Vapaus, November 1, 1924

              2 f ^tnmttftf'*^! " a * - ™ ^ 1 n. ^ Sat, Nmr^ 1M,1Sei
VAPAUS
TaiUavE. toimitcsapaUineii.
VAPAUS (liberty) ^ ^
of Finnich WorlcerB fn Canada, Fob-
Sdaed ia Sodbory, Ont, every Tnesday, Tbandsy «ad
I Advertisue rates 40e per coL ineh. Minimnm eharg»
för «ipcle insertion 75e, Diseonnt on atanding adrettise-nest.
The Vapari 1» the best' advezti^g medima
juaang the Flanifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan ykd vk. |4.00, pnoli vk. $2.25, kolme kk.
11.60 j a yksi kk. 76e.
Yhdyavaltoihln j a Saomeen, yksi vk. |5.50, pooli vk.
$3.00 j a kolme kk. 11.75.
TOanksia,- joita ei senraa raha, ei tolia läbettamSän,
paftd agjamlesten joilla on takankset
1' /Umoitoshinta kerran- jnlaistoiata Umoitaksista 49e
pajstatnumalta. Saurista flmoitnksista sekä Umoituk-ateta,
joiden tekstiä ei joka kerta nmateta> annetaan
tontuva alennus. Kuolonilmoitukset $2,00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmpitnk»
•et 50e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukse;
18.00 kerta. $3,00 kaksi kertaa. Syntymmimoitokset
tl.OO kerta.. Halntaantieto- ja osoteilmoitukset 50e
karta. $1.00 kolme kertaa. TilapäisUmoitnksista pitää
raha seurata mukana. '
' TiiRtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oUa kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3.:
Begistered at.the Post Office Department, Ottawa,
«s seeond class matter. ~ '
- Vapauden konttori ja toimitos: Liberty BIdgLome
tSt Puhelin 1038. Poatiosote; BOK 69, Sudbury, Ont.
Jos ;ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
^ kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,i
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
aisten
^ «Uutnset ovat kertoneet, että mustapaitaiset faacistit
ovat näinä päivinä juhlineet Italiassa Rooman marssi*.
«iisa»a J<c vallanohjalcsiin tarttumisensa toista vuosi­juhlaa.
. Sadat: tuhannet m^stapaidat olivat vannoneet
uskollisuuttaan kuninkaalle ja luvanneet edelleenkin
kuU^eafascistiliikkeenviitottamia polkuja hinnalla mii*
]ä hyvänsä.
^ I t a l i a n fascismin kaksi vuotta sitten saavuttama
voitto herätti kaiklden maitten taantumuksellisten uuden
rohkean toivon. Fascismista tuli tuota pikaa heidän
suurin Jtunnuslauseensa ja uskonkappaleensa. : Musso»
:]inia pitävät he uutena Napoleoninpa j a hänen «musta-paitojaan
» he ylistävät sivistyksen pelastajiksi. SiUien
asti kansainvälbeltä taantumukselta puuttui omaa tun­nuslausetta,
sellaista yleistä aatetta, mikä o l i «en vas­tustajilla;
.Siksipä tuntuiki
midcselUsista fascis^ : ilmestyessä; liäyttämoUe voitta-fana
yhdessä maassa, että eilfoin levitettiin heidän uu­den
aatteensa lippu kautta maailman, aatteen, joka vei­si
riemulliseen voittobn. Fascismi b^I^evismia ja so­sialismia
vastaan, fascistinen valtio demokraattista val­tiota
vastaan nämä tunnuslauseet, tuntuivat k t n ^
houkuttelevilta .kaikkien .maitten.v
Ie* J a useat ^heistä pitivät italialaisen JMussolinin ke*
hoitidcsia^ j a toimenpiteitä «yleismaailmallisen aat­teen
» j a vieläpä koko EurQpan historian uuden atkakau*
den heijastuksena. , ^ - ^
: Kun maailmansota o l i jo raivokkaassa vauhdissaan
syksyllä 1914»-ilmoitti Italia pysyvänsä puolueettoma­na.
rMutta koko Italiassa o l i käynnissä kiihkeä taistelu
kahden suunnan välillä. Interventsionistit (sdkaantu*
inisen'kannattajaO .vaativat Italian osanottoa sotaan
Hanskan j a Englannin puolella, mutta ^ anti-intervent
'jiibnit '(sekaantumisenvvastustajat) puolustivat^^^^p
tomuuden ja rauhan periaatetta.
.'Viimemainitut näyttivät olevan enemmistönä. Hei
hin lukeutuivat luoticatietoiset työläiset, katoolil^iset
jä vapaamieliset' Työläiset vastustivat sotaa rauhan
aatt(een j a intematsimaiismin kannalta; katolilaiset ei­vät
tahtoneetinostaa a s ^ katolisen Itävallan ja osaksi
::Sak8imu^oiwdjiään viastaan ja GiolittinJ
paamielisillä — ^tankkien ja raskaan teollisuuden pää
itäval­talaisten
kapitalistien kanssa.
, '', RaiäianIiikkeene^uneAässäolivat« sosialistit. Hei-
(dän/punaiset lippunsa'lidiuivat nuelenosoituksista so-j
taa vastaan .aluSräi melkein joka sunnuntai. Mutta kau
^ an eivät nämä mietenosöitukset saaneet rauhassa ta-
^1 pahtua^-sillä; niitä ralkoivat hyökkäyksin
/terventsionistit^ jotka
' koon Italia, eläköön sotaan sekaantuminen, alas Itä-
-.valta! Nämä interventsionistit, jotka aseilla varustet
.tuina tekivät hyökkäyksiä rauhan puolelta toimeen
pantuja^jmielenosoituskulkueita vastaan, oliVat heidän
aktiivisimpia aineksiaan, «toimintaryhmäin» (fasci
<^d'azione) jäseniä, fascisteja.
«Fasci d';aidone», .eli toimintaryhmät "olivat siihen
'taikaan vielär>ähdukubia^^^j
" kirjavia. Niissä o l i sekä vallankumouksellisen syndi-
Icalismin että kiihkeän taantumuksellisen natsionalis-mm':
virtauksia J ä vieläpä filosofiddn näytteli niissä
^ politiikan ohella varsin ^huomattavaa osaa. Intervent-
.Vaioxtisti-ylioppilaat todistelivat piditaasti ^oaofisella
vj^avalU välttämättömyyttä otta^ osaa' sotam. Natsiona-
< ^listit taaa julistivat, että tämä sota on latinalaisen kan-
" ' söjat- taistelu germaanisia fvastaan ja että Italian on
.oteitava osaa. sotaan'vaUatdcseen nuden sijan maail
~ man kansojen kedlniudessa ja pidauttaakseen entisen
y iBUUxmitdosa. Olipa sellalsii^m, jotka pitiväk < sotaa
' / y a l l a n k u m p i ^ ^ ja kuulivat sen^tyk-
^ }yi;in|ssalyViä^ ^nof«at. poistumisaske-
' ^ ' ^ I e 4 . ' . y j l i q e m a ^ ^ kuuluivat.Mussolini j a vallan-
Heti almipitäea ryhtyi faactsroi kSytiimSia viklval*
sia keinoja, avointa taistelua ja katuesiintymislä. In-terventsionili&
e syntyi elc^unssa 1914 ja jo narras*
kussa muodostettiin siinä edellämainittuja «toiminta­ryhmiä.
» Niiden perustaja ja henkiiiiherättäjä oli
Benito Mussolini, sepän poika, joka o l i käynyt kovan
elämän koulun ja aloitti yhteiskunnallisen toiminta-uransa
opettajana.
Toukokuissa 1915 interventsionistien toiveet toteu-tuivatkin,
sillä Italia sekaantui sotaan, mennen ympä-rysvaltain
puolelle. Intomielisen riemullisesti ottivat
f aseistit vastaan tämän tiedonannon j a he lähtivät heti
melkein kaikki, Mussolini etunenässään, rintamalle val­miina
antamaan sen veriuhrin, jota isänmaa j a ihmis­kunta
heidän mielestään vaati,
Fascismin hämäräperäisen aatteellisen vaiheen si­jaan
tuli nyt sodan arkipäiväinen elämä. Mutta sa­malla
aikaa jatkui rintaman takana hiljainen taistelu
sotaa vastaan. Sosialistit,'katooliUiset j a giolittilaiset
vapaamieliset toimivat edelleenkin sotaa vastaan. Juu
ri siitä syystä lisääntyikin fascistien vihamielisyys näi­tä
aineksia kohtaan ja varsinkin sosialisteja kohtaan
een jälkeeni kun työläiset v. 1917 lähtivät kadulle vaa­timaan
rauhaa ja Venäjän vallankumous rohkaisi val­lankumouksellista
liikettä. Italiassakin. Sekä rintamal­la
että selkäpuolella alkoi armeijassa kuohunta. Tyy­tymättömyys
kasvoi ja rintama heikkeni. Lokakuussa
1917 mursivat itävaltalaiset sen tuottaen italialaisille
suuren tappion Kaporetton luona uhaten Venetsiaa ja
valmistautuen tunkeutumaan Italian pohjoisiin maakun­tiin.
Tämän jälkeen'julistivat iascistit, että sosialistit
ja bolshevikit ovat heidän pahimpia vihollisiaan, sillä
edelliset harjoittivat voimakasta rauhanpropagandaa
Italiassa ja jälkimäiset toteuttivat sitä j o siihen aikaan
käytännössä Venäjällä.
Myöhemmin BittorioBeneton luona v. 1918 saavu­tettu
voitto ja sodan päättyminen lopulta menestyksel-liseisti
Italialle aiheuttivat fascismin tavattoman nousun.
Fascistien poliittinen ohjelma v:n 1918 lopulla ja 1919
alussa oli lyhyesti sanottuna seuraava: sota oli suu-remmoinenja
pyhä tehtävä^ sen kautta sai Italia tasa-arvoiset
oSuudet niuiden suurvaltain rinnalla, sen täy­tyy
saada ansionsa mukainen palkinto, sen tulee saada
Tyroli, Dalmatia; Dodckanesi ja afrikalabet siirto-,
maat Italian laajentumisen j a uudestisyntymisen aika­kauden
täytyy nyt muka alkaa.
Kesällä 1922 fascismi pääsi voitolle pitkin linjaa.
Sosialistit lyötiin asemistaan ja bolshevismi tukahdu­tettiin.
Fascistit suoristuivat voittajina kansalaissodas­ta
ja tulivat tosiasiallisesti tilanteen herroiksi koko
maassa. Vain toiifen osa heidän tehtävästään o l i suo*
rittamatta,' nimittäm fascistisen valtion asettaminen va*
paamielben valtion tilalle.
Samalla aikaa fascismi alkoi muodostaa valtiota
valtiossa. Vuoden 1922 alussa järjestyneitten fascisti-jäsenten
lukumäärä nousi melkein 900 tuhan|een mie­heen,
K ,
Pariamenttivaaleissa 1921 saivat fascistit kolmisen­kymmentä
paikkaa ' j a heiclän johtajanaan oli paria-mentJssE^
Mussolini. «tiiU»estä» muuttui fascismi
«kansalliseksi fascistiseksi puolueeksi.»^ Se jakaantui
amlm^iflisiin järjestöihin, poliittisiin ryhmiin ja soti-'
laallisiin järjestöihin. Sotilaalliset järjestöt o l i rdcen-nettu
säännöllisen armeijan malliin, r niissä oli jalka-ratsu*
j a iykkiväkeä, lentäviä polkupyöräijijäosastojäv
automobiileja j a lentokoneitakin. Fascisteilla oli y li
300 tuhatta hyvin asestettua miestä, jotl^a oli totutettu
noudattamaa^ sotilaallista kuria.
•Koko liikettä johti «dir^torio»; jonka päänä o l i
Mussolini;; . J a suoriuduttuaan -bolshevismista alkoivat
fascistit kaikkialla- sekaantua paikallisten viranomais­ten
toimiin j a tosiasiallisesti ottaa haltuunsa maan ^hal­lintoa.
Useilla seuduilla fascistit vaativat, että. halli­tuksen
asiamiesten o l i toimittava heidän määrä^tensä
mukaan. Fascistit tulivat väliin ja lopettivat työläisten
lakot jat muut selkkaukset.
Sellaisten olosuhteiden vallitessa täytyi ennemmin
tai myöhemmin tapahtua lopullinen ratkaisu.^ Käyttä-'
en hyväkseen monia hallituspulia panivat fascistit toU
meenmustapaitojen mobilisoinnin ja järjestivät hyök*
käysretken Roomaa vastaan,~ja pakottivat hallituksen
jpelkillä idikauksilla jättämään paikkansa fascistiminis*
teristÖlle, jonka päministeri^dilrtadltoriksi tuli luon­nollisesti
Mussolini.
Marraskuussa 1922 fascistit pääsivät lopullisesti
Italian herroiksi.
' Tähän asti ei Mussolinin komento ole tuonut Itali­an
«valtiolliseen elämään oikeastaan mitään oleellisesti
uutta, paitsi vastuuttoman diktatuurin menettelytapojen
sovelluttamista. Fascistioi relformit ovat joko hallinto-henkilöiden
vaihdoksia- tai palaamista taloudellisessa
suhteessa, sodanedellisen vapaan kilpailun järjestel
mään
Jälkimäinen seikka on varsin^ edullinen omistaville
luokille.; : Vuokramaksujen koroUiskiellon kum6ami
nen synnytti suurta riemua talonomistajain keskuudes­sa,
etenkin ktm samaan aikaan kiellettiin vuokralaisten
edustajakokouksen pitäminen.'
Otettuaan senaatilta ja e^ustajakamarilta rajatto­mat
valtuud^ Mussolini toimii diktaattorina hävittäen
kaiUd demokraattiset takeet, lakkauttaen sanomalditiä,
asettaen sensuurin, hajoittaen työväenjärjestöjä.
Mutta kuitenkaan ei ole syytä olettaa, !että l^taliassa
pääsisi pitk^ssi aikaa voitolle taoatumukseh; evai&eliu-mi.
Asianlaita <>n nimittäui siten,; että ' siitä ^ hetkestä
asti,:jolloin fasdsteista tuli ministereitä^.Itdckasi 4iascis-miksi
nimitetty Italian elämän erikoisilmiö herättämäs­tä
uteliaisuutta j a sitä vastaan on syntynyt yhä voimis­tuva
vastustusliike^Vallanku^
pauksessa ole Italiassa suorittanut eikä suorita eikä se
myöskään tule merkitsemään taantumidcsoi ilmestymis­tä
maailman lopullisena voittajana.
Neuvosto-Tasavaltojen Uitossa
käynnissä olevien yhteiskunnallisten
uudistusten j a parannusten joukossa
on osuustoiminnalla nyt juuri vai-tava
sija. Osuustoimintaa taotaan
ja mjiokataan sellaiseksi, että se so-pii
nykyisiin oloihin, tyydyttää sekä
maalais- että kaupunkilaisväestdn
tarpeita ja työntää takaisin yksityis­kauppaa,
joka Nepin (uusi talouspo
litiikka) aikana ehti käydä aika voi
makka^csi. Kauppa-ala on muuten
ainoa ala, jossa yksityispääoma Ne­pin
aikana on lähtenyt koettelemaan
voimiaan. Tuotanto-aloille se ei en­sinkään
ole uskaltanut lähteä. Vaik­kakin
yksityispääomaa piteli aisois-sa
se, että ulkomaankauppa oli val­tion
raonopoolina, rehenteli se sen­tään
jo aika lailla kotimaisilla mark­kinoilla.
J a sen.^ sai väestö tuntea:
korkeat hinnat, yhden tai toisen
kulutustavaran muutamaksi päiväk­si
kaupasta katoaminen ja sitten
taas uudella hintalapulla varustettu,
na • ilmestyminen j . n. e. olivat t a ­vallisia.
Osuustoimintaa sivussa oli,
mutta se oli vaatimatonta. Sen kau­pat
huonosti .varustettuja, henkilö­kunta
usein tottumatonta, usein l i i ­an
vpallista j . . n, e. Väestö varsin­kin
maaseudulla ei erikoisella luot­tamuksella
suhtautunut osuustoi­mintaan.
Mutta nyt on siinä suhteessa leh­teä
käännetty. Kommunistinen puo­lue
on Iriinnittänyt erikoisen huomi.
onsa siihen. licnin kirjoitti viimeisen
artikkelinsa ennen lopullista sairaut­taan
osuustoiminnasta. Siinä hän
kehitti esiin osastoimintaliikkeen
ohjelman ia -esitti osuustoiminnan
pääkeirioksi sosialismiin pyrittäessä.
Ja nyt on osuustoiminta otettu " i s -
kutehtäväksi". ''Osuustoiminnan t i i -
lee olla palanen sosialismia", on päi­vän
tunnuslause. Varsinkin K. p:n
edustajakokous antoi- osuustoimin­nalle
voimakkaan sysäyksen eteen­päin.
Siellä paljastettiin säälimättä
osuustoiminnasa tähän: asti vallin­neet
virheet. Näistä virheistä oppia
ottaen tehtiin sitten päätöksiä
osuustoiminnan uudistamisesta. \
Kokous päätti, että valtion on
myännettävä osuustoimintaliikkeelle
luottoa j a erinäisiä helpotuksia; että
puolueen on pidettävä huolta „ si;tä,
että osuusliikkeeseen tulee kunnolli­sia
toimitsijoita vja että se enemmän
kuin tähän asti lähentyy joukkojja,
osoittautuu olevansa niitä j a niiden
tarpeita varten.
Jo keväällä alkanut voimajperäinen
tyä osustoimintaliikkeen hyväksi sai
puoluekokouksen tuesta hyvää vauh.
tia. Järjestyneen osuustoimintaväen
luku . on ' kevään kuluessa kasvanut
monenkertaisesti. M. m. eräässä L e ­ningradin
. tyoläisosuuskaupassa se
on 300»ta kohonnut 10,000:teen.
Viimeisenä kahtena kuukautena on^
se keskimäärin kasvanut 2 Mi kertai­sesti.
Leningradissa on jäsenmäärä
nyt; 270,000^ koko Neuvosto-Tasa­valtojen
liitossa on se pitkälle tois-:
takynmientämiljoonaa. ; tuikkeiden
järjestely on mySskin muuttunut.
Esim. Leningradissa on viime viik­koina
kaikkiinOikaupungin : piireihin^
ibnestynyt ntonipuolisesti' varustet­tuja
osuusliikkeitä. Perheenemäntä
voi nyt yhdessä ainoassa paikassa
täyttää korinsa kaikella tarvittavalla:
lihat, kalat, vihannekset, ryynit,
jauhot, hedelmät marjat j . U i , e.
Kauppojen sijoittamisen suhteen on
kaupungin alue jaettu siten, ; että.
yhdessä piirissä hoi^lee ja valvoo
kauppoja esimi rautatieläisten, am.
liiton xyhmä, toisessa; taas < metalli,
työläisten j . n. e. LEPO (Leningra-'
din ainoa kuluttajien yhdistys) luo­vuttaa
parhaillaan kauppojaan näil­le
: liitoille, ottaen omaksi tehtäväk­seen
etupäässä tukkukaupan'. Saat-taisi
luulla, että' osuusliikkeiden jou­tuminen
keskitetystä asemastaan
LEPOdta useihin ryhmiin jaotetuk­si,
olisi takaaskel; Näissä oloissa se
ei kuitenkaan ole sitä. ,Se vaan aut­taa
osunsliikkeitä\ pääsemään lähem­mäs
joukkoja jä helpoittaa ja pa.
rantaa liikkeiden valvontaa.'Käytän­tö
on sen Jo' heti todistanut.
fiinnoissa on myöskin tapahtunut
suri muutos. Ne .ovat; alentuneet
20—^0%. Esim. paras voi maksoi
hebnik. 1:10 naulaj nyt se midcsaa48
kop. j . , n . e. Hintojen laskuun vai­kutti
kyHä koVaan valuuttaan ^jsiirty-minenkin,
mutta - osuustoiminta. on
vmkohanut vidäMn -.^enemmän. - O -
suuskauppojen etualalle pyrkimises­tä
on oUut seurauksena, että yhä n -
seampia ykdtyiskauppoja sulkee o-vensa;-
Maaseudulla ei osuustoiminta ole
pelkästään kuluttajien yhteenliitty­mistä,
vaan myöskin tuottajien : y h .
terniä. Tarkoitus on saada osuus-toiminnalUsesti
;V yhteenliit^rminen
niin monille aloille kuin suinkin
maatavOjelevän väestön elämässä.
Kaikki tämä.tm Imitenkin - vasta
tEdullaan.; Ts^onpoika on'; hitaampi
j a vanhoillisempikin rdirl^rmään -un-aiin
muo^ihm. Innokkaina osuus-^
toiminnan propageeraajina ^maaseu­dulla
toimivat vkaupunldentyölä^
N.& kunniapääUikkyys-jäjjestelmä
(&o.' joku tehdas, tai suuri liike­laitos
valitaan jonkun kylän tai
kunnan kunniapäälliköksi, &o. ole-maan
sen kanssa läheisessä vuoro­vaikutuksessa
etupäässä poliittis-valistukseHisessa
suhteessa) vaikut-taa
tässä suhteessa paljon. Työläi­set
tekevät hySkkäysretkiä maaseu­dulle,
selostavat asiaa, jakavat k i r -
jaliisnutta, esittävät tarkoituksen­mukaisia
näytelmiä j.n.e.
V.k. 6 pmä vietettiin, kaikkialla
kansainvälistä osuustoimintapäivää.
Lehdet : ilmestyivät päivän merkels-sä,
kuvitettuina, osuusliikkeet olivat
punasella j a käynnöksillä koristetut.
<Esim. Leningradissa oli sinä päivä­nä
päivän johdosta selostuksia, ko­kouksia,
istuntoja, näytäntöjä, elä­viä
kovia ja opintoretkeilyjä. Olak­si
oli useihin puistoihin järjestetty
juhla, joihin osuudiikkeiden jäse.
niä ja näiden perheitä jtääsi kut­sukorteilla.
Päivällä antoi elämän­iloisen
värin lapset, jotka kaikissa
työväenruokaloissa • olivat kunniavle-raita,
osuusliikkeet jakoivat jäsen­ten
lapsille ilmaisen päivällisen.
Lapsille oli myöskin järjestetty
näytäntöjä ja ulkoilmajuhlia Sun­nuntaina
lähettivät -eri kaupungin-piirit
jäseniään läheiselle maaseu­dulle
osuustoiminta-asioissa ohjel-mansuorittajia
j a kirjallisuutta mu.
kana. Kansainvälinen osuustoimin
tapäivä muodostui : siten suureksi
agitatsionipäiväksi.
Juuri näinä päivinä on valmis­tunut
ensimäinen -ryhmä punaisia
osuustoimintamiehiä ja heidät tie­tysti
kiinnitetään heti paikalla käy
tännölliseen osuustoimintaan. Sikä^
li kuin ehditään kasvattaa uusia
osuustoimitsijoita paranee myöskin
näiden laatu, sillä heidät koulute­taan,
paitsi käytännöllisesti, . myös-
I d n - uusien -Neuvostovaltiolle sopi­vien
periaatteiden : pohjalla.
Tulee olemaan erittäin mielen­kiintoista
seurata ^Neuvosto^Venäjän
osuustoimintaa sen nopeasti. etene­vässä
vauhdissa, sillä vain siellä saa
osuustoiminta kehittyä valtion kai­kinpuolisella
myötävaikutuksella ja
verrattain vapaana yksityispääoman
painostukselta.: Missään kapitalisti­sessa
maassa ei osuustoiminta nauti
semmoisia etuja. . On siis kaikin­puolin
todennäköistä,. että sitä -mu­kaa
kuin laaja talonpoikaisväesto
saadaan ^.^vedetyksi- .-osuuBtoimintaan
j a samalla kulttuuritaloudellisiin
harrastuksiin,, osuustoiminta Venä­jällä
tulee nousemaan semmoiseea
kukoistukseen, jota ei missään
muussa maassa ole nähty eikä ole
mahdollinenkaan.
Osuustoimintamies.
ToröioiiiiDtisia
Joku viikko taaksepäin allekir­joittanut
kehoitti Vapaudessa /To-rontossa
asuvia suomalaisia äitejä
yhteisesti vaatimaan kouluhallitus­ta
toimittamaan poliisin : Queen ja
Peder katujen kulmaukseen joka
on hyvin vilkasliikkeinen kulma ja
niin ollen koululapsille vaarallinen
ylikäytävä.'^
Asia pantiin alulle ja sai yksi­mielisen
kannatukseni joskaan kaik­ki
eivät uskoneet että me; siirtolai-tana,
saisimme t: mitään parannusta
aikaan.
Anomuksen alle kerääntyi kum­minkin'paljon
nimiä ei ainoastaan
suomalaisia vaan muitakin. Jos­ta
yhteisymmärryksestä on asian
alkuunpanija sydämestään kiitoUi^
nen.
Kouluhallitus puolsi anomuksem­me
j a mainitussa kulmauksessa on
nyt .poliisi. ,
'^ Se -riemu miM^I^^
asian -alkuunpanijalle ''miten poliisi
nyt "Hoppaa kaarat"^* että he pää­sevät
kävelemällä yli kadun, ettei
tarvitse edes juosta'V se? korvasi tur
liannesti sen pienen vaivan mikä
asian perille - vieminen aiheutti.
: Noin ävultapäin ja ohimennen
katsottuna voi asia näyttää i mität­tömältä,
mutta varma on että mo­ni
lasten äiti huokaa helpotuksesta,
kun ajattelee että^ .;^nä: kulmassa
ainakin tulee vältetyksi moni kuh­mu
ja ruhjevamma lapselta, jotka
kyllä ovat vaaralle alttiina muual­lakin.
, "
-Hyvä esimerkki muuten miten ykr
dmielisyydälä- voi: äiditkin aina jo^
tain ailäan sa&da.
* t , Hilja, Korpivaara.
Eri paSdokiiiiilbi
SOUTH PORCUPINE, ONT.
Osastenune tynknhaafcte*»» päär
tettiin pitää. Tenäjän vaDanknmo-'
uksen muSstöjuhlaa : marraskuun 7
jiäivänä ukrainalaisten toverien
kanssa yhteisesti. Saavutaanpa s i l -
TeoHismisunionismi
Pbnaiseo TakmdeBbi Ka
K i r j . Tim Buck.
"Vallankuomuksellinen työväenlii­ke
ei ole ainoastaan kiintoisa tietä,
mään että kapitalistinen järjestel­mä
on hajoamisasteessaan, vaan ha­luaa
myöskin tietää: kuinka tämä
hajoaminen tapahtuu; se haluaa tie­tää,
missä määnlssä porvariston tie­toinen
toiminta kykenee tätä pro
sessia ehkäisemään j a mitä sen —
vallankumouksellinen työväestön —
tulee tehdä kiihdyttääkseen alkanut­ta
hajaantumista j a laajentaakseen
sitä aukeamaa mikä kapitalistisessa
yhteiskunnassa on j o . havaittavissa."
Ylläoleva on lainattu Punaisen
Taloudellisen Kansainvälisen kol­mannen
kongressin hyväksymistä
"lähempiä tehtäviä" kokevasta pon­nesta.
Siitä saa jonkinlaisen käsi.
tyksen siitä hengestä mikä kongres.
sissa oli vallitsevana alasta loppuun
asti. Jokaisen keskustelun j a jo­kaisen
kongressille esitetyn rapor­tin
ajatuksena j a päämääränä oli
sellaisen käytännöllisen toiminnan
tehostaminen, jolla voidaan joudut­taa
kapitalistisen järjestelmän rap.
peutumista.
Vaikka suurin osa kongressissa
käsitellyistä kysymyksistä koskikin
suoraltaan työläisten taloudellisia
järjestöjä, vUiin: kuitenkin -se tapa ja
henki joilla näitä kysymyksiä käsi­t
e l t i i n ' o l i sellainen, että se antoi
kaikelle kokouksen menolle erikoi­sen
leiman.
Niinpä kun keskustelimme esimer­kiksi
järjestämiskysymyksestä; me
emme nähneet mitään erikoisia toi­minta-
alueita, ei ^ mitään raja^aitoja,
sen tai tuon järjestön välillä, ei väi.
telty edes unioiden yhdistämiskysy-myksestä
—r minkä tarpeellisuus ja
välttämättömyys luonnollisestikin
tunnustettiin. • ^, -'
. KansainvälUet kokemxiluet. V
Oli kongressissa esillä kuitenkin
yksi järjestökysymys, joka sai osak­seen
tavallista enemmän 'huomiota
ja se oli kysymys työmaakomiteois.
ta; Kokemukset Venäjältä, Italias­ta
samoin kuin Saksastakin ... ovat
osoittaneet, että niin työväenliikkeen
litaassa kehitysvaiheessa: kuin' :Val-lankumouskriisissäkin
tyämaakoml-teat
ovat osoittautuneet, sellaisiksi
työläisten järjestöjen aikayksiköik­si,
joita eirat kapitalistit e^iempää
kuin ammattiunioiden, taantumuk­selliset
johtajatkaan voi hävittää;
Perinpohjaisen . keskustelun tuloksen
na tehtiin päätös^ jonka mukaan
vallankumouksellisen . työvaenliik-keen
lähimiranä- tehtävänä on työ-maakomiteain
perustaminen. , : . ;
Toinen tärkeä kysymys PTK :n
työohjelniassa oli kysymys taktiikas­ta,
josta- vain ani>harvoin' työväen
kokouksissa keskustellaan. Losovos-ky,
MomnouseaUj' Heckert' ja Dunne
antoivat tästä kysymyksestä raport­tinsa,
joidenka perusteella siitä syn­tyi
keskustelu, johon otti osaa jok­seenkin
kaikkien maiden edustajat
Yksi silmiinpistävä "ero Punaisen
Taloudellisen Kansainvälisen ja
Amsterdamin KansainrälUea \ ^
tuotiin keskustelussa j^t^^
se, että samalla kertaa kun A ^ * ^
im Kansainvälinen pelkää
lakkoa pahemS?^::^^
rtse ia kerta-kaikkäS
at käyttämästä
, aseenaan, P.T.K:n ko^S:'
osoitettiin lakon clem iS?
n parhaita aseita ja « H ^
. teytyy tutkia, ymmärtäTS
rantaa j a sen käyttöä rohStT
Kedrastela lakkotaktiikMti.
Fritz Heckert kuvasi raportit
sita snuremmoista taistelua, jot» nn
käyty ja osaksi käydään e<ldlttv
kin Kuhrilla, Westfaliassa ja imni
la Saksassa. Lakot, joihin on otts-se,
damin
tunutta
pitalistit ....
Ideltäytyvät
hyökkäysasee
sissa o£
väestön
jota
JOtka olivat kohdistettu sunripn te.
ollisuusparoonien ja hallituksea JIK
teisiä voimia vastaan, vaaävai ui.
tavaa; johtoa ja huolellisti jiritJ 1
tämistä. Näitä lakkoja on Sakjas-sa
tapahtunut kaikkialla maassa ja
taistelua, nälkää, sabotasia ja sota-joukkoja
vastaan on opettanut talu
t^'oille sotilaallista järjeitäytyinit. i
tä ja , kuria. Lasten pokviemiäea i
lakkoalueilta, naistyöläisten har-1
jpittama ' joukkolakkovahtiminai ji
aseelliset taistelut fascisteji' « j .
taan kehittävät nopeasti taisteloi
Salcsassa avoimeen yhteenottoon it.
se valtion kanssa. Ja kuten on kei­tä
toisensa jälkeen painostetita, kun
lakko muuttuu huomattavassa mlj.
rässä valtiolliseksi luonteeltaan, laa.
jeten taloudellisten vaatimusten cl-kopuolelle,
silloin se myöskin no­peasti
kehittyy avoimeen yhteenot­toon
eri luokkien välillä — lyiiyesti
sanottuna, vallankumoukseksi.
^ Yksi asia ; keskustelussa tuotni
selvästi julki" ja se oli yällMlniiu. i
uksellisten työläisten osanoton riit­tämättömyys
ei ainoastaan laäoi-j
oin haalille siellä kuullaan' monen
moista: , \
frank Hakala menetti 17 p. tätä
kuuta peukalonsa j a etusormen Po-me
Lake kaivannossa. . Dynamiitti
nalli laukesi hänen käsissään kaa^i
tuessaan kiviseinää vasten, J a , tuot­ti
'turmion ikuiseksi ajaksi nuorelle
miehelle. .
Dome Mine Co. on ostanut Por-cupine
järven allaolevat mineraali-oikeudet
ja pohjoisosan järven ranr
nikosta.
Coniatas kanraato Iconiipaiua
on ostanut valintaoikeuden (option)
Porcupinen Crande; kaivanto' Co dta
30 kuukaudeksL Kmvanto, sijait­see
Three Nation aseman lähellä.
Tämä kaivanto V on oUut seisauksiBr
sa^ vaan njrt on alettu työt j O s^
saa edes joku nnes käsivartensa
kaupakdnäintyöttomy^en aikana;
Kiylduk latsomaM» onko'nimen^
ne osaston kuvakaapin' ovessa olfr-yassäi
rastilistassa. ' ISHjiden, jotka
öytävät - sieltä : nimensä' on : jäsen-vero
jäänyt' jälkeen, joka nyt näin
^ k s y n tullen oHsi maksettava ja
alettava: oikein.' joukolla '.talviksi^
toiminta. . ......^.
kuun 15 p. sisäänifiälqr vapaa.
Untlsteii lorjotiaja.
h i n , :vaan, myöskin niitä edeltäkäj-viin
järjestelytöihin. Vaatiiniilcset
tulee esittää samalla kertaa nsaas-j
massa- toisiaan tuottannollisessi
suhteessa lähelläolevissa teoUisnok-i
sissa, niin että ei tarvitse, kttteij
on tehty-tähän asti, nojautua imA
omaan työläisten luokkasolidarisaB-teen,
vaan että samalla kertaa anr-netaän
itse tuotannossa isku laii-[
taUsmin sydämeen.
Sitten on vielä eräs kysymjs,
joka-^Tp^K :n kongressissa käsiteltiia
kokonaan v toisella tavalla kuin aiitä
ammattiunioiden taahtumukselfet
johtajat voat sitä käsitelleet 3» » |
on taistelu S-tuntisen työpiirän
puolesta!' "•
Kymmen-.tuntisen ^öpäivän kiH
täntöön ottaminen Saksassa oeiKt-j
Bee epäilemättä kansainvälistä hjök-j
käystä 8-tuntista työpäivää vastoBrj
sillä jos työnantajat kerran o n ^|
vat pidentämään työpäivää V"'
sa, saavat muiden maiden kap
tit; siitä hyvän valtin vaatia tyil
vän pidentämistä, selittäen että ^
eivät muutoin voi kilpailla mui^l
man markkinoUla saksalaisten t«i-J
tajieri kanssa. Ponnessa, joka
K : n kongressissa tästä ky^fTnylsf,
tä hyväksyttiin, ' s e i i t e t 3 % , ?^
kylläkin; että tmstelu S-to"'
työpäivän säilyttämisestä on
j e n ''lopuksi taistelua vallasta
Iäisten j a kapitalistien välillä.^
Tässä merkityksessä taistelu
sin suunnitebnaa vastaan ja 8-t
sen 'työpäivän puolesta, ovat s ^ I
laisia. • Kansainväliset kapitsf- '
toivovat saatuaan ensin Saksan
Iäiset^ orjuutettua Dawesin sar
tehnaUa, voivansa käyttää tätä
tinaan" yrittäessään J»a°°<"^**f
laisten työoloja j a alentaa 6 ^
cKntasoaan kaildssa mnis» ^
sa; paitsi Neuvosto-VenäjaUa.
ta «nciTOt'kapitalistit onmstB ^^
sassa pidentämään tyopäiräa
mattaTOMa, määrässä, ei »»
suunnitelina ole heille seriaa» »^
voinäiJ^kiriii se paperi joneb'
dn kirjoitetiai. Tämän vuoJS
on kuin Saksan tyolälsten^»-
feUa «-tuntfeeai työjÄivän
miseM bn kansainväfinen
ja sen vnoka onMn tähän
vedettävä »yssie^-^fRiS^
karofealfetKlen maden tyo»w^
Pokessa jrfä * 5 ! f ^ J ? ^'
tä kongressissa hyväksy*
t i m i n . m :
"^öpaivan puolesta « ^ ^ ^ ^
b n f e * ^ ^ J > 5 1 ™ ^ ,
y^emaazk psriamfinttnsu»
Sellaisia ilmotukaa. ^
Onnentoivotuksien \
^ ^ j a osotteelta seki
i^viiö taikka ryhmä n
rddSi sellaisia
^ A f S i e h i ä kehotets
^ niaMollisimman: tanr
Joku päivä atteh 1
oBgistä Idrjeen, jpssa ,
"Piakkoin taai
jujuhlamme ja ^1
saanut noin vuode
risteämme vastaan
sen ajan, haluaa_t
tervehdyksen,^^tyov
k tarjoaa teille, \
taksia varten. j ^ I
samaUaisia Nimike
aavat 25c nimeltä.
Kirjeessä ei mainita
ioB kintaan. Mutta . V i
25e niinhyvm perheelts
Suomeen j a uskomme
Ne jotka haluavat
ja jokaisessa tai
-fläDtiis^eht»en.,; v . . ^
Kuten jokainen tiet
iBvasti vainon alaisena
Sentähderi on toivottavi
täDäkin tavalla Suomen
^SamaUaisiUa; ehdoill
luksia myöskin seuraavi
»a, Oulussa; Työn Aäi
Suomen puoluelehti
TOHjeistään marraskuun
Lähettäkää ilmotuk
L ä h e t y s k u l u t :
40e lähetyksistä alle \
5bc lähetyksistä |8(
$69.99 asti, 76c läheks
160.00-^^9.^9 ja $1.01
kilta 1100.00 taikka; sit]
remmiltä lähetyksiltä. \
unomalähetyksille on
13.50.
Torontossa ottaa ra!
tyksiä vastaan S 6. Nei
Broadview Ave.
Laivapiletteja myydla
TiediuUkaa piletUasli
noilla tai yksinomaankaan
«idenySantt& Befohnistiei
ingtonin konyenisioni
^•^öpäivää koskevan '
'vahvistamiseksi, Jainlaadini
tisen työpäivän puolesta, .1
tyoi«ivän käytäntöön otta
fi. kansallisen äänestyksen
muut samantalpaiset yrit;
vät «Ie mitään muuta kuu
ta keinoja karttaa todellis
lua S-tuntisen. työpäivän
Punainen Taloudellinen: E
linen ei ainoastaan hyU
keinoja tehottomina,' vaai
niiden olevan' vastavallai^
lisiä. , Kahdeksan-tnntinen
voidaan voittaa vain jat
peräänantamattoman luokk
kautta ja se voidaan :1
saavuttaa vasta sitten- kun
ovat saaneet täydellisen
tuotantolaitoksiin.'
Toiselta puolen on taaa
tavissa monissa maissa t
keskuudessa taipumusta <
oista. Tämä j a viasemmi
kasvaminen Amsterdamin
«nalessa qHvat- vaikeimpi
meja mitä kongresdIIa.ed<
Kongressilla bfi> edessään
työskentelemmekö" edelleei
jouldcomme kasvättaniisdc
hittämisekd 'välittämättä':
vaikutus sillä^^ott "muihin
liikkeiain, -vai >- antaudun
heiseen yhteistoimintaan - -
€ä kanssa yrittäen .pelast«
faniin Intemationafen ti
rappeutomiiseItä> järjeistän
i ? t :irielä" hajanaiseim i ^
•emmistolnkkeen ^mOttan^
mäksä?
^^^ähän kysEymykseen r