Vapaus, September 23, 1961

              Sivu 2'' Lauantaina/syysk. 23 p. — Saturday, Sept. 23, 1961
VAPAUS
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ bf Finnish Canadlans. Ea-tablisbed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mall by the PoBt
Office Departmentr Ottaw4. Pub-
Ushed thrice weekly: Tuesdajrs,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
I^ubllshlng CJompany Ltd., at 100-102
Elm St. W., 6udbury.Ont., Canada:
Telepthones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS; 4-4265. Manager
E. Suksi. Editdr W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appllcatton.
Translation free of charge.
• TtLAUSllUINAT:
Canadassa:' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.60
TfadysraUoiaBa: 1 Tk. 9.00 6 Kk. 4.80
suomessa: 1 tk. 9.50 6 kk. 5.25
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lamaannuttaa Sudburyn elämää
Terästyöläisten union nyt taas harjoittama Mine-Mill
' union murtämis- ja hajoittamisyritys on jo lamaannuttanut
koko Sudburyn kaupungin talouselämää — ja tilanne pahe­nee
edelleen, ellei näitä reittaajia saada pjän suitsituksi.
Yhden union toimesta järjestetty reittaus toista uniota
vastaan on aina pahinta lajia kannibalismia, eli ihmissyöntiä,
mikä heikentää^Qiin reittaajia kuin reitattaviakin. Kun esim.
terästyöläisten union oikeistojohto aikoo eräitten kerskaile­vien
lausuntojen perusteella tuhlata $125,000 kaivosmiesten
union Sudburyn osaston hajoittamisen ja "valtaamisen" hy­väksi,
niin nämä rahat kiskotaan — oikeammin ne kavalle­taan
terästyöläisiltä, jotka tarvitsevat unionsa varat omien
taistelujansa hyväksi. Tältä pohjalta katsoen terästyöläisten
union oikeistoj oh to tekee suuren karhun palvelun myös oman
alansa työläisille haaskatessaan terästyöläisten varoja paha­maineiseen
reittaukseen. Terästyöläisten pitäisi sekaantua
asiaan, ellei muuten, niin omien etujen vuoksi.
Kaivosmiesten kannalta katsoen on selvää, että mitä voi-maperäisemmin
ja "tehokkaimmin" tätä reittausta täällä suo-ritetaani
sitä enemmän siitä iloitsevat Incon ja Falconbridgen
miljoneeriomistajat, jotka näkevät siinä kultaisen mahdolli­suuden
miljoonavoittojensa edelleen kohottamiseksi työläis­ten
uniotprvan heikkenemisen perusteella.
Ktiinka suuri vaara nikkeliteollisuuden työläisten edessä
on siiwä tapauksessa, että terästyöläisten unio onnistuisi val­taamaan
Sudburyn osaston No. 598 haltuunsa, se näkyy ehkä
parhaiten siitä tosiasiasta, että silloin olisi aloitettava kaikki
sopimusneuvottelut aivan alusta. Maakunnan työväenlakien
mukaan tulevat mitättömiksi kaikki vanhat sopimukset sil­loin
jos työläiset siirtyvät yhdestä uniosta toiseen. Tämä tar­koittaisi^
että sisäisten taistelujen heikentämänä joutuisivat
nikkeliteollisuudfin työläiset teräsunidon siirryttyään aloitta­maan
"Icaikki neuvottelunsa' aivan alusta, sisältyen tähän
palklsar ja työaikasopimusten lisäksi myös kysymys vanhem­muus-
eli seniority-oikeuksista, eläkkeistä, terveyshuollosta
jne.!_ Kaivosmiesten ja sulattotyöläisten ei totta totisesti kan­nata*
ottaa tällaista riskiä, mikä vaarantaisi kaikki ne voitot
ja saavutukset, mit^. on IS-vuotisen kovan taistelun kautta
voitettu. . - _
Kolmantena osapuolena tässä tilanteessa näyttää olevan
Sudburyn kaupungin liike-elämä, mikä on eräitten kauppiai­den
selostuksen mukaan hidastunut jo miltei olemattomaksi-siksi;
kun väestQp; keskuudessa' on pelkoa ja epäilyä siitä,
minkälainen tulee kaivosihiesten uusi työehtosopimus ole­maan
— tai saadaanko kunnon työehtosopimuksia uusituksi
ollenkaan.
ifleisenä käsityksenä on kaupungilla se, että terästyö­läisten
union oikeistoj ohdolla ei ole mitään mahdollisuuksia
nikkelinkaivajain^ ia sulattimotyöläisten järjestökoneiston
"valloifamiseksi": Nikkeliteollisuuden työläiset eivät tule
koskaan tunnustamaan sitä, että heidät voidaan ostaa kuin
karjaa, muutamalla dollarilla päältä, kuten terästyöläisten
union oikeistojohto näyttää röyhkeässä typeryydessään olet­tavan.
Mutta yleisesti pelätään sitä, että terästyöläisten kan­nibalismi—
kiitos siitä paikallisosaston oikeistojohdon pettu­ruudelle
— voi saada sen verran kannatusta, että se heikentää
nikkeliteollisuuden työläisten voimaa nyt tulevissa neuvot­teluissa
ja mahdollisesti vielä senkin jälkeen. Tämän vuoksi
ori sekä nikkeliteollisuuden työläisten että koko Sudburyn
kaupimgin väestön etujen kannalta toivottavaa, että terästyö­läisten
tiniön oikeistojohdon reittaus torjuttaisiin nopeasti
työläisten suuren enemmistön päättävällä esiintymisellä.
Lyhyesti kertoen tilanne on.tämä: Reittaajat yrittävät
nyt saada mahdollisimman monen työläisen hyväksymään
sen, että jäsenistön keskuudessa suoritettaisiin äänestys siitä,
haluavatko- he olla edelleen suurta etua tuottaneessa Mine-
Mill uniossa, tai haluavatko he liittyä terästyöläisten unioon,
jöUa-on kerrassaan kurjat työehtosopimukset esim. kaikissa
kaivoskeskuksissa Pohjois-Ontarion kulta-alueella.
Tässä värväyskampanjässa käytetääir lehtemme eräitten
lukijain selitysten mukaaii aika ovelaa "myyntimenetelmää".
Reittaajat selittävät hajoitustyötä vastustajille, että eihän
nyt ole kysymys vielä mistään terästyöläisten unioon liitty­misestä,
vaan siitä, että jäsenille varataan 'demokraattinen
mahdollisuus päättää siitä, minkä union he edustajakseen
haluavat." Joissakin tapauksissa kerrotaan työläisten, anta­neen
nimensä häjoittajain käytettäväksi juuri yllämainitun
jaarituksen perusteella, ja myös siksi, että !'pääsevät pikem­min
eroon kiusaajista", kuten he ovat selittäneet.
Mutta jos reittaajatj^aavat tämän valheellisen verukkeen
avulla taakseen .vähintäin 45 prosenttia kaivosteollisuuden
työläisten nimistä, silloin hajoitetaan kaivosteollisuuden työ­läisten
rivit, kahteen vastakkaiseen leiriin juuri työehtosopi­musneuvottelujen
aattona — ja siitä voi hyötyä vain yhdys­valtalaiset
rahamiehet, jotka omistavat tämän alueen kaivok­set.
Tämä sittenkin, vaikka Mine-Mill voittaisi äänestyksessä,
kuten sen uskotaan yleisesti voittavan. Jos taas terästyöläis­ten
uiiion reittauspolitiikka saisi, työläisten hyv^äksymisen,
mitä ei kukaan usko, niin silloin olisi kaivosmiesten ja sulat­timotyöläisten
edessä paljon "laihoja vuosia", kuten niitä
onollut esim. Ontarion metsämiehillä sen jälkeen kun heidän
' unionsa joutui pois jäsenjoukkojen kontrollista.
Matti Määttä, Kirkland Lake Ont.
täyttää maanantaina, syyskuun 25
päivänä 60 vuotta.
Sanna Kannasto, North Branch
Ont., täyttää tiistaina, syyskuun 26
päivänä 83 vuotta.
Frank Äoivu, Lockerby, Ontario
täyttää tiistaina, syyskuun 26 päi­vänä
60 vuotta.
Katri Riksman, Sointula, B.C..
täyttää keskiviikkona, syyskuun 27
päivänä 82 vuotta.
Jalmar Mantere, Dorion, Ont.,
täyttää keskiviikkona, syyskuun 27
päivänä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja-tutta-vain
onnentoivotuksiin.
"Der Speigel" paljastanut lännen
rajanylityssuunnitelman
SKDL esittää
yliteistyötä
sosdem ryjimälie
Helsinki. — Kansandemokraattisen
eduskuntaryhmän tekemän päätök­sen
mukaisesti ryhmän varapuheen­johtaja
Esa Hietanen tiedusteli vii­me
perjantaina molempien sosdem-ryhmlen
edusUjilta, ovatko ne val­miit
yhdessä S K D L : n ryhmän kans­sa
ottamaan käsiteltäviksi 40-tunnin
työviikkoon siirt3niiistä tarkoittavat
eduskunta-aloitteet välittömästi.
Sosdem-opposition eduskimtaryh-män
edustajat, olivat ilmoittaneet, et­tä
ryhmä on käsitellyt asiaa ja to­dennut,
että ko. aloitteiden käsittely
on aloitettava kiireellisesti.
Sosdem. eduskuntaryhmän varapu-heenjohtaijaheenjohtaja
Paasio puor
lestaan oli selittänyt, että puolueella
on käynnissä koko maan käsittävä
gallup siitä, olisiko sairausvakuutus
tai työviikon lyhentäminen asetetta­va
etusijalle. Tähän saakka vastaajat
ovat asettaneet sairausvakuutuksen
etutilalle. Eduskuntaryhmä ei olo
tehnyt lopullista päätöstä asiasta.
Berliini. — (KU) ^ Erään
läntisen valan tiedoitnspalveltin
käsiin on joutunut korkeiden
länsi-saksalaisten upseerien laa­tima
suunnitelma Länsi-Saksan
ja Saksan demokraattisen tasa-vaUan
rajan väkivaltaisesta avaa­misesta
siinä tapauksessa, että
SDT:ssä syttyisi "kapina", kerro­taan
Länsi-Saksan huomattavim­man
poliittisen aikakauslehden
"Der Speigelln" viimeksi ilmesty­neessä
numerossa. Lehden tie­tämän
mukaan on suunnitelma
tullut .myös Neuvostoliiton - tie­toon.
Hyvin flarovaiseen muotoon
laaditussa • ujatisessa sanotaan
suunnitelman olevan peräisin
joidenkin Länsi-Saksan armeijan
everstien ja erään prikaatiken­raalin
muodostamasta "varjoesi-kunnasta".
"Per Speigel" toteaa pääminis­teri
Hrushtshevin viitanneen tä­hän
suunnitelmaan viimeksi pitä­mässään
televisiopuheessa, jossa
hän puhui lännen mahdollisesta
strategisesta läpimurtautumisesta.
Lehden mukaan myös Neuvos­toliiton
Bonnin suurlähettiläs
Smirnov varoitti Adenaueria in­terventiosta
heidän keskustelles­saan
Bonnissa viime kuun 16
päivänä. Liittokanselrin lehti
kertoo vakuuttuneen, ettei mi­tään
tulisi tapahtumaan.
SDT:n valtion neuvoston puheen­johtaja
Walter Ulbriclit on Ber-_
-liinissä suoritettua rajan suIke-_
.mistä perustellessaan useaan ot­teeseen
.maininnut Länsi-Saksan
hyökkäyssuunnitelmista, jotka oli
tarkoitus toteuttaa Länsi-Saksan
parlamenttivaalien jälkeen. Tätä
"Der Speigel" ei kuitenkaan tiedä.
Län!^ i-saksalaisten upseerien
suunnitelmassa lähdettiin "Speige-lin"
mukaan siitä, että SDTrssä
syttyisi "kapina", jolloin Länsi-
Saksan armeijan joukko-osastot
Alku oikeaan suuntaan
Tällä viikolla saatiin tervetullut
tieto siitä, että Ranskan haUitus on
vihdoin viimeinkin toteuttanut Y K n
turvallisuusneuvoston päätöksen ve­tämällä
hyökkäysjoukkonsa pois B i -
zerten kaupungista niihin asemiin,
missä ne olivat ennen so'.atoimien a l ­kamista
heinäkuussa.
Tämä sellaisenaan on tcrvehJittävä
edistysaskel; ja. samalla mcrk-ii siitä.:
että rauhantahtoinen y'eincn mieli
pide voi pakoittaa Jäiräpäisimmätkiii
politiikot antamaan perik-i.
Toisaalta on kuitenkin syytä ikuis­taa,
että Ranska pitää edelleen —
Tunisian pyynnöistä, protesteista ja
vastaväitteistä huolimatta — hallus­saan
Tunisian: maan kamaralla ole­vaa
sotatukiasemaansa, mikä on täh­dätty
ennenkaikkea Tunisiaa, mutta
lamalla miyös muita kansalliseen va­pauteen
pyrkiviä Afrikan maita vas­taan.
. .
Yleisesti tiedetään, että Tunisian
kansa ei tule koskaa^ lopettamaan
oikeutettua taisteluaan Ranskan mie­hitysjoukkojen
karkoittamiseksi alu­siltaan,
sillä Tunisian itsenäisyys on
rajoitettu ja ainaisen uhan alaisena
niin kauan kuin ranskalaisia asevoi­mia
on jonkun verukkeen perusteella
siellä. Maailman yleinen mielipide,
.jrik"i3esf i imperia lismivastaisen de-my'raatf;
s?n maailman yleinen mie­lipide
tii-^ce aktiivisesti Tunisian kan­san
ja iiallitu' sen vaatimusta, että
ranrkalaisten tulee lähteä pois Tuni­sian
maan kamaralta. Me saamme
olla myös vaLaultuneita siitä, että se
päivä ei ole enää kaukana, jolloin
Pariisin politiikkojen täytj-y huomioi­da
tämä miljoonaisten kansanjoukko­jen
yksimielisen tahdon ja toivomuk­sen
evakuoimalla Tunisiassa ylläpitä­mänsä
sotatukiasemat.
"En usko sodan syttyvän
sanoi Nehru lehtimiehille
Tashkent. — Ennen kotimat­kalle
lähtöääii Tashkentista pää­ministeri
Nehru otti vastaan Uz­bekistanin
tietotoimiston edusta­jan
sekä ryhmän neuvostolehti-miehiä
ja vastasi hänelle esitet­tyihin
kysymyksiin.
Pääministeri, sanoi tällöin mm;,
että tällä hetkellä vallitsee val­kea
ja suorastan vaarallinen kan­sainvälinen
tilanne. Uskon kui­tenkin,
hän sanoi, että rauha säi­lyy
ja että sotaa ei tule.
Vastatessaan kysymykseen siir­tomaajärjestelmän
lakkauttami­sesta
Nehru sanoi, että viime
vuosina siirtomaajärjestelmässä
on tapahtunut merkittäviä muu­toksia,
koska esink monet Afri­kan
maat ovat itsenäistyneet ja
eräät saavat itsenäisyyden ensi
vuonna, kuten esim. Kenia.
Tuhannesti parempi siis on ennenkaikkea kaivos-ja su­lattimotyöläisten
etujen kannalta se, että reittaajat saatetaan
perusteelliseen tappioon jo ennen äänestystä. Mahdollisesti
reittaajien hyväksi palkatut "järjestäjät" käyvät kiinni uh­riinsa
yhtä lujasti kuin kuolema kerjäläiseen, mutta parempi
on sittenkin käskeä heidän mennä niin pitkälle kuin pippuri
kasvaa. Missään tapauksessa ei kenenkään pitäisi antaa ni­meään
reittaajien tueksi vain sen vuoksi^ että pääsee helpom­min
eroon "kiusaajista".
Algerian kysymys on Nehrun
mielestä Hanskan kipeimpTä kysy­myksiä.
Tässä vaiheessa Portugali
on siirtomaavalloista suurin, t o t e ­si
Nehru. Olen sitä mieltä, jatkoi
pääministeri, että Portugali käyt­täytyy
erittäin huonosti siirtomais­saan,
varsinkin Angolassa. Sen l i ­säksi
Portugalin : suhtautuminen
YKhon on hyvin loukkaavaa. Olen
sitä mieltä, etät Y K n on ryhdyt­tävä
toimenpiteisiin Portugaliin
nähden.
Intian pääministeri tuomitsi jyr­kästi
Etelä-Af r i k an liittotasavallan
hallituksenr-joka on kieltänyt Y K n
edustajilta pääsyn maahan tutki­maan
liittotasavallassa vallitsevaa
tilannetta. Tuo hallitus toimii
ikäänkuin Lounais-Afrikka olisi
sen omaa aluetta.
Mainiten siitä, että Intian ja
Neu\<o8toIiiton suhteet kehittyvät
monipuolisesti taWuden, kulttuu­rin
ja tekniikan vaihd,on aloilla,
pääministeri korosti, että mo­lempien
maiden keskinäinen ys­tävyys
on hyvä esimerkki val­tioiden
yhteistoiminnasta, joiHa
on erilainen yhteiskunnallinen
järjestelmä. Tämä ystävyys tulee
kehittymään edelleenkin, sanoi
Nehru.
Pääministeri Nehru korosti, että
hänet on otettu lämmöllä vastaan
niin Moskovassa kuin Tashkentis-sakin.
Olen syvästi liikuttunut v i l ­pittömän
ystävyyden osoituksesta
minulle sekä k i i t o l l i n en niistä läm­pimistä
tunteista sekä myötätun­nosta
Intian kansa kohtaan^, joita
on ilmennyt vieraillessani Neuvos­toliitossa.
Ollessani Tashkentissa, . jatkoi
Nehru, havaitsin, miten nopeasti
tämä. kaupunki kehittyy. Olen huo­mannut
samanlaista edistystä myös
koUektiivitilalla, j o l l a kävin. Kaik­ki
täällä kasvaa ja kehittyy no­peasti.
Pääministeri Nehru puolestaan
tiedusteli lehtimiehiltä heidän toi­minnastaan.
Tällöin hänelle ker­rottiin
mm., että Uzbekistanissa i l ­mestyy
y l i 200 sanomalehteä, jois­ta
% uzbekinkielellä.
Hinnat nousivat
Ranskassa
Pariisi. — Ranskan hallitus aikoo
lisätä sotUasmenojaan budjettivuon­na
1962 3% kertoi valtiovarainmi­nisteri
Baumgartner lehdistökonfe­renssissa
torstama. . .
. Valtiovarainministeri ilmoitti uu­den
budjetin menojen olevan 63,374,-
000,000 uutta frangia. Budjetin vaja­us
on 7 miljardia uutta frangia, eli
suunnilleen yhtä paljon kuin edelli­senä
budjettivuonna.
Baumgartner sanoi, että budjetille
on tunnusmerkillistä "Jatkuva laaje­neminen"
Ja "suojeltu vakavuus".
Tuloverot tulevat olemaan yhtä
suuret kuin aikaisemminkin, mutta
hallitus aikoo nostsut valtionrauta­teitten
lippujen hintoja Ja savukkei­den
Ja muiden tupakkavalmisteiden
hintoja.
olisivat ilman NATO-liittolaisia a-avneet
Länsi- ja Itä-Saksan rajan
tietyltä kohtaa 48 tunnin ajaksi.
Tällöin olisivat häviöön tuomitut
"kapinalliset" ja heidän omaisensa
voineet perääntyä -Länsi-Saksaan.
Uutisen rivien välistä voi selväs­ti
lukea, että suunnitelman edellyt­tämässä
"kapinassa" ei ole ollut
kysymys mistään muusta kuin Län­si-
Saksasta käsin järjestetystä a-seellisesta
selkkauksesta, jonka
toteuttajina olisivat olleet Länsi-
B e r l i i n in kautta Saksan demokraat­tiseen
tasavaltaan salaa kuljetetut
provokaattorit.
"Der Speigelin" uutislähteet ovat
länsimaista kyseen ollen osoittau­tuneet
luotettavaksi. Lehdellä on
tiettävästi yhteyksiä Englannin sa-laiseen\
palveluun. Tästä syystä ei
lehden mainintaa, että parhaillaan
tutkitaan, olisiko suunnitelmassa
kysymys väärennyksestä tai t a r k o i ­tuksellisesta
provokaatiosta, voi
ottaa kovin vakavasti.
Liittokanselri Adena.uerille aivan
epätavallinen melko maltillinen
suhtautuminen rajan sulkemiseen
Berliinissä j a U S A : n ja Englannin
todellisuudessa miltei välipitämä-tön
suhtautuminen viittaavat sii­hen,
että salainen suunnitelma to­siaan
oli olemassa j a että se paljas­tui
liika aikaisin — kuten Walter
Ulbricht heti rajan sulkemisen jäl­keen
sanoi.
SUOMI E S I K U V A K SI
LÄNSI-SAKSALLE
"Der Speigelin" saman numeron
pääkirjoituksen kirjoittaja Jens
Daniel suosittelee otsikolla " V a i h ­toehto,"
Länsi-Saksalle puolueetto­muutta
Suomen esikuvan mukaises­ti.
Toisena vaihtoehtona on pysyä
edelleen "puskurina edelleen
'maaiimanbolshevismia' vastaan".
Kolmatta vaihtoehtoa ei ole, toteaa
Daniel.
Kristillis-demokraattinen puolue
on aina tyytynyt viittaamaan sii­hen,
että enemmistö hyväksyy sen
ulkopolitiikan. Niin kuin sillä o l i ­si
todistettu mitään, huudahti Da­niel
ja jatkaa: "Suomalaiset, jotka
enemistön voimin halusivat Hitle­rin
rinnalle sotaan Neuvostoliittoa
vastaan toimivat yhtä järjettö­mästi.
Siitä, että he säilyttivät va­pautensa,
he eivät saa kiittää mi
tään sotilaallista sitoumusta, vaan
sitä tavatonta sitkeyttä, jolla he o-vat
pyrkineet korjaamaan väärän
päätelmänsä."
Kirjoittaessaan, etteivät länsisak-salai^
et voi vaaleissa äänestää ny­kyistä
paremman ulkopoliittisen
puolesta. Jens Daniel — samoin
kuin koko lehti unohtaa Saksan
Ranhanliiton. Sen ohjelmassa mai­nitaan
nimenomaan puolueetto­muus'
ja atomiaseistajvapaa Saksa.
Mutta 'Spiegelin" ei sovi tunnus­taa
myönteisessä mielessä Saksan
Rauhanliiton olemassaoloa, sillä
Rauhanliiton tuki öihin kuuluu
myös joitakin kommusisteja, mikä
taas on lehden edustamille p i i r e i l le
kauhistus.
Samasta syytä Daniel "unohtaa"
Walter Ulbriehtin ehdotuksesn so^
tilaallisesta puolueettoman ja ato-miaseettoman
Saksan muodostami­sesta.
Ja Ulbricht tarkoittaa koko
Saksaa, eikä vain Länsi-Saksaa.
USA varoitti
Portugaliaa
Washington. — Presidentti Ken­nedy
kehotti perjantaina Portugalia
pysyttelemään Afrikan nopean ke­hityksen
tasalla. Hän sanoi edelleen
että Angolan tilanne on niin vaa­rallinen,
"että se on antanut huolen
aihetta kaikille kansoille"
Presidentti Kennedy antoi nämä
kehotukset Portugalin uuden USAn
suurlähettilään Pereican käydessä
Valkoisessa Talossa perjantaina.
Presidentti sanoi, että vaikka kehi­tys
Afrikassa on nopeata, niin länsi
maat voivat pitää jatkuvasti aloite­oikeuden
käsissään, jos ne vain toi­mivat
nopeasti .'a päättäväisesti. —
Tos me epäröimme, n i i n länsimaail­man
viholliset hyötyvät, hän sanoi.
O'
o
o
9'
S
O":
o'
s '
m.
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Boris Alexandrov
e
e
'O
o
o
e
o
o
— Hudson Bay Company osti
Canadasta 1500,000 neliömailin
Jokun aika sitten tässä lehdes­sä
oli hyvä selostus Punaisen ar
meijan laulu-, tanssi- ja soittoyh
tyeen konsertista. K a i k i l l a , j o i l la
oli tilaisuus nauttia tämän Jionser
tin tarjoamasta taiteellisesta ohjel­masta
eivät tuskin koskaan ennen
ole sellaista nähneet ja se pysyy
^armaankin mielessä kauan aikaa.
Ehkä nyt tällä, ppjstalla' tutustum­me
lähemmin mieheen, jjoka on
pää- ja taiteellisena johtajana tässä
kuuluisassa korkeatasoisten taitei
lijoiden yhtyeessä, joka 180 mie­hen
vahvuisena elokuun lopussa
vieraili Canadan 11 j a on toisen
maailmansodan jälkeen vieraillut
14 maassa saaden kaikkialla hyvin
ansaitsemansa myrskyisät suosion­osoitukset.
Tämä mies on Punaisen Armei­jan
kuoron pää- j a taiteellinen joh­taja
Boris Alexandrov. Hän on syn­tynyt
1905 Bologoyen kaupungissa
Venäjällä ja hänen isänsä oli hy­vin
tunnettu musikaalinen kuoron
johtaja, musiikin opettaja ja sär
veltä jä Alexander Vassilyevich
Alexandrov (1883—1946), Punai­sen
Armeijan kuoron perustaja jk
johtaja. .
Jo lapsesta asti Boris Alexandrov-tunsi
mielenkiintoa musiikkiin ja
tiän sai musikaalisen koulutuksen
sa Moskovaska Skriabian yliopis­tossa
sekä Moskovan Valtion K o n -
sei-vatoriossa. josta hän valmistui
1929 opiskeltuaan tunnetun venä'
Iäisen säveltäjän R. Glieren johdol­la.
Poikana olessaan hän lauloi joi­takin
vuosia Bolshoi teatterin kuo­rossa.-
Opiskeluaikanaan Boris Alexan­drov
käytti suuren ajan eri kuo­roja
ohjaten sekä opettaen eri mu-siikkilaitoksissa
Moskovassa. Vuor
retteja, baletteja, .sinfonia- ja ka­marimusiikkia
sekä myöskin Venä­jällä
ja muissakin maissa suosituik­si
tulleita lauluja. Hän on sovitta­nut
useita kansanlauluja, jotka on
otettu Punaisen Armeijan kuoron
ohjelmistoon. Hänen työnsä venä­läisen
musiikin kohottamisessa on'
suonut hänelle arvonimen' Venä­läinen
Kansantaiteilija sekä myös­k
i n Leninin mitalin, joka on kor­kein
venäläinen kunniamerkki.
Punaisen Armeijan kuoron pää­johtajana
Boris Alexandrov jatkaa"
isänsä hyvin aloittamaa työtä ja
hänen ansiokseen on luettava kuo­ron
saavuttama ennenkuulumaton
menestys. Hän on taiteensa mes­tari,
joka ulottaa etsinnän Venäjän
kansanlyriikkaan ja klassilliseen
taiteeseen Ja joka yrittää yhdistää;
parhaat mahdolliset hyödyt men- ,
niesyydestä jatkuvaan käsitteeseen
meidän aikamme taite>lisesta täy-dellisuudestä.
sina 1933—41 hän opetti musiikkia
alueen ja maksoi siitä $1,500,000. "TMoskovän Konservatoriossa. V.
1929 hän l i t t y i Punaisen Armeijan
kuoroon j a 1937 hänestä tuli seu­rueen
taiteellisen johtajan sijai
nen. Hänen isänsä kuoltua 1946
iiänestä tuli yhtyeen pää läheisin
opetuslapsi taiteellisille periritei
neen isänsä opettama, seka mies
omine kykyineen.
Hän on säveltänyt useita ope
Ylläoleva kuva maasta on otettu Vostok II käsin silloin, kun ma­juri
Tilov kiersi sen mukana 17 kertaa maapallon ympäri. Tämä
kuva on otettu Vostok II lentäessä Etelä-Aasian yli. Ne seitsemän
tähteä, jotka eivät vilkuta, kuten Titov sanoi, näkyvät taka-alalla.
MIKÄ MIHINKIN?
Kauppojen hyllyillä ön monen­laisia
mausteita ja. seuraavassa
esiltelemme lyhyen listan mihinkä
vihanneksiin.- mitäkin maustetta
sopii käyttää maun piristämiseksi:
ROSEMARY — perunat, herneet
lantut, kukkakaalit.
SAVORY — vihreisiin papuihin.
T H L M E — punajuuriin, porkka­noihin,
sipuliin, perunoihin.
MINT pinaattiin, porkkanoi­hin,
herneisiin, uusiin perunoihin.
B A S I L — tomaatteihin, punajuu­r
i i n , sipuliin.
NUTMEG — porkkanoihin, pi­naattiin.
M A R J O R A M — pinaattiin, pork­kanoihin,
papuihin.
MUSTARD SEEDS — punajuu­r
i i n , salaatin koristeluun.
C E L E R Y SEEDS — coleslaw,
(kaalista tehtyä salaattia).
TERRAGON — sienen, lehtisel­leriin.
OREGANO — tomaattetihin, kaa­liin.-.
. . .
Norjan suhdetta
NATOon tutkittava
Oslo. — Ydinaseiden vastusta-ien
seura on Norjassa antanut hallitukV'
selle kirjelmän, jossa vaaditaan
mahdollisimman laajapohjaisen va­liokunnan
perustamista pohtimaan,
kuinka Norja voisi tehokkaimmin
myötävaikuttaa ydinaseiden riisun­nan
aikaansaamiseksi. Valiokunnan
-olisi lisäksi tutkittava kaikkia seik­koja,
jotka vaikeuttavat ydinaseiden
hävittämistä.
Kirjelmässä sanotaan lisäksi seu­ran
pitävän itsestään selvänä sitii,
ettei hallitus salli ydinaseiden si­joittamista
Nor'aan. Siinä kehote­taan
myös hallitusta harkitsemaan
uudelleen politiikkaansa Atlantin
liittoa kohtaan.
Sunnuntaina'järjestetään Oslossa
mielenosoitusmarssi ydinaseita vasr
taan. Mielenosoittajat marssivat
edestakaisin Yhdysvaltain j a Neu­vostoliiton
suurlähetystöjen välillä.
SAIIKE KENNEDYLLE
O s l o .— Kuusikymmentä huomat­tavaa
norjalaista lähetti lauantaina
presidentti Kennedylle sähkeen.
Jossa häntä kehotetaan keskeyttä­mään
ydinasekokeet siksi kunnes
Y K on kokopntunut.
Ryhmä sanoo myös toivovansa, et­tä
Y K voisi ratkaista aseistariisun-takysymyksen
sekä selvittää muut-"
kin vakavat ongelmat, jotka ihmis-:
kunnalla on nyt edessään.
SITÄl
JA
TÄTÄ
POLIISI SAI VASTAUKSEN
Liikennepoliisi äkämystyi kun
huolimatta hänen varoituksestaan
vanhempi nainen katukäytävältä
meni kadulle.
"Rouva", huusi hän. "tiedättekö
mitä minä tarkoitan kun hostan
käteni ylös?"
"Luonnollisesti, sillä olen ollut
opettajana viimeiset 30 vuotta", vas­tasi
nainen.
PÄIVÄN PAKINA
Sotamies on sentään erimies
Ne meistä, joita on armoitettu
muun hyvyyden lisäksi ruotuväessä
ololla, ovat tietoisia siitä, että sota­mies
on sentään erimies. Hän ci
ainakaan häämästy näkemästään ja
kuulemastaan — sillä mikä tahan.sa
on ruotuväessä mahdollista, tavalli­selle
rivimielTeno paitsi kotilomalle
pääsy ja rikastuminen.
Multa oltuamme jonkin aikaa s i ­viilissä,
meitä rupeaa uudelleen i h ­metyttämään
eräät tempaisut — esi­merkiksi
tällaiset uutistiedot:
"Ottawa, syysk. 16 . — Puolustus­ministeri
Harknes lupasi eilen suo­rittaa
tutkimuksen väitöksistä, että
Canadan ilmavoimien (RCAFn)
tekniikkoja Quebecin tutka-asemal­la
pidetään täysiaikaisessa työssä
autojen huoltoasemalla; sekatavara­kaupassa,
"snack barissa", lahjata-varakaupassa
ja postitoimistossa.
"Judy La Marsh (L Niagara
Falls) sanoi tällaista tapahtuvan St.
Sylvestressä, Que., eräällä tutka-asemalla,
ja että hän on saanut tie­tonsa
eräältä ilmavoimien mieheltä
sieltä.
"Hän kertoi hänelle sanotun, että
korkein hallintoupsceri mainitulla
asemalla komentaa R C A F . n täyttä
ammattipalkkaa nauttivia ammatti­miehiä
ei-RCAF:n tehtäviin sillä
asemalla. "Se tuntuu minusta so­pimattomalta"
hän sanoi.
" M r Harkness (puolustusministe­ri)
sanoi R C A F : n säädösten kieltä­vän
tiukasti tällaiset operatiot. Hän
ei tunne tätä tapausta, "muitta 'tutki­mus
suoritetaan' . . ."
Mikä meitä tässä yhteydessä i h -
meyttää on se, että mitäs niistä tur­hista.
Kaikki se on-harjoitusta so­taa
varten; mikäli- sellaista harjoi­tusta
ylläpidetään.
Meitä ihmetyttää hieman myös se
suuri "säästämisen" halu, mikä i l ­meni
.siitä keskiviikkoisessa uutis-tiedössa
niissä kerrottiin, että liit­tohallitus
lähettää tuhat miestä
amerikkalaiskenraalien käytettävis­sä
olevien canadalaisjoukko-'en vah­vistamiseksi
korostaen, että heidän
vaimojensa j a lastensa täytyy jäädä
kotirannalle ruikuttamaan.
: Meille selitetään tosin, että enem­mistö
näistä nyt Eurooppaan me­nossa
olevista sotilaistamme on poi-kamiehiä
— mutta'joukossa on per­heellisiäkin
ukkoja, jotka saavat l u ­pausten
mukaan "tilaisuuden näh­dä
maailmaa" —- tosin ilman vai­monsa
ja lastensa seuraa.
Kuka vielä sanoo, ettei armei:a
osaa olla "säästäväinen", kun n i i t
seen tulee?
Miljoonia dollareita — satojamil-joonia
dollareita menee tosin yhte­nä
köytenä sotatarvetehtailijoille,
mutta kun rivimiehiä j a alempaa
upseeristoa lähetetään maatamme
puolustamaan vallan toiselle puolel­le
Atlantin, n i i n silloin tulee mie:
leeh suutri säästäväisyys, "perheen
pyhyyden" ja sen "loukkaamatto­muuden"
asemesta?'
Ja minkälaista hommaa tämä
niaanpuolustus saattaa toisinaan ol­la?
Aluksi mainitussa Canadian Pres­sin
Ottawan uutisessa kerrottiin lo:
puksi tällaisestakin tapauksesta:
" P a u l Hellyer (L-Toronto Trini-ty)
kertoi hänelle sanotun, että ca-nadalaismiehistö
Goose Bayssa,
Labradorissa, mikä on puoliksi ame­rikkalainen
j a puoliksi canadalainen
joutuu käyttämään yhdysvaltalaista
rahaa Canadan dollarin arvon las­kemisen
vuoksi." —
" M r . Harknes sanoi, että 'hän ot­taa
asiasta selvä'."
T o i s in sanoen Canadassa on sel­lainen
paikkakunta — Goose Bay-nimeltään
— missä ei kelpaa enää
edes -canadalainen raha? Canada-laistenkin
on siellä käytettävä os­toksia
tehdessään amerikkalaista
rahaa, yhdysvaltalaisista miehitys­joukoista
puhumattakaan.
Puolustusministeri Harkness on
onneksi luvannut ottaa tästäkin ta­pauksesta
selvän, kuten uutistie-doissa
kerrottiin.
Mutta kuka ottaa "selvän" siitä
kun meille kerrottiin keskiviikko­na,
jotta Yhdysvaltain presidentti
'Kennedy on henkilökohtaisesti ke-hoittanut
Canadan hallitusta tekc-ihään
pikaisen päätöksen yhdysval­talaisten
ydinaseiden vastaanottu-miseksi
Canadan alueelle, kerrot­tiin
tänään . . ." ( C P ) .
Kuka on antanut vieraan maan.
presidei^tiUe oikeuden sekaantua;
maamme asioihin kysymyksessä;
missä on suurta erimielisyyttä Ca­nadan
kansan keskuudessa? Kuka
on antanut vieraan maan — olkoon
niin suurmaa kuin onkin — päämie­helle
oikeuden painostaa tämän
maan hallitusta - sellaisiin sotilaalli­siin
tekoihin j a edesottamisiin, mi­tä
Canadan kansan suuri enemmistö
vastustaisi varmasti, jos sille suotai­siin
samanlainen mahdollisuus i l ­maista
mielipiteensä esim. yleisää-nestyksen
perusteella?
Jos Yhdysvaltain päämiehellä on
mahdollisuus painostaa hallitustam­me
johonkin sellaiseen tekoon, mi­tä
T u u r e t canadalaisjoukot vastus­tavat,
niin eikö silloin olisi oikeus
ja kohtuus, että Canadan kansakun­nalle
järjestettäisiin valtiovallan
toimesta tilaisi.'<us äänestää siitä,
otetaanko näitä perikadon vekotti­mia
Canadaan vai eikö oteta? Jos
kansakunta saisi asiasta äänestää,
silloin voisi liittohallitus hyvällä
omallatunnolla ja "sopivaa hetkeä"
odottamatta ilmoittaa Washingtonil-l
e että kiitos tarjouksesta mutta
Canadan kansa ei oman j a maailt__
manrauhan turvallisuuden takia ha­lua
ottaa ydinaseita sen premmin
Candan maan kamaralle kuin ulko­mailla
oleville joukoilleenkaan.
Kuten huomataan, mitä kauem­man
olemme itse kukin siviilissä,
sitä vaikeampi on meidän olla i h ­mettelemättä
niistä sota-asioista.
—Känsäkoura.,