Vapaus, November 14, 1922

              Sivu 2. Tiistaina, itiarrasL !4 p. — Ttiesday, Noy. 14
VAPAUS Ylidistyneen kuningaskunnan työläiset eivät olel
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-iepätoivoisuudessa siitä, että omistava luokka, joka ei
tyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.! elä ainoastaan kotoisesta riistosta vaan myös värillisten
H. PURO. kansain orjuuttamisesta, merkitsee heille jatkuvaa so-1
' tauhkaa. Vielä nytkin kirjoittaa Lloyd Georgen leh-
Eaksiokertaisesti orjuutettu työ ||IUIHIIIIII«l!HHJMIHHHinHIIIMä8!^^^^^^^^^^
Vastaava toimittaja.
V A P A U S Idistö, että tulevat vaalit tultaisiin suorittamaan tun-
(Liberty) Inuksella: Englannin lippu pysytettävä Tshanakissa,
Ile only organ of Finnish Workera hl Canada. Pub" i Dg^danellein aasianpuoleisella rannalla,
ished in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and'
Saturday. —. IBS
Adrertising rates
for SHigie insertion
saent. The Vapaus:
the Finnish People in Canada.
Jean Jaares.
Sosialistit uskovat että nykyinen
omistusmuoto jakaa yhteiskunnan
kahteen luokkaan. Yksi näistä luo­kista,
proletariaatti, on pakoitettu
maksamaan toiselle, kapitalistille,
Ja tämä tunnus on yhta hyvin konservatiivien kuin ' •'""'^""^aisen veron voidakseen ol-
8 40c per coHnch. Minimum cnarge j jjijgraalien unionistien. iMutta vaikka kokoomuksen elää ja käyttää kykyjään
75c. Discount on Btanding advertise» ... . i i i i i- missään määrässä. Tässä on joukot-is
the bestadvertising medium among sarfcyminen huojentaakm työväenluokan vaahpropagan- ^ . ^ .^^.^.^ kansalaisia- he eivät
d a a j ä t t ä ä se silti koskemattomaksi työväenluokan vei- «^jsta mitään; he voivat elää äi-
TILAUSHINNAT: vollisuuden. Tämän on ennenkaikkea rynnistettävä im-'
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
0Ä.OO ja kolme kk. $1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetLamaan,
paitsi asiamiesten joill? on takaukset
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c
Iialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
öiden tcikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $L00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto-
ja osoteilmotukset 50c. berta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
' : ,
Jos ette milloin tahanSÄ saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoDnallisella
nimeHä. ,
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitajfl.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome S t , Puholin 1038. ^ - Postioaote:
BoK 69, • Sudburyi Ont.
Resristered at the Post Offic^ Department, Ottavva, aa
aacond class matter. •, •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. .
perialismiä vastaan, joka riehuu nyt niinkuin ennen­kin,
rynnistettävä niin kauan, kunnes kapitalistinen
valtio on kukistettu; multa työväenluokan toimintaoh­jelman
tulee olla mitä laa'jimman, sen taistelun kun
tulee kohdistua koko nykyiseen yhteiskuntakoneistoon,
ellei mieli tulla petetyksi. Mutta kykeneekö Labour
Party kohoamaan tähänastisen reformistisen politiik­kansa
yläpuolelle ja omaksumaan opin, joka tällä
haavaa elähyllää toimintaan maailman vallankumouk­sellista
proletariaattia? kysyy pariisilainen toverilehti,
Wieniliiinen toverilehti taas huomauttaa, eitä Eng­lannin
konservatiivit käyttivät hyväkseen Lloyd Geor-den
idän politiikassa kärsimää haaksirikkoa saadak­seen
yliotteen ja hajoittaakseen kokoomuksen. Itäval­taan
nähden Georgen kukistuminen taas merkitsee pap-piskanslerin
käynliinpaneman kansainvälisen luotto-heijauksen
viivästymistä, Lloyd George kun oli yksi
niitä tehdyn sopimuksen allefkirjoittajista.
noastaan työstään. Mutta voidak­seen
tehdä työtä tarvitsevat he
kallishintaiset tuotantolaitokset, joi­ta
heila ei ole, ja raaka-ainetta ja
pääomaa, joita heillä ei ole.
Toinen luokka omistaa tuotannon-välineet,
maan, tehtaat, koneet, raa
ka-aineet ja kasaantuneen pääoman
4;ahan muodossa, ja, luonnollisesti,
tämä kapitalisti- ja omistavaluokka,
käyttäen voimaansa edukseen, pa-koittaa
työtätekevän ja omistamat­toman
luokan maksamaan suuren
hinnan. Se ei tyydy siihen että se
saa korvauksen edistysasekeleista,
joita se on tehnyt ja on korjannut
koneitten kulumisen ja rikkoutumi­sen.
Se kantaa, sen lisäksi, vuosi Hän ei voi tehdä työtä eikä syö-anoD
Sosialidemokraattista tylsäilyä
21 inteniatjonalelaisten neropattien wieniläinen
ääijenkannattaja «Arbeiterzeitung» vaivaa päätään sil­lä^
kuka Genevessä keksi asettaa Itävallan luotonsaamis-ehtoihin
rijääräyksen «iitä, että parlamentti olisi kaksi
vuotta |(,okoontuniatta (jotta maan hallitus saisi kan­san
mieltä kuulematta mielin määrin häärätä työvä­enluokan
piiskurina ja vieraiden valtain orjavoutina).
Kansain Liitto ei se «Arbeilerzeitungi;!» mielestä saa­ta
olla, se kun pyrkii pohjaamaan kaB^aijjriväHset suh­teensa
«oikeudellisuuteen» ja «'kiiniiiallistit^en».^ Ei
n}yf^}$ään Rans/ka, Englanti ja Italia, niissä de-
^ob^ajjfl fjnjka on elinelementtinäl Yhtä yäfeji;» J4w^-
jcoslpyaki^ga/j; §ä J^up «on syntynyt va)laflkunK>ukäf3'
18», j§ m ^Mimkmi pr» .aina kehottanut Horthya '^^{"jajäxon.
"toteullamaan Unkarlsfl jon1(un verran enemmän de^ '
mokratiaa. Ei siis lehden raieleötä jää jälelle muut^
kuin että pappiskansleri Seipel on itse IceKsmyt tämän
ehdon.
Puutavaratuotanto ja työläisten
järjestyminen
Yhdysvaltain kauppadeparlementin äskettäin julkai­semassa
raportissa ennustetaan, että muutaman vuoden
kuluttua Canada paisuu mailman suurimmaksi' sano­malehtipaperin
tuottajaksi. Tämä ennustus perustuu
ottaen huomion ne olosuhteet, missä Yhdysvaltain pa­periteollisuus
on., 12—15 viimeisen vuoden ajalla ei
se ole kyennyt juuri ensinkään laajentumaan, päin­vastoin
se on pakotettu supistumaan ja sen sijaan
Canadan paperituotanto alinomaan laajentuu. \^dys-valloissa
vaikuttaa paperituotannon supistumiseen mo­net
tärkeät seikat, oleellisemmin se, että sen paperi-puumetsät,
ovat loppumassa, kuletuskustannusket tuler,
vat kalliiksi ja vesivoimaa ei ole riittävästi saata­vissa.
Canadalla sitävastoin on vielä suunnattoman laa­jat
alueet parhaita paperipuumetsiä koskemattomina»
•vesivoima, joka tefkee mahdolliseksi suurten paperi­myllyjen
käyttämisen halvalla s^kövolmalloj pn mii-
Näin SuunnatiomaQ tylsästi kii-joitfaa suuren «pro­letaarisen
» puolueen pää-äänenkannaltaja. Englanti,
Ran^a, Italia ja Tshekkoslovakia demokratian suoje­lijoina
ja Kansain Liitto oikeudellisuuden ja kunnian
puolustajina! Turhaan el vieniläinen toverilehti ky-eykään
adlerilaUelta virkaveljeltään, ellä eikö tämä
sattumalta tiedä miten Ranska, Italia ja Suur-Bri­tannia
huseeraavat siirtomaissaan (joihin Itävaltakin
alkaa kuulua?) Ja eikö tämä ole vielä kukaan saanut
käsiinsä tshekkiläisiä prolelaarilehtiä, joista sensuuri
'öfi pyyhkinyt pois aimo kaikaleet? ' Elvlllkö herrat
sosialidemokraatit todellakaan tiedä, että kapitalistiset
valtiot tukahuttaval verisellä yä^ivallalia kaikki val­lankumoukselliset
liikkeet? Kommunistit eivät puo­lestaan
lainkaan epäile, jatkaa toverilehti, että Itä­vallan
kapitalistit ovat aikoja sitten ikävöineet työ-
Iäisiä kurissapitävää diktatuuria, ja ettei Seipel suin»
kaan ole tätä kaipausta GenevessS alannut, Muttä
yhtä varmaa myös on, että muidenkin maidett kapi­talistit
ikävöivät sitä samaa. Kaikki he ovat @lWt Silä
yhdessä kefksimässä, eikä suinkaan riitä, fetla Seipel
tehdään silta syyljisdsi. Tässähän o« "kysymyksessä
Itapitalistieiv Gfneyessä tekemä suunnitelma, jota vas­taan
on kynsin hampain taisteltava, huomauttaa prole­taarinen
toverilehti; ^^^^„^
' Multa ödlerilakel ft«> VÖIH ihiÄVeV^i-, kuka täl­laisensa
tletrtokifätis^sa ^öikeudeim^^^aisuuden» ja
%kurtiii&iliäuden» maailmassa sellaisiakin kuin
kapitalistien diktatuuri, mikä ^ i Itävallan osalta enää
tarvitse parlamentinkaan riehuja vethöksecn. Sen si­jaan
ei heidän mieleensäkään juohlahda mobilisoida
johdossaan olevaa miljoonaa järjestynyttä työläistä
taisteluun sitä vastaan.
Lloyd Georgen ja englantilaisen
kokoomuksen romahdus
Pariisilainen toverilehti, L'Humanite, kirjoittaa
Lloyd Gporgen kukistumisen johdosta ra.m. seuraavaa:
Lloyd George on monet pitkät vuodet hallinnut Eng­lantia,
aluksi yhdessä liberaalien, unionistien, konser­vatiivien
ja työläisten tukemana, työläisten, jotka siel­lä,
kuten mannermaallakin, ovat olleet porvarien kans­sa
«pyhässä liitossa»; myöhemmin kuhenkin vain kah­den
ensimäisen ryhmän kannatuksella. Hän on har­joittanut
samaa imperialistista politiikka kuin Cle-menceau
ja Poincare, multa hänen imperialisminsa on
koskenut itää, kuten ranskalaisten imperialismi Reinin
aluetta. Se on käytännössä ollut samaa lyoläisvast^ista
politiikkaa kuin hänen virkaveljiensä Ranskassa, kan­nattaen
työnantajain yleiAyÖMcäystä, joka toisella puo­lella
kanavaa jatkuu raivolkkaana ja minkä tuloksena
on työpalkkain, alennus kaikilla työaloilla. Kokoomuk-een
romdidus, tapahlukoonpa se miten hyvänsä, mer-
Jkilsee Englannin porvariston tuhoa. PvrkikÖönpa se
luomaan esiin iilinkä johtajan tahansa, niin ei prole­tariaatti
tule unohtamaan menneiden vuosien koke­muksia.
VkSill se seikka, että mallma tulee yhä suuremmas­sa
määrin riippumaan sanomalehtipaperiinsa nähden
Canadasta, merkitsee Caiiadan puulavaratoöfähnon ijll'
tuista laajentumista. Paitsi sanomalehtipaperia» tuote­taan
Canadassa suuret määrät - kaikenlaista kauppa-mailmassa
ja taloudessa tarvittavaa paperia. Paperiin
tarvittavan puutavaran lisälcsi valmistetaan vuosittain
suunnattomat määrät ratapölkkyjä ja kaikenlaisia ra­kennustarpeita,
^
Kaikkiin näihin seikkoihin perustuen on ilmeistä,
että Canadan puutavaratuotanto kaikilla aloilla ja ko­konaisuudessaan
tulee vuosi vuodelta laajentumaan.
Tämä kaikki on tärkeää tämän tuotantoalan työ­läisten
järjestämiseen nähden. Puutavaraparoonit niit­tävät
vuosittain yhä huikeimpia voittoja. Tästä huoli­matta
pitävät he ^yöjäistensä olosuhteet mitä kehnoim-,
massa kunnossa, heidän palkkojaan pöletään ja riis-loaan
lisätään kaikin lavoin. Ja tämä on helppoa niin
kallan kun lyöfökftl ovat kokonaan |är|es!ymättömiä.
Noin kohlfte vuotta sitten perustettu Canadan PuU'
tavafftlyoläisten teollisuusunio (Lumber Workers In­dustrial
Union of Canada) bnnialui järjestämään huö-nrattävan
joukon Canadan paalavaratyöläisislä. Itiftän
Union silloinen yhteys OBUissa ja viimöftäiniftiÄ jär­jestön
sufkea hajaannus, sekamel^a ja tääftluHftus mi­hin
mainlUu järj«sto vajosi, murskasi jä haVitti puu-tavaralyÖläistenkiri
iiyvaUä alulla «»feväft järjestymi­sen.-
•
MtiHa LmVd Workers In^'sVral Union of Ca­nada
on vJdSVin elossa. Se o* estossa OBUrsta (jbsta
ei oleikaan enään kuin rippM jälellä) sillä on pää
majansa Vancouverissa ja ^"öuluu Punaiseen Taloudel
liseen Internationaleen. Tämän järjestön toiminta on
saatava uudelleen ulWft:tuksi kautta Canadan, käsittä
mään kaikki puufövarateollisuusalalb työskentelevät
työläiset. Se on 'todellinen teollisotisunio periaatteil­taan
ja pyrkimyksiltään, järjestymällä siihen, se saa­daan
siksi myöskin käytännöllisesti.
Puutavaratuotanto on taas kohoamassa kaksivuoti­sesta
lamaannustilastaan. Tämä nousu tarjoo työläisil­le
mainion järjestymistilais\iuden. Metsien ja sahamyl-lyjen
raatajat,, käyttäkää tätä oivaa tilaisuutta hyväk­senne!
Järjestykää Canadan Puutavaratyöläisten Te-ollisuusunioon!
Ontarion puutavaratyöläiset, jotka kuuluvat vielä
nimellisesti OBUrhun, tekisivät myöskin hyvän palve­luksen
se^kä omalle, että Canadan kaikkien puuta­varatyöläisten
asialle, liittymällä takaisin tanadan
Puutavaratyöläisten teoUiSuusunioon, luoden siten yh­teisen
rintaman.
toisen jälkeen, ja loppumattomiin,
huomattavan suuren veron työläis­ten
ja maanviljelijöiden tuotteista
maan vuokran, kaupunkimaan vuok­ran,
yleisen velan maksuksi otettu­jen
verojen, teoliisuusvoittojen, lii­kevoittojen
muodossa liikepääomas-t
a - j a takauksista. *
Niinpä ei meidän nykyisessä yh­teiskunnassamme
työläisten työkään
ole heidän yksityistä omaisuuttaan.
Ja koskapa, meidän yhteiskunnas­samme,
joka perustuu uutteraan
tuotantoon, taloudellinen toiminta
on jokaisen ihmisen välttämätön
tehti^ä, koska työ muodostaa erot­tamattoman
osan persoonallisuudes­ta,
ei proletaari omista edes omaa
ruumistaan täydellisesti. Proletaa-ri
luovuttaa osan toiminnastaan, se
tarkoittaa, osan olennostaan, toisen
luokan voittojen tähden. Ihmisen
oikeudet ovat epätäydelliset ja .5a[-
kastuneet hänessä. Hän ei voi toi­mittaa
yhtään elämänsä tehtävää
alistamatta itseään oikeuksiensa ra­joittamiseen,
tähän oman yksilölli­syytensä
luovuttamiseen. ,
Hän on tuskin jättänyt tehtaan,
•kaivannon tai pihan, jossa osa hä­nen
ponnistuksiaan on mennyt luo­maan
voittoja kapitaalille, hän on
tuskin päässyt takaisin kurjaan
'\?uökrakäsarmiln, jossa hänen per­heensä
on ahtaissa tiloissa, kun hän
taas katsoo kasvoista kasvoihin uut­ta
veroa, uusia maksuja, vuokran
muodossa. Ja tämän lisäksi, valtion
verotus kaikissa muodoissaan, suo­ra
verotus ja epäsuora veroitus, ku­luttaa
hänea jo kaksinkertaisesti
vähentynyttä palkkaansa, ja tämä
ei vaan sen vuoksi että tavalliset
sivistyneen yhteiskunnan juoksevat
menot tulisi maksettua, ja kaikkien
sen jäsenien hyödyksi, vaan taatak-dä,
vaatettaa eikä suojata itseään,
maksamatta jonkinlaisia lunnaita
omistavalle- ja kapitalistiluokalle.
Eikä vain hänen elämänsä,vaan
myöskin hänen vapautensa, kärsii
tästä järjestelmästä.' Jos' työ tulee
olla todella, vapaata, tulee työläis-
,'ten öttäa^p^aa.työu johtoon. ;HpilIä
tulisi olla osa työpajan taloudelli­sessa
hallinnossa, samoin kuin yleis-mailmallinen
äänioikeus antaa hänel
le oikeuden ottaa osaa kaupungin
poliittiseen hallintoon. Mutta nyt,
työn ollessa kapitalistien järjestyk­sen
alainen,..työläiset pelaavat pas
siivistä osaa. He eivät päätä, eivät­kä
auta päätöksien teossa, kun on
kysymyksessä mitä työtä tehdään,
taikka mihin suuntiin energiaa tul­laan
käyttämään. Ilman heidän lu­paansa,
ja usein ilman heidän tie­tämättään,
jättää taikka alkaa' ka­pitaali,
jonka he ovat luoneet, tä­män
tai tuön yrityksen He ovat
kapitalistin «käsiä», joilta vaadi­taan
vain niiden hankkeiden täy­täntöönpanoa,
joita kapitaali yksin
on suunnitellut. Ja proletariaatti
täyttää nämä , hankkeet, jotka ka­pitaali
on suunnitellut ja päättänyt,
niiden päämiesten johdon alaisena
jotka pääoma ^on valinnut. Idiinpä
eivät työläiset määrää työn tar­koitusta
eikä koneiston auktoriteet­tia"^
jonka alaisena työ tehdään.
Toisin sanoen, työ On kaksinker­roin
öVjuutettU, koska sitä johde­taan
päainäärään,- jota se *ei ole
halunnut, keihoilla- joita se ei ole
valinnut. Ja niinpä tuo sama kapi­talistinen,
järjestelmä joka riistää,
työntekijän työvoimaa rajoittaa työ­läisen
vapautta. Täten vähennetään
proletaarin yksilöllisyyttä yhtä hy­vin
kuin hänen omaisuuttaan. —
Suom. A. I. K.
dan dollarin 25c'sidalta dollarilta S
lähetyksille $3.50 lisämaksu. *' ~ -^i^^oiärx
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill o - T ,
view Ave. ' ' «i
seen suuret koronmaksut yleisestä i s
velasta tuon samaisen kapitalistiluo-kan
hyödyksi, taikka sotavarustuk­sien
ylläpitämiseksi, jotka ovat sa-maila
kertaa peloittavat ja hyödyt­tömät.
Kun vihdoinkin proletaari koet- S ^ LÄHETYSKUSTANNUKSETt
taa ostaa, jätteellä mikä on hänelle E f ÄHPTvaTrirr ITT An j-u * i • ... „
..... ^ ,, . , • , , . .... S ^^"*^^*»^l''-'UT: 40c lähetyksistä a e 830- ^flp 1^;,^» 1
jaanyt palkastaan kaikkien naiden = 40; eOc lähetyks. $40-$60- 75c lähel ?fio 'iV'"
maksujen jälkeen, niitä tarvikkeita, —- — — • '•• - *«Ö- i i n f . ^i:
jotka ovat jokapäiväisen elämän
välttämättömyyksiä, hänellä on
edessään kaksi keinoa. Jos häneltä
puuttuu aikaa taikka rahaa, kään­tyy
hän vähittäismyyjän puoleen,
ja täytyy hänen silloin maksaa tar­peettomien
välikäsien ylläpidon;
taikka hän voi mennä suureen kaup­paan,
jossa ylitse suoranaisen mak­sun,
joka menee kaupan ylläpi­doksi
ja tavaroitten jakoon, hänen
täytyy maksaa tuottaakseen voittoa
10—12 prosenttiin pääomalle, joka
on liikkeeseen sijoitettu. Samoin
kuin vanhan, feodaliajan tiellä kul­kua
veroitettiin kaikellaisilla mak­suilla,
niin on proletarin elämän tiel­lä
kapitalismin asettamat esteet.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
E Tiedustelkaa hintoja y. m.
= Suurimoien valtamerilinjojen valtuutettu asiamii:ees .
VAPAUS.
SUDBURY, 0^
BOX 69,
Pilettilidke tehtävä J, V. Kannaiton nimessä.
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ^ , ^^
sakkoja ja muita tuomioita. He
voivat karkoittaa vahingollisia hen­kilöitä
ja leimata heidät poltto-merkillä,
ja tapauksissa joissa tuli
'kysymykseen lain' luvalla takavari.
koiminen, oli heillä oikeus anastaa
kysymyksenalainen omaisuus itsel­leen,
paitsi niissä tapauksssa joissa
oli rikottu kuningasta vastaan.
Huvilansa edessä oli feodaliher-ralla
sali jossa tutkittiin ja, tuomit­tiin
syytettyjä ja hänellä oli van­kila
. alimmassa kerroksessa-. Tur-hanpäiväisemmistäkin
loui^kai
oli pitkäaikaiset rangai.f
T y y t y m ä t t ö m y y d e n il
vastustus, k i i t t ä n i ä t tö
ja skandaali voitiin rangaista
rasti. Maan takavarikoimiäe
saksi, vaadittiin syytetyt e
mään oikeudessa istunnon a
paijaili :päin, polvillaan, kah
tuna, pyytäen armahdusta lou:
ta herroiltaan; tuomarilla
valta- langettaa ennenkuului
mia tuomioita ..
Työväen taistekintafflalta eri maisia
Canadan rikbaksien historiaa
Tv
Gustavus Myersi» mukaan suom. dettäviasä, vaikka eivät maat enään
Canadan hallituksen tiedekunta ilmoittaa tämän
maan hiilivarastojen riittävän 30,000 vuodeksi^ Kui­tenkin
on työläisperheet nykyisin lujilla hankkiakseen
hiiltä edes 30 päiväksi.
— Bonar Law'n ministeristö ei Lloyd Georgen mu­kaan
paljonkaan ymmärrä hallilusasioisla. Multa sen
jäsenillä on kuitenkin ylhäisiä arvonimiä, joten pilaisi
sen kelvata.
A. l K.
m. y
I^äbdaJiherrat taavat yli 7,000,000
eekkeriä.
Ennen brittiläisten VöittOä v.
1763 lahjoitetusta maasta sai ka­tolilainen
kirkko melkein yhden
neljänneksen, mutta Vieläkin enem­män
ölv annettu feodaaliherroille^
5,888,716 eekkteifiä oli jaettu vä-heftimän
kuift 400 omistajan kes­ken.
Näitä aineita lahjoitettiin suun­nattomassa
määrässä aina' suosituil­le
yksilöille, joista useat olivat soti­lasvirkailijoita.
Luovutuksien muka­na
annettiin aina täysi perintö- ja
määräämisvalta näillä alueilla.
Feodalinen veronalaituus ja käskyn-alaisuut
vahvistetaan.
Saatuaan omistfisoikeuden val­ta-
alueilleen, vahvistivat feödaliher-rat
mitä raskaamman luonteiset
vaatimuksensa ja rasitukset. Vuok­ralaiselle
annettiin muutamia niuk- «»»orjien kanssa, muodostivat alk:i-koja
eekkereitä; tähän päivään | P ^ f ^ e a työläisluokan Canadassa,
saakka voi nähdä nuo pienet alu-! Jo »^«sta huomasivat he olevan-eet
joihin feodaaliherrat jakoivat l^a kirkon, feodaliherrojen ja kaup-viljelysmaat
fluovutusta» varten i P'a'tten määräämisvallan alla.
vuokraajille _ maili toisensa jäi- i kolme kantoivat veronsa täl-keen
näitä turhanpäiväisiä talon- luokalta orailla keinoillaan.
heille kuuluneenkaan. H6 vaativat
itselleen yhdennentoista osan käi-kcBtft
kalasta jota pyydystettiin ve­sillä
jotka <^iVat heidän alueil­laan
taikka niid^fl ViereiSiBa. Vuokra­laisten
täytyi kSjvt^ä heidän jau-homyllyjään,
paistaa leipänsä heidän
uunissaan, ja ©livat pakotetut toi­mittamaan
monta muuta tehtävää
ja maksamaan vielä muita veroja,
feodaliherran omavaltaisen kägkyn
mukaan.
Kolmeneljättä osaa työläisistä oli
entisiä sotilaita. Mutta jo hyvin
aikaisin oli Ranskan hallitus otta­nut
askeleita taatakseen proletariaa­tin
riittävyyden.
Niinpä oli säädetty vuotuisia mak­suja
niille joilla 'oli suuria lapsi­määriä;
400 livreä maksettiin niil­le
vanhemmille joilla oli 12 lasta.
Myöhemmin asetettiin valtion kas­sasta
summia jotka menivät avio­liittojen
edistämiseksi. Nuoria nai­sia
ja miehiä tuotiin Canadaan.
Nämä sitten, neekerien ja indi-poikaisasutuksia.
Suuret maanomis­tajat
vaativat pakollisen työmäärän
alamaisiltaan. (Eiko tämä muistuta
Suomen torpparijärjestelmää?) Feo-daliherrat
vaativat maavuokran
yleisesti käytetystä laidunmaasta.
Itsellään pitivät he oikeuden ottaa
jälleen haltuunsa maat joita he oli­vat
luovuttaneet, milloin tahansa
ne myytiin, taikka palautuen osta­jalle
ostohinnan. Peodaliherrat
myöskin pidättivät itsellään «ikeu*
den ottaa mailta joita he olivat
myyneet nim paljon puita kuin he
tahtoivat. He anastivat itselleen va­lintaoikeuden
ostaessa mitä tahansa
maan«^iljelijÖillä oli myytävänä. He
rajoittivat omaisuudekseen kaiken
m ä n t y - j a tammipuun J o i a j l i loy-uksissa oli heillä valta langettaa loukkaamattonrautensa riistämisen
Fe<Khi1iherrojen rankaiiuoikeudet.
Feodaliherrojen väkivaltaisuudet
kasvoivat heidän menojensa suu­ruuden
mukana ja vaihtelivat hen­kilökohtaisen
luonteen ja-saaliinhi-moisu^
den mukaan.
Heillä oli oikeus tuomita kaikis­sa
rikosasioissa, johon kuului ne­kin
tapaukset jotka voitiin ran­gaista
kuoleman tuomiolla, jäsen-tenkatkomiseifla,
taikka muulla ka­malalla
menettelytavalla. Ainoas­taan
sellaiset kuin kavallus, nimen-väärennys,
ja samankaltaiset rikok­set,
jotka katsottiin loukkaavan
kuninkaallista persoonaa taikka
Porvariluokan valkoi­nen
kauhuvalta
riehuu
Kommunistisen Internationalen
julistus.
Uudelleen . kuohuvat valkoisen
terrorin laineet proletariaatin dik­tatuurin
maan ja länsi-europpalai-sen
kapitalismin maiden välillä ole­valla
alueella nousseiden porvaril-isdemokraattisten
valtioiden yli.
Joko laillista tietä taikka <pako-yrityksessä
» ampumalla, kidutuksel-a
ja pahoinpitelyllä, vangitsemal-a
satoja ja tuhansia proletaareja
teloittaa näiden maiden porvaristo
samaan aikaan kun 2 ja 2i Inter-nantionalen
sekä Amsterdamin Ih-
;ernatiohalen sosialikavaltaja-johta-
.at humaltuvat näiden maiden v.v
paiidelle kohottamistaan ylistyslau­luista,
miten demokratian periaa­tetta
toteutetaan. Niiden valtiojär­jestysten
vapautta, tasa-arvoisuutta
ja veljeyttä koskevaa sanahelinää
seuraavat nyt teot, sbs. todistus
kaikkien juhlallisesti kuulutettujen
vapauksien todellisesta arvosta. Sa­maan
aikaan kun pariamentissa ju­listetaan
kansanedustajain koske­mattomuutta
perustavissa kansallis­kokouksissa,
ei samaan aikaan vä­hääkään
karteta laahata kuristus-huoneeseen
vallankumouksellisen
proletariaatin ediustajia. Samaan
aikaan kun kuulutetaan yhtäläistä
vaalioikeutta ^ kaikille, estetään van­gitsemisilla
ja muilla samantapai­silla'
toimenpiteillä työväestön luok-kafietoihen
osa käyttämästä vaali­oikeuttaan
ja vaalia^tatsioniva-pauden
sijasta harjoitetaan terro­ria
ampumisineen, uhkauksineen ja
provökationeineen, joilla aijotaan
säikähdyttää työtätekeviä kansanr
joukkoja.
Tämän valkoisen terrorin uuden
kauden ensi laine kohahti yli V i ­ron,
missä taantumuksellinen demo­kraattinen
hallitus muutamia kuu
kausia sitten mitä julmimmalla ta­valla
pahoinpiteli ja sen jälkeen
ampui Viron vallankumouksellisten
työläisten johtajan Viktor Kingi-seppin.
Tyytymättä tähän häpeälli­seen
rikokseen asetti Viron «demo­kratia
» rajattomassa vihassaan pro­letariaatin
vallankumouksellista lii­kettä
kohtaan parlamentin komndu-nistiryhmän
lujaluontoiset jäsenet
oikeuden eteen ja tuomitsi heidät
moniksi vuosiksi kuritushuonee­seen.
Parlamehttaristinen loukkaa­mattomuus
ci voinut pelastaa pro­letariaatin
edustajia.
Viron jälkeen Latli.
Peljäten jäävänsä jälkeen viro­laisista
ammattiveljistään viskasi
Lätin demokraattinen hallitus, jo­hon
lukeutuu sosialidemokraatteja­kin,
koko ammattiyhdistysten kes­kustoimiston
Riiassa, luvultaan 30.
vankilaan, muidten mukana perus­tavan
kansalliskokouksen jäsenen
toveri Dermanin, Aihe: tolkuton
pTovokaattorinen syytös, että van­gitut
olisivat kaupitelleet väärää
rahaa. Hallitus mieli saada pois
vaalitaistelusta «sosialidemokratiasta
vasempaan siirtyneen edustajan
Dermanin. Ja niin oäemme me hä»
nen entisten sosialidemokraattisten
omaisuutta, eroitettiin. Siviilitapa-1 ryhmätoveriensa äänestävän hänen
puolesta, huolimatta siitä, et
itse olivat tekopyhinä selit
olevansa' vakuutettuja hänen
tömyydestään.
Mutta tämä oli vain ensi
Kun perustava kansailiskokoi
puksi oli saanut valmiiksi tod
«demokraattisen» .valtiosäännö'
ruhti hallitus pidentämään pi
tilaa vaaliajaksi. Ja vastaval
mous kävi puolestaan ripeäst
hönsä. Ja niin hirtettiin elok
pnä, päivä sen jälkeen kun <
puUisesti hyväksytty «demokr
ten vapauksien? perustuslaki,
Iäinen työläinen ja koramunis
veri Purin, ja samalla ilmoit
että 32 kommunistia, jotka
istuneet vankilassa jo ^tuoden
tullaan asettamaan oikeuden
, Toverit! Murhattu proletaai
rin on vain yksi niistä liike
mistä uhreista, joita raskaast
tellun Lätin proletariaatin or
tynyt antaa. Tämä kuolemant
On kokoomushallituksen lange
minkä oikeusministerinä on i
demokraatti, herra Golzmann
vielä aivan äskettäin vakuul
sialivallankumouksellisia
puolustamaan matkustaneelle
mantuomioiden vasfustajalle,
Vanderveldelle, ystävyyttään,
mies Purinin murhan saatta
koisen häpeälliseen valoon s«
ka, että Purinin nimi oli niit
luetovereita käsittävässä li:'
sa, jotka Venäjän kanssa
ja vain ratifiointiaan odottav
pimuksen perusteella piti va
taman Venäjälle. Hallitussoi
selittävät, että hän olisi tel
uhmaavan käytöksensä takia
listista ministeriä kohtaan.
Purinin murhaa seurasi niin
muni^tien kuin ylipäänsä r
listen työläisten joukkovang
sia. Niinpä vangittiin Riiass
mattiyhdistysten vastaniuod
keskustoimisto. Sama toistui
us?a, Mitaussa, Windaussa, \
rissa y.m. Lyhyenä aikana (
tissä virallisten ilmoitusten r
vangittu 800 miestä, näide
kana kaikki työläisten valtt
joiden piti jättää sisään '-o
7 pnä pidettäviä vaitiopäiv
koskeva'.ehdokaslista. Porvai
tö hekumoi pirullisessa i!o=
johdosta, ettei parlamentti!
ainoatakaan kommunistia,
aikaan kun sosialideraokra
sanomisto, tarickaan varoen
tavoin protesteeramasta, tek^
ti vihjaillen taantumuksen m
sesta lujittumisesta, koettaa
taa yleistä mielipidettä ja_
taa radikaalisia työläisiä a
mään sosialidemokraatteja, v
aikaan pyrkivät sosialidemo
käyttämällä hyväkseen J"
syntynyttä hajanaisuutta, v.
maan ammattiyhdistykset..
Puola seuraa eiimtr^
Puolassa-tapahtuvat vaali
kautta myöhemmin kum
Mutta vaalitaistelu ei -j.e
sitä vähemmän osottanu^^^
uksen jasen, toven ^
mittiin kuritushuonees en ^
takia, ettei hän
vaalitaistelnun.. I - u b - ^ j j
pantiin suurella m^ske';_^
nistioikeu^uttu, loka. pe J
konaan provokatiomm ja