Vapaus, June 19, 1952

              Sivu 2 Torstaina, kesäkuun 19 p. Thursday, June 19,1952
mm yntfpppntfpnt Lobor
itf HaalBh CBoadtami. Es» ismt@«I^Kqy;. 0.1917, ,Aatbort2ei
es eectmd dto tnaa b7 tbe Post
QflSea DQestmexiit, ottava; Pub»
Telepboces: SUsl^esss Office 4-42M.
Editorfal Olflee 4*42fö/^^
B^tiulOLBäitor W, Eklund. Mailiag
eddress Box €9, Sudbuzy, C&totio.
Advertlslug rates opon appUcatlcnL
Ikandlatloii Cree cf chatge. " ' '
TILAUSHINNAT: ^
Canadaasa; i vlc, 7iKli 6 kk. 8.73^
3 kk. 22»
YbdjrsTanolm: l vk, 8X» 6 kk. 4 ^
6u8xn£8sa;, . l vk. 8 ^ 6 kk. 4.79
Mitä BBBisuI sanovat
YnvEUM PISTOOUUA
VAEAANOAAFPAinS!
- . . Banskan xQrkyiDen päämlntgte-l
i «tnajr Ja sisäoilnlsScri Bnioe ovat
poliiseineen turvautuneet :eamanlal-jBiin
provokaatioihin kuin nyttenunin
Neljä mitislietoa — kaksi maaUmaa
MaaSma, on jakaantumassa yhä jyrkemmin kabtmt osaan
sodan ja rauhai^ maailmanosiksi ja tilanne näyttää kärjistyvän entistä
' Ktnraava tässä tilanteessa on seuraava: Sillä raliamäärällä^ mikä
käytetään yhden nykyaikaisen; pom^
^ mikä voidaan silmänräpäyksessä ampua savuksi ja tuhlcaksi — voi-
> laisiin rakentaa uusi ja nykyaikainen koulu!''Ajatelkaanmie hetkinen ^
kuinka monta ajanmulcaista koulua, tiedöh^ taidon ja sivistyksen ahjoa
sääteisiin niillä tuhaiisiUamlljooniUadoilär^^
r tään pommittaja- ja muiden lentokoneiden valmistamiseen, että voi-
^ täisiin hävittää nekin vähät koulut ja mput sivistyksen ahjot, mitä
l ilmiisktcuiatt yhteisillä'ponnistuks^ saatu rakennetuksi? -
^ {Ajate^ myös, että esim. sellaisessa rikkaassa kaivoskes-
( kuksessa^kuinSudbucyssa; mistä on jo voittg-osinkoina raahattu Watl
Streetin kassaholveihin noin kuutisensataamiljoonaa dollaria, vallitsee
kuitenkinniin kova köyhyys, £ttä korkeakoulujemme ^'tilanpuutteen" •
« takia voi käydä niin, että esikaupunkien asukkaiden lapsilta voidaan
' «ensi syksynä kieltää oikeus päästä korkeakoulun oppilaiksi! Asekil-paOun
aikana ei voida rakentaa kouluja, eikä sairaaloita, sillä rahat
tarvitaan silloin tykkeihin, tankkejhin ja lentokoneisiin 'Ivalmis-tetääh
tykkejä voin asemesta", kuten hitlcriläiset asian kuvasivat.
:Tätä
edesottamisia,AP:nwashingtonilaises5auutist!edossa kerrottiin ke-
' säkutm 16 p:nä, että Yhdysvaltain hallituksen puolustusdepartmentti
^ on määrännyt heinäkuun neljännestätoista päivästä alkaen vuorokau-
'^denlympäri kestävän ilmojen vahdinnan, että voidaan antaa ilmahä*
l3?ytykset "viholliskoneiden!? lähestyessä, Samana päivänä^^^^^
i limes tiedoittiWashingtonista, että Länsi-Saksan sotavarustelut nou-i
sevat^ kolmen vuoden aikana settsemääntuhant^cn miljoonaan dolla»
' rim/ josta summasta Yhdysvallat maksaa toistaiseksi .määrittelemät-t
tömän osan*? Että nämä sotaiset: uutiset ovat tyypillisiä esimerkkejä
kslikistaVsuurtapahtumista", mitä Yhdysvalloista nykyaikana kuul-
^ faäii, se on kiistaton tosiasia.
^ ^Rautaesiripun" toiselta puolen md saamme lukea sanomaleh*
distä ja kuulla radioista vallan toisenlaisia uutisia tärkeimmiksi kat-
' sotuista suurtapahtumista. Esimerkkinä mainittakoon 'Hongkongista
kesäkuun 16 pm saapunut Xew York Timesin uutistieto missä kerro-
, taan/että Kiinan Kansantasavallassa on juuri valmistunut 30b mailia
piika Chungking-Ghengtu tärkeä rautatie, josta kiinalaiset ovat vuosi-kynuneniä^^
uneksineet ja mistä Manchu-keisarit ja Chiang KairShekin
^ *'kahsallisn1lieliset" olivat jo tehneet papcrisuunnitelmiakin; mutta jon-
' ka toteuttaniiseen ryhdyttiin vasta uudessa — kansantasäyaltaisessa
(Kiuiassa. jiEikä ;tässä^p^^ sillä samalla kiin iiedoitettiin, että '
mainittui tärkeä r'dutatie on 'valmistunut ^jen^ rakentamiseen ryhdyt-r
«iin kesäk. 15 p. 1950), ja että tuhannet kiinalaiset tervehtivät suurin
juiildlisuuksin-r- rautatien rakennustyöl^^^ hallituksen ijohdollä
on<rylidy|ty jo toisenkin huomattavan rautatierakennussuuniiitelman
toteuttamiseen. Tosiasia, jota kukaan yastuunalainen henkilö ei
; enää yritäkään kieltää, oh se, että vuosituhansia hiljaiseloa vii^^^nyt '
iRfinan/^ttiläinenon tulossa» entistä suuremmaksi; j^
tatie-ija tehdasrakennustöiden lisäksi Kiinan äuOa)(ieetj.ja; nousuveden l
. alle joutuvat rannikkoalueet ojitetaan, padotaan ja kultivoidaan vii- :
jclykselle. Yksistään Kiangsun maakunnassa tehdään seuraavan vii-
I den vuqde^ aikana 750,000 eekkerinalaa uutta viljelysmaata, mistä
; arviqidpan saatavan noin 70,000 tonnia puuvillaa vuosittain.
Neuvostoliitosta tulevissa johtavissa uutistiedoissa puhutaan his-
I' torian suurimmista kanavarakennustöistä ja miljoonia eekkerinaloja
• käsittävien arojen kcinokastelemisesta ja niiden hedelmöittämisestä,
' sekä suurisuuntaisten metsävyöhykeistutusten toteuttamiselta, jotka
. muuttavat, ei vain Neuvostoliiton, vaan koko Euroopan ilmaston ihmi-l
selle suotuisemmaksi; sekä satumaisen suurilta tuntuvista koneista,
! jotka kaivavat miltei uskomattoman suuria maamääriä jne. Tässä
yhteydessä voidaan kiinnittää huomiota kesäkuun alussa Moskovasta
' saapuneeseen uutlstietoon, jossa maailmalle kerrottiin, että toukokuun
31 pnä kello 1.55 ip. vuonna 1952, kohtasivat Venäjän kahden suuren
* joen vedet toisensa -^Volga-Don jättiläiskanavasta tuli todellisuus.
> Tämä kanava on sivumennen sanoen 101 km. pitkä ja sen yhteydessä
, on kohne suurta veslreservivarastoa. Kuten yllämainittu Kiinan uusi
' rautatie Kiinassa, niin myös Volga-Don kanava, edustaa Venäjän
; kansan iänikuisen unelman toteutumista. 'Meille täällä Ganadassay
I jossa on myös vuosikymmeniä unelmoitu St. Lawrence-vesitiesuunni-f
tehnasta, tällä uutistiedolla oli erikoismerkityksensä sikäli,?että vdi-
|idaan todeta tällaisten suurtöiden suorittamisen olevan mahdollistä.
Tähän asti sisämaana pidetystä Neuvostoliiton pääkaupungista, Mos-l
kovasta, tulee tämän kanavan valmistumisen seurauksesta Viiden nie-
, ren — Pohjoisen jäämeren, Itämeren, Kaspianmeren, Azovanmeren'ja
Mustanmeren satamakaupunki. :Mainittakoon Vielä se tosiasia, että
tämä kanava avattiin liikenteelle viime viikolla.
Kaiken ylläolevan perusteella voidaan palata kirjoituksemme
alussa esitettyyn kysymykseen: Kumpi on edullisempaa, sekö, että ra­kennetaan
kouluja ja muita sivistyksen merkkipaikkoja, vaiko se, että
.niitä varten tarvittavat miljoonat haaskataan pommittajiin?
' Vastaus on ilman muuta selvä. Yhtä selvää on sekin, että kan-
*sat saavat tahtonsa kuulluksi, jos ne vain toimivat yhtenäisesti ja
•päättävästi rauhan säilyttämisen ja vakiinnuttamisen puolesta.
autuaat 'Kosola; 8ianpää/ Hitler ja
Gfibbeb aikoinaan. BikoIliEet; jotta
toimivat' pdUisilaitoktessa ja saavat
palUeansa amerikkalaisissa dollareis­sa,
tekevät, niinkuinmttokenraalike-böittaa,
.panevat pistoorn Ja pamjnm
-kommunistiseni puolueen sibteerin
(Ranskan kommunlstijobtaja Dudo-sista
on kysymys — Vapaus) autoon
ja/Ibnoittavafc^^Iöytäncensä" ne sieltä.
Ja Kosolan Jälkeläiset ulvovat Suomea
myöten; etta katsokaa, jRanskan kom-munistit
aikovat tehdä vallankaapr
jMtuksen!
fvbdellä pistosi 11a Ja pampulla...
Liukas iMi.iMi Työkansan Sano­mat
. •
• • • »••..•.••'•.••.
TANNERILAISTEN VHKAFELI
Sosdem-puolueen äskeisestä edus­tajakokouksesta
puhuen, missä romu­tettiin,
vanhan puolueen Forssan oh­jelma
Ja vedettiin "suora linja" kom­munisteja
vastaan, Satakunnan T^ö
(Pori) kirjoitti pääkirjoituksessaan:
. vieraan 'vallan asiamieiheksl lähte­neet
tannerilaiset sodanvafanistelijat
pelaavat uhkapeliä. Heidän kommu-nismivastainen
sotahuutonsa sisältö­nä
on: ' ':'Kun meni Karjala, niin
menköön Hämekin!"; Työtätekevän
kansamme velvollisuutena on tehdä
loppu tuosta uhkapelistä, kieltää kan.
natuksensa sotakiBikoillJain puolueel-ta
Ja turvata Suomen rauha kehittäen
ulkopolitiikassa Suomen Ja Neuvos­toliiton
ystävyyttä sekä sisäpolitiikas­sa
kaikkien suomalaisten isänmaanys­tävien
yhteistyötä kansamme onneksi.
Kiij. D. Melnibov
Tcukokuun £3 päivänä yhdysval­tojen,
Iso-Britannan Ja Ranskan ui- toiisallisen kavaUuksen. 'Mutta 'y-koministerlt.
allekirjoittivat; Bonnin' idesopimuisella'' 'ei loukata vain Sak-kanslerin
kanssa niinsanotun "yleis-.'sankansanetvjtäV*aän kaikkienmui-sopimuksen'.
Muodollisesti tämä'so-.j denkin rauhantahtoisten kansojen e-pUnus
on solmittu länsivaltojen mie- ^ t u j a T ä n k - s o p k n u s ' antaa vapaat
bitysstatuutln tilalle. Mutta tos^clli- .fc^det^" voi-fiuudessa
sen. tarkoitus on; kokonaan| njijjeEuroopas^ — saksan militarls-tolsenlainen
— sen tarkoituksena on teille.
muudOT ja sorron tilaan. | sitä, että he hautovat kogtosuunnlt.fl.
"Yleissopimuksen" allskirjoittami- mia; kaikkia EUrot^pan; kansoja vas>-
sella Adenauer on tehnyt kaiihean' taan. Bonnin siirtolaisininisteri
laillistaa miehitysvalta Länsi-Sak^
sassa epämääräiseksi ajaksi ja Jättää
"Yle ssoplmus"'laillistaa Saksan ar­meijan
jälleenrakentamisen hitleri-tämä
Saksan osa länsivaUoille allstct- j iäisten kenfäalieh johdolla ja avaa si-tuun
asemaan. TOmä kävi päivänsel- teh- tiön Eänsi-Saksan agressiivisen
vaksi sopimuksen virallisen . tekstm
julka'sem!8en Jälkeen, jota siihen asti
pidettiin salassa.
Tämän "yleissopimuksen" sisällös­tä
käy ensiksi selväksi se^ että tämän
sopimuksen mukaan länsivallat saavat
rajoittamattoman oikeuden majoit­taa
'Sotajoitkkojaan Länsi-Saksaan ja
Bonnin hallitus suorittaa kaikki näi­den
sotajoukkojen ylläpitokustannuk­set
rinnan niiden menojen kanssa,
Jotka johtuvat HLänsi-Saksan- oman
armeijan muodostamisesta.
Toiseksi länsivallat saavat oikeuden
julistaa Länsi-Saksan sotatilaan
imperialismin henkiinherättämiselle.
Sopimus 'hellyttää: Länsi-Saksan a-,
zeellisten voimien osallistumisen niin-sanottuun
"Euroopan armeijaan"'.
Euroopan puolustusyhteisöä koskevan
sopimuksen mukaan, jonka Bonnin
kanslert Adenauer sekä Ranskan, Ita­lian,
Belgian. Hollannin ja Luxembur­gin
ulkommisterit ovat alleklrjoitta-
.neet. kysymys on normaalivahviusten
moottoroitujen ja hyökkäysvaunu-joukkojen
muodostamisesta. : Hollan­tilaisten
lehtitietojen mukaan Län­si-
Saksan aseellisiin/voimiin (poliisi-ja
Joukot mukaanluettuna) tulee kuulu-ottaa
koko vallan käsiinsä millä het­kellä
hyvänsä. "Ylimenokauden sopi­muksessa"
on sanottu, että länsival­tojen
miehitysviranomaisten kaikki
aikaisemmat lait Jäävät voimaan, ei­kä
niitä voida-vaihtaa taikka muut­taa
ilman länsivaltojen suostumusta.
Tässä valossa sopfanuksen enslm-maan
730,000 miestä. Tämän armei­jan
johtoon tulevat vanhat fasistiset
sotarikolliset.. "Yleissopimuksen" mu­kaan
ryhdytään toimenpiteisiin kaik­kien
niiden hitleriläisten kenraalien
vapauttamiseksi vankilasta. Jotka on
tuomittu sotarikoksista, "heidän jou­kossaan
ylisotaraarskit Mannstein ja
Maurettavaa, sanoo
rtfinisteri Ho«re
Ottawa.—Canadan kauppaminis­teri^
^arence Hofire sanoi alahuoneen
Istunnossa kesäkuun 3 pnä: ^"Minä
toivon ettei enempää puhuttaisi raa­ka-
aineiden ulkomaille viennistä Ja
keskitetyksestä valmistettujen tava­rain
suhteen. Se on lantaastinen aja.
tus. Se on naurettava ehdotus:^'
^Puhuessaan hallituksen kauppaoh-
Jelmasta, Howe sanoi, että se,;*teoria".
Jonka mukaan canadalaisetraaka-ai.
neet tulisi käyttää canadalaisissa. teh­taissa,
"on nito täydellisesti epäpäte-:
vä että minua ihmetyttää miksi siitä
ma:nitaan niin use^n."
Qle^takaamm^ .hän^sanpi, että Ca­nada'
loivettaisi 'Vautamalmin, lyijyn,
sinkin^ kuparm, nikkelin ja alumbilu-miä"-
1 Ulkomaille v.^-viennin.;'«l(Hän | e l
malhlnnut sitä toisläsiaä,^ että amerik-kalaiset
omistavat kaikki nämä cana-dalaisel
luonnonrikkaudet.) "Minä
en tiedä mitä me voisimme tehtais­samme
valmistaa, e t t ä niitä voitaisiin
miyydä missä maassa tahansa maail­massa,
ja minä en tiedä mitä tekisi­vät
asukkaittensa ylläpitämiseksi ne
maat, jotka ovat riippuvaisia näistä
raaka-aineista.
Rautamalmin -Ulkomaille viennistä
hän sanoi: " M e emme köyhdytä tätä
maata; tulevien, sukupolvien kohdalta,
sillä meillä tätä malmia on yltäkyllin.
Hän ei puhunut mitään siitä, että.Ca-nadaan
tuotetaan Yhdysvalloista val­mistettuja
terästuotteita.
maiseen pykälään sisältyvä länsival-Kesselring, suuramiraali Reder yjn.
tojen lupaus antaa Länsi-Saksalle "it-1 Tällä tavalla Euroopan keskukseen
semääräämlsoikeus" on pelkkää pil-! muodostetaan uusi fasistinen armeija,
kantekoa. Todeillsuudessa maan Iän-; jonka edeltäjä on tuonut Euroopan
siosan miljoonat saksalaiset saate-, kansoille suunnattomia kärsimyksiäi
taan tällä "sopimuksella" oikeutto-! Saksan militaristit eivät enää salaa
Lukachek sanoi bJljattain Kölnin yllr
•opistossa, että saksalaisten on uudls-tefcC^
ä taistelunsa' Slaavilaisia k a h ^
ja vastaan, niinkuin ovat tehneet 700
vuotaa- Täinä Bonnin virallisen edus­ta
JaK.laiitsunto herättää henkb'n van-han
fasistisen tunnuksen'Tbrangnach
Östen".
Hinnan tämän kanssa Bonnin re-vanssistit
saarnaavat yhä Julkisem­min
Saksan imperialismin . toistaUn
tunnusta "Drangr nach TVesten", ts.
Lansi-Euroopan maiden alueiden val­taamista;
Tuimettu fasistikenraali
'Friessner hUjattain Julisti julkisesti,
että "kun meillä tulee olemaan 20 di­visioonaa,-
niin silloin me puhumme
ranskalaisten kanssa toisenlaista kiel-ta".
Toinen fasistikenraali-Ramcke
keholtti Länsi-^Perliinissä fasististen
Sotarikollisten ''teekutsuilla" muodos­tamaan.
"suur-Saksan" Saksan "kieli.
Ja kulttuurirajojen puitteissa'^. On
tunnettua, että tällä sanonnalla.fasls
tisetgeopolitiikot tarkoittavat toisten
maiden valtaamista Idässä sekä Län.
nessä.
Tällaisten adessiivisten : ainesten
kanssa länsivaltojen hallitsevat piirit
ovat nyt solmineet sotaliiton, jonka
tarkoituksena on uuden maailmanso­dan
syttyminen.; Neuvostoliiton balli-tuksen
nootissa toukokuun 24 päivältä
1952 oli sanottu, että " . . . nykyään
hierotaan kauppaa Länsi-Saksan re-vansslstisten
.hallitsevien piirien sekä
Pohjois-Atlantin ryhmään kuuluvien
maiden välillä. Tämä kauppa voi
perustua ainoastaan uutta maailman,
sotaa Euroopassa valmistelevan Ade-nauerin
bonnilaisen haUituksen re-
USÄ el halua ottaa
Britaimiaa mukaan
rauhanneuvotteluun
Vtrasbiostoii. ^ Kesäkuun 11 pnä
viraailsten piirien taholta annettiin
tiet^, että USA ei ole balukaslaar
jentamaan xauhanneuvotteluvaltuus-knntaa
^ liittämällä siihen brittiläisten
edustajia.
H. Tämä katsotaan vastaukseksi ^tie­donantoon,
että Britannian puolustus­ministeri
Lord Alexander tulee vie-xallle^
saan_ kaukoidässä yrittämään
saada brittiläiset osallisiksi Panmuif-jomln
neuvotteluihin: ;~;
8 sairaalaan kun
troki ja auto
törmäsivät yhteen
Tlnunlns. — Viime lauantaina 8
henkUöä loukkaantui 20 mailia itään
täältä kun henkilöauto Ja trokl tör­mäsivät
ytoteen. v -
Vaikeimmin loukkaantui 67-vuotias
mrs. Albina: Roy, joka sai pääluun
murtinnan Ja Gerald Charest. Louk­kaantuneet
kuljetettiin tänne ja
South Porcupineen sairaalaan.
Poliisi ei ole ivotaut-vielä saada
selville.onnettomuuden syytä.
Turkkilaiset saapuvat
pohjtimaan "puolustusta
englantilaisten kanssa
Lontoo. — Turkin pääministeri
Menderes Ja ulkoministeri KÖpryly
saapuvat heinäkuun 7—12 pnä Lon­tooseen
pohtimaan Välimeren itäosan
Kymmenen vaotta sitten kesäkuun 10 pnä hitlerlläiset miehitysjoukot tuhosi­vat
Tshekkosk>T3kiassa Lfdieen kylän. Natsiroistot tappoivat kaikki kylän
miespuoliset asukkaat Ja kuljettivat naiset ja lapset keskitysleirille mistä suurin
osa ei koskaan palannut. Lidicen tapahtumaa pidetään kansallisena muistona,
joka velvoittaa yhtenäisyyteen uuden sodan valmistelijoita vastaan. Ylimmäi­sessä
kuvassa nähdään Horakin farmin jätteet. Keskimmäinen ovi on kellariin,
missä miehet olivat vankina sUhen asti kunnes heidät anunuttUn. Alimmaisessa
kuvassa nähdään yksi nykyisen Lldicen kaduista.-
Protestilakkoja
Duclosin puolesta
Rooma. — Kaikkialla Italian suu­remmissa
keskuksissa pidettiin viime
viikolla suuria protestikokouksia
Ranskan kommunistipuolueen sih­teerin
vangitsemisen johdosta ja työ­läisten
rauhankokousten väkivaltai­sen
ha joittamlsen johdosta Pariisissa.
"puolustuskysymyksiä"
virkaveljiensä kanssa.
brittiläisten
Toveri Pietilän nältiivinkkelistä
<6-
Metsämiesten rivit eheiksi
Viikko sitten torstaina julkaistiin lehdessämme erittäin tärkeä ju­listus
missä kylmiin tosiasioihin viitaten Canadan metsätyöläisten
Liitto ilmoitti, että se on yhtenäisyyden hyväksi valmis lopettamaan
järjestämistyönsä siinä mielessä, että saataisiin muodostetuksi teho-kas
rivijäsenten yhtenäisyys. Mainitussa julistuksessa sanottiinJo­kaisella
kämpällä pitäisi heti ryhtyä mobilisoimaan kaikki työläiset
'.YHDENf union komitean ja ste\vardin tueksi."
Selvää on, että jos rehellisesti mielitään puolustaa metsätyöläis­ten
etuja; hankkia metsämiehille tarvittavia palkankorotuksia ja muita
parannuksia, niin silloin on jäsenistön demokraattisia oikeuksia täh­dentäen
pyrittävä metsämiesten rivien yhdistämiseen. Antaessaan tä-anän
julistuksen yhtenäisyyden puolesta, Canadan Metsätyöläisten
{Liitto touni epäitsekkäällä tavalla metsätyöläisten etujen mukaisesti.
» Me tiedämme, että tämä teko on tunnesyistä varmaan karvas pa­la
Tnonelle ontariolaiselle metsämiehelle. He muistavat vielä liian
elävästi sen^ miten kirvesmiesten union amerikkalaisen päämajan mie­het
tulivat kuin valloittajat konsanaan, kaappasivat heidän varansa
ja eroittivat metsätyöläisten itse A-alitsemat luottamusmiehet ja ryh­tyivät
sääntövastaisella tavalla isännöimään siinä uniossa, jonka met-
6amiehet.vuosien ponnistelujen ja uhrausten avulla olivat rakentaneet.
Katkeraa on olla sellaisen union jäsenyj'dessä. , '
Mutta mikä on vaihtoehto? Jos metsäteollisuudessa toimii kaksi
kilpailevaa uniota, niin se tarkoittaa asiallisesti, ettei metsämiesten
turvana ole lainkaan uniota. Todellisuudessa ei siis ole vaihtoehtoa
lainkaan. Kysymys on siitä, kuinka paljon saadaan tästä rauniosta
pelastetuksi ja yksi.huonokin unio on parempi kun ei uniota lain­kaan,
jos rivijäsenet pitävät kiinni demokraattisista oikeuksistaan^
vaativat itselleen päätösoikeutta palkka^ ja muiden vaatimusten suu­ruuden
ja hyväksymisen suhteen.
Nykytilanteessa metsätyöläisten rivien yhdistäminen on erittäin
ajankohtainen tehtävä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että suur­pääoma
tehostaa taistelua unioiden hajoittamiseksi ja työläisten olo­suhteiden
huonontamiseksi. Vain tämä tosiasia selittää esim, sen'
miksi: Yhdysvaltain terästyöläiset joutuivat lakkotaisteluun, miksi
Canadan tekstiilityöläisille annettiin poliittinen puukonisku selkään
lakkotaistelun tuoksinassa, miksi työnantajain ja'shallituksen sanotaan
-suorastaan pakoittaneen British Columbian 32,000 metsätyöläistä
(oikeistolaisen johdon vallankaappauksesta huolimatta) yleislakkoon
ja miksi hallitus esitti senaatille lakiehdotuksen H-8:n, mikä uhkaa
vankilatuomiolla kaikkia unionisteja,
Kaikki ylläviivatut tosiasiat korostavat koruttomalla tavalla työ­väen
yhtenäisyyden tärkeyttä ja Canadan Metsätyöläisten Liittoa on
onniteltava siitä, että se kehoittaa suppeat ryhmäedut sivuuttaen. On­tarion
metsämiehiä yhdistämään rivinsä YHDEN L«N10X komitean
ja stevvardin tueksi. Se on ainoa keino, miten metsämiehet saavat pa­rannuksia
työolosuhteisiinsa.
Vanha ystävämme Pietilä, jolla tie­detään
olwan taipumusta kyynilli-syyteen,
saapui kesäii ensimmäisenä
helteisenä päivänä toimitukseen, pani
lakkinsa naulaan, istui sattumoisin
toimettomana olevalle tuolille, sytytti
väärävartisensa j a esiintyi yleensä
hyvin rauhallisella tavalla kuten aina
silloin kun hänellä on "jotakin sydä­mellä"
.ja riittävästi aikaa keskuste­lua
varten.
' "Hello, pojat"; Hän' sanoi selailtuaan
vähän aikaa' pöydällä hajallaan ole­via
sanomalehtiä..
Hyvän päivämme »esitettyä, kurjia
ilmoja kiottuamme ja todettuamme,
että "tänäänsentään on jo vähän ke.
sän tuntua", P.-etilä nosti katseensa
ylös sanomalehdistä ja kysyi ilman
mitään muodollisuuksia, että "mitäs
kuuluu sotarintamilta"?
Yritimme selittää, että "kaikki on
hiljaistani paitsi Kojen saarella, missä
amerikkala:iset saivat melkoisen voi­ton
taistelussa aseettomia sotavanke­ja
vastaan.
"Hyvä niinkin" tuumi Pietilä haja-miel:
s5^tä osoittaen, mutta vankan
henkisavun väärävartisesta imaistu-aan
hän ky;^i: "Miksi Vapauden tay.
tyy Canadassa olla ainoan suomen­kielisen
lehden joka ei ole määritel­lyt
kantaansa kenraali Elsenbof^erin
presidentiksi pääsyn, mahdollisuuk­sien
suhteen?"
Koetimme ^littääri että Vapaus on
aikoinaan verrannut arvon kemaa-limme
presidentinehdokkuutta "ylä­kertaan
paoksi" sikäli, ettei hän balua
kauempaa olla poliittisesti hukkuvassa
Euroopan yhdistyneen armeijan lai­vassa.
Tässä, vaiheessa päätimme puoles­tamme
esittää ky^myksen, että "äiis-tä
se kenkä nyt oikein puristaa".
"Eipä juuri mistään erikoisesti
mutta silti vähän sieltä ja täältä", sa­noi
Pietilä ja kysyi suoraan:
"Tuleeko Elsenhoweplsta Yhdysval-tain
presidentti?"
"Vaikea sanoa", vastasimme me.
'iMiksi niin? Tiesihän Canadan
Uutiset Jo viikkoja sitten kuvatekstis­sään
selittää, että 'Eisenhower on Y h -
dysvaltain seuraava presidentti."
"Mutta on kai yhdysvaltalaisilla va­litsijoillakin
Jotakin sanottavaa sen
suhteen." • ,• ;
"Onhan se niinkin — he saavat vei­kata
yhden rja saman rahamlesryh-
^ ä n siltä tai tästä hevosesta,"
"Hm."
••• • •
•Mutta -mitä te ajattelette henki­lökohtaisesti
£isenhowerIn mahdolli-'
suuksista?"intU Pietilä,
~ "Mitä tahansa saattaa tapahtua.
Ejsenhowerista on ilmeisesti tehty
jonkinlainen kansallinen myytti —
hevosella ratsastava kenraali Ja suu­ri
johtaja Jumalan armosta. Joka el
-vanssististen pyrkimysten tukemi­seen
*; Nootissa oli korostettu, että
länsivallat pyrkivät ei vain repäse-mään-
irti lopullisesti Saksan yhden
osan toisesta; vaan asettamaan' Sak­san
yhden osan toisien vastakohdaksi
sitoakseen Länsi-Saksan ja sen ar­meijan
vielä lujemmin Pohjois-Atlan­tin
liittoon. Tällä tavalla länshrallat
rikkovat törkeästi neljän vallan Pots­damin
sopimusta, jossa: rauhansopi­muksen
valmistaminen Saksan kanssa
on annettu Yhdysvaltojen, Iso-Bri­tannian,
Ranskan ja Neuvostoliiton
tehtäväksi.
Bonnin haUitsevat-. piirit tietävät
hyvin, että Saksan kansan voi saada
tyytymään "yleissopimukseen" vain
voiman avulla. Sitä kuvastaa jo se-km,
millaisessa tilanteessa tämä sopi­mus,
allekirjoitettiin. Bonn oli sopi­muksen
allekirjoittamispäivänä saar-toUlassa
— sinne oli tuotu 25,5 tuhat,
ta aseistettua poliisia Saksan kaikilta:
puoUlta. Huolimatta siitä, että Bon­nin
viranomaiset antoi'vat kaikille
maakunnille ankaran määräyksen
hallitustalOJen liputtamisesta, amoas-taan
kaksi maakuntaa totteli tätä
määräystä ja seitsemän maakuntaa el
joukkojen suuttumuksen vuoksi to­tellut
sitä,' Ilmaisten siten protestinsa
sopimuksen all^irjoittamista vastaan.
Tämä kuvastaa kirkkaasti, Bonnin
halUtuspibrien huomattavan osan kes­kuudessa
syntynyttä hämminkiä.
Saksan kansa vastustaa Jyrkästi t ä -
tä uutta bnperialifitista salaliittoa. Jo
ennen sopimuksen allekbrjoittamista
oli kaikkialla Länsi-Saksassa suuria
mielenosoituksia uutta: separaattista
«»tasopimusta vastaan. Essenissä,
Hampurissa, Mannheimissa, DUssel-dorflssa,
Kölnissä, Braunschweigissa
ja monissa muissa kaupungeissa työ­läiset
ilmaisivat suuttumulcsensa Ade-nauerin
kavalluspolitiikkaan Ja tah­tonsa
taistella päättävästi militaristis­ta
"yleissopimusta''; vastaan. Sopi­muksen
ällekb-joittamispäivänä pidet,
tiin Essenissä, siinä paikassa, jossa
lansis&ksalaiset sotahurtat tappoivat
hiljattain f ni^oren; .rauhantaistfeliJan
iPUipp~MUllerin, suuri kokous', jossa
blL lO.OGO nuorukaista jai neitosta.Län-
8i-Saksan kakilta puolilta. Kokous
hyväksyi yksbnielisesti protestlpää-iöksen;
-"yleissopimuksen" solmimista
vastaan.....;.. .
i Saksan, Ranskan ja muiden maiden
kansat pitävät iNeuvostoliiton halli­tuksen
noottia, jossa se ehdottaa uu­demman
kerran v rauhansopimuksen
solmimista Saksan kanäsä, pelastava­na
ulospääsynä muodostuneesta tilan­teesta;
varmimpana keinona, Jonka a-vulla
voidaan Saksan kysymys rat­kaista
rauhanomaista demokraattista
tietä. Neuvostoliiton ehdotuksia tu­kevat
miljoonat rauhanpuoltajat kai­kissa
Euroopan maissa. Vastaukseksi
imperialistien uuteen salaliittoon he
tehostavat taistelua Saksan yhtenäi­syyden
puolesta, rauhansopimuksen
solmimisen puolesta, rauhan puoles­ta
kaikkien kansojen kesken.
— J A -
SADATIN Pram-ÄMIVEV
Pikkutilallinen Hintikka alä^ v
väisenä suimuntaiaamuaa:
maa kotiin päin, kun faäntä^T*'
tuli pitäjän rovasti, joka oli ^
kirkkoon toimittamaan J u a i i^
velusta. Rovasti ei malttanuSr
nomatta:
- Hintikka se vain näkyy haiTa&
van sapatin rikkomista,
parempi tulla sen sijaan kirkkoon»
- Enpä oikein t*edä, kumpi
parempi: istua kirkossa ja
näitä hemä, vai istua tässä
kuorman päaUä ja ajatella
oli Hintikan •va stau•s. .
ÄITI LUPASI
— Kuinka vanha olet. pikku wi
vänl. • '*'
— Kaksi vuotta. Mutta äiti on k
vaunut, että jos muistan joka aate
syödä kaurapuuron loppuun, täytäa
ensi vuonna kolme.
OTTAWAN AVIOEROMYLLY
Ottawa;—'Parlamentin alahuonees­sa
annettiin'viime pärjantaina lopul­linen
siunaiis 87 avioerohakemukselle.
Koska Quebecin lainsäädäntö ei edel­lytä
avioeron myöntämistä maakun­nassa,
on maakuiman avioerojutut
käsiteltävä parlamentissa.
Ontarion CCF:n
nuoret vaativat
solmimaan rauiian
Toronto. — Ontarion CCP:h DUOT
ten järjestö (CCYM) kehoittl Tiimi
viikolla lopettamaan Korean sodan
hyväksymällä sotavankien paiautta.
misen Genevan konferenssin määii-telmien
mukaisesti. Järjestön kokonj
pidettiin Torontossa kesäkuun 7-8 p;
Opetustoiminnan johtaja John
Gallagher sanoi päätöslauselmaa esit­täessään,
että "vaikutusvaltaiset pii-rit
ovat uudelleen puhuneet sodan
laajentamisesta Kiinan • alueelle, joj
rauhanneuvottelut epäonnistuvat'.
Päätöslauselma loppuu seuraavaan
lausuntoon: "Tämä kokous kannatta»
vankien palauttamisessa, että sesno-ritetaan
puolueettomien tarkkaajia
ollessa vapaita sitä seuraamaan j»
jyrkästi vastustaa väkivaltaisten toi­menpiteiden
jatkamista ja sovelta­mista
palauttamisvaikeuksien ratki-semisessa."
Suosionosoituksilla otettiin vastaan
Gallagherln lausunto, että "Korean
sodan Jatkamis- ja laajentamlsmotii-vit
ovat epäilyttäviä." Hän antoi ym­märtää,
että Korean sota muodostaa
tällä hetkellä suurimman vaaraa
maailman rauhalle.
': Järjestön, eroava presidentti Emie
i^eff sanoi puhuessaan Genevan kon­ferenssin
päätöksistä: "Jos me emme
voi elää • allekirjoittamiemme sopi^
musten mukaisesti, niin minkä puo-lesta
me taistelemme?" ;
Työnantajat ovat
välinpitämättömiä
vakuutuksen suhteen
; Toronto. Työttömyysvakuutusko-!
missionin virkailijat Umoittivat täällä
viime viikolla, että lähes tuhatkunta
torontolaista työnantajaa Joutua
syytteeseen elleivät he hyvin pian
vaihda työläistensä työttömyysvakuu-tuskirjoja
uusiin. Entiset kirjat olisi
pitänyt vaihtaa uusiin maallsk. lo­pulla,
jolloin kirjat tulivat täyteen
merkkejä., Erästä työnantajaa sako-,
tettUh tästä syystä - 20 dollarilla Ja
kuluilla.
• Kalkille vaihtamisen laiminlyön­neille
työnantajille on lähetetty Jo
kolme muistutusta.
Tokio. _ Viime perjantaina tiedol-tettiin
täällä, että Japanin Järjesty­neet
työläiset ovat; valmistautuneet
päivän kestävään protestilakkoon sen
johdosta, kun •hallitus on esittänyt
parlamentin hyväksyttäväksi lain. jo-ka
määrittelee yleislakon laittomaltsi
ole koskaan väärässä ja se valkoinen
toivo, johon suuri raha tiukan tullen
turvautuu silloin kuin suurelle kan­salle,
työläisille ja farmareille on o-petettava,
että kuka käskee ja mitä
kuuluu,"
''Te siis' pidätte Eisenhowerla myös
miltei valittuna presidenttinä?"
"Kuka niin on sanonut?"
"No?'
Yritimme selittää, että viimeaikoi­na
on Eisenhowerln tähti ilmeisesti
laskenut — että amerikkalainen suur.
pääoma ei ole vielä ratkaissut kan.
taansa sUtä, että Joko tätä hevosella
ratsastavaa kenraalia tarvitaan, vai
onko häntä pidettävä vastaisuuden
varalta hyllyllä. Ja että tällä rupea­malla
näyttäisi siltä, ettei Eisenhowe.
rista noin vain lelvotakaan vi^lä pre­sidenttiä.
"Kelpaa sitä kuitenkin olla kenraa­lina"
sanoi Pietilä-uneksuvasti ja i l ­meisesti
ajattelematta lehtiä selailles­saan.
• •
"Toista se on meidän nahkapoikieh
suhteen," hän jatkoi: "MeUtä ei nuo­rena
kysytty, halusimmeko päästä ar­meijan
leipim tai emmekö halurmeet.
(MelUe eililoin annettu mitään mah-doUisuutta
päättää siitä, koska ase­takin
heitämme nurkkaan,-iHerätyk-set*
oli silloin rauhankin oloissa pal­veltava
loppuun astL'
"Mutta -nämä kenraaUt! He pal­velevat,
mikäli palvelevat Ja heitä pal­vellaan
vielä enemmän. Mutta sitten
kun he kyllästyvät sUhen, että heitä
palvellaan, he heittävät asetakkinsa
nurkkaan Ja sanovat, että me jääm­me
toistaiseksi pois armeijasta ja ryh­dymme
vaikka presidentin ehdok­kaaksi."
,. ,
"Eihän Eisenhower ole sanonut mi­tään
ehdokkaaksi ryhtymisestä...
ehätimme väliin, : ^
"Siinäpä se kenraal.en erikotaras
onkin" sanoi Pietilä. "He sanont
palvelevansa uskollisesti, eivätkä en»
armeijasta, ellei presidentti heitä ja-;
pauta tärkeimpiä tehtäviä varten. Sit­ten
he eroavat kuitenkin, vaikkei pr^,
sidentti heitä vapautakaan ja sano­vat,
että he eivät missään tapauk^.
tavoit^^r presidentin ehdokkoutt».
mutt^ palvelemaan kun ovat.totw-neet,
niin he ottavat presidentin e>
dokkaankln tehtävän vastaan, jos mo
heiltä vaaditaan. Sitten he pitä«V
kuitenkin suuria puheita sUtä kumn
he ratkaisevat kansainväliset ongei-.
Ihat paljon viisaammin kuin raa^:
Utiikot ja panevat kotoiset työa» !
poliittiseen pakkopaitaan ja esittan. j
yleensä poliittisia mielettömyys» |
; f f . . •• . • •••• '••
• "Tietysti herroilla on omat metkutt-:
sa", myönsimme me. "mutta ram
veU oikeastaan tähtää?- ^
"Eipä mihinkään erikoisesti,
P.etilä haikuja imien: " ^ " ^ ^
tuntuu, e t t ä jos Canadaa kerran
tään Yhdysvaltain suuren
tymättömänä metsästysmaana,^
sallittanee kaiketi meidän taboltan--,
me myös presidentin vaaleihin c^,
tumineri. vaikkapa vain n ä i n » ^ |
päin? Sitäpaitsi minä rakastan anw ,
kenraalia syvästi - sitä enOT^ |
mitä syvemmälle hänet poldtusB- ^
painetaan maan rakohon.''^^^^^ - , j
Näin haasteli Pietilä ja vähän
t ^ n , mutta kun minkään |
nolaki ei salli toistettavaksi \
voimallista kuvaustaan ^"^TIZAI
Ja heidän sapeleistaan, jolto ei ^
tuppeen, niin meidän täytyy_
jutustelumme tähän. - Känsakooi*
—m— ^' !• I III- - T T rTTMfTMT ' ' ^