Vapaus, July 5, 1956

              TorsHaina, heimk, 5 p. — Thursday, July 5,1956
VAPAUS
OittDi^iitf'^fSnnitfi Catifldlaitf. •'••Et'
a»,atomi tSa» naii tiie Fast
OlOee Deoixtmeat. OUawa. Pub*
litfMl tMce veeUy; Tuesdays.
ttiandsf» andSatonlsys by yapattr
PslHlifib» «otDpany Ltd. at iOO-m
Mm W; BaObtnj, Ont, Camda..
Teiepbmes: Bi», Offfc» OS- 4'«2(;f;
saiUfiUA o{tice<3e. 4'42es:tisan»eer
addre»; Bo» « , fludlroty, Ootajfo,
Mveftifing rates ujion ai^Ilcatfoa
rnanslatlon free <tf ciiane»'
TXLAUHHINHAT;
Kanadassa; IIIE. 7J09 0 kk, 3.75
3 kk, 2 ^
YböytvaBolaaai 1 vk. «XXI 6 kk. 4 ^
Suonessa: 1 vk, SiiO 6 kk. 4.75
JO
, JSeduvuUuma julkaistut "uutisticriot kertoivat, että Xeuvostolii-
^•^
ry^piskim^s^n kokouksessa jälleen ehdottanut atomi- ja vety-fNniniijen
l9itt<Rnak$i juUstamista sekä yleistä aseistuksen vabcntä-mlsta
Icaiisainvalisten »j^iniustcn perusteella.
^^äaaQissA iiutjstiedoissa ^annettiin ymmärtää, että vissit länsimai-dc^.
«dustajat luhtauto^^ tähän ehdotukseen j a pitävät
«<j^](nen|diiU)il[avöinien ilman" tarkkailusuunnitelmasta, mikä asial­lisiin
jnäiUea on viivyttclytaktiikkaa todellisen ascistariisumisobjcl-
"KssÄ Ulanteessa odottavat canadalaisct suurella miclenkiinnol-la^>
ita/, fluiä talee Canadan päävaltuutettu, f&rvcysministeri Paul
^tfD^nossa, tänään, torstaina, heinäkuun 5 pnä.
'c;':iMddänlun maassamme on luonnollisesti ihmisiä, jotka henkisen
laiskuutensa ja'edesvastuuttomuutensa vuo^^
vaaBbtaiikok» aseWriisumb^ vaikka - he päästelevätkin
vbtmasafiojayhä kohoavista veroista ja muista menoista, mitä varus-tel^
j|u^lu meille yksityisinä kansalaisina aiheuttaa.
^„,>futta kaikki ajattelevat canadalaisct — ja tähän ryhmään
kuuluu luoj&n kiitos suuri enemmistö odottavat nyt maltittomasti
sita}*^ että Y K : n asetstariisumiskomission kokouksessa päästäisiin
käytännöllisiin; toimenpiteisiin - aseistariisumisen j a j;}ukk3tuhoasei-den'kieltämisen
hyväksi. .-
i,^;Tosiasiassa Canadasäa, kuten muuallakin maailmassa on yleinen
tnlellpide noussut vaatimaan joukkotuhoaseiden kieltämistä siinä
iiii^n,^«ttei sitä voida enää jättää huomioon ottamatta. K u n Yhdys-v
a l ^ korkein sotajohto seKtti julkisesti, että jos se käyttää vety­pommeja
Neuvostoliittoa vaataan^ niin se-saattaa tappaa 'fsatoja mi
jobnia ihmisiä-muissakin maissa" — jotka ovat sattumalta^, silloin
-tillein aUpuoletla' Neuvostoliitosta niin tämä herätti ajatte-iioiien
canadalaisten mielissä kysymyksen siitä, että mitä tapahtuu
i d i l l e canadalaisille, jos Xeuvpstoliitto myös käyttäisi vetypommeja
4§iflysv{dtoj(!n kaupw
{Ammeilla voidaan hävittää kokonaisia kansakuntia, ja jos sen l i -
s ^ i ovat vaarassa vielä ^Huulen alapuolella olevat ystävällisetkin
l^uisakunnat" kuten on selitetty, niin silloin on todellakin -aika ryh­tyä
todellisiin puolustustoimenpiteisiin — ja ainoa tehokas puolustus-k|
ino on tiukkaan kansainväliseen kontrolliin perustava sppimiis s i i ­l
i ettei vetjpommeja ja multa joukkotuhovälineitä koskaan käytetä
sen -'^paremmin-N^ Suomea kuin Yhdysvaltoja ja
jC^nadaaäcaan vastaan. - '
mm
iÄlilÄiilil'»
(Mikäli terveysministeri !Paul Martinilla on epäselvyyttä siitä,
n|itä canadalaisct, todella Y K : n aseistariisumiskomtsston 'kokouk-sättt;
OdotUvat,''hän'ypisi'lukea-Torontossani^ oman puo­lueensa
(liberaalipuolueen) vankan tukipylvään, Toronto Daily Starin
' lohnituskirjoituksen (heinäk. 3.p.) missä sanotaan mm. seuraavaa:
* l ^ a a t i t t asevoimavältuuskunnan kokouksessa Wa$hingtonissa
eätetyt lausunnot tulivat varmaan tyrmistyttävänä uutisena iiii
^v'jotka katsovat; että atomisota on niin hirveätä, ettei sitä voida vaka-
^^1^ ajatellakaan. Yhdysvaltiiin armeijan tieteellisen tutkimus-'
f j|oston etevä johtaja; kenraaliluutnantti J
färvioitayan,' että' useita satoja miljoonia ihmisiä kuolisi Venäjällä
' jfe tuulen alapuolella olevilla alueilla, jos Yhdysvaltain strategiset
:i£navo1mat suorittavat atomihyö^^
tt.^^. Yhdysvaltain sotilassuunnittelijat . . . eivät odota menetyksiä
:x;y!lc$inomaanvihol!ismaassa: vaan myös tuha^ päässä.
0' Monet ihmiset katsovat, että Yhdysvallat uusii Koreassa tehdyn
^ Tämä on
ifilkkääv^t^^ S vuotta sitten; sen jälkeen on
: 1 ^ taktiUisesti käytettävä atomipommi ja sen käyttö
yhdistetty Yhdysvaltain sotilasmenetelmiin. (Yhdysvaltain) Hal­litus
on tehnyt lujan päätöksen, että sitä tullaan käyttämään ja on
mkentanut Yhdysvaltain sotilaslaitoksia sen käytön perusteelta, l a i -
i^to-osasto mikä odotti Etelä-Kiinan merellä komennusta sekaan-t^
akseen Indo-Kiinan sotaan, oli aseistettu atomipommeilla ja vai-tj^
hteerl Dulles sanoi peittelemättä Quemoy-Matsu kriisin yhtey­dessä,
että niitä (atomiaseita) käytettäisiin Kiinan mannermaata
>astaan..
« On täysin selvää, että kenraali Cavinin viittaama hyökkäys voi
^^^pahtuav vain Neuvostoliiton käytettyä atomiaseita Yhdysvaltoja
-\Jfistaan. Mutta mitä takeita on siitä, että pienet sodat, missä käy­tettäisiin
pieniä atomipommeja, eivät kasva suursodaksi/missä käy-r
tetään' suuria pommeja?' Ilmeisesti tällaisia takeita ei ole, varsinkin
siksi ktm Yhdj^svallat on^^saanut itsensä asemaan, mistä kenraali
$atthew Ridgway varoitti kauan sitten, missä ei ole löydettävissä
i^uunlaista sotaa kuin atomisota.
J ^ r Tämä painajainen on lopetettava,. Aseistariisumiskysymys on
ratkaistava ja paikka, missä se on tehtävä, on tänään 'Xew Yorkissa
kokoontuva YK:n aseistariisumiskomissio. Useita alotteita on
kateltavissa. Yhdysvalloilla on oikeus odottaa Venäjältä joitakin
luottamusta nostattavia alkutoimenpiteitä, mutta täysin ilmeistä on,
4tä Eisenhowerin 'S^apaa ilma" ohjelma on kuollut ja siitä olisi
^Humittava. Sopivampi alkutoimenpide olisi sopimus atomiaseiden
l^keilujen lopettamiseksi; siinä ei tarvita mitään tarkkailuelimiä
^llä Neuvostoliiton kokeet voidaan helposti todeta nyt, ja se puoli,
j0ka ensin rikkobi sopimuksen, saisi siitä maailmanlaajuisen tuomion.
^ t tehneet huulipälvelusta Eiscnhovverin suunnitelmalle samalla
^ n he ovat yksityiskeskusteluissa pyytäneet amerikkalaisia: lieventä-ijiään
ohjelmaansa. He (Canadan viranomaiset) ovat kannattaneet
Yhdysvaltain kantaa^ että atomipommien kiellon ja tavallisen aseis-rtnksen
vähentämisen täytyy tapahtua käsikädessä, mutta yksityis-
Iteskustelussa he ovat selittäneet, että tämä on täydellinen vastakohta
aikaisemmalle ohjelmalle. 'He (Canadan viranomaiset) ovat olleet
^etönnä kun Wa5hington ylläpitää kestämätöntä väitettä, että
aseistariisuminen on sidottu &iksan yhdistämiskysymykseen.
: i Tästä sekamelskasta on päästävä pois. ;AIe emme voi olla enem-
|F|ää tuuliajolla.
Vkfc Jtrtll», Beaver Lakelta, täytti
maanantaina, heinäkuun 2 pnä CO
vaotta. ,
Ybdymxae «ukulaisten j a tuttavaJn
onnentpfvotukslin.
jTvoläfetep ia fannarien yhtenaisyyto vaiheista
Ottawan piirittäminen
Mitä muut sanovat
TVÖTAISTELUT KIIHTYVÄT
Yhdysvalloissa, jossa Amerikan
työväenliikkeen korkeimmat johta­jat,
seUaiset kuin A F L ^ I O järjes­tön
presidentti George Meany, va­kuuttavat
"demokraattisen kapita­lismin'^
vallitsevan j a kaiken luok­kataistelun
j a yksinpä luokkienkin
puuttuvani on tämän vuoden aikana
taas saatu kokea, kuinka ankarana
tuo luokkataistelu pauhaa.
Hallituksen työdepartmentti tie­dottaa
j u u r i , että maassamme oli
tämän vuoden neljän ensimmäisen
kuukauden aikana lakkoja enem­män
kuin vastaavana aikana mi­nään
vuotena sitten v . 1952.
''Demokraattinen kapitalismi",
jonka kanssa Meanyn kerskailun
mukaan tullaan n i i n hyvin toimeen,
kieltäytyi jyrkästi antamasta työ­läisille
pientäkään osuutta niistä
suunnattomista voitoista, joita:se on
tehnyt. Jatkuva elinkustannusten
nousu pakoitti työläiset vaatinuunn
lisää palkkaa. Kun vastaus, oli
kielteinen, syntyi runsaasti lakko­ja.
Kaikki merkit viittaavat sii
hen, että suuri terästyölälsten lakko
tulee alkamaan "demokraattisen k j
pitaUsmin'; hylätessä työläistei
kohtuulliset vaatimukset. —- Työ-mies-
Eteenpäin.
"Vanha kettu ei
syö ••rr
I&portaasheja
^uvostoliitoista
viadprnhamln».:---- .Tanskan radio
oii|saanut hivan, että sen edustajat
sa«vat'ensi syksynä suorittaa repor-taashimatkoja
'Neuvostoliittoon Ja Jo
Idttkutusa saavat Tanskan radion
kuupotelijat seurata välähdyksiä venä­läisestä
arkipäiTästä.
Jo vuonna 1952 esittivät kolmen
pohjoismaan radioiden Johtokunnat
Moskovalle vetoomulcsen reportaashl-matkojen
suorittamisesta. Vastausta
ei kuitenkaan ole saatu ennen kuin
vasta nyt ÄlatkaUe lähtevät repot-ts&
shipääUikkö Aksel Dahlerup Ja
esitelmäosaston päälUkkö ~Hans S51v-höi.
Helsingissä Ilmestyvän Työkansan
Sanomat-Iehden nimimerkki / " I r i n a i -
nen" Jutteli äskettäin lupsakkaan tyy­liinsä
noin nimeensä:
"Miehille korvarenkaat" Ja " K e t u n -
pyynti raudoilla" olivat ellen Vdema-rln*?
yleisönosaston otsikot, Eivät nä«
mä otsikot tarkoittaneet samaa asiaa;
vaikka ensilukemalta saattaisi niin
luulla, koska kumpikin Juttu oli tar­koitettu
metsästäjille. Ensinmainit-tu
naisten: metsästäjille Ja toinen o i ­keiden
kettujen metsästäjille.
Niinsanottuja uskottomia aviomie-hiä
on uhattu Jos Jonkinlaisilla kosto/-:
toimciipiteillä aina Helvetin tuleen
saakka,' mutta korvarenkaat on sen­tään
kaikkein uusin uhkauslaji.
Kuuden tytön äiti ehdottaa syvän
vakaumuksensa tuloksena, että kaikki
aviomiehet olisi merkittävä korvaren­kailla,
etteivät pääsisi tekemään tihu­töitään
eli viettelemään viattomia
tyttöjä tai mahdollisesti myös toisten
miesten vaimoja: Ja korvarenkaat
pitäisi kiinnittää niin lujasti, ettei nU-tä
saisi millään i r t i povitaskuun p i i -
loitettavaksi niinkuin nyt saa sormuk­sen.
Kuuden lapsen äiti laskee ehdo­tuksensa
kaikkien äitien j a naisten
ynnä naisjärjestöjen sydämelle. .
Tästä "tavattoman mielenkllntoi-;
sesta" asiasta tuli tietysti Juttua mies­ten
Ja nImenom*aan tikkomlesten
kanssa. Mitä he tykäävät?
— Sekä: viisas että hupsu ehdotus,
sanoivat kaksi ukkomiestä Ja yksi k i h ­loissa
oleva mielipiteenään. Jos tosi­aan
olisi mahdollista kiinnittää kor­varengas
niin. ettei sitä saisi irroite-tu&
sl. n i in tytöt Ja naiset yleensä t u l i ­sivat
vielä luottavaisemmiksi kuin a i ­kaisemmin
Korvarengas olisi varma
tae..että kysymys on todella ukkomie-hestä.
VäitUvät nämä miehet että sor­mus
sormessaan mies saa naisseuraa
paljon helpommin kuin tyhjäsormlnen
Ja että vain Jotkut kokemattomat
miehet saattavat sujauttaa sormuk­sensa
liivintaskuun — Ja Joutuvat
yleensä vetämään vesiperän. Naiset
eivät kuulemma luota poikamiehiin
läheskään n i in kuin ukkomiehiln, Joil-
' la on enemmän kokemusta sekä teois­sa
että sanoissa — tai pikemmin sa-nomattomuudessa.
Sillä, väittivät
miehet, naiset lörpöttelevät itse pal­jon
turhanaikaista, mutta he eivät p i ­dä
siitä, että miehet lörpöttelevät tär­keistä
' asioista. Poikamies leuhkii
valloituksillaan, mittta vanha kettu ei
syö myrkkyä.
M.o.t. Asiantuntijat todistavat.
Mutta he puolustivat sormusta. totea­malla,
että korvarengas kaunistaa
enemmän siroa naisen korvaa kuin
miehen karvakorvaa. Sen vuoksi o l i ­si
hupsua varustaa aikuiset miehet
korvarenkailla nihikuin varustautuvat
monet tukholmalaiset nuoretmiehet,
joiden avulla ei kenestäkään naisesta
tulisi edes yhden tytön äitiä, kuuden
tjrtön puhumattakaan.
Probleema el siis olekaan problee­ma!
Toivotaan, että kuuden tytön äi­tikin
ajattelee asiaa hiukan tarkem­min
Ja huomaa ettei ole olemassa yk­sipuolista
pahaa — tai pahetta, niin­kuin
hän itse asiaa nimittää — eikä
vaara läheskään niin suuri kuin hän
kuvittelee. Edellä haastatellut ukko-miehet
nimittäin väittivät tilastoihin
nojautuen, että lapsenruokkojutut
ovat varsinkin kihlakunnanpoikeuk-sissa
melkein sataprosenttisesti poika­miesten
Juttuja. Ukkomiehet syyllis­tyvät
kuulemma moraalittomuuteen,
vastuunttumottomuuteen Ja taitamat­tomuuteen
paUon harvemmin kuin
PQikomiehet, Jotka ovat yleensä vas­ta
opiskelijoita elämisen asiassa.
: Puhttivatkohan ukkomiehet liilcaä
omaan pussiinsa?
DiiMfja lilfMyy CanaJaai». Kyt
afTfutfffyjtff »ftarafffmln - 1 ^^
fcofffcaaii frinfu jrftä oscis fanirt-.
ia» ideaa, ettft fanBiHien ^ teot-llsoitstyölälslen
edoi ovat rtslf-\
rfidaMs toiOima. .,FUn « e a ' ^ *
fieen bon pcTOrtettflii ood imlo-liitto;
Canadian .letbot Coasreaa,
pjjestyneet fannarift bofcoontol-vat
foiAiMfen Ja työEUsfen ta-lonsnenvMtim
fcokookseen (Farm-
Xabor : Ceonomie CknmetJ) i^^U;
määrällään ylttei^ «ÄJelnä
laatlmfnfä. Nykyinen faniarfen
Ja tySBIsten yhtefatolrofnnan
hyökyaalto jlideaaä Ottairalle esi-tetlyjen
vaatimiuten kamssv pa-laattaa
mieliin iapankaen Cana­dan
historiassa, : Joka ionnetflin
"Ottaivan pUriiyksenä", JoUoln
farmarit hyökkäsivät panldlreja
Ja ranUUeyhtlöHä vastaan, samo-
|a riistäjiä vastaan. Jotka oUvat
myös kaapnnkllalstyölälsfen etu­jen
sortajaa.
• • «
Joulukuussa vuonna 1910 Ottawaan
saapui 800 farmaria käsittävä edus­tajisto.
He vaativat silloiselta pää­ministeriltä;
S i r Wilfredlia«rielt8^ et­tä
oli ryhdyttävä iVapaaseenkaup-
;paan Britannian kanssa, molemmin
puoliseen Icauppaan Yhdysvaltain
kanssa^ j a ostnistoimintalain v l a a d i n ­taan.
Jotta voitaisiin-rajoittaa pank­kiirien
j a rautatiekapitalistien riisto-toimintaa.
i Historiassa mataltaan tämä'"Otta­wan
pilrittämiscnä." Sitä seurasi far-miväestön
nopea järjestäytyminen.
Farmarien liikkeen Johtajat puhuivat
taistelusta "uutta -feodalismia^ ivas­taan.
Ennen j a ensimmäisen maallman-
• sr4an aOana Sarmarlt Järjestäytyivät
* vfljähtuötbjalUttoihin^^^^ ' 1 ^ ^
Ja Sasjcatchevanissa ; ja> iarmarie»;
unlopilD Ontariossa Ja Albertassa./!
Ännarien *1mlo!bln'' Järjestäyty-'
misen yhteydessä tehtiin jaKsuvaa va­listustyötä
poliittisen toiminnan b y -
välcsl. jonka tuloksena lännen f Ja
myös Ontarion) farmarit jatkuvasti
joko yhdistyivät tai haajaantuivät
kunnes Progressive-puolueen johtajat
T. A. Crerar Ja Robert Folke pettifät
liikkeen liittyessään l i b e b a l ^ I t i i ^'
een riveihin. ' ^ ' '
Vuonna 1914 R. C . Hendess^nihees^
saan -Manitoba Grain Gnni^ilrs Asso-:
ciationilfe kehoitti psrustamaan uut­ta
puoluetta. Joka muodostuisi- fttle-;
toisesta j a horjumattomasta talonpoi-kalstosta'
yhdessä "rotevan j a itsenäi­sen
työväenimolueen" kanssa. •" ' ,
Farmarien - poliittinen toiminta
nruodostul useissakin tapaulcsissa nai­viksi
::- kapinaksi - '^^puolueellisuutta"
vastaan j a "liikkeeni t korostamiseksi.'
Tämä myöhemmin johti siihen tulok­seen,
että Prognssive-puoliie hajaan­tui
::: sisäpoliittisen .; yhtenäisyyden
puutteeseen. . ,
Koska^farmarit eivät muodosta y h ­tenäistä
luokkaa: taloudellisesti, kuten
teollisuuslyöläiset, •• likkaimpien t ja
köyhempien.- farmarien :.välillä vallit-,
sevat taloudelliset eroavaisuudet oli­vat
omiansa:; palvelemaan suurpää­oman
^ etuja. Tämä johti; • ainaiseen
hangaulcseen kannanotossa.
regton Takennussuunttltfimaa Ja tuo­mitsivat
liberaalien aqrönnytyl^ y i -
tiölsänmaallisille. He tuomitsivat sö-danvaara
jutut asetehtainjaln tekai-semlna.
Sidottiin yhteyksiä Canadan
ranskäSlalsen Imperialistisen liikkeen
kanssa jarslc^^Sam Hughes tuomittiin
"^dottomana rauhan vaaxantajana."
^^"<tfln • jq*fr^*if*' ?"yn?""n!i''kf Vfff
Johti : farmlkapinän.'vlidippuunsa Ja
National Progressive-publueäi • ^tems-tamiseen.
jonniifv. J921 liittovaaleissa
vuoribsupmm
Maailman mahtavin vuoriharjanne
kfefntfftelee y l i maapallon PcAJolsna
valta Etelänavalle. Se « n paljon p i ­d
e m p i i a l e v € ^ kuin Andesit 43 ttn
IjiiippujeD fesktmäS räinen koilceus OA
kymmeoentuSatta'jalkaa^ Vksi jätti-lälshulppu,
Pico, Azoreilla, kohoaa
2tfi00 jalan faoJEeuteen. Mutta i h ^
missilmä on nähnyt ainoastaan: s en
korkeimmat huiput. Kaikki muu le­pää
ikuisessa pipeydessä tuhansia
puolue' sai 65 edustajapaikkaa Uitto-parlamenttiin,
vssuraten^^^
marlen hglHtnkisen ' vaalivoittoa v.
1919 Ontariossa.'
Progressive-puolueen.: . vaalivoitto
leimasi farmarien poliittisen :,toimln-:
nan ja kolmannen. p3zolueen:liikkeen
kohokohdan. Se oli tub» p l t k ä ^ ja
kuchuisasti . - monopolismivastaisesta
iiikkeestä ja rajoittui pääasiallisesti
farmarien toiminnaksi. Koska teolli-suustyölälset.
eivät. olleet, yhtyneet
siihen rja'koska' se poti: vaikeita sisäi­siä
ideoloogteia-Ja taloudellisia eroa­vaisuuksia
:^<dlv alusta ilmeistä,'että se
lopussa ihukkiiisi:vsalaka^
kenzie Kingin liberaaliseen hierarki­aan.
Albertasta v. 1925 valittu 12 jä­sentä
'käsittävä tarmokkain :ryhmä
oU ainoa mitä oU Jälellä 25, vuotta
kestäneestä ^sekavasta' mutta s i l t i .mi-;
litanttisesta taistelusta.
Mutta sillä ajankohdalla kehittyi
Fanneraj.pWty; ; joka: - taisteli
Tämä häätöjä' j a ulosottamisia' .vastaan 30r
ybtenäisj^den puute: ei silti voinut, luvulla j a myös ;militänttinen farma-estää
: köyhempien farmarien mono- , r i en lehti. The Furrow.; Ne kylvivät
jalkoja Atlannin kylmien vesien alla.
Tämä vedenalaisten huippujen j a ylä-tasankojen
«ketju. Jota nimitetään
MId-AUantIc Eidge, kulkee halki A t ­lannin
valtameren S-kirJaimen muo­toisena
ketjuna.
pollstivastaisten mielipiteiden j a m i l i - farmarien j a työläisten yhtenäisyyden
tanttisuuden esiin tulemista.
liannen i;fai:;milllkkeen tuloksena
muodostui militarismivastalnen r i n t a ­ma
^ ensimmäisen maailmansodan' air<
kana^Farmarit vastusUvat ;toryett läi-uudenlalsen
idean siemenen.;: Seuraa­va
historiallinen vaihe Jatkuvassa f far­marien
kapinassa tule olemaan eroit-tamattomastikytketty:
teollIsuusty&-
läisiin. ^ C a n a d i a n Tribune.
Siperia viiden vuoden kuluttua
Ne, jotka, eivät ole ndiäaxioppineet^^
pia, puhuvat vieläkin Siperiasta 8eUaiTOna'''Junialan^'h^
mänäerämaanaf'. missä el ole muuta kuin susia; karhuja Ja po-liiflislsta
syistä "karkoiteltuja orjalröläisiä. " Tällaista, tosin
sukupuuttoon häviämässä voIevien-kasiiYskantaare
sanoa, eräs tässä maasa'ilmestyvä Suomenkielinenkin lehti; V a ­paassa
maassa on tietenkin vapaus myös itsepetoksen harraiuk-seen
ja toteutunaatta jääväi^toiveajattelun elättämiseeti; mutta
itsensä narraamlsesta ei ole^itezikaan mitään hyÖtya kenelle­kään
Ja kaikkein vähinamän, meille tavallisille virtasille. Niille,
jotka haluavat tietää totuuden siitä missä kehitysvaiheessa Si­peria
nyt on J a näihin se pyrkii seuraavan viidenvuoden aika­na,
suc»iitel0mmeneuyo8toUittola^nlaloustiete^
tin, M. Vilenskin oheellisla arlikkelia:
S I P E R I A N R I K K A U D ET
Katsokaamme neuvostomaan: kart­taa!
Ural-vuorilta aina Amurin
yläjuoksuun asti ulottuu suuri seu­tu
— Siperia.
Tämän satumaisen- rikkaan, seti-dun
ihaanuumenissäM on melkein
kaikkia ihmiskunnalle tunnettuja
kivennäisiä. Esimerkiksi Siperias­sa
on noin 75 prosenttia kaikista,
Neuvostoliiton klvihiilirikkauksista^
Rautamalmia on Siperian maanuu-menissa
miljardeja tonneja. Sipe^
rian lukuisat joet ovat vesirikkaita
j a kätkevät itseensä: ehtymättömiä-j
a yhä uudistuvia vesivoimavarojaV
Siperian v e s i voimarikkauksista
antaa ?> selvän kuvan seuraava rin­nastus:
Jkun Volgalle voidaan rakeh-;
taa voimalaitoksia yhteiseltä tehol­taan
6 miljoonaa kiIowattia, niin
Jeniseille voidaan rakentaa kolme
kertaa voimakkaampia voimalaitok­sia
kum Volgalle, ts. yhteistehol­taan
18 miljoona kiIowattia, Anga:
ralle 10 miljoonaa kiIowattia t j a
O b i l l e - ^ 9 miljoonaa kilowattia.^.''
Jenisein, Angaran, Lenan, V i t i -
mln j a Itä-Siperian muiden jokien
vesivoimavarat: ovat suuremmat::
k u i n Yhdysvaltojen, Canadan j a ^
Japanin vesivoimavarat.
Siperiassa on ehtymättömiä van­j
a harvinaisten metallien sekä ke^
miallisen teollisuuden raaka-aine-rikkauksia.
Siellä on neljä viides­osaa
Neuvostoliiton' metsärikkauk^
sista. Yksistään Krasnojarslcin
aluepiirissä on metsää 148 miljoo"
naa hehtaaria e l i 12 prosenttia koko
Neuvostoliiton metsistä. Näiden
metsien puutavaravarat ylittävät: 10
miljardia kuutiometriä.
. Neuvostokansan töin j a ponnis-:
tuksin Siperia o n muutettu sun^
reksi teollisnussendnksi, jolla ;on1
myös koneistettu maa^ous.
Sinne on rakennettu polttoaine- j a
metallurgisen teollisuuden tuotan,
tolaitoksia, suuria konepajoja seka
ke\Yen ja ravintoaineteollisuiidett^
tuotantolaitoksia. Kuznetskin metal­lurginen
kombinaatti ja monet'
muut Siperian tehtaat ovat raskaan
teollisuuden suurimpia tuotanto:
laitoksia.
Yksistään Länsi-Siperia tuottaa
nykyään teollisuustuotteita enem-^
män kuin koko Venäjä vuonna <
1913.
130 M I L J A R D I A ' K I L O W A i ni
T U N T I A VUODESSA
Kuudes v i i s i vuotissuimnitelma
edellyttää Siperian tuotantovoimien
edelleen kehityksen j a johtaa sen
luonnonrikkauksien t ä y dellisezn-pään
käyttöön., «
Siperian tuotantovoimien myrs:
kyisän kehityksen pohjana tuievpt
olemaan suuret vesivoimalaitokset
: r Angaralle rakennetaan' voimalai-toskaskadi:
teholtaan 10 miljoonaa
kilowattia: > Aiigäran : volmalaltos-kaskadi
tulee keliittämään joka
vuosi sähkövoimaa 70. m i l j a r d i a k i -
iovvattituntia.
Kuudennella : viisivuotiskaudella
pannaan' käyntiin : tämän kaskadin
ensimmäinen — Irkutskin voimalai­tos,:
jonka teho tulee .olemaan: 660,-
000 ;kilowattia j a ruvetaan rakenta­maan
maailman' suurinta Bratskin
vesivoimalaitosta,:jonka.teho tulee
olemaan 3,200,000 kilourattia. '
Jeniseille: on;-suunniteltu raken­nettavaksi
vielä siiurempi voimalai-toskaskadi.
S u u n nittelulaitosten
tietojen mukaan Jenisein vesivoi­mavarat
sallivat rakentaa voimalai­toksia
yhteiseltä teholtaan 20 mil­joona
kilowattia. ' , .
Jenisein kaskadin. volmalaitok-
: set tulevat kehittäinäänsähkövoi- .
maa vuodessa 130 miljardia, kilo-w
a t t i t u n t i a .— yhtä paljon kuin
Neuvostoliitossa tuotettiin sähkö­voimaa
vuonna 1953. '
Kuudennella viiisvuotiskaudella
ruvetaan Jeniseille rakentamaan: 3.-
200,000 ; kilovvatin Krasnojarskin
vesivoimalaitosta.
Jo vuonna 1960 Siperian sähko^
voimalaitokset tulevat tuottamaan
sähkövoimaa. enemmän. k u i n Eng­lanti
j a Ranska tuottavat nyky­ään
yhteensä.
S I P E R I A L A I N E N TITANI
J A ALUMINI
Tällaisten vesivoimalaitosten^ ra­kentaminen
sallii järjestää : Sipe­riassa
sellaisten aineiden kuin alu­miniumin^
magniuinin,: titanin J a
useiden - muiden Vikemiallisten: vai-;
misteiden' tuotannon, joiden tuotan­to
vaatii suunnattomia sähkövoima-määriä.
Mainittujen tuotantoalojen
kehittäminen. Siperiassa on jsangen
edullista, koska; siellä on r i k k a i ta
raakaTainevarantöja, Jotka ovat Ii­saksi
rakennettavien vesivoimalai­tosten
lähistössä. Esimerkiksi A n -
garan-Jeniseinnefeliinilöytymät si­jaitsevat
150 km päässä Krasbojars-k
i n vesivoimalaitoksesta Jeniseillä
j a Burjat-Mongolian ASNT:n suu­ret:
bauksiittilöytymät: sijaitsevat
noin 600 km päässä Irkutskin vesi­voimalaitokselta
Angaralla.
N E U V O S t O M A A N K O L M AS
M E T A L L U R G I S E N T E O L L I ­S
U U D E N K E S K US
Vänmetalllen,. kevyiden metallien:
j a harvinaisten metallien sekä ke­miallisten
T aineiden- suurtuotannon;
järjestäminen Siperiassa sekä suu­ren
voimatalousjärjestelmän raken­taminen
vaativat mahtavan metal­lurgisen
teollisuuden luomista siel­lä
tuotantoteholtaan 15-^20 tniljoo-naa;
tonnia vuodessa^; Siitä ' t u l ee
Donetsin j a Kuznetskin metallurgi­sen
teollisuuden keskusten jälkeen
kolmas mahtava metallurgisen teol­lisuuden
keskus Neuvostoliitossa.
Tällaisen ' metallurgisen teollisuu­den
keskuksen perustamiselle o^^at
siellä k a i k k i mahdollisuudet Brats­k
i n vesivoimalaitoksen lähistössä
sijaitsee suuri AngaranHimin rau-tamalmilöytymä.
Suuria rautamal-^
mivaran^oja on löydetty :Jaktttian;
eteläosasta j a Tshitan a l u e e l t a .f
' Pariiaillaan laaditaan uusia tek­nologisia
menetelmiä raudan saa­miseksi
malmista paljon pienem­mällä
vaivalla kuin tähän asti. Suu­ret
;Ja halvat: sähkövoimamäärät
>allivat ottaa siellä käytäntöön-^ säh-somasuuneja.'
Sitäpaitsi' Siperiassa
m paij on koksihiiltä tavallisia; ma-uuneja
--varten.: Kuznetskin' k i v i -
hiililaaklon lisäksi, joka varustaa
Mlä hetkeUä koksihiilellä U r a l in
'a Kuznetskin metallurgista teolli-'
iuutta. viime vuosina on Jakutian
eteläosasta- löydetty suuria k i v i h i i l i -i
;errostumia,'jotka käytännöllisesti
•allivatvkehittää raudan r^tuotantoa;
rajoittamattomasti.
Tämän suuren tehtävän ratkaise­minen
aloitetaan myöskin kuuden­nella
Adisivuotiskaudella. Siperiaan
on^aikomus rakentaa kolme metal­lurgista
tehdasta:
SITA
J A
TÄ
Eräs vapÄamleUnen porvari <
tunut "ejdunerittalaista" toi
tutkivan komitean :kuu}astel
Puheenjohta^'.eBni>o:
Te olette siis fcommnnist
•r- Minä olen antikommuni
Ahaa. te siis tunnustatte*
on aivan sama millainen komi
otette. kunhan vaan komj
olette.
• • •
KONSEBTTIABVOSTEL1
"Saksalainen - maamies laul
riisissa^^; H ä ^ mörisevi
bas^o j a siksi hän.uskoi täälläb
vansa ^edintyäotiassoIaulajaQa
T(JL:n kimpussa
-Belsinki.^ fpajuhOiden ; u
opistolla :pMettilnTnaa;hantaina
25 pnä puoluesihteeri Väinö L(
Johtaman TDlir^pposition kpbl
suma neuvotteliikokcius; Jonne
täjät; odottivat; u s ä^
täjia. K-utsuttiiäta-bitnbudatt^
sua. kuitenkin vain pieni osa ;
tilaisuudessa nähtiinkin väin
kunta osanottajaa. niJs
helsinkiläisiä. Jotka oli pikkm
kyyditty; kokouuqiälkalle. Faika
leet päättivät perustaa."Urheil
kiryv-nimlsen Järjesty
nakkalsjärjestöng|perustava: ;
päätettiin pitää ^f^yan^^€^
Hajoitusjärjestön^ sääntöä va!
lemaan Ja m u i i ^ asian y^^
meneviä kyi^nnyksiä käsitte]
K r a s n o j a r s k i n ' " l e t t i i n toimikunta. Jonka p
aluepiiriin,' Irkutskin alueelle ja
Länsi-Siperiaan. Viimeksi maini­tun
ensimmäinen' masuuni saadaan-valmiiksi
kuudennella viisivuotis^
kaudella.
65 U U T T A . K O N E T E H D A S TA
: O m i n takeinen metallurginen v
perusta s a l l i i Järjestää Siperiassa
kaikltien; koneiden, laitteiden j a:
kojeiden tuotannon, ' j o i ta tarvi-
' taan tämän tärkeän teoIlisuusBeu->
dun taloudelle. . ,
••: Kuudennella»viisivuotiskaudella :
Talmittetaan Siperiaan 65,konera->
kennustehdasta.
Suuret mittasuhteet saa siellä kii
vihiiliteoilisuuden kehitys; .-Vuonn?.
1960 Siperian kivihiilikaivokset tu-i
levät tuottamaan noin 50 prosenttia:
koko jC^euvostoliiton'kivlhiiUtuo^^
nosta..' Sinne;; rakennctäaiik sciuria
öljypuhdistamoita.;Tuimazin.-nafta-johdot
. tulevat kulkemaan koko ^ S i ­perian
halld j a niitä p i t k i n tulee
virtaamaan; raakanafta Krasnojars­kin,
Irkutskin J a Kaukoidän öljy-puhdistamoihin,
v On suunniteltu
rakennettavaksi laaja putkiverkosto
naftatuotteiden : kuljettamiseksi öl-jypuhdistamoilta
kuluttajille.
Samaan 'aikaan Sipeiian tuotan­tovoimien
kehityksen kanssa: tullaan
rakentamaan uusia kaupunkeja: ja
kulttuurikeskuksia.
Siperian väestön kasvavien tar-;
pipiden; tyydyttämiseksi rakenne­taan
7 keiiiokuitiitehdasta/ puuvil-^
latehdasta, verkatehdasta; nahka- j a
jalkinetehdasta j a paljon muita ke­vyen
teollisuuden tuotantolaitoksia.
Siperian-^maatalous'tulee tyy­dyttämään
.'täydeUisesti väestön-r
u o k a tavaratarpeen. Siperian
itäiset ^ p i i r i t tuottavat vuonna
1960-viljaa kaksi kertaa enemmän
k u i n - U k r a i n a . Tämä sallii ko­hottaa
karjatalouden korkealle
tasolle.
Kuudennen viisivuotiskauden,
loppuun mennessä Siperiassa tu­lee
olemaan suuria teo.IIisuuskan-punkeja,
fyaltavia voimalaitoksia;
korkeajännitelinjoja, naftajohtch
j a , kaivoksia sekä laaja rauta- ja
autotieverkosto. -
johtajaksi: t u l i tuomari .Arvi I
nen.
Öljyä kertyy
USA:n käsiin
Lontoo. — Alahuone hjrväks;
kivilkkoUtanä 315 äänellä 247 v
hallituksen päätöksen olla aseti
ta ; vastaan .brittiläisten omis
Trinidad: Oil Companyn: siirt
amerikkalaisten käsiin.
:'Työväenpuolueen 'oppositio (
kaisemmin arvostellut' Texas
Companyn'Ja' Trinidad O i l Coa
välistä^kaiippatoimenpidettä pe
Ien vastustustaan £illäi että '
siirtyminen yleraisiin^käsiin olii
tOäisen. kansanyhteisön etujei
taista. Työväenpuolueen esityj
olisi hyväksyttynä merkinnyt
lausetta hallitukselle, i hylättiii
tenkin Äänestyksessä. ' -
^li^toU^ ei ole enää
MoiotÖvin nimeä
: :Moskova.: — Neuvostoliiton
tus on muuttanut Molotov ai
taan - nimen Gorky: auto teh1
Tästä lähtien tällä laitoksell
laan tuottamaah: Volga-nimis
toa.
Tehdas, joka on Volgan vj
olevassa Gorkyssa on tuottant
autoja;. Tämä nimi on kirja
sanoista fMolotov niminen te
Loistavin Neuvostoliiton ai
on Zis, J o n k a nimikirjaimet t
sanoista • " S t a l i n ;niminen tel
Tämä autotehdas on. j o ennen
tettu -; Moskovan au totehtaai
melle..
Marokko antaa
palttua USA:Ue
. Rooma.:—Marokon ja Yhdys
jen on sblmlttavaliiisflöpimus
kuin • amerikkalaiset saavat k
lentotukikohtia Marokossa, sane
rokon ulkoministeri Ahmed Bali
maanantaina; Hän lisäsi, etts
tenunin > itsenäinen S^rokko
palttua aikaisemmin solmituille
muksllle lehtbtukikohdista. sillä
sopimukset- oUrähnittuRansk
Yhdysvaltain välilK. Balafregl
railee paraillaan Roomassa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
taulujujiiista - Poznaniin
. V Samalla kun>me Canadan^ suoma­laiset
olemme puhuneet; laulu- J a
soittojuhlista/sekä yleensä täkäläi-sestä:^
kulttuuritoiininnasta,; Suuren
Rahan paksut -lehdet oyat pauhan­neet
suu Vaahdossa Poznanin " k a ­pinasta"
J a - siitä "kiu-juudesta",' m i ­kä
tämän "kapinan" on muka a i ­heuttanut.
Me i siis : olemme Jääneet: ajassa
Jälkeen; j a niinmuodoin .on nyt. aloLr
tettava alusta.
Mutta; k u n olemme ajassa jälessä
j a i ! muutenkin laiskanlainen mies^
Joka nauttii siitä, että saa kyntää
toisen vankalla, n i i n me haluamtne
nyt puhua suulla. suuremmalla.
Näin k i r j o i t t i Helsingissa ilmes­tyvä
S K D L : n äänenkannattaja V a ­paa
Sana viime-lauantaina:
E i tarvitse olla mikään profeetta
ennustaakseen; että : puolalainen
Poznanin ^kaupunki on se n i m i . J o k a
tänään hallitsee porvarillisen leh-disUkl
-palstoja, ei y k s i n Suomessa,
vaan muuallakin maailmassa. Ja
yksintein voi o l la varma siitä, että
nämä lehdet niitä muonittavien uu­tistoimistojen
.avustuksella maalai­levat-
laajoja; j a . monisäikeisiä i t a r i -
o o i t a . ,"k^pin.asta", "vallankumouk­sesta?
j a "kansannoususta".
, Mutta mitä lopultakin on tapah­tunut?
Vielä tältä seisomalta ei
kukaan esim. Suomessa voi esittää
tyhjentävää kuvaa: Poznanin tapah-:
tumista.: Sen verran tiedetään; että
kaupungissaon ollut levottomuuk­sia,
että aseet ovat puhuneet j a että
puhelinyhteys kaupunkiin on kat­kaistu^
mistä kaikesta voidaan vetää
johtopäätös; että aivan .pienimuoto!-!^
sista mielenilmauksista ei. ole kyssr-mys.,
Kuitenkin voidaan j o nyt tch;
deta varmuudella, että'puheet "ka-
.pinasts" t a i , "kansannoususta" ovat
poluttistasensatiotehtailua j a t y h ­jää
bluffausta •—hiemankin johdon­mukainen
syventyminen kertynee­seen
uutisainehistO|pn osoittaa tä­män,
J a l o g i i k an säännöillä:voidaan
esim.: /eilinen Ilta-Sanomat hirttää
omiin palstoihinsa.^^^vl^
vain:
:,.;.E:nsinnäkin: Jos .Puolassa oiiä
; ' k a p i n a v n i i n miksi se o l i s i alkanut
Poznanista? Sanotaan, että Poznan
on teollisuuskaupunki. Jonka työläi­set
" o l i v a t f saaneet - tarpeekseen"^
mutta tosiasiassa Puolan teollisuu­den
painopiste on aivan muualla,
mm. iStaUnogradissa J a Nowa; H u r
tassa, joissa on o l l u t täysin rauhal-lista.
J a joissa työläiset ovat tehneet
rauhallisesti työtään. Edelleen: jos
kerran maassa a l k a a " y l e i n e n ka­pina*';
n i i n miten on mahdollista,
.että maan- pääkaupunki Varsova on
täysin rauhallinen Vielä: Jdsi ker­ran
— kuten Ilta-Sanomat kertoo —
"Poznanin työläisten kapina alkoi
S t a l i n in veturitehtailla", n i i n miksi
- — k u t e n l e h t i kertoo 'toisessa pai­kassa
-^-"vastarintaliikkeen miehet
saapuivat: kaupunkiin kuorma-au­toissa"?
Mitkä "vastarintaliikkeen
miehet"? Vastahan pidiutliin
"spontiamsesta k a n sannoususta".'
Ja miksi olisi niin, että "iyöläiset;/
liikkuivat \ k a d u i l l a tuUsoihtujeh
kanssa ; J a ;^sytyttiyät:. rakennuksia
palamaan" (Ilta-Sanomat)'? — Mik­si
työläiset polttaisivat poroksi kau­punkeja;
joita he vasta oviat suu­r
e l la vaivalla jälleenrakentaneet
sodan tuhoista?: J a miksi päämi­nisteri
henkilökohtaisesti yhdessä
hallltustovereittensa kanssa mat­kustaisi
kaupunkiin, jossa — edel­leen
mmnittujen uutisten mukaan
—• hänen; päätänsä ehdottomasti
vaadittaisiin: vadille? Johdonmu­kaisuus
ontuu näiden väittämien
edessä molenunilla j a l o i l l a an J a esi­merkkejä
olisi helppo noukkia lisää.
Kaiken jälkeen lienee totuus lä­hinnä
tämä: Puolassa: On edelleen
hämäräaineksensa ( U S A : n 100 m i l j.
tuholaisdollariahan on < edeUeen
budjetissa).ja-Poznanissa on suu­ret
kansainväliset messut lukuisine
u l k o n ^ l a i s m e riermneen.^T^
s i i s nähtiin - erinomainen tilaisuus
provosoida mellakka, jonka
vannaan kantautuu ulkoniail
josta saadaan: öljyä sen proi
dakoneen rasvaamiseksi joka
vqstoliitossa j a muissa kansan
kratiolssa tapahtuvan demc
soinnin johdosta oin pahasti
t i i n u t " Tällöin on luonnot
otettava huomioon sekin näkol
että mielenosoittajien joukoä
o l l u t (samoin kuin Berliinis
Leipzigissä'kesäkuussa 1953) ^
lisiä työläisiä; Jotka yilpitti
ovat uskoneet osoittaneensa...
tään'vain J o i d e n k i n tyoolosuhi
vuoksi, j a ' J o t k a eivät ole nä
olleensa vieraiden voimien; pe
puloina.
- Puolassa Toa: luonnollisesti
epäkohtansa j a osoiteltakoon^i
korjsiamiseksi,mieltä kaduil
mutta kun poltetaan taloja, aj
kuoirma-autoilla muilta paikk
n i l t a ; ' yhteen ainoa kauptp
kun^' tehdään väkivaltaisia
käyksiä J u l k i s i i n rakennuksiin
s i l l o in ovat vieraat voimat v;
lamassa.
• • • - Onsalta kohdaltamme olenuo
mielipuolia, että mikään ei ok
pätevä todistaja kuin herra
J u u r i , a i k a tulee osoittamaan i
on jyviä J a niissä v a in akanoit
s i i s Jäämme odottamaan ajan 1
lista'todistusta<asiastav mutta s
mennessä olemme taipuvaisia'
niaan._etlä,,Vapaa.^Sana qn »
dessa. — Käitsäkoura.