Vapaus, October 2, 1952

              i^jrstajjia, lokakuun
•rtJBEäST) Independent; Xabor
Oisaji bf!RiJhisb Canadlans. Ba-tablished
Uov. 6. 1917, Aifthorized
as second class mail by the Post
llshedÄ-^jthrice K vieeUy:
Thtu:»IayiS!ai^
. ftiblishlng Cbnipany Ltd., at I00-1Ö2
- Elrn St,;Wii Sudbury. Öht„ Canada.
Telepbbne»; Burihess Ottlce
E. Suk^ Editor W^ EiElimd, MaUihg
addi«3»; Box 69, St»lbun^ Oj^rlo.
Advertising rates upon appllcation,
Translatlon free pf cbarge.
TILAUSHIIWAT: :
Canadaasa; . 1 vk- Tfx»0 6'«c^ 3J75
. . 3 kk. 2i!5
yhdyfivallojssar 1 v3c; ÖJOO 6 kk. 450;
Suomessa 1 vk. 850 6 kk. 4.75
iökakuiin 4 Ja 5 pnä^ yietetää
vanhimman ja yieläkih johtaväif) o.sas-seura
di bsastp. Joka vbr^ vubsi-tSIUUt
I ^ I E ^ ^
vami iSMsosvmtimi
••yhdekfiäri ja kaksikymmenvuoti­aana
olisin voinut mttyä g^rtieybty-vnä&
n ((hänen akansa hallitM|vaah
taantumukseen — Vapaus) mutta
ralnä valitsin soixetiit. ex&ä minä ote
kosSaan katunut sitä valintaa sen
paremmin Icuin aikaisempaa tolmin-taanikaan."
— Canadan demokratian
Isä, wmiam Lyon Mackenzie, olles­saan
epäonnistuneen vallankumous­taistelun
johdosta maanpakolaisena
Yhdysvalloissa. . -
KAUPPASUHTEET LUJITTUVAT
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti SJKD
L:n ääriehkannattaja Vapaa Sana:
Tiistaina (syysik. 23 jpnä> Helsingissä
allfkirjoiletiu Suomen Ja Neuvostolii-ton
iisäkauppasoplmus voidaan luon-kaiiemmaksi
kuin siihen mer-kahta
lyhyttä panna-ailiaa
50 vuotta.
linen järjestö, joka täyttää, hiin jä.senistön.sä kuin kannattajajouk
1 tarpeet, voi -kestää tuulis.sa ja myrskyissä viisikymmentä
;uteh on asia CSJ:n Toronton osastoii kohdalta, ja jatkaa j^ehtla -erittäin merkittäväksi vai-hee-
ksi näiden kahden naapurimaan
vallaten kauppasuhteiden lujittami­sessa,
kuten Messuhallin juhlassa
arvovaltaiselta taholta todettiinkin.
Sisältäähän uusi sopimus ei vain ku­lumassa
olevaa vuotta vaan myös
lähitulevia vuosia kiisittävän kaup­pavaihdon
huomattavan lisäyksen . , .
Netivostoliiton ulkomaankauppami-nijteri
Kumykin. totesi sitäpaitsi, et­tei
tämii sopimus ole äärimmäinen
raja, vaan jos kummallakin puolella
on halua, niin keskenäinen tavaran-vaihto
voi entisestä lisääntyä . . ,
^S|i^^lpp4P^'?pi^^"-S;:-J^ vuotta.
pppi|«Pp.rfVKr;^jp- jo.iujii outoihin olosuhteisiin, tulleet siirtolaiset olivat ilman mi-
^ ^ ^ ^ ^ i l l i l i i l l ^ M i v i ^ missä heitä' katseltiin
vyähimiriässäkin laskussa epäluulolla ~ niin silloin avautuu eteemme nä-tämän
50-vuotisjuh)an todellisesta merkityksiestä.
Toronton Suomalainen Seura vaikutti vuosisadan alussa ratkai-tavalla
valistus-- ja kul ttuuritoimintaän pohjautuneen työväen­yhdistysten
perustamiseen täkäläisten maanmiestemme keskuudessa.
Suomalainen Seura yei johtavaa osaa näiden hajanaisten ja
olosuhteiden pakosta hapuilevasti toiihineiden seurojen ja yhdistyksien
kokoamiseksi yhden ja saman työväenliikkeen kurkihirren alle —
Canadan Suomalaisen Järjestön perustamiseen. Toronton Suomalai-
Törbnton o<;asto omaksui
pitäen jättiläispsan siitä .f liittyi tämän maan en-
• simmäisen suomenkielisen työväenlehden Työkansan Sanomain pe­rustamiseen
ja ylläpitämiseen ja 35 vuotta sitten Vapaus-lehden pe- .p®,,.,,„
} y Toronton Suomalainen Seura
ÄlSlfeiK; ^sja sen seuraaja GSJ:n Toronton osasto on laajan ja monipuolisen kult-tuuritoimintan.
saltvul]a innoittanut ja r(rfikalssut multa osastoja pe-rustamaan
näyttämöseurgja, kuoroja ja orkestereja, sekä järjestämään
, yhteislhmnallisiä opintokierhoja, en«la^
j«töjä jne, Toronton Suomalainen Seura on näiden viidenkymme-
S^JUj^^i Catiadän > to
pionesti vaikeat pulmakysymyksct.
työosuudesta Järjes-viehyt
ratkaisevaa
ien joutunut varaamaan^
kulloinkin uskottu Jär­jestömme
kansallisen foiminnan johto.
V . J o s nyt Jässä yhteydessä palautarbme uudelleen mieleemme 50-
yuolta. sitten vallinneen tilanteen, missä tämän maan suomalaisia pi-dettiin
joko auttamattomina rellastajina tai työnantajain toisinaan
<'tarvitsemina", mutta yleisesti halveksittuina rikkureina, niin nyt
ä maine muiden kansalaisten kes-kieltänyt
sitä tosiseikkaa, etteivätkö
muutkin seurat, yhdistykset ja kirkot ole antaneet omaa panostaan
. •
omaksuu
maailman­katsomuksen,
CSJ on kieltämättä antanut suurimman panoksen '-van­hasta
maasta" irti reväistyjen maanmiestemme elämän "uudelleen
Esittäessään sydämellisen onnittelunsa päivän sankarille, CSJn
JTorötfton osastolle ja.sen monisatalukulselle jäsenistölle, sekä lausues­saan
toivbhiukseh, että Toronton osaston elämänmyönteinen ja rlkas-sisäitöinen
toiminta jatkuisi entistä tehökkaampanar, Vapauden toi­mitus
uskoo ilmaiseyansa kalkkien lukijainsa yksimielisen terveh­dyksen.
V.'
NL TOISEKSI SUURIN
KAUPPATUTTAVA
lyiXtansan Sanomat (SKP :n ää­nenkannattaja
lausui visseihin tilas­totietoihin
viitaten Neuvostoliiton Ja
Suomen lisäkauppasopimuksesta mn^.
seuraavaa: "Näiden sopimusten joh­dosta
tulee Neuvostoliitto •todennä­köisesti
olemaan toiseksi tärkein
kauppa tuttavamme Ison-Britannian
jälkeen, '^sillä laskelmien mukaan
vastaavat kaikki Neuvostoliiton kans-,
sa tehdyt sopimukset 1/5 kauppa­vaihdostamme."
• ^' ••• •
EDULLIStA PORVARIENKIN
Helsingin Sanomat kirjoitti Suo­men-
Neuvostoliiton lisäkauppasopi-muksesta:
"Ystävyyden ja yhteistyön turvalli­sella
tiellä on Jälleen edetty kappa­leen
matkaa.— ja nimenomaan mei­dän
suomalaisten eduksi. Tätä tietä
on^ jatkettava, koska se takaa meille
aineeyiita hyvinvointia, lisää kult-tumitoiminnan
edellytyksiä ja lujit­taa
rauhaa rajoiliamme."
nen
namilton. <-r Täällä jokin aika sit­ten
pMetysöä Yhdistyneen Kirkon
15. kirkktftc^cupksessa käyty keskus­telu
kansainvälisistä lorsymykslstä
Ilmaisi kii&oa .Jäsenistön .buolestur
neistiuden rauhan sifhteen. ; 3Snnen
varsinaisen ' kirkkokoikouksen: alka­mista
pälvälehdet avasivat terävän
tulituksen rauSianJasiaa vastaan, yrit­täen
kääntää kc^usväen huomion
toisaalle. Julkaisemalla prov<&aatto-risia
Juttuja yhdlslgmeen Kirkon jä
Canadan B a i d i ^^
suhteista,"
'Meilkillfipantavaa on, ettäpälväildi-det
eivät saaneet tätä kirkkökoikoas-tä
vedetyksi sellaiseen punakaiÄuii
lietsontaan; mihin «itä yritettiin joh­taa
.Rauhanköhgressia vastaan. <
{Kii^dkokoiiksen aattona sanoma­lehdet
simrentelifvat Mai&dalen Yh-distyiieen
Kiskon kaikessa rehellisyy­dessä
esittämää lausuntoa siinä toi­vossa.
• että' sen .perusteella voitaisiin
aloittaa nottat^btl. Tässä on se, mi­tä
• todellisuudessa tapahtui.
Yhdistyneen l^iifkon useat papit ja
laheftystyön te&ljät ovat suositelleet
ystävyyttä Kiinan ja Kliaah kirkon
kanssa ja puhuneet Kiinan voimak­kaat^
.ratlhanliiklkeestä. Tri Endi-cott,
-Jcka itse on ollut pitlkän aikaa
lähetystyön tekijänä Kiinassa, on se­littänyt
miten hän bh tutkimustensa
perusteella tullut vakuuttuneeksi
Yhdysvaltain militaristien bakteeri-sodan
käynnistä.Kiinaa vastaan: Mc-
Carthylaioklelen mukaan sanomaleh­det
sanovat sitä"kommunismin kan­nattamiseksi".
.
Markdalen lausunto pahoitteli "joi-denkin
papple.*nme ja lähetystyön te-kijäimme
kannanottoa Beldän kan­nattaessaan
kommunismin asiaa Kii­nassa
ja ehdottaa, että heitä hilli­tään
Ja pyydetään perääntymään . . .
jos eivät, silloin kirkko ^ tuomitsee
ne miehet ja pyytää -heitä eröa-tnaan•.>"•;;'",:•,
v'^'':;..'--y:-:V'-;.'-
Kirkkokokous hylkäsi tämän lau-
Sanomalehdistö kylvi käsitteiden
sekavuutta -joissakin piireissä ja jot­kut
kondssionerit katspiyat tarpeelli­seksi
kii&ikoneuvoston täidä sellaisen
päätöksen, ettei mitenkään voida sa­noa,
-jot|^ tri Endicdttii» jä Rauhan-kongressin
lausutiiiot edusta.vat. Yh­distyneen
Klx<kon (^e&naa (mitä tri
Endicott jaCariSBlanBauhankpngres-si
eivät ole iföskaaai väittäneetkään) i
KirWfrf<df{Oiis -toyväfic^ tästä asi-asta
setu-aavai]: päätöslauselman: ;
-Klätettäköön, että tämä Ylidisty-neen
^Kirkon viidestoista kirkk<Äo-kous
Julistaa:
"1. r^?tä Ylhdisfcynyt Kirkko uskoo
kalkkien Ihmisten puhevapauteen,
rÄjoitettuha se vain toisten ihmisten
laimnukalsi^ oikeuksilla. Saimalla
kun (me tunhustasnnie, .että 'vaipäutta
on rajoitettäiva (voidaksemme sen
omata', «ne lausumme .valkaumTik.sem-me,
että viisaampaa on erehtyä su­vaitsevaisuuden
• puoleUe; kuin se,; että
ehkäistään lilan hätäisesti.
"2. ;Että -yhdistyneen •Kirkon mi­kään
-yksityisjäsen .ei /koskaan puhu
koko kirkon puolesta. Erikoisesti vii­taten
tri Jaanes G. Endlcottlin, me
haluamme kiimilttää huoioiiota siihen
tosiasiaan, että hän lakkasi olemasta
Yhdistyneen Kirkon pappina kun
hän toukokuun 5; pnä 1946 vapaa­ehtoisesti,
omasta aloitteestaan erosi
kirkkomme papinvirasta. Siitä läh­tien
hänellä ei ole MÄlut;;
suhteita Canadan Ytodistyneen Kir­kon
kanssa, .paitsi sen yksityisjäse-nyydessä.
Tämän .vuoksi hän ei pu­hu
Yttidistyaieen -Kirkon puolesta eikä
millään tavalla edusta sitä viralli­sesti.
O' •
'; "3. Että iraidistynj-t Kixkkb uskoo
rehdisti maailman rauhaan ja puhuu
ssn puolesta, mutta julistaa ehdot-
. tomasti. että, .Canadan Yhdistynyt
KiiCcko ei ole oHiit. eösä; ole nyt
yhtQrksissä' /Canadan . Bauhai&on-gressin
isanssa. eikä anna hyväksy­mistänsä
ia. JcmnatusLansa mainitul­le
Kongressille."
Sanomaleihtlen tiedustelun johdos­ta
tri Eadiicott, huomautti yUäole-vasta:
" ,|
"Yhdistyneen Kirkon jäsenenä mi­nä
olen jnielenkiinnolla: ja suurim-itnaita
Rosalta,,hyväksyen• seurannut'
Canadan Xhdis^een; Kirkon viiden­nentoista
.kiikkdkdkouksen .keskuste­lua
: kansainvälisistä asioista, kalkki
jotka ovat työskennelleet Ja rukoil­leet
rauiian'.p^olföta, ikäsiAtävät sel­västi,
että kysymys rauhan; säilyttää
misestä'kuvauurkaikille, kristityille ja
eir^Istityille, uskonnollisille jä maal­lisille
•Järjestöille.
"Minä^osaliistun kristittynä ja lä-hetystyito;
tekljäjnä Canadan Rauhan-konaressin
>ja'Maailman Raulianpuo-lustajain,"
työhön siksi kun u^on, et­tä'
se muodostaa hyödyllisen sillan
idän ja Jäimeii väJUle. )(•:
"On aivan .luonnollista, että mikä
laihansa suuri uskonryhmä haluaa i l ­maista
rauhantahtonsa täysin itse­näisesti.
Tämän ei luonnollisesti tar­vitse
ehkäistä ystäivällisten suhteiden
kehitysten' toisten rauhanjyftönieh
k a n s s a . ' "
"Esimerkinä mainittakoon, että
brittiläiset kveekaa-it muodostavat
yihden toimeliainunan ja itsenäLsim-män
rauhanijärjestöh, mutta siitä
huolimatta he lähettävät huomioit­sijansa
Maailman Rauhanneuvoston
kokouksiin."
Suurta, huomiota i
Sii<>n»n--N-liitp^
;&aii^I»s6pimulB5eue
: 'Sfoskova,~—' KalldU'JOos&ovao
. Ubäet jNiBtaisivat Imomatfavalla
paikalla ttedoo Suomen Ja Nea-
'Tostollitbn haappasypfanoksen II-Lehdet
JoOuiid myöskin koko-nalstmdessaan
pääinfidsteri K ^ -
vterf^ Myösidn
~. radip välitti molemmat mainititt
Monet Suomen lehdet ovat suomalaisia viain
nimensä puolesta —- Yleisraitib muuttumassa
Yhdysvaltain "Amerikan äänen" apuääneksi
KIRJ. M , DEMENTJ,EV
O
CP:n uutistiedon mukaan YKrn Tekninisen^^^^^ hallin­non
johtaja, canadalalneh tri Hugh L. Keenleyslde lausui Buffalossa
yiinie lauantaina» että "on turhaa pyrkiä maailman turvallisuuteen pa-hemaHamilitaariset
seikat etualalle". A
Tämä sellaisenaan on kirkas totuus, jonka lausumiseen nyky­oloissa
tarvitaan Yhdysvalloissa moraalista rohkeuttakin, koska siellä
'•ratkaistaan" suuria kansairivälisiä ongelmia ja kotimaista työttö­myysuhkaa
aselstumlskampanjan avulla ja korostetaan virallisesti,
että kansainvälinen turvallisuus ja rauha ovat rtiuka saavutettavissa
aselstumisvillltyksen kautta!
Myöntäen, että maailman n.s. kehittymättömillä alueilla (tar­koittaa
siirto- ja puolisiirtomalta), vallitsee laajakantoinen tyytymät-tömyys
vallitsevia olosuhteita vastaan, tri Keenleyslde sanoi, että tä­män
tyytymättömyyden perustana^ on köyhyys, taudit, tietämättö­myys
ja vääryyden teko. Tässä tilanteessa hän esitti parannuskei­nona
sitä, että kb. kehittymättömille maille annettaisiin enemmän ta­loudellista
ja sosiaalista, apua ja hän selitti, että tämä tulisi sittenkin
halvemmaksi kuin aseistuminen.
"•Nykyinen suhde, $100 aseistumlseen ja $1 kehittymättömien
maiden j,avustukseen, on täydellisesti epätyydyttävä" sanoi tri Keen­leyslde.
J V . •
^^^^^ . K^^ vain olisi,
että Ottawan hallitus käyttäisi enemmän vaikutusvaltaansa saadak­seen
tämän katsantokannan hyväksytyksi rajan eteläpuolella missä
tri Keenleyslde tämän merkittävän puheensa arvan oikein piti.
Hiljattain New Yorkissa ilmesty­neessä
Bernard Bartonln kirjoitta­massa
kirjassa "Suuri valhe sotaku-kolstuksesta'
todistetaan kouraan-tuntuvin
esimerkin, että sotaan val­mistuminen
ja sotatuotannoh- paisut­taminen
ovat aiheuttaneet Yhdysval­loissa
slvliliteolllsuuden supistamisen,
verojen kohoamisen; kulutustavarain
hintojen nousun. Tuotannon määrä
rauhanomaisessa teollisuudessa on
huomattavasti supistunut. -Niinpä
kevyiden autojen tuotanto Yhdysval­loissa
on välientynyt 49 2 %, radlo-r
vastaanotinten tuotanto 58J9 %, villa­kankaiden
tuotanto'32,8 %, jalklhelr
den 27,1 %, voin tuotanto 24,1 % jne.
Asevarustelujen kiihdyttämistä, ei
Amerikan kansa tarvitse. Se on tar­peellinen
vain monopolistelUe, Jotka
kasaavat tästä llikehommasta tavat­toman
suuria voittoja. 250 yhtymän,
jotka kontrolloivat kahtakolmasosaa
Yhdysvaltain koko teollisuuden tuo­tannosta,
liikevoitot nousivat viime
vuonna satumaiseen summaan — 44,8
miljaaria dollaria (veroja pbisläske-matta).
Kirjasen tekijä esittääkin
numeroita, jotka todistavat Yhdys­valtain
väestön elintason jyrkkää ale­nemista.
Sähkötyöntekijäln riippu­mattoman
ammattiliiton tiedonanto­jen
mukaan elinkustannusindeksi on
Yhdysvalloissa nyt 176,1 prosenttia
korkeampi kuin v. 1939.
^amerikkalaiset ja
«iiiii:-;
4,766,000 asukasta
Ontai>ioissa
Tmronto. — Canadan tilastollisen
toimiston .laskelmien mukaan oli
-Ontarion maakunnassa viime kesäk.
•jiJpnä noin i.lGB.OOO asukasta Ja
i.i^tiebecln maakunnassa 4,174,000 asu-
.'kasta.: So&o maan asukasluvuksi
' mainittuna päivänä ilmoitetaan 14,-
430.000 toenSceä.
43 henkilöä hukkui
Meksikon tulvissa
Urapan, Meksiko. — Täällä tledoi-tettlin
viime viikon lopulla, että
Patatlannissa, Tyynenmeren rannik­koalueella
raivonneen troopillisen
myrskyn aiheuttamat tulvat; ovat joh­taneet
43 ihmisen kuolemaan. Monet
kauppalat ovat eristettyinä tulvien
Johdosta.
Kööpenhamina. — Useita yhteen­ottoja
sattui amerikkailaisten ja eng-lantUaisten
merisotilaiden kesken
itäällä syyskuuna 4 nä. Noin 3,000
"Isoraafca" sotahai^joltukseen osallis­tuneella
.Tierlsotllaalle oli näet myön­netty
iltaloma.
Ravintola "Jomfruburetissa" olivat
kaikki .sotilaavieraat sekaantuneet
tappeluun, jossa suurin osa ravinto-
<j. lan irtaimistosta Akpttlln. Poliisi
sulki raivintolan ja muihin ravinto­loihin
ei sotilaita päästetty. Nämä
kuitenkin rettelöivät ravintoloiden
ulkopuolella, joten poliisin oli taas
sekaannuttava asiaan. :
• Kööpenhaminan satamassa oli
kaikkiaan viisi amerikkalaista ja 3
englantilaista sotalaivaa. Virallisesti
Ilmoitettiin myöhemmin, että "Jom­fruburetissa"
oli rlkotitu "ainoastaan
ikkuna ja jonkin verran astioita".-,
USA in hallituksen. ulkopoliittinen
•neuvonantaja John Po&tef Dulies
.tuimustl jo V-. 11950, että vieraan lipun'
alla esiintymiseen "luotetaan enem­män
kuin : amerikkalaisista lähteistä
välittömästi iäihteväänipro^^^
ja informatioon". V
jiiuri täitä menetelmää amerikka­laiset
propagandistit - ovat viime ai­koina
käyttäneet i erittäin laajasti
Skandinavian maissa ja Suomessa.;
Eräät ovat tyytymättömiä siihen,
että Skanidlnaiviassa puolueettomuus-perinteet
ovat voimakkaita, että näi­den
imaiden yleinen mielipide on
a^senhokunut: sotaa ja sotavalmiste­luja
vastaan ja että väestön laajat
joukot vaativat, rauhaa ja ystävälli­siä
suhteita Neuvostoliittoon.
Viime aikoina amerikkalaiset pro­pagandistit
ovat erikoisesti voimista­neet
toimintaansa Suomessa yrittäen
levittää Yhdysvalloissa kyhättyjä
juttuja Suomen .pärvälehtien. julkai­sujen
ja radion kautta. '
Yhdysvallat ovat luoneet Suomeen
laajan propagandakoneiston. Neli-miljoonaisen
väestön maata varten
amerikkalaiset julkaisevat suomen-ja
ruotsinkielellä "Valittuja Paloja",
jonka palnosoiiääirä oi? n. 100.000 kap­paletta.
• Kolme kuukautta sitten he
alkoivat julkaista suomenkielellä AI-kamme-
niimistä lehteä. Tämän l i ­säksi
Yhdysvaltojen tiedoitUspalyelu
Helsingissä 'julkaisee kahta tiedon-ahtolehteä.
Valtaosa Suomessa 11-
mestjvistä lehdistä saa kaikki kan­sainväliset
uutisensa Amerikan tieto­toimistoilta.
'
YLEISRADIO AMERIKAN
"ÄÄNENÄ"
^ -Yhdysvaltojen tiedoltuspalvelu
käyttää laajalti hyväkseen anyös Suo­men
radiota, joka on muuttumassa
ainakin sen apuääheksi, ellei suoras­taan
Amerikan "ääneksi". Kaksi ker­taa
päivässä se lähettää Amerikan
uutiset. Myös uutiset lähetetään
amerikkalaisten tietotoimistojen
muokkaaimassa muodossa.. Suomen
radio ivällttää melkein Joka päivä
amerikkalaisten (politiikkojen, ken­raalien
ja sanomalehtimiesten lau­suntoja.
;
Mutta ka Lkkiin. näihin uutisiin on
lyöty leima "Made In USA" eivätkä
väestön laajat piirit luota niihin.
Siksi amerikkalaisen propagandan oh
entistä enemmän naamioitava itsen­sä
Ja pidettävä kilpenään lehtien
suomalaisia nimiä ja toimittajien jä
kustantajien suomalaisia suknimiä.
Monet Suomen lehdistä ovat njrt
suomalaisia vain nimensä puolesta.
Niinpä maassa eniten levinnyt Hel­singin
Sanomat ja Ilta Sanomat ovat
todeälisuudessa jo aikoja sitten muut­tuneet
amerikkalaisiksi, sillä niiden
omistajalla E. Erkolla on kiinteät
siteet Amerikan Yhdysvaltojen tie-döituspalveluun.
' ; \
palvelu on viime aikoina käyttäny t
entistä' enemmän emiin tarkoituk­siinsa
(Suomen mäaseuttilehdistöä,
.yarslrfiin .sellaisia., taantimkuks^lisia
lehtiä -kuin ovat Kansan Lehti. Aä-mulehl;!,
Ka-rjala Jä Lalli. ; Tämä ön
selyitetitäivissä siten; että pääkaupun-giri
saÄoimaliehdLstö — varsinkaan
hallituspuolueiden ^ ei poliittisista
syistä airia suostii Julkaisemaan sel­västi
valheeliisteri .prbpagandajuttUr
jen ryöp^jyä.
. Amerikan,. tiedoltuspalvelu yrittää
antaa .poliittisen suuntauksen Suo­men
maaseutulehdille. Kokoomuk­sen
Aamulehdessä, sosialidemokraat­tisessa
-Kansan Lehdessä ja maalais­liiton
Lallissa Julkaistavien kirjoi­tusten
sisältö ja niiden tyylikin ovat
usein äivari samanlaiset.
Tämän propagandan tasoa ja si­sältöä
valaisee selvästi seuraava esi­merkki.
Etelä-iSaimaa kirjoitti erääs­sä
numerossaan, että Neuvostoliitto
muka ulikaa Suomen ja Norjan ra­joja,
kommunistit aikovat) muodos­taa
Misslissippin suulle neekerivaltion
ja että Tshekkoslovakia valmistelee
hyökkäystä Amerikan 'Yhdysvaltoja
vastaan. Koko tämä tökerö valhe oli
laadittu Amerikan sanomalehdistös­sä
Julkaistujen aineistojen perus­teella.
SOSDEM. LEHDISTÖ USA:h
ÄÄNITORVENA
Amerikkalaisen propagandan ääni­torvena
toimii myös sosialidemokraat-tihen
Kansan Lehti. Sen toimittaja
sai Jokin aika sitten palkinnokseen
iimaiseii "opintomatkan" Yhdysval­toihin.
Juuri Kansan Lehti on Suo­messa
kursailematta mainostanut
amerikkalaista "i CoUiers-lehteä,, joka
avoönevti kehbittaä sotaan Neuvos­toliittoa
vastaan. . Tämä leiiti esiin­tyy
säännöllisesti : Neiivstolilttoon
suuntautuvaa ystävyyttä ja kansain­välisten
kauppasuhteiden kehittä­mistä
vastaan yrittäen kylvää viha­mielisyyttä
ja epäluuloa Suomen ja
Neuvostoliiton kansojen välille.
Kansan Lehti ei ole poikkeus. Suo­men
demokraattinen sanomalehdistö
on lukuisia kertoja saanut Suomen
Sosialidemokraatin- ja muut sosiali­demokraattiset
lehdet kiinni siitä, 'et­tä
ne ottavat "uutisensa" Amerikan
Helsingin-lähetystössä julkaistavasta
tiedonäntolehdestä. Vertailun vuok­si
on jopa julkaistu valokuvajäljen-nöksiä
tiedönantolehden .ja tämän
lehden vastaavista sivuista. Ne oli­vat
tä.vsin yhdenmukaiset. Niinpä
Helsingissä puhutaankin, että sosiali­demokraattisen
puolueen tiedoitus-osasto
on todellisuudessa Amerikan
Yhdysvaltojen vastavanlaisen toimis­ton
haaraosasto. .'•
Suomen demokraattiset yhteiskun-
Majavat naisten
vaivana
: Edmonton. Ahkerat ' majavat
ovat naisten vaivana Edmontonin
Rossdale Rlverln kaupungin osassa.
Majavat ka^oyat joen rannalla si­jaitsevia
puita, jöihlti naiset kiinnit-
; tävät vaatteiden .kuivabsnarut, ei-:
vätkä Haiset tiedä mitä tehdä.
Majavat uskotaan muuttaneen
paikkakunnalle'. kun Saskatphewanin
joki tulvi viime keväänä. Ne ovat
rakentaneet suuren .pesän' ja ryhty­nee}
kaatamaan puita.
Onneksi .majavat, kuten taitavat
puunkaatajat, kaatavat puut jokeen
eikä rakennusten päälle. .
^^^^^ /'
„ - T u o tyttö, tuossa hymyili miauik
nhn herttaisesti, ennenkuin tulit
hän Pöytään; Nyt tmituu sUtä, «ft
han haluaisi edes katsellakaan mS'
— Se johtuu varmaankin siitä että
olen hänen miehensä.
TAITEILUAELÄMÄX
— Onko taiteilija myynyt mitäla
viime aikoina? ^
— Olen, päällystäkkinl ja puknnl
•/.;;,,:,. '>:::.\*.... i/"^^ v . » ,.
:• KÄSITTI VÄÄELV
•T- Aioii mennä kysymään, Eainka
laulaa radiossa.
— Oletko hullu?
— Täytyykö siellä olla sitä?
Sanädze 10,3 ja
Bulantshik 14,1
Moskova. — Tbilisissä pidetvissä 1
ktipailuissa saavutettiin eräitä ^yiS
tuloksia. L. Sanadze juoksi 100 met­riä
10,3, mikä on sama kuin Suhare-viii
nimissä oleva Neu-vostoliiton en- [
nätys. Samaan aikaan juoksi l, BU-lantshik
StalinabädL^sa. m m. aidat |
uudessa NL:n ennätysajassa 14.1,
b
%
m
Tl
tä
•'^
•'•te
lEC
la
.'an
hi
te
n
ji
.hl
ts
•b
.a
J
Tiin Buck nimitetty Trinity-vaalipiiriin
LPP:n liittoparlamenttiehdokkaaksi ^ ^
Toronto. — Haalin täyteinen- ylei­söjoukko
osoitti runsaasti suosiotaan,
kun koululautakunnan jäsen inrs.
Bdna Ryerson sanoi: "Minulla on
suuri -kunnia nimittää Tim Buck
Labor Progressive Partyn lipunkan­tajaksi
lilttc^raltion läinlaatijakun-taan
Trinlty-vaalipiiristä. Hän edus­taa
Canadan työväenluokan parhain­ta,
sitä mikä puuttuu nykj^ään Otta­wan
parlamentin jäseniltä." LPP:n
Trinityn ehdokkaan nimityskokous
pidettiin Barlhurst kadim Labor
Temppelissä viime viikon keskiviik­koiltana.
' Kokouksen puheenjohtajana toimi
piirijärjestäjä. Charlie Weir. Näyt­tämö
oli koristettu kukin ja tunnuk­sin.
Pagel Gartnerin kansanlaulu­yhtye
aloitti "tilaisuuden ohjelman
esittämällä useita mukaansatempaa­via
lauluja. ötewart Smitfli, LPP:h
järjestäjä Töröuto-York alueella, lau­sui
kokoukseen saapuneet tervetul­leiksi
ja ilmoitti samalla, että hlänen
puolueensa tulee asettamaan jokai­sessa
Toronto-York, alueen vaalipii­rissä
ehdokkaan liittopariamenttlln^
Ktin Priskä sienko. Morris ym. oli­vat,
kaimattaneet mrs. Ryiersonin te-'.
keiaää nimitystä ja kokous yksimie-r
lisesti valinnut Tim Buokin ehdok-.
kaaksi, piti Tirh Buck innostuksella
vastaanotetun puheen.
. ; "Minä olen valmis. tekemään kaik­keni,
voittaakseni teidän kanssanne
Trinityn palkan rauhalle, demokra­tialle-
Ja: Canadan itsenäisyydelle.
Tällä kerralla me voimme ja tulem­me
^ yoitamaan Trinityn kansalle",
sanoi hän.
Hän antoi selostuksen työläisten
etujen mukaisesta ohjelmastaan, jon­ka
t*oteuttaminen vaatii työläisten
.yhtenäisyyttä ja toimintaa. Hän sa­noi;
"LPP on Valmis toimimaan käsi­kädessä
kaikkien ytotenälsyyteeri täh­täävien
pyrkimysten hyväksi. Mei­dän
vakaumuksemme mukaan kan­san
joukkotolminta. työväestön. CC
P:n ja farmarien järjestöjen tolmln-
;ta, voi mupttaa nykyisen Canadan
etujen pettämlssuunuän." Hän kut­sui
kaikkia Canadan patriootteja
"tekemään parhaansa järjestöjensä
voittamiseksi yhtymään veljelliseen
parlamerittaariseen yhteistoimintaan-rakentamaan
laaja kalkkien demo­kraattisten
voimien parlamenttaarl-nen
yhtenäisyys, rakentamaan Ca-nadasta
todella suuren."
Puheen päätyttyä kaikuivat suo­sionosoitukset
ja puheenjohtaja ojen­si
mrs. Alice Buckille kukkakimpun.
•Nimityskokoukselle puhui myöskin
LPP:n vaalikampanjan kansallinen
johtaja Leslie Morris. Hän kertoi
LPP:n asettavan liittiovaaleihin aina-ktn
80 ehdokasta. Jotka tulevat se­lostamaan
LPP:n ohjebnaa Canadan
rakentamiseksi — riippurhattoman
kansandemokraattisen Canadan
muodostamiseksi. "Työllään, kärsi-niyksiliääh,
.•iloUlaah ja kyynelillään
ön Canadan kansa rakentanut tämän
suurenmoisen maan, Canadan. He
rakastavat Canadaa. maata missä
ovat syntyneet. LPP tulee' työsken­telemään
kaikin taVoin luodakseen
kaikkien Canadan patrioo^nyhte^
näisyyden tässä historiallisessa vaali-'
kampanjassa", selitti Morils.^
tapiirit ovat lukuisia kertoja kiinnit­täneet
maan hallitsevien piirien huo-mion
siihen, että sodanletsojien .pro­pagandasta
on tehtävä loppu. On
aivan selvää, että täniä propaganda
on vahingollista ennenkaikkea itsen­sä
Suoimeh eduille. Mitä pikemmin
tämä ymmärretään, sitä parempi.
Moninkertainen varas
oli olympiaoppaana
Helsinki. — Pentti Ilmari Saasta-mohien,
joka toimi saksalaisen olym-piaryhmän
oppaana, varasti yhdessä
toverinsa Arvid-Moision kanssa olym­piakylästä
ulkomaisille urheilijoille
kuuluneita kelloja, kameroita ja mui­ta
arvoesineitä sekä rahaa. He ehti­vät
varastaa 626 Sveitsin frangia, 277
dollaria, 350,000 liiraa ja 35.000 mark-kaa;
; ennenkuin Moisio pidätettiin.
"Opas" Saastamoinen oli sillä välin
.puhdistanut Käpylän tomut Jalois­taan
ja paennut morsiamensa kanssa
"erääseen hauholaiseen täyslholtolaan,
missä hänet myöhemmin pidätettiin.
Moisiolla on entuudestaan ehdon­alainen
tuomio ja Saastamoinen, jo­ka
on entinen SS-mles, on jo monen
tuomion mies. Asia tulee esille raas­tuvanoikeudessa.
Jos porvarit eivät nauttisi .^ynnissä
elämisestä, niin -he luopuisivat por-sastelustu.
lähtisivät töihin ja antai­sivat
työtätekevien tuUa niin synit.i
siksi kUin haluavat. . •
Mutta synnissä eläminen ja syn­nissä
hekumoiminen on ilmeisesti
niin hauskaa että syntiä saavat tehdä
laajassa mittakaavassa vain ne. Joi­den
kannattaa porsastella. .
Ja kun syntiset porvarit joutuvat
kilpasille siltä, kuka heistä tahi mikä
ryhmä saa tehdä enemmän syntiä,
silloin avautuu koko kansakunnan
nähtäväksi heidänveriruäkeitten syn­tiensä
suuruus.; .
Me luoimolllsesti tarkoitamme yilä-
MAASEUTULEHDET LIKAIStia-
MAN T Y Ö N SUORITTAJINA
Amerikan Yhdij-svaltojen tledoltus-olevalla
Yhdysvaltain suuren rahan
presidentin ehdokkaita Ja heidän syn­tiensä
.paljastumista.
Muistin piristämiseksi lienee pai­kallaan
palauttaa aika»}ärjestyksessä
inieleemme heidän syntieixsä Joita­kin
paljastuksia.
Demokraatit, jotka .pelkäävät Ei-senhowerin
turmeltuneisuusvastaista
"ristiretkeä", »ja sen mahdollisesti ai­heuttamaa
vaalihä-viöä, • kiirelftivät
paljastamaan että lahjuksiin ja muu­hun
turmeltuneisuuteen eivät ole
syyllistyneet vain Trumanin halli­tuksen
viranomaiset, ,vaan myös re-,
publikaanien varapresidentin -ehdo-:
kas, senaattori Nixon, jonka he sa­noivat^
vastaanottaneen eräiltä kali-fomialaisllta
liike- ja teollisutispii-reiltä
yli $18.(X)0 lahjoitiikset.
: ^ Tämä aiheutti. Eisenhowerille ar­veluttavia
vatsanpuruja, sillä hänen
"ristiretkensä" :• epärehellisyyttä Ja
lahjustelua -vastaan Joutui tämän
paljastulisen takia suorastaan nau­run
alaiseksi. • Mutta .tosiasiat ovat
itsepintaisia ja hiin £isenhowerin to­veri
"rIstiretikeiliJä''Joiitui omaksu­maan
tavallisen "kylän häijyn" asen­teen
ja julistamaan että lahjuksia
olen tosiaan. ottanut, mutta "mitäs
siUe voitte?" Samassa yhteydessä
hän antoi vihjeen siitä, että demo­kraattien
presldentinehdokas Steven-son
ei ole yhtään sen synnittömämpi
Ja haastoi hänet tekemään julkista
tiliä "tuloistaan".
Asian tässä vaiheessa suuren rahan
ostamat ja maksamat sanomalehti-mlehet
aprikoivat siiiu-issa Jutuis­saan,
että mitä tekee^ "ristiretkeili-jä"
Eisenhower ehdokaskumppanil-leen
senaattori Nbtonille — erottaako
hän Nixonin ehdokkuudesta, että voi
pitää piihtaan "ristiretkeiiyän" mai­neen,,
vain "ymmärtääkö" hän Nixo­nia
selitykset. ' .•;,
Päätös tiedetään. Nixon jäi saa­mistaan
lahjoituksista huolimatta
"rist;iretkeilijä" Eisenhowerin ehdo-kaskumppanifcsi!
• Miksi?' Meille selitettiin, että re­publikaanien
päämaja päätti näin Ja
Eisenhowerin täj-tyi tyytyä päätök­seen.'
SanottiiiQ>a Jo, että Eisenho­wer
on joutunut "republikaanien oi­keiston"
vangöcsi. ; .• • .' ;,.
(Mutta, samaan -aikaan paljastui, et­tä
VrlstiretkeiiUä" Eisenhowerilla on
myös valonarkoja liiketoimia.
Saatiin tietää, että yissiölaisten so­pimusten
..inukaan kenraali Eisenho­wer,
i}o"ia on nyt republikaanien lu-mäpuhtaana
ehdokkaana Ja käy tristi-retkikampänjaa
Washingtonin vir­kailijain
turmeltuneisuutta vastaan,
pani taskuunsa noin $320,000 sellaista
rahaa, joka 'kaiken oikeuskäsitysten
Uttikaan pitäisi olla Setä Samulin
veronkantajain taskussa.
Tämä,asia on kaikessa lyhykäi^-
dessään seuraava: - ;
Kenraali Eisenlhbwerista .tuli äkkiä
miljoneeri — jos hän ei ole sitä ai­kaisemmin,
ollutl ; Hän kirjoitti "EiU-röcpan
RIstlretkestä" kirjan Ja sai
siitä $1.030,000. Yhdysvaltain lakien
mukaan hänen olisi pitänyt pillittää
siitä tuloveroa 77 prosenttia. Mutta
"tuntien oikeita miehiä" ja pitäen
käsissään vissejä lankoja, "ristiret-keilijä"
Elsenihow6r sai WashIngto-nläsa
järjestetyksi niin/että "tulo­veron"
asemesta hän maksoi veroa
'.'.pääoman lisääntymisestä" ja säästi
siinä pHckuruisen- $520,000 eräälle mr.
Eiserihowerille,. luonnollisesti Setä
Samulin kustannuksella.
Tämän sanotaan olleen niin hienon
leikkauksen, että Yhdysvaltain halli­tuksen
piti kiireen vilkkaa laatia eri­koinen
laki mikä tunnetaan "Elsen-howerin
lisäyksen" nimellä Ja Jonka
nimgnomaisena taxkoituksena on se,
ettei Joku toinen neropatti voisi käyt­tää
samaa takaporttia tuloverojen
"laiuisessa" kiertämisessä.
Sivumennen sanoen, tavallisilla
kansalaisilla ei ole juuri sellaisia
mahdollisuuksia kuin "ristiretkikeri-raaleilla",
että saisivat itse. valita Ja
järjestellä minkäjaista veroa kuBoin-kin
maksavat tai ovat maksamatta!
Kaiken tämän Jälkeen haastettiin
demokraattien presldentinehdokas
Stevenson tekemään tUiä veroistaan
— ja ensimmäiset tiedot hänen selos­tuksestaan
antoivat sellaisen käsityk­sen,
että demokraattien presidentin
ehdokas tJs. mr. Stevenson on vitoek-slkuluneen
kymmenen vuoden aikana
maksanut enemmän veroa mitä. hän
on ansainnut, tekstissä kyllä sa­nottiin,
että hän on rehellisenä mie­henä
maksanut veroa "yli" *20Oi)00
"yli" $500,000 tuloista. Mutta käsi­tykseksi
Jäi että "kaikki tulot" meni­vät
veroihin. V •
Tämä seUalseiiaan palauttaa mie­leemme
kotikaupungin yhden suu­rimman
liikemiehen vastauksen im-apulaistensa
palkankorotusvaatlmuK-seen.
Mainittu liikemies ihmettdi
kovasti hänen aikansa "nuorten keh­noutta"
ija sitä kun he eivät tule toi­meen
vakituisella viikko-ansiolla, jo­ka
yUttl mimin kerroin hänen nuo-ruudenaikansa
kuukausipalkan. "AJ»-
telkaahan" sanoi mainittu "omate­koinen"
ja hyvin edistynyt Uikemi^
"minun palkkani oU vain viisi ma*-
kaä .kuuka-ddessa,'butta sUtä hi»J-matta
minä säästin kaksikymPP»
kuukaudessa." .
sata liikeapulaisilla. oUut vastaus­ta
siihen, paitsi kirous heidän
kansa kehittyneen kirjanpidon J»
kontrollin tehokkuudesta.
Synnin teko suuressa mittakaavas­sa
on voittoa tuottavaa Ja slkihÄa»-
kaa liommaa. että sitä tekevät vain
ne harvat ja fvaUtut. joUIa on sUb»
varaa. —• Känsäkoura.
K
.^^
rauh
leklr
va
F(
ka
• pä
se
.:,.v;
d(
'a
• hl
m
m
cl
VJ
to
; da
ke
ov
pa
tu
te
"•'sa
ryhi
"taul
' mir
pee!
sek!
sa
ka
; vä
Ik
ju
pi;
pu
pä
te
pa
mi
jei
päi
me
väl
Itäi
he
däi
mm