Vapaus, September 3, 1964

              Torstaina, syysk. 3 |>. Thursday, Sept. 3, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBÖRTY) Establldied Nov. 6, 1917
Edltor: W. EUund Manager: G. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Bditorlal 674-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays,Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Ck). Ltd.. 100-l02VElm St; We5t. Sudbury, Ontario. Canada.
.Mailing address: Box 69
' Advertislng rdtes upon applicatlon, translatlons free of charg«,
Anttaiorized as second class mall by tht^Ppst Office Department. Ottawa,
and for payment of postage-ln cash.
^ GANÄDIANfLANGUÄGEPRESS
ULAUSUINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 : USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
l vk. 10.50 6 kk. 5.75
u Tuotakoon perustuslaki kotiin
Ennen näiden rivien julkisuuteen tuloa "on Gharlotteknv-
Kissa, Prince Edward Islandissa tiistaina kokoontunut ja kes-
*, kiviikkona jatkunut liitto- ja maakuntahallitusten "juhla-konferenssi"
päättynyt. Mutta näitä rivejä kirjoitettaessa,
tiistaina, meidän lehtemme liittyy niihin hyvää tarkoittaviin
valveutuneisiin canadalaisiin, jotka toivovat, että tästä miio^
doUisesti juhlamielessä järjestetystä konferenssista muodos­tuisi
historiallinen tilaisuus, minkä ansiosta Canadan perus­tuslaki
"tuotaisiin kotiin", kuten asiasta puhuttaessa yleisesti
sanotaan.
. Kuten tiedetään, Gharlottetownissa tasan sata vuotta sit­ten
pidetty canadalaisten poliitikkojen kokous johti Canadan
nykyisen perustuslain, British North America Actin (BNA-Act)
laatimiseen, minkä voimaan astuttua heinäkuun 1 pnä
1867 Canada astui itsenäisten valtioiden kehitystielle. Maam­me
perustuslaki ei ole siis kirjoitettu Canadassa, vaan Bri­tanniassa.
Sen laatimisesta ja voimaanastumisesta on — tosia
canadalaisten toivomuksia osittain kuunnellen — päättänyt
vieraan maan, Britannian parlamentti. Ja vielä nyt, jolloin
Canada valmistuu viettämään itsenäistymisensä 100-vuotis-päivää
noin kolmen vuoden kuluttua, on maamme yhtenä
siirtomaakauden perintönä se, että Canada ei voi itse tehdä
, muutoksia perustuslakiinsa; perustuslakiimme (BNA actiin)
tehtävien muutosten täytyy saada Britannian parlamentin
muodollisen siunauksen.
V 1 ( .
EDISTYKSEN JARRU
: Kysymys ei tässä yhteydessä ole enää niinkään paljoa
Britannian kuin Canadan hallituspiirien tahdosta. Tämä pe­rustuslain
muuttamisen "vaikeus" on ollut edistystä kammoa­valle
suurpääomalle jonkinlaisena turvana ja takeena siitä,
ettei liiallisen kiireellisiä perustuslaillisia muutoksia voitaisi
tehdä!, Tästä johtuu, että canadalaisten pohitikkojen täytyy
vieläkin mennä hattu kädessä Lontoosta anomaan perustus­laillisia
muutoksia aina silloin kun tällaiset muutokset tule­vat
ehdottomasti tarpeelliseksi.
: . Tällainen välttämättömyyden pakko on Canadan edessä
tälläkin hetkellä. Canadan liitto- ja maakuntahallitusten kes­ken
on sovittu uudesta, maksullisesta vanhuudeneläkelaista,
jonka mukaan nämä eläkkeet kulkisivat työmaalta toiselle
jotenkin samaan tapaan kuin nyt kulkee työttömyysvakuu­tuskin.
Tässä uudessa eläkelakisuunnitelmassa on kuitenkin
kohta, mitä ei voida toteuttaa ilman perustuslakimme muu­tosta,
nimittäin se, että eläkeläisten vaimot ja alaikäiset lap­set
tulisivat hyötymään eläkeläisen kuolemankin jälkeen täs­tä
maksullisesta eläkeosasta. Tämän vuoksi on Lontoosta taas
pyydetty tarpeellista muutosta perustuslakiimme. Lontoo ei
voi sitä kieltää. Ja kuten sanottu, me puolestamme toivomme,
että Charloltetovvnissa nyt kokoontuvat liitto- ja maakunta­hallitusten
edustajat sopisivat yksimielisesti — kuten BNAn
lain muutosmenetelmä edellyttää^^^ ^—että tämä on viimeinen
kerta, jolloin pyydetään Lontoosta muodollistakaan siunaus­ta
perustuslakimme muuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi sitä,
että nyt esitettäisiin Charlottetovmista sellainen anomus, että
BNAn muutosoikeus tulisi Canadaan, eli toisin sanoen, että
tämän jälkeen ei tarvitse koskaan enää mennä maan rajojen
ulkopuolelta lupaa pyytämään perustuslakimme muuttami­seksi.
TARPEELLINEN TEHTÄVÄ
Canadalaisten keskuudessa myönnetään jo melko yleisesti
sc kanta, jota esim. meidän lehtemme on useita vuosia edusr
tanut, että Canadan perustuslaki on perusteellisen uusimisen
tarpeessa — että se on kokonaan uudelleen kirjoitettava.
Kyseenalaista tietenkin on, miten tämä perustuslakimme uu­siminen
tulee tapahtumaan — tipottain osa kerrallaan, vaiko
kertakaikkisella uudelleen kirjoittamisella — mutta välttää
sitä ei voida pitkää aikaa. ^
• - Ottakaamme yllämainitun vanhuudeneläkelain lisäksi
muutamia muita yleisesti tunnettuja esimerkkejä siitä, miksi
maamme perustuslaki on uudistuksen tarpeessa. Samalla kun
-maamme suuryhtiöt ovat joko kansallisesti tai suurelta osalta
kansainvälisesti (tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Canadassa) toi­mivia
ja kun edessämme on "kansallisten" työehtosopimus­ten
tarve ja välttämättömyys, maamme työsuhdelait ovat
-'maakunnallisia" siksi kun BNA laki säätää, että työsuhde-kysymykset
ovat maakuntien hallintoon kuuluvia.
; Yhtenä käytännöllisenä epäkohtana tästä voidaan mai­nita
liittovaltion hyväksymä laki, mikä takaa naisille "saman
palkan"liniiesten rinnalla, mikäli he suorittavat samoja töitä.
T^^Uainen kansallinen samapalkkalaki edustaa tietenkin suur-T
ta sosiaalisen laiolaadinnan edistystä. Mutta se koskee vaiiv-iiittovaltion
ja ns. kansallisten laitosten palveluksessa olevia
naisia. Maakunnalliset työsuhdelait koskevat valtaosalta
häitä kysymyksiä ja siitä johtuu, että kansallisesta sama-palkkalaista
huolimatta Canadan naiset ovat valtaosalta vie­läkin
huonoimmin palkattuja vaikka suorittavat samanlaisia
töitä miesten rinnalla.
Vielä hullummin on asia kansanvalistusalalla. Opetus-loiminta
on myös maakunnallisen lainlaadinnan alainen seik­ka;
Se tarkoittaa, että meillä voi olla kymmenen erilaista
opetusjärjestelmää, vaikka käytännöllisesti katsoen on vain
yksi Canada. Ja kaiken lisäksi opetusmenoista johtuvista kus­tannuksista
lankeaa kunnallishallintojen kannettavaksi niin
suuri osa; että se tukahduttaa kerta kaikkiaan kotienomista-jat.
Monissa kaupungeissa on tämän seikan vuoksi tullut ko-tienomistajille
niin vaikea asema, että he joutuvat maksa­maan
veroina ja muina menoina paljon enemmän mitä he
.maksaisivat vuokxa-asunnosta! Ja tästä huolimatta opetus­toiminta
laahustaa kaukanajälessä!
Nykyisenä ydinvoiman, avaruustutkimuksen, automati-
Teidän ja m^idäii
kotivi
SUDBURY8SA VlEltAUUOITA
Aino ja Otto Korkola sekä Jenny
ja O. Leinonen TimminsistM pistäy­tyivät
tiistaina Vapauden konttoris­sa
pohjolan terveisiä kertomassa.
Korkolan pdrhe oli palaamassa
kotiin kolmiviikkoiselta lomamat­kalta
aina Port Arthurista asti, jo­ta
vastoin Leinosen perhe oli vasta
menossa "mutkan kautta suoraan"
eli Beaver Laken kautta Etelä-On­tarioon.
Toivotaan matkalaisille hy­vää
purjetuulta.
PORT JiRTHURISSA
VIERAILIJOITA
Elizabeth ja Wilbert Böhm To­rontosta
vierailivat viikonpSivät
täällä Port Arthurissa, Wilbertin
entisessä kotikaupungissa sukulais­ien
ja monien ystävien luona. Vali­tettavasti
tämä elokuu on ollut ikS-vänlainen
niin jomailijoille kuin
paikkakunnankin asukkaille sillä
kylmä tuuli ja sateet ovat olleet va­kituisina
kiusaajina.
Sunnuntai oli kuitenkin aurinkoi­nen
joten heillä oli varmaan haus­ka
matka takaisin. Siis tervetuloa
vain toistekin ja tilataan sitten kau­niimmat
ilmat.
Miss Dora Alanen Chicagosta oli
myöskin melkein kuukauden täSUa
äitinsä Olga Alasen ja samalla mo­nien
muiden sukulaisten ja ystä­vien
luona. Tämä Port Arthur on
myöskin Doran syntymäkaupunki
vaan hän on ollut jo 'monia vuosia
Chicagossa jossa hän kävi musiik­kikoulun.
Nyt hän työskentelee mu­siikinopettajana.
Hauskaa kotimatkaa Doralle ja
joulunaikaan odotamme sinua tän­ne
vieraaksemme.TSN.
Senaattori
soinnin ja sosialismin aikakau­della
tarvitaan paljon- enem­män
opiskelumahdollisuuksia
lapsille ja teini-ikäisille, mitä
maamme voi tällä kertaa tarjo­ta.
Ikuisesti on mennyt se aika,
jolloin "pieni punainen koulu"
vastaa kansanopetuksen tar­peet.
Toisaalta köyhät kunnat
suhteellisen pienine verotus-mahdoUisuuksineen
eivät voi
ylläpitää nykyajan vaatimuk­sia
tieteellisesti ja teknillisesti
vastaavia kouluja. Kuntien ve­rotulot
eivät siihen kerta kaik­kiaan
riitä. Selvää siis on, että
kansanvalistus — koulujen ra­kennus
ja ylläpito — on saata­va
kokonaan liittovaltion hal­lintaan,
vaikka maakunnilta
vaadittaisiinkin osa koulume­nojen
kustannuksesta. Vain ko­ko
maata käsittävä koulujär­jestelmä
pystyy antamaan lap­sillemme
tarvittavan koulun­käyntimahdollisuuden.
Mutta
tämäkin vaatii perustuslakiin
tehtäväksi sellaisen muutok­sen,
että kansanvalistuskysy-mykset
siirtyvät liittohallin-non
valvontaan.
Edellä on esitetty kolme päi­vänpolttavaa
kysymystä perus­tuslakimme
uusimisen puoles­ta.
Mutta poliittiselta kannalta
suurin ja tärkein muutosvaati­mus
on kuitenkin se, mikä yk­sinään
takaisi Canadan liitto­valtion
säilymisen ja voimistu­misen:
sellainen muutos, joka
tunnustaa teoriassa ja käytän­nössä
sen, että Canada on kah­den
kansan liittovaltio, missä
ranskankielinen ja englannin-kiel
inen Canada ovat tasaver­taisia
kumppaneita toistensa
rinnalla.
Kuten jo ylläolevasta, pin­taa
lähellä olevista kysymyk­sistä
näkyy, Canadan perustus­laki
(BNA Act) on perusteelli­sen
uusimisen tarpeessa ja en­simmäinen
käytännöllinen as­kel
sen uusimiseksi olisi se, et­tä
BNA laki "tuotaisiin nyt ko­tiin".
Toivotaan siis (Uharlotte-townin
juhlakonferenssiin osal­listuvilta
liitto- ja maakunta­hallituksen
edustajilta sellaista
valtiomiestekoa — ja siitä on
kysymys — että heidän esityk­sensä
mukaisesti Canada saisi
lopultakin oikeuden itse tehdä
haluamansa muutokset perus­tuslakiinsa.
Ylläkirjoitetun jälkeen pääs­tiin
Charlottetownissa, PEI:n
maakuntien ja liittovaltion pää­ministerien
konferenssissa pe­riaatesopimukseen
siitä, että
"Canadan perustuslaki tuodaan
kotiin" — eli että LontooUe
tiedoitetaan, jotta Canada ha­luaa
siellä tehtäväksi BNA la­kiin
viimeisen muutoksen, min­kä
perusteella Canadalla yksi­nään
on oikeus tehdä muutok­sia
perustuslakiinsa. Me ter­vehdimme
lämpimästi tätä tär­keätä
periaatepäätöstä ja toi;
vomme yhdessä muiden cana­dalaisten
kanssa, että se pan­naan
pikamarssissa täytäntöön.
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Virta vyöryy vapautta vastaan
ja kansamme on seurannut vää­riä
profeettoja", lausui senaat­tori
Barry Goldwater republikaa­nien
puoluekokoukscfssa viime liei-näkuuBsa
San Franciscossa, mis­sä
senaattori nimitettiin puolueen
presidenttiehdokkaaksi. Senaat­tori-
ryhtyi tämän jälkeen nopeas­ti
valmisteleviin toimenpiteisiin
Jyrkän, muutoksen, aikaansaami­seksi
taloudellisessa asiantuntijat
lautakunnassa. Presidentti Eiscn-howerin
aikaiset "vanhat prnfce-tat",
taloudelliset asiantuntijat
Arthur Burns, Henry iVallacii ja
Paul McCracken. syrjäytcttiiin.
Näiden tilalle Goldwatcr on si­joittamassa
asiantuntijaryhmää,
jota kutsutaan "Chicagon koulu-kunnaltsi",
jonka talousteorioiden
mukaan hallituksen valtaa todelli­sissa
asioissa on jyrkästi supistet­tava,
jos vapaus ja kapitalismi
aiotaan säilyttää.
Siinä mystillisten ja tlcm<igogi.'^lcn
puheiden ja kirjoituksien .sarjassa,
joita senaattori Goldwatcr on ladel­lut
varsinkin ennen mutta myös
jälkeen puoluekokouksen, ci ole
ollut olleellista, miten esitysten si­sältö
on löytynyt yksiin elävän elä­män
tosiasioiden kan.ssa. 1'ääasia on
ollut muodon jyrkkyys, räikcys ja
ennen kaikkea yksinkertaisuus.
GoIdwaterin amerikkalaiset arvos­telijat
totesivat puoluekokouksen
yhteydessä, että ennen senaattori
sanoi, mihin uskoi, mutta nyt liän
vain sanoo.
On tunnettu to.siasia, että jos mis­sään,
niin USA:n presidentinvaali­kampanjan
yliteydessä paukutellaan
sanoja ja asioita, joita ei ole todek­si
ajateltukaan. Valituksi tultuaan
USA:n presidentti ei ole tippaakaan
velvollinen seuraamaan ennen vaa­leja
hyväksyttyä puolueohjelniaa.
Tämä pitää paikkansa myös Gold-waterin
suhteen. Olisi kuitenkin vir­heellisiä
päätellä, että GoIdwater on
puhunut pelkästään omasta päästään
puuta heinää. Kyllä hän edustaa
määrättyä "ideologiaa", jonka ta­kana
on vahvoja taloudellisia voimia
ja joka yhdistää tiettyjä amerikka­laisia
piirejä. Goldvvaterin taloudel­linen
'fajattelu" ei ole myöskään lä­heskään
hänen omien aivojensa tuo­tetta.
"Chicagon koulukuntaa on hänen
"tieteellisenä aivotrustinaan''. Eng­lantilainen
Financial Times on äs­ken
julkaisemassaan artikkelissa
tunkeutunut pintaa syvemmälle
Goldwaterin taloudellisen aivoituk­siin
ja totee tällöin mm. seuraavaa:
"Chicagon koulukunnan" johtajana
on professori Milton Friedman .joka
on senaattorin hyvä, henkilökohtai­nen
ystävä. Friedman ja hänen
kumppanuksensa pitävät itseään
"Benthamin ja 19. vuosisadan var­haisemman
ajan radikaalien filoso­fien
älyllisinä perillisinä". Heidän
mielestään hallituksen jatkuva
puuttuminen talouteen, merkitsee
"tietä orjuuteen". Tämän vastapai­noksi
on palautettava vanha lasse?
faire- (antaa mennäO talouspoli­tiikka;
Friedman on julkaissut v.
1962 taloudellisen ajattelunsa tulok­sena
kirjan, jonka nimenä on "Ka­pitalismi
ja vapaus". Tässä kirjassa
esitetty ohjelma menee vieläpaljon
pitemmälle kuin mitä Goldwater
on julkisuudessa esiittänyt, multa
F:riedmanih ideologia ja Goldvvater-in
ajattelu kulkevat lähellä toisi­aan.
:
Friedmanin käsityksen mukaan
hallituksen on pidettävä yllä vain
niitä lain raameja, jonka puitteissa
— Adam Smithiä lainaten — yksilö
voi ajaa omia etujaan. Häntä ohjaa
näkymätön käsi eteenpäin loppua
kohti, jolla ei ole mitään osaa hä-
OLEMMEKO SIVISTYNKDT
SITTEN ANTIIKIN FAIVIKN?
Tietystikin olemme, niin sanovat
ja vakuuttavat meille kaikki. K:it.so-kaa
meidän suuria lääketieteelli.siä
saavutuksiamme milVA voimme tor­jua
maailman .sairauksia, kat.sokaa
meidän liedettämme ja tekniikkaam­me
ja katsokaa ennen kaikkea mei­dän
alomipommcjammc ja meidän
atomisaavutuksiamme rauhanajan
tieteen ja kansan palveluk.seen jos
niin tehtäisiin.
Suuria tuloksia on cpäilemätlä
saavutettu. Mutta onko saatu rau­haa,
onko saatu esim. olympiarau­haa,
kuten oli ennen vanhassa Hel­laassa?
Niin sivistyneitä olemme
että emme ole sitä saaneet.
Kaukana on maailmanrauha ja
monnissa valtakunnissa virtaa ih­misten
veri eikä tätä vuodatusta saa­da
todellakaan lakkaamaan kuten
oli laita vanha.ssa Hellaassa.
Antiikin llellaa-ssa Idvliin .sopi,
mus jolloin olympialaisien aik.ina ei
saanut taistella eikä häiritä kenen­kään
elämää eikä kulkua, .los niin
tehtiin, siitä annettiin kova ran^^ais-tus
olipa rikkoja sitten kuka ta­hansa.
Meiltä jäi tällä sivistyskau-della
olympialaiset pitämättä 1!H6
•— 1940 — 1944. Sota esti niiden
pidon. Kaukana oli silloinkin ih
miskunnan rauha ja veljeys, eikä
tätä veljeyttä nähdä nytkään juu­ri
missään vaan kansat ovat pahasti
.sotapolulla ja maailman rauha veit­senterällä.
Nyt omistaa ihmiskunta sellaiset
a.seet ja murhavälineet että yksi­kään
huolimaton erehdys jo saat­taa
rikkoa maailman rauhan siinä
määrin että koko maapallomme on
tuhkana ja koko ihmiskunta ja si­vistyksemme
lakaistu pois. Olympia­kisoistakin
on tullut kiihkokisat.
Eräitä kansoja suljetaan pois ja
muutenkin jännitys .on niin kor­kealla
että tuskin on haisuakaan
Hellaan entisistä kisoista. Samat te­kijät
ja syyt kalvavat nykyisiäkin
olympiakisoja jotka rappeuttivat
entisetkin kisat.
Kunniakas ja kaikille kansoille
urheilussa ja taiteessa tietä näyt­tävä
Kreikka on varsin olematon
kan.sa olympiavinkkelLstäkin katsot­tuna.
Se on elänyt loistonsa päivät.
Mc voimc ihailla sen jälkeen jättä­miä
taiteen muistomerkkejä sen tie­teen
saavutuksia. Ne ovat historiaa.
Lukeeko joku muu kan!;a ja kansat
piankin meidän jättämiämme tuh-kaläjiä
jos atomivoimat päästämme
irralleen? Jos niin käy niin ei jää
senkään vertaa jälkipolville nähtä­viksi
sivistyksestämme ja saavutuk-sistamme
kun on meille jättänyt
Helleenien kansa. Siksi olympiaki
soissa ja kaikkialla olisi kansojen
taisteltava rauhan puolesta.
— Tekonimus.
nen tarkoituksissaan. Tämä edellyt­tää,
että maataloudeh tukeminen
on lopetettava, < minimipalkkalaki,
sosiaalivakuutus ja julkinen asunto­tuotanto
on kumottava, hallituksen
postimonopoli ja kansallispuistot
(!) «n hävitettävä, yhtiövero lope­tettava,
antitrustilakeja sovellettava
ammattiyhdistyksiä vastaan, keskus-pankkineuvoston
valtaa supistetta­va
jyrkästi jne.
Maksutase, joka on jo vuosikau­det
suurella vajauksellaan ollut
USA:n talouden_ vaikeimpia talou^
dellisia ongelmia, tasapainoittuu it­sestään
liukuvilla vaihtokursseilla,
USA pystyy yksipuolisesti kumoa­maan
tullinsa ja tuontirajoituksen­sa
aivan samalla tavalla kuin Eng­lanti
kumosi viljaiait 19. vuosisadal­la,
vapaiden markkinoiden tehok-,
kuus hannonisoi USA:n pienen ul­komaankaupan
massiivisen koti­maan
talouden ja muun maailman
kanssa jne. .
Friedman ja Goldvvater ovat esit­täneet,
ettei hallitus ole pystynyt
poistamaan lukuisia epäkohtia US-A:
n (kapitalismin) taloudessa,
vaan se on kokenut' lukuisia epä­onnistumisia.
Ellei tämä saa ame­rikkalaista
vakuuttuneeksi, nim
riittää ylipäänsä väitelleitä jotakin
on vino.ssa ja että Coldvvater pa­lauttaa
"koetellut tiet".
Goldwater on miedontanut viime
aikoina arkkitaantumuksellista oh­jelmaansa,
mutta taustavirtaus on
pysynyt samana. Financial Times
toteaa lopuksi, että jos Go}dwater
on poikkeuksellinen ehdokas, niin
hänestä tulisi myös poikkeukselli­nen
presidentti, mikäli voittaisi.
Lehti epäilee kuitenkin vahvasti,
että Goldvvater ei pystyisi toteutta­maan
ohjelmaansa käytännössä.
USA:n talouden kokiessa yhä nou­susuhdannetta
Goldvvaterin talouv
delliset vaalivaltit "koetellusta ties­tä"
menettävät tehoaan jo vaalitais­telussa.
— LIBRA.
APN:n
ON 600 T0IMITI4IAA
Helsinki — Kansojen keskeiseti
yhteisymmärryksen rakentajana' sa­nomalehdistöllä,
radiolla ja televi­siolla
on hyvin vastuunalainen ja
arvovaltainen tehtävä ja asema, lau­sui
Helsingin, järjestetyssä lehdistö­konferenssissa
neuvostoliittolaisen
uutistoimiston Novostin (APN) va­rapresidentti
Andrei Verbenkbv
joka on vieraillut Suomessa viikon
ajan.
»Verbenkov kertoi, että Neuvostolii­tossa
toimii kaksi uutistoimistoa
TASS ja APN. TASS on valtion uu­tistoimisto,
joka välittää hallituksen
viralliset poliittivet lausunnot ja
hai^joittaa operatiivista uutisten_ja
kuvien välitystä. A PN on epäviralli­nen
siinä mielessä, että sen halli­tuksessa
ovat yhteiskunnalliset jär­jestöt,
kirjailija- ja sanomalehtimies-liitto.
APN:n tarkoituksena on ar­tikkelien,
reportaasien, katsausten
ja kuvamateriaalin välitys, ulko­maille
sekä neuvostoliittolaiselle lu­iki
jakunnalle. Uutistoimiston vir-keimpiä
uutisosastoja on radio- ja
televisiotoimitus, joka valmistaa
uutisfilmejä kotimaasta ja ulkomail­ta
sekä Neuvostoliiton että ulkomai­den
radio- ja televisioyhtymille. Uu­tistoimiston
tunnetuimmat toimitta­jat
ovat radion ja television käyte-
_ , _
tyimpiä korajöehtaattöreita. ' ,
,.APN;n MÖf^öVan toimistossa on
työssä 600 toimittajaa ja 2.o'00.avus/
tajaa. Toimistolla oh 54 maassa- oni^
edustonsa tai^Vkirjeenvaihtajaiisa.;
Uutistoimisto; harjoittaa myös jul­kaisutoimintaa.
Ulkomailla, 34 maas-'v
sa, se julkaisee sanomalehtiä ja aikar
kausjulkaisuja. Lähes/5,000 ulko­maista
sanomalehteä käyttää APN:n
välittämää materiaalia;'.
Varapresidentti. Verbenkov to­tesi,
että kohta tulee kuluneek- :
,81 20 Viiottä Suomen: ja Neuvos­toliiton
välisten uudelle pohjal-'
le rakentuvien .suhteiden solmi­misesta.'
Kulunutta aikaa hän
luonnehti mielenkiintoiseksi kau­deksi,
joka on paljon antanut ja
opettanut.' Maittemme välisten
ystävällisten suhteiden edelleen
kehittämisessä on lehdistöllä hy­vin
suuri merkitys, hän sanoi.
SELVESI ^
— Uusi pastori oli sangen ystäväl­linen
käydessään minuakatsomassa.
— Mutta, isoäiti, jei hän ollut pas­tori,
vaan uusi lääkärimme.
—Ai niinkö! Kyllä minä vähän a-jattelinkin,
että ollakseen pappi hän
käyttäyyti hieman liian lähentele­västä
USA yrittää taas
Intian teräskilvassa
Kärsittyään tappion Bokaron te-trästehdashankkcessa,
jonka tilaus
meni viime vapun päivänä Neuvos­toliittoon,
yrittävät amerikkalaiset
parantaa kärsimäänsä arvovaltatap­piota
Intian valtion viidennen mil-joonatonnisen
terästehtaan rakenta­misessa.
Tarkoitusta varten on
muodostettu englantilais-amerikka-lainen
konsortio. Tässäkin tapauk­sessa
on kysymys yksityisistä fir­moista.
Neuvotteluja on käyty "ää
rimmäisen vaiteliaisuuden" mer­keissä.
Hanke on edelleen auki sen
johdosta, että vielä ei tiedetä, tyy­tyvätkö
amerikkalaiset vain osallis-tunfaan,
vaan onko heillä edelleen
vaatimuksena tehtaan rakentaminen
yksityisten omistukseen.
Neuvostoliitto avustaa teknillises­ti
ja taloudellisesti Intian suurim­man
raskaan teollisuuden koneteh­taan
rakentamisessa. Tämä tehdas
tulee tuottamaan teolii.suusvarustei-ta
Intian suurinta voimalaitosta var­ten,
jonka rakentaminen kuuluu In­tian
5-vuotissuunnitelmaan. Voima­laitoksen
vuosituotannoksi tulee 2.7
miljardia kWh, vahvistetaan New
Delhistä. Tshekkoslovakian talou­dellisen
ja teknillisen avun turvin
rakennetaan Intian erästä toista
suurta peruskoneteollisuuden kom­pleksia.
Intiassa on parhaillaan suu­ri
neuvostoliittolainen asaintuntija-valtuuskunta
tutkimassa Bokaran
terästehda.ssuunnitelman yksityis
kohtia.
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — (Suomi-Seura)
Siirtolaisten muistoinerkkihanke
Kuten lukijat muistanevat päätti
Suomi-Seura r,y, Helsingissä viime
syksynä pystyttää Hankoon Siirto­laisten
muistomerkin kunniottaak-seen
niden suomalaisten muistoa ja
elämäntyötä, jotka ovat lähteneet
valtamerentakaisiin maihin ja siel­lä
sisukkuudellaan vaikeissa olosuh­teissa
aloittaneet elämänsä uudel­leen
ja samalla tuottaneet kunniaa
myös syntymämaalleen, -kertoo leh­dellemme
toiminnanjohtaja Tauri
Aaltio Helsingistä; Herra Aaltio ker­too
edelleen, että tämä suurisuun­tainen
hanke on ollut valmistus- ja
kypsyttelyvaiheessa kevään ja ke­sän,
mutta syyskauden alkaessa ru­vetaan
asiaa viemään voimakkaasti
eteenpäin..
Siirtolaisten muistomerkin pystyt­tämisen
yhteydessä on Suomi-Seura
päättänyt suorittaa ainutlaatuisen
nimi- ja henkilötietokeräyksen,, jon­ka
tarkoituksena on saada Suomen
Valtionarkistoon säilytettäväksi tu­leville
polville Suomesta lähtenei­den
siirtolaisten sekä heidän nyt
elossaolevien jälkeläistensä nimetä
Tilanne siirtolaisten kohdallahan
on nyt se, että maastamuuttaneen
kohdalla on kirkonkirjoissa yleensä
vain merkintä ' Muuttanut Amerik­kaan".
Nyt tehtävän nimien keruun
tarkoituksena on saada Suomeen
talletettua tiedot myös siirtolaiseksi
muuttaneen lapsista, lastenlapsista
jne. Toivotaan toisen ja kolmannen
polven : siirtolaisten merkitsevän
taulukkoon ne esivanhempansa tai
vanhempansa, jotka muuttivat hei­dän
sukunsa uuteen maahan, kun-nioittaakseen
tällä merkinnällään
heidän muistoaan. Vielä elossa ole­vat
Suomesta muuttaneet siirtolai­set
voivat itse merkitä omat tieton­sa
taulukkoon. Pääasia on, että
saamme mahdollisimman tarkoin
talletettua Suomen Valtionarkistoon
Suomen heimon levinneisyys valta-mertentakaisissa
maissa. Nykyhet­ken
ja tulevaisuuden tutkijoille on
aineistosta suurta hyötyä. Näin suu­risuuntaista
nimien keräystä on
käytännössä mahdoton saada suori­tettua
pelkästään nimien keruun
vuoksi. Uskomme, että Siirtolaisten
muistomerkin pystyttämisen yhtey­dessä
siirtolaisemme haluavat tä­män
vaivan nähdä antaakseen oman-panoksensa
tietojen keräämisestä
kotimaahan Suomen heimon niiltä
Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tau­ri
Aaltio Helsingistä. '
osin, jotka asuvat kaukaisissa mais­sa,
kertoo toiminnanjohtaja Aaltio
edelleen. :
Käytännössä tullaan nimilistoja
lähettämään etupäässä suomalaisil­le
yhdistyksille ja seurakunnille Yh­dysvalloissa,
Kanadassa ja Austra­liassa
ja Uudessa Seelannissa. Toi­votaan
yhdistysten ja seurakuntien
voivan nimittää, keskuudestaan jon­kun
tai joitakin valveutuneita jäse­niään,
jotka haluavat osaltaan olla
tätä tärkeätä historiallista .työtä
suorittamassa. Henkilötiedoista ky­sytään
siirtolaiseksi muuttaneen ni­mi,
syntymäaika, kotikunta Suomes­sa
lähtövuosi Suomesta sekä se val­tio
tai maakunta, johon ensimmäi­seksi
muutti. Jos jostakin seikasta
ei ole tietoa, voi esittää arvion tai
jättää sen paikan tyhjäksi. Ulko­mailla
syntyneet elossaolevat jälke­läiset
antavat itsestään seuraavat'
tiedot: nimi, sukulaisuussuhde Suo­mesta
lähteneeseen, syntymäaika ja
kotivaltio tai -maakunta. Samassa
yhteydessä annetaan siirtolaisille
mahdollisuus osallistua muistomer­kin
pystyttämiseen antamalla tar­koitusta
varten vapaaehtoinen lah- •
joitus. Sitä varten tulee henkilö-:
luettelojen mukana seuraamaan
erillinen keräyslista. Kaavakkeet-ohjeineen
ovat jo viimeistä paina--:
tusta vailla kirjapainossa Helsingis­sä,
joten syyskuun alkupuolella jo
toivotaan voitavan saada ' tämä toi- ,
minta alkuun, lopetti kertomuksen­sa
Tauri Aaltio Suomi-Seurasta.
PÄIVÄN PAKINA
SYÖMÄTTÖMÄT PÄIVÄT SUOMESSA
""-Näyttää sillä, että hyvin "an­siokkaasti"
suurpääoman asialla
vesuriaan heiluttava armaan syn­tymämaamme
virkamie.shalirriis
on nyt kruunannut aikaansaannolT-sensa
sillä maatalouspäätöksellä,
jota Uusi Suomi .sanoo 'tietä vii­toittavaksi"
siksi kun "kuluttajat
puolestaan joutuvat tällä kerralla
maksamaan lähes koko korotuk­sen".
Uuden Suomen omna totea­musta
lainataksemme.
Toivotaan nyt kuitenkin ollä
Suomen lavallinen kansa saa ää­nensä
kuulluksi niin, että edus­kunnassa
nousisi tie pystyyn moi­selle
hintaohjelmalle. 'lämä siksi,
ettei kävisi Suomen kovaa koke­neelle
kansalle, kuten kävi ennen
sille mustalaisen hevoskopukalle,
joka 'kuoli juuri silloin kun .se
oppi syömättömäksi".
Että syömättömyyden opette­luun
johtaisi tämä virkamieshalli­tuksen
hintapolitiikka, siitä saam-
, me melko tyrmistyttävän käsityk­sen
Helsingissä ilmestyvän Suo­men
johtavan työväenlehden Kan­san
Uutisten "Juorkunan Jussin"
pakinasta, jossa asiaa käsiteltiiiv
viime sunnuntaina seuraavasti:
— Sinähän se kehut ymmärtji-väsi
prosenttilaskuja. Otapa nyt
kynä käteesi. Paljonko elintarvik­keiden
hinnat nyt keskimäärin
nousevat?.
— Ne nousevat keskimäärin
10,2 prosenttia. Satuin laskemaan
sen jo äsken.
— Entä vuokrat?
— Sitä ei vielä täsmälleen tie­detä.
Mutta on näkynyt mainin­toja
5 prosentista.
— Kun minun tilipussistani
puolet, menee ruokaan ja neljän­nes
vuokraan, niin paljonko me­noni
silloin nousevat?
— Odotas . . . ne nousevat noin
6,35 prosenttia.
— Ja paljonko minä saan pal-kankoroiusta
kun indeksi kiipeää
sen yhden kymmenyksen ylös­päin?
— Saat.3,1 pro.senttia.
— No,. vieläkö ymmärrät pro­senttilaskuja?
Menot nousevat 6,3.5
prosenttia ja palkat 3,1 prosent­tia.
Montako prosenttia nousee.,
elintaso?
— Olet unohtanut verot. Se ra­hamäärä
joka pannaan tilipussiisi
palkankorotuksen jälkeen ei ole
3,1 prosenttia suurempi kuin ai­kaisemmin,
vaan ehkä noin 2,8
prosenttia. Katsos, sinä maksat
isommasta palkasta enemmän ve­roa.'
:
— No hyvä, mitenkä se elinta­so
silloin kiipeää?.
Jim. V^uokra on pakko maksaa,
s^ömisesiö voi tinkiä. Annas nyt
. i ^ ; Vähennät syömistäsi noin 6 5
pitosenttii se on tulos. Ellet osaa
jakaa vähennystä tasaisesti jokai­selle
päivälle, niin ole joka kuu­kausi
kaksi ipäivää kokonaan syö-mättji.
Se n^rkitsee sitä 6,5 pro­senttia.
:.
— Selvä. Mutta montako päivää
minun pitää olla syömättä syys-kuu.
ssa? Eikö ne palkat nouse vas­ta
lokakuussa? <
—— Se on totta. Vuokrat kai ei­vät
nouse vielä syyskuussa, ruoka
vain. Syyskuussa pitää olla syö­mättä,
kolme päivää, kun palkka
on entinen ja ruokatavara 10,2
prosenttia kalliimpaa.
•— No tässähän sitä on köyhälle
miehelle selvät ohjeet elintason
nostamiseen. Mutta kun on niitä
lapsia, pitääkö niidenkin olla syö­mättä?
Se on vähän nolo kun ne
huutaa pihalla että on nälkä.
— Teidän perheessä on kaksi
lasta ja kaksi: aikuista. Sehän on
selvä lasku. Jos lapset syövät syys­kuussa
joka päivä, niin isän ja äi­din
pitää olla kuusi päivää syömät­tä.
Ja-sitten myöhemmin kun pal­kat
ja vuokrat on nostettu pitävät
isät ja äidit kuukaudessa neljä
paastopäivää. Esimerkiksi joka
pyhä, Mitenhän se järjestyy. Pyhä­nä
ei saa tehdä työtä. Joka ei työ­tä
tee, sen ei syömänkään pidä.
— Mistäs se sitten johtuu, että
kansantulo kasvaa ja .työmiehen
pitää kuitenkin pitää paastopäi­viä?
— Kansantulo on eri asia ja tu­lon
jako on eri asia. Sinä teet sitä
kansantuloa kun käyt työssä, mut­ta
jos sinä syöt joka päivä niin si- .
nä kulutat liian suuren osan kan­santulosta.
Työnantajalle katsos ei
silloin-njää tarpeeksi, eikä pankille
eikä 1 pääjohtajalle eikä papille.
Tunnusta pois, sinä kyllä söisit jo­ka
päivä jos vain saisit.
— No joo, niinhän se on. Tosi
se on. Multa nyt on semmoiset
lait ja sopimukset että on pakko
olla syömättä.
— Hyvin tunnut tilasi tajuavan.
On lait. On elinkustannusindeksi
joka nousee vain: hyvin hillitysti
elinkustannusten perässä, on työ-ehtosopimus
joka korvaa vain osan ' '
indeksin noususta, on maatalous­tulolaki
joka muuttaa palkankoro­tukset
automaattisesti elintarvik­keiden
hinnankorotuksiksi. Ja syö- i|
mättömät päivät sen kun lisäänty-vät.
— Niin, riittäähän niitä vielä.
päiviä kuukaudessa.
—- Juorkunan Jussi.