Vapaus, January 25, 1951

              sivu 2 Toistaina, tammik. 25 p. — Thureday, Jan. 25
1*^
ilof,m.m7. AuUmbfä
_ «econd cUus niiiU tqr tlie Post
<QffOm Oeputment, ottava. Pub-
JSOM Pitioe metkij: T u e s d a y s. 'ttnai&ji aad SMordays bjr Vapaus ilSuAlnC CoinPMFU<L. •> 100-102
JBai 8t W.» «mUnuy. Ont, Canada.
TeJepbone*: Busines» Office «'4284.
Editorisi Office 4-4205.XBtiacer
& SuksL Edltor W. Bkluod JMaflJng
address Box 69. Sudbury. Ootario.
AdvertisijDff rate* upon applJcatiOD.
lYansJation free of ciiarge.
TXLAU&UINNAT;
Canadassa: J vk. 6JpO 9 ltk. 326
3 kk. 24)0
TbdyBvallolssa: 1 vk. 74X> O kk.
Suomessa: 1 vk. 750 O kk. 433
SYNTYMÄ-^
PAIVlA
J
Ajan merkki
• •-•-Mikään salaisuus ci ole sc; fettä rajan eteläpuolelta on Canadaa
.^|>auH»tettu ottamaan täytäniöon pakollinen sotapalvelus, -mitä cana-
V^j' " -^M^Iajs^t-ja i-aToinkin Canadan ranskalaiset kainmovat.
& r 7 r""; Merkfllepantavaa myös on, että yleisen mielipitein muokkaajaksi
^. Ä I tässä asiassa mobilisoitu sotaveteraanien järjestö, mikä sivumen-f
I j i ' Il - ' ~nnr~iiin~irr
91».^ lordia Anderson*: Torontosta.
Qnt.> täyitaäföiruotta tammikuun 26
päivänä.
Mrs. Anna gyrjä, Lockerby, Ont.,
tärtät 73 vuotta tänään,
yhdymme onnitteluihin. .
Mitä muut sanovat
t l i e " ; c i kelvannut Legionan jäseneksi edes sittenkään, vaikka hän
i-i . i - ölisi pUiit rintamapah^hiksessa meren takana! X y t kuitenkin, jolloin
f ehiriotamaan mainostamaan pakko-oton käytäntöönott3mi>ta tässä
r'i (diaassa. ^ '
f l /Mutta p3kkow)tto amerikkalaisten kenraalien olematfjman mai-
^ nfeen kohottamiseksi näyttää olevan h>'vin epäpopuläärinen toimen-
^ , * , ^fidle nuoren väen keskuudessa, jota se kaikkein läheisemmin koskee,
Fara^ .esimerkki tästä on sp- Konservatiivisen oppilasyhdistyksen ko-
' i Isbus, niistä viime tiistaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla ja mitä '
\ tenään selostetaan Club 'N*ews csabtossamme. Konservatiiviset ukot
i i . ; ja. mktnniat, jotl^a !iyöty\'ät irotateolllsuuslaitosten suurista urakoista,
ovat kovasti pakko-oton kannalla, mutta konservatiivisetkin nuoret
''S^< j vasttistavat sitä, koska he haluavat eliiä ja elää ihmLsten lailla rau-
' , r t/^liallista'elämää.
JT ' vakavammin harkitaan, niin kylla se niin onkin, että
^ ^'"^tiioadalainen nuoriso on itselleen ansainnut paljon paremman koh-
}ia,''mikä on tämän maan nuorison keskuudessa nousemassa
inkkteit sotavillitystä lastaan.
; bOo
JEnenunän sellaista tarvitaan
ii^i^iyiidydvaltain imperialistien sotaiset suunnitelmat kohtasivat vii--
*4öri;'aIiBsa Jiavakkaa^vastatuulta ylei tyrkyisessä me-
; ressäl .Seuraavassa on joitakin eslimerkke/ä:
! v l .^ Vastoin alkuperäisiä toivomuksia Yhdysvaltain edustaja joutui
itKin poliittisen komitean istunnossa "ajan säästämisen'* tekosyyn ^^^^^^^^^^^^i^ että Kiinan Ka-.isantasa-
,<valta julistetaan "hyökkääjäkii''. Tarkoitus oli saada Britannia^
j a Ranska osallisiksi- tähän sotaiseen vaatimukseen, qnutta kun vii-;.
' .stfrksimauiittujen maiden edustajat vikuroivat ja vaativat lisää aikaa •
s ?'icfuvotella haH Yhdysvaltain edustajisto päätti
- esiintyä j^ksinään — aitoamerikkalaisen '"yksinäisen ratsai^tajan" mal-
' kn. ^ - * L
:[i. Mutta kun Yhdysvaltain sotainen ehdo-l-us. jota vaadittiin ;
hyväksyttäväksi,' tuli yllämainitun laitoksen käsitel-:
; • tavaksi, niin '•maailman vjohtajan'v-tittelin Vaatimuksista huolimatta
^ tiollaritnaah ehdotus äänestettiin toistaiseksi hyllylle. Se oli katkera
iä|%iö Warren R; .•\ustiniUe. joka harmistuneena- puhui h>'vin myr-
, Jkyl^siä sanoja,.^^^ k poikanulikka: katutappelun jälkeen^ Eikä'
suinkaan suotta. Y K : n poliittisen komitean kokouksessa, missä
'. / piti saataman salamannoj^ea hyväksy niinen ' 'imaailman 'joht^ijamaan''
sotaiselle vaatimukselle, annettiittkin rauhalliseen ratkaisuun pyrki-
><Välle Intian ehdotukselle 28 ääntä ja vain' 23 ääntä mr. .Austinin
sotasuunnitelmalle. Ja tämä diplomaattinen tapi)io on sitäkin katker
rämpi tmitä syvällisemmin tutkitaan tämän äänestyksen tulosta. AVar-
TenR..Austinin sotaisen ehdotuksen puolesta äänestivät Yhdysvaltain
iiallituksen määräysvallassa olevien latinalaisen Amerikan niaiden
lisäksi sellaiset demokraatti-set tukipylväät ja maailmaa mullistavat
vVrmatekijät kuin Turkki, Kreikka ja Filippiinit. Yhdy.svaltain sota-ohjelmaa
vastaan ja Intian rauhansuunnitelman puolesta äänesti 28
maata ja niiden joukossa sellaiset maat kuin Britannia, Ranska j a
Canada! . E i siis ole jhme. vaikka mr. .Austin - näkikin jiunaista ja
puhui närkästyneessä äänilajissii!
3. Ja ikäänkuin ylläolevaj;i olisi jo riittävän paha sodanlietsojille,
Kiinan Kansantasavalta teki uusia ehdotuksia ja u usia myönnytyksiä
Korean kysymyksen rauhallisen ratkaisun hyväksi siten, että Cana-
<Ian ulkoministeri L . B . Pearson sanoi niihin sisältyvän "joitakin
selvennyksiä . . . j o i t a kannattaa harkita ja jotka saattavat vaikuttaa
(Canadan) edustajiston kantaan .Amerikan päätöslauselman suhteen^"
Ja C P : n uutistiedon mukaan "jotkut edustajat tervehtiviit sitä ( K i i ­nan
'uutta lausuntoa) tärkeänä myönftytyksenä. Toiset sanoivat
ettei myönnytys mene riittävän pitkälle." .Mutta Yhdysvaltain so­taiset
edustajat näkivät siinä {x»lkkää pahaa. 3Ir. Austin sanoi että
Kiinan lausunto " c i ole «des uusi. Se ei ole ehdotus. Sitä ci ole
; osoitettu A'K: Uc." Ja kun vastustaa kuten ennen Puumalan iii jää,
niin Yhdysvaltain edustajat heittävät pois kaikki naamiot ja turvau-ttni-
at pelkkään väkivaltapolitiikkaan julistamalla edustaja Efhcst A .
CJrössin suun kautta, että Yhdysvallat tulee c*delleca vastustanvian
Kiinan Kansantasavallan hyväksymistä YK: n jäsenyyteen, ja että
se aikoo "yksinäisen ratsastajan" tavoin •ilse*V käsitellä Formosati
kysynnyksen Yl\dysvaltain imjK*riaIisiicn sotasuunnitelmien mukai­sesti.
4. Mutta pahin kaikesta tästä lienee sittenkin -ie. kun amerikka­laiset
rupeavat joukkomitassa — niin oikealla kuin vasemmallakin
— vaatimaan amerikkalaisten sotilaiden kotiin tuomista Koreasta.
j Oollup-ääncstyksen nimellä timnetiu .amerikkalainen instituutti esitti*-^
tammikuun alussa — sen jälkeen on tilanne kehittynyt entistä no-peammin
samaan suuntaan — yhdysvaltalaisille äänestäjille kysy-
V m}'kseni että pitäisikö artierikkalalsten sotajoukkojen .jatkaa taistelua
i Koreassa, vai tulisiko ne tuottaa .sieltä heti kotiin. Vastaus tähän
oK: jltvoimaisesti kotiin kutsumisen puulclla. Tosiasiassa jokaista
amerikkalaista kohti, jotka kannattavat kenraali Mac.Vrthurin "oiJera-tio.
perikatoa'* Koreassa, on lähes kolme amerikkalaista jotka sanovjit;
että se mieletön seikkailu pitäisi loptitaa. .Seuraavassa esitetty ky-
V ; - M tulos:
* ^ Kiina on liittynyt taisteluun Koreassa,
i Jo#9»Ua, joita on paljon enemmän kuin mitä on A"K:11a joukkoja
k js^^ itse kannattaisitte oneidän seurattavaksem-f^^
iiB?^'^^^'^*^''"^^'^ joukkomme i>ois Koreasta niin pian kuin mah-
4|gi|/<fc)Mista? • • ' '«Si^'^'^--^'^^^-^'^'^^^^^^^^^ ............
SUOMEN UUSI H A L L I T V S
- CTuden. hallituksen muodostaminen
antoi luonnollisesti aihetta kirjoitukr
s!in. Seuraavista poSmlnnolf ta voi l i a -
vaita, mitä ajatuksia liikkuu eri p l l -
reHtmäi' Suomen Sosialidemokraatti:
" K u n sosialidemokraatit nyt Jälleen
asiuvafiiaUitukseen, tapahtuu «e va­kaassa
tarkGa!tuk.%!{.-a parhaalla mah­dollisella
tavalla palvella maata ja
työväenluokkaa. HallitttkseB.<>a. olevi­en
puolue^overeittemme on ehkä osal­listuttava
sellaistenkin päätösten tor
tcottamlaeen. Jotka ensi silmäyksellä
saattavat näyt(ää epämiellyttäviltä
muita toivottava on, että, ne ajan mit-;
taan osoittautuvat siunauksellisiksi.
Lääkkeet voivat^maistua pahalle, mut­ta
ovat ktiitenkin' tervehdyttäviä. Jo»
Sosialidemokraatit hallitukseen nyt
astumalla kykenevät vaikuttamaan
viime aikoina tapahtuneen onnettor
man kehiiyksen käännekohdan saa-
-^Tittamiscen, "ön puolueemme tehnyt
kokomaalla ja erityLsestl työväenluo­kalla
suurcii palveluksen."
.Maakansa: /'Kun paljon puhuttu
enemmistdballitus on ^nyt muodostettu
on'oikeus odottaa; että se tekee kaik­kensa
täyttääkseen kansalaisten toi­veet.
Erehdytään suuresti jos kuvitel-!
laan; että enemmlstöhallitu-s merkiteee
jo sinänsä vaikeuksien Ja pulmien rat­kaisua.
- N i in ei asia .suinkaan ole.
Enemmistöhallitus ainoastaan omaa
suurempia luontaisia edellytyksiä asi­oiden
hoitamiseen,' koska sen takana
Oli eduskunnan enemmLstö.; Kestäviin
tuloksiin se kuitenkin pääseevasta s i i -
n i tapauksessa,' että EC suhtautuu rea­listisella
tavalla vallitseviin valkeuk­siin
Ja niiden ratkaisemiseksi tarvit­taviin
toimenpiteisiin."
Uusi' Suomi: "MäalaislUton taholta
on y l i kahden vuoden ajan suunnattu
oikeistoa kohtaan .kiivaita hyökkäyk­siä
sen johdosta, että kokoomus on
korostanut laajapohjaisen enemmis­töhallituksen
aikaansaamisen. suota­vuutta
ja pitänyt tarpeellisena h a l l i ­tuspohjan'
laajenemista myös sosiali­demokraatteihin
kä.sin. Maalaisliitto
on nyt itsekin: lopulta tullut täysin
samoille-linjoille, ja, tilin o n enemmisr
tähalllttiiEr saatu;aikaan. Sen: mahdoir
ll$uuksiar:ei pidä edeltäpäin liioitella
kaikki riippuu^ lopultakin siliä;
misrä m'd''ärin hallituksen sisässä, kye­tään
löytämään kestävin yhteinen l i n ­ja
—, mutta ainakin fiihen voidaan
suhtautua tietyin odotuksin. Kovin
kauan ei voi-kestää, ennenkuin näii-däun,
millä tavoin se lähtee pulmar
kysymyksiä ratkomaan."
. V a p a a Sana: "Presidentin Ja pää­ministerin
ansiosta ilmeisesti on että
sosdem. puolueen edustajiksi hallituk­seen,
on pätevj-ysnäkökohdat sivuut­taen
pjTitty valitsemaan ulkopoliitti­sesti
mahdollisimman vaarattomiksi
arvioituja miehiä. A^ev,eliji'man jäse­nistä
on mukana vain yksi, S S : n pää­toimittaja-
Penna Tervo, mutta kaup­paministerin
paikalla hän pystyy k y l ­lä
aikaansaamaan sitäkin enemmän
pahaa, samalla kun hänen tehtävä­nään
on muun hallitusryhmän poliit­tinen
valvonta. Emil Skogin laatuinen
mies puolustusministerin palkalla on
tällä . hetkellä kansallinen vaara,
Huunonen on osoittanut värinsä a m ­matillisen
liikkeen. Lepistö pienvilje-lljäliikkeen
hajoittajana. Paasio edus­kunnan
ulkoasiainvaliokunnan pu­heenjohtajana.
Tuntien.sssdem. puo­lueen
nykyisen kurin voidaan sanoa,
cttu puolueen uudet ministerit ovat
sätkynukkeja, Joita; juntta ja juntan
edu-stajana Tervo liikuttelee: • tässä
muodossa ascvelijuntta on astunut
linllitukse?n.
"Terve sielu terveessä ruumiissa
--toteutettu vai turnfeltu ihanne
55
Kreikka tänään
Praha. ^— Kansainvälinen Sano-malehtimiesliitto.
on lähettänyt Y K -
järjectöUe- ja: Ateenan-hallitukselle
Idrjecn, jossa lausutaan jyrkkä vas­talause
sen Johdosta, että kreikka­laisen
'•D?mokrntikos"-lehden toi­mittaja
Ja K r e i k an parlamentin jä­sen'
Dionysios Cbristakos on uhattu
haastaa kenttaoikeuteen.
K r e i k a n yleinen syyttdjä on vaa-tInm
Christakotsen parlamentaaris­ta
koikcmattomuutta kumottavaksi
Ja hänen asettamistaan syytteeseen
sen johdosta. ctt& hän on lehdessään
kirjoittanut arvostelevassa sävyssä
Kreikan ikeskitA-sleircistä Ja myös an­tanut
tilaa Varsovan rnuhankongres-sln
uutiselle.
Pakanallisen antiikin elämänihan-tcena
oli "iene ilelu tervees?» ruu­miissa"
Rencsaassin jh7.nteena oli
•uomo' unlversale', "yleislhmlncn"-
Knmpikhi korosti ihanteessaan tä-mänpooliitmtta,;
eömähm^ai^isyyt-tä.
nmmillhsuutta, kummankin lois­tama
kuvataide oli yhtä aihcKi^' - tcr--
% een, voimakkaan. kauniln^^öJintsert
ylistystä. /Mutta tälU ohjelmallisella
ryysllllsen täydellisyyden juUstuksel-la
oi myös vählnt'2än yhtä Sjorostet-:
tu henkinen puoleasa: myös kauniis-
Ha ruumiissa asuvan'"£ielun? on olta­va
kaunis, kehittynyt, valistunut, J a ­lostunut;
''yleisihmisesää" «en täytyy
.syleillä kaikkea: tahrmilli.stä>tictämys-tä/
kaikkia inhimillisiä mabdollisuuk-iia.
Pakanallisen antiil^in Ja ,rene.sans-sin
välUlä o l i tuhatvuotinen aikakau-i
; jota h a l l i t i l kokonaan toinen, ärisr
tillinen. askeettinen. elUmänkieltei-nen
ihanne,; joka piti elämää ^ a in
murheenlaaksona, kielsi kauneuden
syntinä Ja kohotti runnellim Ja näi­vettyneen
marttjrjTinruumllh • esiku­vaksi.
E i ole mitään epäilystä slitä> et­tä
jokainen meidän aikamme valis­tunut
ihminen, asettuu hän ikuisessa
'kulttuuri vai urheilu"-välttelyssä,
kummalle puolelle tahansa, valitsee,
Jo.s hänen eteensä asetetaan antiikin
j a renesan.$sin elämänihanne j a ikes-kiajan
kristillinen elämanihanne,
edellisen; Meidän vuosisatamme on
ollut ruumlikulttuurin suurcmoUta
renssanssia, eikä ole epäilystä siitä,
etteikö täm-Ji ilmiö sinänsä piisi aika-kautsmme
myönteisimpiä. Uudet,
treenatut sukupolvet ovat: astuneet
esiin: IhmLssukukunta on tullut ter-veemmäksi,
kauniimmaksi, muodotto­mien
ihmistartaloiden muiiana on
väUtynyt myös paljon kielteistä, pö­höttyneen
tekopyhää moraalia.
Ja mikä tärkeintä: kun a n t i i k in Ja
renesanssin elämanihanne koski vain
pientä; etuoikeutettua ihmisyhteisöä.
Jonka ruumiillista ja henkistä kukin­taa
suuret osattomat Joukot olivat,
tuomitut palvelemaan, niin meidän
aikamme ruumiinkulttuurin ireiiesans-
3i koskee, kalkkia kansanluo^ia, on
muodostunut aikamme ehka valta-rlmmaksi
joukkoliikkeeksi. /Mutta
siksi sen vastuu myös on suurempi,
peloittavan suuri. ,'.
Ja jos njrt lähdemme lähemmin
tarkastamaan aikamme ruum^inkult-iuurililkettä.
Jos etiimme sitft ; Mes­suhallin
njiikkeilyottelusta,^ Stedjonin
urheilukilpailuista,' v lirheuule^ti^n
palstoilta ja yksityiskeskusteluista
urhellijBin kan,ssa, n i in yleinen huo­miomme
on kai tama: "terve ruumis
ilman ' sielua", ei yleisihminen, vaan
typistetty Kimlnen. Koneelliituneen
aikamme kcneellLstunut ihminen on
löytänyt urheilusta suuren vapaa-ajan-
harrsstukseiisa, mutta harras­tuksen,
joka samalla on nielij-t kai­ken
hänen vapaa-aikansa, aikansa
kehittää itseaar». henkisesti, monipuo­lisesti.
Monersa tapauksessa on ruu­miinkulttuurista
muodostunut pako,
pako yhteiskunn.allisesta kysymykses-yhteiskunnallisesta
kysy myksesta,;
yhteiskunalliseita a j a 11^ lusta ja
kin
Eikä täEsä kaikki: urheilusta ön
tullut myös ammatti, liiketoimi, sen-satlo.
Voittomana kulkee tähtiurhei-lu
ja tähtipalvonta yli joukkourhei­lun
terveiden periaatteiden, t^ee
harjoittajastaan dreseerattuja sir-kuseläimlä.
vain jihden päämäärän
riivaamia moncmaaneja, j a yleisöstä
Irralleen päässeitten alkeellisten vais­tojen
kuohuttaman . massan. E i Olla
enää Olymijoksen stadionilla, ollaan
Rooman Ckilosseumilla! Maailman
mittakaavassa! sielusta tai yleisihmi-sestä
ei enää kannata puhua: ruumis
cn tappanut hengen. ,
Pisimmälle aikamme ruumiinpal-vonta
cn ehtinyt fasistimaissa. Sak­sassa
ja Italiassa, sekä Amerikassa.
Nimenomaan .Amerikassa se ei suin­kaan
ole rajoittunut urheiluun, vaan
ilmennyt koko tämän maan kapita­listisensa
standardikulttuurissa, en-nenkaSckea
elokuvassa. Sinaqsä tä­mäkään
ilmiö ei ole pahasta: kohot­tamalla
yha uudelleen esiin täydelli­sen
kaunis ihminen tämä ihanne teh-d\
iän tavoiteltavaksi yhä suuremmis­sa
ihmisjoukoissa. Mutta toista on,
kun kauniista ruumiista melkein
säännöllisesti puuttuu kaunis "sielu",
jopa "sielu" ylipäänsäkin: kauniissa
naisi-uumiissa a.suu v a in plnupp. kau­niissa
miesruumiissa vain kovaksikei­tetty
. gangsteri-häikäilemättömyys.
K u n tätä voiman Ja häL<äiIemättö-myyden.
nyrkin ja pistoolin evanke­liumia
Julistetaan elokuvissa, jazz-slaagereissa,
sanomalehtien sarjaku­v
i s s a— noissa lännen standardikult-
Klrj. Eaoui Palmgren
Alla oleva Raoul Palmsrenln ruumilnbulttnurililketiä käsittelevä ar.
likfcelicn saksilta Suomen KUL:n'?Jouluna*'-julkaisusta. Kun toron.
(olaisen Vapaa Sanan kuuluisa "sotaurhcIlija^T Matti Sfäntylahti — -
herra Pehkonen — on lebdessään ryhtynyt peukaloloiaan Palmgrenin
artikkelia, nimittäen sitä "henkisesti riivatuksi tuotteeksi'r ja antamaan
oikeita''amerikkalaisfa nuhteita TfJL-lehdcIle siitä, että se on. tuollais­ta
''ruumUnbuUunrin matalaa tuntemnsta^oioittavaalebteensäpa
tänyt, Julkaisemme artikkelin bokonaisnudctsaan Inbijakuntamme ja
erikoisesti urheiluväen Inettai'aksi ja arvosteltavaksi. .Jokainen voi itse
päätellä, kumpi, sota-Pehkonen vai Falms:ren, edustaa oikeata suuntaa,
ruumiinkulttuurin kysymyksensä.
tuurin tyyppilajeissa —, o n fielvää>
että koko se perusta, miltä ruumiin­kulttuuri
nousee, on muodostunut
epäterveeksi. Siitä nousee se gang­steri-
; j a • pmupp-ihmisihanne. Joka
nyt voitollisena kulkee y l i koko län­tisen
pallonpuoliskon Ja' l i i t t y y i i r h e i -
lun tähtikulttiin. VuoHikymmenien
sihdillä, keskellä "vapaita" rauhan-oloja
on amerikkalaiiien.massakult­tuuri
luomassa ihmistyypin; jonka f a ­sismi
Saksassa Ja Italiassa loi kasar-mikurilla
muutamassa vuodessa, i h ­mistyypin,
jonka tunnuslause*ena o l i :
Kun kuulen .sanan kulttuuri, päästän;
varmistimen taskuaseestani. Tässä
ihmistyj-pissä ei kristinopin ihmisrak-kaudenjulistuiisesta
ole mitään jäl­jellä;
mutta myös pakanallisen a n t i i ­kin,
ihmisihanteesta se on vain irvi­kuva.
Platon- ja Leonardo da V i n c i
kauhistuisivat siba yhtä suuresti kuin
Jesus ben Josef.
Nykyajan paljonpuhutussa kult-tuurikrlisissä
tämä ihmistyyppi; on
tärkeä tekijä. Tämän kulttuurikriisin
juuret ovat syvällä kapitalistisen y h ­teiskunnan
kehityksessä, sen luomas­sa
kullassa luovan kulttuurin >— tie­teen
j a taiteen — j a suinen yleisön
välillä, sen luomassa kahtiajaossa i t ­se
kulttuurissa: luova kulttuuri pien­tä
asiantuntijapiiriä varten, standar-dikulttuuri
-loukkoja varten, ^ämä
kriLsi ilmenee tieteen ja taiteen epä­tietoisuudessa
tehtävästään, toivotto­muudessa
mahdollisuuksistaan, se i l ­menee
suurten rakentavien tehtävien
puuttumisessa, se ilmenee laajojen
joukkojen alemmuudentuntoisessa
halveksunnassa ' . kulttuun-ilmiöitä
kohtaan, se Jilmenee ksrikkien arvojen
solcasorrossa; Kapitalismi kaiken-oh-jaaja^
halveksii joukkoja j a haluaa
pitää ne korvike kulttuurin tietämät-tdmyyöersä.
mutta juuri tästä syystä'
.s'e suosii ruumiinkulttuuria henkisen
edellä:: ruumiita voidaan ohjata^ sen
paremmin. ; mitä kehittyneempiä ne
ovat, henki*! sen huonommin, mitä
kehittyneempiä iie ovat. Suurten r a -
halehtien miumiinkulttuurille henki-s.
en kustannuksella omistama valtava
t c i s t i a la on- tästä eräänä kuvaavana
esimerkkinä.
Onko..sitten yksinkertaisesti todet­tava,
että aikamme ruumiinkulttuu­r
i n renesänssi . cn kertakaikkiaan
harhautunut, että: antiikin valio-ihanteiden
toteutuminen joukko-mittakaavassa
on johtanut irviku­vaan
itsestään, että Äoko ruumiin-kulttuurililke'-
on kulttuurivaarana
tuomittava?
• Se olisi täysin mieletöntä. Raken­nuksesta
on ^Cullut vino, muotopuoli,
epäterveellinen, hengenvaarallinen
siksi, että yhyiskunta, jonka perustal­le
se on rakennettu, o n vino jo muo­topuoli.'-
Niiuvostoliiton esimerkki
öAittaa, ett-ä joukkomittakaavassa
harjoitetun ruumiinkulttuurin ei Sun­kaan
tarvitse \ muodostua vaaraJtsi
henkiselle^ kulttuurille eikä Johtaa
yksipuoliseen ihmisihanteeseen. Päinr
vastoin juuri-Neuvostoliitossa on pys-,
tytty ennemiäkemättömässä laajuu­dessa
toteuttamaan antiikin j a rene­sanssin
ihmisihanteita, tervettä sielua
terveessä ruumiissa, yleisihmistä. J a
vaikka tämä ihnilnen on vasta " r a ­kenteilla".-
ei ole epäilystä siitä, ettei­kö
yritys onnistuisi. Se on osana jät-tiläism-
äisessä kulttuurivallankumo­uksessa,
kolmen vuosikymmenen työn
tuloisenä on:kapit3lismin. luoma kui­lu
luovan kulttuurin ja suuren yleisön
välillä luotu umpeen, kulttuurin k a h ­tiajako
Juovaan kulttuuriin j a stan-dardikulttuuriin
hävitetty, koko kan­sa
vedetty kulttuuriviljelyksen pii­r
i i n . Samalla cn myös kuilu henkl-s-
en kulttuunn j a ruumiinkulttuurin
välillä kadonnut, joiainen kulttuuii-
):,yöntekljä; katsoo velvollisuudekseen
kehittää .•; tietämystään: ihmisenä ja
kan-alaiiena. Va:k£a urheUusaa'.!!-
tuksia ihaillaan ja palkitaan kuin
muunkin työn faavutuksia; niin, epä-ter.
e t a h t i i u l t t i on tuntematon, ruu­miin
kulttuurilla on terve joukkohar-rastislssen
luomie. Tietoisuuteen
haUinnasta ei l i i ty gangsteri-ihanne,
pinupp-ihannc. Ollaan Platonin j a
Leonardo da Vinoin tiellä, jolle lan­keaa
h-Iivähdys Jesus ben Josefista­kin.
^ SosialLsmin leviäminen Euroopan
reunavaltioihin ja K i i n a a n bn avan­nut
uasia ".aita-alueita terveen ruu­miinkulttuurin
leviämiselle, j a t o i ­saalta
c n otettava huomioon, että m i ­ten
palhon arnerikkalaisihanteet ovat­kin
voineet vaikuttaa kapitalismin;
maaiimasia muodostuneeseen työ-;
väen urheiluliikkeeseen, tämän liik-kesn
joukkcharrastusperusta on sen­tään
terve: se voi, jos sitä oikein J c h -
detaan, muodostaa huomioonotetta-r
van jarrun gangsterihengen: leviami-lelle
j a toisaalta idun sosialistisen
ruumiinkulttuurin, ^ ruumiin j a hen­gen
terveen tasapainon, rakentami­selle.
Älköön' tämä liike saUiko alku-pei-
äisten ihanteittensa katoavan sil­mistään
! Sillä — kuten kymmenisen
vuotta sitten lausuin erä-ässS^työväen
urheilujuhlassa Tampereella — - p a ­rempi
on meidän keuhkovikaisina j a
rampoina päästä sosialismiin,-kuin
tyhmä sielu terveessä ruumiissa pysyä
iankaikkisesti ' kapitalismin orjina.
MinuUei ei silloin vihelletty, ja; jotta
ei vihellettäisi nytkään, lisään vielä :
parasta, kuitenkin terve sielu tervees-r
sä ruumiissa toteuttaa sosialismi. ;.
r SITA:
iTÄTÄ,
Japanin valtiaat
pelkäävät pahoin
tulevaisuutta
Tokio. — Japaninvarapoliisijcukon
päällikkö on sanonut, että Japanin
kansallisen varapoliisijoukon ; täytyy
" o l la valmiina kotimaan odbttamatto-^
mien tapausten varalle." Poljiseja on
jo alettu kouluttaa. Tämä tapahtuu
50 eiri paikkakunnalla. Kysymyksessä
ei ole sotilaallinen järjestö, vaan a i ­noastaan
kotirintaman rauhan ja jär-jestyks-
en ylläpitäjä, joka suuntaa toi­mintansa
tyytymättömien ainesten
kurissapitämiseen.
RAUH.4?fKONFERENSSI
Vancouver. .— MaaliS'kuun 17—18
päivinä pidetään tääll-ä; maakunnan
rauhankonferenssi, josta uskotaan
lähetettävän läihetystö Victoriaan
maakuntahaintuksen puheille.
E l OiaXTK V4UJ(
Poika: *'OIisitko sinä »810118 tc
maan xn^uSe'Tafmoksi?r
• I ^ t ö : ' « y l l ä ; muuten, mutta^^i^
en osaa keittää mitään."
Poika: " E i haittaa Ei
ole mitä-än kelttämistältään." ;
IKAVX 3%mv -
iBou-ra (opetcllessaan ajamaan
tca): '*Tuo peili on kokonaan
.rä«sä paikassa." ^ , *" ^ *
Herra: ''Kuirkaimin.ietkö'näe
tä mitään?"
Rouva: "Näen siitä kyllä ta'
tulevat, mutta ren; näe- ollenkaan'
=eäni."
* * •
HIENO VIITTAUS
Hellupoika; oli: kiusannut tyttöä^
van itkuun saakka/ opettamalla
nen koiralleen temppuja, Tuli
vierailulle seuraavalla kerralla
kysyi: ^ ,
"Onko koirasi oppinut ;initään
ta sen Jälkeen; k u n viimeksi ka-
' O n " , vastasi tyttö." ''Hän tuo
kisi heti kun^ vihellät."
t;-';;v:^;^'/'''S-'-^ *i IV^MV-^'' ;•^'
EI VÄLITTÄNYT ILOISTA
Saarnaaja (köyhälle mummo]
'Kyllähän teiliä täällä on rasi
j a kovaa, mutta jos olette oikein
mistunut n i i n pian päfisette taivi
seen.' missä; c n tanssia j a soittoa
kä ainaista iloa, kun; taas helvel
on ainainen kuumuus.!* ,
Mummo:"Mitä vanhan-ilosta, kj",
H lämmin on .paremphV: •
Sotatuotannosta saadaan lihavia voittoja
-Joulukuun 18 ja 30 päivän välisenä aikana'St. Laurentin hallitus antoi $14,916,198 arvosta sotaurakoita
Canadan teollisuuslaitoksille. Tästä meni St318,389 DeHavilland Aircraft Corporationille, jonlia teh­taat
sijaitsevat lähellä Torontoa. Viime viikolla mainittu yhtiö Ilmoitti, että sen voitto oli viime vuonna
500 prosenttia suurempi edellisen vuoden voittoa. Ottawan ilmoituksen mukaan tullaan lähiaikoina an­tamaan
lähes $100,000,000 sotaurakat lihavia voittoja kahmiville Canadan teollisuuslaltc^sillc..
Suomessa esitetty
'/cocktair^-elokiival
Suomen lehtien kertoman mu
esitettiin joissakin; Helsingin ja
pariston teattereissa viime vuoden 1
pulla suljettuna:, näytäntönä cr
äärimmäisen ;£iveetöntä elokuvaa,
ka on kokoonpantu filmitärkastan
poisleikkaamista filmipätkistä.
sl on tämä omalaatuinen' "elok
tuottaja" tilannut Hanskasta sr
tömiä kohtauksia esittäviär fUnjeji
Näin on siis saatu kokoon"coctair|
filmi kaikista edellämainituista
distehnällä. Tätä filmiä on sittc
esitetty ainakin Siltasaaren kadun)
Vartiokylän; elokuvateatterissa. Mji
k i n kerrotaan erään filmlvuokraa
koeteatterin, olleen : tämän' iii
näytäntöpaikjcana.
Lehtien kerttiman mukaan: on
hin " s u l j e t t u i l i i n ' : näytäntöihin os4
Ilstunut mm.' nuorisoa, vjoukossa
20 vuoden ikäisiä neitosia". "Elokuv
esittäjänä ~ kerrotaan - olevan vaiti
Elokuvatarkastamon -entisen kone
käyttäjän Arvo Hehiosen. joka toi;
neiden väärinkäytösten johdosta tot|
ta vuotta sitten eroitcttiln tolmestai
Juttuun on sekaantunut multi
henkilöitä. Poliisit tutkivat asiaa..
Konservatiivi vaatii
joukkoja pois Koreasta
/ Calgary. — Konservatiivien - liltt
parlamentin jäsen lausui täällä tao
makuun 17 pnä, että hän "ei
mitään = etua taistelussa . klinala
vastaan Aasiassa".- Samalla kun .
sanoi olevansa joukkojen Ko
pois kutsumisen kannalla,,yhtyi
Hcoveriin ja T a f t i in siinä, että
rorppa on "tärkein s.'i-ateginen alu
Lontoo. — Austraalian päämir
r i , Jcka osallistui ; Commonwealtl
pääministerien konferenssiin,
taa influensaa' vakavassa tilassa.
Hänet on määrätty pysymään
teessaan j a lepäämään ennenkuin i
laa takaisin Austraaliaan. ,
Pantakoon se perkele jalkapuuhun
< .©J^v!.,;'/
(<^i'^/!;;-':;..
am
B) Pitää joukkomme siellä ja taistella niitä suurempia joukkoja
vastaan.
Vetää joukot pois ..-.66 pros. *
Jatkaa taistelua ............ .25 pros.
- E i mielipidettä ....... 9 pro>.
Kaikki tämä osoittaa, että rauhanvoimien' toiminta ei ole mennyt
huk kaan. Rauhanpuolustajain voimat tuntuvat, ja tuntuvat voi­makkaasti
sodanickijäinkin leirissä. Enemmän vain sellaista, sillä
kaniiainvälisessä rauhassa on sittenkin ihmiskunnan, myö Yhdysval­tain
ja Canadan kan.sojen |)elastns. Jätettäköön Korea korealaisille:
Ryhdyttäköön neuvottelemaan ehdotetun seitsemän \-allan kesken
Kaukoidän kaikkien kiistakysynu'sten rauhanomaisesta ratkaisusta?
Annettakoon Kiinan Kansant.xsavallalle sille laillLsestj kuuluva paikka
V K : n jäscn3'yde5säl
; Se vanha vihtahousu — " P E R K E ­LE,
joka käy ympäri kuin kiljuva
jalopeura, etsien kenet hän saLsi niel­lä"
— on nyt saanut lisää kuumia
hiiliä omankin tyynynsä alle.
Järvienpäässä elävä ja vaikuttava
lahkolaispappl T. .Pajala, Joka uskon­nollisissa
harrastuksissaan menee n i in
pitkälle, että pitää ilmeisesti vanhaa
cvankells-lutherllaista kirkkoa j n i in
synnillisenä laitoksena, etta sen vuok­si
on tarpeellista ylläpitää synnittö­miäkin
lahkoja julistaa nyi Raama­tun
voimalla, että
"pvrkele on 'tämän maailman
ruhtinas* Ja kansojen 'sotaan ko­kooja*)
Um. 20:8). 'Ja suuri lohi­käärme,
.sc vanha kyy, jota kut­sutaan
perkeleeksi ja saatanaksi,
hän. koko maan piirin villitsijä!
(Ilm. 12:19). Kuka siis on perus'
sotasyyllinen ja maan piirin villit­sijä?
Raamattu vastaa, että se on
perkele. Se täytyy ensin tulla si­dotuksi
. . ." (Canadan Uutiset,
tammik. 17 p. 1951).
Tämän kirjoittajasta, on aivan
paikallaan jos hengen miehet .käyt­tävät
sodanlietsojista ja sodan val­mistajista
perkele-nimitystä. Perke­leitä
ja sarvipäisiä saatanoita ovat
ne Gcuolemankaupplaat ja pankkiiri-kenraalit,
jotka yrittävät taas ilimis-kunh^
n sysätä uuteen sodan helvet­tiin,
missä atomipommien tulilla
kärvennettäisiin niin syntiset kuin
synnittömätkin, niin kristityt kuin
pakanatkin 'Ja n i in sylilapset kuin
haudan paartaalla olevat vanhukset­kin.
Julistettakoon . haikiken kristit­tyjen
sammumatonta vihaa tätä
sodan perkelettä vastaan, ja teh­täköön;
se. kaikkien. kirkkojen ja
lahkokuntien saarnastuoleista sa­malla
kertaa!
Meistä kyllä tuntuu; etta mr. Pa­j
a la teki kaksi poliittista "erreystä"
ryhtyessään soveltamaan raamatun
teorioita tämän matoisen maailman
arkipäiväiseen elämään. Nämä ereh­dykset
ovat .kuitenkin inhimillisesti
käsitettäviä, emmekä me rauhanpuo­lustajat
niiden johdosta häntä sol­m
i a , edellyttäen, että hän saarnois­saan
kehoittaisi ^ johdonmukaisesti
kuulijakimtaansa toimimaan — ja i t ­se
toimisi käytännöllisesti — tätä .so­ta-
perkelettä vastaan.
Mr. Pajalan yksi erehdys on siinä
kun hän sanoo, että näitä perkeleen
"palvelijoita voi ihmiset olla sekä New
Yorkissa'että 'Moskovassa."
Nyt on asla kuitenkin'siten, ettei
näitä sötalsl^- perkeleen palvelijoita
"voi oilär*. ipuhumattakaan n y t n i i d en
olemisesta, Moskovassa, missä ei ole
yksityisesti omistettuja sotateollisuus-laitoksia;
eikä siis mitään yksityisten
voittoiltm'' 'mahdollisuuksia sodasta.
Kansanjoukot kaikissa maissa kärsi­vät
sodista. Mutta kapitalististen
maiden sotatarvekapitalistit ovat n i i ­tä
perkeleitä jotka rikastuvat sodista,
j a he siis haluavat sotia.
Kuten havaitaan sotaa lietsovia
perkeleitä ei -siis eikä voikaan olla
missään sosialistisessa maassa. Mutta
tämä on sellainen maallikkokysymys
mistä me rauhanpuolustajat emme
halua mf. Pajalan kanssa riidellä. M e
'Voimme s l iM asiasta olla eri mieltä
ja sopia, että antaa historian näyttää
ratkaisevasti mikä on mitäkih tässä
asiassa. Pääasia on se, että tapellaan
omia perkeleitämme va^taäii Ja sa­notaan
muiden maiden kansoille, et­tä
tapelkaa tekin omien perkeleitten-ne
hillitsemiseksi sikäli mikäli teillä
sotakapitalisteja Ja-^^^ pahkklirikenraa-leja
on.. . . . •-,
Vaikka tämän kirjoittajaa ci luo-kitellakaan
seuroissa kävijäksi, niin
sittenkin tuntuu siltä, että mr. Pajala
on olevaisen yhtej'dessä erehtynyt
joissakin hengenasiolssakin. tai hän
on jättänyt siinä huomioonottamatta
eräitä oleellisia seikkoja. Jotta asla
tulisi oikein ymmärretyksi, me l a i ­naamme
liänen kirjoituksestaan en­sin
seuraavan kohdan:
" ^Katsokaa Herran töitä, joka te­kee
hämmästyttäviä , tekoja maan
päällä:- Hän lopettaa sodan maan ää­r
i in asti.' (Psalmi 46:9, 10). Milloin
tämä tulee tapahtumaan? s i l l o in kun
Hänen valtakuntansa tulee Ja Hänen
tahton.sa tapahtuu maan päällä j i l l n -
kuin taivaassa.
: " ' J a minä näin tulevan taivaasta
alas enkelin Jolla oli syvyyden avain
ja suuret kahleet kädessään. J a hän
otti kiinni ; lohikäärmeen, tuon van­han
kyyn joka on perkele Ja eaatana
ja sitoi liänet . . .' (Hm, 20:1. 2.).''
Tuon- johdosta^meillä el ole mitään
muistuttamista, siliä sanoohan ilmes-tyskirjakln,
että sotainen perkele)
.saatana on sidottava. .. ;.
Mutta mr. Pajala e i k a i täällä aji
sa oikein tulkitse: tuota ajatusta
noessaan: " V a i n täydellisesti sokcaij
ihmistä tuntematon ja siinä
via voimia tontematon voi uskoa J
uskotella? että sivistys tai joku
millinen yhteiskuntamuoto voisi
ran toimittaa maailman aseist
mlsen. Vain Jeesus Kristus sen
ran tekee."'
Tässä mr. Pajala on' ilmeisesti
hoittanut sen, kotadanv raamatu
missä sanotaan: ''Autuaita ovat
han tekijät" j a katekismuksen
kyn: "Xlä tapa*V Eirätkö nämä, av
tomuudcn asemesta, opeta toImL
rauhan, puolesta j a kaikkia tae
vastaan? Ainakin alleklrjoitt
ymmärtää noiden lausuntojen
koittavan Eitä, että "Jumalakin
taa sitä. Joka auttaa Itseään" - |
että rauhantyössä tarvitaan kali
hyväätarkoittavien ihmisten työtä |
toimintaa, heidän polUttisista tali
konnoUlslsta mielipiteistään • vä
mättä.
Jos kerran on asia siten,
mr. Pajala aivan oikein sanoo, <
perkeleen aalamiehei. lieifiovat |
Järjestävät sotia taäDä maan i '
lä, niin eikö JTomalan
velvollisuus ole silloin
täällä ajassa näitä perkeleen
mieUä vastaaa," yhdessä
rauhanpuolustajain kaoAss
matta sUlä mitä me ixrfiililslsflj
nskonnonisisia aaloliÄ» a|st
,;;-:iii«^;;;;:/;;
Pantakoon sotainen perkele
puuhun kaikkien hyvää" taaicott
itunisten yhteisillä vtaiaS$l»f—
fiäkoura. . , '
'\y ,v]'^' ',!;''-';';-v':'. f-ii-;':'..'-;