Vapaus, September 10, 1925

              ^ S s i t e S M i , - OnU- JoSsa t l l ^ torstai Ja IsosotsL
T o i m i t t a j a t ;
S. G. KEa. AEVO VAABÄ-kehottanut
niitä jobdonmukalseea ja välttämatlojnaaj
VAPAUS (OlMärty)
cnly osi^a of J l n n i s b Worlera in Cansila. Pob-tei
Ia Södbnry, Ont, every Tcesday, Thnrsday and
feSsj^iay.
• Eegistered et the Post Offico Department, Ottavra,
m sgcond class matter.
. s •• General advertising ratea 75c per coL inch. Mi—-
eimom charge for single inseröon 75c. The Vapana
Is the best advertising medium among the Finnish
Pcople in Canada. ^ :
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotokset 50c palstatuumal
NimenmuutosilmotnkBet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol^manilmotukset $2.00 kerta. $50c lisämaksu
ditoslauseelta tei muistovärssylta. .
Halutaantiedot ja josoteilmotokset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tflapäisilmottajien Ja flmotuaakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotPBhinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
<l.fiO ja yksi kk. 75c.
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi ^k. $5.50, puoli vk.
18.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seun.J r^ha, ei tt».la lähettämään.
paiti.1 asiamiesten joilla on takaukset
Vanauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Bi. Puhelin 1038. Postiosote: Box.69, Sudbnry; Ont.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitulfset pitää olla konU
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
tehteen torstaina kello 3.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ^nsimäbeen
Idrjeeseeone, kirjoittakaa uudelleen liikkebnhoitaja.i
päsoonaUisella nin^ellä.
J . V. KÄNÄ 4ST0. Liikkeenhoitaja.
propagandan harjottamiseea armeijassa ja Iai^•^sloss3,
tarkoluksella, että niissä olevia työläisiä ei saataisi hou­kutelluiksi
toimimaan kapitalistien pyssjliuittina, tais­telun
joutuessa seurasvalle asteelleen.
Kapilalistiluoy^a kiristelee hajnpaitaan, jota siestaa
tietenkin kapitalistien apinoijat Clynes, Thomas, Hod-ges
ja koko työväen petkuttajain joukkopeituttajat,
jotka möivät kaivostyöläiset vuoima 1921. Kapitalisti-luokka
ei salli, että armeijaa ja laivastoa läbestvttai-siin
sanomalla työväenluokan tabtelusta riistäjiään vas­taan,
se pitää järjestyä voimaansa niin pyhänä. Siitä
huolimatta kommunistit ja koko vasen siipi jatkavat
näiden asestettujen työläisten voittamista luoldcansa
puolelle, sen sijaan, että sallisivat heitä käytettävän
oman luokkansa telottajina.
Eteenpäin • « .
Ammatillisen liikkeen taiEintumuksellisten virkaval-tiaiden
avoimesta vastustuksesta ja salaisesta sabotee-sista
huolimatta pyrkii sen vasen siipi painostamaan
brittiläisen ammattiyhdistysliikkeen Itnuodpstamista voi­makkaammaksi
taistelujärjestöksi, joka voisi asettaa
vaakalaudalle koko järjestynieen työväestön voiman
kannattaessaan niitä työläisryhmiä, jotka kapitalistit
oyat valinneet alistettaviksi palkanalennukseen ja pi
demmän työpäivän alaiseksi.*
Britannian ammattijärjestön (Traidles Union Cpn-g
r ^ ) vuotuinen kongressi joka kokoontuu syyskuun
ikeskivaiheiUa, tulee tapaamaan vasemman siiven joh­tajat
taistelussa tämän , tarkotuksen < hyväksi. Heidän
yrityksiään tulevat vastustamaan niin kutsutut «mal-'
tiiliset», jotka todeUisuudessa ovat kapitalisiluPkan
asiamiehiä. Mutta taanturairkselliäet johtajat ovat me­nettäneet
huomattavasti vaikutusvaltaansa sen jälkeen,
kun he vuonna 1921 pettivät työläiset. Yksi seikka on
kuitenkin varma ja se,on, ettS' työläisten suuret joukot
w;^t vasemman suVen johtajien lakana. '
'** Scarborougfain kokouksessa tultö' esitettäväksi ajo-neuvotyöläisien
kansallisen ^iliitöÄ^^^^^^
ammattiyhdistysliikkeen varat muodostettaisiin yhdeksi
rahastoksi ja että pääneuvostolle aiennettaisiin valta
asettaa kaikkien' jäsehlen maksettavaksi yliihääräisiä
veroja, kaniiattaakseen vaikka|)a pienempääkin lakkoa.
Ehdotuksia eri liittojen yhdistämisestä tulee myös esi­tettäväksi
kokouksessa. '
Tämä kaikki osottoa, että Siiiifbifitannian järjesty­neet
työläiset ovat muovailemassa, ammattiyhdistyslii­kettään
sellaiseksi, että se vastaisi kapitalistien yhteis­rintamaa.
Mutta' Yhdysvalloissa ja Canadassa sellai­nen
Järjestön jäsen, jokat tekisi moisia ehdotuksia, saat­taisi
itsensä johdossa olevien kivettyneiden taantumiik;-
Bellisten vihan kohteeksi ja uhattaisiin häntä erotta­misella.
Moorel ja Draperit eivät halua ottaa askeltakaan
työläisten varustamiseksi taisteluun parempien olosuh­teiden
puolena. Kuinka he voisivatkaän, kun'' kierrän
heidän politiikkansa edellyttää yhteistoimintaa työnan­tajain
kanssa? Ja ainoa mahdollinen tapa harjottaa
yhteistoimintaa työnantajan kanssa on, että se tapahtuu
hänen edukseen. Sitä tarkottaa yhteistoiminta. Ainoa
keino, joka saattaa työnantajaluokan hellittämään otet­ta
työväenluokan kurkusta, on työväenluokan järjestynyt
joukkovoima, kuten brittiläiset työläiset (ja koko työ-väenluokap
taistelujen historia) riittävän hyvin ovat
todistaneet. Jonkun Cookin seisoessa lujana, taistel­lessaan
, selvällä luokkataistelupohjalla ja julistaessa,
että työläiset eivät hyväksy ehtoja, jotka ovat penniä­kään
huonommat kuin mitä on yhteisesti määrätty, Tom
Moore^euvoo työläisiä «ottamaan mitä saavat.»
Jos mikään työväenliike kaipaa puhdistusta harhaan-johlajista
ja pettäjistä, niin on se Pohjois-Amerikan
työväenliike.
Hyvää menestystä osotettiin tässä suhteessa, kun Suur-britannia
hankki sotaa Neuvosto-Voiäjää vastaan. Ja se
oli sotilaiden keskuudessa herännyt tyytymättömyys
ynnä kolmiliiton kanta, joka pakotti brittiläiset impe­rialistit
luopumaan yrityksestään työläisten nuoren ta­savallan
kukistamiseksi.
Näinä kapitalistisen laskukauden aikoina on lakoilla
toisenlainen tad^otus ja luonne ja vaativat ne niin ollen
toisenlaisia menettelytapoja, kuin kukoistavan ja kil­pailukykyisen
kapitalismin päivinä. Tänään tulee lak­kojen
olla suurisuuntaisia, vetäen suuret joukot, ellei
kaikkia työläisiä, mukaan taisteluun. Tämä merkit­see
haastetta koko kapitalistiselle yhteiskuntajärjestyk­selle,
sillä kapitalismi voi jatkua vain sillä pohjalla,
että työläisten elintaso pysyvästi alenee.' Suurlakot ei
vät ole enää liikehommia, joissa tingitään, vaan saavat
ne vallankumou'ksellisen luonteen sentähden, että kapi­talistit,
lyödäkseen työläiset, käyttävät valtiovaltansa
voimaa.
Sellaisissa tilanteissa Ramsay MacDonaldin ja Tho­masin
tajpaiset miehet osottavat panevansa rakkauden
imperialistiseen valtakuntaan yläpuolelle työläisten hy­vinvoinnin
(kuten he tekivät «mustana perjantaina»)
ja siirtyvänsä kapitalistien leiriin. TyöväenläolTaH'^
uskolliset johtajat eivät epäile ottaa vastuuta, mutta
he myöskin uurastavat työläisten täydellisen yoitp^n^saa;.
vuttamiseksi.
Sellaisissa kriitillisissä tilanteissa jokainen maa- ja
merisotilas,'joka on voitettu kapitalistiluokalta työväen­luokalle
uskolliseksi, on täikeä tekijä. Ja ammattiyih-distysHikkeen
johtaja, joka ei ole varuillaan ja toimi
kommunistipuolueen varotuksen mukaisesti, toimii vi
höllisen eduksi jä siten pettää työläiset.
Propaganda Britannian armeijassa
Samaten kuin vasemman siiven yritykset kommunis­tisen
ammattiyhdistyspolitiikan sovittamisesta käytän­töön
onnistuivat niin mainiosti, kuin brittiläisten kai­vosten
omistajain äskettäin torjuttu, yritys jkäivostyö-läisten
palkkojen edelleen alentamiseksi ja fyöpäivän
pidentämiseksi osottaa, aivan sainöin voivat ammatti­yhdistykset
kyetä vastaamaan vieläkin voimakkaampaan
hyökkäykseen, joka varmasti tehdään, kun yhdeksän
kuukauden välirauha päättyy. Mutta ainoastaan sillä
^ehdolla, että ne noudattavat vallankumouksellista po­litiikkaa.
I
Kuten Cook sanoi, oli joku aika sitten suoritettu
yhteenotto vain «ensimäinen erä.» Kaiv<»ten omistajat
ja Jhallitus valmistelevat jo vihollisuuksien uudistamil­ta
tulevassa toukokuussa. Snurbritannian kommunis­tipuolue
on antanut varotuksen, jossa se kehottaa am­mattiyhdistyksiä
varustautumaan sitä päivää varten.
Puolue on<^ osottanut niille, etta kapitalistivaltion mditi-kejn&
ja tullaan käyttämään lieita vastaan suuremmalla
ankaruudella ja julmuudella, kuin koskaan ennen, ja
' Marseillesin kongressi
.Toinen Internationale kokoontui elokuun 22 päivänä
Marseillesissa, Ranskassa. Kokouksen edustajien jou­kosta
löytyi mitä valikoiduin sakki vallankumouksellis­ten
työläisten kavaltajia ja hirttäjiä, mikä koskaan on
täyttänyt porvariston'käskyjä.
Puheenjohtajana oli Arthur Henderson, joka 1916
brittiläisen hallituksen jäsenenä otti osaa Jim Con-nollyn
murhaan. ^
Surullisen kuuluisa luopio Belgiasta, Vahdervelde,
joka on myös ollut ministerinä kapitalistisessa halli­tuksessa,
oli siellä. Samoin oli siellä osallisia Tsekkor
Slovakian, Viron, Itävallan ja Saksan porvarillisiin
kokoomushallituksiin.
Moisesta kokouksesta,, jossa määräsivät johtajat, jot­ka
kavalsivat työläiset 1914 ja jotka sen jälkeen oviit,
uutterasti taistellen vastustaneet työläiisten jokaista va­pauspyrkimystä,
ei voi tulla ipuu|a kuin suunnitelmia
työläisten masentamiseksi ja kapitalismin {iÖnkittämi-seksi.:
' '
•Leon Blumin jäsenyys «sodan vaaroja» käsittelevässä
komiteassa, on rumaa peijausta. Blumin, Joka katsoo
Ranskan pankkiirien isodan riffejä vastaan oikeutetuksi
ja puolustaa sitä! Blumin, joka Ranskan edustajaka-marissa,
yhdessä imperialistien kanssa synnyttää tap­pelun
kommunisteja vastaan, näiden urhoollisesti tais­tellessa
Marokon sotaa vastaan! Ainoa vaaräVjmiri|ca
Blum voi imperialististen sotien yhteydessä osottaa, ^n
se, joka koituu imperialistisille harrastuksille ^ko^^mv;.
nistien vastustuksen vuoksi. : fo
Blumin, Hilferdingin ja kumppanien harrastuksista
on tärkeimpiä ollut törkeän «turvallisuussopimuksen»
läpiajaminen, joka on keino Europan kapitalistivalto-jen
yhteisen rintaman luomiseksi Neuvostoliittoa vas­taan.
Nämä imperialismin oivalliset lakeijat selittävät,
että sillan rakentaminen Ranskan ja Saksan välillä ole­van
juovan poikki on hetken tärkein kysymys, jota lau­suntoa
heidän herransa ovat niin hurskaasti toivoneet.
Työläiset alkavat saamaan oikean'käsityksen näistä
petkuttajista ja se yökötys,N,|nikä kuuluu kautta orjuu­tetun
maailman, on vain alkusoittoa siihen suureen
puhdistukseen, jossa työläiset Vapautuvat heidän saas­tastaan.
^
Tapahtumat, kokemi^set ja karvaat harhaluuloista
selviämiset ajavat joukkoja hyväksymään Kommunisti­sen
Intemationalen johdon, jonka tarkotuksena ei ole
harjottaa yhteistoimintaa porvariston kanssa, vaan ku­kistaa
se täydellisesti.
— «Isänmaan puolustus» imperialistisessa sodassa
olf sosialismin pettämistä- Jos ei selvitä tätä kysymys­tä
päähän asti, Jos ei revi juurineen tätä petosta pois
työväen päistä, sydämistä, politiikasta, ei voida pelas-tuo
kapitalismin, onnettomuuksilta, ei voida pelastua
uusista sodista, jotka ovat kiertämättömät niin katian
kuin kapitalismi säily7. —Lenin.
— Britannian teollisuuspiirit ovat levottomia sen ta­kia,
että venäläinen hiili kilpailee menestyksellä brit­tiläisen
ja saksalaisen^hiUen kanssa Europan marldd-noilla.
Tämä vaikuttaa lamaannuttavasti Britannian
hiiliteollisuuteen. Venäiäinen hiili on huomattavasti
halvempaa kuin saksalainen ja brittiläinen ja tämän
vuoksi jould«) Europan maista. Jotka ovat ennen lehneef tearisen etyoycon^^
»1 c • . «--^^-v i . pysyttämiseksi meidän nveis-hnliostoksensa
Bntanmasta, kääntyvät nyt kaupoissaan
Neuvostoliiton puoleeni;— '
I OSA
KVSyMYKSErf ASETTAMISESTA
Komlstenua toises aaailman.
koo^eSem {Ȋtoslatuelma pso*
Itteea Maodesta proletaari»
sessa vallanknmon&sessa
Komintemin toisen maailman­kongressin
hyväksymä, puolueen
osuutta proletaarisessa vallankumo­uksessa
koskeva päätöslauselma,
jonka laatimiseen tov. Lenin välit­tömästi
otti osaa, on yksi Kommu­nistisen
Intemationalen tärkeimpiä
asiakirjoja, joka tähän hetkeen
saakka on säilyttänyt koko merki­tyksensä.
Tämä päätöslauselma
kirjotettiin aikana, jolloin Kommu­nistinen
Internationale^ vas^ oli
muodostumassa, jolloin siihen vielä
kuului puolisyndikalistisia ja puoli,
anarkistisia ryhmiä, jolloin se vas­ta
valmisteli. 21 ehtoaan ja kävi
neuvotteluja - Saksan riippumatto­mien
ja muiden puolisosialidemo-kraattisten
järjestöjen kanssa nii­den
liittymisestä Kommunistiseen
Intemationaleen. Tämä päätöslau­selma
kuvaili puolueen osuutta pro­letaarisessa
vallankumouksessa y-leensä.
Nykyään, jolloin Kommu­nistinen
Internationale on saavutta­nut
kiinteän muodon, jolloin se on
tehnyt vakavaa, työtä taistelussaan
sekä oikeistolaisia että äärimmäis-vasemmistolaisiä
pyrkimyksiä vas­taan,
jolloin kommunistiset joukko-puolueet
ovat kehittyneet ja lujit­tuneet
useiiäMi maissa, on välttämä­töntä,
että Kommunistinen Interna­tionale
kiinteässä muodossa lausuu
cäsityksensä . ei' - ainoastaan kysy­myksestä,
mikä koskee puolueen o-suutta
proletaarisessa vallankumo­uksessa
yleensä/ vaan myöskin siitä,
miten on päästävä siihen, että kom­munistiset
puolueemme mahdolli­simman
lyhyessä ajassa tulisivat
inahdoUisimman suuressa määrin
)olshevisti3iksi-puolueiksi.
Ei saa unohtaa sitä, että meillä
vuosina 1919—•1520 oli, niin Sak­sessa
kuin Italiassakin, kommunis-isia
puolueita,'jotka olivat liitty­neet
'Kominterniin. Muttk nämä
puolueet eivät J:uitenkaan kyenh
rieet ' suorittamaan niitä tehtäviä,
jotka historia nnll'e asetti — huoli­matta
V tavattomSta, luonnonvoimi­en
tapaisesta joukkoliikkeen nou;
Busta, juuri si^if' vuoksi,' ^tteivä^
ne olleet iäpikotajsin bolshevistisia
puolueita. ,-\^J:^ ••\ir.: -'i';. •' • •
2. MaailmanvaUankunloukseii hidj^-
tanut •aahti Ijä bbbhevitoi. ]
mift^uiins
Jo Kominternin III 'maailman­kongressin
aikani alkoi selvitä, et­tä
nie Olemme siirtymässä ajankoh-taanV
jolloin mäailnianviallankumo-uksen
. kehitys tulee kulkeniäan e-nemmäh
tai vähemmän hitaasti.
^Viidehteien - mäailmanpcohgfressiin
mennessä kävi 'tl^ä seikka vielä­kin
selvemmäksi.
Maailmanvallankumouksen kehi­tyksen
käydessä 'hitaammaksi ja
mutkikkaammaksi ' e i bolshevisoimis-tunnuksen
merkitys suinkaan vä­hene,
vaan päinvastoin suurenee.
j EJi -se ole bolsheviikki, joka liit­tyy
puolueeseen hetkellä, jolloin
vallankumouskiihko käy korkeim*^
-imiilaah. Bolsheviikki ^oh se, joka
ymmärtää 'vuosien, ja*, jos tarvi­taan,
vuosikymmenienkin kuluessa,
yallankumousaallon la^uaikoina ja
vallankumouksen hitaan kehityksen
vuosina, ' rakentaa bolshevistista
puoluetta. Tämä e i . merkitse sitä,
etteivätkö ne toverit, jotka ovat
puolueeseen liittyneet vallankumo-usaallon
nousuaikoina, olisi, saman­arvoisia
niiden kanssa, jotka ovat
puolueeseen liittyneet jo aikaisem­min.
/ _
Bolshevistinen puolue ei synny
itsestään,' hetkella^i jolloin vallan-kumousaalto
saavuttaa huippukoh­tansa.
Bolshevistinen puolue ottaa
osaa työväenluokan koko taisteluun
ja muodostuu tämän taistelun ku­luessa.'
Oikeisto- ja horjuvat a i ­nekset,
niin Kominternin sisällä
kuin Kominternin . lähettyvilläkin, ö-vat
sitä mieltä, että koska vallan­kumoukselliset
tapahtumat eivät
kehity kyllin nopeasti, ei puolueiden
bolshevisoimistulinuskaan dje pai­kallaan.
He eivät 3rmmärrä sitä,
että jos vallankumouksellisen kehi­tyksen
vauhti hidastuu, jos tämän
johdosta horjuminen joissakin pro­letariaatin
kerroksissa lisääntyy ja
vastavaIIankumo3ista hyödsrttävä so­sialidemokraattinen
' inieliala kas­vaa,
niin siitä johtuu, että puo­lueiden
bolshevisoimistunnus kay
vieläkin välttämättömämmäksi^ Sil­lä
juuri asiain näin ollen tulee
kommunistien viälä sisuldcaammin
I^nnistella lujan-Jvastiäirinnan luo­miseksi
horjumisia T a ^ ^ prole-tien,
pitäen korkealla proletaarisen
vallankumouksen lippua, osata vai-keimmissakin
oloissa takoa sellai
nen proletaarinen ydinjoukko, joka
osaa. valmistaa ja järjestää prole­taarista
vallankumousta, olivatpa o-lot
millaiset tahansa.
Kommunistisen puolueen täytyy
olla kyllin joustava, voidakseen, jos
olosuhteet vaativat, paniikin val­taan
joutumatta, järjestyksessä
siirtyä maanalaiseksi puolueeksi
Julkisuutta se ei kuitenkaan saa
menettää halvasta hinnasta. Sen
tulee osata liittää julkinen toimin
ta maanalaiseen^ toimintaan, sen tu­lee
osata käyttää jokaista, pientä
kin "laUlista" tilaisuutta maan
alaisuuden puitteiden särkemiseksi,
asettumalla vallankumousta joudut­tavien,
julkisten joukkoliikehtimi
sien johtoon, j a pysymällä samalla
uskollisena vallankumouksellisille
perustehtävilleen.-
Nyksristen olosuhteiden vallitessa
tulee kommunististen puolueiden ot­taa
huomioon kaksi päävaaraa: toi­selta
puolen uhkaa niitä vaara
muuttua pieniksi "puhtaiden" kom­munistien
lahkoiksi, jotka, huoli­matta
siitä, että niillä on "erinomai­set"
periaatteet, eivät kumminkaan
kykene saamaan aikaan yhteyttä
nykyhetken varsinaisen työväenliik­keen
kanssa; toiselta puolen on ole
massa vaara vaipua muodottomiksi
puolisosialidemokraattisiksi > puolu­eiksi
silloin nimittäin, jos kommu­nistiset
puolueet käydessään taiste­lua
laajojen työ väen joukko jen vai
lottamisen puolesta eivät samalla
ymmärrä pysyä uskollisina kommu­nismin
periaatteille.. Osata väistää
lahkolaisuuden j a ahtauden Scylla
ja muodottomuuden, ja hajanaisuu
den Charybdis — siinä, keino mikä
merkitsee puolueen bolshevisoimisen
edistämistä.
3.
sänime j a heidän lukumääränsä li-^
säämiseksL Näiii tuleie konununis-
Vaarat oikealta ja äarlminais-
•asemmistolaiset »yrjapyr-kimyluet
Puolueiden bolshevisoimistunnus
on syntynyt taistelussa oikealta uh­kaavaa
vaaraa vastaan. Jos ei Ko­minternin
V kongressi olisi sellai­sella
päättäväisyydellä, kuin se te­ki,
esiint3myt yhteisriittamataktiik-kaa
ja työväen hallitusta koskevien
tunnusten opportunistista vääriste­lyä
vastaan, uhkaisi meitä tällä het*
kellä välitön vaara muutamien Ko­minternin
puolueiden muuttumises­ta
täysin opportunistisiksi puolu­eiksi.
Kolmannen kongressin an­tama
oikea tunnus: •'. "joukkoihin",
on kahden vuoden kuluessa useis­sa
maissa joutunut siinä määrin
väärin käytetyksi, että oli olemas­sa
todellinen vaara kommunismin
itsenäisen taktiikan vaihtumisesta
kommuhistien "koalitsionipolitiik-kaan"
vastavallankumouksellisen so­sialidemokratian
kanssa.
Pu<ilueiden bolshevisoimisen tulee
ennen kaikkea ja kaikkein eniten
vastaisuudessakin Jcohdistua juuri
näitä oikealta tulevia vääristelyjä
vastana, jotka uhkaavat suoraan t i i -
hota Kominternin historiallisen teh­tävän.
"
Mutta bolshevisoiminen on mahdo­tonta'
myös ilman taistelua äärim-mäisvasemmistolaisia
syrjäpyrkimyk-siä
vastaan, jotka usein esiintyvät
vain opportunismin- toisena puole­na.
Juuri sellaisessa: tilanteessa,
jolloin porvariston ja . sosialidemo­kratian
kaikki ponnistukset tarket­tavat
"kommunistisen vaaran" hä­vittämistä
joukkojen keskuudessa,
auttavat äärimmäisvasemmistolaiset
syrjäpyrkimykset objektiiyisesti tä­tä
porvarillisen ja, sosialidemokraat­tisen
taantumuksen painotusta.
-Esim. äärimmäisvasemmistolaisten
vu-he .kysymyksessä, mikä koskee
kömmunistieii osanottoa reformisti­siin
tai taantumuksellisiin ammatti­liittoihin,
olisi voinut suoraan tu­hota
moniksi vuosiksi kommunisti­set
puolueet. Venäläinenkin bolshe­vismi
on syntynyt taistelussa iniin
opportunismia kuin myös pikkupor­varillista
"vaseministolais-vallanku-mouksellisuutta"
vastaan.
4. Kommanistiset pdölaeet ja
boUhcTistitet paolueet
Yleensä . puhuen, me^rkitsevät
kommunismi, marsismi, bolshevismi
samaa asiaa. "Kommunistinen puo­lue"
tai "bolshevistinen puolue",
ovat, yleensä pul^uen, samaa mer­kitseviä
käsitteitä. Käytännössä ei­vät
ne kuitenkaan, aina ole samoja.
Muutamien Kominternin tarkenen
osastojen on «^täj^tjmyt ja täsrtyy
osakä vieläkin asteettain kehit­tyä
v^emmistososialidemokratiasta
(paiköttain anarkistisyndikalistises-ta
ideologiasta) tosikommunismiin,
bolshevismiin. Vississä mielessä voi­daan
koko Komintemin työtä n i ­mittää
työväenpuolueiden foolshevi-soimiseksi.
Kommunistinen Inter-natsionale
on ottanut riveihinsä
Icterce-tEionalen riveissä. Toinn eV sa maassa."
voinut ollakaan. Myöskin Venäjän j Eri maiden siirtymiseEEi K
bolshevistinen, puolue on vissin a-ilismista proletariaatin diktaS^
jan seisonut toisen Intematsiona- painosti tov. Lenin niitä*"*^^
Ien riveissä, eikä sekään asia voinut
toisin olla. Monien olosuhteiden
vaikutuksesta onnistui kuitenkin
Venäjän' bolshevikeille aikaisemmin
kuin muille puolueille, särkeä vä
linsä toisen Intematsionalen kans­sa.
Objektiivisesti vallankumouk­sellinen
tilanne Venäjällä auttoi Ve­näjän
bolshevikeja' tov. Leninin
johdolla ennen muita muodostumaan
bc^hevistiseksi, tosikommunis-tiseksi
puolueeksi. Useissa Komin
edellytyksiä, jotka johtuvat
ten ajankohdan omiz^a^^a-gj
Jokamen marxilainen — i Z S*
ternin osastoissa voidaan vielä ny­kyäänkin
löytää liuomattavia tove­ripiirejä,
jotka pitävät itseään kom­munisteina,
mutta eivät bolshevi-keina.
Bolshevisoiminen sisältyy
siihen, että kaikki Kommunistisen
Intematsionalen osastot kaikkineker-roksineen
saadaan muuttumaan todel­la
ko;nmunistisiksi,sts bolshevistisiksi
5. Bolshevisoiminen ja konkreettiset
taistelaedellytykset
E i sovi ajatella, että me voisim
me löytää - yleispätevän reseptin
mikä samalla tavalla olisi kelvolli­nen
Kominternin kaikkien puoluei­den
boshevisoimiselle. Tosibolshe-visoiminen
vaatii ennen kaikkea
kaikkien, aikaa ja paikkaa koske
vien, konkreettisten olojen tarkkaa
arvioimista. Kominterniin kuulu­vat
puolueet voidaan nykyään suu­rin
piirtein katsoen jakaa kolmeen
ryhmään.
a)^ puolueet, jotka vielä etupääs­sä
pitävät yllä propagandatoimin-taa,
siis ottavat ensimäisiä askelei­ta
laajojen joukkojen liittämiseksi
kommunismin lipun ympärille;
b) puolueet, jotka jo elävät
enemmän tai vähemmän kärjisty­neen
taistelun aikaa ja johtavat huo­mattavia
työläisjoukkoja (joskus e-nemmistöäkin);
c) puolueet, jotka jo ovat val­ottaneet
poliittisen vallan ja elä­vät
sen lujittamisen aikaa.
Ensimaiseen ryhmään kuuluu
i oukko vielä verrattain heikkoja
pfiolueita.
Toiseen ]^yhmään kuuluvat sellai­set
kuin Saksan, Ranäkan, Tshekköi
Slovakian, •• Bulgarian, Italian jne.
puolueet.
Kolmanteen ryhmään kuuluu tois-aiseksi
ainoastaan yksi, nim. Ve­näjän
Kommunistinen Puolue.
Kominternin osastojen bolshevi­soiminen
merkitsee niiden kokemus­ten
varteenottamista ja käytännöl-istä
sovelluttamista, jotka V K P (b)
on saavuttanut Venäjän kolmessa
vallankumouksessa, mutta sen ohel-a
tietysti myöskin niiden kokemuk­sien
oppimista, joita ovat saavutta­neet
ne osastot, joilla on takanaan
vakavia taisteluita, l^äiden koke­muksien
valossa tulee kaikkien Ko­minternin
osastojen tutkia edessään
olevia tehtäviä ja yleistää omat
cokemuksensa jo saavutettujen ko­kemusten
kanssa. Olisi kuitenkin
mitä suurin virhe mekaanisesti siir­aa
Venäjän kokemukset muihin
maihin, virhe josta . jo aikoinaan
tov. Lenin varotti. Venäjän val-ankumouksen
kokemuksissa on pal-
; on sellaista, minkä tov. Lenin mää­ritteli
olevan merkitykseltään yleis­ta
kaikille muille maille (neuvos-ol
jne.) "Nyt — kirjotti tov.. L e ­nin
kirjassaan "Vasemmistolaisuus
apsentautina" — on meillä varsin
momattava kansainvälinen koke­mus,
mikä vääjäämättömän selväs-puhuu
siitä, että muutamilla
meidän vallankumouksemme perus­piirteillä
ei ole ainoastaan paikal-inen,
ei vain erikoinen kansalli­nen,
ei vain venäläinen, vaan kan­sainvälinen
merkitys. En puhu täs­sä
kansainvälisestä merkityksestä
ämäh sanan kaikessa laajuudessa:
ei siis siinä merkityksessä, että kai­killa
meidän v^Uankumoi^ksemme
perus- ja monilla sen toisarvoisilla
piirteillä olisi kansainvälinen mer­kitys
vallankumouksemme vaikutuk­sessa
muihin maihin. Ei niin, vaan
sanan aht^mmassa merkityksessä,
sts. käsittämällä kansainvälisellä
merkityksellä sitä, että on kansain­välistä
merkitystä omaavan tai his­toriallisesti
välttämätöntä, että
kansainvälisessä mitassa toistuu se,
mikä meillä on tapahtunut, ja että
muutamille ^meidän vallankumouk-''
semme peruspiirteille senvuoksi täy­tyy
antaa sellainen merkitys. Mut­ta
ijykyisenä historiallisena ajanff^
kohtana onkin asia juuri niin, että
Venäjän esimerkki^^ osottaa "kaikille
meille jotakin ja _ vieläpä jotakin
järsin olennaista ' niiden omasta
kiertämättömästä ja läheisestä tu­levaisuudesta.
Kehittyneet" työläi­set
kaikissa maissa ovat tämän jo
aikoja sitten käsittäneet, tai parem­min
sanoen, he eivät ole sitä niin
paljon käsittäneet, kuin vallanku­mouksellisen
luokan iraistpUa tun­teneet
j a aavistaneet Siitä joh­tuu
neuvostovallan ja siis myosldn
bolshevistisen teorian ja taktiikan
perusteiden kansainvälinen "merki­tys"
<sanan ahtaassa mielessä).
kysymys: onko todennäköistä.
eri kapitalististen maiden EJirtS^
nen proletariaatin diktatuuriinT
pahtuu tasaisesti tai tasaisessa Z
pusoinnussa, vastaa empimättä S]
hän kysykseen kieltävästi X a ^
suutta, sopusomtua tai sahtcS!
suutta ei kapitalismin maaifeZ
ole koskaan oUut, eikä voioS
Kukin maa on erikoisen sUmiinpi.
tävästi kehittänyt milloin mitih
puolta, milloin mitäkin piirrettätjJ
kokonaista ryhmää kapitalisnun h
työväenUikkeen ominaisuuksista''
("Kolmas Intematsionale ja sea
paikka historiassa").
Bolshevisoiminen on taitoa £o-
-velluttaa leniniläisyyden yleisiä pe.
riaatteita kulloinkin vallitsevassa
konkreettisessa tUanteessa kussakin
maassa. Bolshevisoiminen on tai-toa
osata siepata haltuunsa se "pää.
rengas", jonka avulla voidaan ve.
tää nuukaan koko "ketju". Mutta
tämä rengas ei voi olla samaliainen
joka maassa — yhteiskuntapoliitti.
sen tilanteen ollessa niin erilainen,
kuin sen näemme olevan.
Bolshevisoiminen on jatkuvaa ke­hitystä,
mikä vasta on alkanut Ko-minterhin
parhaissa europalaisissa
puolueissa. Edessä oleva työ on
tavattoman suuri ja vaatii useita
vuosia.
II OSA
MARXILAISUUS JA LENIN'!-
LXISYYS
6. Marxilaisuus ja leniniläityyt
Todella kommunistisiksi piiolueik.
si voivat Kominternin osastot ny!.7i.
senä ajankohtana muuttua ainoas­taan
— asettumalla Ieniniläisj7dcr.
lipun alle.
On- itsestään selvää, ettei lenini-
Iäisyyttä mitenkään voida asettaa
marxilaisuuden vastapainoksi. Le­nin
oir Marxin etevin oppilas. II-man
marxilaisuutta ei ole leniniläi--.
syyttä. _ Mutta leniniläisyys on ri-castuttanuf•"
marxilaisuutta, ennen
kaikkea Venäjän kolmen vallanh-mouksen
antamilla kokemuksilla,
joita- monet muut kahd#nnenkym-menen
vuosisadan alusta tähän
saakka leimahdelleet vallankumouk­selliset
liikehtimiset ovat antaneet.
Leniniläisyys ön rikastuttanut Jnai--
xilaisuuden oppia yleensä seuraavien
cysymysten käsittelyllä:
1) imperialismin ja proletaarisen
vallankumouksen teoria;
, 2 ) proletariaatin diktatuurin to-teuttahiisen
ehdot ja mTiodot;
3) proletariaatin ja talonpoikais-on
keskinäiset suhteet;
4) kansallisuuskysymyksen mcr- .
kitys yleensä;
.5). kansallisten liikkeiden erikoi­nen
merkitys maailman proletaari­selle
vallankumoukselle siirto- ja
puolisiirtomäissa;
6) puolueen osuus;
7) proletariaatin taktiikka impe­rialististen
sotien' aikakautena;
8) proletaarisen valtion osuus yli-menoaikana;
9) neuvostojärjestelmä konk^ee^
isena proletaarisen valtion tyyppi­nä
tänä aikana;
10) kysymys eri yhteiskuntaryh-mittymistä.
itsensä proletariaatin
keskuudessa, lähtökohtana tyovaen-iikkeen
hajaantumiselle opportunis­tiseen;
j a vallankumoukselliseen y.
m.-suuntiin;
It) niin oikeistolaisten, sosialide­mokraattisten
tendenssien kuin äl-runmäisvasemmistolaisten
syrjäpyr-kimySten
poistaminen kommunisti­sesta
liikkeestä. ("Vasemmistolai«
suus lapsentautina.")
Marx ja Engels summasivat en­nen
^kaikkea kokemukset Ranskan,
Englannin ja Saksan yhteiskunnalli­sista
liikkeistä. Leniniläisyys, kas-,
vaen Marxin opista ja länsimaiden
antamista kokemuksista, taist€h_«ta-rivissä
sitä marxilaisuuden väären­nystä
vastaan, johon lär.si-Europan
sosialidemokraatit tekivät
syypäiksi (Leninin taistelu <^VPO^'
nismia vastaan yleensä ja kautsky-laisuutta
vastaan erikoisesti) sa-,
maan aikaan leniniläisyys, käyttäen
Marxia ;meWia. kykeni summaa­maan
suurten vaUankumonkselhsten
liikkeiden antamat kokemukset tf-heisessä
ja kaukaisessa id2f»J;
idän rajoiUä — Venäjällä, KuMSSs,
Intiassa j.n.e.' ira
'.MarxUaisuuden cnsimäinen
kausi on: "kommunistisessa Sisia-festista"
Marxin kuolemaan. _
Toinen aikakausi — niafiolai^
den epigoonien aika: H I n t e i ^ ^
nalen perustamisesta impenal^*^
sodan alkuun. Tämä aika o s o^
— varsinkin ensimäisellä pnoB^.
l a a n ^ myöskin vahvoja_^P«*^
proletariaatin Jonkkojärjestoj^
minen, suuri sivistys- ja v a h s i ^
j.n.e. kokonaisuudessaan on
aika kuitenkin, 90 luvulta lahöen^
marxilaisuuden väärentamis» . ^ •
kaa.- Noin vuonna 1907 ais»