1964-02-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, helmik. 4 p. — Tuesday, Feb. 4, 1964 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Edllor: W. Eklund y Kstabllihcd Nov. G. 1917 \ Manager: E. Suksi Tclcpluiiic:Ornce «74-4^04 — Edilorial 6X4-4265 Publishcd Ihnce \vcekl.v: Tuctda.v.s: Thuisdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. L l d . , 100-102 Elnv St. VVcvst, Sudbuiy. Oiilario, Canada. Mailingjiddress: Box 69 Advertisiny; latcs upon applicatiou, translations frec of cliarpe. Authoiized as sccond c l a « niail by thn Post Office Dcpaitmcnt. Ottawu,, and loi- paymcnt of |H»stagc ni casli. "VArcrbiv o( the CANADIAN LANGUAGEPRESS TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $9.00; 6 kk. $4.7r> UöA:ssu 3 kk. 2.75 . Suomessa: 1 vk. $10.00 6 kk. Sft.aft 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 Mongolian timnustaininen Perjaaitaina Ottavvasla sbapunut uutistieto, että Gi^rjiKla ~on vihdoin viimeinkin tunnustanut Mongoliain Kansantasavallan, on Jäinpimästi tervehdittävä toimenpide ennenkaikkea siksi, kun se auttaa osaltaan kansainvälisem jännityksen lieventämistä rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen puitteissa ja myös siksi, että se avaa osaltaan Canadan ikkunoita sillä maailman kolkalla. Kuten muistamme, Mongolian Kansantasavallan jäsen-oikeuksista oli aikoinaan suuri kiista YKssa. Lopulta, tar-kcmmin. sanoen v. 1961, Mongolia sai jäsenoikeutensa ja Canada äänesti silloin Mongolian Kansantasavallan puolesta Mutta siitä huolimatta Canadan edusj;aja YKssa Paul Tremb-lay, ja Mongolian edustaja, Bayatyn Jargalsaikhan ovat oi leet ainakin käsivarren ulottuman päässä toisistaan, sillä he eivät ole voineet "tuntea toisiaan", koska Canada ei ollut tunnustanut sen maan olemassaoloa, jonka jäsenoikeuksien puiv lestaniaänmie äänesti jo kolmisen vuotta sitten! Nylon tullut täjiiä mieletön tilanne korjatuksi ja siiä terveiitivät kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset lämpimästi. Tosiasiassa olisi toivottavaa, että Mongoliain Kansantasavallan tunnuslamista seuraisi välittömästi myös K inan Kansantasavallan tunnustaminen. Ranskan presidentti, kenraali de Gaulle, antoi viimeviikolla Canadalle mainion tilaisuuden siihen kpn hän Washingt.onilta lupaa pyytämättä tunnusti Kiinan Kansantasavallan. Kysymys ei ole lainkaan siitä; missä "mielessä" ja "toivossa" kenraali de Gaulle Kiinan tunnusti, vaan siitä, että hänen toimenpiteensä oli edistyksellinen valtiomiesteko. Meidän lehtemme ei ole suinkaan "de-gaullelaincn" vaan päinvastoin, mutta kuten sanottu, me toi^ vomme «muiden hyvää tarkoittavien canadala sten kanssa,, että pääministeri Pearson seuraisi Kiinan tunnustamisessa de Gaullen valtiomies-esimerkkiä. • Makarios on oikeassa Kypä'okscn presidentti, arkkipiispa Makarios on mielestämme ehdottomasti oikeassa siinä, että hänen saarivaltakunnassaan 'olevat NATO-hiton sotavoimat eivät auta normaalitilanteen palaamista vaan vahingoittavat sitä; Kutfen alunperin ennusteltiin, Lontoossa kokoontunut "viisipujolinen konferenssi", mihin osallistuu Britannian puheenjohdon alaisuudessa Kreikan ja Turkin hallitusten edustajat sekä Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten edustajat, on osoittautunut kykenemättömäksi Kyproksen kiistakysymysten käsittelyyn. Jo se seikka kun Kyprokselta, missä valtaosa? (80'O väestöstä on kreikkalaista alkuperää ja vajaa 20 prosenttia turkkilaista alkuperää, on edustajana Lontoon konferenssissa, pankaamme merkille, kaksi osapuilleen sa-manarv{) ista edustajistoa kreikkalaisesta ja turkkilaisesta väestcinosasta, oli merkkinä siitä, että mitään rakentavaa ei. ollut Lontoon konferenssista odotettavissa. Viime viikolla myönnettiinkin avoimesti — Turkin hallitus kun;sanoi jäävänsä sivuun koko neuvonpidosta, siten antaakseen lisää "syitä" ulkopuoliseen sekaantumiseen Kyproksen saamella ~ että Lontoon konferenssi on hajoamispisteessä Täsjä tilanteessa ehdotettiin Britannian toimesta, että esiin astuisi Yhdysvaltain hallitus sotavoimineen, jotta USAn johdolla voitaisiin järjestää asiallisesti puhuen Kyproksen miehitys r*fATO-maidcn sotajoukkojen turvin. KuH Kyproksen hallitus esitti päättävän vastarinnan tätä suunnitelmaa vastaan, niin Washington hyväksyi "vain" ; varauksiTi Britannian esityksen ilmoittaen, että se ei ole valmiina; lähettämään;sotavoimiaan Kyproksen saarelle, mutta haluaa Jtuitenkin osaltaan liittyä siihen diplomaattiseen juonitteluun jonka kärki kohdistuu Kyprosta vastaan. Tämän lisäksi esitti Turkin hallitus, joka on useampaan kertaaii uhamnut turvautua asevoimien avulla "puhumiseen", että Kji|>rokson miehitykselle annettaisiin jonkinlainen YKn leima jyten, että YKn turvallisuusneuvosto saisi "teorectti-^ sesti" Kypi'oksen a.sian käsittelyn tehtäväkseen — multa "käytäijnössä" vietäisiin sinne kuitenkin järjestyksen ylläpitämään* NATOmaiden joukkoja — mikä käytännö.ssä tarkoittaisi ecJelleen Kyproksen miehittämistä ulkomaalaisten ase-voimiea toimesta.. KYPR(»)S HALUAA OLLA ISÄNTÄNÄ OMASl^A MAASSAAN Nämä NATO-maiden suunnitelmat eivät ole kuitenkaan . saaneet pieni'ntäkään myötäkaikua Kyproksen hallitukselta. Päinvastoin arkkipiispa Makarios on esittänyt vaatimuksen, että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot pitää viedä pois Kyproksen sacffelta, sillä ne eivät auta, vaan pahentavat asiaa. Prcsidentii Makarios perusteli torstaina tätä kantaansa seuraavasti: "N/\TO- tai minkä tahan'muiden maiden sotavoimien sijoitlajifiinen Kyproksen saarelle tarkoituksella estää kaikki mahdo|;liset yhteenotot Kyproksen turkkilaisten ja kreikkalaisten jvälillä, ei ole missään mielessä tarpeellista. Päin va.s-toin minä uskon, että sellaiset ulkomaalaiset joukot tekisivät tilanteen entistä sekavammaksi ja voisivat johtaa monenlaisiin seikkailuihin. , "Jos saarella tarvitaan (muita) sotilaita, niiden tulee olla YKn asevoimia, joiden tehtävänä on torjua ulkomainen hyökkäys. » : Täjlä hyvin ymmärrettävällä perustalla arkkipiispa Makarios Vastustaa NATO-maiden sekaantumista maan.sa sisäisiin astoihim ja vaatii, että kiistakysymysten käsittely tulee antaa YKn Turvallisuusneuvostolle. Yhdessä muiden kaikkien kansojen itsemääräämisoikeutta niin! puheissa kuin teoissakin kannattavien canadalaisten kanssa'.meidän lehtemme katsoo, että arkkipiispa Makarios on tässä asiassa ehdottomasti'oikeassa. SYNTYMÄPÄIVIÄ John Ivar Hakala, North Viincou-vcr. B.C., täyttää tänään helmi-: <uun 4 pnä 84 vuotta. \ Yhdymme .sukulaisten ja tutta-vaih onnentoivotuksiin. Mrs. Jcannic llmcn, R.K. l, nurk.s Falls Onl., läylli lammikuun 2» pnä 75 vuotta (eikä 7(> kuten vir lioeiliscsti onilnioitettu). KENNEDYN KIERROKSEN saarron muistoa Lrnlii^Tad. — Kyiunuuiiä tii-hansin leiiin^radihiisia vaelsi maaiiautaina riskurjoviii jiuikko-haudalle kaiiiMiii;;!» laidalle kiin-nioiltaniaan vuosina 1011—42 nälkään kiiollciMi yli (>:i2,01)0 leningradilaisen muistua. Kostea merituuli ruoski 21) asteen pä^kases^a säälimättä, multa kukkalailttrita' .fa seppeleitä kantavien jono kulki saloja metrejä pitkänä uauhaV.- • ua. Lenin<{radilaisi>n runoilijatta-ren Oljia IJcr:roltsin .sanat "Ketään ei unohdeta, eikä mitään ole unohdettu", jotka »n hakattu lä- , män järkytlävän vcljcshaudan graniittimuniiin, saivat vahvistuksensa., •: . ^ Genevessä alkavat lähipäivinä jälleen valmistelevat neuvottelut ns. Kennedyn kierrosta varten • tullion alentamiseksi Gatt-^opiihusmaid^n (Gatt = yleinen sopimus tulleista ja kaupasta) kesken. Gatt-sopimuk- -^cen kuuluvat kaikki läntiset teolli-uiusmaat sekä huomattava määrä kehitysmaita. Sosialistisista maista vain Tsliekkoslovakia on Gattin läy- •ivaltainen jä.scn. Jugoslavia ja Puola ,ovat assosioituneita jäseniä. Kennedyn kierroksen, jonka pitäisi aikaa ensi toukokuun 4. päivänä, leuvottelut koskevat ensi sijassa eollisuustullicn alentamista, mutta niyiis maataloustullikysymyksct ovat työlistalla. Osanottajapiiri on siis sangen laaja, mutta itse asia.s.sa vain kaksi leiriä ön vastakkain. Toisaalla yhteismarkkinat tEEC) ja toLsaalta USA, jota Englanti tu kee. .IJT" vielä yksinkertaisemmaksi pelkistettynä vastatusten ovat Rans-ian presidentti de Gaulle ja USA:n presidentti (aikaisemmin Kennedy mistä tuUincuvottclukiciTOs on saanut nimen.säkin, ja nyttemmin .Foiinson). • , » 6 » Neuvottelut Gattin puitteissa ovat tähän asti olleet vaivalloisia kuin viidakossa vaeltaminen. Viime vuoden toukokuussa pidettiin asiasta ensimmäinen alustava suurkokous/ jonka tuloksena oli kompromissi, i joka i)elkistcttynä merkitsi sitä. ct- !ii sana "oleellinen" on sak.saksi I • Nve.sentlich". englannin kielellä : 'sensiljle" ja ranskaksi Vflignifi-j nat", kun on kysymyksessä tullien i eroavai.suus eri maiden lal tarkemmin sanottuna kuutosmaiden ja ! USA:n tullitariffien kesken. Tämän l,cMini;ra<l j.-i koko Neuvostoliil-lo viotdvät ii);iaii;inl;iin;i !,enin".;ra-din .saar;on lopulli.sen <nuk<Jkaaini-sen 2()-vuotispäiviiä. Virallisia tilaisuuksia oli kaksi, muistotilaisuus 1'iskarjovin hautausmaalla Ja juhla-, kokous illalla I.eiiinjinulin ooppera- [filologisen kompromissin laati Län-ia laleUiteatteiis.sa. Sen li.säksi eri , si-Saksan silloinen 'talousmini.steri laitoksissa. (ehtaiss;i Ja vira.stoi.s.«a i JM nykyinen kansleri Erhard.USArn victeUiin muistotilaisuuksia puhu- j edustiija. Kennedyn :erikoisvaltuu-mattakaan p:!ihcpiircislä. joi.s.sa I tc-llu Ilerter ja Ranskan finanssimi-m u i s t e l t i i i i h i i t ä . jotka oivä enää ole : "isteri d'Esteing yhtyivät tähän sadossa. J'iska:Jovin liautausinaalle laskivat kukkalailtcila myös Moskovan. Kiovin yni. Neuvostoliiton kaupunkien viralliset edustajat, samoin ui komaiset vieraat mm. Saksa.sla ja Puolasta. Illalla oopporatca*lcris.sa pidetyssä Juiilatilaisuudessa oli mukana suuri joukko ilunisiii, joiden nimet ja. sodanaikaiset sankarityöt oval laajalii, tunnettuja. Juhlaesitelmän Leningradin taistelusta piti NKPn Lening'adin teollisiiu.saluekomitean ensimmäinen sihteeri Vasili Tolsti-kov. Yhdenkään kaupungin piirityksen historia ei ole verrat ta vissa Le-ningradiin eikä yksikaiin Leningra- oli 80 prosenttia. Tämä edellytti, naselitykseen. Mutta tämän pitemmälle ci päästy Geneves.sä viime vuoden toukokuussa, ei päästy koko viime vuonna ja vielä hämärämmäl-tä näyttää Kennedyn kierroksen tulevaisuus, Kennedyn tullialcnnuksia koskevien neuvottelujen idea lähti USA:n kongressin vuoden 1962 lokakuun M; päivänä hyväksymästä ns. Kaupan, laajentamislaista (Trade Ex-pansion Act), jolla USA:n prcsijv dentti .sai viiltuudct alentaa USA:n tuontitullit nollaan niiden tuotteiden'osalta, joiden maailmankaupasta kuutosten (EEG) ja USA:n osuus din tavoin 'M) kuukautta piiritettynä olliit kaupunki ole i)y8tynyl murskaamaan saartoa ja lyömään vihollista kuten tekivät leniriuradilaisel. Iltajuhlan c'i-ikoisuutena oli Dimitri Shostakovitshin Leningrad-sinfonia (7. sinfonia). Säveltäjä sävelsi tämän sinfonian piiritety.ssä licningradissa Ja se «ai kantaesityksensä samassa kaupungissa yli 20 vuollii sitten. Orkesterissa olivat mukana kaikki sen vielä elo.ssa ole vat.sodanaikaisel Jä.senet. että Englanti olisi myös EEC:n jäsen. Muiden tavaroiden osalla, erinäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. USA:n presidentti sai orkcudcn alentaa tuontitulleja 50 prosentilla. Tämä edellytti kuitenkin, että toinen osapuoli eli kuutosmaat alen-laisi vastaavalla pro.senttimäärällä tullejaan. (JSA.-n kannalta idea oli loistava. .Mutta sitä se ei ollut kuutosmaiden kannalta, ei varsinkaan Ranskan, joka äe' Gaullen johdolla tavoitteli ja tavoittelee yhä sen itsensä johtaman 'kolmannen mahdin syntyq» Kuutosmaat'kuuliivat ns. matalatul-limaihin Joissa teollisuustullit vaihtelevat 10—20 prosenttiin. USA sen sijaan on korkeatullimaa, jossa tullien korkeus kiipeää 80 prosenttiin ja ylikin. USA:n tullitariffeissa näitä huippuja on 1,200 nimikettä (YK:n kauppatilaston. Sitein, mukaan). Kun USA on siis vaatinut että teollisuustulleja pitäisi vastavuoroisesti aientaa kautta linjan 50 prosentilla, merkitsisi tämä toteutettuna .sitä, että kuutosmaiden tullit putoaisivat 5-^10 prosenttiin, kun USA:n tullit alcntumkscsta huo' limalta eivät laskisi edes kuutosten lullien nykyiselle tasolle. Käytännössä Kennedyn idean tolcultami-uen merkitsisi sitä, että amerikka laiset teollisuustuotteet tulvehtisivat Länsi-Eurooppaan (Ja muuallekin Gatt-maihin) mfTici tullitta tai vähäisin tullein, kun taas USA:n teollisuus pysyisi edelleen vahvan tullisuojan takana. Niinpä kuutoset (Ranska) ovat vaatineet, että USA:n olisi ensin leikattava pois huiput, toisin sanoen alennettava tuliinsa suhteellisesti kuutosten bullien tasolle ja vasta tämän jälkeen voitaisiin sopia USA:n esittämä.stä ylci- .scslä 50 prosentin lullien alentamisesta. USA:n kongressin hyväk.symä kaupan laajcntamislaki (TEA) .sai ensimmäisen kolauksen, kun Ranska esti Englannin pää.syn kuutosiin Brysselin neuvottcluis.sa viime vuoden tammikuussa. Ns. 80 prosentin raja (osuus maailmankaupasta) menetti täysin mcrkrtyk.scnsä, kun nolla-listalle ei jäänyt kuin yksi tuote (lentokoneet). Muuten ryhmiä olisi ollut 26. Tämän jälkeen de Gaulle on ryhtynyt voimaperäisesti ajamaan, paitsi kuutosten sisäisten tullien poistamista ja ulkotullien korottamista, : suoja aidattua eli omavaraista maatalouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on jyrkästi' rajoittaa ja ehkä lopulta kokonaan lopettaa USA:n noin 1,2 miljardin dollarin arvoinen maataloustuotteiden tuonti kuuto.smarkkinoillc. Ottaen huomioon Ranskan: (dc Gaullen) viimeaikaiset poliittiset tempaukset, on Kennedyn kierros ajautu-ma. ssa jo etukäteen ylivoimaiseen umpikujaan. Kennedyn kierroksen tarkoituksena-on ollut saada ensi vaiheessa USA:n vienti ja taloudelliset edut turvatuiksi Euroopassa. Mutta se tähtää vielä pitemmälle. Is. lännen poliittisen johdon saamiseen USA:n käsiin. Sujuuko •'kolmannen mahdin" luominen dc Gaullen piirustusten mukaan kaupparin lamalla, riippuu paljon Johasonin vastatoimenpiteistä ja Erhardin Länsi-Saksan a.sennoitumiscsta siihen, -r- Kras. työajan ä iSfärnfa. — Utiitcd Automobile AVorkers of Amcrica-union kokouksessa täällä, viime lauantaina ennustettiin, että unio tulee vaatimaan työajan lyhentämistä, pitempiä lomia Ja suurempaa osuutta voitoista neuvotellessaan kolmen suuren autoyhtiön kanssa uusista työehtosopimuksista. UAWn sihteeri rahastonhoitaja Emil Mazcy .sanoi kokouksessa, johon oli saapunut edustajia seilse-mä. stä autotehtaasta Canadasta ja Yhdysvalloista, eltä^UAVVn kansainvälinen edustajakokous, joka kokoontuu Atlanta.s.sa, Georgiassa, maaliskuun 20 päivänä, keskittyy suunnitelmiin uusien työehtosopi-muksienjiiatimiscksi. - ""'^ Union .suunnitelmien mukaisesti tullaan vaatimaan 100 työtunnin vähentämistä vuodessa, 12M> päivän palkallista lomaa vdo.sittaiiT^ja 13 päivän lomaa joka viiUcs vuosi sekä pakollisen ylityöajan poi.stamisla. sanoi hän. Mr. Ma'/.eyli.säsi, että unio vaatii eläkkeelle siirtymisiän alentamista 62 vuoteen vähentämättä luontai.s- .Muja sekä täydellistä yhtiön mak- .samaa sairausvakuutusta eläkkeille siirtyville työläisille. Mr. Mazey mainitsi li.säksi, että uniollä on $65,000,000 lakkorahasto. MIES TEXASISTA Yhä ajankohtaisen Panams-selk-keiiksen yhteydessä 'ön-järiiilyt huo^ miota vaille eräs-näyttämiiile lähe* Uusi alivaitiosibtceri tii tätä seosta :bämnieniämaäh~Här - lien ensimmäii^eHä 'kdätinkiveiiään tetty USÄh edustaja, apuläisulko- 'Öhvaötarinnah'lieikÖiiii^iä'renkaita. Jos Thomas Mann ^onnistuu säilyttämään USAn ylivallan kanava-alueella, mikä on mahdollista, on päänsärkyä aiheuttavia^ probleemeja yllin kyllin eteämpänä. sillä latinalaisessa Amerikassa on kokonaisuutena ottaen toisenlaista puhtia nyt kuin aikaisemmin! H. Ä. USAn OLUTYHTIÖ PYRKII CANADALÄISEN YHTIÖN KONTROLLIIN Toronto. — Ylidysvallalainen olutyhtiö .los: .Schlitz Brewing on "arjoniuil .s:{4.500,0()0 läheS' iiö pro sentistä canadalaisen .John I.ahalls-olulyhliön o.sakkeisla; Viimeksimai-nitiu yhtiö pcru.s1(!tliin Londonissa •;uonna nt2}! ja sen h;illussa on Iällä kerla.i 11) eanadalaista uluttehdas-la. Sunnuntaina kahden yhtiijnanla-ma. ssa lieuoiMiksess;i sanottiin, että Schlitz-yhtiö tarjoaa S2;j o.sakkeesla, joita sillä on halu ostaa 750,000 Labätlin perheeltä ja loinen 750.000 muilta osakkeenomistajilta. Vallitseva markkinahinta on tällä kertaa •S 10.50. S c h l i l / i n toiminnanjohtaja Ja va-lapresidentti .James l i l y l h tunnusti avoimesti, että jos tämä yritys yh-dysvaltalai. sen yhtiön ^-'iliolla ostaa Kyproksen nykyisten vaikeuksien perusolemuksena on ulkomaalaisten asevoimien sekaan-lumi. sessa maan asioihin. Jos kaikki ulkomaalaiset asevoimat viedään pois Kyproksen saarelta, silloin voi Kyproksen kansa ja hallitus ratkaista iny-kyiset vaikeutcn.sa demokraattisella tavalla. Mutta niin kauan kuin Kyproksen a.sioita pyritään ratkaisemaan maan rajojen ulkopuolella olevien hallitusten ja sotavoimien avulla, Kvprokscn kahsalta ja haili-tuksella kielletään demokraattiset oikeudet päättää itse asioistaan. Myönnettäköön siis .se tosiasia, että kvnroslaisilla pitää olla oikeus olla isäntänä omassa maassaan aivan yhtä hyvin kM'n canadalaisilla kuuluu isä^ntäoikeus Canadassa ja en^^f-lanlilaisillo . Rritannia,ssa ja turkkilaisille Turkissa. canadalaisen yhtiön o.sakkeita hyväksyttäisiin, niin se merkitsisi oleelli.sesti canadalaisen yhtiön kon-li- ollia yhdysvallalai.selta taholta. Täten muuttuisi aikaisempi suun. laiis oiutleollisuudessa. Lab,itts-yh 'iö kontrolloi Iällä hetkellä General Mrevving-yhtiötä joka tunnettiin aikaisemmin Lucky Lager Rrevving-yhtiönä Californiasa. Sen tuotanto on miltei yhtä suuri kuin Labatlin yhtiön tuotanto Canadassa. Canadi_an Brevvcries-yhtiö, jonka päämaja sijaitsee Toronto.ssa on jo kauan myynyt huomattavia määriä olutta yhdysvaltalaisilla markkinoilla Carling Breweries-yhtiön kautta. Schlitzin larjous esitettiin Labatlin perheelle viime viikonvaihteessa postitetussa kirjeessä ja muutamien päivien kuluessa odotetaan lähetettävän samanlainen esitys yhtiön muille osakkeenomistajille. Eräs Labatt-yhtiön' puhemies .sanoi, että muita osakkeenomistajia oii" noin 8,960 joista oli 7,000 on cana-dalaisia. Labatlin perheen arvioidaan omistavan noin 40 prosentia yhtiön osakkeista. i Finanssiministeri VVallcr Gordon joka on arvostellut canadalaisen teollisuuden yhdysvaltalaisiin ja yleensä ulkomaalaisiin käsiin joutumista, kieltäytyi kommentoimasta Schlitzin tarjouksen johdosta tyytyen sanomaan vain, että "tämä on ensimmäinen kerta kun olen kuullut siitä '. . Lisää Canadan vehnää Neuvostoliittoon? Ol(awa.—^Täällä saatujen tietojen mukaan Canada yrittänee päästä uusiin neuvotteluihin Neuvosto-liiton kanssa uusista vchnäkaupoista ennenkuin on toimitettu täydelli-scs-ti perille ensi heinäkuun 31 päivänä se $500 miljoonan tilaus, minkä- Neuvostoliitto antoi Canadalle joir lakin aikoja sitten. Eräästä lähteestä saadun liedon mukaan on kommentoitu kolmesta lähteestä väitetysti saatujen tietojen johdosta, — kahden Britanniasta ja yhden New Yorkista lähtöisin olevan, joiden mukaan väitetään Neuvostoliiton olevan halukas ostamaan lisää canadalaista vehnää. Näiden arvelujen mukaan kysymyksessä voi olla niinkin suuri tilaus kuin yli 100 miljoonaa bu.shc-lia. New Yorkin hinaaja-aluksien miehistöt ovat lakossa New York. — Noin 3.400 hinaaja-aluksien, tankkilaivojen ja lotjatyö-läistä ryhtyi lakkoon lauantaina sen jälkeen kun heidän unionsa kokouksessa hyljättiin työnantajien ehdotr tama kolmivuotinen työehtosopimus. • •: 1 Lako.ssa on National Maritime Unionin (AFLCIO) paikallisosasto 333n jäsenet, jotkji sopivaa uutta työehtosopimusta Marine Towuig and Transportation-yhtiöltä. Joka edustaa 65 firmaa, joilla yhteensä 3.50 alusta. Eräs paikallisosasto 3,33n puhe mies sanoi, että union jäsenet työskentelevät edelleenkin aluksilla, joiden tehtävänä on jätteiden kuljettaminen avomerelle, polltouinci-den toimittaminen sairaaloihin sekä hallituksen laivoille. Neuvotteluja lakon estämiseksi jatkettiin liittohallituksen ja kau-punL'in viranomaisia edustavien välittäjien välityksellä myöhään yöhön viime perjantaina, mutta union jäsenten näitä neuvotteluja seuranneessa myrskyisessä kokouksessa jäsenet vaativat piflautumisla aikai- .sempiin vaatimuksiinsa. Näiden joukossa on 30-tuntincn työviikko 40 tuntisen a.scmesla palkankorotukset ia neljännes miehistö aluksiin, jotka Joutuvat tehtäviin ulkomerellä. ministeri Thomas Mann, Jolla nimestään huolimatta-ei ole mitään yhteyttä samannimiseen saksalaiseen kirjailijaan. Hänen "valtakuntansa" on toisaalla Texasissa. Thomas Mann edustaa tavallaan sitä texasilaisia kaartia, jonka hiljakseen tapahtuvaa esiintuloa Johnsonin kaudella on odotettu, vaikka hän oli "asemissa" jo pres. Kenrie dyn aikana toimien viimeksi USAn Meksikon suurlähettiläänä. Johnson on kaikessa hiljaisnudcssa nimittänyt. Thomas Mannin latinalaisen Amerikan kysymyksiä hoitavaksi apulaisvaltiosihtccriksi Edwin Martinin sijaan, joka nimitettänec — ellei ole jo nimitelty — USAn Ar-. genliinan suurlähettilääksi. Latinalaisessa Amerikassa uumoillaan, että Mannin nimitys saattaa merkitä uutta vaihetta USAn suhlautumises.sa latinalaisen Amerikan maihin ja nimenomaan häikäilemättömiä business-otteita. Thomas Mann, joka on texasilaisen Mann & Mann perheyhtiön jäsen^ on lainoppinut ja sen lisäksi toiminut talousalalla molemmat avut tarvittaneen yhä vaikeammaksi käyvissä latinalaisen Amerikan hallilscmislehlävis- Sä. • Latinalaisen Amerikan .suurimmat valtiot ennen muuta Brasilia ja Argentiina, ovat usci.ssa yhteyksissä tehneet liettäväksi, että ne eivät hyväk.sy USA:n sanelua ja pyrkivät nimenomaan taloudellisella alalla riippumattomiksi. Tämä kchi-tyslaipumus on selvä paitsi yllämai-. Hiluissa myös Meksiskossa ja Chir lessä, siis kaikissa latinalaisen Amerikan päämaissa. Tämä toteamus Port Arthurin kuulumisia Port Arthur. — Port Arthur — Fort William jä piirin työväen uni-oiden ammaUineuvoston edustajaksi Montrealissa pidettävään Canadian Labor Congressin edustajakokoukseen valittiin viime viikolla Norman Richards. Kokouksen evästykset edustajalle ilmaisivat tällä kertaa yhtenäisyyttä, osoitti että kylmän sodan routa on sulanut yleisesti. Kaikkien alakomiteain valinnassa vasemmistolaiset esiteltiin ensitilalla. Unioiden edustaja keskusteluissaan lähtevät selvästi oikealla kaunalta suhtautumisessaan . nykyiseen koneellistumiseen ja hylkäävät AFL:n pääpomojen esitykset vastustamisesta. Mutta uniot täällä asettavat pääasiaksi teknillisen edistyksen saavutuksista osan .vo'htami-scsta työläisten hyödyksi. Siksipä palkkojen korottamisen puolesta taistelussa ori tämä suurin kannust<ija. Ja kun tilastot osoittavat, että.sodanjälkeisellä ajalla ovat hinnat nousseet keskimäärin 2.5 pistellä vuodessa, joka merkitsee melei tee tyhjäksi proamerikkalaislen kein 20 kertaa mainitun hintatason i sotilaskaappausten mahdollisuutta t nousua. sekä Argentiinassa että Brasiliassa! Toisekseen Järvieripäässä loimi-eikä Chilessäkään, missä on : vien yhtiöiden voitot ovat nousseet kuluneeen vuoden ajalla. Paperiteh-laal ovat ticdoittaneet viime vuoden voitoistaan ja jokaisessa tapauksessa ' Uhkaamassa" sosialistiseii presidentin valituksi tulemisen "vaara'. Tottelemattomiksi ovat muuttuneet myös latinalaisen Amerikan j numerot osciittaval nousua. Esim. vaativat hdllelP''^^ joissa mm. ylioppilaat j Great Lakes Paper-yhtiön voitot j ovat kautta linjan esiintyneet Pa j ovat yli kolmesataaluhatla korkeam-inaman oikeuksien puolesta. Viralli-1 mat kuin edellisenä vuorina. Samaa ' sei la tasolla oppositio on vähäisera-! totesi Provincial Paper yhtiön tili-pää multa sitäkin on, mm. Peru uh- raportti, joka julkaistiin itsenäisesti kaa kansallistaa öljyn ja Kolombian emäyhtiön Abitibi Ppwer & Paper- Lcslic Morris puhuu Vancouverissa 9 pnä Vancouver. — Canadan Kommunistipuolueen kansallinen johtaja Leslie Morris puhuu täällä ylei.se.ssä puhetilaisuudessa mikä pidelään Pender Auditoriumi.s.sa. 33!) Pender kadulla; sunnuntaina helmikuun !) päivänä alkaen kello 8 illalla. Tämä on yksi niistä tilaisuuksista joissa hän tulee puhumaan maakunnallisien kommunistipuolueiden kokouksi.ssa vieraille.s.saan useammissa läntisissä maakunni.ssa. Mr, Morrisin pääpuhecn aiheena on: "Hallituksen pitäisi loimia pommien poistamiseksi Canadasta". presidenUi Guillermo Leon Valen-via ilmoitti jokin aika sitten, ettei hänen maansa aio tunnustaa Hondurasin ja Dominikaanisen tasavallan äskettäin valtaan nousseita sotilasjunttia. Presidentti arvosteli samassa yhlcydcs.sä USAn omituista poli: liikkaa: se sanoo irti diplomaattiset suhteet junttien ottaessa vallan käsiinsä ja solmii ne uudelleen pain viikon kuluttua. Tämä — Valencia sanoi — on ristiriidassa pres. Kennedy vainajan politiikan kanssa, joka pyrki tukemaan demokraattisten hallitusten muodostamista latinalaisessa Amerikassa. 'Epävakaiseksi täysin uudella tavalla tekevät latinalaisen Amerikan elämän laloudcllista riippumattomuutta: kansallistamista, maareformia ym. ajavat sissiliikkeet, joita esiintyy varteenotettavana voimallisina Nicaraguas.sa, Kolombiassa, Do-niinikaani. sessa tasavallassa, Gualc mala.ssa ja Costa Rica.ssa. Vähäisemr min voimin, sissi- tai maanjakoliik-kecn muodo.s,sa, on tällaista vastarintaa m y ö s Peru.ssa, llondurasi.ssa, K(|iia(lori.s.sa, Boliviassa ja . Para-guays. sa. Jos vielä mainitaan perinteellisesti demokraattinen Uruguay, joka Chilen, Brasilian ja Meksikon ohella käy kauppaa Kuuban, kanssa USA:ta uhmaten, ei koko Etelä- Amerikan mantereella ole ainoatakaan USAn sanclupoliliikkaan tai .sen lukemiin junttiin tyytyväistä maata. yhtiön tileistä. Useimmat paperiyhtiöt ovat ennustaneet lisääntyvän myyntimarfc-kinat alkaneen vuoden ajalla. Samoin puutavaran katkaisussa ja ulosotossa. Myöskin yhtiöt selittävät suorittavansa voittojen uudelleen sijoittamista tuotantotoiminnan laajentamiseksi, missä suurin huomio kiinnitetään koneelliseen uusimiseen. Näihin seikkoihin viitaten työläisten unioiden edustajat katsovat olevan selvää, että tulevissa neuvotteluissa työnantajain on vaikea väittää kykenemättömyyttä palkkain korotukseen tai muiden työehtojen korjaamiseen. Siksipä näissä hetken kysymyksissä lujiUuu työväen yhtä-näisyys, koska palkkojen korottamir sesta hyötyy kaikki työläisten lyönansioista riippuvain elintason säilyttäminen, sekä siten yleisen ostokyvyn lisääntyminen auttaa koko paikallisen liikc-clämän elvyttämistä. — ATH. OIKEUDEN MAÄKÄVKSKSTÄ KIRKKOON Kahdeksan nuoria miestä, jotka esiintyivät Joitakin aikoja sitten Winnipegissa oikeuden edessä, määrättiin käymään kirkossa joka.sunnuntai seuraavana kahden vuoden aikana ja työskentelemään saman kahden vuoden kuluessa viisi tuntia kuukaudessa Nuorien miesten kristillisen yhdistyksen palveluksessa. PÄIVÄN PAKINA CIA on "valtio valtiossa" Pekka: - - A i l i , sano minkä arvoinen minä olen? A i l i : — Kulta pieni, sinä olet tie-l, vsli ainakin miljoonan arvoinen minulle!. Pekka:—-Voisitko sinä antaa minulle hiukan siitä miljoonasta. Yllämainitulla CIA-lyhennyksellä tarkoitetaan, kuten tiedetään. Yhdysvaltain Central Intelligencc Agencya eli keskusvakoilulaitosla,- joka toimii maailmanlaajuisena laitoksena. Se on järjestänyt USAlle epämiellyttävien hallitusten kukistamisia monissa maissa, sellaisia sotaret kiä kuin oli Sikojen lahdelle Kuubaan tehty hyökkäys ja monet muut konnantyöt. Nämä ovat yleisesti tunnettuja tosiasioita. Vähemmän tunnettua lienee kuitenkin se. että mainittu vakoilujärjestö on ilmeisesti kehit tynyt jo siksi valtavaksi mahtitekijäksi, eli valtioksi valtiossa, joka tekee mitä tahtoo .sen paremmin hai-litiiksesta kuin kongressistakaan piittaamatta. Viimeksimainittu seikka on havahduttanut senaattori Eugene (ei siis tai^koita isiensä tykö mennyttä Joe'a) McCarthya siinä määrin, et tä hän julkaisi äskettäin yhdysvaltalaisessa The Saturday Evening Postissa harvinaisen suorasanaisen ja samalla varoittavan artikkelin, jossa tosiasioihin nojaten kuvataan CIAn vahiQgflllista toimintaa Yhdysvaltain hallituksellekin lavallisesta kansasta puhumattakaan. Sen. McCarlhynkijJftituksessa "sanotaan mm.: "r-. . USAn kcskustic-dustelutoimisto vihjailee kainosti, että se on kaatanut ulkomaisia hallituksia, myöntää rikkovansa kan- ^ i n v ä l i s i ä lakeja, pitää urotyönään Eisenhowerin ja Hrushtshevin huippukonferenssin karille ajamista. Toisin sanoen . se on ottanut itselleen näkymättömän hallituksen luonteen, joka vastaa teoistaan vain itselleen . . "Äskeiset tapahtumat Etelä-Vietnamissa nostavat esiin kysynvyksen siitä, millä tavoin CIAn toiminta .saattaa vaikuttaa USAn hyvin kriitillisiin asioihin. Syyskuun alussa ilmoitettiin, että CIA jakeli varoja — noin 3 miljoonaa dollaria vuosit tain välittömänä pöydänalaisena avustuksena — Diemin hallituksen crikoiso.sastolle (ohranalle — K), joka toimeenpani ratsioita budha-laisten pagodoihin Saigonissa. Näitä maksuja suoritettiin siitä huolimatta, että USAn hallitus esitti valittelunsa julkisesti näistä ratsioista. "Myös Laosissa on CIA toteuttanut politiikkaa, joka on ollut vastakkaista USAn valtiodepartmentin viralliselle politiikalle . . . Elo-kuus. sa 1960 kaadettiin (puolueettomuutta kannattavan) prinssi Sou vanna Phouman hallitus ja kenraali Nosavan nosti prinssi Boun Oumin, tehottoman johtajahahamon, hallituksen nimelliseksi johtajaksi. Kommunistit yrittivät ottaa maan haltuunsa. Kenraali Nosavanin joukot osoittautuivat taistelukyvyttömiksi . . . K i i h k e i l l ä diplomaattisilla manöövereillä palautettiin hallitukseen kesäkuussa 1962 prinssi Souvanna Phouma . . . "CIA väittää loimineensa mestarina kommunistien vaikutuksessa olleen Jacob Arbenc Guzmanin hallituksen kaatamisessa Guatemalassa 1954. Tässä tapauksessa tulos epäilemättä hyödytti USAta (!?), mut ta kysyä sopii, onka CIA sopiva elin tällaisille yrityksille . . "Ehkä kaikkein mahtavin CIAn aikaansaannoksista on U-2 tiedustelukoneen kehittäminen . . . V ä hää ennen pres. Ei.senhowerin ja pääministeri Hrushtshevin huippukonferenssia v. 19(>0 ammuttiin U-2 kone alais 1200 mailin päässä NL:n rajojen sisäpuolella. Ensiksi me kielsimme, että mikään koneistamme oli kateissa; sitten sanottiin virallisessa lausunnossa,, että yksi meidän säätutkimuskoneistämme on varmaan harhautunut kurssiltaan; lopulta me tunnustimme ilmavakoi-lun Ja puolustimme sitä välttämät tömänä tekona maamme puolustuk-seJJÄ^. . . Presidenttimme meni Pariisiin . . . särkyneet munat kasvoillaan . . "Tiettyä on. että CIA ylpeili Sikojen lahden (Kuuban vastaisesta) hyökkäyksestä . . . Sen suurin virhe oli se, että CLV ryhtyi omavaltaisesti ilman presidentin ja kongressin lupaa riiuodostamaan armci- ' jaa Yhdysvaltain maaperällä, :vaik-' kakin sen joukot muodostuivat kuubalaisilta pakolaisista. "(CIA) palveluksessa on nyt 14,- 000 henkilöä, niiden joukossa tie-dusteluarviointi- sekä vakoilueks- Perttejä, U-2 koneiden ohjaajia ja salamurhaajia ." Tällainen mahtitekijä on amerik-^ kalaisen senaattorin kuvauksen mu-' kaan CIA, mikä on ilmeisesti valtio valtiossa ja kuten sanottu, "tekee mitä tahtoo", kuten klassillinen' mijäritelmä näiltä tiimoilta kuuluu. ^ Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 2, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-02-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640202 |
Description
Title | 1964-02-02-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, helmik. 4 p. — Tuesday, Feb. 4, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
Edllor: W. Eklund y
Kstabllihcd Nov. G. 1917
\ Manager: E. Suksi
Tclcpluiiic:Ornce «74-4^04 — Edilorial 6X4-4265
Publishcd Ihnce \vcekl.v: Tuctda.v.s: Thuisdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L l d . , 100-102 Elnv St. VVcvst, Sudbuiy. Oiilario, Canada.
Mailingjiddress: Box 69
Advertisiny; latcs upon applicatiou, translations frec of cliarpe.
Authoiized as sccond c l a « niail by thn Post Office Dcpaitmcnt. Ottawu,,
and loi- paymcnt of |H»stagc ni casli.
"VArcrbiv o( the CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00; 6 kk. $4.7r> UöA:ssu
3 kk. 2.75 . Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. Sft.aft
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Mongolian timnustaininen
Perjaaitaina Ottavvasla sbapunut uutistieto, että Gi^rjiKla
~on vihdoin viimeinkin tunnustanut Mongoliain Kansantasavallan,
on Jäinpimästi tervehdittävä toimenpide ennenkaikkea
siksi, kun se auttaa osaltaan kansainvälisem jännityksen lieventämistä
rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen puitteissa
ja myös siksi, että se avaa osaltaan Canadan ikkunoita sillä
maailman kolkalla.
Kuten muistamme, Mongolian Kansantasavallan jäsen-oikeuksista
oli aikoinaan suuri kiista YKssa. Lopulta, tar-kcmmin.
sanoen v. 1961, Mongolia sai jäsenoikeutensa ja Canada
äänesti silloin Mongolian Kansantasavallan puolesta
Mutta siitä huolimatta Canadan edusj;aja YKssa Paul Tremb-lay,
ja Mongolian edustaja, Bayatyn Jargalsaikhan ovat oi
leet ainakin käsivarren ulottuman päässä toisistaan, sillä he
eivät ole voineet "tuntea toisiaan", koska Canada ei ollut tunnustanut
sen maan olemassaoloa, jonka jäsenoikeuksien puiv
lestaniaänmie äänesti jo kolmisen vuotta sitten!
Nylon tullut täjiiä mieletön tilanne korjatuksi ja siiä
terveiitivät kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset lämpimästi.
Tosiasiassa olisi toivottavaa, että Mongoliain Kansantasavallan
tunnuslamista seuraisi välittömästi myös K inan Kansantasavallan
tunnustaminen. Ranskan presidentti, kenraali
de Gaulle, antoi viimeviikolla Canadalle mainion tilaisuuden
siihen kpn hän Washingt.onilta lupaa pyytämättä tunnusti
Kiinan Kansantasavallan. Kysymys ei ole lainkaan siitä; missä
"mielessä" ja "toivossa" kenraali de Gaulle Kiinan tunnusti,
vaan siitä, että hänen toimenpiteensä oli edistyksellinen
valtiomiesteko. Meidän lehtemme ei ole suinkaan "de-gaullelaincn"
vaan päinvastoin, mutta kuten sanottu, me toi^
vomme «muiden hyvää tarkoittavien canadala sten kanssa,,
että pääministeri Pearson seuraisi Kiinan tunnustamisessa
de Gaullen valtiomies-esimerkkiä.
• Makarios on oikeassa
Kypä'okscn presidentti, arkkipiispa Makarios on mielestämme
ehdottomasti oikeassa siinä, että hänen saarivaltakunnassaan
'olevat NATO-hiton sotavoimat eivät auta normaalitilanteen
palaamista vaan vahingoittavat sitä;
Kutfen alunperin ennusteltiin, Lontoossa kokoontunut
"viisipujolinen konferenssi", mihin osallistuu Britannian puheenjohdon
alaisuudessa Kreikan ja Turkin hallitusten edustajat
sekä Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten edustajat,
on osoittautunut kykenemättömäksi Kyproksen kiistakysymysten
käsittelyyn. Jo se seikka kun Kyprokselta, missä
valtaosa? (80'O väestöstä on kreikkalaista alkuperää ja vajaa
20 prosenttia turkkilaista alkuperää, on edustajana Lontoon
konferenssissa, pankaamme merkille, kaksi osapuilleen sa-manarv{)
ista edustajistoa kreikkalaisesta ja turkkilaisesta
väestcinosasta, oli merkkinä siitä, että mitään rakentavaa ei.
ollut Lontoon konferenssista odotettavissa.
Viime viikolla myönnettiinkin avoimesti — Turkin hallitus
kun;sanoi jäävänsä sivuun koko neuvonpidosta, siten antaakseen
lisää "syitä" ulkopuoliseen sekaantumiseen Kyproksen
saamella ~ että Lontoon konferenssi on hajoamispisteessä
Täsjä tilanteessa ehdotettiin Britannian toimesta, että
esiin astuisi Yhdysvaltain hallitus sotavoimineen, jotta USAn
johdolla voitaisiin järjestää asiallisesti puhuen Kyproksen
miehitys r*fATO-maidcn sotajoukkojen turvin.
KuH Kyproksen hallitus esitti päättävän vastarinnan tätä
suunnitelmaa vastaan, niin Washington hyväksyi "vain"
; varauksiTi Britannian esityksen ilmoittaen, että se ei ole valmiina;
lähettämään;sotavoimiaan Kyproksen saarelle, mutta
haluaa Jtuitenkin osaltaan liittyä siihen diplomaattiseen juonitteluun
jonka kärki kohdistuu Kyprosta vastaan.
Tämän lisäksi esitti Turkin hallitus, joka on useampaan
kertaaii uhamnut turvautua asevoimien avulla "puhumiseen",
että Kji|>rokson miehitykselle annettaisiin jonkinlainen YKn
leima jyten, että YKn turvallisuusneuvosto saisi "teorectti-^
sesti" Kypi'oksen a.sian käsittelyn tehtäväkseen — multa
"käytäijnössä" vietäisiin sinne kuitenkin järjestyksen ylläpitämään*
NATOmaiden joukkoja — mikä käytännö.ssä tarkoittaisi
ecJelleen Kyproksen miehittämistä ulkomaalaisten ase-voimiea
toimesta..
KYPR(»)S HALUAA OLLA ISÄNTÄNÄ
OMASl^A MAASSAAN
Nämä NATO-maiden suunnitelmat eivät ole kuitenkaan
. saaneet pieni'ntäkään myötäkaikua Kyproksen hallitukselta.
Päinvastoin arkkipiispa Makarios on esittänyt vaatimuksen,
että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot pitää viedä pois Kyproksen
sacffelta, sillä ne eivät auta, vaan pahentavat asiaa.
Prcsidentii Makarios perusteli torstaina tätä kantaansa
seuraavasti:
"N/\TO- tai minkä tahan'muiden maiden sotavoimien
sijoitlajifiinen Kyproksen saarelle tarkoituksella estää kaikki
mahdo|;liset yhteenotot Kyproksen turkkilaisten ja kreikkalaisten
jvälillä, ei ole missään mielessä tarpeellista. Päin va.s-toin
minä uskon, että sellaiset ulkomaalaiset joukot tekisivät
tilanteen entistä sekavammaksi ja voisivat johtaa monenlaisiin
seikkailuihin.
, "Jos saarella tarvitaan (muita) sotilaita, niiden tulee olla
YKn asevoimia, joiden tehtävänä on torjua ulkomainen hyökkäys.
» :
Täjlä hyvin ymmärrettävällä perustalla arkkipiispa Makarios
Vastustaa NATO-maiden sekaantumista maan.sa sisäisiin
astoihim ja vaatii, että kiistakysymysten käsittely tulee
antaa YKn Turvallisuusneuvostolle.
Yhdessä muiden kaikkien kansojen itsemääräämisoikeutta
niin! puheissa kuin teoissakin kannattavien canadalaisten
kanssa'.meidän lehtemme katsoo, että arkkipiispa Makarios
on tässä asiassa ehdottomasti'oikeassa.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
John Ivar Hakala, North Viincou-vcr.
B.C., täyttää tänään helmi-:
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-02-02-02