Vapaus, May 19, 1960

              •m:
^(IJBEETY)--4>lSdepeaä^t ^Labbr
' G ^ i^0 pf ^^Himlsh \Canaaiafis. i E s -
itaWWWdjNoy.\6, 1917?'.AutKorizQd
:At^!^teco(n(li dass jnail-^^^the PeTst
Office': Department/ Ottawa: Pub-'
;UahedS\,thrice,>weekly:" /Tuesdays,
IbinjBdays and Saturdaysby Vapaus,
PuMlälln8^Company Ltd.-, at 100-102
Ebn^«t. yr.. Sudbury/Ont.; Canada.'
Telephones: Bus: Office OS. 4-4264;"
Editorial Office OS. 4-4265. Manager'
K. Suksi. Editor'^W. Eklund..MaUlng'
address:fBox^,69, Sudbui7i|Ontar]o.
jAdvertisingr^rates%upon';^«k|q;>Ucatioi^:;^
^Traoslatlop^fros of-Jchafig^.-^r fS''?^'
Canadassa: . ~ ' l ' v k . 8.00,6H*V4i5
^ \ " -.^ ^ •5;"3,tt."2.50'
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.0Q 6 lBk.^.80-
Suomessa: ^ 1 vie. 950 6 kk-jCSS
,USAn hallituksen suuri vastuu
J;PäriismiJiw^ konferenssi, jonka' myönteisiä tu^ ,
' ' lok^af CHiötejttiin niin suurella" hartaudella rauhanpuolusta-
' jainrlpiireissä kaikkialla maailmassa, ajautui,karille ja hajosi.
Tosiasiassa' Y|^dysvaltain hallitus torpedoi, tämän' huippu-
; ;tasoni:?konferepssinÄennenj sen :kokoontumista; ja^se^
on"Washingtdnin kannettava nyt b^uuri .edesvastuu siitä, mi­hin
"Ikahsainvälineri politiikka nyt "ajautuu. Vaikka - meillä
kaikilla on paljonkin arvostelun aihetta oman hallituksemme
toimettomuuden suhteen" viimeksikuluheen kahden viikon
ajalta, niin myöntää kuitenkin tuleepettä pääministeri Die-fenbaker
oli oikeassa sanoessaan, että nyt jos koskaan tarvi-taari*
kiihkotonta liarkintaa.,
..Huolimatta lainkaan siitä, mitä joissakin piireissä nyt
asiasta ajatellaan tai ollaan ajattelevinaan, enmfie epäile lain­ataan
* sanoa: seuraavaa: Ennen kufn on kuusi kuukautta ku­lunut,
valtavan suuri enemmistö koko maailman ihmiskun­nasta
sanoo avoimesti ja epäröimättä, että Yhdysvaltain hal-lituson
vastuussa tästä epäonnistumisesta. Ja kun asia on
näin, silloin on meidän sanottava kansakuntana "pataa pa­daksi"
jos mielimme harkiten tästä asiasta keskustella.
iSii^SitÄliilÄS
Mitä sitten tapahtui?
> ^ Eräät sotaiset propagandistit ovat yrittäneet "selittää",
e t t ä Pariisin kokous epäon;iistui siksi, kun Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshev tuomitsi' säälimättä Yhdysvaltain
'hallituksen vakoilulennot, ja esitti muka "mahdottomia vaa-
;^timuksia'^ presidentti Eisenhoweri
on verrattavissa siihen jos kutsuttaisiin kirkkoon se vanha
vihtahousu Raamattua selittämään.
Tosiasiat ovat usein tarua kummempia ja tosiasioilla on
se ominaisuus, että ne kestävät historian kiirastulessa sitten­k
i n , vaikka niitä yritettäisiin peittää ja vääristellä.
Tässä tapauksessa on kumoamaton tosiasia se, että Yh-
.dysvaltain toimesta loukattiin: provokatoorisella^tt ja
kaiken lisäksi juuri huipputason kokouksen aattona Neuvos-v'Ltoliiton'
rajojen koskemattomuutta lähettämä
tokone U-2 Pakistanista Neuvostoliiton (ja sivumennen sa­unoen-
myös Suomen) rajojen yli No
välisten lakien ja käsityskantojen mukaan tämä oli hyök-käystoimenpide
Neuvostoliittoa vastaan. Se ei ollut edes "ta-:
ivallinen vakoilutoimenpide'V vaan sellainen provokatio, mikä;'-
olisi;voinutialoittaa kolmannen maailmans^^^
> toliitonvvir^a että
heiolisivat luulleet tungettelijaa atomipommia kuljettavaksi •
viholliskoneeksi.
Kaikki oikeamieliset porvaripoliitikot ja huomioitsijat
ovat myöntäneet, että tämän provokatiolennonjärjestämir
nrai oli tuomittava virhe Yhdysvaltain toimesta. Kaikki vä-
• hänkin
Neuvdstohitolla oli; tämän lennon johdosta täysi syy protes­toida
rajarauhansa rikkomista vastaan.
; , , / , * * *
^iJierkillepantavaa myös on, että vaikka Neuvostoliitto
ampui alas tungettelijan ja vaikka se tuomitsi terävästi täl-
'laisenprovokation järjestämisen, niinminkäänlaista amerik-
• kalaisvastaista hysteriaa ei siellä yritettykään lietsoa.^^^ M
kovassa olevat ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat panivat mer-
: Idlle-^riko^ arvos­teltiin
vain niitä yksilöitä ja virkailijoita jotka sen rajarau­han
rikkomisen järjestivät.
' . Tosiasiassa Neuvostoliiton toimesta jätettiin Yhdysval­tain
hallituksellekin pakoportti auki. Pääministeri Hrush-
..tshev sanoi "uskovansa"^^ ehkä
• henMlökolitaisestivC^llut ;itietoinen ;tästä^^^ p
Se 'antoi tarkoituksellisesti^^'^^ niin asiantuntijapiireissä on
s e l i t e t t y — Yhdysvaltain hallitukselle mahdollisuuden "pa-h{
5itella:'tapahtumaa: ja selittää, että^^^^^p
^ei sitä lentoa ollut henkilökohtaisesti järjestänyt. Se olisi
pannut diplomaattisin keinoin tämän ; raj aselkkauksen hyl-
Ijrlle ja Pariisin kokous olisi voitu kaikesta huolimatta pitää.
' Mutta mitä teki Washington?'' Se sulki julkeasti pakopor-
:tin,sminkä Hrushtshev; tark
inhimillisesti käsittämättömästä syystä Yhdysvaltain valtio-departmentti
jätti käyttämättä tämän tilaisuuden ja sen­sijaan
julisti julkeasti, että tällaista ilmavakoilua on Neu-*
vostoliitossa harjoitettu jo neljä vuotta, ja että sitä tullaan,
"vapaan maailman turvallisuuden takia" edelleenkin harjoit­tamaan!
Täten Yhdysvaltain hallitus omaksui röyhkeästi
rajanylitysten järjestämisen kansalliseksi ohjelmakseen, jon-vv:
lca?sanottiin kaiken lisäksi säaneen^p
hyväksymisen. Tämä olikin se viimeinen olki, mikä katkaisi
varsan selän. Sen jälkeen Neuvostoliiton hallituksella oli
enää vain kaksi mahdollisuutta; 1) Panna kova kovaa vas­t
a a n , tai 2) tunnustaa ihmiskunnan edessä, ettei se voi suo­jella
rajojaan Yhdysvaltain virallista rajarauhan rikkomis-^
ohjelmaa vastaan. ' . ' .
- Annettuaan ensin presidentti Eisenhovverille mahdolli­suuden
Irtisanoa itsensä toukokuun 1 pnä tapahtuneesta ra-
" jasejkkauksesta ja saatiiaan,siihen pilkallisen "me teemme
mitä tähäomme" vastauksen Washingtonista, Hrushtshevilla
ei totisesti ollut muuta mahdollisuutta kuin vaatia Yhdysval­loilta'julkista
anteeksipyyntöä sekä provokation järjestäjäin
tuomitsemista ja lupausta, ettei enää"järjestetä rajarauhan
rikkomisia Yhdysvaltain toi,raesta. , - ^ . '
Presidentti Eisenhower oli myös oivaltanut hallituksensa?
virheen suuren typeryyden. Pariisiin saavuttuaan hän antoi
,U-2 lennosta kolmanhenlaisen selityksen; hän vakuutti nyt
aikaisemmista uhkailuista poiketen, että-U-2 lennot Neuvos­toliiton
ilmatilassa "lopetettiin toukokuun 1 päivänä, ja ettävj
niitä,ei enää uusita. Mutta vaikka hänen olisi pitänyt käsit-
-.tää sen tilanteen vakavuus, mikä"aiheutui aikaisenrtiminsan-sJ
netuista "me lennämme missä tykkäämme"-julistuksista,
/ " .^presidentti Eisenhovver kieltäytyi vieläkin .tupmitsemasta tä­män
provokatiolennon järjestäjiä sekä Julkisenf anteeksi-pyjmnön
esittämisestä, ' s . -,'-^>.<'',^ .H^J
j^I^äiri -yoimme siis todeta, että Yhdysvaltain toimesta^ä^^^
Saksan' rauhanMpittoksen^;s^^^^
mimisen välttämättömyys' käK
>rikoisen selväksi, k u n taiiuistel-laan,
mitä-iiailiaillaan onvtekeil|
lä , Länsi-Saksassa, -~ minkälais^l
poUtiikkaa' luujoittaa ^ tänsi-Sal^-'
:san>^liallitiip Kaikkiemnähdeu't^'
Iiostetaan ^ Limsi-Saksian sodait^
i valmj[stelajä; >B paisuu;
aänsisaksalaiset iv sptilaspiirit % pyt^
kivat--kiilikeästi saamaan lial-;
tuiuisa atomiaseita ja Bundes-wehrin
sotilaita koulutetaan' jo
ydinasesodankäyntiin. Länsi-
Saksan hallitas kieltäytyy itse­pintaisesti
tunnustamasta Hitle­r
i n ; Saksan tappion Jälkeen: E u ­roopassa
jätj^tettyjäi: valtionra­joja
j a ryhtymästä nonnaaleiliin
i diplomaattUiiUh suhteisiin;:;niiden;^
Itä-Euroopauv: valtioiden kanssa,
jotka joutuivat Hitlerin hyök­käyksen
uhreiksi; Bonnin halli­tuksen
johtajat eivät'salaa, ^että
hädän' aikeensa suuntautuvat
Saksan 'Demokraattisen ;Tasaval­lan
nielaisemiseen ja sosialisti-:
sen^ : j hävittämiseen
sieltä. Tähän vastaavat Saksan
Demokraättbeif Tasavallan työ­tätekevät
j a kaikki reheUiset ih­miset:
siitä ei tule mitään, hy­vät
herrat! Näin lausui v: päämi­nisteri
Hrushtshev Neuvostolii­ton
i korkeimmassa neuvostossa;
viikko ätten : pitämässään ulko­poliittisessa
puheessa, jossa hän
käsitteli mm. Saksan j a Berliinin
kysymystä.
Ylcsi seikka on aivan ilmeinen: ^
Bonnissa ei ole mukauduttu vii->
me sodassa kärsittyyn i tappioon;
siellä: elätetään uudelleen kata-1
l i a suunnitelmia: uuden sodan: sy-tyttämisestä;
siellä haaveillaan
yhä vielä revanshista, siitä, mi­ten
olisi tehtävä loppu niistä
muutoksista, joita maailmassa ta­pahtui
Hitlerin Saksan murskaa­misen
tuloksena, jatkoi Hrush­tshev,
Puheissaan yrittää kansleri Ade-nauer:
antaa-sen'käsityksen ikään­kuin
hänkin olisi sotaa vastaan
Mutta ne ovat sanoja. Teoissa hä­nen
; koko politiikkansa; sensijaan:
suuntautuu edellytysten luomiseen
revanshille, uutta sotaa varten voi-
«TöTJ o o,A b o t i o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o ^
i SYNTY/MÄ- §
; PÄIVIÄ I
miar kokoavienirevanshin;tavoitte-lijain
yllyttämiseen. Mutta julki­sissa
^pulleissakaan* ei f Länsi-Saksan
kanslerin aina onnistu ' piiloittaa
naskalia säkkiin. Jos asiassa niin
•pitkälle voidaankin' mennä, että
hän meidän maamme ^karttaa sor­mella
sohien kovalla äänellä julis­taa
"vihollinen on Neuvostoliitto",
niin pitemmälle ei, kuten on tapa­na
sanoa, tietä riitä. Samalla taval-laisohikarttaa:
pirunriivaama Fueh-i
rer. Kaikki tietävät, mikä oli sen
loppu;,Sama:: loppu :voi olla: muilla­kin
seikkailujen harrastajilla! ~
Valitettavasti eivät' ne suurval­lat,
jotka sotavuosina olivat liit-
: tolaisia- keskenään: hitlerinvastai-: ::
sen liittoutuman puitteissa ja
kävivät yhdetä taistelua Hitler-
Saksaa vastaan, nyt ole yhtenäi­siä
arviossaan Saksassa muodos­tuneesta
tilanteesta.
kanssa saa osakseen; ymmärtämystä
entisten liittolaistemme taholta?
Voisivatko ne> rauhansopimusta sol­mittaessa*
:jotakin; menettää; t a i ; voi­sivatko;
toiset; hankkia itselleen ^j o-tain
niiden kustannuksella?
, Jos asiaintilaa tarkastellaan jär­kevästi
ja lähtökohtana pidetään
toisen maailmansodan/jälkeen jär­jestettyjen
nykyisten ^valtionrajo­jen
tunnustamista, niin käy ilmei­seksi,
ettei rauhansopimusta sol­m
i t t a e n kukaan menetä^itään,
vaan kaikki saavat :sensijamv:var-muuden
-rauhan järkkymättömyy-destä.
Sillä Neuvostoliitto ei pyri
minkään muun kuin rauhansopi­muksen
allekirjoittamiseen ja -siis
kestävän ^perustan:luomiseen'rau­hanomaisten
suhteiden säilymiselle
valtioiden välillä.
Keskustelussa\ länsivaltojen vai
tiomiesten/jkanssa : tuntuu kuin nä-ma
^perustelut' saisivat osakseen
Samaan \aikaan, kun Neuvosto-1 y'"'"^'"*^™^,*^' ^ " " . ^ ' » ^ " • ^ " ' l .
q^qo 0 0 OjBlo o o o o o o o o o o o o o o n v
Mrs. Martha Marttunen, R.R. 1,
Kaministiquia, Ont., täyttää 67
vuotta toukokuun 19 pnä.
Yhdymme sukulaisten ; ja tutta­vien
onnentoivotuksi m.
M
Sitä .ennen oli jo jännitetty
kansainvälistä tilannetta selit­tämällä
Washingtonista, että
mitään sopimuksia ei ole odo­tettavissa
huipputason konfcr
renssista, sillä mihinkään so­pimukseen
ei voida päästä
Berliinin kysymyksestä, ei
Saksan-ongelman : ratkaisusta
eikä aseistariisumisasiasta-kaan.
Näiden "ei mitään tulok­sia"
kaavailujen johdosta oli'
Moskovasta ilmaistu vissiä
tyytymättömyyttä, ja mikään
ihme ei olisi, vaikka nekin oli­sivat
osaltaan vaikuttaneet sii­hen,
että Neuvostoliitto otti
sitten äärimmäisen lujan asenr
teen kun • se oli nosteltu
"temppelin harjalle".
Pariisin kokouksen karille­ajo
selvitti kuitenkin i yhden
seikan — Neuvostoliittoa ja
sosialistista - maailmaa yleensä
ei voida enää komennella eikä
peloitella miltään suunnalta.
Jos tämä selvittää niitä kuu-mapäitä,
jotka luulevat, että
sosialistisen • maailmanosan
rauhanrakkaus johtuu muka
."heikkoudesta", niin se voi pit­kän
päälle loppujen lopuksi
auttaa kansainvälisen rauhan
säilymistä ja vakiintumista- —
mitä me kaikin toivomme.
Mikäli jollakin kansalaisel­lamme
on epäilyä^näiden kysy­mysten
paikkansapitävyydes­tä,
niin hän voi saada lisäva­kuutusta
v esittämällä itselleen
seuraavan kysymyksen; Miksi
ne lehdet ja poliiTikot, jotka
olivat- .kaikkein- vastahakoi-sempia
ja ' toivottomampia
huipputason «kokouksen onnis-;
turhiseen ^nähden, huutavat
nyt kaikkein äänekkäimmin^
"suurien^^ ^4-^ mahdollisuuksien
menettämisestä" ^huipputason;
kai'illemenön;^^j6hdosta?; i
liitto; Puola, Tshekkoslovakia ja
muut sosialistiset maat tekevät
kaikkensa estääkseen Saksan (mili­tarismin
elpymistä länsivallat myö­tävaikuttivat
w: LänsLSaksan •:. .varus­tautumiseen.
Niiden joukossa on
myös Ranska, joka oli Hitler-Sak-san
miehittämä ja jonka oikeas­taan
:pitäisi eniten :olla -varuillaan
saksalaisen militarismin suhteen;
Tämä :on .hyvin uskallettua'politiik­kaa,
ja;: meidän- on. sanottava suo­raan
entisille liittolaisillemme:
tahtoen taitahtomattanne te myön­nätte
; Saksan Liittotasavallan : va­rustautumista.
:auttaessanne; omin
käsin revanshin tavoittelijoita kol­manteen
maailmunsotuan.
Kansat vaativat, että kaikkien
: maiden johtavat: poliitikot tekisi-
^vät oikeat johtopäätökset men­neisyyden
kohtalokkaista virheis^
tä eivätkä sallisi sitä, että sak­salaiset
militaristit uudelleen pa-::
: kottaisivat ihmiskunnan sotaan.::'
Nykyisen kans.imväliben tilan­teen
j a nykyisen voimasuhteen val-htessa
Länsi Saksan aseistus ci
tietenkään sellaisenaan : merkitse
vaaraa. Mutta se voi lietsoa aseel­lisen
selkkauksen . j a ivetää siihen
.suurvallat;' ja :siihcn Länsi^Saksan
nykyinen politiikka tosiasiassa jo
tähtääkin.
Minkätähden .eivät :Nouvoslölii-ton
pyrkimykset: solmia rauhan.so-p\
mus' kahden saksalaiset valtion
symys; asetetaan; konkreettisesti ja
tehdään vastaavia ehdotuksia, nä­mä
ehdotukset törmäävät heti vas­taväitteisiin
länsivaltojen taholta. ;
Näkyy ettei ole kysymys muuta
kuin siitä, että Länsi-Saksa gn nyt
niiden ; liittolainen, . j o t k a sodassa
Hitler-Saksaa ,vastaan olivat mei­dän
liittolaisiamme. He Vfistusta-vat
rauhansopimuksen vsolmimista;
itse:asiassa sentähden; että:tätä so­pimusta
vastustaa kansleri Ade-nauer;
jonka politiikkaa eivät suinr
kaanelähytä rauhanomaiset ^jää­määrät.
Kenellevei esimerkiksi oli­si
selvää, että kysymyksessä ;raur
liansopimuksen solmimisesta ja
Länsi-Berliinin^^ . : V
muodostamisestav Adenauerilla: on
revanshin tavoittelijoille, mieleinen
asenne. ,
, : Puolustellessan ::miehityskomen-toa
Länsi-Berliinissä länsivaltojen
edustajat vetoavat usein siihen, et­tä:
LänsirBerliininväestölleon ny­kyinen:
tilanne /mieluinen. / M u t t a
taMaiset^selitykset ovat; vailla miUT
käanlaista perustaa; Ennen kaikkea
kysymys Länsi-Berliinm miehitys-komennon
lopettamisesta ei koske
yksinomaan :. tämän - k
a~sukkaita;: Sillä .on laajempi mer-:
kitys.v Länsi-Berliini /Sijaitsee Sak­san
: B e m o k r a a t t i s e n ; : Tasavallan
.alueella;: Sentähden koskee Länsi-
Bcrliinissä / vallitseva tilanne aina­kin
yhtä suuressa määrin myös
Sak-san .Demokraattisen /Tasavallan
väestöä
RUOTSALAINEN EVERSTI
VALMEUSTILASSA
Helsinki. — (KU) "Tällä kertaa
: on A. hedelmätöntä / laskelmoida^
Neuvostoliiton u i k o politiikan
// muuttuvan. On myös pelättävä^
että puolueettomuus "vahvistuu,
jos Hrushtshcvin jännilyksenlau-
; kaisemisoffensivia tehostetaan".
Näin kirjoittaa -ruotsalainen
eversti Nils Lund NATO Letter-nimiscn
Atlantin-liiton julkaisun
huhtikuun numerossa. Samassa
artikkelissa eversti Lund vaatii
/Ruotsia . ryhtymään /atomiaseiden
tuotantoon ja hahmottelee Ruot
. s i n asennoitumista /mahdolli.scssa;
suursodassa.
Eversti Lundin a r t i k k e l i on he­rättänyt/
Ruotsissa suulla /huomiota
s e m m r n k i n k u a - a r t i k k e l i n on ilmoi­tettu
saaneen etukäteen " u s t i d en
siviili-: j a . / s o t i l a s a s K u i t u n t i j a i n ' : hy
väksynnän; ValtiophiväkoskuslelUvST
sa on puolustusminisien Sven An­dersson
sanoutunut uti lasta: Ruot
sin puolustusvoimain taholta tul
leesta tuotteesta leimaamalla se
"huomiotaherättävän tyhmäksi".
Lähinnä artikkelin herättämästä ne­gatiivisesta
huomiosta johtunee^ et­tä
eversti Lund väittää nyt sen
muuttuneen vieraalle kielellekään-
Nigeria ei
halua ohjuksia
Lontoo. — Nigerialaiset ylioppi-laat_
osoittivat mieltään siirtomaa-ministeriön
ulkopuolelhjl" Lontoossa
mottonaan " E i tukikohtia Isolle-
Britannialle" samaan' aikaan kuin
Nigerian .J itsenäLsyytlä koskevan
kysymyksen viimeisiä yksityiskoh­tia
alettiin käsitellä.
Parikymmentä ylioppilasta kan­t
a ^ julisteita, joiden tek.stinä oli
"ehdotoii itsenäisyys" ja "me em­me
halua Blue Strcak-ohjuksia",
marssi ministeriön edustalla juuri
kun Nigerian hallituksen edusta­jat
saapuivat tavatakseen Englan-nin
.siiijomaamjnisterinyMacleodin;/
Mielenosoittajat poistuivat ilman
välikohtauksia erään poliisin ilmoi­tettua
heille, että mielenosoituksia
ei "saa'pitää alle puolentoista kilo­metrin
etäisyydellä parlamentista.
nettäessä.aJkupcräistä NATO-henki-sommäksi
Myös Suomen osalta on eversti
Lundilla omat rakennelmansa.- A r ­vellen,
että Suomen ja Neuvostolii­ton'
ystävyyssopimus saa Suomen
astumaan Neuvostoliiton rinnalle
mahdollisessa sodassa, hän katsoo
että ''tämä uhk<i pakottaa Ruotsin
jo rauhan aikana lisäämään:asevoi­miaan,
joiden tulee olla; valmiita
ryhtymään heti sotaan'v Ruotsissa
tdkitaan eversti Lundin lausunnon
tätä kohtaa siten,/että/ev. Lund:lä-;
Ien valmistelee näihin asti puolu­eettomana
pysyneen/Ruotsin siirty­mistä
NATO-valtioidcn leiriiij.
\ Josimiehityskomento säilyy Län­si-
Berliinissä ja siellä tulee ole­maan;
miehitysvaltojen joukkoja,
niin/se myrkyttää monessa suhtees­sa
Saksan Demokraattisen' Tasaval­lan
väestön elämää ja oloja, eikä
tämä voi olla herättämättä kaik­kien
saksalaisten levottomuutta.
Kukapa ei olisi samaa mieltä s i i ­tä,
että on aivan epänormaali i l ­miö,
kun valtion pääkaupungissa;^
on ulkomaisia sotajoukkoja ja l i ­säksi
vielä sellaisten maiden jouk­koja,
joilla on -epäystävällisiä i a -
voitteita/ kyseisen: valtion:suhteen.:
Mutta juuri tällainen tilannehan
on muodostunut Saksan Demo­kraattisessa
Tasavallassa. Sentäh­den
ovat kaikki saksalaiset ja eri­tyisesti
Saksan Demokraattisen Ta^
savallan asukkaat niin kiinnostu-eita
Länsi-Berliinm kysymyksen
ratkaisusta. '
Tilanne Länsi-Berliinissä askar­ruttaa
muitakin Euroopan kanso­j
a , jotka oikeutetusti./näkevät siinä
vaarallisen jännityksen pesäkkeen;
Ne ovat kiinnostuneita: tässä . kau­pungissa
v vallitsevan epänormaalin
tilanteen mahdollisimman pikaisesr
ta lopettamisesta, koska se häirit­see
ystävällisten suhteiden aikaan-saamistarvaltioiden
välille. . J u u r i
tästä syystä; ei: miehityskomennon
lopettaminen -Länsi-Berliinissä ole
yksinomaan juridinen kysymys.
Sen ratkaisua ei saa lykätä kauas
tulevaisuuteen huonosti/:vakuuttaT
v i l l a ; selityksillä, 'joiden; mukaan
vallitseva /tilanne tyydyttäisi Län­si-
Berliinin- sukkaita;/.On 'Otettava
huomioon myös Saksan Demo­kraattisen
Tasavallan tahto; Euroo­p
a n / l i l a n t e e n normalisoimiseen
pyrkivien Euroopan maiden:: kanso­jen
tahto ja halu.
E i vihdoin pidä unohtaa myös­kään
sitä, että länsivaltojen; jou­kot
ovat Länsi-Berliinissä liittou-/
tuneiden valtojen välisen sopi­muksen
perusteella / eivätkä Län-:
; si-Berliinin väestön pyynnöstä.:
Tämä seikka riistää kaiken j u r i ­disen
pohjan yritykseltä esittää
kysymys länsivaltojen .^joukkojen//
olosta Länsi-Berliinissä kysymyk­senä./
joka olisi tehtävä riippu- /
:: vaiseksi;- Länsi-Berliinin väestön
mielipitoestä.
/ J o s vakavasti ^pidetään silmällä/
saksalaisten etuja, min muodostu­neissa
/olosuhteissa,/-jolloin keskel­lä
Saksan Demokraattista Tasaval­taa
sijaitsevassa. Länsi-Berliinissä
vallitseva järjestys on toisenlainen
kuin SDT:ssä, ainoa oikea Länsi-
Berlimiä: koskeva kysymyksen rat­kaisu
olisi sen muuttaminen va­paakaupungiksi.
Ehdotuksessa var
pääkaupungin //muodostamisesta on
yhtäläisesti otettu huomioon Län­si
Berliinin asukkaiden, SDT.n^vä­estön
ja myös Länsi-Berliinin vä­estön
edut, koska se tekee mah­dolliseksi
hävittää pesäke, joka voi,
ellei sitä sammuteta, syöstä Sak­san
kansan/uuteen kauhistuttavaan
sotaan.
Joka vastustaa Länsi-Berliinin
tilanteen normalisoimista ja yrit­tää
ennakolta horjuttaa mahdolli­suuksia
sopimuksen// aikaansaamir
.seen tästä kysymyksestä, hän va­hingoittaa
/ sekä saksalaisten etuja
että Euroopan rauhan lujittamisen
etua.
^ .A
9'
e»
mm - - ' T O I M I T T A N U T mSk^-^"^'^^-'"'-^'-
Beäver Lake julilii
Kevät tekee tuloaan ja keväiset
työt odottavat tekijäänsä. Kevään
kuIuessa//siirtyy.-toiminta':kauniisiin
kesäpaikkoihin joissa juhlien ja
luonnon kauneudesta nauttien työn
lomassa kesä taas kuluu nopeasti.
Tsmä keväänä meillä on erikoisesti
eräs yhteinen- ilonaihe jiimittäin
BeaverLaken/uudenhaalm avajai­set
Victorian päivän aikana.'
7 Kuinka tekikään pahan vaikutuk­sen
lukea lehdestä haalin palosta,
se painoi mieltä alas j a jotain l i ­kaista,
hämärää oli asian takana,
oliko .se tuhopoltto? Kateuden ai-'
heuttama?
Mutta,nyt on kuin kirkas aurin­gon
nousu lupaisi uuden päi vän^ sa­rastusta.
Tuhasta on noussut uusi,
entistä ehompi toimipaikka osoit­tamaan:
/mitä; yhteistyöllä saavute-:
taan. Häpeään joutuy kademieli
kun Itä, Länsi, Pohjoinen ja Etelä
ovat auttavan käden ojentaneet ra­han
ja,omaisuuden muodoss^^^sekä^"
kotipaikkakunnan ja, lähiympäris-^
tön väki rakentaen häärinyt ;;sai-7/
voksella". J a lukemattomat ovät^ ne. ," %
kahvipannuUiset-ja mojakkapadäl-^.*'
liset'joita:ketterät, emännät*:pväF', %
keitelleet ahkerille rakeätajille:' '
K u n ' nyt vielä rientää. liäaUn^ av^
'mm.
jaisiui "talkooväkeä" , ohjelman ' 1
suorituksessa avustamaan pitkiea^
k i n matkojen päästä, niin voimme'
vaan iloisena yhtyä^ toivottamaan <
uudelle häalille toimintarikasta,
onnellista tulevaisuutta. - ^
• • * . . '
Juhlista puheenollen meidän '•ei N V
sovi unohtaa tämänkesäisiä Suur-. ^;
juhlia South ,Pörcupinessa. On ' j ä '« jpi
hyvä alkaa siiunnitella sinne läh­töään
j a varata lomansa siihen lai-^;
kaan.' Sekin on kuin yhteistä tälVj-kootyötä:
jossa puhallamme samaan /
hiileen joko juhlien tai j u h l i a jär>
jestäen.
• • • •
i:|,fe
Kukkaruukuista
Kevät ja alkukesä on parasta ai­kaa
muuttaa ruukkukasveja; : S i l ­mäillessään
: liikkeiden vr nukkuvalla
koimaa;:/ pakostakin ihastuu,/ sillä
kännisiinjaisia j a : tarkoituksenmu­kaisia
ruukkuja on runsaasti tar­jolla.
Tavalliset saviset kukkaruukut
puolustavat jatkuvasti /paikkaansa
käyttökelpoisina istutusruukkuina.
Mutta n i i d e n p i n n a l l e / ; muodostuu
helposti .hometta, jonka puhdistus
vaatii lisätyötä. :Nämä ruukut, eivät
koitenkaan: homehdu .jos ne lakar
taan. Kasvit eivät kärsi tästä toi-monpiteestä.
Saviruukut sopivat­kin
erikoisesti istutusruukuiksi kas v
veille, jotka siirretään kesäksi puu­tarhaan
Tähän tarkoitukseen kel­paa/
v/^ huokeahintainenkin
ruukku.
Lasitettujen ruukkujen joukossa
on
siitä,.ettälasitettu/ruukku/olisi epä­edullinen:
kasveille, on jo muuttu­nut.
Lasitettujen ruukkujen jou­kossa
on uurteisia 'ja sileitä, yksi­värisiä
• j a / k i r j a v i a ; / Ruukkujenkin
suhteenvlienee kuitenkin -todettava;
että yksivärinen ja./mahdollisimman
yksinkertainen on kauneinta; /ruukr
kuhan' on neutraali tausta kasvilfe,
johon/ luonnollisesti /haluamme
kiinnittää- huomiomme.: Siis;: mitä
puhdaslinjaisempi' ruuikku on/sitä
paremmin itse /kasvi pääsee oikeuk^
siinsa.
Istutusruukkua^ valitessa tulee
muistaa,: miten paljon tilaa kunkin
kasvin juuristo vaatii. Emme va
litse ruusulle matalaa, laakeata
ruukkua; vaan korkean, kapeahkon.
Kaktuksille taas soveltuvat mata­lammat,
laakeammat ryhmäistutuk-siUe
tarkoitetut ruukut. Myös .or­kideoja
varten on suunniteltu omat
ruukut, joiden seinämissä : on rei­kiä.
Viime aikoina markkinoille
tulleet muoviruukut ovat;: kevyitä
j a niiden pinta antaa marmoroidun
vaikutelman; Kukat - viihtyvät/hy­vin
näissä ruukuissa. • /lOn/v kuiten­kin
muistettava -salaojittaa/ ne/en-nen:
istutusta Fuukunpalasilla,/ sillä
pohjassa ei ole reikää.
Kalkkiruukut ovat siirtyneet etu* '
päässä puutarhoihin, m i n n e - : n e t a r //
nakkeina ja usein malliltaan tila­vina
sopivatkin. Erikoisesti kalk;
kia kaipaavat kasvit viihtyvätkin
niissä mainiosti Istutusruulckuje^ ,,
valikoimasta löjrtyy-vielä ruukkuja,/
joiden aluslautanen öh muotoiltu ,
erikoismalliseksi sekä vielä sellai-' ,
sia, joissa on kiinteä alusvati. - Ne ' .
ovatkin tyylikkyydessään suositel­tavia.
Tavallisen saviruukun voi l u o n -'
nollisesti upottaa kauniiseen kul- '
hoon. Mutta vartavasten täliän:tiur-/x
koitukseen suunniteltuja suojaruuk*.?
kujakin on. Niissä ei tarvita alus-vateja,
vaan ylimääräinen vesi v a - '
luu ruukun erikoiseen syvennyk­seen.
Vielä pieni vihje: voimmehan os­taa
ruukun, pari kerrallaan j a täy­dentää
samaa sarjaa varojemme '
ja tilojemme mukaan. On hauskan '
näköistä,/että ikkunalautamme ruur
kut muodostavat yhtenäisen .rau­hallisen
kokonaisuuden, ,
• • •
Hyviä neuvoja
Hedelmätahrat saa lähtemään pöy­täliinoista
seuraavalla tavalla. L i i ­nan
tahrainen/ kohta' pingoitetaani/-/
pesuvadin päälle j a kiehuvaa vettä
kaadetaan tahralle. Jos tahrat ovat
erityisen pahoja, auttaa muutama '
pisara sitruunamehua.
Ruosteiset avaimet liotetaan tär­pätissä
ja hangataan ^en jälkeen
pehmeällä rievulla, jolloin ruoste
irtoaa.
• • •
Nyt kun on istuitus aika käsillä
n i i n on hyvä säästää siemenpussi^ ' <
ainakin kukkien. Jos sitten-syksyl-—^
lä haluaa ottaa kukista siemeniä >^
seuraavaa kesää varten n i i n ne o ii
hyvä panna samaan pussiin missä
ne on ostettu. Siinähän on nimi
valmiina oikein kuvan kanssa. Jos \
haluaa voi vielä merkitä vuosiluvun ' \
pussiin ja säilyttää talven y l i kui­vassa
paikassa. ~ >
PÄIVÄN PAKINA
Älköön siitä syytettältö Jumalaa
— Hypoteesi, cdelly1y.s, josta toi-,
nent, asia Johtuu.,' ' ^ -
Samalla kertaa kun .sanomaleh
tien: palstoilla/kerrotaan suurin/otsh
koin sellaisista hirveistä tulvista,
minkä /uhriksi/joutuivat Mountjoyn
kunnan asukkaat Timminsissa ja'
Foleyctin kylän asukkaat Ivanhoe
järven lähettyvillä, meillä on taipu­musta
sjvuuttaa se tosiseikka, että
tulvatilanne on tänä" keväänä ai-liciitlanut
j i i u r t a " v a h i n k o a ja pal­jon
vaikeuksia sadoille ja tuhansille
muillekin Pohjois Ontarion asuk­kaille.
. _^ . '
Lehti* ja radiouutisissa tosin mai-nihtan^
että se tai tämä tie on
" p o i k k i " tulvan takia, että "vesi on
poikkeuksellisen korkealla" joko
jossakin joe^^a tai järvessä, mutta
harvemmin pysähdytään mietti
mään, mitä sellainen merkitsee ta­vallisille
kansalaisille, joilla ei olisi
varaa joutua minkäänlaisiin lisävai­keuksiin.
irrOlisi suotavaa, että-mahdollisim-inan
moni kaupunkilainen vieraili­si
näinä päivinä esim. niillä S u dW
ryn seudun/alueilla; mis^ä; tiedetään
tulvatilanteen' aiheuttaneen jotakin
pahaa.- ' ,^ - • . • ,
, Siellä ^.avautuu silmien eteen mo­nenlaisia^
inhimillisiä vaikeuksia,
joista picnin^liencc se, ettei päästä
• mimmm
työmaalle; ei ostoksille eikä muil
lekaan asioille. Oletettakoon vain,
että asumme jossakin sellaisessa
paikassa, missä tulvavesi ei tosin tu
ie tuvan lattialle, mutta "tie kau­punkiin-
on poikkiV^.! Oletettakoon,
että sattuu tulemaan vakavampaa
sairautta, tai että olisi turvaudut­tava
lääkärin tai sairaalan apuun?
Siitä ^ silloin leikki kaukana.
Allekirjoittaneella oli tilaislius
viikon vaihteessa^nähdä.vmiten-suur:
ria valkeuksia ja pulmia nykyinen
tulvatHaime! on: monille-skansalaisil--
lemmekin aiheuttanut Sudburyn
seudulla. Monet heistä ovat tulva­vesien
"saartamana^'., Suotnalaiset
yleensä ovat„ onneksi" rakentaneet
talonsa vähän korkeammille töy­räille,
etta jalat eivät kastu vielä
tuvassa, mutta monen pihat ja pel­tomaat
ovat tulvan vallassa. Tiet
ovat monessa tapauksessa joko tul­vaveden
alla-,tai~muuten - niin _ lie
juisat, että autoliikenne on miltei
mahdotonta;... Miten siinä • tilantees­sa
hoidetaan karjaa ja huolehditaan
välttämättömistä perheasioista, se
o n ' j o t a k i n sellaista, mistä ei saa
todellista kuvaa ilm,an ettei käydä
paikan päällä orarin silmin katso-
Moneen taloon, saunaan, -vajaan
tai /muuhun; rakennukseen-on /kui­tenkin
noussut tulvavettä; Monelta
kansalaiseltammekin on jäänyt eri­näisiä
kojeita vaina; autoista alkaen
-niin alhaisille paikoille, että ne
ovat olleet joko lyhemmän tai pi^
temmän ajan tulvan alla.
Missä määrin heidän pikkuomai-suutensa
on edes -osittain turvattu
"tulvavakuutuksella", sitä on mel­ko
vaikea tietää, mutta kaikesta
huolimatta voimme olettaa, että
sellaista vakuutusttirvaa ei lähes­kään
karkilla ole. Siitä huolimatta
on syytä tulvasta kärsineiden tar­kistaa
vakuutuskirjojaan, onko
mökki'ja laitoksetfvakuutettu myös
tulvavahinkojen varalta.
Ikävin_puoli -asiassa on se, että
tällaiset tulvat — niin poikkeuk­sellinen
kuin tämä myöhään tullut
kevät onkin runsaan lumimäärän
nopean^sulamisen-itakia--r-eiovat! suu^
rimmalta osalta ihmiskäsien työn
tuloksia. Suotta ja aiheetonta ,on
siis tällaisista, tulvista syyttää sen
p:t;i'emmin Jumalaa kuin luonto­emoakaan.
,
Sivistyskautemme raivaa ' pois
siiuret metsät niin, että tulee suu­ria
alueita miltei paljaaksi. Kun
-on paljon lunta ja tulee myöhäinen
kevät, kuten tapahtui tänä vuonna,
niin näiltä "puhtaaksi kaadetuilta
metsämailta" sulaa lumet ja jäät
n i i n ' nopeasti, ettei vesi - pääse v i r -
tamaan luonnollista-, uomaansa pois.'
- Toisaalta ''tämä kapitalistinen' si-visty.
s on .sellaista laatua, että kai-;
ken työn ja toiminnaa tavoitteena
pitää olla dollarin hankkinUnen.
Mitään ei tehdä luonnon suojelun
hyväksi sikäli, että istutettaisiin
uusia metsiä, puhumattakaan nyt
siitä, että poistettaisiin puroista ja
jokiuomista ne esteet, jotka kevät­vesien
laskua haittaavat.
. Paljon olisi siis työtä tälläkin
elämän alalla — mutta kun siitä ei
ole välittömästi tuloja; n i i n ihmiset
pakoitetaan olemaan vastoin tah­toaan
työttöminä — ja sitten syy- >
tetään tekopyhästi Jumalaa t a i ' ^
luonnonvoimia tulvista, jotka ovat ^
itse' asiasta ihmisten ahneuden] ja
mistään /piittaamattomuuden/tulok­sia.
^— " ~^ a /•
Mitään - järkisyytä ei liioin ole
siihen, että padot murtuvat niin,
että kokonaisia kyliä peittyy mök-
-kien katonharjaa myöten tulvave­dellä,
kuten tapahtui esim.' Foleye- ^
tissa. Koulutetut uisinöörit j a tek- * , <
nikot ovat tietoisia tällaisista vaa- ^
roista — ja niitä vaaroja on maas- ^ J
samme paljon.' Mitä , tarvitaan, "ön v -
se, että korjataan heikot padot en- '
nen vaaratilanteen kehittymistä. - '
Nyt kun meillä on kroonillinen
työttömyystilanne, jolloin yksi jo­kaisesta
kymmenestä työläisestä on' '
miltei-jatkuvasti työttömänä — ja
varastoissa niin paljon semeiittiä ja
muita rakennustarpeita,' ettei n i i l l e ^; •
löydetä mistään ostajia, ^ei todella-, /,'^!
kaan ole minkäänlaista oikeutusta J ^ "
tällaisille , patojen ^ xmurtumisille.~\j|
Pitkällä tähtäimellä meidän p i t i i s i -|
kansakuntana ^ kiinnitt58|;''^ vakavaa
huomiota näihin' sokkoihin vastai­suuden
varalta. ,,^< Känsäkouraa .^ ^ t..'
m
i.
•M