1954-11-13-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmi
•mmm
Ex&i tfioslomies: &;x& caJJit nunun
ttaa siaut «nukaan autokyyteiäu,
esttereUön. tansglaigftn ja ravjnto>
)ibtn Ja nft smä Kuu^^minuUe. että
letf kajeen aikaa cUafr kmioissa Kai-m
kanssa. \lCnä en todellakaan ka.
itä mitä se merkitsee? '
Kaunis tyttd9en: Niin minä todel*
i k i n tein. Mutta minä halusin sinä'
ivalla JkprtcUa miten luja Ämun rak^
auteni KaQeeä on^
Eräs k05i«mies; No minkälaiseen
ulokseen sinä olet näistä kokeiluista
alhit?
Kamiis tyttönen: ^ E ^ h a l ^ yhä'
delleenkin jatkaa tätä kokeilemista.
' /OLIVAT ERI MUOTIA
Mies tuli jalkinekauppaan Ja yritti
Sytää fioplvan Jcokoiset: kengät, mutta
aikki olivat kärjestä liian kapeita.
Eikö leiliä -ole; leveakarkismpiä:
enkiä, ;kysyi mies.
>^Ea? ole, mutta nämä kengät ovat
Imän vuoden^muotia.
— ' N i i n varmaankin ovat. mutta tei-än
pitäisi käsittää, että imnun jaN
ani ovatvuoden 1893 muotia.
äsitteitämme J a ohjelmaamme tulp
itsevaa toimintaa.
Eräänä' :teliokkaimpana keinona
listelussa meidän, jokapäiväiseen ela-äämme
tunkeutuvaa ilkeätä yhdys-altalaista
vaikutusta vastaan on i
vustaminen Canadan oman, seyai-.
>n kulttuurin: luomisessa mika on
[oUywoodin rikoskuvakulttuurm vas-iiohtana
j a on kansan omaa kult-luria
^ yhdysvaltain kullattua ^ u -
uoli-, murha- ja sotakultmuria vas^.
lan.
Konferenssissa :kuultiln selostus In-imational-
osuusliikkeien kulttuun-rhmän
toiminnasta, joka on nyt alot-mut
kuudennen toimintavuotensa yli
) jäsenen - voimalla, kmn myöskin
isten kesäleiristä.- Kokouksessa to^
ettiin, että osuusliikkeet voivat esit-i
ä ; huomattavaa osaa canadalaisen
iilttuurin kehittämisessä ja-sellaisen
änmaallisen mielialan nostattami-issa.
jota ^Marilyn Bell kuvasti sa-
Dessaan uineensa "Canadan kun-laksi."*
Osuusliikkeillä; saattaa olla kuoroja,
inssiryi!imlä, JiurheJuklubeja, kesä-irejä
jne; ei ainoastaan nuoren väemme
hyödyksi ja ^osuustoiminnan
devaisuuden turvaamiseksi vaan
yöskin " C a n a d a n kunniaksi". Sel-inen
toiminta kiinnostaa niin niio-a
kuin vanhojakin, ja vetaa osuus-liminnan
piiriin uusia tulokiaita ja ;
ihnattaJiaT
Yhdysvaltain'pääoman tunkeuturo-.
m Canadan vähittäiskaupan alalle,,
s l a ; Jättiläismäinen. monopooli-ket-iliike
Simpson-Sears on mamiona...
imerkkinä,,on vaarana Canadan-I
UsuudeUe ja' liike elämäUe, kösS
n avulla voidaan työntää yhdysvaU
i n i teollisuuden ylijäamatuotantft^
ilkuhlnhoilla Canadan markkmoi] ^
imalla se p y r k i i poistamaan kilpai*
n mikä ajanoloon johtaa monopooli-^
•nirolUin ja on vaaraksi kulutta-le.
Nämä suuret yhdysvaltalaiset
ohopooliliikkeet tuhoavat kilpaili*i|
nsa myymällä halvemmalla ja kun
• pääsevät markkinain herroiksi nm
;tenkorotetaanihintoja ja kansasaa
loin todeta maksavansa elintarrtk-ifitaan
enemmän kum koskaan en-
Kokouksessa hyväksyttun paatös-aselma,
jossa kehoitetaan kannat-maan
farmarien ja työväenjärjeatö-a
taistelua kuluttajain ostokyvyn
äämisen puolesta. Myöskin asetut-,
• (Jatkuu 3. sivulla)
siin tehdä hyökkäämättömyyssopi-is
rauhan turvaamista varten,
Cun. sanomalehtimiehet tiedusteli-
; sen'johdosta mitä USArn vlran-alset
ajattelevat tästä asiasta niin
vät he kaikkialla hyvin kylmän ja.
Iteisen suhtautumisen ehdotukseoi.
Itiösihteeristöstä sanottiin, etta
llä ei ole mitään sanottavaa Aäe-leritt
esittämän ajatuksen johdosta,
kut viranomaiset kuitenkin vibla-at,
«ttä ajatus sellaisen hyokkaa-ittömyyssopimuksen
tekemisestä ei
Yhdysvaltain haUituksen tule^^'
isasenteen' mukainen — ilmeisestJ-sUtä
syystä, että sodan aikaan-
«ninen kuuluu USA:n suunnitel-n.
^
Pääsyynä mainittiin se, että presi-ittl
Eisenhowerilla sen paremnuo
n valtiosihteeri Dullesillakaan ei
mitään aikomusta antaa h j v ^ -
,tään. el edes. epäsuoralla t a ^
.-tosiasialle, että suuret aluee
Bilmasta ovat punaisten hallin
m. siinä sen nyt kuulitte. Vlolr^
sam siittoä . eeti täm seorskiiatlsies min timeliltäm oirin wn^
i t on palautettava jälleen kapi»
Iin olosuhteisiin ja koska se ei ™
ahtua-muuten kuin s o d ^ f ^
i siitä s s ^ ei haluta hyoMo»
:tömyyssopimusta » s ^ ^ ^ ^ " S
tevlen maiden kanssa. K t * a ^ '^ jy millä taholla ^^"^^f^
nistutaan sitä varten niin
eUeen aseistamisen Ueta kuin fcu
I muillakin'keinoilla.
ästä .a«mteesta iol^tu^J^
nauerin ehdotus sai P * ™ ^ ^
miota tämän mantereen
Ussäkoskaseon OSA:n h g ^
»taistdiauiUitdxnienvasto^
eka U S A : n h a n i t u s b e r r a t P ^
Ä'^t»iastaJBln taitoa
mm
iNÄTYSTEH MURSKAUS
i J j ^ ^ John iandy. Roger B a n -
|X viadto-r Kuts ja'Chris Chata-
I roT8t päättyvän jleisurheilukau-fSaiana
lyöneet ennätyksiä j a a i -
MBsaaneet ennatystaulukoihin uusia
ISöJä- ^^^^ ennätykset ovat
ISntettavissa? Missa on niiden raja?
to tjeyrayiBim vastasi Emil Z a -
IjjfÖ'seuraavasti:
I _ Tänä vuonna on murskattu e n -
iZisä tavattonaan paljon. Siihen on
ISnttanut kaksi syytä. Ensimmäinen
on, etta urheilijat harjoittele-;
[^kovemmin kum koskaan^enneoi
fTanea tek:jä on se, etta ennätyksiä
hftonlla xmehilla otf temperamentti,
K i he ovat vakuuttuneita sutä, etta
Lsflien pystyjät Mina henkilökoh-fjiBeftioIen
tuntenut etukäteen, että
|B»tom lyöda ennätykset.- j a mina
Ijiaini ja lom ne. Pankaa merkille,
[vjjj-jninä olen myös harjoitellut n i in
liainnyfey^n on tarpeen, jotta voisi
[jjijffiinaailnianennatyksia. (Bannister,
llesdy, Kuts ja Chataway ovat myös
[iisgfessään olleet vakuuttuneita; .etta.
[jjipystyvät rikkomaan entiset enna-
Ijtiset. Yhta tarkeaa kuitenkin -on.
bfi heidän takanaan on m o n i a l i a r -
l^taspeninkulmia,. ennenkuin. Jie palavat
inieUp.teensa koetukselle.
'<Hiii henkilökohtaisesti iloinen silta,
feÖEnglaimin Chris Chataway rikkoi;
[{^''metrin; maailmanennätyksen,
[iBla mielestäni hänellä oh epäonnea
Ijutuessaan viimeisillä 200 metrillä
kisojen 5 000 metrillä. H a -
(Jatkuu 2. sivulla)
[tiia kannattamaan sita alituisesti voi-,
[asuvaa vaatimusta, että olisi perus-
[tätava enemmän teollisuuslaitoksia
jcinadan kehittämistä varten J a että
iTOtaisun varata hyödyllistä työtä,ca-.
ladalaisille.
- Ulkomaankauppaan nähden/ omak-'
tjsttim kanta,' etta Canadan on omak-jsittava:
itsenäinen politiikka: siihen
lifflden.
vUnsien työmahdollisuuksien avaa-
Inistä Ja pohjoisten seutujen kehit-jtäBUstä
• varten päätettiin kannattaa
iTutimuksia teidän rakentamisesta
IsUaisten seutujen kum Armstrongin,
ISakMan, Geraldtonm Ja Hornepay-
|iien'välille.
:. Kokouksessa hyväksyttiin lUkUisiä
Ijnita päätöslauselmia, mm: vaatlmtis
Ipdytyslaitoksen rakennuttamlsfesta
iJ&nenpaahan ja toinen.mikä'käsi£-'
liete luonnonkaäsunputkijöhtblinjän
JHätiä • PÖhjois-Ontariossa. 'senVolI
lilstanut Workers Co-öp. of ]^ew d n -
Itoio ja se edellyttää, että linja r a -
lanAtaismi Hearstin. Cocliranen.
I Stastikan ja North Bayn käutta"To-nellä
oli myös epäonnea, kun hän seu-rasi
minua Bernin viiden kilometnn
loppukilpaUussa. sensijaan, etta han
olisi seurannut Vladimir Kutsia, Ette
«)ika tieda. etta Kuts on sen neuvostoliittolaisen
kolmivuotisen valmen-nussuunnitelman
tuote, jonka tarkoin i
tuksena on kehittää ensUuokkalSia ur-heilijolta.
Se oU kokeiltu ja se ori oh-nistunut,
Neuvostoliiton valmentajat
tarvitsevat kolme vuotta .valment^afe-seen
juoksijan.^-Sitten helkelijtfevät
sellaisen juoksijan: kuin Vladimir
Kuts, ja muistakaa: he feehittavat
vielä monia suurjupHsljoita*^elbom-^
nen olympiakisoihin mennessä!' ' •
— Samoin kuin mina. neuvostoliit-tolajset
juoksijat, tekevät, päivittäin
pitkiäf. harjoitusmatkoja. -Nopeuden
kehittämiseksi heillä on erilainen sys-;
teemi. Asetettuaan 5,000 m; -juoksijan
päätteeksi 3-vuotisen harjoituskauden
päätteeksi, he juoksuttavat miestä
ensimmäisena vuonna 1,000 metrin
matkalla, seuraavana vuonna 2-^3-000
metriä: ja koko matkan vasta viimeisenä;
kolmantena vuonnaj.En usko-että
kukaan meistä nykyajan ehnätys-
.nuehista on fyysUlisesti lahjakkaampi
-kiun meita edeltäneet ennätysmie-het.'
Päätekijänä on harjoituksemme
erilaisuus. Me olemme harjoitelleet
paljon perusteellisemmin, suuremmalla
nopeudella ja erilailla kyin entiset
tekijät. V
— Silta lahtien kun aloirt'url^eilla,
olen väittänyt, ettei. voi J saavuttaa
määrättyjä aikoja kilpailuissa ellei ole
pystynyt samoihin aikoihin harjoituksissa.
K a i k k i taman vuoden eimktys-miehet
ovat olleet samaa mieltä ja he
ovat harjoitelleet taman periaatteen
mukaan. Tama ei merkitse sita, etta
me loisimme maailmanennätyksiä yksinämme-
ennenkuin teemme sen~ j u l kisesti,
mutta se merkitsee, etta me
harjoitellessamme totumme tulevan
ennatysjuoksun. vauhtiin ja voimme
juosta sillä tavalla kilpailussa ilman
-haitalhsta janmtysta. Olen varma siir
tä, että mmun-harjoitustapani on o l lut
askel eteenpäin. Se on yksinkertainen
ja kaikille mahdolhnen: •. -
i — Minä juoksen kierroksenkilpailu-vauhtia
ja puoli kierrosta löysästi,
hiin sanoakseni vetaaksenl henkeä/ja
taas. kierroksen: lujaa. Tat^ jatkan
pari tuntia, joskus kauemmin. Ensimmäinen
kierros totuttaa minut kilpai-luvauhtiin;^
Hitaalla puolella kierrok-siella
saan takaisin sen energian,-jonka
olen kadottanut nopealla kierroksella;
Tätä harjoitusmuotoa ^pidan tärkeimpänä
seikkana urheilussa, koska
se harjoittaa ruumista toipumaan no-,
peasti suuren ponnistuksen, seurauksista.
. •
— Kuinka kauan voi ennätysten
!%artak voitti
' Arsenalin 2't
i^nUfo. »lo^vBo i^partak
voiiti tääUa iiJstaina iontooteism
.Irsenalin jookkueen 3—1 naUuM
ottelussa mikä fuJattUo velisellä
ia raskaalla fcentäU». Koska lontoolainen
Joufcuke el ole enää en>
Usessa mahdissaan, ei tappio tollot
yllätyksenä.
Spartakin joukkoeella arvellaan
olevan paljon kireämpi ottelu ife;
16, pna kun se Jontoo ottelemaan
Wolverhamptonlit Wanderet«-
Jonkknetta vastaan.
Pentictpn edustaa
Canadaa jääki(;kon
MM-kilpailuiSsj9
Toronto. — Viime keväänä Canadan
"amatöörien" Daäkieatkcmestaruuderi
ja Allan Cupin voittanut CPetttictOnin
V-joukkue lähtee Caimdan edUstai
jaksi Euroopassa ensi helmikuussa p i -
dettavun maailmanmestaruuskllpai-iHihm,
sanotaan Canadian Amateur
Hockey Associationin tiedonannossa.
Taman British Columbian joukkueen
ilmateitse Lansi-Saksan kilpailui-ihm
lahettammen tulee maksamaan
nom 25.000 dollaria, mikäli nykyisiin
arviOihin voidaan luottaa.
"Kun Penticton lähetetään on C a nadan
edustajana sen .paras joukkue",
sanoi CAHA:n sihteeri W. A . Hewltt
ihnoittaessaan tapahtuneesta valm-naata.
" J o s ijoukkueessa Ilmenee m i tään
heikkouksia mm rie korjataan
enenkum se lähtee Eurooppaan", .sanoi
sihteeri.
Viimeksi pidetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa
oli Canadan' edustajana
Lyndhurstm Joukkue, joka menetti:
mestaruuden Moskovan Dynamon
joukkueelle.
lyönti vielä jatkua? Tähän kysymykseen
on hyVm vaikea vastata. Arveli-siUi
etta Landyn 1.500: metrin j a m a l -
Im aikoja ei lyödä ensi -vuonna; ja että
etataway on saavuttanut suunnilleen
sen rajan, mihin 5,000 metrillä .voidaan
nykyisillä harjoitusmenetelmillä
päästä. Mitä minuun tulee, luoivutan
Chätawaylle Ja Kutsille viidellä, kilo-,
metrillä. Olen nyt liian vanha yrlt-tääkseni
saavuttaa noiden kahden
lyömiseen tarvittavaa nopeutta. M i nusta-
tuntuu, että 10,000 metrillä olisi
paras aikani voinut olla noin 28.50.
VÄLITÄMME RAHAA SUONEEN
[JAKSAMME PÄIVÄN KORKEIMMAN KUHSSIN.
Pienin summa 5.000 Smk. $19.25 ynnä läheiyskulul $1.15.
• Jokainen seuraava 1.000 markkaa $3.85
Rahalahetyksenne toimitetaaanvastiaanottajalle 10—14 päivän
: Bsäjla. Jokaiselle lähettäjäUelähetetään-vastaanottajan allekirjoit-
,faina kmtti.
V A P A U S T R A V E L A G E N CY
' O. BOX 69 SVDBUBT, ONTAMO
VUDEN TyNNETUN SUOMEN KIRJAILIJAN'
; YALlTUt TEOKSET
NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
»-ALEKSIS KIVEN '
;^VALITUT T E Q K S E T ^ .
wshma Hinta sU. $3J)0
^tsemän veljestä. Nummisuutarit,, kihlaus, Lea ja valikoima runoja.
* MAILA TALVION
V A L I T U T T E O K S ET
*»«lm 3 . Hinta sid. $3.00
..^J^Plrtin hävitys. Sihnä yössä. Valkea huvila, luku teoksesta Itä-
^™ tytär Ja luku teoksesta Linnoituksen iloiset rouvat.
'•MUINA .CANTHIN
V A L I T U T T E O K S ET
*?»Jm > * Hinta sId. $3,t)0
Jtirtovarkaus. Työmiehen vaTino, Köyhää' kansaa, Kauppa-Lopo,'Hän- '
^Pin perhe ja Anna-Liisa', i • •• • ' \'
••JUHANI AHON - - *
-^VALITUT T E O K S E T , : . .
* *»>a ' , Hinta sId. $3J)0
«1^"^'Papin rouva.'katkelmIa teoksista pänu'.ja Kevät ja takatalvi,
'valikoima Lastuja: . . ~
* JÄRNEFELTIN. - ,
. ^ ^ L I T U T T E O K S ET
'} • HInl» sId- $3.00
Hämän aieri. Maaemon lapsia. Greeta ja hänen Herransa
'««na teoksesta Vanhempieni romaani.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
?APAUS PUBLISHING CO. LIMITED i
<" sODBTOir. ONTABIO
Ont. metsämiesteiv
olosuhteet ovat
hiiononluneef
Anden..Ont.-— Koetan icyhata taalta
jonkunmoisen kirjoituksen koska
yleensä lehdessä näkyy hyvm: vähän
kirjoituksia metsakampilta, vaikka a l lia
olisi paljonkin kurjoittamisen aihetta.
Aika tahtoo mennä -tuossa työn'
tohmassa ja kampan- haimassa on
vaikea kirjoittaa. : Olisihan -hauskaa
lukea kirjoituksia kämpiltä ainakhi
metsämiesten,
r Täällä on jo kuin. täysi talvi tätä
kirjoittaessa ja metsät ovat niin huonoja,
ettei saa paljon muuta kuin jälkiä
lumeen eika ole enää puhettakaan,
että huonosta metsästä maksettaisiin
korvausta n im kuin saatiin vie-:
-lä joku vuosi sitten kun oli määritelty
palkkataksati (Ei ole .enää unio yhtä
•voimakas kun neljä vuotta sitten. Nyt
on pakko olla uniossa ja toiminta on
heikkoa. Palveleeko meidän unio nyt
työnantajia, komppanioita, koska, nekin
vaativat, että on kuuluttava u n i -
oon ennenkuin voi olla kämpällä?
Neljä vuotta takaperin me vaadimme,
että kaikkien on kuuluttava uni^
oon, mutta silloin yhtiöt eivät sitä
millään ihyväksyneet. vaan .sanottiin,
että meidän edustajanime •'telikeitit"
ovat kommunisteja. Todellisuudessa
he ajoivat meidän metsätyölälsten
etiijämme. Jos ne todellisuudessa oli--
vat kommunisteja ja ajoivat etujamr
me, niin mitä syytä meillä olisi v i h a ta
kommunisteja. , \
Nyt meidän Järjestäjähi pääasiasia-na
on vain Jäsenmateujen periminen
kämpiltä vaikka työnantajat e i vät
enää noudata sopimusta. Joillakin
kämpiUä täällävvalUtsee käytännössä
diktatuuri kun miehiä pannaan
pois, jos eivät mene pahoilla ilmoilla
töihin- Siihen unio on kuitenkin saanut
parannusta.
Vielä hiukan niistä kdnesahoistäcU
"power-saholsta", tai miksi- mitä sanotaan.
Niitä piriset ja pärisee jo
vaikka kuinka monta tälläUn kämpällä.
Taitaa olla ainakinr iiarlsen-rkyminehtä.
Kuuluu niiden olevan parempia
kuin pokasaha' / a että työkto
tulcehelpommaksi, vaan sen pitää
"Itse i»taa jä se maksaa siinä 350 doM
lariä. mikä tuntUuhirveältä ostaa pienillä
palkkarahoilla. Koneet kuuluisi
komppanlen ostaa fa työmiehen nUtä
vain käyttää- Se olisi minun ajatukr
senL Kun katkaisut taas vähenee Ja
•loppuu; niin se konesaha on kuitenkin
kvlmä kaveri huoneen nurkassa.
— -AN
Lentokone nousee
Dvstysuoraan ilmaan
Vsan Diego. Cal. ^ laälli kokeU-tiin
äskettäin U S A : n laivaaton uudella
turboprop-lentokoncell» >,Convalr
X P T - 1 . ' Se nousi pystysuoraa Ilmaan
Ja kääityf «cm^
IIBiiÄliii
vaikeassa puimassa lieiBfnkl. iVB) Km kansainv^-
nen urheiluliitto |oki(n aika sitten ijy-vaksyi
29 uutta jpleisurheilun m a a i l -
manennätystäf roU . niistä vatn.' yksi
amerikkalaisen tekemä ja\ sekin
mnklin Heidin k y s e e n a l a i n m : l^
häsennätys. ; Tämäkin- osoittaa; «ttft
samaan aikaanktm Euroopan pienem-,
matUn'maat ovat noususuunnassa, «n
USA menettämässä tuulta yleisurhei-lupurjeistaan.
.Kansainvälisen olympiakomitean
amerikkalainen puheenr;
Johtaja Avery Brundage ja USA :n
yleisurheiluliiton sihteeri i O a n Ferris
ovatkin eräissä yhteyksissä esittäneet
huolestumlisensa tilanteen f johdosta:
sekä mainiimeet. -että ellei; tilantee^
seen saada korjausta, on USA m
•ylelsurheUumahti inennyttä-Jo.-niah-i
dollisesti Melbournessa, mutta viimeistään
vuonen 1960 olympiakisoissa^
Syitä etsittäessä on'mm. Bruimage
suorittanut Neuvostoliitona matkansa
jälkeen eräitä vertailuja. Hän on
todennut, että USA:ssa on urheilu
ikävässä asemassa televisioii ja muun
samantapaisen huvirolminnan ..vallitessa
nuoret j a pitäessä heidät sivussa
urheilusta. Neuvostoliitossa sen sijaan
on Brundagenkln havaintojen
mukaan urheilun perustana laaja
Joukköpohja. joka' merkitsee kansata-vällsiin
kärkituloksiin pystyvien hulp-pumiesten
ja — naisten kasvun jatku-;
vuutta. Myös tunnettu amerikkalatoen
yleisurheiluvalmentaja Dlnk.Temple-tori;
joka nykjrisin i o i m l l San Eran--
clscon OlympicClubin valmentajana,"
on todennut tämän saman seikan.
Templeton mainitseekin eräässä haastattelulausunnossaan,
että ell^i U S A :n
urheiluun saada uutta Ja raikkaampaa
verta, voi amerikkalainen ylelsurhei-'
luhegemonia säilyä vielä seuraavissa
Olympiakisoissa, mutta vuonna 1960 «e
menetetään varmasti. '
Perussyynä 'UöA:n ylelsurtieUun
«liAteelUseen taantumiseen on epäilemättä
amerikkalaisen urheUun kapea
pohja. Se keskittyy fcäytännfilUsesU
^tsoen kokonaan yliopistoihin, Joihm
taas vähävaraisemmalla kansanainek-aella
ei ole varaa lähettää nuoriaan.
Poikkeuksen muodostavat vain sellaiset
yksilöt, jotka^omaavat erikoista
lahjakkuutta jossain yliopistojen h k r -
Jöittamassa urheUulajissa, Tällaisille
nuorille avautuvat yliopistojen, ovat
helposti ja heidän taloudelllnett t o i meentulonsa
"opiskeluaikana'^': turvataan
hulppu-urheillJoUle; myönnettävillä
sUpendeillä.' Yliopistot menet-
.televat nähi sen vuoksi, että urheilijaa
tai urheilujoukkuetta voidaan käyttää
tehokkaasti oppilaitoksen ihalnonnan
palveliiksessa; Tämän: vuoksi o n ^
'ymmärrettävää, että yliopistolle mainetta
'tuovan ' ' urheilijan - o p l ^
katsellaan läpi sormien j a järjestetään
se mahdollisimman helpoksi.
AmeriUcälaisla yUoppilastx^
voldaankintäydellä syyllä sanoa ammattilaisiksi.'.
Vii&lUsesti stipendit tosin
myönnetään opskelemista vartan,
mutta toisaalta niitä annetaan vain
sellaisiUe oplskeliJoUle, jotka pystyvät
urheilullisiin huippusuorituksiin. S y l t tytehtaalle
Johtavat -Jäljet ovat; mah-;
dollisimman selvät. Raikkaampi verenkierto
USA:niu:hellussa voidaan
«lada aikaan vain viemällä urheilu
kansan keskuuteen; mutta siinäkin on
omat valkeutensa; Eihän- kansanur-heilutoiminta
voi olla: samalla tuottoisa
.''business", joka USA :ssa asete-'
taan kaikkien tekemisten ensimmäiseksi
ehdoksi. — Maileri
Kolutonuikiselainen
"flmmattimiiiiBteri** oik^iismliidsterlksi
editakt. rr TanvsUan |>rei|.
riksi WfMB|ilii kaofoatiD pormei-l
A i i varatoamail Vdjo VUbo
BcnrtMMiilii.
VaA bUtttumlnlsiai on syofy-nyt
fohiao pUiJiaii |a on 61
vnoden .Ikftlirtn.
"Koka knUnon** Ilmoittaa» ctlft
piin 00 pnotneetOD,'^ malta Piia aU
IraUenUn viime k u i n a ^ ^
: UeUnfissjl kokoömimnolaeen eb?
dokkaanai HJmMiktk^ hin i ä ;
lee koltenktn pniDlncetto" ian%
alplls # väin 285
työehtosoiiimusla
' Otta^. _ Liittovaltion työministeriön
keräämien tietojen mukaan on
tämän maan 'vähittäiäcaupan; alalla
: voimassa ainoastaan: 285 työehtoso-^
pimusta. Jotka käsittfiArät 26,358 työläistä
eU noin seitsemää protenUla
tämän alan työvoimasta; Näiaitä:so-^
pimukslsta onil?3 :tehty APL-^TLOm
juniolden kanssa, 85 OIO-CCL:n, 9.
katolisten ;Jaioput~ 18 muiden uniol-den
ikanssa. '•
Enemmän kuin puolet, 164 sopimusta
ja y l i 15,000 työläistä, on tehty
ruokatarvlkellUekeiden, pääasiassa
ketjullkikelden ja meijerien kansaa.
BONNIN A-, MYRKKY-JÄ
SUIHKU^EHTAAT
OVAT JO KÄYNNISSÄ
(VS) — Länsi-Saksassa on Jo
aloitettu hnippuruudenaikaisten. ^
sota-aseiden tuotanto. Joihin ktiu-
Inu mm. elektroni- Ja atomiaseita.''
kertoo riippumaton pariisilainen t
: lehti "Le Trlbune des Naaons"Jer
rome Cardanin: nimellä varuste^ • -
tnssa artikkelissaan. Esittelemme r.
seuraavassa erältä otteita tästä
huomiota herättänestä artlkkelis- ?
ta.Kiiten tunnettua, Pariisissa a i - .
lekirjoitetussa Länsi-Saksan aseis-i:;
tamifBopimuksessa näiden aseiden^,
tuotanto Ja käyttö L-\^afcsaa '
Wctannachtissa kieUettUn. Näin
Länsi-Saksa heti sopimuksen al-lekirjoitettuaan
Ja Jo sitä ennen
rikkoo allddrjolttamlaan sopimuksia
tavanomaiseen tapaansa..
"KUOLEMANPÖLYÄ" JA
HERMOKAASUA
Eräs länslsaksalainen tehdas, jossa
on naamioitu atomimlilur tuottaa ra-dloaktUvista
"kuolemanpölyä", mikä
seikka sivumennen sanoen'oli eräänä,
syynä siihen, että Adenauerin, puolueeseen:
kuuluva kansanedustaja
SchmidfrJWittmack pakeni; Itä-Saksaan,
Degussan tehdas Bodenseen Järven
rannalla valmistaa Jättiläismäisiä
suihkupuhaltlmla^> ja Buhrchemie-tehtaat
Oberfiausen-Holtenissa valmistavat
suihkukoneiden polttoainetta.
Mannheimissa j a Ludwlgshalenlssa
entiset I G IParbenin tehtaat tuottavat
ns. hermokaasua./ Kaäsunvalmis-tuksen
seurauksena alueella,sattui V^
1953 eriskuminalilnen.: itsemurhaepl-demia.
Jonka kuluessa itsemurhakandidaatit'
käyttivät erästä salaperäisyyden
verhoon jäänyttä • hyönteisr
myrkkyä". , ^'
100-FBOSENTTISEN VABMOJTA
TÄHTÄYSLAITTEITA
Lehfeld und C o : n yhtiö Heppenhel-mlssa
valmistaa vilmeistotä "Aadie"-
tyypplä olevia tutkia sukellusveneiden
etsimistä varten, ja Schmitz und
Cofn täidas Frankfurt am (Mainissa
vahnistaa infrapunaetsijöitä yöhävlt^
täjiä Ja pitkäiunätkan- ponunitusko-neitairairten.
Nämä merkilliset kojeet
tekevät lentokoneUla mahdöUisekBi
pommien sataprosenttisen varman im-:
dottamisen terästehtaisiin, :iaivoihln,
kauptmkeihih Ja' muihin k<diteislfn,
•Joissa ^t36^ tai Jotka lähettävät i n l -
rapunalsla säteitä. ' ' '
Borslgln / vetturitehdas valmistaa
suihkupommituskoneita. Jotka ovat
parempia kuin tuimettu. amerikkalainen
suihktipommittiskone fHoiicst
John". ' , .
Pterdinand HJionen > rautatehtaai
Hannoverissa valmistavat; moderneja
BaUey-sUtoja virtojen ylittämistä va^r-ten-
' '
KUOtESIANBAKTEEtiEJA,
ATOMITYKKEIX
IG Farbenixu toslasialllsestt'omistamat
Bayerln kemialliset tehtaat
Hdchst am Mainissa suorittavat sotatarkoituksiin
sovätuvlen bakteerikantojen
tutkimuksia.. '
Kruppin täitaat aubriUa ovat Jo
valznlstaneet mallJlUppaleena:^^
mäisen'atoMtykin^'jonktt.-vai^^
sessa on' noudatettu amerikkalaisia
kokemuksia. JoukkotuoiäntoaIoit«r
taan tämän vuoden'IopuIla>
Lansi-fiaksan ölJyjn^uUstatnot Ja dl-j^
l^tebtaat .suorittavat Talmlsteliija
ftIXK-tyyppisten' räjähdysaineiden
. valmistamiseksi". ..,>;i.,„-.-.;, .f,.,:.'- -,.,...3;'..
oU' Jo valmistettu satoja tonneja n a palm-
pommien poltto- ja räjäytysai-neita.
Tuotantoa jatkuu suurissa mittasuhteissa.
"
: Sotatarvikkeiden jo aloitettu tuotanto
selvittää sen epätoivoisen p a i -
höBtuksen, mitä Washlngtonin' Ade-naiier-
pih-it Ja ulkomtaisteri Dulles
harjoittivat Pariisissa saadakseen vas-taanhangottelevan
Mendes-Francen
allekirjoittamaan Pariisin sopimukset.
Ranskan:, kuolemantuomion.--' Niiden
tubtanto -' j a ' tuotantoon kiinnitetyt
pääomat ovat vaarassa;'- ellei Yluiys-valtaln
j a Länsi-Jaksan onnj!stu~päl-no^
a/maan sopimuksen ratifiointia lävitse
lähinnä (Ranskan parlamentissa.
Epäilemättä' tulemme nimenomaan
ratifioimisen tiimoista r näkemään
dramaattisia näytelmiä ei ainoastaan
pariisissa, Lvaan myös Bonnissa Ja
iWashingtonlssa.
Vähemmän hevosia
Ontarion farmeUla
. Toronto. — Maakunnan maatalousministeriön
Julkaisemien tietojen
mukaan oli Ontarion farmeilla viime
kesäk. 1 pnä: ainoastaan 176,000 hevosta;
eli 26,200 vähemmän k u i n vuosi
aikaisemmin Ja 42.700 vähemmän kuin
kaksi -vuotta aikaisemmin.
Koko maan farmeilla oli 993,300 hevosta
e l i 102,900 vähemmän kuin 'vuosi
aikaisemmin ja'il87.100 vähemmän
kuin kaksi vuotta aikaisemmin;
NL;n vuosijuhla
Helsingissä
HeislnkL — (S-S> Neuvostoliiton
«täkäläinen suurlähettiläs j a rouva L e -
bedev Järjestivät NeuvostoUiton suurlähetystössä
vastaanoton lokakuun
vallankumouksen 37-vuotl8päivän Johdosta.
Tasavallan presidentti kunnioitti
tilaisuutta läsnäolollaan.
Useaan sataan nousevien kutsuvieraiden
Joukossa nähtiin mm. eduskunnan
puhemies Ki-Ai ;Pagerholm, pääministeri
KeUtonen^ ulkoministeri V i rolainen
J a muita:ihallitukflen Jäseniä
sekä dlplomaattlkuiman, keskusvirastojen,
korkeimman eotllaspääUystön
Ja muun .Julkisen elämän edustajia,
Tilaisuudessa •esiintyivät Suomessa
parhaillaan vierailevat :Neuvostoliiton
taltelUJat, (US) ' \ \'
; Suoml-rNeuvostollitto-Seura Järjesti
7. 'Dl. lokakuun vallankumouksen
vuosipäivän; johdosta arvokkaan Juhlan
Työväentalon Juhlasalissa.-rntei^^^
suutta. ^ k u n n i p i t U v a t l ^^
Neuvostoliiton täkäläinen suurlähettiläs
'Lebedev, - Unkarin Ja Uomanian
asiainhoitajat sekä muuta d l p l o n m t -
tikuntaa Ja kutsuvieraita varsin r t m -
saslukuisesti. (VS)
Niliiton ja Suomen
väliset vierailut *
HeislnkL —<-8N-Seuran toimesta
ilmoitettUnlokak. alkupäivinä,
että sUben mennessä on seuran
tolmestaa kuluvan vnodenalkan»':
Neuvostoliitossa käynyt kaikkiaan
23 erilaista ryhmää, Joissa on
oUut yU SOd osanottajaa,' Näihin
lidtolhltt eivät slsäUyorheUi-
Jat Ja'ffloot crifcolsrylunät. Bonn-.;
niUeen sama määrä Neovosfolll-:
: ton:kansalakia, tiedemiehiä, tal-teilloita
J» eri elämänalojen
edustajia on vieralllnt Suomessa,
tlN-Seuran' toimiessa Isäntänä;-
Lahjaiiaketteja Suomeen
A L E X Ä . K E L E N L I M I T ED
|'1467 MANSFIELD ST., HONTBEAL 2, QUE., rväSLDtlPL. 9548
ENSIMMÄINEN halvoissa lunnoissa.
JBNSIMMÄINEN laadussa.
ENSIMMÄIN^IN nopeassa ja vannassa
perinetöimittamisessa.
Kirjoittakaa tai soittakaa tänään Ja pyytäkfift
meidän täydellistä hintaluetteloa.
K A I K K I P A K E T I T T U L L I V A P A I T A
SULO WUOLUOEN MUISTELMATEOS
VAARI MUISTELEE
144 sivua — Hinta sld. |2,2S '
ynt) ovat saatteet osakseen arvostelljainiyksimleli
sen/jalaajanlukljakmman suosion. Näiden kirjojen pääasiaa
vieliätysvolma on nähty niiden sydämellisessä lämmössä Ja aidossa
kansanomaisessa huumorissa,
^' Tässä suhteessa ei nyt maailmalle lähtevä uusi teos "Vaari muist
telee"Jää vähääkään Jälkeen edeltäjistään. Hyvän huumorin ystävät
saavat 'Siltä nuisain mitoin aihetta^ vHpittdmäänf iloon; Mutta
kysymys ei ole pelkästään yleisön huvittamisesta; Nämä Suomenv
työväenliikkeen ansiokkaan veteraanin muistelmat ovat sekä naji-tlttavaa
että myöskin näköatoja avartavaa luettavaa. Ne antavat
arvokkaita tietoja monista tärkeistä asioista sekä kansallisen kulttuurielämän
Ja valtiollisen toiminnan merkklmieblstä — i Eino l>el-,
nosta, O. W. Kuusiseen saakka. Kalamlehetkin saavat tutustua
moniin heitä kiinnostaviin seikkoihin. Mutta kalkkien arvofckaim-malta
osaltaan nämä muistelot liittyvät Suomen työväenliikkeen Ja
kansallisen sivistyselämän historiaan. '
SAATAVANA NTT KIBJAKAVPASTAMME^
-./is
VAPAUS PUBLISHING ca LIMIP
kannalle o8aratkalstUen<«b(eeo<^oW p^;^
ka taas porvarillinen urheUttJolito.oh
- " - — ' ^ '»•tjak^een, kuten ^htetstoP; ,„„
lusten ^ l^tlsan«Mnl«?ti^Bfö||^g
ijmaltomash-^o « o l i ; t a « ^ g i ^
ailassaMysln ep&reaäll«*n--,5j««^
dplllsudblen W,lämiseep; .TJbJÄiä^j; ^ 'M
on helposti ymmärrettävisBÄ, ^mm ;v ^ i
porvarUllnen"^ • UTheUuJoihtd/-^>Jfifläl^;
omasta puolestaBneriUlstenvaltj^-, ^^^3
nanliittojen muodostamiseen; _Se?4r, -JV^
luaa. että tydlÄheUuUlkkee;i;Mviö, t -1;
olisi' TOahdoHIsimman >iäydelirttenA.^^>'^
«rf)pputulos riippuu, kuitenkin TOIfm ' " f.
Jä8enloukkoJenaktllvl8uudcst»;^t<M5tfl- - / A i
lussa liittonsa itsenäisyyden .'säily ttä-
;misek8l;r^f>v mm
Belilnkt. ^ <VS) Suomen Urheilu- asettuneet eftdottömaii }'ti^f;^tlfii;i YJf^
Uitto :on^':urheilumme; tulevaisuudesta
huolestuneena Ja Joudattaakseen
jo aloitettuja neuvotteluja valtakunnallisen
^yleisurheiluliiton i penistamir mlntasopimusten-^
seksi", päättänyt sanoa irti voimassa vastaansandmalto— ^, ,
olevan /yibtelstoimintasophhuksen Malnitrit, piirit ovats.elätelleet, ItsesÄ,',.^
tammikuun l päivästä 1955 alkaen, sään toivoa, että mytoTOTi^SaättaÄl^ ;>fj^
ns. kokonaisratkaisun kautta «aa^tr.
;taä:^ÄatiitliÄ
•säSJÄÄjMUciÄ
mutti^iieiääiiSiivS^
Aikaisemmin ovat samanlaisen päätöksen
'tehneet Suomen VoUnistelu-
' liitto. Suomen Painonnostollitto ja
Suomen^ ^yöräilyliitto. Sen sijaan
keskusjärJestÖJc|i — T U L i n SVULin
Ja F S C : n — välisen yhtelssopimuksen
volmassaoloailSa on'kyseUten liittojen
päätöksellä Jatkettu ensi vuoden
maaliskuun loppuun saakka. Jalkapalloilun-
osaltav muodostaaiyhteistol-mlnta
suuren kysymysmerkin, 'Joihon
saataneen vastaus alkaneen marraski
2 7 - ^ pnä pidettävässä T U L : n y l l -
määräisessk liittokokouksessa sekä
suomen-Palloliiton vastaavassa: edustajakokouksessa
joulukuussa. < >
Neljän porvarillisen "urheiluliiton
toimenpide niiden sanoutuessa hrtl y h teistoiminnasta
osoittaa, että kysellen
tahoxi pyrkin^kaenä o n alistaa T U L
valtakunnaniuitoon urhellunalavker-/
rallaan. Sopinuisten irtl^nomlnen on
s0vä palnostusyrltys, Jonka tarkoituksena
on lisätä vauhtia erillisten
valtakunnanllittojcn muodostamiseksi'
TäUölhns, kokonaisratkaisu muodos-:
tuisl luonnollisesti tarpeettomaksi,
koska eri urheilunalojen porvarijoh'-
tolset • valtakunnanllltbt:; saattaisivat
muodostaa mielensä mukaisen valtakunnallisen
keskusliiton. ^ joka olisi
sama kuin nykyinen SVUL muutetulla
nimellä. Yleissopimuksen voimassaolon
jatkaminen^kolmella kuukaudella
on puhtaasti taktillinen tblmenr
pide, jollavporvarlllinen urheilujohto
pyrkii jhelpottamaan T U L : n puheen-
Johtaja Väinö Leskisen edustaman
ryhmän tolmhitait työläisuriiellun i t senäisyyden
tuhoamiseksi.
T U L ; n eri Järjestöportalssd on vastarinta
valtakunnanliittoa kohtaan
kasvanut etenkin Jalkapalloilun " y h -
telstohninnasta"; saatujen'>klelteisten
kokemtutten vuoksi, sellaisetkin p i i rit,
jotka ovat suhtautuneet myönteisesti
ns. kolmnalsratkaisuqn, 9vat
Neuvostoliitto^ haluaa ' '
kUpaUla USAm kei-a .
Moskova. — Neuvostolliton*urhellu-mlchet
ovat' varsin halukkaita kilpal-lemaan^
niäysvaltaln Urhemjain'kati^-
.sa. varsinkin Koripallon, r a t a - Ja kent-täurhellun
j a sukelluksen aloilla, Jolta
pidetään Yhdysvaltain erikdisalolna.-
jMutta//kilpailuja;: halutaan 'myöskin
painissa; painonnostossa. Ja Volmister
lussa.
Afganistan, saanut
Neuvostoliitolta lainan
Karaebl, Pakistan. — Afganistanin
apulaisulkoministeri Sardar Nalm
K h a n ilmoitti täällä maanantaiha,
että Neuvostoliitto on antanut Afganistanille
l a ^ n . Joka amerikkalaisesi
sa rahassa tekee $3,000,000.
(Hän sanoi, että rahaiuUaan käyttämään
siltojen rakentamiseen sekä
maatalousrakennuksiin.
•HÄilKlSiH..
Uudessa paljussa 41 Sii'
' (Empre« kdiellin v^^^^
South Poreuplner.O&if mt
• MonlpuollsiBmplVvamtöi ijoata*
i löytyy JokaiseUe perheen Jtte-neUe^
soplvaa vaatetBlsta. <
PUI
1 ^
F. and S*
Fur GomiMaiy^
TE3HDA8TURKKUBXT r
Uusia turkkeja tUauksb'mutkan;
korjausta Ja kuosin, muuntamista.,
w pob. O L ^iin ,
204 Bathuni St. Toronto, Oat.
P. W.: VllKERi
euom^ Silmälaslraeslallstl Wk
'^ 'silmien tarkastusta'' \ ;
HamlUonlssa r- ii.vmäb ,84. N.
|g|p|§§|piai|8^
Torontoa» '-^ 36-Saniildrd' Ayei
„|0k»ke»klv.»-:4l>
SOITTAKAA HUJ1-1911^'
kun haluatte ostaa kodin tai valb'*^
taa sen sopivampaan.
antaa Teille täydellisen Ja Snotei-.
tavan pfliiveluo. ,, , ^ ^ ^ .
ABTHUB^U. KIVINEN» B^Mlior '
38 lAwrenee Ave. W., Toronfo, (taif*
olla vaarallisia. Ne aiheuttavat selkäkipua, retmiaattista
särkyä Ja kipua, painostavaa kaastia rintanne alle, oikealla tel
vasemmalla puole&a, vatsahappoja, hapanta Ja katicerea makua
Ja kuivuutta suussanne, päänkivistystä Ja huimausta;
ruokahalun puutetta, umpltautia tai epänormaalista vatstui
Ätalinintaa^ Käyttäkää^^^i^
STOMACH BEMEDY-lääkettä välttyäksenne enlmmUtft' TO-;
kaviltar<»Iräuk^ilta^'^Jan:^Jä
pulk>liinenvauttaa^<K^^ Blntaalnoastaatf |6
pullolllnen.:r
Meidän osoitteemme o^: 'immm^mmmgmmm 659 BATHDBST STBEET TOBONTO 4), ONTAttO..
MAAILMAN S U U R R O H Ä A H U Ä '
KONBAIV LEHTIMÄKI: , ^'"f'
YLÖS H E L V E T I S TA
' "Tällä ntiorella naiselta önky^y kuvata ärkipäiväti Ihmislt^^
riistlritoJaVJä tunnelmia tavalla; Jofka on n i l h^
'.Kirit Jollainen kirjoitetaan vain kerran TooslsadaMa. /V^i^
Erich Maria Beiaaarque, Joka ensimmMCT rhnalhnan
;}?kirJoit^ teoksen ;J%änsirin^amaltai el!Ätään«iuiittaf^^
Mtkähdi^tänytrlukiJ<Mtaäh:^Ul^
;^.v4'mansodan^?Mrkyttäviinmastä
;:^Dramaattinen Jäniilt^vahgitsee'luUjatiensimmälullaiilvia^
lÄ
m:
SKS? T \
,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 13, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1954-11-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus541113 |
Description
| Title | 1954-11-13-03 |
| OCR text |
mmi
•mmm
Ex&i tfioslomies: &;x& caJJit nunun
ttaa siaut «nukaan autokyyteiäu,
esttereUön. tansglaigftn ja ravjnto>
)ibtn Ja nft smä Kuu^^minuUe. että
letf kajeen aikaa cUafr kmioissa Kai-m
kanssa. \lCnä en todellakaan ka.
itä mitä se merkitsee? '
Kaunis tyttd9en: Niin minä todel*
i k i n tein. Mutta minä halusin sinä'
ivalla JkprtcUa miten luja Ämun rak^
auteni KaQeeä on^
Eräs k05i«mies; No minkälaiseen
ulokseen sinä olet näistä kokeiluista
alhit?
Kamiis tyttönen: ^ E ^ h a l ^ yhä'
delleenkin jatkaa tätä kokeilemista.
' /OLIVAT ERI MUOTIA
Mies tuli jalkinekauppaan Ja yritti
Sytää fioplvan Jcokoiset: kengät, mutta
aikki olivat kärjestä liian kapeita.
Eikö leiliä -ole; leveakarkismpiä:
enkiä, ;kysyi mies.
>^Ea? ole, mutta nämä kengät ovat
Imän vuoden^muotia.
— ' N i i n varmaankin ovat. mutta tei-än
pitäisi käsittää, että imnun jaN
ani ovatvuoden 1893 muotia.
äsitteitämme J a ohjelmaamme tulp
itsevaa toimintaa.
Eräänä' :teliokkaimpana keinona
listelussa meidän, jokapäiväiseen ela-äämme
tunkeutuvaa ilkeätä yhdys-altalaista
vaikutusta vastaan on i
vustaminen Canadan oman, seyai-.
>n kulttuurin: luomisessa mika on
[oUywoodin rikoskuvakulttuurm vas-iiohtana
j a on kansan omaa kult-luria
^ yhdysvaltain kullattua ^ u -
uoli-, murha- ja sotakultmuria vas^.
lan.
Konferenssissa :kuultiln selostus In-imational-
osuusliikkeien kulttuun-rhmän
toiminnasta, joka on nyt alot-mut
kuudennen toimintavuotensa yli
) jäsenen - voimalla, kmn myöskin
isten kesäleiristä.- Kokouksessa to^
ettiin, että osuusliikkeet voivat esit-i
ä ; huomattavaa osaa canadalaisen
iilttuurin kehittämisessä ja-sellaisen
änmaallisen mielialan nostattami-issa.
jota ^Marilyn Bell kuvasti sa-
Dessaan uineensa "Canadan kun-laksi."*
Osuusliikkeillä; saattaa olla kuoroja,
inssiryi!imlä, JiurheJuklubeja, kesä-irejä
jne; ei ainoastaan nuoren väemme
hyödyksi ja ^osuustoiminnan
devaisuuden turvaamiseksi vaan
yöskin " C a n a d a n kunniaksi". Sel-inen
toiminta kiinnostaa niin niio-a
kuin vanhojakin, ja vetaa osuus-liminnan
piiriin uusia tulokiaita ja ;
ihnattaJiaT
Yhdysvaltain'pääoman tunkeuturo-.
m Canadan vähittäiskaupan alalle,,
s l a ; Jättiläismäinen. monopooli-ket-iliike
Simpson-Sears on mamiona...
imerkkinä,,on vaarana Canadan-I
UsuudeUe ja' liike elämäUe, kösS
n avulla voidaan työntää yhdysvaU
i n i teollisuuden ylijäamatuotantft^
ilkuhlnhoilla Canadan markkmoi] ^
imalla se p y r k i i poistamaan kilpai*
n mikä ajanoloon johtaa monopooli-^
•nirolUin ja on vaaraksi kulutta-le.
Nämä suuret yhdysvaltalaiset
ohopooliliikkeet tuhoavat kilpaili*i|
nsa myymällä halvemmalla ja kun
• pääsevät markkinain herroiksi nm
;tenkorotetaanihintoja ja kansasaa
loin todeta maksavansa elintarrtk-ifitaan
enemmän kum koskaan en-
Kokouksessa hyväksyttun paatös-aselma,
jossa kehoitetaan kannat-maan
farmarien ja työväenjärjeatö-a
taistelua kuluttajain ostokyvyn
äämisen puolesta. Myöskin asetut-,
• (Jatkuu 3. sivulla)
siin tehdä hyökkäämättömyyssopi-is
rauhan turvaamista varten,
Cun. sanomalehtimiehet tiedusteli-
; sen'johdosta mitä USArn vlran-alset
ajattelevat tästä asiasta niin
vät he kaikkialla hyvin kylmän ja.
Iteisen suhtautumisen ehdotukseoi.
Itiösihteeristöstä sanottiin, etta
llä ei ole mitään sanottavaa Aäe-leritt
esittämän ajatuksen johdosta,
kut viranomaiset kuitenkin vibla-at,
«ttä ajatus sellaisen hyokkaa-ittömyyssopimuksen
tekemisestä ei
Yhdysvaltain haUituksen tule^^'
isasenteen' mukainen — ilmeisestJ-sUtä
syystä, että sodan aikaan-
«ninen kuuluu USA:n suunnitel-n.
^
Pääsyynä mainittiin se, että presi-ittl
Eisenhowerilla sen paremnuo
n valtiosihteeri Dullesillakaan ei
mitään aikomusta antaa h j v ^ -
,tään. el edes. epäsuoralla t a ^
.-tosiasialle, että suuret aluee
Bilmasta ovat punaisten hallin
m. siinä sen nyt kuulitte. Vlolr^
sam siittoä . eeti täm seorskiiatlsies min timeliltäm oirin wn^
i t on palautettava jälleen kapi»
Iin olosuhteisiin ja koska se ei ™
ahtua-muuten kuin s o d ^ f ^
i siitä s s ^ ei haluta hyoMo»
:tömyyssopimusta » s ^ ^ ^ ^ " S
tevlen maiden kanssa. K t * a ^ '^ jy millä taholla ^^"^^f^
nistutaan sitä varten niin
eUeen aseistamisen Ueta kuin fcu
I muillakin'keinoilla.
ästä .a«mteesta iol^tu^J^
nauerin ehdotus sai P * ™ ^ ^
miota tämän mantereen
Ussäkoskaseon OSA:n h g ^
»taistdiauiUitdxnienvasto^
eka U S A : n h a n i t u s b e r r a t P ^
Ä'^t»iastaJBln taitoa
mm
iNÄTYSTEH MURSKAUS
i J j ^ ^ John iandy. Roger B a n -
|X viadto-r Kuts ja'Chris Chata-
I roT8t päättyvän jleisurheilukau-fSaiana
lyöneet ennätyksiä j a a i -
MBsaaneet ennatystaulukoihin uusia
ISöJä- ^^^^ ennätykset ovat
ISntettavissa? Missa on niiden raja?
to tjeyrayiBim vastasi Emil Z a -
IjjfÖ'seuraavasti:
I _ Tänä vuonna on murskattu e n -
iZisä tavattonaan paljon. Siihen on
ISnttanut kaksi syytä. Ensimmäinen
on, etta urheilijat harjoittele-;
[^kovemmin kum koskaan^enneoi
fTanea tek:jä on se, etta ennätyksiä
hftonlla xmehilla otf temperamentti,
K i he ovat vakuuttuneita sutä, etta
Lsflien pystyjät Mina henkilökoh-fjiBeftioIen
tuntenut etukäteen, että
|B»tom lyöda ennätykset.- j a mina
Ijiaini ja lom ne. Pankaa merkille,
[vjjj-jninä olen myös harjoitellut n i in
liainnyfey^n on tarpeen, jotta voisi
[jjijffiinaailnianennatyksia. (Bannister,
llesdy, Kuts ja Chataway ovat myös
[iisgfessään olleet vakuuttuneita; .etta.
[jjipystyvät rikkomaan entiset enna-
Ijtiset. Yhta tarkeaa kuitenkin -on.
bfi heidän takanaan on m o n i a l i a r -
l^taspeninkulmia,. ennenkuin. Jie palavat
inieUp.teensa koetukselle.
' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-13-03
