
"Tänään on päivä, jolloin amerikkalaiset tulevat Canadäan juhlimaan
oman maansa itsenäisyyttä. Tältä se näyttää hiiden yhdysvaltalais­ten
autojen; määrästä, jotka tulevat tähäii maahan , . -
Mahdollisesti Globen uutistoimittaja ei sitä tarkoittanut, mutta
tuo kuvaus on hyvin enteellinen siitä, mitä nyt oh rajan eteläpuolella
''''kehittymässä. . • ::.V. '': i : -
Yhdys\"aUalaiset ovat sekä virallisesti että yksityisesti olleet oi­keutetusti
ylpeitä historiallisista vapaustraditioistaan. Yhdysvaltain
demokraattisen tasavallan perustana ön 175 vuottai sitten annettu itse­näisyysjulistus,
joka määrittelee kansalaisvapaudet seuraavasti•
- "'Me pidäimme itsestään selvinä tbsiasipina — että kaikki ihmiset
on luotu tasa-arvoisiksi, että heidän luojansa on suonut heille vissit;
epuuttamattömat oikeudet, että näiden oikeuksien turvaamista varten,
muodostetaan ihmisten keskuuteen hallituksia, saaden asianmukaise:
valtuutensa hallitse\'len suostumuksella — että milloin tahansa minkä­lainen
hallitus tahansa tulee näiden tarkoitusten loukkaajaksi, on kan­salla
oikeus muuttaa tai poistaa se ja asettaa tilalle uusi halHtus, luo­den
sen perusteet sellaisille periaatteille ja järjestäen sen valtuudet sel­laiseen
muotoon kuin näyttää edullisemmalla turvallisuutensa ja onnen­sa
saavuttamista varten."
Xäin julisti Yhdys\"altain kansa silbin vallankumouksellisen por­varistonsa
johdolla 175 vuotta sitten. Eikä suinkaan nuotta. Rajan
; eteläpuolella syntyi silloin maailman demokraattisin tasavalta jonka
perustuslaki ipeni niin pitkälle, että myönsi kansalle oikeuden aseelli-sestikin
kukistaa sellaisen hallituksen, joka väärinkäyttää valtuuk-
: a s i a a n ; . \ '
Tämä oli ihmiskunnan ihailun kohteena oHuttadenipkrätiaa ai­kana,
jolloin esimerkiksi tsaristisen Venäjän (ja monen muun maan)
vapaustaistelljbita ja vallankumouksellisia vainottiin, kidutettiin ja
näännytettiin maanpakolaisuudessa.
Mutta historia on näköjään tehnyt ympyränsä ja Yhdysvaltain
porvaristosta, joka 175. vuotta sitten ahtoi räiskjviä vallankumousju- >s>
listuksia Englannin kuningasta vastaan, on tullut uusi taantumusvoima
joka pelkää jo"Ömaa vallankumouksellista historiaansakin.
Paheellisena merkkinä siellä vallitsevasta tilanteesta saatiin muu­tama
päivä sitten lukea miten valtiollinen poliisi (FBI) aamuvarhain
kolkutteli ''väärin ajattelevien" ihmisten oville, raahasi sairaita van­huksia
ja juUri lapsivuoteesta nousseita ihmisiä vankilaan. Juuri hei­näkuun
neljännen päivän aattona tiedoitettiin. että"väärien ajatus-
, ten Mioksi" vankilaan tuomituista yhdestätobta kommunistijohtajasta
on ehkä pälitlänyt jatkaa toimintaa maanalaisessa työssä, kutet»
Helsinki. — Täällä ori todettu, että
sisäasiain mmisterift- on lähettänyt
lääninhallituksille kirjelmäh, jossa
kehoitetaan myös palosuojelun alalla
ryhtymään toimenpiteisiin "mahdol­lisen
sodan varalta". Lääninhallituk-
.set puolestaan ovat lähettäneet kun­tien
palopäälliköille "toimeenpano^
kirjelmän", jossa annetaan tarkat
ohjeet; erilaisten .palokuntien ,— va­kinaisten
Ja ei-va&iriaisten luet­teloimisesta
sekä Äiiden hraikllöstön
kirjaamisesta. • •
Tällainen kirjelmä oli esUlä mm.
Lahden palolautakunnan kokoukses­sa,
jossa Lahden palopäällikkö esitti
kirjeen palolautakurinan jäsenille
antamatta sitä kuitenkaan lautakun­nan
Jäsenten käveltäviksi. Khjel-mässä
pyydetään iuettelolinaan mah-doillsimanan
tarkkaan "mahdollisen
sodan varalta" kuntien alueilla olevat
palokunnat, varapalpkunnat ym. sekä
palokuntien työssä kj^mykseen tule­vat
henkilöt. Kirjelmän ; mukaan
hankitaan näin luetteloiduille henki­löille
aluksi^ Ly-määräys, jbllä Järjes­tetään
lykkäys armeijaan menosta.
Myöhemmin heille on tarkoitus hank­kia
VS-määräys ts. iriaäräys Jäädä
rintaman selkäpuolelle. • '
Ehkä herra sisäministeri vastaa jul­kisesti,
mitä tällaisten kirjelmien lä-hettäm
inen tarkoittaa^ Kuuluvatko
nekin ministeriön •^tavahomaislin";
vuotuisiin" toimenpiteisiin? — bt.P.
yaatii
Lain hyväksymistä
Fort Arthär, Ont. —intemational-osuusliikJceen
Fort Williamin kilta on
lähettänyt liittovaltion oikeusministe­rille,
kauppaministeri Howelle ja pas­tori
Dan Mcl voriUeOttawaan kirjeen,
Jossa vaaditaan, että parlamentin on
hyljättävä, bikeusmlnisterin alahuo­neessa
esittämät rikoslain muutoseh­dotukset.
k<»ka ne vaarantaavt aja­tus-
.puhe-, paino- Jä kokoontumis­vapaudet.;
, Kirjeessä esitetään näiden askelei­den
tilalle; että parlamentin olisi hy­väksyttävä
sellainen Oikeuksien laki
joöca määritellään Yhdistyneiden
Kansakuntain peruskirjassa. ;
"Osuustoiminnallisena Järjestönä,
jolla pn sydämellään kansan enem­mistön,
työtätekevän väestön parhaat
edut. me kehottamme teitä vastusta­maan"'
. oikeusministerin alahuoneelle
alistamia rikoslain muutosehdotuk­sia,
sanotaan tässä klltan sihteerin,
M. Stratfordin allekirjoittamassa kir­jeessä.-
• ; '.^
. Askim nmestynyt Ontarion Met-eätyöläisten
Union lehti "Tlie
>Vöodworker^ sisälsi ; nnlon^
liLitölle ja yleisesti kaildlle^OKtsä-työliäsllle
osoitetun selttstokun
siitä, mJtä uuden; ähionpenista-minen
merljitsce ja millä lailla
' .ne: voi olla hyödyksi kaikille oiet-sätyoiäisflle.
Julkaisemme arlik-kelln
seuraavassa suomamettuna.
.Uuden itsenäisen Canadan metsä-työläisten
uhion periistaaairieri: on
suuri askel eteenpäin metsatyöläisten
toiminnassa^ Me olemme kauan käy­neet
kamppailua sellaista suuntausta
vastaan, joka; pyrkii leimaamaan
metsätyöläiset toisehluokan kansa­laisiksi
ja työläisiksi. Tänään voi­daan
sanoa, että metsätyöläiset lor
ddla esiintyvät itsenäisinä.'
Tlie Canadian Uriiön pf Wood-.
wprkers (Canadan .Met^työläisten
tJniö.) on ft.s;cn.äihcn unio, joka on
perustettu p uolustamaan saavutuksia
ja; auttamaan; työolosuhteiden ja
palkkojen parahtamista Canadan
metsätuotteiden perusteollisuudessa,.
Tämä uu>i uriiö on avoin. kalkille
nietsätuötteiden -perusteollisuudessa
työskenteleyilJe j a myöskin sen sivu-teoliSsuuksissä
työskenteleville työläi-
•sille.-V:y; -••;^'-;;;-:\.,^v'^
Sen byat muodostaneet sa,mat työ­läiset,
jotka järejstivät • Ja ylläpitivät
entisen Lumber and SawmillWdrkers
Uhipn^: '•:';.'>.,; •::•''•'••:':-: '
Ennen vuotta 1936 metsätyöläisillä
oli iteenäinen unio. Vuonna 1936 tä­mä
uniö liittyi United Brotherhood
of Carperiters and Joihers Pf Ameri-cä;-
uniooh. - Yksi Mhän: llittymLseen
;Vastuunalalsista*hehkilöiÄtä oli &ruce
Magnuson, Joka dn nyt uuden onlon
sihteeri Port Arthurissa, Kirvesmies­ten
Vcarpenters) liniio j-titti Jo kauä
aikaa määrät ja kpntroiloida Ontarion
mctsätyöläisten järjestöä. Kun On­tarion
Järjestyneet metsätyöläiset
vaativat oikeutta päättää omasta oh­jelmastaan,
kirvesmiesten unio lähet­ti
':^ehItyskomiteah''
unlon. Tästä syystä. iMzaher and
Sawmill Wprkers Unlota ei ole enää
olemassa
Entiset tämän unioh jäsenet muut*
tavat nyt itsenäisen Canadan Mets%^
työläisten Union jäisenjTteen,
V A I N : Y K S I . V A P A A iuNiÖ • ^:'^.-:':''
Ontarion metsätyöJäisiilä on n>-t
Vain yksi' todellinen; unio ja se on
Canadan Metsätyöiäisten Unio!
Amerikkalaiset pomot; eivät mää­rää
tässä uhiossa. Jäsenistö määrää
tämäri union ohjelman jdranpkraättis-ten
enemmistöpäätösten mukaisesti;
Tämä unio ei liity mihinkään poliit­tiseen
puolueeseen ja mikään poliit­tinen-
puolue ei tule . koiskaan niää-räämääri
siinä. Ne jotka saiiovat,
että tä.taunipta hallitsevat
nistif, valehtelevat! He haluavat sot*.
kea selvää kysymystä, että Canadan
metsätyöläisetrtaryitseyit jä ^ e^^^^
lä on ^nyt:cörta itsenäinen unio i ie
emme kysy keneltäkäaix m&äoh hä­nen
ipoliittinen, uskonhpllihen tai muu
mielipiteensä. jMe emme diskriminoi
kietään hänen u^dmustensa tähden,
koska sellaiset kysymykset ovat kuri­kin
yksityisasioita demokraattisessa
m a a s s a . - - y , ' ^ , . : •
Me uskomme union asioiden de­mokraattiseen
hoitamiseen.
Sillä ajalla kun unio oli liitettynä
k;rve5riiiesten unidon, Port Arthurin
osasto oli siinä 15.vuotta, maksettiin
:6äähnöllisesti u ä ä v e r o a . . summan
M0<v'i'.0'y-^ yi:..
noustessa kymmeniin tuhansiin. Sel­lainen
menettely ei ole demokratiaa!
KAIKKIEN PUOLESTA-Me
tulemme järjestämään järjes-tymättömät
ja taistelemaan kaikkien
metsätyöiäisten etujen pviolesten; Me
emme suvaitse uniossamme diktaatr
toreita «nmekä työnantajien asiamie­hiä.
: :Antakaarimie mr. Cooperin Ja
hänen asiamiestensä osoittaa - meille
mitä .he ovat;tehneet tai mitä, he
tulevat tekemään metsämiesten hy­väksi,
. '.-..v
; Canadan -Metsätyöiäisten Uhiö el
rajoita järjestäniistyötään, vain.met­sätyöiäisten
järjestämiseen, vaan u-ipttaä
toimintansa^ koko metsätuot­teiden
perustebilisuuteen jä sen apu-teoUisuuksiiri.
,
; Jäsenmaksu on $5.00 neljännesvuo­delta
(3 kk.) ja sisältyy siihen myös­kin
sisäänikirjoitusmaksuV Jäsenet
jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa
etukäteen entiseen uniopn, katsotaan
hyvässä jäsenyydessä oleyipcsi uudes-
••sä'uhiossa.
. ilusi päivä sarastaa Ontarion niet-sätyöläisUle!
• - •--
Menestyköön unsl itsenäinen Ja voi­makas
unip'-..,;;,.-
Kohti parempaa tyeöhtosopimnsta!
^Canadan työläisten ialee saada
määrätä Itse omat asiansa! ä
John Jäntti,; nitort^^^^^
Joka . 2Headow P'ortaglMBa,^ on
kerännyt vildenvallan raiduhMplmns,^
Vaatininkseriindksi noin;yhdeksän­kymmentä
a n ^ ^ j o i t a ^ ; mihin si­sältyy
miltei kaikki Meadow Portagen
asukkaat.
Suomalainen insinööri
yhdist. esimieheksi
Port Arihur, Ont, — Suomalainen
insinööri ja arkkitehti Andrew J,
Mickelson valittiin kesäk. 22 pnä
Engineering Institute of Canadan jär-vienpään
osaston esimieheksi virka-
\-uodeksl 1951^2. Vaali tapaiitul
osaston vuotuisilla päivällisillä Golf
& Country Clubilla.
/Tiibetin kansaUbenyapanttami-sen
kysymys dn saanut lopullisen
ratkaisunsa.. Molemmin puolisen
ystävyyden hengessä allekirjoitet­tiin
toukokuun 23 pnä Tiibetin ja
Kiinan keskushallituksen. valtuu.
tettujeri neavottelujeh tulokseha
sopimus Tiibetin asemasta ja oi­keuksista
Kiinan kansantasavallan
veljesperheen jäsenenä. ,
Viimeisten yli 100 Vuoden aikana ori
_Tiibet_ollut_im;p«:ialististen valtojen
"valtauspolitiikan kohteena, ensin eng­lantilaisten
ja toisen maailmansodan
Jälkeen myöskin ameriltkaiaisten.
Myöskin Kiinan aikaisemmat taantu­mukselliset
hallitukset, viimeksi Tshi-angkaishekin
kUomintahgilainen hälr
iltus, toteuttivat kansallista sprtopöli-tiikkaa
Tiibetiin nähden;
; Kesällä 1949, Jolloin Tshiangkalshe^
kin lopullinen tappio jo oli selvästi
nähtävissä, anglp-amerikkalaiset im­perialistit
Tshiangicaishekin myötä­vaikutuksella
pyrkivät irroittamaan
Tiibetin Kiinasta. Imperialistien pai­nostuksesta
Tiibetin palkallinen halli­tus
oli pakoitettu julistamaan Tiibe­tin
"riippumattomaksi" Kiinasta.
Tuon "riippumattomuuden" todeilirien
luonne paljastui pian, kim amerikka­laisia
sotilasvaltuuskuntia alkoi saa­pua
Lhasaän; (Heidän perässään saa­pui
amerikkalaisia sotilasyarusteita ja
aseistusta ja Tiibetin rajan: läheisyy­teen
alettiin kuumeisesti rakentaa
lentokenttiä ja muita sotilaallisia va­rusteita.
Tiibetlstä aiottiin luoda zo-tilaallinen
tukikohta Kiinan kansan­tasavaltaa
vastaan,
. Kiinan kansanvallankumoaksen
voiton Jälkeen Tiibetin rajoilla, asu­vat
tiibetiläiset lähettivät pyynnön
Kiinan keskushallitukselle Tiibetin
yhdistämisestä tasavaltaan Ja va-pautosarmeijan
lähettämisestä T i i ­betin
vapauttamiseksi imperialis­teista.
Myöskin Tiibetin hengelli­nen
päämies Panchen-Iaaina lä­hetti:
samanlaisen pyynnön.
Noudattaen näitä pyyntöjä ja lujit-taakseen
lounaisia rajoja lähetti kan­sanarmeija
joukko-osastoja Tiibetiin.
Tiibetin väestö otti kiinalaiset väis­tään
ystävinä, auttaen sotilaita va­rusteiden
kantamisessa tiettömissä
vuoristoissa*. ; Mpriet tilbettiläiset
joukko-osastot kieltäytyivät taistele­masta
Ja yhtyivät kansanarmeijaan.
Vapautettuaan kymmeniä. asutuskes­kuksia
ja piirejä kansanarmeijan
joukko-osastdt majoittuivat. Tsham-don
kaupunkiin.
Nähtyään miten Tiibetin kansa sy­västi
haluaa Tiibetin kys>Thyksen rau­hanomaista
ratkaisua keskushallituk­sen
kanssa, ja havaittuaan Tiibetin
hallituksen virheeliisen ja epäisän­maallisen
asenteen, otti Ehlal-laama
vallan Itselleen ja ryhtji korjaamaan
tuota virheellistä politiikkaa. Kiinan^
keskushallituksen pyynnöstä hän lä­hetti
Pekingiin neuvotteluvaltuuskun­nan,
joka yhdessä Panchen-laaman
neuvotteluvaltuuskunnan karissa, saa­pui
Pekingiin tämän -iTjoden huhti­kuun
lopidla. . Kuukauderi kest^^
deri neuvottelujen Jälkeen solmittiin
sopimus, jolla ratkaistiin Tiibetin kyr
symys rauhanomaista tietä.
^OPIMUBtSE?^
Sopimuksessa sanotaan
Imperialistit karkoitetaan Tiibetlstä
ja Tiibetin kansa liittyy Kihian kanso-jeri
velje^erheeseen; Tiibetin palkal­linen
hallitus tulee avustamaan kan­sallisen
puolustuksen lujittamista.
Tiibet säilyttää oman kansallisen äu-toriomisen
hallituksensa, Kiiriän kes­kushallituksen
yleisen Johdon alaise­na.
Tiibetin poliittista järjestcariiää ei
säiiytetääh erinallaan ja kaikki virka­miehet^
jäävät entisille paikoilleen.
Uskonnollisten menojen vapaus säily­tetään
köskemattpmaha, samoinkuin
Tiibetin kansan tottuinukset ja elin­tavat.
Luostarit oVat erikoisessa suo­jeluksessa
ja hiiden tulolähteet säily-tetääri
entisellään. Tiibetin, suullista
ja kirjakieltä sekä kansansivistystä
kehitetään Tiibetin oloja yastiaavasti,
samoin kuiri Tiibetin maataloutta', te­ollisuutta
ja kauppaa.; Mitään uudis­tuksia
Tiibetissä ei suoriteta (keskus-hällitukseri
taholta pakottamalla, vaan
sikäli kuri Tiibetin kansa haluaa uu­distuksia,
suorittaa ne Tiibetin pai-muuteta.
Öaläi-laaman ja Panchen- kallihen hallitus vapaaehtoisesti, rieu-laamari
toiminta valtuudet j a , oikeudet: vottelemalla paikallisten vlranomais-
•~ . ; •st
Marshall-suunnitelma puolalaisen piirtäjän silmällä nähtynä;
Suiiria.'rakeita; ^ ^;;
Minneapolis. — Vliriie viikon puolia
välissä satoi Dunnelin alueella Min­nesotan
eteläosassa suuria rakeita,
joiden väitetään olleen pesäpalloin ko­koisia.
RakieettuUvat ankaran tiiyrsr
kyn mukana ja hävittivät kaiken
kasvullisuuden kaksi «nallia leveältä
Ja noin kymmenen mailia . pitkältä
alueelta. •. •:.
Pari päivää aikaisenuiun'teki pyörr
remyrsky suurta tuhoa samalla alu­eella.
Myöskin useilla muUla paik-käkunriilla
on ollut rae- ja kaato-säteitä..-'
HALU.SI PAEEMPA
—Haluan ostaa revolve.'!
-Kuusi kertaa laukearä
— Eikö o!e ainakin yhdeis.
laukeavia. Tarvitsen sen (
naapurin - kissan \-aralta.
EI M I X HULLtKS
Vaimo: "Mitä .sinä tekisit
sattuisin kuolemaan?"
.. Mies:"Minä yois^ri tulla h
Vaimo: ;'Oh, mihä uskon et
sit jo kuukauden päästä uu
-riiisiiri."^:; -.^.V-Mies:.
"En. riiina • sentään i
luksi tulisi". ; ;
;»- •- ••'. •
• VAKAVA VAROITtf
-_ önkp siinä lammikossa S
..— En minä usko, en ole j
koskaan nähnyt.
• --^ No miksi sitten ongitte
» — Minä näytän ;vaimb!leni(
nulla ole aikaa kuoria peruno
EI OLISI O L L U T APl
Matami: '.'Kuri tUo.'näijy poi
t l sinua kivellä, niin miksi hi
kaisiri- etkä tullut kertomaan
le?''
/Poika:' "Mitä' .se olisi.hyöd;
ethän sinä. saa satturiiaan ede
tan seinään.":
pn;
Naisten tulisi ottaa huomattava yastuuri-alaisiuus
aJiekirjoitiistein keräämisessä ;
Port Arthur. CJS:n Port Arthu­rin
osaston naisten kerhon juhliin pn
enää vajaa kaksi viifcikba, sillä ne vie­tetään
heiriäkuun 15 päivänä Iskun
Puistossa Ja sinne ovat naiset varan­neet
kaikenlaista hauskaa ajanvietet­tä.
Hyvän ravintolan ja kaiken muun
lysthi lisäksi esittävät naiset ihmeelU-sen
hauskan yksinäytöiksisen näytel-rixän
nimeltä "Savolaista vapaarak-kautta".
Jonimikln takaa, että se ori
erikoisen hauska. > Juhla aletaan kellp
ten kanssa. Ne eritiset imperialisteille
Ja Tshiangkaishekille myötämielisyyt­tä
osoittaneet virkamiehet, jotka kat­kaisevat
nuo suhteerisa, eivät harjoita
sabotaashia tai muuta . vastarintaa,
voivat jäädä eritisiln virkoihinsa, huo­limatta
heidän riienhels3fydestään.
Tiibetissä öleyat kansanarriieiJan jou-
Ikot tulevat noudattamaan i ehdotonta
oikeudenmukaisuutta kaikenlaisten
tarvikkeiden ostoissa ja riiyynnissä, ei­kä
jyvääkään tulia väestöltä pakolla
ottariiaan. Tiibetin ulkoasiairi hoidos­ta
vastaa keskushallitus ja tulee se
sitoa noudattamaari rauhanomaista
yhteistyötä ja taloudellista Icanssakäy-mlstä.
Armeijan ylläpito tulee tapah­tumaan
kekonaan Ikeskushallituksen
•laskuun.-
MAOTSETUNG SOPEViuksESTA
Luonriehtlessaan tätä . sopiniusta
lausui Maotsetung seuraavaa:
"Nyt palai-laaman ja; Panchen^
laamäri johtamat yolmiat ovat yhdlsty-rieet
Keskushallituksen kanssa; Tämä
saavutettiin vasta sen jälkeen kun
Kiinan kansa kukisti Iriiperialistlsen
herruuden ja sisäisen taantumuksen.
Tämä yhtenäisyss ori veljeUistä yhte­näisyyttä,
ei sellaista jolloin toinen
pakottaa toisien liittymään itseensä;
Tämän yhtenäisyyden pohjalla kaikki
kansalllsuxrtemme tulevat, kul&emaan
kehityksen ja edistyksen tietä kaikil­la
aloilla, niin poliittisella, talbudeUi-sella
kuiri kulttuurisellakin alalla."
1 päivällä.-jä jatkuu iltaan niir
hään kuin kuikin haluaa.viipyä
nori rattoisasi^ helmass?;
.Lähiympäristön naisille ja e
CSJ:n osaston naisille sanomm
älkää missään nimessä olko tuh
tähän harvinaiseen juhlaan, siE
ori vierähtänyt vuosia kun nala
olleet tilaisuudessa kesäjuhlia,
tämään täällä järvienpäässa.
jokainen nainen j ä niieskin j
heinäkuun 15 päivänä.;
• ; Viimeisessä GSJ:n .edustajako
sessa asetettiin naisten toiminta
toin yhdeksi tärkeäksi kysymyisf
saniälla riälsten osuus lauhant
Meidärinaisten ja äitien tulisi ka
tarmolla tarttua kiinni rauhanto
taan. - Nyt juuri on- tilaisuus \
:nimiä .viiden vallan vetoomuksei]
lesta ja edustajakokouksea mie
oli, että. naisten kaikkialla tulisi
kittää toimintansa tähän työhön,
kä. tämä työ/ el.ole mikään ya
työ toimittaa, vaan sitä voivat I
kaikki. • Otetaanpa • naiset mää
hankkia alriakln kaikkien suom;
ten naisten nimet riäihinl^toihi
/Vaikka naisilla, perheen äid
eisimerkiksi maallakin on paljon
täviä, niin sittenkin Voitaisiin t
muutama tunti tuon kalliin a
edistämiseksi.. Maalla.;tnissä on f
matika talothin; melkein jökab?li
jo auto tai muu kulkuväline, jotra
hutaari asiasta ukolle tai pojalle,
kuka autoa ajaa. kauniisti ja niin
asia kullakin paikkakunnalla on!
toiriiitettU. Tarvitaan vaiii.aloiti
Ja sitten ka^ikkl' muu seuraa itseSJ
.Siis otetaaripa;kunriia-asiaksi i:a
kia äliekirjoltuk.set kaikilta P^äö
kuntamme Ihmisiltä ja .silloin K
lemme olleet yhtenä, suurena ttfc?
siinä valtavassa rauhankamppaiis
jota • käydään kaikkialla maailES
^.TAs.: •; • „--•-;;..,.-•>•
-^.Painokoneiden tuonti oli kifSs
Canadan Ranskan vallan aikani
PAKINA
ff Missäpä kaulia jos ei padassa"
ennen tsaarien Venäjällä ja Hitlerin Saksassa! Ja huolimatta lain­kaan
siitä mitä me itsekukin ajattelemme kapitalismista, sosialisriiista
tai kommunismista, historiallinen tosiasia on. eitä Yhdysvaltain kom­munistijohtajien
vankilatuomiot ovat eilen juhlitun itsenhlsyysjulistuk-scn
hengen ja kirjaimen loukkaamista. Ja jos tätä menoa jatkuu, niin
silloin muodostuu tilanne missä amerikkalaisten yleensä on mahdoton
A-iettää kansallista itsenäisyyspäivään.^sä sen historiall-ses.^a valo.ssa ja
•hengessä, muu.illa kuin omien rajojensa ulkopuolella, mjbin Globe and
Mail jo vaistomaisesti viittasi.
Nyt slta sitten rupesivat Ontarion
metsätyöläiset saamaan edestä ja ta­kaa..
.!
Rupesivat kenkkuilemaan. Eivät
hyväksyneet työnantajain kanssa vel­jenkättä
läimäyttäneen herra Cpope-rln
Isällistä yksinvaltaa, joka olisi va­pauttanut
heidät kaikista vaivoista
palkka- ja työehtojen määrittelyssä,
koska Cooper olisi ne kyllä järjestänytJ
hotelleissa työnantajien kanssa. .•
Siksi herra Cooper kutsuikin rajan-takaa
valloittaja porukan, joka jänk-kimäisellä
reippaudella heti pisti u-nlon
toimiston ovet säppiin, takavari­koi
rahat ja eroittiuhipn toimitsijat.
Se tapahtui jo pari kuukautta sitten
Ja kuuluu niin ollen historiaan.
Sen Jälkeeri on sitten tapahtunut jo
paljon uutta.
Ontarion Jäykkänlskaiset metsätyö­läiset
jatkoivat ryppjilemistä. Eivät
pPlvlstuneet isäntämaasta saapunei­den
valloittajien edessä eivätkä hy­väksyneet
"amerikkalaista elämänta­paa",
jonka mukaan esim. uniodemok-ratiä
on sellaista, kun muutamat po­mot
käskevät nihi työläiset tottelevat
ja maksavat nurisematta.
Jos eivät tottele ovat "kommunis­teja"
ja "epämieluisia kansalaisia".
Mutta kuten sanottu, metsätyöläiset
eivät totelleet, vaan pekistaa täräytti­vät
oman itsenäisen union. jonka asi­oihin
rajantakaisilla el ole nokan ko­puttamista.
,
Mutta nyt hlrnahtl myöskin rajan­takaisten
valiolttajien uskollinen M n -
täkallstto, Toronton suomalatoen "So­tahuuto".
HhTiahti nllri että siitä pi­täisi
olla apua.
kesäkuun 26 pnä komeili roahiltussa
aviisissa "komujohtajien uusi lypsy-lehmä"-
otsikolla varustettu koko pals­tan
mittainen riietsätyöläisiä "valista-iva"
loritus, jossa metsätyölälsllie sa­notaan
kuinka periri mitättömiä oliot­ta
he ovat Ja; kuinka heidän kuuluu
tehdä vastaan turisematta mitä Coo­per
ja muut Isäntäimaan edustajat sa­novat
Ja pulittaa heille pennosensa.
Lainaamme seuraavassa kappaleen
siitä törkypanokscsta minkä '"sota­huuto"
"Pohjoisen metsämiehen" ni­messä
heittää hujautti Ontarion rnefi
sämiesten niskaan. Jotta neiklh joilla ei
ole ollut tilaisuutta sitä lukea, pääse­vät
nauttimaan edes osaksi siitä "va­listuksesta"
mitä riiainltulla paperilla
on metsämiehille tarjottavana.
Nälri siinä'sanotaan:
"Onko sitten korkeista palkoista
ollut kaikille riietsämlehllle mitään
hyötyä? Suurelle osalle el. Mutta
hyötyä on ollut unlon keUokasko-muille
Ja ennestää lihaville torppa-rellle..."
,V.':
Sitten seura:a nuhteita Vapaudelle,
ettei se ole valistanut metsätyöläislä ja
sanotaan ettei metsätyöläisillä ole
"parempaa ajankulua kuto rypeä aa-tetovereiden
ikoiratorplssa Ja sitten
pokkuroida likaisissa ryysyissä ikatujen
kulmissa../'
'Mutta miksi "sotahuuto" ja "Pohjoi­sen
metsämies", Joka näyttää olevan
metsätyöläisteri asioista yhtä tietoinen
kuin sika hopealusikasta. Innostuivat
nyt noin tarmokkaalla tavalla"valis-tamaan"
metsämiehiä?
Miksi juuri nyt kiirehdittiin selittä­mään
nietsätyöläisille, kuinka koifecls-ta
palkoista "ei ole mitään hyötyä"
ja osoittamaan kuinka perin kelvötori-ta
jpukkoa metsämiehet ovat?
Metsätyöiäisten imio ei ollut ml-käänVelllseri
teeren poika. Viimeises­säkin
muPdossaan se oli ehtinyt' ielää
ja vaikuttaa Jo 15 vuotta.
Mutta koko tuolla ajalla el "sota­huuto'^
ehttayt vielä kertaakaan Iklr-jolttamaan
sanaakaan tuon imlcri
puolesta. Ei edes silloto, kun 1946
matoitun tmion johdolla käyliiri tiuk­ka
ja suuria tuloksia tuottanut koko
Ontariota käsittänyt lakkotalstelu,
sillä ollut mitään sanottavaa.
Tuuman mittaisella jutulla se kuit­tasi
silloin koko asian, mainiten vato,
että sellainenkin elävä -kuin metsätyö-
Iäisten lakko on olemassa.
Mutta nyt kun Ontariori metsätyö­läiset
päättivät lakata lihottamasta
rajantakaisia komentantteja, jotka ei­vät
ole tehneet muuta kuin jarrutta-rieet
union toimintaa niiden kymme­nien
tuhansien dollarien yastirieeksi
mitkä ovat Ontariori metsämlehilta
pääverona kiskoneet, niin, jopas al^oi
sotahuutokUi hlmähdella.
Mutta niinhän sitä sanotaankin, et­tä
missäs ikattha jos ei padassa.
Kun rajantakaiset ryhtyivät luke­maan
ankaria lakeja, ettei metsätyö­läisillä
saa olla seV^lsla "amerikkalai­selle
elämäntavalle" vieraita ajatiiksia,
että he itse saavat päättää asioistaan,
niin silloin kuohahti sisu "sotahuu­donkin"
hautomossa.
Entisestä "pahasta ja .synnillbestä"
meL-siltyöläisten unlosta tuli olke.i
malliunio Ja oikeuksiansa ptyilustävls-ta'
metsätyöläiiistä, vihon viiJ^
tunkiolle joutavaa sakkia..
Uskollisena asialleen, joka aiM s
tuu blemaari juuri vastaäkainra 5
Iäisten eduille; ja p>Tkimyksill«, "s*
•huuto" .raahasi .pikkukortena t;
Iäisten vihollisten yiiteLscenkei:«2.
. Mutta asla on ja tuieeiopp-JJo^
puksi olemaan niin, kutea i
tänään julkaistussa kirjoitufcss
sanoo, että metsämiehiliä on takaa
30-vuottoen taistelujen ja kokcsai
tie jä että he tulevat torjiunaan h
ki pahaa tarkoittavat herrojen
Tietenkm he siinä sivussa teke'!^'
irian .tempun myös "sotahuudos
metsämiehille vieraan '•PohjoL«i='
sämiehen" tapaisille likaisille pa?
-juie.,-
•••Uusipäivä.sara.staa Ontanoss
sämiehille", sanotaan uuden r-J»
sen' Canadan Metsätyöiäisten 1=
, lausunriossa,^ kuri on heitetty ri;i^
kaiset jarruttajat ja ; työna^^
kanssa veljeilleet syöpäläiset .«tf^
Varmaa myöskin tulee on
entistä suuremmalla, inhoUa^J^
metsätyöläiset suhtautumaan
matalamiellsesti parjaavaan *
laiseen "sotahuutoon", joka aiC»^
metsätyöiäisten union histoni^
on suhtautunut ...vihamielisesti,
toimintaansa. ^
Vain silloin kun se on wrr^^
haa. on se alentunut oi^^^f^ä*
tensä, ei 'auttaakseen U A ^ ^ ^ I ^
mutta kootakseen heidän <ioi>^
Metsätyöläiset ovat nyt
rajantakaisista dollarien ko^''-
moista ja tulevat tekemään^
kto niiden canadalaislln h ä n n ? ^
hiri nähden.
Menestyiöön Canadan ^
Iäisten \x\XR\ itsenäinen unio.
seisokaa kuin yt'?! sf-n "
Kulkuri.
«ff*